t
Q
r-
, .
PORILQISITT~In
NO,IN
!
Pyhin roow oi nii lcolrree paJ- - vä, et meki ehtoohämys mentii a Hilma. kan.s kiärtelem.mää uu- e punkil k.attelemmaa puadei &Jd[u-
·- noit.
i, Kyl niil sit olild reedattu toine
~ toistes fiinempi! tava.rol.t ja. nli t "a.istillisesti" ko ne oli pa.ikoi
saa.-
15 t1}ki frarnil, ja viä.l hlnta•kla.ppujB/ki
~ o1i,
et
kattoja jovoi
n!nko jouluu- ki aja,telle vähä värteerat, et pys- - tyskö toho - se näyttiis passelllt,ja häoki vis.sii to5t tylt'käis. Nii oli vetävii 'alckuno!t, et tuli niitte ede.! täritettyy vähä pltAcem- päänki. Ja kui kauva olsimrne siäl la!nkaa kuffalllukkaa, jos olis ollu - vähä soipeempl ilrnR. Mulcko rupes
~
jo nli ltonttej pajasemrnu., et yh-1 de kerra.. ja rnää jo rupesin.ki ho- - puttarnmaa Hilma11, et palnuta.u
1 nyte kottiip päi ja panna.a.s äskö- &eni kuuli va.a yhde.Ri Jtesldtlt&u- ybcifll ~ anot.W p~ mu ne pannu lämpeern~ä. ko fryyseet punki lli]d[eea, k.o joku fiUuniköne trtt.eeni titlldl pa.nt&ia: "Noin", , .
• mennee jo pitki selkäruatoo. 0 v-:a miäA oli siin ka&S& vti.res makM- k.o ra.hhu. mul taW1 MniW!, ld _ jo se Vffra kalpeet, .va.l~ei ute~t mas ki.rja.a kertynyt perhee rua«a-
tau .e .-ma:
"Noin". Ml;~h1·
_ montaa
olelclta&. Mu~ko tä~yytua
velkaa. Stää ollki Jo liki parl.ltym- pl.&t.ell n!Jt rahoj ailn pimlatinf, J&, Li~a liulcks.a ja. KaJ~ kalJamoitte mlinttuhat, mut ka.ikld tuli mak- Jruull et 11e toiDeDk1 m"Jl hiDe
1 tähde nU verlc&lles knpustel, ni el soo. Se miäs sano ystäviillisel i l · lrundllles kana sano va.st&a.v18
ta-
- saa kävelernisestäkkää Järnpyrnääs. oel siln ohentunut lomPMU povt- pa.u:bia: "Noin". On .e t!ä.tyaU t - Kyl oliski eri niirskäys, i~ plalckariis sovltelles, et kyl olkee annu. lyh:kä.llempl, ko olkaa hyviL.tii.s !entäs nykerölles_: Kyl r!_htli helpottiki, ja 0 ta.aa nJnko mulc.&- muttei 11e &tää tentäi. -.ut.a&.
1 kimmot!LS ja voLS hyvas lyky_s JOU- vempi tul uusii ostobilleld. _ Konnet -.oonu: aek1kU. •••
1 tuu sänkypohjii ja valk m1mmo- Mut luuleb et • ka&sa!lildta o!U _ Nli ja vähi. enerrunä pttu
• see lentokonneesee, nlnko tua.ki viittiny sil ~ mlttää
san.noo.
huarnlo keald'tettämä.ä myynt.U ja- ltaupp;a.s kuulemma o. ta.ik et oli.& evvääs väräyttäny! Sen osta.Jli, mut nuaret apul&Jaet t.un- i -
K!!
noit kommeit liikkeit ait Ieo istu vaa täyai mölön aiin pu- tuu keH.it.tpä t.ot.stes benk1löltob-1 onki _1_11atet toikee! .. Ko va.a mltte ldllas. Kyl semmoeet ni.s ba.ltkee t.&il puJmil enemm.l j& ldua&.nru- henkilö~';l?ta.ld yntt~ pa.Ttl.!t&s pal~ lstuinpillkas johonkii r ual, kD
va.
ko oeta.ja. tullee hiirittanmUv~l ostaJU, mut kyl VliU näkitee tiski lii:ke-elämä.ä tämmösen l...>v& kil- hee jutteluus. HajamWi3e niiJå!8eD t&k&n oleva aika tonttuj. Ihmeek- pa.ilu aikan. tulla& oet&ja. ty&, ja Dwl:Ukaml - Se o tosi. Ennenltö llike e.a.a o mahdottoma p&ljo kilnnoet&qm- tyyriit vua.kr&t ja ltaikk:i muut ku- paa
.eurat
Ieo Yitsto.lktDone palatra- lut. verot ja pa.lkåt .)ole& k.uuU.u& tyl.ltokkoo. nt kyl ai.ln tåytys koiw - On ee kloold.i. ett.ft bA11 henlti.lökunna toimii oma tylP&tk- kurueil ja kouluil tunnu muutuaii k.aa parut ajatelle. Jokane t.eeijä oleft mJttää vatJaltu8t., mut dra lilin o omi&na ant&m.&a joto miäJ- m.ahd rout& ajjaa poraa
toW.I.
lyttiivä ja pua.ieesvetävii. va.tkutUk- - Kene. miähe kaN ~
se,
taillc jä.mpt J)i.tvut.ue. Iea t.uallrubnu
jutt.eU?- Sii.nn.äp atU ollaanki! MikkU - Mll ksttell vaa nolt nl~
liiU ei l1lfll ettltppiJ om-.1 painoi-
nott. etten
hua.matJiltlkba. Mlm·la.s, m~ omi.t&Jut kan.uspirmii mone • oU?
o Ita.ö.ei mw.tett&V&,. et mti o - Bernmone 18o, ~Dornorx*taee
liikbe pa.rut, Ie 0 rillllleeet' hee m.il.a. rih.l
ltte
"T&&ini'" ~il'&ae Q.löet hyi.t.ya. Ja kuka apuW.aist - Kuka ne lr:atkt1tW.u.
1ofl:ån.iyttiä yrituvi · tebd puhau,
e.t
&ln t&ilkt tWU m1h1 Ml&yrittää kaht kovemmi, .)<» hee yri- lopult. o joutunu.
t)'ksl.a p&l.lwnWupitvln Jolla.l .
..-t,ll, vaik vibenunillW, buamata.
J/ - .- -1--
- S. oU kua •tklre!ee klO JIWl
