POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS

(1)

POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS

PL 69, 80101 Joensuu Annettu julkipanon jälkeen

Puh. 020 690 168

Fax 020 490 5010 Päivämäärä

11.4.2008 Diaarinumero

PKA-2006-Y-536 (111)

ASIA

Tuupovaaran valmisparkettitehdasta koskeva ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin mukainen lupa. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen.

LUVAN HAKIJA

Karelia-Upofloor Oy PL 1765

70421 KUOPIO

LAITOS JA SEN SIJAINTI Tuupovaaran tehdas Asemantie 2

82710 KOVERO

Kiinteistörekisteritunnus (kolme kiinteistöä): 167-425-14-60, 167-425-57-0 ja 167- 422-1-30

Toimiala ja toimialatunnus: Valmisparketin valmistus, DD20

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 1 b) kohdan mukaan lastulevyä, kuitulevyä, vaneria tai muita puulevyjä taikka muita liimattuja tai laminoituja puutuotteita valmistavalla tehtaalla on oltava ympäristölupa.

LUPAVIRANOMAINEN

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 1 a) perusteella valmisparkettitehtaan ympäristölupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille 13.12.2006. Luvan alkuperäisenä hakijana on ollut Finn- WoodFloors Oy, mutta yhtiön nimi muuttui 1.1.2007 alkaen muotoon Karelia- Upofloor Oy.

(2)

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset

Tuupovaaran valmisparkettitehdasta ohjaa seuraava ympäristöllinen lupa:

- Ympäristölupa (Oy Karelia Parketti Ltd), Tuupovaaran kunnan perusturvalautakunta 4.11.1997 (104 §). Päätös sisältää terveydensuojelulain 9 §:n mukaisen sijoi- tusluvan, jätelain 42 §:n mukaisen jäteluvan ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 18 §:n mukaisen sijoitusratkaisun.

Muut sopimukset:

- sopimus Joensuun Veden kanssa vesi- ja viemäriasioista

Alueen kaavoitustilanne

Parkettitehdas sijaitsee Tuupovaaran kunnanvaltuuston vuonna 1995 hyväksymän ja ympäristökeskuksessa vuonna 1997 vahvistetun osayleiskaavan teollisuus- ja varasto- rakentamiseen tarkoitetulla alueella (T–merkintä). Alueella on parhaillaan vireillä Tuupovaara-Kovero-Loitimon osayleiskaava, joka valmistuu vuonna 2008. Uusi osayleiskaava ei kuitenkaan muuta tilannetta mainittavasti tehtaan läheisyydessä.

Tehdasalueen vierestä kulkevan rautatien toisella puolella on maa- ja metsätalousalu- etta (M-merkintä) sekä yksi asuinkiinteistö (AO) ja yksi loma-asuntokiin-teistö (RA).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Sijainti

Parkettitehdas sijaitsee Joensuun kaupungin (entisen Tuupovaaran kunnan) Koveron kylässä. Koveron kylätaajamaan on etäisyyttä 2-3 km. Osa rakennuskokonaisuudesta on yhtiön omistuksessa ja osa Joensuun kaupungin omistuksessa. Yhtiön tarkoitus on lunastaa rakennukset kaupungilta omistukseensa. Yhtiö omistaa alueen maapohjan.

Tehtaan välittömässä läheisyydessä on metsää, suota, rautatieliikennealuetta ja muutama asuinkiinteistö sekä järvi. Lähimmät peltoalueet sijaitsevat yli puolen kilometrin päässä.

Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia

Lähin asuintalo sijaitsee rautatien toisella puolella on 150 m:n päässä. Asema-alueella on rakennuslain nojalla suojeltu asemarakennus (tyhjillään). Järven rannalla vajaan 400 m päässä on yksi loma-asunto. Lounaassa on maatilan talouskeskus ja asuintalo noin 500 m:n päässä. Idässä noin 600 m:n päässä on asuinrakennus suunnilleen tehtaalle tulevan tieliittymän kohdalla.

Ilmanlaatu

Joensuun kaupungin ympäristövirasto tarkkailee Joensuun ilman laatua mittaamalla kaupungin keskustassa sijaitsevalla mittausasemalla. Koveron-Tuupovaaran alueella

(3)

ei ole ilmanlaadun seurantaa, mutta alueen ilmanlaatua voi pitää hyvänä. Kovero sijaitsee lähes 50 kilometrin päässä Joensuun kaupungin keskustasta. Kun Pohjois- Karjalan ilmanlaatua tutkittiin biondikaattorien avulla vuosina 1998-1999, silloinen Tuupovaaran kunta ei ollut mukana tutkimuksessa. Sen sijaan naapurikuntien Enon, Ilomantsin ja Tohmajärven alueilla ilmanlaatu oli tutkimuksen mukaan hyvä kyseisten kuntien Tuupovaaran vastaisilla alueilla.

Maaperän ja pohjaveden laatu

Parkettitehdas ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmälle pohjavesialueelle Matosärkkä (nro 0785603), joka sijaitsee eteläpuolella suon takana, on etäisyyttä noin 900 m. Noin kolmen kilometrin päässä sijaitsee kaksi pohjavesialuetta, toinen luoteis- ja toinen kaakkoispuolella.

Vesiympäristö

Parkettitehtaan lähellä, pohjoispuolella, on Koveron Lastujärvi niminen järvi. Etäi- syyttä tehtaalta järveen on noin 300 m. Tehdasalueen ja järven välissä on Joensuu- Ilomantsi välinen rautatie. Lähimpään jokeen, Vilvasjoki, on etäisyyttä lyhyimmillään noin 300 m (sijaitsee rautatien toisella puolella). Alue on Koveron Lastujärven valuma-aluetta (nro 01.036, pinta-ala 58,81 km²).

Liikenne ja melu

Liikennemäärät Koveron alueella ovat vähäisiä ja siitä aiheutuu vain vähän melua.

Savo-Karjalan tiepiirin tietojen mukaan Ilomantsintien liikenne on ollut Koveron kohdalla noin 1560 ajoneuvoa/vrk ja Tuupovaarantiellä valmisparkettitehtaan kohdalla noin 1260 ajoneuvoa/vrk (tiedot vuodelta 2005). Parkettitehtaan vierestä pohjoispuo- lelta kulkee junarata (Joensuu-Ilomantsi), jolla on vähän liikennettä.

LAITOKSEN TOIMINTA

Tuupovaaran parkettitehtaan perusti Oy Karelia Parketti Ltd vuonna 1992 ja se on aloittanut toimintansa vuonna 1993, jonka jälkeen sitä on laajennettu useita kertoja.

Vuoden 2007 alusta alkaen toimintaa on harjoittanut Karelia-Upofloor Oy.

Yleiskuvaus toiminnasta

Karelia-Upofloor Oy:n Tuupovaaran parkettitehdas valmistaa puupohjaista kolmiker- rosparkettia, joka on asennusvalmista ja valmiiksi pintakäsitelty. Parketti valmistetaan jalopuisesta pintaraaka-aineesta ja kuusesta. Tällä hetkellä tehtaalla on katettua pinta- alaa noin 13 000 m².

Tehtaalla työskentelee vuorossaan noin 25 henkilöä. Kokonaishenkilöstömäärä on noin 96 työntekijää. Tuotanto pyörii kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa eli viikoittainen käyntiaika on 120 tuntia. Lomakaudet pysäyttävät tehtaan kesällä neljäk- si viikoksi, jouluaikaan noin kahdeksi päiväksi ja hiihtoloman aikana (osa tehdasta) viikoksi. Kokonaiskäyntiaika on noin 5600 tuntia/vuosi.

Parkettitehtaan tuotanto on vuodessa noin 0,8 milj. m² parkettia, mutta maksimituo- tanto voi olla noin 1,0 milj.m².

(4)

Parketin valmistus

Parketti valmistetaan jalopuisesta pintaraaka-aineesta, välisäleraaka-aineesta (kuusi- lauta), pohjaviilusta (kuusipuu) ja päätyvanerista (kuusipuu). Noin 60 % käytetystä raaka-aineesta on kuusta ja 40 % muuta puuainesta. Tehdas käyttää rimoituslaitokses- sa puuraaka-ainetta (lautaa) noin 15 600 m³ vuodessa.

Keskeisimmät tuotantoprosessin vaiheet ovat raaka-aineen vastaanotto ja kuivaus, pin- tasäleen ja välisäleen valmistus, pinta-aihion ja parkettiaihion valmistus, pintakäsitte- ly, ponttirakenteen työstö sekä valmistuotteen pakkaus ja lähetys.

Parkettiaihion valmistukseen tarvittava välisäle tulee yhtiön Kuopion tehtaalta valmii- na aihiona. Pohjaviilu ja vanerinen päätykappale tulevat alihankkijalta. Osa pintakäsi- tellyistä aihioista toimitetaan yhtiön Kuopion tehtaalle pontin työstöä varten ja osaan aihioista pontti työstetään Tuupovaaran tehtaalla.

Pintaraaka-aineet kuivataan kamarikuivaamoissa. Kuivaukseen tarvittava lämpö tuotetaan tehtaan omassa lämpölaitoksessa. Kuivaus kestää raaka-aineen puulajista riippu- en viikosta neljään viikkoon, loppukosteustavoitteena on 7,5 ± 1 %. Kuivatut pintaraaka-aineaihiot siirretään kuivaamosta tasaannutustilaan, jonka lämpötilaa ja kosteut- ta kontrolloidaan ja jonne suihkutetaan tarvittaessa höyrystettyä vettä. Tasaannutuksen jälkeen pintaraaka-aineet siirtyvät varsinaiseen tuotantoon. Höyläyksen jälkeen aihiot sahataan pintasäleiksi raamisahoilla.

