POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS

PL 69, 80101 Joensuu Annettu julkipanon jälkeen Puh. 020 690 168

Fax 020 490 5010 Päivämäärä

29.8.2008 Diaarinumero

PKA-2004-Y-215 (111)

ASIA

Suomen Petrooli Oy:n Joensuun nestekaasun ja öljyn varastoaluetta koskeva ympäris- tönsuojelulain 28 §:n 1 momentin mukainen lupa. Kyseessä on olemassa olevan toi- minnan jatkaminen.

LUVAN HAKIJA

Suomen Petrooli Oy PL 102

00121 HELSINKI

Liike- ja yhteisötunnus: FI 01143994

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Joensuun öljyvarastoalue Pysäkkitie 1

80140 NOLJAKKA

Kiinteistörekisteritunnus (kaksi kiinteistöä): 167-404-31-15 ja 167-404-17-13 Toimiala: Nestemäisten polttoaineiden tukkukauppa

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 mo- mentin kohdan 5a mukaan ympäristölupa on oltava polttonesteiden tai vaarallisen neste- mäisen kemikaalin varastolla, jossa voidaan säilyttää tällaisia kemikaaleja vähintään 100 m³.

Ympäristönsuojeluasetuksen 43 §:n 1 momentin kohdan 14 mukaan polttonesteiden va- raston, jonka varastosäiliöiden tilavuus on yli 10000 m³tai varastoalueen, jonka säiliöiden tilavuus on yhteensä yli 50 000 m³, toimintaan tuli hakea ympäristölupaa viimeistään 31.12.2004 ellei toimintaan ollut haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen.

LUPAVIRANOMAINEN

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 5 a perusteella polttonesteiden taiympäristölle tai terveydelle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varaston, jossa voidaan säilyttää tällaisia kemikaaleja vähintään 1 000 m³, ympäristölupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille 30.12.2004.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset

Joensuun öljy- ja nestekaasuvarastoalueen toimintaa ohjaavat seuraavat ympäristölu- vat:

- Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 20.9.1996 (0795Y0014-111), ympäristölupa- menettelylain 2 §:n mukainen lupa ja terveydenhoitolain 26 §:ssä tarkoitettu rat- kaisu sijoituspaikasta; ja

- Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 31.12.1997 (0795Y0014-111), jätelain 8 lu- vun mukainen jätelupa

Varastolla on myös kauppa- ja teollisuusministeriön sekä teknillisen tarkastuskeskuksen myöntämät luvat vaarallisten kemikaalien käsittelylle ja varastoinnille. Lisäksi varaston toiminnasta on tehty vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen (283/62) mukaiset ennakkoilmoitukset, joista vesihallitus on antanut lausuntonsa vuosina 1970, 1974, 1982 ja 1985. Lausunnoissaan vesihallitus ei katsonut toiminnasta aiheutuvan pohja- tai pintavesien pilaantumista, eikä toiminta edellytä vesioikeuden lupaa edellyttä- en, että varastolla noudatetaan vesihallituksen ohjeita.

Muut sopimukset:

- sopimus Joensuun Veden kanssa vesi- ja viemäriasioista - sopimus Lassila & Tikanojan kanssa jätehuollosta Alueen kaavoitustilanne

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski osayleiskaavassa varastoalue on merkitty rautatieliikennealueeksi (LR-merkintä). Va- rastoalueen ympärille on rajattu halkaisijaltaan noin 600 metrin laajuinen alue, jolle kaavamääräysten mukaan ei onnettomuusriskinsä johdosta tule sijoittaa asumista, jul- kisia tiloja, palveluja tai muita vastaavia toimintoja. Tämä alue on Joensuun puolella merkitty suojaviheralueeksi (EV-merkintä). Joensuun kaupunginvaltuusto on hyväk- synyt kaavan vuonna 2004 (29.11.2004/140 §). Varastoalueen vierestä kulkevan rauta- tien pohjoispuolella, joka on Kontiolahden kunnan aluetta, on varastoaluetta (TV-mer- kintä) ja lähivirkistysaluetta (VL-merkintä).

Varastoalueen länsipuolella, Höytiäisentien vastakkaisella puolella, on vireillä kaava- muutos, ns. entisen kaupunginpuutarhan asemakaava. Kaavoitettavan alueen itäosa kaavoitetaan puutarha- ja kasvihuonealueeksi (MP-merkintä). Kaavoitettavalle alueel- le tulee Höytiäisen kanavan läheisyyteen myös omakotitalotontteja. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävänä 3.4.–5.5.2008 välisenä aikana.

Alueella on myös vireillä Joensuun seudun yleiskaava 2020. Yleiskaavassa varasto- alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi, jolla on, tai jolle saa sijoittaa, merkittä- vän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem-merkintä).

Em. kaavamerkinnällä merkitty alue on lisäksi ympyröity 'vaara-alue'-viivalla ('vaa'-

merkintä). Rautatien pohjoispuolella, Kontiolahden kunnan alueella, sijaitseva alue on kaavoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi tai -kohteeksi (T-merkintä).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Sijainti

Öljyvarasto sijaitsee Joensuun kaupungin Pilkon kaupunginosassa, Kydön alueella (Joensuun Lehmon ja Pielisensuun kylissä). Joensuun keskustaan on etäisyyttä noin viisi kilometriä. Kiinteistöt ovat Suomen Petrooli Oy:n omistuksessa. Varastoalueen pinta-ala on 3,16 hehtaaria.

Nestekaasuvaraston purkuraide on vuokrattu Pohjois-Karjalan Meijerikiinteistöt Oy:ltä ja nestekaasusäiliöalue on VR-Yhtymä Oy:n tontilla.

Öljyvaraston välittömässä läheisyydessä on vähän asutusta Pysäkkitien vastakkaisella puolella. Suurin osa asuinkiinteistöistä on nykyisin Joensuun kaupungin omistuksessa ja osa niistä on tyhjillään.

Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia

Lähimmät asuintalot sijaitsevat Pysäkkitien toisella puolella 50 m:n päässä. Pohjois- puolella Kontiolahden kunnan alueella on muutamia asuintaloja noin 200 m:n päässä.

Ilmanlaatu

Joensuun kaupungin ympäristövirasto tarkkailee Joensuun ilman laatua mittaamalla kaupungin keskustassa sijaitsevalla mittausasemalla. Pilkon tai Onttolan alueilla ei ole ilmanlaadun seurantaa, mutta alueen ilmanlaatua voi pitää varsin hyvänä. Pilkko si- jaitsee lähes viiden kilometrin päässä Joensuun kaupungin keskustasta. Kun Pohjois- Karjalan ilmanlaatua tutkittiin biondikaattorien avulla vuosina 1998–1999, alueen il- manlaatu oli tutkimuksen mukaan hyvä.

Maaperän laatu

Alue on nk. järvikerrostumaa, joka on syntynyt reunaharjumuodostuman viereiseen järvialtaaseen. Piha-alueen täytön alla on silttinen kuivakuorikerros. Kuivakuorikerros on useiden metrien paksuinen. Kuivakuoren alla on 8–10 metrin paksuinen savinen silttikerros. Silttikerroksen alla on tiivis moreeni tai osin kallio. Pohjamoreeni tai kal- lio on yli 10 metrin syvyydellä (tasolla +69…+75 m).

Varastoalueen maanpinta on pääosin asfalttia. Asfaltin alla on 15 cm kantava kerros (MSr) ja sen alla 30 cm jakava kerros (Sr). Tämän alla on suodatinkerros (Hk). Varas- toalueen maanpinnan korko vaihtelee välillä +84,4…+86,9 metriä.

Pohjavesi

Öljyvarastoalue ei sijaitse pohjavesialueella. Pohjaveden virtaussuunta on etelään tai kaakkoon. Virtausnopeus on täytemaita lukuun ottamatta pieni. Pohjaveden ollessa ylhäällä virtausnopeus saattaa täytemaissa olla suurempi. Pohjaveden korkeudella on voimakas vuotuinen vaihtelu. Pinta vaihteli vuosien 1996–2003 välisenä aikana ollen

alhaisimmillaan helmikuussa 1996 (+81,6…+83,25 m) ja korkeimmillaan marras- kuussa 2003 (+83,77…+85,57 m).

Lähimmälle pohjavesialueelle (Lykynlampi, nro 0727655), joka sijaitsee Höytiäisen kanavan vastakkaisella puolella, on etäisyyttä noin 1,2 km.

Öljyvarastoalueen pohjavedestä otetaan seurantanäytteitä joka toinen vuosi. Näytteitä on otettu neljästä tai viidestä pohjavesiputkesta vuosina 1996–2006. Vesinäytteistä analysoidaan mineraaliöljypitoisuus, VOC- ja MTBE-pitoisuudet. Vuonna 2003 ana- lysoitiin lisäksi pohjaveden BTEX- ja TAME-yhdisteiden pitoisuudet. Haitta-ainei- den pitoisuudet ovat olleet pääasiassa hyvin pieniä.

Vesiympäristö

Öljyvarastoalueen lähellä, länsipuolella, on Höytiäisen kanava. Kanavassa virtaa vettä Höytiäisestä Pyhäselkään. Etäisyyttä varastoalueelta kanavaan on noin 400 m. Varas- toalueen ja kanavan välissä on maaseutumaista aluetta; entisen kaupunginpuutarhan alue. Suurempi osa (länsireuna) varastoalueesta on Höytiäisen kanavan valuma-aluetta (nro 04.81; pinta-ala 31 km²), mutta itäreuna kuuluu Siilaisenpuron valuma-alueeseen (nro 04.325, pinta-ala 48 km²).