Parketin liimaukseen käytetään ureaformaldehydihartsin ja sitruunahappokovetteen sekoitusta. Kerrokset puristetaan monivälisessä lämpölevypuristimessa parketti- aihioiksi, joita tasaannutetaan nippuina vähintään kaksi vuorokautta. Seuraavaksi parkettiaihioiden pinta kitataan UV-kovetteisella kitillä. Sitten parkettiaihioiden pintaan sivellään telamenetelmällä joko UV-kovettuvaa lakkaa tai UV-kovettuvaa luonnonöl- jypohjaista öljyä. Öljypohjaisen parketin valmistus on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosina.

Lakattujen ja öljyttyjen parkettiaihioiden sivuihin ja päätyihin työstetään jyrsimällä pontit. Pontti on joko liimaamalla asennettavaksi soveltuva tai ilman liimaa asennetta- va lukkopontti. Lukkopontti on yleistynyt selvästi aivan viime vuosina.

Pintakäsitellyt ja työstetyt parkettilaudat lopputarkastetaan ja pakataan tuotteen mu- kaisiin pakkauksiin, joihin käytetään esipainettua kartonkia sekä polyeteenistä valmis- tettua kutistemuovia. Valmistavarat lastataan valmisvaraston lastauslaitureiden kautta suoraan noutaviin rekkoihin.

Tuotteita valmistetaan tarvittaessa myös pintakäsittelemättömänä.

Kemikaalien käyttö

Tuotannossa käytettävät keskeisimmät kemikaalit ovat ureaformaldehydihartsi ja sit- ruunahappokovete, joita käytetään pinta- ja parkettiaihion yhteen liimaamisessa, sekä UV-kovetteiset lakat ja öljyt, joita käytetään parketin pintakäsittelyssä.

Liimoja ja kovetteita käytetään noin 190 t/v sekä UV-lakkoja ja –öljyjä noin 65 t/v.

Parkettiaihion pinnan tasaamiseen käytetään kittiä noin 58 t/v.

(5)

Tehtaalla on kaksi 8 m³:n liimasäiliötä ja yksi 8 m³:n kovetesäiliö isolla pintapuristimella. Säiliöt sijaitsevat huoneessa, jonka reunuksellinen lattia toimii valuma-altaana.

Huoneen lattia on liiman ja kovetteen kestävä. Isojen liimasäiliöiden ja kovetesäiliön pinnankorkeutta valvotaan mekaanisella mittausjärjestelmällä ja visuaalisesti. Lisäksi säiliöt on varustettu ylivuotoputkella.

Trukkien ja muiden koneiden polttoaineena käytettävä kevytöljy varastoidaan maan- päällisessä 14 m³:n säiliössä, joka on sijoitettu betoniseen varoaltaaseen katokselliseen tilaan. Säiliö sijaitsee kattilahuoneen vieressä.

Pintapuristinten liima ja kovete toimitetaan konteissa suoraan puristimille. Ison puris- timen liimat ja kovetteet puretaan kuljetusautosta letkulla suoraan säiliöihin. UV- lakat, -öljyt ja -kitit toimitetaan metalliastioissa tai 1000 litran konteissa suoraan käyt- töpisteisiin. Öljyvarastoon kemikaalit saapuvat pääsääntöisesti metallitynnyreissä.

Kemikaalien varastoinnin suhdelukujen perusteella valmisparkettitehdas on kemikaalien vähäinen teollinen varastoija. Kemikaalimäärien perusteella laitos on ilmoitusvel- vollinen eli laitoksen tulee ilmoittaa kunnan pelastusviranomaiselle kemikaalien vä- häisestä käsittelystä ja varastoinnista.

Laitteiden kunnossapidossa käytetään tavanomaisia huoltokemikaaleja (säilytys spray- pulloissa tai pienissä astioissa). Telanpesuaine ja kunnossapidon ohenteet, joita käyte- tään pieniä määriä, ovat ns. palavia nesteitä.

Lämpökeskus

Tehtaan tarvitsema energia tuotetaan omissa kahdessa nimellisteholtaan 1,4 MW:n kattilassa (polttoaineteho 1,75 MW). Polttoaineena on lähes yksinomaan omassa tuotannossa muodostuva puupohjainen puru ja hake, joita poltetaan vuodessa 3000-4000 tonnia.

Lämpöenergiaa käytetään kiinteistön lämmittämiseen sekä lämpölevy-puristimeen.

Lämpölevypuristimen tarvitsema lämpö siirretään puristimelle kuuman veden avulla.

Sähköenergiaa käytetään tuotantolaitteissa ja valaistuksessa.

Vanhempaa kattilaa (K1) käytettiin aiemmin ns. peruskuormakattilana, jolla ajettiin jatkuvaa noin 80 %.n tehoa. Uudella kattilalla (K2) hoidettiin puolestaan energiantuo- tannon säätö. Tällä tavalla vanhan kattilan käynnistykset ja pysähdykset minimoitiin.

Portaattoman tehonsäädön ansiosta tulipesän lämpötila pysyi koko ajan korkeana.

Vanhaan kattilaan on kuitenkin asennettu pari vuotta sitten säätöjärjestelmä, joten senkin tehoa voidaan nyt säätää, minkä vuoksi pääasiallisena lämmöntuottajana on ru- vettu käyttämään uudempaa kattilaa. Kattilaa K1 käytetään nykyisin noin 4100 tuntia/vuosi ja kattilaa K2 noin 8000 tuntia/vuosi. Kattiloiden uusimisesta ei ole tällä het- kellä suunnitelmia.

Kattiloiden tulipesän lämpötilaa, savukaasujen happipitoisuutta ja lämpötilaa seurataan jatkuvasti. Kattilat nuohotaan tarvittaessa 2-4 viikon välein käsin.

Kattila 1 on otettu valmistunut vuonna 1978. Kattilassa on kiinteä arina. Kattilassa poltettiin aiemmin vuodessa noin 2600 tonnia puujätettä, josta saatu kokonaisenergia oli 44 GJ. Nykyisin kattilaa käytetään aikaisempaa vähemmän, kun poltetun puujät-

(6)

teen määrä on ollut noin 1500 tonnia vuodessa. Kattilan savukaasut johdetaan noin 16 metriseen teräspiippuun.

Kattila 2 on otettu käyttöön vuonna 2000. Kattilassa on kiinteä arina. Kattilassa poltettiin aiemmin vuodessa noin 1500 tonnia puujätettä, josta saatu kokonaisenergia oli 25 GJ. Nykyisin kattilaa käytetään aikaisempaa enemmän, kun poltetun puujätteen mää- rä on ollut noin 2600 tonnia. Kattilan savukaasut johdetaan noin 18 metriseen teräs- piippuun.

Lämpöenergian tuottamiseen voidaan tarvittaessa käyttää myös kevyttä polttoöljyä.

Öljyn käyttö on ollut hyvin vähäistä (määräksi on arvioitu 500 l/vuosi).

Kattilahuoneessa on kaksi lattiakaivoa. Toinen kaivoista on liitetty kunnalliseen vie- märiverkkoon ja toinen sadevesijärjestelmän viemäriverkkoon (vedet johdetaan ojaan). Lattiakaivoissa ei ole öljynerotuskaivoa tai sulkuventtiiliä. Pelastuslaitos on ilmoittanut, että edellä mainitut varojärjestelmät eivät ole välttämättömiä, vaan erilli- set sulkukannet tai vastaavat välineet, joilla lattiakaivot voi tarvittaessa sulkea, ovat riittävä varokeino.

Polttoaineiden varastointi

Lämpökattiloissa poltettava puru ja hake varastoidaan siilossa. Siiloon puru ja hake tulevat erilaisten putkistojen kautta. Siilosta poltettava materiaali siirretään nousuruuvil- la välitilaan, josta jakoruuvit ohjaavat polttoaineen haluttuun kattilaan.

Purunpoistojärjestelmä muodostuu puhaltimista, suodattimista ja siirtolinjoista. Suo- dattimilla talteen otettu puru johdetaan siiloon. Laitteistoon kuuluvat vanha siilo, uusi siilo ja brikettikone purusäiliöineen. Siilosta puru siirtyy ruuvikuljettimella joko poltettavaksi kattiloihin tai briketöintisiiloon, josta se puristetaan briketeiksi. Vanhasta siilosta puru voidaan myös siirtää muualle kuljetettavaksi. Uusi siilo toimii pelkästään brikettikoneen varastona. Briketit toimitetaan muualla poltettavaksi.

Kevyttä polttoöljyä säilytetään 14 m³:n terässäiliössä tehdashallin ulkopuolella. Säiliö on sijoitettu tehdasrakennuksen viereen. Säiliöllä ei ole lakisääteistä määräaikaistar- kastusvelvollisuutta. Polttoöljysäiliö tankataan suoraan säiliöautosta.

Vesiprosessit

Parkettitehtaalla käytetään Joensuun Veden talousvesiverkosta otettua vettä 2700 m³ vuodessa. Eniten vettä kuluu saniteettitiloissa. Noin yksi kolmasosa vedestä haihdute- taan tuotantotilan ilmaan tai käytetään kuivaamoiden kosteudenhallintaan. Varsinai- seen tuotantoprosessiin ei käytetä vettä.