Sade- ja sulamisvedet johdetaan öljynerotuslaitteiston kautta Pysäkkitien vieressä ole- vaan ojaan, joka on Siilaisenpuron valuma-aluetta.

Liikenne ja melu

Savo-Karjalan tiepiirin tietojen mukaan valtatie 17 liikenne on ollut Pilkon (Kytön) kohdalla noin 14 500 ajoneuvoa/vrk (tiedot vuodelta 2005). Onttolantiellä (tie nro 15705) on liikennettä noin 2940 ajoneuvoa/vrk. Öljyvarastoalueelle suuntautuva lii- kenne on hyvin vähäinen osa em. liikennemääristä, kun päivittäinen polttoaineen kul- jetus on keskimäärin 10 ajoneuvoa. Varastoalueen vierestä (tai oikeastaan osittain sen halki) pohjoispuolelta kulkee junarata (Joensuu-Viinijärvi-Pieksämäki/Siilinjärvi).

LAITOKSEN TOIMINTA

Öljy- ja nestekaasuvarastoalue on aloittanut toimintansa vuonna 1951.

Yleiskuvaus toiminnasta

Varastoalueen keskeisin toiminto on toimiminen kotimaan öljy- ja nestekaasutuottei- den jakeluvarastona. Varastoalueella on yhteensä 13 jatkuvassa käytössä olevaa maanpäällistä säiliötä. Säiliöissä varastoidaan bensiiniä, dieselöljyä ja nestekaasua.

Osa nestekaasusäiliöistä on maan alla. Öljytuotesäiliöiden yhteistilavuus on 13 950 m³ ja nestekaasusäiliöiden 1150 m³. Lisäksi alueella on viisi 50 m³:n maanpäällistä polt- tonestesäiliötä, jotka ovat yleensä käyttämättömiä.

Tuotteet tuodaan varastolle junatoimituksina ja kuljetetaan asiakkaille säiliöautoilla.

Varasto on miehitetty arkisin klo 06.00–16.00. Muina aikoina varasto on automatisoi- tu siten, että autonkuljettajat voivat itse hakea uuden polttoainekuorman. Nestekaasun osalta toimitaan kuitenkin aina henkilökunnan valvonnassa ja pääsääntöisesti ennen klo 20. Rautatievaunut vaihdetaan usein yöaikaan.

Alueella on säiliöiden lisäksi rakennus, jossa ovat toimisto, varasto ja kattilahuone.

Lisäksi alueella on ns. vanha varastorakennus ja erilliset autolastauspaikat polttones- teille ja nestekaasulle. Rautateitse tuotavien tuotteiden varastoon purkamiseksi on ju- navaunujen purkaussillat samoin erikseen polttonesteille ja nestekaasulle. Nestekaasu- jen purkaus ja varastointi tapahtuu omalla sivuraiteellaan pääradan pohjoispuolella.

Nesteiden pumppaamiseen on pumppaamo (rautatievaunujen purkaus ja tuotepump- paus). Varaston henkilöstömäärä on yhdeksän työntekijää.

Säiliöt ja putkistot

Varastoalueella on 13 maanpäällistä säiliötä. Tuotteiden varastointi säiliöissä on jär- jestetty alla olevan taulukon 1 mukaisesti.

Taulukko 1. Varastoalueen polttoneste ja nestekaasusäiliöt.

Tuote Määrä kpl

Säiliö nro

Tilavuus (m³)

Hankinta- vuosi

Kelluva katto

Bensiini 95E 1 206 1000 1975 On

Bensiini 95E 1 202 1000 1967 On

Dieselöljy, rikitön, kl 1 203 3350 1970 Ei Dieselöljy, rikitön, tl 1 201 2000 1967 Ei

Lämmitysöljy, kl 1 204 3350 1970 Ei

Lämmitysöljy, tl 1 205 3000 1975 Ei

Nestekaasu, butaani 4 1-4 100 1985 Nestekaasu, propaani 3 5-7 250 1997

Lisäaineet 5 1

Lisäaineet 2 5

Lisäaineet *) 0,2

Metanoli *) 0,2

*) Varastointi tynnyreissä, joiden määrä vaihtelee kl = kesälaatu, tl = talvilaatu

Suuret varastosäiliöt ovat kiinteällä kupukatolla varustettuja teräksisiä lieriösäiliöitä.

Bensiinisäiliöissä on lisäksi kelluva välikatto. Pienemmät säiliöt ovat teräksisiä lieriön muotoisia säiliöitä. Säiliöissä nro 201–206 on pinnanmittausjärjestelmä. Kaikki edellä mainitut öljy- ja bensiinisäiliöt ovat maanpäällisiä säiliöitä ja ne on sijoitettu valliti- loihin. Korkeimmat säiliöt ovat 10–12 metriä korkeita. Säiliöissä oleva pinnanmittaus- mittausjärjestelmä reagoi pinnanalenemiseen tai nousuun. Lisäksi säiliöissä on me- kaaniset ylärajahälyttimet.

Nestekaasusäiliöt nro 1–4 ovat teräksisiä, lieriön mallisia, eristettyjä maanpäällisiä säiliöitä. Ne on varustettu vesivalelujärjestelmällä. Näissä säiliöissä varastoidaan bu- taania. Nestekaasusäiliöissä nro 5–7 varastoidaan propaania ja ne ovat teräksisiä lieri- ön mallisia maanalaisia säiliöitä.

Putkistot ovat tehty SFS 3356-standardin mukaisesti. Putkistot ovat saumattomia, koe- ponnistettuja ja kuvattuja hiiliteräsputkia. Liitokset on tehty laippaliitoksin. Venttiilit ovat pallo- tai luistinventtiilejä.

Varastoalueella on myös viisi kiinteää 50 m³:n maanpäällistä säiliötä, joista vain yksi on ollut viime vuosina käytössä. Säiliöissä varastoidaan tarvittaessa keskitisleitä. Säi- liöt on hankittu vuonna 1975.

Kaikki öljysäiliöt ovat maanpäällisiä säiliöitä, paitsi kiinteistön lämmitysöljysäiliö, jo- ka on maanalainen 10 m³:n säiliö. Lämmitysöljysäiliö sijaitsee toimistorakennuksen vieressä (länsipuolella). Edellä mainittua säiliötä suurempi lämmitykseen käytettävän polttoöljyn säiliö (20 m³) on maanpäällinen ja sijaitsee vallitilassa. Tämän säiliön öl- jyä käytetään kattilassa, jolla lämmitetään eräitä tuotteita.

Voitelu- ja lisäaineita säilytetään sekä tynnyritavarana toimistorakennuksen varastossa että kuutiokonteissa piha-alueella.

Kemikaali- ja polttoainemäärät

Alla olevassa taulukossa 2 on esitetty Joensuun varaston kemikaalien viime vuosien läpivirtausmäärät.

Taulukko 2. Varastoalueen polttonesteiden, nestekaasun ja lisäaineiden läpivirtausmäärät vuosina 2003–2007.

Tuotteiden läpivirtausmäärä (tonnia)

Tuote 2003 2004 2005 2006 2007

Bensiini 8129 8995 9935 9899 9996 Keskitisleet 45 144 42 621 44 460 46 396 52 330 Lisäaineet 49 40 37 37 37 Nestekaasu 14 032 16 927 17 445 17 768 18 459 Purku- ja lastauspaikat

Rautatievaunujen purkauspaikka on uusittu vuonna 1992 yläpurkaussillaksi. Yläpurkaus- sillalla on kymmenen purkauspaikkaa ja polttonestevaunuja voi olla käsittelyssä yhtäai- kaisesti 1–10 kpl.Rautatievaunujen tyhjentäminen tapahtuu betonisen suoja-altaan päällä. Suoja-allas on varustettu öljynkeruujärjestelmällä. Polttonesteet imetään vau- nuista yläkautta lastausvarsien välityksellä. Tuotteet pumpataan edelleen kahdella pum- pulla (bensiinit ja keskitisleet) varaston säiliöihin. Bensiinin purkauksia junavaunuista tehdään noin joka toinen viikko.

Nestekaasulle on oma rautatievaunujen purkauspaikka polttonestesäiliöihin nähden rauta- tien toisella puolella. Nestekaasuvaunuja voi purkuraiteella olla korkeintaan 10 kpl, mutta purku säiliöihin tapahtuu aina vaunu kerrallaan. Butaaani tai propaani pumpataan säiliö- vaunuista kompressorin avulla varastosäiliöihin.

Polttonesteiden lastaus säiliöautoihin tapahtuu nk. alatäyttönä kahdeksalla lastaus- varrella. Tuotteet pumpataan säiliöautoihin tuotekohtaisilla pumpuilla. Lastauspaikan alusta on betonia ja se on varustettu öljynkeruujärjestelmällä. Bensiinin lastauksia tehdään keskimäärin 2–4 kertaa vuorokaudessa (noin 50 m³). Lastauspaikan betonointi on tarkoitus uusia vuonna 2008.

Nestekaasusäiliöautolle on yksi lastauspaikka. Lastaus tapahtuu aina varastohenkilö- kunnan valvonnassa. Nestekaasu pumpataan varastosäiliöistä säiliöryhmäkohtaisilla pumpuilla (2 kpl) säiliöautoihin. Nestekaasuautojen lastauksessa syntyvät päästöt ime- tään keräyssäiliöön, josta ne kompressorin avulla pumpataan varastosäiliöön.

Varastolla ei lastata rautatievaunuja. Poikkeustapauksissa lastaus on kuitenkin mah- dollista erillisohjeiden mukaisesti.