Tehtaalla syntyvät jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Jätevesiä muodostuu laitoksen puhtaanapidon yhteydessä ja sosiaalitiloista vuodessa noin 1800 m³. Piha-alueen sadevedet johdetaan sadevesiviemäreihin ja sitten viereiseen ojaan. Lai- toksella on sopimus Joensuun Veden kanssa jätevesien johtamisesta kaupungin viemä- riverkkoon. Sopimus ei sisällä erityisvaatimuksia jäteveden laadusta.

(7)

YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätteet

Parkettitehtaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma. Tehtaalla syntyvät jätteet ovat pääasiassa tavanomaisia kierrätyskelpoisia jätteitä kuten paperia, pahvia ja muovia.

Määrältään selvästi suurin jätelaji on ollut puru (mukaan lukien hiontapöly) ja hake, joka poltetaan pääasiassa oman tehtaan kattilalaitoksessa; ylijäävä osuus myydään polttoaineeksi muualle. Purua ja haketta poltetaan vuodessa noin 3500 tonnia. Kaato- paikalle on jätteitä toimitettu viime vuosina noin 70 tonnia/vuosi. Erilaisia ongelma- jätteitä syntyy vuodessa alle 10 tonnia.

Tavanomaiset jätteet

Tehtaan tuotannossa muodostuva puupöly, puru ja hake poltetaan pääosin omalla läm- pölaitoksella, mutta osa toimitetaan muualla käytettäväksi. Purusta poltetaan omassa lämpökeskuksessa kesäaikaan kolmasosa tai puolet ja talviaikaan puolet tai kolmenel- jäsosaa. Loppuosa purusta ja hakkeesta briketöidään ja briketit kuljetetaan rekoilla pois tehdasalueelta käytettäväksi lämmöntuotantoon kattilalaitoksilla.

Tuotannosta tuleva puupöly ja puru siirretään poistopuhaltimilla suodatinasemaan, jossa virtauksen hidastumisen johdosta painavimmat partikkelit putoavat pohjaosaan ja paluuilma johdetaan suodatinpusseihin, jotka keräävät ohuemman ainesosan. Siilos- sa olevat suodatinpussit tyhjennetään jokaisessa solussa olevan regenerointipuhalti- men avulla, jotka ravistavat pusseja vastakkaisella ilman virtauksella. Suodatinaseman pohjalta puru siirretään purkuruuvilla sulkusyöttimen kautta siirtopuhaltimelle, joka siirtää purun siilon päällä olevan suodatinaseman kautta purusiiloon. Siilosta puru siirtyy ruuvikuljettimella poltettavaksi kattiloihin tai briketöintisiiloon, josta se puristetaan briketeiksi.

Tuotannossa syntyneet puuperäiset jätteet haketetaan sisätiloihin sijoitetulla hakkuril- la. Jätteitä haketetaan käytännössä päivittäin. Sen sijaan rikkinäiset vaihtolavat ja nau- lainen puujäte on ohjattu kierrätykseen.

Muovivanne (vihreä muovi) silputaan ja muovikalvot paalataan konttiin. Molemmat jakeet toimitetaan edelleen hyötykäyttöön. Metallivanteet ja muu metallisilppu tai me- tallijäte (esim. kaapelit) kerätään talteen ja toimitetaan hyötykäyttöön. Paperi ja pahvi murskataan poltettavaksi.

Kaatopaikkajätettä ovat mm. hiomanauhat, käsineet, hansikkaat, rukkaset, suojavaat- teet tai muoviset sidontavanteet (muut kuin kierrätykseen kelpaavat vihreät vanteet), PVC-muovit, alumiinia sisältävät pakkaukset. Kattiloissa syntyvä tuhka (noin 100 kg viikossa) on toimitettu sekajätteen joukossa kaatopaikalle. Tuhkan laatu on testattu ja se on todettu kaatopaikkakelpoiseksi.

Toiminnassa syntyvien tavanomaisten jätejakeiden määrä vuosina 2003–2007 on ollut seuraavalla sivulla olevan taulukon 1 mukainen. Sekajäte on toimitettu kaatopaikalle ja muu jäte on mennyt hyötykäyttöön.

Kovettunutta liimajätettä muodostuu noin 1300 kg kiloa vuodessa puristinlinjojen liimojen purseista. Se on toimitettu kaatopaikalle. Kovettuneelle liimajätteelle on tehty

(8)

kaatopaikkakelpoisuustesti vuonna 2007. Testauslausunnon mukaan liimajätteet voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.

Taulukko 1. Toiminnassa syntyneet jätteet vuosina 2003-2007 (lähde VAHTI-rekisteri).

Jätelaji (määrä tonnia) 2003 2004 2005 2006 2007

Hake ja puru 3 200 3 400 2 800 2 800 2 650

Muovivanne (polyesteri) ja kiristekalvo (polyeteeni)

- - - 3 4 Metallijäte 20 47 1 119 20 16 Sekajäte 66 75 65 70 23 Lakka-astiat ja kittitynnyrit ja astioiden kannet käsitellään astioiden tyhjennyttyä UV- kaapissa ainetähteiden kovettamiseksi, minkä jälkeen ne viedään ulkona olevaan va- rastokonttiin. Astiat ja tynnyrit noudetaan kontista metallinkeräykseen. Tyhjät spraypurkit laitetaan puhkaistuina metallijätteen sekaan.

Liimavalssin pesuvesi viedään sankoissa kattilalaitoksella sijaitsevaan keräilyastiaan, josta se pumpataan vedelle laimennettuna poltettavaksi kattilan tulipesään. Keräily- tynnyriin vettä pumppaava pumppu on säädettävä niin, että tulipesään syötettävän liu- oksen liimapitoisuus on 1-2 %. Keräilytynnyriin viedyn liimaveden määrästä pidetään kirjaa ja liuosta tulipesään syöttävä pumppu ohjautuu kattilan tulipesän lämpötilan mukaan siten, että pumppu ei käynnisty, jos tulipesän lämpötila on alle 800 ^oC.

Ongelmajätteet

Nestemäiset öljyjätteet viedään ongelmajätekontissa sijaitsevin tynnyreihin. Jäteöljyt ovat moottoriöljyjä tai esim. hydrauliikka- ja vaihteistoöljyjä. Kiinteät öljypitoiset jät- teet, kuten öljynsuodattimet, vaseliiniastiat, öljyiset rätit ja rasselit, öljynimeytysaineet (esim. purut) otetaan myös talteen ja sijoitetaan kontissa oleviin säilytysastioihin.

Metallintyöstökoneiden leikkuunesteet kierrätetään ja niihin keräytynyt metalli laitetaan metallinkeräykseen. Neste käytetään uudelleen. Kompressorien lauhdevedet käsi- tellään siten, että viemäriin ei joudu epäpuhtauksia.

Taulukko 2. Toiminnassa syntyneet ongelmajätteet vuosina 2006 ja 2007 (lähde VAHTI- rekisteri).

Ongelmajätelaji (määrä tonnia)

2006 2007

Jäteöljy 0,30 0,39

Kiinteä öljypitoinen jäte 0,04 0,09 Öljyiset vedet 0,21 -

Liuotinjäte 0,06 -

Kiinteä maali-, liima- ja lak- kajäte.

0,76 4,17 Loisteputket 0,14 0,07

Lyijyakut 0,14 0,02

Lakkalinjan pesuliuotinjäte ja pesun yhteydessä syntyneet rätit kerätään talteen on- gelmajätekonttiin niille varattuun astiaan edelleen toimitettavaksi.

(9)

Loistelamput kerätään talteen ongelmajätekonttiin ja toimitetaan edelleen käsiteltä- väksi. Samoin talteen otetaan käytetyt patterit ja akut. Elektroniikka- ja atk-romu toimitetaan jatkokäsiteltäväksi.

Ongelmajätekontti on ns. entinen merikontti ja nestemäisten ongelmajätteiden osa on varustettu valuma-altaalla.

Päästöt ilmaan

Ilmaan joutuvat päästöt ovat Tuupovaaran valmisparkettitehtaan tehtaan merkittävin ympäristöhaitta. Tehtaan välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan ole häiriintyviä kohteita, kuten pysyvää asutusta, jolle ilmapäästöt voisivat aiheuttaa haittaa.

Parkettitehtaan lämpökattiloiden savukaasut sisältävät hiukkasia, typenoksideja ja hii- lidioksidia. Kummankin kattilan savukaasut johdetaan multisyklonin kautta omaan te- räspiippuun. Vanhemman kattilan savupiippu on noin 16 m pitkä ja uuden kattilan noin 18 m. Multisyklonin erotusasteeksi on hakemuksessa ilmoitettu 70-99 %. Multi- syklonien hiukkaspäästöjen takuuarvo on puolestaan 500 mg/m³(n). Hakija ilmoittaa, että tämän tyyppisten kattiloiden päästöt jäävät kuitenkin tasolle noin 150 mg/MJ, mi- kä on noin 375 mg/m³(n) eli BAT-tekniikan tasoa.