Liikennejärjestelyt

Alueella liikennöidään sekä junalla että henkilö- ja säiliöautoilla. Kaikki tuotteet tuo- daan varastoalueelle rautateitse. Rautatievaunujen vaihto tapahtuu usein yöaikaan noin klo 04–07 ja tuotteiden purku aloitetaan aina aamulla. Yhteenveto varastolla viime vuosina käyneistä ajoneuvoista ja junavaunuista on taulukossa 3.

Polttoaine jaetaan säiliöautoilla. Vuodessa varastolta lähtee noin 2000 polttoaine- kuormaa ja 700 nestekaasukuormaa. Ajoneuvoliikennettä tapahtuu ympäri vuorokaut- ta, mutta painottuen päiväsaikaan. Varastolla käy noin 10–12 säiliöautoa vuorokau- dessa, joista kello 16–24 välisenä aikana saattaa liikennöidä 2–4 autoa.

Taulukko 3. Varastoalueella käyvien ajoneuvojen ja kuljetukseen käytettyjen junavaunujen määrä vuosina 2003–2007.

Vaunujen tai ajoneuvojen määrä (kpl/vuosi)

2003 2004 2005 2006 2007 Polttoainevaunuja 981 941 865 981 1166

Nestekaasuvaunuja 517 523 553 517 584 Pa-autokuormia 1805 1883 1978 1805 2077 Nk-autokuormia 626 705 727 626 773 Vesiprosessit

Joensuun Veden talousvesiverkosta otettua vettä käytetään 150–170 m³ vuodessa. Sa- niteettitilojen lisäksi vettä käytetään pumppukeskuksessa autolastauspaikan pesemi- seen (vesi otetaan ns. palovesipostista). Saniteettitilojen jätevedet johdetaan kaupun- gin viemäriverkkoon. Laitoksella on sopimus Joensuun Veden kanssa jätevesien joh- tamisesta kaupungin viemäriverkkoon. Sopimus ei sisällä erityisvaatimuksia jäteveden laadusta.

Kaikki vallitiloista tulevat sade- ja sulamisvedet, 50 m³:n säiliöiden alueelta tulevat vedet, autonpesupaikan vedet ja lastauspaikan vedet kulkeutuvat sadevesiviemäri- verkostoa pitkin öljynerottimeen. Öljynerotuksen jälkeen vedet johdetaan Pysäkkitien vieressä olevaan ojaan. Muut piha-alueen sadevedet menevät öljynerottimiksi muutet- tujen kahden säiliön (10 ja 13 m³:n säiliöt) kautta samaan em. ojaan.

YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN

Vuonna 1995 myönnetyn ympäristöluvan jälkeen varaston vallitilat on uusittu vuonna 1996. Vallitiloihin asennettiin bentoniittimatot. Bensiinisäiliöissä on ollut vuodesta 1997 lähtien, edellisen luvan myöntämisen jälkeen, kelluvat katot ja säiliöiden maalaus uusittiin vuonna 2003. Säiliöt huolletaan selkeän ohjelman mukaisesti. Nestekaasujen lastauskaa- sut otetaan nykyisin talteen. Nestekaasuvaraston valvonta- ja käyttölogiikka on uusittu ja samalla on lisätty ohjausautomaatiota vuonna 2003.

Päästöt ilmaan

Ilmaan joutuvat päästöt ovat varastoalueen merkittävin ympäristöhaitta. Varastoalueen välittömässä läheisyydessä on häiriintyviä kohteita, kuten Pysäkkitien varressa pysy- vää asutusta, jolle ilmapäästöistä voi aiheutua haittaa.

Bensiinisäiliöissä (2 kpl) on kelluvat välikatot. Varastolla ei ole käytössä bensiini- höyryjen talteenottoa, vaan polttoainelastaussillalla syntyvät hönkäkaasut johdetaan bensiinisäiliöiden vallitilaan, josta ne haihtuvat ilmaan. Nestekaasuautojen lastaukses- sa syntyvät päästöt imetään keräyssäiliöön, josta ne kompressorin avulla pumpataan varastosäiliöön.

Fortum Engineering Oy on tehnyt arvion varaston hiilivetypäästöistä. Tarkasteluun otettiin mukaan vain bensiiniluokan jalosteet. Laskennassa käytettiin API:n (American Petroleum Institute) kaavoja. Arvioinnissa huomioitiin varastosäiliöpäästöt sekä las- taus- ja purkupäästöt. Hiilivetypäästöjen kokonaismääräksi arvioitiin 8,3 tonnia/vuosi.

Varastosäiliöemissioita on edellä mainitusta määrästä 1,5 tonnia ja lastausemissioita 6,8 tonnia.

PIC Engineering Oyj on tehnyt ilmapäästöjen arvioinnin nestekaasuvarastoalueella vuonna 2003. Arvioinnissa huomioitiin sekä purku- ja lastaustoiminnoista aiheutuvat päästöt ja lisäksi hajapäästöt. Hajapäästöt arvioitiin laippaliitosten, venttiilien, varo- venttiilien, pumppujen ja kompressorien lukumäärien perusteella. Lisäksi huomioitiin laitteistojen huoltotapahtumat. Nestekaasuvaraston päästöiksi arvioitiin vuodessa yh- teensä 5,6 tonnia. Nestekaasuvaraston arvioidut hiilivetypäästöt olivat vuonna 2003 alla olevan taulukon 4 mukaiset.

Taulukko 4. Arvio nestekaasuvaraston purku- ja lastaustoiminnan päästöistä vuonna 2003.

Päästöt purkauksista 28 kg/v Päästöt lastauksista 154 kg/v

Hajapäästöt 5440 kg/v

Kunnossapitopäästöt 11 kg/v

Yhteensä 5633 kg/v

Taulukossa 5 on esitetty polttonesteiden ja nestekaasun varastoinnista ja käsittelystä aiheutuneet päästöt viime vuosina.

Taulukko 5. Arvio polttoneste- ja nestekaasuvaraston purku- ja lastaustoiminnan päästöistä vuosina 2003–2007.

Päästöt ilmaan (tonnia/vuosi) Päästö

2003 2004 2005 2006 2007 VOC-yhdisteet 8,3 9,1 9,9 9,9 10,0 Nestekaasu 5,6 5,5 5,5 6,8 5,7 Yhteensä 13,9 14,6 15,4 16,7 15,7

Öljy- ja kemikaalituotteiden varastointiin liittyvien päästöjen lisäksi päästöjä aiheutuu kevytöljykattilasta sekä ajoneuvoliikenteestä. Varastoalueella on kaksi kevytöljyläm- pökattilaa, jotka ovat teholtaan 0,1 ja 0,3 MW. Kattiloiden vuosipäästöjä ei ole mitat- tu. Kattiloiden polttimet on uusittu 5–7 vuotta sitten. Savukaasut johdetaan noin 10 ja 12 metriä pitkiin savupiippuihin. Kevyttä polttoöljyä käytetään vuosittain noin 50 m³. Öljytuotteiden varastoinnista aiheutuu jonkin verran hajuja. Luvan hakijan ilmoituk- sen mukaan haju ei ole erityisen voimakasta eikä se ulotu laajalle lähiympäristöön.

Noin 700 metrin etäisyydellä varastoalueesta on valtatie nro 17 (Joensuu-Kuopio), jonka liikennemääriin ja päästöihin verrattuna varastolle suuntautuvan ajoneuvoliiken- teen aiheuttamat häiriö- ja päästövaikutukset ovat vähäisiä.

Vallitilat

Polttoainesäiliöt on sijoitettu neljään erilliseen maapohjaiseen vallitilaan, lukuun ot- tamatta kiinteistön maanalaista lämmitysöljysäiliötä. Vallitilojen tilavuudet ja pinta- alat on esitetty alla olevassa taulukossa 6.

Taulukko 6. Polttonestesäiliöiden vallitilojen ja niissä olevan suurimman säiliön koko.

Vallitila Kokonaispinta-ala (m²)

Vuodonkeräys- kapasiteetti (m³)

Suurimman säiliön tilavuus (m³)

1 keskitisle 690 807 2000

2 bensiinit 640 1046 1000

3 keskitisle 1950 737 3000

4 keskitisle 1330 622 3000

Vallitilat saneerattiin kokonaisuudessaan vuonna 1996. Tuolloin vallitiloihin asennet- tiin bentoniittimatot. Kaksi vallitiloista on ympäröity betonimuurilla ja kaksi maaval- leilla. Lieriösäiliöiden (5 kpl, á 50 m³) säiliöalue ja pumppukeskus on varustettu suo- ja-altailla. Kaikki vallitilat on varustettu öljynkeräysjärjestelmällä.

Vallitilat on rakennettu silloisten määräysten mukaisesti, eivätkä ne ole kaikilta osin nykyisen standardin SFS 3350 (Palavien nesteiden varastopaikka ja siellä olevat pala- van nesteen käsittelypaikat) mukaisia. Standardin mukaan vallitilan tilavuuden tulee olla niin suuri, että siihen mahtuu vähintään 1,1-kertaisesti vallitilassa olevasta suu- rimmasta erittäin helposti syttyvän, helposti syttyvän tai syttyvän palavan nesteen säi- liöstä tai erittäin myrkyllisen, myrkyllisen, syövyttävän tai ympäristölle vaarallisen palavan nesteen säiliöstä vuotanut kemikaali. Muilla palavilla nesteillä vallitilan va- paan tilavuuden (säiliöiden ulkopuolinen vallitilan tilavuus) tulee olla vähintään 1/5 suurimman säiliön tilavuudesta. Luvanhakija aikoo selvittää mahdollisuudet vallitilo- jen yhdistämiselle, jolloin vuodonkeräyskapasiteetti kasvaisi.

Öljynerottimet

Alueella on neljässä kohdassa yhteensä viisi öljynerotinta ja ne on esitelty taulukossa 7. Öljynerottimet ovat vuosilta 1992–1993. Varastoalueen purkaus- ja lastauspaikat, pumppukeskus sekä säiliöautojen pesupaikka sekä vallitilat on viemäröity öljynerot- timiin. Erottimet täyttivät asennushetkellä silloiset erotuskyvyn vaatimukset, mutta ei- vät nykyisiä ykkösluokan vaatimuksia.

Taulukko 7. Öljynerotuskaivojen koko ja tyyppi.

Numero Kokonais- tilavuus (l)

Tilavuus (l) öljylle

Tyyppi

1 ja 2 23 050 2214 Super PEK

1 1480

2 400

3 6200 1200 1408 PEK

4 6200 1200 1408 PEK

5 6200 1200 1408 PEK

Edellä mainittujen viiden erottimen lisäksi alueella on kaksi säiliöistä rakennettua öl- jynerotinta ja ns. sulkukaivo, joiden kautta kaikkien em. erotinten läpi tullut vesi joh- detaan avo-ojaan. Sulkukaivossa on sulkuventtiili, joka voidaan tarvittaessa sulkea ja siten estää vesien poistuminen alueelta. Sulkukaivon etupuolella olevat säiliöt ovat kooltaan 10 m³ ja 13 m³. Em. säiliöihin mahtuu poikkeustilanteessa noin 15 m³ öljyä.

Öljynerotuskaivoissa on automaattiset hälyttimet. Kaivojen nro 1–4 hälyttimet sijait- sevat logiikkakeskuksessa. Kaivon nro 5 hälytin on pumppaamon sähkökeskuksessa.

Kaikki hälyttimet on kytketty varaston valvontalogiikkaan, josta hälytys kulkeutuu edelleen vartiointiliikkeeseen.

Päästöt pinta- ja pohjaveteen

Varastoalueelta ei normaalitoiminnassa aiheudu päästöjä pinta- tai pohjaveteen.

Pumppaamoiden, rautatiepurkauspaikan, säiliöautojen lastaus- ja pesupaikan ja valliti- la-alueiden vedet johdetaan öljynerottimien kautta Pysäkkitien varressa olevaan avo- ojaan. Öljynerotuskaivojen ja öljynvarastosäiliöiden jälkeen on nk. sulkukaivo ennen avo-ojaa. Muun piha-alueen sadevedet valuvat sellaisenaan maastoon tai avo-ojaan.

Pohjaveden laadun tutkimiseksi ja seuraamiseksi varastoalueen Pysäkkitien puolei- seen reunaan on asennettu kuusi pohjavesiputkea vuosina 1995 ja 1996. Vuosien 1996–2006 pohjavesitutkimustuloksissa on todettu, että pohjaveden epäpuhtaudet ovat yleensä hyvin vähäisiä.

Vuoden 2003 marraskuussa pohjavedestä tehtiin tavanomaista laajempi tutkimus.

Näyte saatiin otetuksi viidestä pohjavesiputkesta; näytettä ei saatu pohjavesiputkesta nro PV3. Vain näyteputken nro PV4 vedessä oli todettavissa hieman MTBE:tä (11 µg /l). Muiden neljän putken kaikkien analyysien tulokset jäivät alle määritysra- jan.

Vuonna 2006 lokakuussa pohjaveden laadusta tehtiin tutkimus neljästä pohjavesiput- kesta. Kaksi pohjavesiputkea (PV3 ja PV5) oli kadonnut, joten niistä ei voitu ottaa näytettä. Analysoitujen yhdisteiden pitoisuudet alittivat analyysimenetelmän määritys- rajat lukuun ottamatta putkesta PV4 otettua näytettä, jossa todettiin määritysrajan ylit- tävä MTBE:n pitoisuus (8 µg/l). Kyseisestä putkesta PV4 eri vuosina otettujen näyt- teiden MTBE-pitoisuus on alentunut olennaisesti vuosi vuodelta.

Heinäkuussa 2008 Pysäkkitien laidasta olevasta ojasta otetun vesinäytteen mukaan ojavedessä oli öljyhiilivetyjä (C10-C40) 0,06 mg/l. Raskaiden öljyhiilivetyjen (C21-C40) pitoisuus oli 0,05 mg/l.

Jätevesipäästöt

Toiminnassa käytetään vettä normaalisti toimistorakennuksessa ja saniteettitiloissa se- kä autojen lastauspaikan pesuun. Saniteettitilojen jätevedet johdetaan yleiseen viemä- riin. Toiminnassa tarvitaan noin 200 m³ vesijohtovettä vuodessa.

Päästöt maaperään

Varastoalueelta ei normaalitoiminnassa aiheudu päästöjä maaperään tai maaperän pi- laantumista.

Alueella vuonna 1995 tehdyssä maaperäselvityksessä (Geobotnia Oy, 14.3.1996) to- dettiin SAMASE–raja-arvot ylittäviä öljypitoisuuksia kolmessa tutkimuspisteessä. Pi- laantuneet alueet sijaitsevat 1) toimistorakennuksen luoteis- ja pohjoispuolella (ulottu- en rakennuksesta rataan), 2) pumppukatoksen edustalla 50 m³:n säiliöiden ja säiliön nro 201 välisellä alueella ja 3) suunnilleen nestekaasun autolastauksen alueella noin 60 metrin päässä säiliön nro 205 itäpuolella radan vieressä. Kyseiset kohdat kunnoste- taan siinä tapauksessa, että kyseisillä alueilla ryhdytään kaivutoimenpiteisiin tai varas- ton toiminta päätetään lopettaa.

Jätteet

Varastoalueella syntyviä jätteitä on toimitettu kaatopaikalle viime vuosina noin kaksi tonnia vuodessa. Erilaisia ongelmajätteitä syntyy vuodessa noin kolme tonnia.

Tavanomaiset jätteet

Toiminnassa syntyy jonkin verran tavanomaista jätettä, kuten paperia ja pahvia. Jät- teeksi jää myös metallisia tynnyreitä. Toiminnassa syntyvien tavanomaisten jätejakei- den määrä on ollut viime vuosina taulukon 8 mukainen. Sekajäte on toimitettu kaato- paikalle ja muu jäte on mennyt hyötykäyttöön.

Taulukko 8. Toiminnassa syntyneet jätteet vuosina 2003–2007 (lähde VAHTI-rekisteri).

Jätelaji (määrä tonnia) EWC- tunnus

2003 2004 2005 2006 2007 Paperi ja kartonki 200101 0,25 1,08 0,40 0,61 1,36 Tynnyrit 150110 1,56 0,90 1,30 2,54 1,72 Sekajäte 200301 4,50 1,85 2,38 1,85 1,85 Ongelmajätteet

Ongelmajätteitä syntyy pääasiassa purkaus- ja lastaustoiminnoista ja säiliöiden, put- kistojen ja öljynerotuskaivojen huolto- ja puhdistustoiminnoista. Yhteenveto viime vuosina syntyneistä ongelmajätteistä on taulukossa 9. Suuret säiliöt puhdistetaan 2–5 vuoden välein ja pienemmät 5–7 vuoden välein. Säiliöiden puhdistuksesta kertynyt öl- jyliete ja öljynerotuskaivojen liete/öljyt sekä muut ongelmajätteet menevät Lassila

&Tikanoja Oyj:lle.

Säiliöistä nro 201–206 syntyy puhdistuksen yhteydessä ongelmajätettä noin 1500–

2500 litraa. Väri- ja lisäainesäiliöistä syntyy puhdistuksen yhteydessä noin 100 kiloa jätettä. Kondenssivedet poistetaan säiliöistä puhdistuksen yhteydessä. Metanolijäte va- rastoidaan tynnyreihin, joissa se kuljetetaan vastaanottopaikkaan. Nestekaasusäiliöi- den vesityksessä syntyy vesi-/metanolijätettä noin 100 litraa/vuosi.

Öljysäiliöiden puhdistuksessa pyritään tulevaisuudessa käyttämään muita menetelmiä kuin hiekkapuhallusta. Nykyisin uusilla maaleilla maalattuja säiliöitä ei välttämättä tarvitse puhdistaa hiekkapuhaltamalla. Jos säiliöitä joudutaan puhdistamaan hiekkapu- haltamalla, puhallushiekka toimitetaan kaatopaikalle. Puhallushiekasta tehdään ennen ensimmäistä kaatopaikalle vientiä kaatopaikkaselvitys.

Öljypitoista imeytysturvetta muodostuu alueella noin 200 kg/vuosi. Lisäksi huolto- ja korjaustoiminnoista syntyy öljyisiä trasseleita. Nämä kerätään talteen metallitynnyrei- hin ennen edelleen toimittamista.

Lämmönvaihtimen siirtoöljyt vaihdetaan viiden vuoden välein. Öljynvaihdon yhtey- dessä syntyvä jäte (1,8 tonnia) varastoidaan myös tynnyreihin ennen edelleen toimit- tamista.

Loistelamput 20–30 kpl kerätään talteen ja toimitetaan edelleen käsiteltäväksi. Samoin talteen otetaan käytetyt paristot ja akut. Elektroniikka- ja atk-romu toimitetaan jatko- käsiteltäväksi.

Taulukko 9. Toiminnassa syntyneet ongelmajätteet vuosina 2004–2007 (lähde VAHTI- rekisteri).