Vanhemman kattilan (K1) päästöt on mitattu VTT:n kemiantekniikan (ympäristötek- niikka) toimesta vuonna 1996. Mittaukset tehtiin ympäristöluvan hakemiseksi Tuupo- vaaran kunnan perusturvalautakunnalta. Tuolloin mitattiin myös liimaveden poltosta aiheutuvat päästöt. Savukaasun hiukkaspitoisuus oli 81-90 mg/m³(n) ja typpimonoksi- din pitoisuus 40-110 ppm. Typen oksidien määrä kohosi polttolämpötilan kohotessa.

Lämpökattiloiden yhteiset päästöt ilmaan ovat vuodessa hiukkasten osalta noin 11 t ja typenoksidien osalta noin 4,5 t. Hiilidioksidipäästöt ovat puolestaan olleet noin 2700 tonnia. Nykyisin kattilaa 1 käytetään vähemmän kuin aiemmin ja vähemmän kuin kattilaa 2. Kattilan 1 (vanha kattila) ohjausjärjestelmä on uusittu muutama vuosi sitten.

Nykyisen ympäristöluvan nojalla lämpökeskuksessa on poltettu laimennettua liima- vettä. Tästä poltosta ei aiheudu merkittävää päästölisäystä, kuten vuonna 1996 tehdyt päästömittaukset osoittivat. VTT:n kemiantekniikan mittaustulosten mukaan savukaasun "hiukkas- ja kaasupitoisuudet eivät muuttuneet oleellisesti, kun polttoaineen jouk- koon lisättiin liimavesiseos". Liimaveden syöttö tapahtuu automaattisesti vain silloin kun tulipesän lämpötila on yli 800 ^oC (lupamääräyksen mukaan minimilämpötila on 750 ^oC). Liimavettä poltetaan enimmillään 50 kg/vrk. Vuodessa poltettavaa liimavettä syntyy noin 2000 kiloa.

Purunpoistojärjestelmä muodostuu puhaltimista, suodattimista ja siirtolinjoista. Suo- dattimia on kolme kappaletta ja ne sijaitsevat tehdashallin ulkopuolella. Suodatettu ilma palautuu tehdashalliin. Suodattimilla talteenotettu puru johdetaan siiloon. Siilojen katolla on syklonit ja suodattimet. Laitteistoon kuuluvat vanha siilo, uusi siilo ja brikettikone purusäiliöineen. Vanhasta siilosta puru siirretään suoraan kuljetusajoneu- voon. Uusi siilo toimii brikettikoneen varastona.

Parkettitehtaan liuottimien käyttö on niin vähäistä, ettei toimintaan sovelleta VOC- asetusta (haihtuvat orgaaniset yhdisteet). Asetus koskee liimausta, jossa käytetään liuottimia yli 10 tonnia vuodessa, mutta tehtaan liuottimien käyttö on ollut selvästi tätä vähemmän. Päästömäärät ovat olleet alle yhden tonnin (0,6-0,7 tonnia) vuodessa. UF-

(10)

liimasta ei haihdu VOC-yhdisteitä. Palavia nesteitä ovat telanpesuaine ja kunnossapidon ohenteet, joiden määrät ovat pieniä.

Jätevesipäästöt

Parkettitehtaalta ei normaalitoiminnassa aiheudu päästöjä pintavesiin. Laitoksen sisäl- tä jätevedet johdetaan yleiseen viemäriin. Parketin valmistuksessa ei käytetä vettä.

Päästöt maaperään

Parkettitehtaalta ei normaalitoiminnassa aiheudu päästöjä maaperään tai maaperän pilaantumista.

Melu ja tärinä

Tehtaan aiheuttamaa melua ei ole mitattu, mutta toiminnasta ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan häiritsevää melua. Eniten melua syntyy purunpoistolaitteista. Myös ajo- neuvoliikenteestä aiheutuu jonkin verran melua. Luvanhakijan mukaan melusta ei ole valitettu.

Tehtaalle tuodaan raaka-aineita ja viedään valmiita tuotteita vuodessa noin 1500 auto- kuormaa. Pääsääntöisesti kuljetukset tapahtuvat klo 7-17 välisenä aikana. Polttoöljyä tuodaan vuodessa yksi kuorma. Kiinteistölle tuleva muu liikenne on henkilö- ja huol- toliikennettä. Liikennöinti tapahtuu pääasiassa päiväsaikaan.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

Häiriötilanteet voivat olla tuotantoon liittyviä katkoksia tai onnettomuuksia ja niiden seurannaisvaikutuksia.

Tuupovaaran valmisparkettitehtaan turvallisen toiminnan takia tehdasta varten on laadittu sisäinen pelastussuunnitelma ja tehty poikkeustilanteiden vaaranarviointi. Ympä- ristövahinkojen torjumiseksi on laadittu ohjeet ja vahinkojen ympäristövaikutuksista on tehty arvio.

Ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista ilmoitetaan viipymättä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle.

Kattilalaitoksen häiriö poistetaan noudattamalla tarkoitukseen laadittua ohjeistusta.

Tuotantokoneiden ja –laitteiden häiriöt poistetaan pääosin linjojen oman henkilöstön toimesta. Työajan ulkopuolisia häiriöitä varten on laadittu päivystysjärjestelmä.

Pöly-, puru- ja hakepoiston hiukkaserotin huolletaan säännöllisesti ja huollosta teh- dään merkintä kunnossapidon huoltodokumentteihin.

Kiinteistönvalvonta on keskitetty yhteen järjestelmään, joka valvoo mm. kiinteistön lämmönjakoa, paloilmoituskeskusta, kipinänsammutusjärjestelmää, sprinklerijärjes- telmää, lämpökeskusta, purusiilojen pinnankorkeuksia sekä kuivaamoiden häiriöitä.

Kiinteistönvalvontajärjestelmä rakennettiin vuonna 2006.

(11)

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Toiminnanharjoittaja arvioi, että toiminnalla ei ole vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. Toiminnanharjoittajan ilmoituksen mukaan tehtaan toiminnasta ei ole valitettu.

Vaikutukset ilmanlaatuun

Ilmaan joutuvat päästöt ovat parkettitehtaan merkittävin ympäristöpäästö. Päästöt ovat kuitenkin alhaiset eivätkä ne aiheuta esim. hajuhaittaa. Molemmissa kattiloissa on ny- kyään integroitu happimittaus, jonka antamat tulokset ohjaavat automaattisesti poltto- prosessia.

Lämpökeskuksen purukattiloissa poltettava laimennettu liimavesi ei tutkimuksen (VTT 1996) mukaan aiheuta merkittävää päästölisäystä.

Vaikutukset pintavesien laatuun

Toiminnalla ei ole vaikutuksia pintavesien laatuun. Tuotantoprosessissa ei käytetä vet- tä ja saniteettitilojen jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon. Piha-alueen sadevedet johdetaan sadevesiviemäröinnin kautta maastoon (ojaan). Öljyautojen pur- kupaikan sadevesikaivon vesi johdetaan maastoon kiinteistön itäpuolelle.

Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen

Hakemuksen mukaan parkettitehtaan toiminnasta aiheutuvat päästöt eivät pilaa kiin- teistön tai sen ympäristön maaperää tai pohjavettä. Piha-alue on asfaltoitu. Tiedossa ei ole maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Välittömässä läheisyydessä ei ole myös- kään talousvesikaivoja, joiden veden laatuun parkettitehtaan toiminnot voisivat vai- kuttaa. Lounaassa noin 200 metrin päässä sijaitseva vedenottamo on varattu yhtiön käyttöön sprinklerjärjestelmän veden lähteeksi.

Meluvaikutukset

Parkettitehtaan aiheuttamaa melua ei ole mitattu. Toiminnasta ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan häiritsevää melua. Eniten melua syntyy purunpoistolaitteista. Myös ajo- neuvoliikenteestä aiheutuu jonkin verran melua. Toiminnanharjoittajan mukaan melusta ei ole valitettu.

Tehtaalle tuodaan raaka-aineita ja viedään valmiita tuotteita vuodessa noin 1500 auto- kuormaa. Pääsääntöisesti kuljetukset tapahtuvat klo 7-17 välisenä aikana. Polttoöljyä tuodaan vuodessa yksi kuorma. Kiinteistölle tuleva muu liikenne on henkilö- ja huol- toliikennettä. Liikennöinti tapahtuu pääasiassa päiväsaikaan.

(12)

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA ENERGIATEHOKKUUS

Parketin valmistukseen ei ole laadittu virallisia BAT-selvityksiä tai BAT-vertailuasia- kirjaa. Lupahakemukseen on liitetty arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan sovelta- misesta.

Luvanhakijan laatiman selvityksen mukaan kolmikerrosparketin valmistuksessa käyte- tään huippunykyaikaisia koneita, laitteita ja työstötekniikoita, jotka useassa tapaukses- sa ovat räätälöity nimenomaan Karelia-Upofloor Oy:n tarpeisiin. Parketin valmistuk- sen eri vaiheissa on huomioitu mm. se, ettei synny virheellisiä tuotteita ja jätteeksi jää- vä raaka-aine käytetään polttoaineena joko omassa lämpökeskuksessa tai myydään polttoaineeksi ulkopuolisille käyttäjille. Työstötekniikassa on saavutettu entistä pa- rempi tarkkuus ja käytettävät terät ovat entistä ohuempia, minkä vuoksi raaka-ainetta joutuu hukkaan entistä vähemmän. Käytössä on myös esim. liimoja, jotka ovat vesi- liukoisia, jolloin vältytään haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöiltä.