Ongelmajätelaji (määrä tonnia)

EWC- tunnus

2004 2005 2006 2007 Öljynerotuskaivon öljy 050105 3,39 3,89 1,65 1,08 Öljysäiliön nestemäinen

puhdistusjäte

050103 4,75 0,52 1,62 - Kiinteä öljypitoinen jäte 130501 0,74 0,53 0,08 - Vesi/metanoli 140602 - - 0,21 - Loisteputket 200121 - - 0,06 -

Öljyvahinkotapauksessa kiireellisesti poistettavaa öljyä voidaan väliaikaisesti sijoittaa käyttämättöminä oleviin 50 m³:n maanpäällisiin säiliöihin (neljä kappaletta). Öljy- jätettä voidaan tilapäisesti varastoida myös alueen takaosassa muovikalvon päällä var- mistaen, että öljyä ei pääse maaperään.

Melu ja tärinä

Varastotoiminnan aiheuttamaa melua ei ole mitattu, mutta toiminnasta ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan häiritsevää melua. Eniten melua syntyy ajoneuvo- ja rautatielii- kenteestä. Varastolle tulevan junan nopeus on alhainen, mutta varaston ohikulkevat junat aiheuttavat enemmän melua. Luvanhakijan mukaan melusta ei ole valitettu.

HÄIRIÖ- JA POIKKEUSTILANTEET

Varasto täyttää kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen 59/1999 mukaiset ehdot. Laitoksen toiminnassa on huomioitu suuronnettomuuden vaaran torjuntaa koskevat velvoitteet.

Varastoalueelle on laadittu edellä mainitun asetuksen mukaisesti sisäinen pelastus- suunnitelma, jossa on kuvattu säiliöiden tarkkailu-, hälytys- ja sammutusjärjestelmät ja muut varotoimenpiteet mahdollisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa sekä tarkkai- lun ja onnettomuustilanteiden toimintaohjeet. Lisäksi varastolle on laadittu ns. teolli- suuskemikaaliasetuksen (59/1999) mukainen toimintaperiaateasiakirja, jossa on selvi- tetty toimintaperiaatteet suuronnettomuuden vaaran ehkäisemiseksi.

Polttonesteiden ja nestekaasun varastointitoiminnan ympäristöriskit aiheutuvat pääasi- assa mahdollisista häiriöistä tai laitevioista polttoaineiden purku- tai lastaustoimenpi-

teiden yhteydessä sekä säiliöiden, putkistojen tai putkiliitosten rikkoutumisesta. On- nettomuustilanteista vaarallisin on tulipalo, joka tuo mukanaan räjähdysvaaran. Onnet- tomuustilanteissa varastopäällikkö ja hänen varamiehensä huolehtivat palokunnan opastuksesta sekä kiinteiden sammutuslaitteiden käytöstä.

Varastoalueella on tehty erillinen selvitys öljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä (20.1.2000). Selvityksessä on esitetty käytössä olevat torjuntakalustot ja tarvikkeet se- kä toimenpiteet ja vastuuhenkilöt mahdollisen öljyvahingon sattuessa.

Varastoalueella on seuraavat hälytys-, paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmät:

- alue on aidattu ja varustettu murtohälytinjärjestelmällä, josta hälytys menee vartiointiliikkeelle;

- paloilmoitinjärjestelmä, joka kattaa polttoainevaraston lastauspaikan, pump- pukeskuksen sekä varaston sähkökeskukset;

- lastausalue ja pumppukeskus on varustettu liekinilmaisimilla sekä 'hätä- seis'-painikkeilla;

- lastausalueen ja pumppukeskuksen hälytykset ohjautuvat suoraan hätäkes- kukseen;

- vallitilat ja varastoalueet on viemäröity ja varustettu öljynerotusjärjestelmäl- lä, josta on hälytys logiikkakeskukseen;

- nestekaasuvaraston kuudella valvontapisteellä (kaasunilmaisin) varustettu hälytysjärjestelmä, josta hälytys ohjautuu suoraan hätäkeskukseen;

- automaattisista liekin-, kaasun- ja savunilmaisimista hälytys ohjautuu suo- raan hätäkeskukseen;

- sähkö- ja logistiikkakeskukset on varustettu savunilmaisimilla, joista häly- tys menee hätäkeskukseen;

- säiliöiden pinnan (vuodot), öljynerotuskaivojen, lastausturvallisuuden sekä liikenteen (portti) valvontaan käytettävä logiikkajärjestelmä;

- kiinteistön kattava lvi–hälytinjärjestelmä; ja

- kulunvalvontajärjestelmä, joka rekisteröi alueelle saapuvat ja lähtevät ajo- neuvot.

Varaston ollessa suljettuna järjestelmiä valvoo vartiointiliike kulunvalvontajärjestel- mää lukuun ottamatta. Alueet on aidattu ja nestekaasuvarasto on varustettu hälytys- kaapeloinneilla.

Sammutusvesi saadaan palovesipumpulla, joka on sijoitettu Joensuun Veden pumppu- asemalle. Lisäksi vettä on saatavissa vesijohtoverkostosta.

Bensiinisäiliöt (202 ja 206) on varustettu kiinteällä vaahdotusjärjestelmällä tulipalojen ehkäisemiseksi. Järjestelmä käsittää 1200 litran Alcoseal kalvovaahtosäiliön ja pump- pausyksikön. Myös rautatievaunujen purkupaikka ja säiliöautojen lastauskatos on va- rustettu vaahdotusjärjestelmällä. Keskitislesäiliöiden (201, 203, 204 ja 205) alkusam- mutus tapahtuu hiilidioksidikeskuksesta käsin. Säiliöautojen lastausalue ja pumppu- keskus on varustettu liekinilmaisimilla sekä 'hätä-seis'-painikkeilla.

Maanpäälliset nestekaasusäiliöt on varustettu vesivalelulaittein. Isot nestekaasusäiliöt on suojattu tulipaloa vastaan rakentamalla ne maan alle. Nestekaasuvaunujen purkaus- paikalla ja nestekaasuautojen lastauspaikalla on siirrettävä vesitykki.

Tulipalojen sammuttamiseksi varastolla on siirrettävää vaahdotus- ja vesivalelukalus- toa runsaan alkusammutuskaluston lisäksi. Jauhesammuttimia on 66 kpl, joista 12 kg:n sammuttimia on 60 kpl ja 50 kg:n sammuttimia 6 kpl.

Tehdyistä töistä ja merkittävistä tapahtumista pidetään päiväkirjaa. Inventaario teh- dään kuukausittain, jolloin varastointimäärät tarkistetaan nk. käsimitalla. Samalla tar- kastetaan valvontajärjestelmät.

Varastolle on laadittu vuosihuoltosuunnitelma joka sisältää mm. polttoainesäiliöiden huolto- ja korjausaikataulut. Vuosihuollon toteutus on ulkoistettu. Säiliöt tarkastetaan 5–7 vuoden välein yhtiön ohjeiden mukaisesti. Tarkastuksen suorittaa tähän erikoistu- nut yhtiö (YIT Industries Oy).

Pelastuslaitoksen tarkastus on kerran vuodessa ja silloin tarkastetaan myös paloilmoi- tinlaitteisto. Palokunnan työvuorot tekevät perehtymiskäynnit varastolle joka vuosi.

Palokunnan kanssa järjestetään yhteinen harjoitus joka toinen vuosi. Palovesipumpulle on oma huoltopäiväkirja. Pumpun toiminta tarkastetaan kuukausittain. Vastaavasti tarkastetaan myös palovesijärjestelmän paineenkorotuspumpun toiminta.

Nestekaasuvarasto on varustettu kaasunilmaisimilla, joiden toiminta tarkastetaan kuu- kausittain. Hälytys nestekaasuvarastolta ohjautuu suoraan hätäkeskukseen. Järjestelmä huolletaan ja kalibroidaan kerran vuodessa. Toimenpiteistä pidetään päiväkirjaa.

Varastoalueen valaisinmastossa on yleinen hälytyssireeni ja suurtehokaiuttimet. Kaiut- timien kautta hätäkeskus voi antaa ympäristön asukkaille toimintaohjeita.

Rautatievaunujen purkaussillalle ja rautatievaunujen purkauspumppaamoon on kiinteä vaahdotusjärjestelmä, jota varten varastossa on 2300 litraa vaahtoa. Myös autolastaus- paikka on varustettu vaahtoputkistolla, johon on käytettävissä em. 2300 litraa vaahtoa.

Vaahdotusjärjestelmän toimivuus on kokeiltu aiemmin säiliöiden huollon yhteydessä mutta järjestelmää on tarkoitus kokeilla tulevaisuudessa kerran vuodessa. Säiliöauto- jen lastausalue ja rautatievaunujen yläpurkaussilta on varustettu 'hätä-seis'-painik- keella.

Kiinteät vesivalelujärjestelmät koekäytetään touko–syyskuussa. Öljynerottimien häly- tykset tarkastetaan ja kokeillaan normaalivalvonnan yhteydessä. Erottimien öljymäärät mitataan ja kirjataan tyhjennysten yhteydessä touko- ja syyskuussa. Tyhjennykset teh- dään mittaustulosten perusteella. Hälytykset kirjautuvat järjestelmään, osta hälytykset on kuitattava ja todennettava kuten muutkin hälytykset.

Koko henkilökunta perehdytetään turvallisuusjärjestelmiin vuosittain laadittavan kou- lutussuunnitelman mukaisesti. Koko henkilökunnalle harjoittelee turvallisuusjärjes- telmien käyttöä koulutustilaisuudessa kerran vuodessa. Lisäksi säiliöautonkuljettajille pidetään kaksi kertaa vuodessa erilliset lastauksen turvallisuuteen liittyvät koulutusti- laisuudet. Varastohenkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti poikkeustilanteiden varalta ja turvallisempien työtapojen kehittämisessä.

Varastoalueen pahin onnettomuus olisi tulipalo kaasuvarastolla. Tulipalo voisi aiheut- taa huomattavia henkilö- ja aineellisia vahinkoja varastoalueella ja ympäristössä. Nes- tekaasusäiliön ylitäyttö, varoventtiilin aukeaminen, laiterikko tai muu kaasuvuoto joh- taa varastoalueella ja lähiympäristössä uhkaavaan kaasuvaaraan. Nestekaasuvuodossa

ilman ja kaasun seos on ilmaa raskaampaa ja hakeutuu kuoppiin ja ojiin ja voi johtaa lammikkopaloon.

Polttonestevarastolla vaarallisin tulipalo on bensiinisäiliön tulipalo. Tulipalon läm- pösäteilyn ei arvioida sytyttävän viereisiä asuintaloja palamaan, mutta ihmisten on syytä mennä etäämmälle suojaan.

Ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista ilmoitetaan viipymättä Joensuun kaupun- gin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle.

Työajan ulkopuolisia häiriöitä varten on laadittu päivystysjärjestelmä. Välittömästi onnettomuuden jälkeen arvioidaan ympäristölliset ja materiaaliset vahingot. Arvioin- nin perusteella tehdään puhdistus- ja raivaussuunnitelma, jonka mukaan jatkotoimen- piteet käynnistetään. Ympäristövahinkojen puhdistus- ja korjaustyöt käynnistetään mahdollisimman pian.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset ilmanlaatuun

Öljytuotteiden varastoinnista aiheutuu jonkin verran hajuja. Hajujen vähentämiseksi bensiinisäiliöihin on asennettu kelluvat välikatot vuonna 1997. Polttoainelastaussillal- la syntyvät hönkäkaasut johdetaan bensiinisäiliöiden vallitilaan, josta ne haihtuvat il- maan. Haju ei ole voimakasta eikä se ulotu laajalle lähiympäristöön. Nestekaasujen lastauskaasut otetaan talteen.

Vaikutukset pintavesien laatuun

Hakemuksen mukaan varaston toiminnasta aiheutuvat jätevesipäästöt eivät normaalisti pilaa kiinteistön tai sen ympäristön maaperää tai pintavettä. Kiinteistön jätevedet johde- taan kaupungin viemäriverkostoon ja edelleen jätevedenpuhdistuslaitokselle. Pumppaa- mon, polttonesteen rautatiepurkauspaikan, säiliöautojen lastauspaikan ja vallitila-alueiden vedet sekä piha-alueiden pintavedet johdetaan öljynerottimien kautta kiinteistön vieressä Pysäkkitien varressa olevaan avo-ojaan.

Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen

Varaston toiminnasta aiheutuvat päästöt eivät normaalisti pilaa kiinteistön tai sen ym- päristön maaperää tai pohjavettä. Piha-alue on pääosiltaan asfaltoitu. Tutkimusten mukaan tontilla on kolme aluetta, joiden kohdalla maaperä on pilaantunut. Pilaantumi- sen mahdollisesti aiheuttamaa pohjaveden laadun heikkenemistä seurataan kuudesta pohjavesiputkesta, joista toimintakuntoisia on nykyisin neljä.

Varastoalue ei sijaitse vedenoton kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella, jo- ten todetut hyvin pienet määrät öljyhiilivetyjä tai MTBE:tä eivät ole merkittäviä, eikä niistä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Meluvaikutukset

Toiminnan aiheuttamaa melua ei ole mitattu. Melua aiheutuu ajoneuvo- sekä rautatie- liikenteestä sekä pumppujen toiminnasta. Varastoalueen tuotteet tuodaan rautateitse ja viedään kuluttajille maanteitse autokuljetuksina. Kiinteistölle tuleva muu liikenne on

henkilö- ja huoltoliikennettä. Liikennöinti tapahtuu pääasiassa päiväsaikaan. Varas- tointitoiminnan melu- ja tärinävaikutukset ovat yleensä melko vähäisiä. Toiminnan- harjoittajan mukaan melusta ei ole valitettu.

Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen

Toiminnanharjoittaja arvioi, että toiminnalla ei ole vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. Toiminnasta saattaa joskus aiheutua lievää hajuhaittaa, joka tuulen suunnasta ja voimakkuudesta riippuen saattaa kulkeutua läheisille asuinalueille.

Hajusta ei ole valitettu Joensuun kaupungin tai Kontiolahden kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaisille. Hajusta on valitettu kerran ympäristökeskukseen vuonna 2007 ja lisäksi toinen henkilö on lupahakemuksen nähtävänä oloaikana jättänyt hakemuksesta muistutuksen, jossa kiinnitetään huomiota hajuun. Varaston toiminnalla ei ole todettu olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen.

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT)

Varaston toimintaan ei ole laadittu virallisia BAT-selvityksiä tai BAT-vertailuasia- kirjaa. Öljyvaunujen purkamiseen käytetään ns. yläpurkumenetelmää. Säiliöautojen lastauksessa on vastaavasti käytössä alatäyttö sekä tippavapaat liittimet. Edellä maini- tut purku- ja lastaustekniikat edustavat nykyaikaisia tekniikoita. Bensiinisäiliöissä on kelluvat välikatot.

Nestekaasuvaunujen tyhjennyksessä on käytössä kompressorityhjennysmenetelmä.

Lastauskaasut otetaan talteen varaston tarpeisiin suunnitellun laitteiston avulla.

Pääosa piha-alueesta eli varsinainen toiminta-alue on viemäröity öljynerotuskaivoihin.

Öljynerotuskaivoissa on hälytysjärjestelmät. Varastoalueella on automaattinen paloil- moitinjärjestelmä.

Edellä mainitut tekniikat sekä nykyaikainen valvontalogiikka edustavat nykyaikaista päästöjä vähentävää käyttökelpoista tekniikkaa.

TOIMINNAN JA PÄÄSTÖJEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Käytöntarkkailu

Käytöntarkkailun tavoitteena on laitoksen häiriötön toiminta. Laitteille on laadittu en- nakko-, viikko- ja vuosihuoltosuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan täytetyistä huoltoraporteista. Henkilöstö voi tarkkailla toimintoja monipuolisesti tietokoneelta kä- sin. Häiriötilanteista tulee automaattinen hälytys.

Päästötarkkailu

Laitoksessa ei ole muuta jatkuvatoimista päästötarkkailua kuin Pysäkkitien vieressä olevan avo-ojaan johdettavien vesien aistinvarainen tarkkailu päivittäin ja pohjaveden laadun tarkkailu joka toinen vuosi otettavin näyttein. Poikkeavista päästöistä ilmoite- taan viipymättä valvontaviranomaisille.

Pohjaveden laadun tutkimiseksi ja seuraamiseksi varastoalueen Pysäkkitien puolei- seen reunaan on asennettu kuusi pohjavesiputkea vuosina 1995 ja 1996. Toimintakun- toisia pohjavesiputkista on nykyisin neljä. Pohjaveden laatua seurataan joka toinen vuosi otettavin näyttein; näytteitä on otettu vuosina 1996, 1998, 1999, 2001, 2003 ja 2006. Näytteistä määritetään mineraaliöljyjen (C11-C39), VOC-yhdisteiden (C4-C10) ja MTBE:n pitoisuudet ja mitataan pohjavesipinnan taso.

Hakemuksessa on vuosien 1996-2003 pohjavesitutkimustuloksista yhteenveto. Pohja- vesiputki nro PV3 on ollut kuiva vuosina 1999 ja 2003, minkä vuoksi näytettä ei ole saatu ko. putkesta. Vuoden 2003 marraskuussa pohjavedestä tehtiin tavanomaista laa- jempi tutkimus. Näyte saatiin otetuksi viidestä pohjavesiputkesta.

Raportointi

Toiminnanharjoittaja raportoi vuosittain Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Jo- ensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden toimintaa kos- kevat tiedot. Ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista ilmoitetaan viipymättä ympä- ristönsuojeluviranomaisille.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty eräillä tiedoilla 21.5.2008 tarkastuskäynnin yhteydessä.

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on kuulutettu 23.4.–23.5.2008 Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan ym- päristökeskuksen ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta on annettu tieto naapureille (yhteen- sä neljä kappaletta) erillisellä kirjeellä.

Lupahakemuksen kuuluttamisesta on tiedotettu sanomalehti Karjalaisessa 23.4.2008.

Tarkastukset ja neuvottelut

Lupahakemuksen vireilletulon jälkeen varastolla on suoritettu tarkastuskäynti 21.5.2008. Käynnin aikana tarkastettiin varastoalueen tilat ja eräitä hakemustietoja.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Joensuun kaupungilta ja kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselta ja Kontiolahden kunnan ympäristölautakunnalta. Lisäksi lau- sunto pyydettiin Itä-Suomen lääninhallitukselta.

Joensuun kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossa 21.5.2008 (71 §) todetaan mm. seuraavasti:

"Varastoalueella tehtiin maaperäselvitys vuonna 1995 ja silloin havaittiin maaperän pilaantuneen kolmessa kohdassa. Tuolloin kuitenkin todettiin, että välittömiä tarpeita kunnostustoimiin ei ole. Näiden kohteiden osalta lienee

kuitenkin tarpeen tehdä riskiarvio ja mahdollisesti kunnostaa pilaantuneet alueet.