Tuotannossa käytetään mm. seuraavia BAT-tekniikoita ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) mukaisia menettelyjä:

- kuivaamojen, pintapuristimen ja puristinlinjan tarvitsema lämpö tuotetaan tasalaatuisella purulla (ja hakkeella), joka syntyy oman tuotannon sivutuot- teena

- kamarikuivaustekniikka minimoi kosteushajonnan, jolloin tasalaatuinen raaka-aine edesauttaa saannon maksimointia

- halkaisussa ja välisälevalmistuksessa käytetään ohutterätekniikkaa käyttäviä sahoja, joilla minimoidaan raaka-ainehukkaa

- työstössä saavutetaan uusimmalla timanttiterätekniikalla 0,05 mm työstö- tarkkuus ja terien käyttöikää on jatkettu kuukausien mittaiseksi

- mahdollisuus sekoittaa täysi- ja vajaasärmälauta samaan rimamaton raaka- aineeseen, mikä säästää raaka-ainetta huomattavasti

- pintapuristimella ja puristinlinjalla on käytössä vesiohenteiset liimat, joista ei synny mainittavia VOC -päästöjä

- liima ja kovete varastoidaan isoissa säiliöissä, jolloin pienten toimitusasti- oiden käsittely on loppunut

- liiman täsmällinen rullalevitys säleen reunaan pienentää sivelyhukkaa - käytössä ovat UV-kitit sekä UV-lakat ja -öljyt, jotka kovetettuna eivät ole ongelmajätettä

- UV-kittien ja UV-lakkojen joiden käyttö vähentää VOC-päästöjä, koska niissä ei käytetä liuottimia

- astioihin jäävä kitti kovetetaan UV-uunissa, jonka jälkeen astia voidaan toimittaa ongelmajätteen sijasta metallinkierrätykseen.

Lämpökeskuksessa on käytössä tavanomainen lämpölaitostekniikka ja vanhempi kattila on jo noin 30 vuotta vanha. Hakemuksen mukaan multisyklonien erotusaste on 70- 99 % ja puhdistuskyvyn takuuarvo 500 mg/m³(n). Luvanhakijan mukaan puunpolton päästöjen BAT-taso, 100-150 mg/MJ, on saavutettavissa tehtaassa käytössä olevilla kattilatyypeillä. ). Kattilalle 1 vuonna 1996 tehdyt päästömittaukset osoittivat, että hiukkaspäästöt olivat alhaiset: 81-90 mg/m³(n). BAT-arvoina on käytetty julkaisun 'Jalovaara et al. 2003. Paras käyttökelpoinen tekniikka 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa' arvoja. Kyseinen julkaisu on Suomen ympäristökeskuksen julkaisu nro 649.

(13)

Ympäristöjärjestelmät

Tehtaalla on sertifioitu ISO 14001 ympäristöjärjestelmä ja ISO9001 laatujärjestelmä.

Ympäristöjärjestelmä on viimeksi auditoitu lokakuussa 2006. Lisäksi tehtaalle on myönnetty raaka-aineiden alkuperän jäljitettävyyteen liittyvä PEFC-sertifikaatti (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes).

Ympäristöjärjestelmän puitteissa on arvioitu laitoksen ympäristönäkökohdat, joista merkittävimmät ovat puuraaka-aineen käyttö, savukaasupäästöt ilmaan, liimojen ja lakkojen käyttö, ongelma- sekä kaatopaikkajätteen synty.

Ympäristöjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa yhtiön politiikan mukaisesti ympä- ristöpäämäärien toteutuminen tuotannossa. Järjestelmä sisältää systemaattisen doku- mentoinnin mm. luvista, sopimuksista, vastuuhenkilöistä, viranomaisraporteista, häi- riöistä, ympäristöpalautteista, ohjeista, henkilöstön koulutuksesta, ym. Järjestelmään kuuluu ympäristöasioiden hallinnan jatkuva kehittäminen. Kullekin vuodelle laaditaan tärkeimmistä kehittämis- ja seurantakohteista ympäristöohjelma. Alkuperäinen sertifikaatti on myönnetty 22.12.2000. Viimeinen sertifiointi on tehty 23.5.2006.

Energiatehokkuus

MOTIVA:n energiakatselmusta ei ole pidetty eikä vastaavaa energia-analyysia ole tehty. Viime vuosina on investoitu briketöintilaitteisiin, mikä mahdollistaa jätteeksi jäävän purun ja hakkeen tehokkaamman myynnin laitoksen ulkopuolelle. Hakemuk- sessa ei ole esitetty energiantehokkuutta koskevia suunnitelmia.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Käytöntarkkailu

Käytöntarkkailun tavoitteena on laitoksen häiriötön toiminta. Linjanhoitajat tarkkailevat valmistusprosesseja jatkuvasti. Laitteiden kunnossapidosta ja huollosta vastaavat linjanhoitajat ja oma kunnossapitohenkilöstö. Laitteille on laadittu viikko-, ennakko- ja vuosihuoltosuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan täytetyistä huoltoraporteista.

Tehtaan liimahuoneessa olevien liimasäiliöiden ja kovetesäiliön kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Ison liimasäiliön ja kovetesäiliön pinnankorkeutta valvotaan sähköisellä mittausjärjestelmällä. Säiliöt on varustettu asianmukaisilla ylivuotoputkilla. Linjanhoi- tajat tarkkailevat päivittäin normaalin käytön ja astioiden vaihdon yhteydessä liiman, kovetteen, UV-kitin ja –lakan syöttöletkuja. Liimasäiliön täyttöputkistoa tarkkaillaan täytön yhteydessä. Lämmitysvesiputkistoja tarkkaillaan normaalin käytön yhteydessä.

Tehtaalla on myös kompressori ja paineilmasäiliöitä.

Purunpoistojärjestelmän suodatinlaitteet kuuluvat kunnossapidon ennakkohuoltosuun- nitelmaan ja niiden toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti. Pääsääntöisesti suodatinpussit vaihdetaan 1-2 kertaa vuodessa kesä- ja talvilomaseisokin yhteydessä. Purunpoisto- järjestelmään on asennettu kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmä, jonka antamat hä- lytykset kirjautuvat laitteiston muistiin. Tehtaan kaksi purusiiloa sijaitsevat kattilalaitoksen vieressä.

(14)

Henkilöstö tarkkailee ohjaustietokoneella kattilalaitoksen toimintaa. Häiriötilanteista tulee automaattinen hälytys keskitettyyn kiinteistönvalvontajärjestelmään. Kattilaitos- ten käytöntarkkailuun kuuluvat savukaasun lämpötilan ja happipitoisuuden jatkuva seuranta. Kattilalaitos huolletaan ja tarkastetaan kerran vuodessa kesäseisokin aikana ja tarvittaessa toimintavian tai häiriön sattuessa. Savuhormit nuohotaan vuosittain.

Kattilat nuohotaan tarvittaessa 2-4 viikon välein.

Päästötarkkailu

Laitoksessa ei ole jatkuvatoimista päästötarkkailua. Poikkeavista päästöistä ilmoitetaan viipymättä valvontaviranomaisille.

Raportointi

Toiminnanharjoittaja raportoi vuosittain Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Jo- ensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden toimintaa koskevat tiedot. Ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista ilmoitetaan viipymättä ympä- ristönsuojeluviranomaisille.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty eräillä tiedoilla 19.2.2008 pidetyssä neuvottelussa.

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on kuulutettu 25.1.–25.2.2008 Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan ym- päristökeskuksen ilmoitustauluilla. Kuulutus on ollut lisäksi nähtävänä Joensuun kaupungin Tuupovaaran palvelupisteessä. Kuulutuksesta on annettu tieto naapureille (yh- teensä 6 kpl) erillisellä kirjeellä.

Lupahakemuksen kuuluttamisesta on tiedotettu sanomalehti Karjalaisessa 25.1.2008.

Tarkastukset ja neuvottelut

Lupahakemuksen vireilletulon jälkeen parkettitehtaalla on suoritettu tarkastuskäynti 19.2.2008. Käynnin aikana tarkastettiin laitoksen tilat ja eräitä hakemustietoja.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Joensuun kaupungilta ja kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselta. Lausunnot pyydettiin antamaan 29.2.2008 mennessä.

Joensuun kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon 20.2.2008 (23 §) mukaan:

Piha-alueen sadevedet johdetaan sadevesijärjestelmään. Päällystetyiltä alu- eilta voi onnettomuustilanteissa päästä ajoneuvojen polttoainetta ja öljyä.

Asiakirjoista ei selviä, onko järjestelmään liitetty hiekan- tai öljynerottimia.

(15)

Laitoksella käytettävät kemikaalit ovat luokittelun mukaan haitallisia ja ym- päristölle vaarallisia, merkittävimmät ureaformaldehydihartsi ja sitruuna- happokovete. Ne varastoidaan pääosin omissa kuljetusastioissaan. Tärkeintä on, että varastointiin liittyvät suojajärjestelyt ovat kunnossa ja käytön val- vonta onnettomuuksien ehkäisemiseksi järjestetty hyvin.

Tehtaan merkittävimmät jätteet ovat tuotannossa syntyvä puru ja hake. Ne poltetaan omassa lämpökeskuksessa tai myydään polttoaineeksi muualle.

Muut jätteet lajitellaan ja toimitetaan hyötykäyttöön mahdollisuuksien mu- kaan. Ongelmajätehuolto on järjestetty lainsäädännön ja ohjeistuksen mu- kaan.