Varastoalueen öljynerottimet ovat vanhoja luokan 2 erottimia. Öljyn-

erottimista ojaan laskettavasta vedestä on syytä analysoida mineraaliöljy- ja bensiinikomponenttien pitoisuus ainakin kertaluontoisesti sen selvittämiseksi, mikä on niiden todellinen erotuskyky. Tulosten perusteella on mahdollista arvioida erottimien uusimistarve luokan 1 erottimiksi.

Öljynerottimista ojaan laskettavan veden määrästä ja laadusta tulisi mahdol- lisuuksien mukaan pitää kirjaa, vaikka varsinaista virtaamamittausta ei ole- kaan. Öljynerotuskaivot on pidettävä toimintakuntoisena huolehtimalla nii- den säännöllisistä tyhjennyksistä ja puhdistuksista ja hälytysjärjestelmät on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti niiden toimivuuden varmistamisek- si."

Joensuun kaupunginhallitus ei ole antanut hakemuksesta lausuntoa.

Kontiolahden kunnan ympäristölautakunnan lausunnossa 21.5.2008 (115 §) todetaan mm. seuraavasti:

"Varastoalueen pohjoispuoli on osoitettu varastokäyttöön (TV-merkintä) Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikosken oikeusvaikutteisessa osayleiskaavas- sa. Kyseisessä kaavassa alue on rajattu vaara-alueeksi merkinnällä va. Kaa- vamääräyksen mukaisesti alueelle ei onnettomuusriskin johdosta tule sijoit- taa asumista, julkisia tiloja, palveluita tmv. toimintoja. Vaara-alueen ulko- puolelle kaavassa on osoitettu pientaloasutusta (AP). Alueen käyttömuotoon ei ole kunnassa suunniteltu muutoksia.

Suomen Petrooli Oy:n varastoalueesta ei ole tullut valituksia Kontiolahden kunnan ympäristönsuojelusihteerille eikä terveystarkastajalle.

Varastoalueen lähiseudun maankäyttö tulee pysymään ennallaan, eikä toi- minnasta ole haittaa kaavoitukselle. Varastoalueesta ei ole tullut valituksia lähialueen asukkailta. Toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tek- niikkaa. Ilmanpäästöjen ja hajuhaittojen vähentämiseksi tulisi selvittää mah- dollisuus bensiinin lastauksen yhteydessä vapautuvien hiilivetyjen talteen- oton järjestämiseen, mikäli sitä ei vielä ole toteutettu."

Itä-Suomen lääninhallitus (sosiaali- ja terveysosasto) on antanut pyydetyn lausunnon 27.5.2008 (ISLH-2008-01623/Ym-11). Lääninhallitus toteaa lausunnossaan mm. seu- raavaa:

"Itä-Suomen lääninhallitus katsoo, ettei luvan myöntämiselle terveydensuoje- lulain näkökulmasta ole esteitä. Lupaviranomaisen tulee lupaehtoja määrä- tessään kiinnittää huomiota erityisesti ilma-, maaperä- ja vesipäästöjen sekä meluhaittojen hallintaan, koska varastoalueen välittömässä läheisyydessä ja toiminnan vaikutuspiirissä on asutusta.

Ympäristöluvassa tehtäväksi asetettavat seurannat tulisi tarvittavilta osin lä- hettää tiedoksi myös Joensuun kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle."

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus. A. A. toteaa muistutuksessaan mm. seuraa- vaa:

"Suomen Petrooli Oy:n varastointi asuntoalueen läheisyydessä on asukkai- den kannalta suuri riski. Tuholta ei voida välttyä lähialueella eikä nyt esitetyt turvarajat riitä alkuunkaan.

Huonokuntoinen tie varastoalueille ja suurten ajoneuvoyhdistelmien liikenne vaarantavat henkilöliikennettä Kydön alueella. Suurena haittana esiintyy myös polttonesteiden ja kaasun hajuhaitat, esimerkiksi kaasusäiliöiden ra- kentaminen on tuottanut monessa paikassa ongelmia vaarallisuutensa takia.

Tällaiselle varastoalueelle on etsittävä paikka, joka ei vaaranna sivullisia asukkaita. Varastoalueen laajentuminen kaasusäiliöiden rakentamisen myötä on nostanut riskiä huomattavasti Kydön alueen asukkaille."

Toiminnanharjoittajan vastine

Suomen Petrooli Oy on 11.6.2008 antanut vastineen Joensuun kaupungin ympäristö- lautakunnan, Kontiolahden kunnan ympäristölautakunnan ja Itä-Suomen lääninhalli- tuksen lausuntojen sekä jätetyn muistutuksen johdosta.

Joensuun ympäristölautakunnan lausunnon johdosta luvanhakija lausuu mm. seuraa- vaa:

"Maa-alueen käyttö ei ole muuttunut vuodesta 1995, eikä alue sijaitse luoki- tetulla pohjavesialueella. Säännöllinen pohjaveden seuranta sekä hallittu tuotteiden käsittely ja vuotojen ehkäisy varmistavat maaperän säilymisen en- nallaan. Mahdolliset kunnostustoimenpiteet tulee mielestämme suorittaa, mi- käli toiminta lopetetaan alueella.

Yhtiömme tulee suorittamaan v. 2008 pohjavesitutkimuksen yhteydessä öl- jynerotuskaivojen erotuskykyselvityksen. Öljynerottimista ojaan laskettavan veden laadusta katsomme pohjavesitutkimuksen yhteydessä suoritettavan erotuskykyselvityksen riittävän todentamaan öljynerottimien toimintakyvyn.

Öljynerotuskaivot tyhjennetään säännöllisesti ja ne ovat varustetut korkean öljynpinnan hälytyksillä."

Kontiolahden ympäristölautakunnan lausunnon johdosta luvanhakija lausuu mm. seu- raavaa:

"Bensiinitoimitukset Joensuun varastolta ovat vähäisiä, alle 10 000 tn/vuosi.

Bensiinisäiliöt ovat varustetut kelluvilla välikatoilla, joilla ehkäistään bensii- nihöyryjen yli 0,1 p-% haihtuminen säiliöstä.

Valtioneuvoston päätös 468/1996 sekä Kauppa- ja teollisuusministeriön pää- tökset 471/1996 ja 181/2000 koskien bensiinin käsittelyä ja varastointia ra- jaavat läpimenoltaan alle 10 000 tn/a varastot bensiinihöyryjen talteenotto- järjestelmän rakentamiselta."

Itä-Suomen lääninhallituksen lausunnon johdosta luvanhakija lausuu mm. seuraavaa:

"Varasto kuuluu kemikaalilain (asetus 59/1999) mukaisesti turvallisuusselvi- tysvelvoitteen piiriin. Turvallisuusselvitys on laadittu varastolle v. 2001 ja si- tä on myöhemmin tarkennettu ja päivitetty. Turvatekniikan keskus on suorit- tanut vuosittaisen tarkastuksen varastolla vuodesta 2001 vuoteen 2006, jonka jälkeen tarkastusväliä TUKES:n aloitteesta harvennettiin kahteen vuoteen perustuen varaston järjestelmälliseen turvallisuusasioiden käsittelyyn ja ke- hittämiseen.

Varastolla laaditaan vuosittain toiminta- ja suunnitteluasiakirjat, jotka pe- rustuvat edeltävän vuoden ympäristö- ja turvallisuussuorituskykymittareihin.

Dokumentit toimitetaan oman käytön lisäksi turvatekniikan keskukselle.

…varastolla tehdään säännöllisesti pohjavesitutkimukset neljästä pohja- vesiputkesta. Näytteenottoväli on kaksi vuotta. Tutkimuksilla varmistetaan, ettei öljypäästöjä maaperään/pohjaveteen esiinny ja tulokset ovat tämän osoittaneet."

A. A.:n muistutuksen johdosta luvanhakija lausuu seuraavaa:

"Viittaamme edellä mainittuun Itä-Suomen lääninhallituksen lausuntoon an- nettuun vastaukseen koskien varastoalueen turvallisuutta. Turvallisuustekijät on järjestelmällisesti huomioitu varaston toiminnoissa ja varasto- sekä säi- liöalueet ovat varustetut asianmukaisilla ja nykyaikaisilla hälytys- / tunnis- tusjärjestelmillä.

…säiliöautojen liikkuminen varastoalueelle ei aiheuta ylimääräisiä riskejä liikenteessä. Alueella käytettävät nopeudet vastaavat kulloistakin tien olo- suhdetta."

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Pohjois-Karjalan ympäristökeskus myöntää Suomen Petrooli Oy:lle ympäristönsuoje- lulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Joensuun kaupungissa osoitteessa Pysäkkitie 1 sijaitsevalle öljytuotteiden ja nestekaasun varastoalueen toiminnalle. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja jäljempänä annettavia lupamääräyksiä.

Rakenteet ja kemikaalien varastointi ja käsittely

1. Polttonestesäiliöitä ja putkistoja sekä varastoaluetta ja niihin liittyviä rakenteita ja suojauksia on hoidettava niitä koskevien standardien mukaisesti ja rakenteellisissa se- kä käyttöteknisissä ratkaisuissa tulee soveltaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei ai- heudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maa- perälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle.

2. Varastoalueen pintamateriaalien tulee kestää toiminnasta ja luonnonolosuhteista ai- heutuvat mekaaniset ja kemialliset rasitukset. Varastoalueen vallitilojen ja päällystyk- sien tiiveys ja kunto on tarkastettava säännöllisesti ja havaitut vauriot on korjattava

välittömästi. Tarkastukset ja toimenpiteet on kirjattava ja esitettävä tiivistettynä vuosi- raportissa.

3. Kemikaalit on varastoitava niin, että kemikaalit eivät mahdollisen säiliövuodon tai ylitäyttötilanteen seurauksena pääse leviämään viemäriin, maaperään tai muuhun ym- päristöön.