Tehtaan aiheuttama melu syntyy pääasiassa autoliikenteestä ja purunpoisto- laitteista. Ajoneuvoliikenne on kuitenkin niin vähäistä, ettei sen osalta tarvita erillistä meluselvitystä. Purunpoistolaitteiden aiheuttama melu voi olla häi- ritsevää loma-asutukselle lähinnä kesäaikaan. Sallituille melutasoille tulee luvassa asettaa ohjearvot.

Hajuhaittoja ei ole raportoitu, joten erillinen hajupäästöihin liittyvää lupaeh- to ei ole tarpeen.

Polttoaineena käytetään parketin valmistuksessa syntyvää purua, joka sisäl- tää prosessissa käytettävää liimaa ja lakkaa, joissa on terveydelle ja ympä- ristölle haitallisia yhdisteitä. Niiden määrästä purussa ei ole esitetty tietoja eikä tietoa siitä, palavatko ne täydellisesti kattiloissa. Asiakirjoissa on muka- na yhtiön Kuopion laitoksen vastaavan polttoaineen ominaisuuksista tehty analyysi. Siinä on tutkittu lähinnä raskasmetallien sekä fluorin ja kloorin määrää. Niiden pitoisuudet ovat alle määritysrajan tai sen tuntumassa, aino- astaan lyijyn määrä suodatinaseman purusta otetussa näytteessä on selvästi muita näytteitä korkeampi.

Tulipesään syötetään lisäksi liimavalssien pesussa syntyvää liimapitoista vet- tä n. 20-50 l vuorokaudessa. Jos prosessissa syntyvän purun käytölle poltto- aineena ei ole estettä, voidaan samaa liimaa sisältävä liimapitoinen vesikin ilmeisesti polttaa kattiloissa ilman haitallisia päästöjä.

Joensuun kaupunginhallitus on 25.2.20008 (123 §) antanut hakemuksen johdosta lausunnon, jossa todetaan: "Kaupunginhallitus päättää antaa lausuntonsa edellä esitetyn ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti".

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty yhtään muistutusta tai esitetty mielipiteitä.

Toiminnanharjoittajan vastine

Yhtiö on ilmoittanut, ettei se anna vastinetta Joensuun kaupungin ympäristölautakun- nan ja Joensuun kaupunginhallituksen lausuntojen johdosta.

(16)

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Pohjois-Karjalan ympäristökeskus myöntää Karelia-Upofloor Oy:lle ympäristönsuoje- lulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Joensuun kaupungin Koverossa osoitteessa Asemantie 2 sijaitsevalle valmisparkettitehtaalle hakemuksen mukaisesti seuraavin määräyksin.

Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen

1. Jätteet on käsiteltävä ja säilytettävä kiinteistöllä niin, että niistä ei aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Käsittelyssä ja lajittelussa on otettava huomioon Joensuun kaupungin jätehuoltomääräykset.

2. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyö- tykäyttöön kelpaavat jätejakeet on joko hyödynnettävä omassa toiminnassa tai toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään ensisijaisesti jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle. Liimavalssin pesuveden käsittelystä on määräyksiä kohdissa nro 8 ja 9.

3. Ongelmajätteet kuten, öljyjätteet, öljynsuodattimet, öljystä tai liuotinaineesta li- kaantuneet rätit, loisteputket, maalijätteet, akut ja patterit on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa siten, että erilaatuiset ongelmajätteet eivät pääse sekoittumaan keskenään. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- ja pintavesiin se- kä yleiseen viemäriin on estettävä. Mahdollisten vahinkotilanteiden varalta tulee on- gelmajätepisteiden läheisyydessä olla aina riittävä määrä imeyttämismateriaalia sekä alkusammutusvälineistöä.

Muualle toimitettavat ongelmajätteet saa luovuttaa tai toimittaa paikkaan, jonka ympä- ristöluvassa on myönnetty lupa kyseisen jätteen keräämiseen, vastaanottoon ja käsitte- lyyn. Kiinteistöllä syntyvät ongelmajätteet tulee toimittaa muualle käsiteltäväksi vä- hintään kerran vuodessa. Ongelmajätteen saa antaa kuljetettavaksi vain tätä tarkoitusta varten hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Ongelmajätteen siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja (valtioneuvoston päätös nro 659/1996), joka on oltava mukana jätteen siirron aikana ja luovutettava siirron jälkeen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolme vuotta.

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely

4. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kemi- kaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti mer- kityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointi on järjestettävä niin, että polttoöljy tai kemikaalit eivät mahdollisen säiliövuodon tai yli- täyttötilanteen seurauksena pääse leviämään viemäriin, maaperään tai muuhun ympä- ristöön. Kemikaalien varastopaikan lattia ja suojarakenteet tulee päällystää kemikaale- ja kestävällä pinnoitteella.

(17)

5. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa ja mahdollisia vuotoja on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin.

Lämpökeskuksen lattiakaivo tulee varustaa kaivon kannella tai sulkuventtiilillä, jonka tulee olla suljettavissa, kun lämpökeskuksessa käytetään polttoöljyä.

Päästöt viemäriin

6. Jätevedet on kerättävä ja johdettava viemäriin lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti.

7. Viemäriin johdettava jätevesi ei saa sisältää sellaisia määriä tai pitoisuuksia öljyä, kiintoainetta tai muita aineita, jotka ovat haitallisia viemäriverkon rakenteille tai laitteille, jätevedenpuhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen jatkokäsittelylle.

8. Suunnitelma mahdollisesta liimavalssin pesuveden käsittelystä ja johtamisesta vie- märiin sekä tarkkailusta on toimitettava tarkastettavaksi Pohjois-Karjalan ympäristö- keskukselle. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa jätevesien käsittelystä ohjeita.

Mikäli tehtaan liimavalssin pesuvettä aiotaan johtaa yleiseen viemäriin, toiminnanharjoittajan on sovittava asiasta viemärilaitoksen kanssa.

Päästöt ilmaan

9. Kattilalaitoksessa saa polttaa omassa tuotannossa syntynyttä jätteeksi jäävää puupö- lyä, purua ja haketta tai muuta puhdasta puuperäistä polttoainetta. Kattiloissa saa polttaa myös kevyttä polttoöljyä. Kattiloissa ei saa polttaa liimavalssin pesuvettä 1.9.2008 jälkeen.

10. Lämpökeskusta on käytettävä siten, että päästöt ilmaan ovat mahdollisimman alhaiset. Kattiloiden hiukkaspäästöt saavat olla korkeintaan 150 mg/MJ eli 375 mg/m³(n) kuivassa savukaasussa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen normaalissa käyttötilanteessa.

11. Purun, puupölyn ja lastujen leviäminen tehtaan ympäristöön tulee estää. Erityisesti tulee huolehtia, ettei niitä pääse ympäristön ojiin tai vesistöön tai lähikiinteistöjen alu- eelle. Puupöly ja puru tulee puhdistaa tehtaan piha-alueilta vähintään kerran vuodessa pölyämisen vähentämiseksi. Pölyn- ja purunpoistolaitteistoja tulee tarkkailla ja huol- taa säännöllisesti ja ne tulee pitää koko ajan toimintakunnossa.

Tehtaan toiminnasta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä. Jos tehtaan liuottimien käyttö lisääntyy tai laitoksen aiheuttamien liuotinpäästöjen hajuista valitetaan ja muutoinkin tarvittaessa VOC- päästöistä on tehtävä lisäselvitys Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

12. Lämpökeskuksen polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.

(18)

Melu

13. Parkettitehtaan ja siihen liittyvien oheistoimintojen aiheuttama meluvaikutus ekvi- valenttisena melutasona LAeq saa olla lähiympäristön asuinkiinteistöjen piha-alueilla päiväaikaan klo 7-22 korkeintaan 55 dB ja yöaikaan klo 22-7 korkeintaan 50 dB.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

14. Vahinkotilanteisiin ja niiden hoitoon on varauduttava ennalta. Ympäristöhaittojen torjuntaan on ryhdyttävä heti vahingon sattuessa.

Poikkeuksellisia päästöjä ilmaan, veteen, viemäriin tai maaperään aiheuttavista häi- riö-, vahinko- ja onnettomuustilanteista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Huo- mattavista poikkeustilanteista, kuten polttoaine- tai kemikaalivuodoista, on lisäksi ilmoitettava pelastusviranomaiselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava viemärilaitokselle.

Häiriötilanteet, niiden syyt ja vaikutukset tulee kirjata muistiin myös raportointia aja- tellen.

Tarkkailu ja raportointi

15. Käyttötarkkailua on tehtävä hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Tehtaan toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkir- jaa. Siihen on kirjattava raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettä- essä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

16. Toiminnanharjoittajan on mitattava lämpölaitoksen molempien kattiloiden savukaasujen typenoksidi- ja hiukkaspitoisuudet sekä häkäpitoisuus akkreditoidun mittaa- jan toimesta. Ensimmäiset mittaukset on tehtävä 31.3.2009 mennessä. Sen jälkeen mittaukset on tehtävä viiden vuoden välein.

Mittaukset on suoritettava normaali- ja maksimikäyttöteholla. Mittaustilanteen on vas- tattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausraportissa on esitettävä tiedot mittaus- tilanteesta sekä mittaustulokset yksikössä mg/m³(n) kuivaa savukaasua muutettuna 6 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksi- kössä mg/MJ sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskentakaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Poh- jois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta.