4. Alueita, joilla on pilaantuneita maita, ei saa päällystää eikä näillä alueilla saa tehdä maansiirtotöitä, ennen kuin Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on erillisen hakemuk- sen tai ilmoituksen perusteella hyväksynyt suoritettavat toimenpiteet. Pilaantunutta maata sisältävät alueet tulee rekisteröidä niin, että alueet on selkeästi tunnistettavissa ennen maansiirtotöiden aloittamista.

Päästöt ilmaan

5. Toiminnassa on oltava tavoitteena, että bensiinin vuotuinen kokonaishävikki on säi- liöiden täyttämisen ja varastoinnin osalta alle 0,01 painoprosenttia bensiinin vuotui- sesta läpivirtauksesta.

Mikäli varaston bensiinin vuotuinen läpivirtaus kasvaa yli 10 000 tonnin, on tavoittee- na oltava, että kuljetettavan säiliön kuormaamisessa ja purkamisessa aiheutuva bensii- nin kokonaishävikki on enintään 0,005 painoprosenttia bensiinin läpivirtauksesta.

Jos bensiinin vuotuinen läpivirtaus ylittää varastolla pysyvästi 10 000 tonnia, on kulje- tettavien säiliöiden täytöstä muodostuvat bensiinihöyryt otettava talteen. Bensiini- höyryjen talteenottoyksikön tai muun höyryjen käsittelyyn tarkoitetun teknisen lait- teiston poistokaasuissa höyryn keskimääräinen tuntipitoisuus saa olla enintään 35 grammaa normaalikuutiometrissä (35 g/m³(n)). Talteen otetut bensiinihöyryt voidaan välivarastoida ja toimittaa muualle käsiteltäväksi.

6. Lämpökattiloita on käytettävä siten, että päästöt ilmaan ovat mahdollisimman alhai- set. Lämpökeskusten polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.

Vesien käsittely ja johtaminen

7. Pumppaamon, rautatiepurkauspaikan, säiliöautojen lastaus- ja pesupaikan ja valliti- la-alueiden sekä piha-alueiden vedet tulee johtaa hakemuksen mukaisten öljynerotus- kaivojen, öljynerotuskaivoiksi muutettujen säiliöiden ja sulkukaivon kautta tontin vie- reiseen ojaan Pysäkkitien varressa. Polttoaineiden pääsy avo-ojaan tulee estää.

8. Tontilta avo-ojaan öljynerottimien kautta johdettavan veden hiilivetypitoisuuden enimmäismäärä saa olla enintään 5 mg/l mitattuna ns. sulkukaivosta otetusta vesinäyt- teestä. Mikäli pitoisuusraja ylitetään, on ylityksen syy viipymättä selvitettävä, suoritet- tava korjaustoimenpiteet ja otettava uusi vesinäyte.

9. Öljynerottimien ja niiden hälyttimien toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti ja ne tulee pitää koko ajan toimintakunnossa. Niiden tarkkailuista, tyhjennyksistä, ja huol- loista on pidettävä kirjaa. Hälyttimien hälytys tulee ohjata paikkaan, jossa on säännöl- linen valvonta. Jos jonkun öljynerottimen erotuskyky heikkenee niin paljon tai se me- nee muutoin rikki sillä tavalla, että se joudutaan uusimaan, on se uusittava I luokan öl- jynerottimeksi.

10. Öljynerottimiin kertyneet polttoaineet tulee poistaa säännöllisesti, vähintään ker- ran vuodessa.

11. Viemäriin johdettava jätevesi ei saa sisältää sellaisia määriä tai pitoisuuksia öljyä, kiintoainetta tai muita aineita, jotka ovat haitallisia viemäriverkon rakenteille tai lait- teille, jätevedenpuhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen jatkokäsittelylle.

Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen

12. Jätteet on käsiteltävä ja säilytettävä kiinteistöllä niin, että niistä ei aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Käsittelyssä ja lajittelussa on otettava huomioon Joensuun kaupungin jätehuoltomääräykset.

13. Kaikki jätteet tulee toimittaa asianmukaisella kuljetuksella hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi sellaiseen paikkaan, jolla on lupa hyödyntää tai käsitellä kyseistä jätettä.

Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana.

14. Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa siten, että erilaatuiset ongelmajätteet eivät pääse sekoittumaan keskenään. Ongelma- jätteiden pääsy maaperään, pohja- ja pintavesiin sekä yleiseen viemäriin on estettävä.

Mahdollisten vahinkotilanteiden varalta tulee käytettävissä olla aina riittävä määrä imeyttämismateriaalia sekä alkusammutusvälineistöä.

15. Muualle toimitettavat ongelmajätteet saa luovuttaa tai toimittaa paikkaan, jonka ympäristöluvassa on myönnetty lupa kyseisen jätteen keräämiseen, vastaanottoon ja käsittelyyn. Kiinteistöllä syntyvät ongelmajätteet tulee toimittaa muualle käsiteltäväk- si vähintään kerran vuodessa. Ongelmajätteen saa antaa kuljetettavaksi vain tätä tar- koitusta varten hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

16. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtio- neuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta.

17. Toiminnassa mahdollisesti syntyvien satunnaisten ongelmajätteiden, kuten esim.

öljysäiliöiden puhdistuksessa muodostuvan puhallushiekan, kaatopaikkakelpoisuus on tarvittaessa selvitettävä.

Melu

18. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo 07–22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (LAeq) arvoa 55 dB eikä klo 22–07 välisenä aikana arvoa 50 dB. Toiminnassa on käytettävä mahdollisimman vä- hän melua aiheuttavia työkoneita ja -menetelmiä.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

19. Vahinkotilanteisiin ja niiden hoitoon on varauduttava ennalta sekä ympäristöhaittojen torjuntaan ryhdyttävä heti vahingon sattuessa. Öljyvahinkojen varalle alueella on oltava riittävä määrä imeytysainetta. Vuotoina ympäristöön päässeet poltto- ja voiteluaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

20. Merkittäviä päästöjä ilmaan, veteen, viemäriin tai maaperään aiheuttavista häiriö-, vahinko- ja onnettomuustilanteista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Karjalan ympä-

ristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Huomatta- vista poikkeustilanteista, kuten polttoaine- tai kemikaalivuodoista, on lisäksi ilmoitet- tava pelastusviranomaiselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava viemärilaitokselle.

21. Häiriötilanteet, niiden syyt ja vaikutukset tulee kirjata muistiin myös raportointia ajatellen.

Tarkkailu ja raportointi

22. Öljyvaraston toimintaa, päästöjä ja ympäristövaikutuksia on tarkkailtava ja niistä on pidettävä kirjaa hakemuksessa ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla. Siihen on kir- jattava raportointia varten tarvittavat tiedot (ks. jäljempänä määräys 27). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

23. Varastoalueelta avo-ojaan johdettavasta vedestä on otettava ns. sulkukaivosta kah- desti vuodessa näyte, josta tehdään standardin SFS-EN ISO 9377-2 mukaiset hiilive- tyanalyysit (C10-C40). Näytteenotto on tehtävä asiamukaisen kansallisen tai kansainvä- lisen standardin (kuten ISO, CEN tai SFS) mukaisesti. Avo-ojan veden laatua tulee em. lisäksi tarkkailla aistinvaraisesti säännöllisin väliajoin.

24. Pohjavettä tulee tarkkailla kuudesta pohjavesiputkesta (PVP1–PVP6) joka toinen vuosi otettavin näyttein. Rikkoutuneet tai kadonneet putket on uusittava näytteenottoa varten. Ensimmäiset tämän päätöksen mukaiset näytteet on otettava vuonna 2009 (ellei näytteitä ole otettu vuonna 2008, jolloin seuraavat näytteet on otettava vuonna 2010). Näytteistä on tehtävä standardin SFS-EN ISO 9377-2 mukaiset hiilivetyanalyy- sit (C₁₀-C₄₀) ja lisäksi on määritettävä klooraamattomat liuottimet (sisältäen bensiinin lisäaineet MTBE ja TAME). Pohjaveden pinnan korkeus on mitattava.

25. Öljyvaraston toiminnan ja ympäristövaikutusten tarkkailua voidaan muuttaa val- vontaviranomaisen hyväksymällä tavalla.

26. Varaston toiminnasta on laadittava vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yh- teenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

- varaston kautta kulkeneiden aineiden määrät jakeittain sekä varastotilanne vuoden vaihteessa

- arviot hiilivetypäästöistä päästökohteittain eriteltynä

- selvitys pinta- ja pohjavesien tarkkailutuloksista kyseiseltä vuodelta (mää- räys 23 ja 24)

- tiedot häiriö- ja poikkeustilanteista, niiden syistä sekä niiden yhteydessä ta- pahtuneista päästöistä ja päästöjen vaikutuksista ympäristöön

- päästöihin vaikuttaneet huolto- ja korjaustoimenpiteet

- yhteenveto edellisen vuoden jäte- ja ongelmajätekirjanpidosta, jossa jätteet on luokiteltu ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 jäteluettelon mukai- sesti

- jätteiden hyötykäyttöä ja vähentämistä koskevat toimenpiteet

- tiedot vuoden aikana toteutetuista toiminnan muutoksista ja selvitys tulevis- ta muutoksista

- tosite ympäristövahinkovakuutuksen olemassaolosta.

Edellä luetellut tiedot tulee toimittaa kirjallisesti. Raportoinnissa tulee hyödyntää Ty- vi-operaattorin kautta sähköisesti toimitettavia tietoja valvontaviranomaisen kanssa