Mittauksissa on käytettävä pääsääntöisesti standardoituja tai muita luotettavia ja riittä- västi dokumentoituja menetelmiä. Mittaajilla tulee olla riittävä pätevyys.

17. Päästömittauksia koskeva mittaussuunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskuksen tarkastettavaksi vähintään kuukausi etukäteen ennen mittauksia. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa mittaussuunnitelmaa koskevia tarkentavia ohjeita.

18. Tehtaan toiminnasta on laadittava vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluvi-

(19)

ranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yh- teenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

- tuotanto, polttoaineiden kulutus, koostumus ja lämpökattiloiden käyntiaika kattiloittain eriteltynä

- polttoaineen laatutiedot

- mitatut ja/tai laskennalliset typen oksidien, hiukkasten ja hiilidioksidin vuosi- päästöt yksiköissä mg/MJ ja mg/m³(n) kuivaa savukaasua muutettuna 6 %:n happipitoisuuteen sekä päästöjen laskentaperusteet

- käytetyt kemikaalit

- yhteenveto edellisen vuoden jäte- ja ongelmajätekirjanpidosta, jossa jätteet on luokiteltu ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 jäteluettelon mukaisesti - jätteiden hyötykäyttöä ja vähentämistä koskevat toimenpiteet

- ympäristöpäästöihin vaikuttaneet häiriötilanteet, niiden syyt sekä vaikutukset päästöihin ja ympäristöön

- savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden (pois lukien kattilan käyn- nistys- ja alasajot) kokonaiskestoaika (tuntia)

- päästöihin vaikuttaneet prosessin huolto- ja korjaustoimenpiteet

- tiedot vuoden aikana tapahtuneista prosessimuutoksista ja selvitys mahdollisista tulevista muutoksista

- tosite ympäristövahinkovakuutuksen olemassaolosta.

Edellä luetellut tiedot tulee toimittaa kirjallisesti. Raportoinnissa tulee hyödyntää Ty- vi-operaattorin kautta sähköisesti toimitettavia tietoja valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla niin, että osa raportoinnista tapahtuu sähköisesti.

Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja aineistot tulee säilyttää vähintään kolme vuotta.

Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset

19. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä ympäristökeskukselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut

Tuupovaaran valmisparkettitehdas on otettu käyttöön vuonna 1993. Ensimmäisen kerran tehdas on luvitettu vuonna 1997, kun Tuupovaaran kunnan perusturvalautakunta myönsi tehtaalle ympäristöluvan. Tehtaan toiminta on olennaisesti laajentunut tuon ajankohdan jälkeen.

Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tar- koitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja ta- loudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seura- usten rajoittamiseen.

(20)

Tehtaan toimintoja ja laitteiden kuntoa seurataan jatkuvasti. Lämpökeskuksessa seurataan palamisen hyvyyttä jatkuvatoimisesti. Syntyvistä jätteistä hyötykäytetään merkit- tävä osa omassa lämpökeskuksessa ja loput jätteet ja ongelmajätteet käsitellään asianmukaisesti.

Tehtaan toiminta edustavaa monilta osin parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun otetaan huomioon nykyinen toiminta ja kun laitos noudattaa annettuja lupamääräyksiä.

Tehtaan toiminnot täyttävät ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain mu- kaiset vaatimukset toimittaessa hakemuksen ja sitä koskevien lupamääräysten edellyt- tämällä tavalla. Parkettitehdas sijaitsee tontilla, joka on kaavoitettu teollisuusalueeksi, joten toiminta on kaavanmukaista. Tehdas ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen lä- hiympäristössä ole pohjavesialuetta. Lähistöllä ei ole luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelukohteita eikä muitakaan erityisiä häiriintyviä kohteita.

Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut

Lupamääräykset 1-3

Toiminnanharjoittajan tulee noudattaa Joensuun kaupungin jätehuoltomääräyksiä mm.

yhdyskuntajätteen lajittelussa.

Jätelaki edellyttää, että jätteistä ei aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jäte- huollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista. Jätelaki edellyttää myös, että maa- perään ei saa päästää tai sijoittaa jätettä siten, että seurauksena on maaperän laadun huononeminen.

Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla ta- voin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisäl- tämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Parkettitehtaan toiminnasta syntyvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön.

Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka voi kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajättei- den asianmukainen käsittely tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jolla on ongelmajätteen käsittelylupa. Jäteasetuksen 6 §:n mukaan ongelmajätteen pakkauk- seen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset.

Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua jätteen tuotta- jalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa.

Liimavalssin pesuvesi on aiemmin poltettu, mutta nyt sitä ei enää sallita jätteenpoltto- asetuksen (362/2003) perusteella. Pesuvesi on joko käsiteltävä niin, että se voidaan johtaa viemäriin tai toimitettava käsiteltäväksi asianmukaiseen käsittelypaikkaan.

Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) 2 §:n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana.

(21)

Jätelain 51 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävän hyvin selvillä tuotannossaan syntyvästä jätteestä, sen terveys- ja ympäristövaikutuksista sekä sen määrän ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi saman pykälän 2 momentin mukaan jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys– ja ympäristövaikutuksista. Saman pykälän 3 momentin mukaan toiminnassa syntyneen jätteen määristä, lajista, laadusta ja alkuperästä on pi- dettävä kirjaa ja mm. ongelmajätteiden siirtoasiakirjat tulee säilyttää.

Kaatopaikalle saa toimittaa vain jätettä, jonka kaatopaikkakelpoisuus tunnetaan. Toi- minnanharjoittaja vastaa uuden ominaisuuksiltaan tuntemattoman jätelajin kaatopaik- kakelpoisuuden selvittämisestä ja sen kustannuksista. Valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) kaatopaikoista sekä valtioneuvoston asetuksessa (202/2006) em. päätöksen muuttamisesta määritellään menettelyt ja perusteet jätteen hyväksymisestä kaatopaikalle. Jätteen sijoittamisessa kaatopaikoille tulee noudattaa em. asetuksen määräyksiä.

Kovettunut liimajäte on viety tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ja tehty tutkimus osoittaa sen kelpaavan kaatopaikalle. Tuhkasta on määritetty raskasmetallipitoisuudet ja myös se on viety kaatopaikalle.

Lupamääräykset 4 ja 5

Määräykset polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien pääsy ympäristöön voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai terveyshaittaa.

Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen. Myös kemikaalien säilytys- ja käsittelytilojen, säiliöiden ja putkistojen se- kä hälyttimien ja ilmaisimien toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti.

Lämpökeskuksen lattiakaivoihin tulee asentaa rakenteet, joiden avulla voidaan estää polttonesteen pääsy lattiakaivon kautta viemäriin tai vesistöön. Lattiakaivoissa ei ole öljynerotuskaivoa tai sulkuventtiiliä.

Yleiseen viemäriin johdettavat teollisuusjätevedet on tarvittaessa esikäsiteltävä asian- mukaisella tavalla siten, että ne eivät aiheuta haittaa viemäriverkon rakenteille tai laitteille, puhdistamon toiminnalle tai laitteille tai puhdistamon työntekijöiden terveydelle, lietteen käsittelyprosesseille tai hyödyntämiselle tai purkuvesistölle ja muulle ym- päristölle.

Lupahakemuksen liitteenä on sopimus jätevesien johtamisesta Joensuun Veden viemä- riin. Sopimuksessa ei ole määräyksiä viemäriin johdettavan veden laadulle.

Lupamääräykset 9 ja 10

Kattilalaitoksen polttoaineilla ja niiden ominaisuuksilla on huomattava merkitys ilma- päästöihin ja niiden ehkäisemiseen. Kattilalaitoksen savukaasujen hiukkaspäästöihin vaikuttavat mm. puujätteen laatu, polttoöljyn laatu, poltto-olosuhteet ja puhdistinlaitteiden toiminta. Hiukkaset voivat aiheuttaa sekä viihtyisyyshaittaa että haittaa ihmisen terveydelle. Uusimpien tutkimusten perusteella terveyden kannalta merkittävimpiä ovat niin kutsutut pienhiukkaset.

(22)

Liimavalssin pesuveden polttaminen kattiloissa kielletään jätteenpolttoasetuksen nojalla.

Hiukkaspäästöjen päästöraja-arvo on asetettu siten, että se edustaa parhaan käyttökel- poisen tekniikan periaatetta (BAT). Päästörajan saavuttaminen selviää päästömittauk- sessa. "Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5–50 MW:n polttolaitoksissa Suo- messa" –julkaisun mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen hiukkaspääs- tötaso olemassa olevilla 1-5 MW:n puuta käyttävillä kattilalaitoksilla on 100-150 mg/MJ eli 250-375 mg/m³(n). Puun polton aiheuttamille typen oksidien päästöille ei ole määritelty BAT-pitoisuutta.

Lupamääräys 11

Puru kerätään hakemukseen mukaan siiloihin. Siirtoputkistot ja purusiilot tulee pitää sellaisessa kunnossa ja niitä tulee hoitaa ja puru lastata niin, ettei purua, lastua ja puu- pölyä pääse laitosalueen ulkopuolelle ympäristöön.

Puupölystä ja purusta aiheutuva viihtyvyyshaitta ehkäistään purun– ja pölynpoistolait- teiden tarkkailulla ja huollolla sekä piha-alueiden puhdistamisella.

Laitoksen liuottimien käyttö on niin pientä, ettei VOC-asetus (435/2001) koske toimintaa. Tästä huolimatta VOC-päästöt tulee pitää hajuhaittojen estämiseksi mahdollisimman pieninä, koska melko lähellä on asutusta. Päästöjen merkityksen ja vaihtelun arvioimiksi päästöt on tarpeen mukaan selvitettävä esimerkiksi, jos liuottimien hajusta valitetaan tai jos liuottimen käyttö esimerkiksi käytettävien kemikaalien muuttumisen seurauksena lisääntyy.

Lupamääräys 12

Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu tämän asetuksen noudattamiseksi.

Lupamääräys 13

Määräyksellä vähennetään lähialueen asukkaille melusta aiheutuvaa terveys- ja viih- tyvyyshaittaa. Meluvaikutuksia koskevat rajoitukset perustuvat valtioneuvoston pää- töksessä (993/1992) annettuihin ohjearvoihin. Melurajoja määrättäessä on otettu lisäk- si huomioon sosiaali- ja terveysministeriön terveydensuojelulain (nro 763/94) perusteella antamat sisätilojen melutason ohjearvot (sosiaali- ja terveysministeriön oppaita nro 1/2003).

Lupamääräys 14

Häiriö- ja poikkeustilanteet voivat aiheuttaa merkittävää ympäristökuormituksen li- sääntymistä ilma-, jäte-, jätevesi- tai melupäästöjen muodossa. Näistä tilanteista tiedottaminen edesauttaa viranomaisia arvioimaan mahdollisia ympäristövaikutuksia ja toimenpiteitä. Toisaalta tiedottaminen varmistaa sen, että luvan hakija on selvillä syn- tyneistä päästöistä ja niiden vaikutuksista.

Häiriö- ja poikkeustilanteista tiedottamisen kynnys on asetettava vastaamaan kuormituksen suuruutta eli aivan lyhytaikaisia, ympäristölle vähän lisäkuormaa aiheuttavista tilanteista ei tarvitse välttämättä tiedottaa. Ilmoitettava poikkeustilanne saattaa syntyä ainoastaan hetkellisestä, mutta ympäristön kannalta merkittävästä lisäkuormasta

(23)

(esim. öljyvahinko, vaarallisen kemikaalin joutuminen viemäriin, huomattavan suuri hiukkaspäästö tai poikkeuksellisen voimakas melupäästö) tai pitempiaikaisesta vaiku- tuksesta. Käyttökelpoinen tiedotusmenetelmä on esimerkiksi ympäristökeskuksen kir- jaamon sähköposti (kirjaamo.pka@ymparisto.fi). Tiedotteessa olisi tarpeellista maini- ta ainakin häiriön syy ja kesto sekä arvio vaikutuksista. Vesihuoltolaitoksen viemäriin joutuvien poikkeuksellisten päästöjen osalta ilmoitus myös jätevedenpuhdistamolle on tarpeellinen sen vuoksi, että poikkeavan viemäriin johdettavan päästön aiheuttamat haitat jätevedenpuhdistamon toiminnalle voidaan minimoida.

Luvan hakijan ja viranomaisen välillä tapahtuvan tiedottamisen helpottamiseksi luvan hakijan kannattaa laatia ennakkosuunnitelma erilaisten vahinko- ja poikkeustilanteiden varalta.

Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvil- lä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan lupapää- töksessä on annettava määräykset toiminnan käyttötarkkailun, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lain 108 § edellyttää, että mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

Kun kattilalaitoksen päästöjä ei mitata jatkuvasti, päästöjä on mitattava kertaluontei- sesti. Päästömittaukset on syytä suorittaa, jotta päästöraja-arvon noudattamisesta voidaan varmistua. Mittaukset on määrätty tehtäväksi viiden vuoden välein, jolloin käy- tettävissä on kolmet mittaustulokset vuonna 2019 lupahakemuksen tarkistamisen yh- teydessä.

Vuosiraportti on osa ympäristönsuojelulain 46 §:n tarkoittamaa tarkkailua, jonka avulla sekä toiminnan harjoittaja että viranomaiset saavat tietoa päästöistä ja ympäristö- kuormituksesta. Ennen kaikkea siitä käy selville, toimiiko laitos lupapäätöksen edel- lyttämällä tavalla. Tarkkailuraportoinnissa tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää sähköistä tietojärjestelmää yhteydenpidon tehostamiseksi.

Lupamääräys 16 varmistaa sen, että sekä toiminnanharjoittaja että valvontaviranomai- set ovat riittävästi selvillä päästörajoituksiin liittyvistä mittaustuloksista, rajoitusten noudattamisesta sekä mittausten ja mittaustulosten oikeellisuudesta.

Tehtaan kattiloiden päästömittausten tulee perustua mittaussuunnitelmaan, joka on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle vähintään yhtä kuukautta ennen mittausajankohtaa. Mittaussuunnitelmassa käsiteltäviä asioita ovat mm. mitattavat prosessit, mittauspaikat, -menetelmät ja -laitteet, mitattavat suureet, mittausten aikais- ten käyttöolosuhteiden seuranta, mittaustilanteet sekä raportointi. Näytteenottoajan pi- tuus arvioidaan päästön vaihtelevuuden ja jaksottaisuuden perusteella. Tulosten raportoinnissa tulee tuoda esille myös mittausepävarmuuden suuruus. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä pätevyys ja mittauksissa on käytettävä mahdollisuuksien mukaan standardisoituja menetelmiä.

Ympäristönsuojelulaki edellyttää mittauksilta, testauksilta, selvityksiltä ja tutkimuksil- ta luotettavuutta ja sitä, että ne on tehty pätevästi ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

Mittauksissa, näytteenotossa, analysoinnissa ja mittausjärjestelmien kalibrointiin liit- tyvissä vertailumittauksissa on käytettävä soveltuvia Euroopan standardointikomitean (CEN) standardeja, tai niiden puuttuessa ISO-standardeja tai muita kansallisia tai kan- sainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan, että toimitettavat tiedot ovat laadullisesti yhtä tasokkaita.

(24)

Sellainen yksityisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellisen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa, on ympäristövahinkovakuutuksesta annetun asetuksen (717/1998) mukaan velvollinen ottamaan ympäristövahinkovakuutuksen.

Lupamääräys 19

Yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jä- tehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista tulee esittää hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista, jotta toimenpiteiden laatu ja riittävyys voidaan arvioida.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (886/2000) 4-8 §, 28 §, 35-38 §, 41-43 §, 45-47 §, 52-56 §, 62 §, 90 §, 96-97 §, 105 § ja 108 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §, 2 §, 6 §, 9 §, 10 §, 12 §, 16-20 §, 23 § ja 36- 37 §

Jätelaki (1072/1993) 4 §, 6 § ja 51-52 § Jäteasetus (1390/1993) 3-3 a §, 4 § ja 8-10 § Jätteenpolttoasetus (362/2003) 1 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 ja 18 §

Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992).

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Lupapäätös on voimassa toistaiseksi.

Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tai laajentamiseen on haettava lupa. Toiminnan olennaisesta supistamisesta, lopettamisesta taikka toiminnan harjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on jätettävä lupaehtojen tarkistamista koskeva ympäristölupahakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle viimeistään 30.6.2019. Hakemuksessa on esitettä- vä ainakin seuraavat tiedot:

- yhteenveto käytön, päästöjen ja vaikutusten tarkkailujen sekä päästömit- tausten tuloksista viimeiseltä viideltä vuodelta

- yhteenveto merkittävimmistä päästöihin vaikuttavista häiriötilanteista ja mahdollisista päästörajojen ylityksistä viimeiseltä viideltä vuodelta - selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) kehittymisestä ja sen

huomioon ottamisesta laitoksen toiminnassa

- soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8–12 §:ssä mainitut tiedot ja selvitykset.

Tämä päätös on voimassa siihen saakka, kunnes lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemusasia on lainvoimaisesti ratkaistu.

(25)

Korvautuvat päätökset

Tämän päätöksen saadessa lainvoiman se korvaa seuraavan päätöksen:

- Tuupovaaran kunnan perusturvalautakunta, ympäristölupa 4.11.1997 (104 §)

Asetuksen noudattaminen

Mikäli asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapää- töksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Tämä ympäristölupa tulee voimaan päätöksen saatua lainvoiman.

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Käsittelymaksu on 7710 euroa. Ympäristölupamaksu määräytyy valtion maksuperus- telain (150/1992) ja ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksulli- sista suoritteista antaman päätöksen (1237/2003) mukaisesti.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija

Tiedoksi Joensuun kaupunki

Joensuun kaupungin ympäristölautakunta

Joensuun Vesi

Suomen ympäristökeskus, kirjaamo (sähköisesti) Ilmoittaminen

Pohjois-Karjalan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäris- tönsuojelulain 54 §:n mukaisessa järjestyksessä Joensuun kaupungin virallisella ilmoi- tustaululla ja sanomalehti Karjalaisessa. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille naa- purikiinteistöjen haltijoille lähetetään erillinen kirje.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja päätöksen käsittelymaksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympä- ristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistä- minen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmene-

(26)

vät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden teh- tävänä on valvoa yleistä etua.

Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristölupapäällikkö Kari Varonen

Ylitarkastaja Timo Paakkunainen

Liite Valitusosoitus