Tutkintoon sisältyvät ulkomaanjaksot ovat yksi keskeisistä keinoista korkea- kouluopiskelun kansainvälistämiseen.
Ulkomaanjaksolla opiskelija tekee osan opinnoistaan ulkomailla. Hän voi suorit- taa ulkomaisen korkeakoulun kursseja ja laajentaa opintojaan sisällöillä, joita kotikorkeakoulu ei tarjoa. Kyse voi olla myös harjoittelusta ulkomaisella työpai- kalla, jolloin opiskelija hankkii koke- musta työskentelystä kansainvälisessä ympäristössä.
Ulkomaanjaksot nähdään myös kei- nona kasvattaa opiskelijan ymmärrystä muista maista. Esimerkiksi Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman tavoit- teena on syventää osallistujiensa käsi- tyksiä eurooppalaisuudesta ja itsestään eurooppalaisina. Ohjelma on rahoittanut korkeakouluopiskelijoiden vaihto-opis- kelua yli 30 vuotta ja se on edelleen suurin yksittäinen korkeakouluopiske-
lijoiden liikkuvuuden rahoittaja Euroo- passa. Suomalaiset korkeakoulut ja opiskelijat ovat hyödyntäneet ohjelman rahoitusta vuodesta 1992.
Tässä Faktaa Express -julkaisussa luodaan ulkomaanjaksoja koskevien tilastojen pohjalta kuvaa korkea- kouluopiskelijoiden kansainvälisen liik- kuvuuden kehityskuluista ja trendeistä.
Tilastot koskevat vuotta 2017 ja ovat peräisin Vipunen-tilastopalvelusta, josta ne on haettu kesäkuussa 2018.
Tarkastelun pääpaino on pidem- missä eli vähintään 3 kuukautta kestä- vissä ulkomaanjaksoissa. Mukana ovat sekä Suomesta ulkomaanjaksolle lähte- neet että Suomeen tulleet opiskelijat.
Julkaisun lopussa syvennytään vielä siihen, miten tyytyväisiä ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat ovat Suomessa opis- kelemiseen. Kokemukset on kerätty International Student Barometer -kyse-
lyllä, joka toteutettiin syksyllä 2017 ja johon vastasi yli 2 200 suomalaisessa korkeakoulussa vaihdossa olevaa opis- kelijaa. Tiedot samaan kyselyyn vastan- neiden tutkinto-opiskelijoiden kokemuk- sista on julkaistu keväällä 2018.
LISÄÄ TILASTOJA:
TAUSTAA
TILASTOJA
KORKEAKOULU- OPISKELIJOIDEN ULKOMAAN-
JAKSOISTA 2017
vipunen.fi | Korkeakoulutus ja t&k-toiminta
| Kansainvälisyys | Tutkinto-opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus
cimo.fi | Tilastoja kansainvälistymisestä Faktaa Express 6A/2018: Mikä toi Suomeen, millaista opiskelu täällä on?
International Student Barometer -kysely korkeakoulujen ulkomaalaisille tutkinto- opiskelijoille
Faktaa Express 9A/2018: Tilastoja ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista Suomen korkeakouluissa 2017
SUOMESTA
ULKOMAANJAKSOLLE LÄHTEVIEN
OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ VÄHENI
Suomesta yli 3 kuukauden mittaiselle ulkomaanjaksolle lähtevien ja Suomeen tulevien opiskelijoiden määrät ovat pysytelleet viime vuosina 10 000 tuntu- massa. Vuonna 2017 lähtijöitä oli runsaat 9500, heistä yli 5000 yliopistoista ja 4500 ammattikorkeakouluista. Lähtijöitä oli lähes 1000 vähemmän kuin edellisenä vuonna; pudotus (-9 %) oli jyrkin moneen vuoteen.
Ulkomaille lähtevien määrä laski sekä ammattikorkeakoulu- että yliopis-
Suomeen tuli ulkomaanjaksolle runsaat 10 400 opiskelijaa, mikä on noin 4 % ja 400 opiskelijaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Enemmistö eli 60 % tulijoista valitsi yliopiston. Yliopistoissa opiskeli 6300 ulkomaalaista vaihto-opis- kelijaa ja ammattikorkeakouluissa 4100.
.
YHÄ USEAMPI
OPISKELIJA LÄHTEE EUROOPPAAN, YHÄ HARVEMPI TULEE SIELTÄ
Kaksi kolmasosaa ulkomaanjaksolle läh- teneistä opiskelijoista suuntasi Euroop- paan, jonka osuus kohdealueista on viime vuosina kasvanut. Silti ulkomaanjaksoja tosektorilla. Ammattikorkeakouluissa
pudotus jakautui melko tasaisesti oppi- laitosten kesken. Vain Savoniassa läh- tevien määrä kasvoi, ja toisaalta Arca- dassa ja Vaasan ammattikorkeakoulussa päästiin lähes edellisen vuoden lukuihin.
Yliopistoissa pudotus jakautui epätasai- semmin. Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistoissa sekä Tampereen teknillisessä yliopistoissa ulkomaan- jaksolle lähtevien opiskelijoiden määrä kasvoi edellisvuodesta, mutta Helsingin yliopiston iso pudotus vei kokonaissaldon miinukselle.
Kun ulkomaanjaksolle lähtevien määrä suhteutetaan opintonsa samana vuonna aloittaneiden määrään, lähtijöitä oli 25 % yliopisto-opiskelijoista ja 14 % ammattikorkeakouluopiskelijoista. Lähti- jöiden suhteellinen osuus oli nyt hieman pienempi kuin vuonna 2016.
Suomeen
ulkomaanjaksolle
tulevien opiskelijoiden määrä on jälleen
korkeampi kuin
ulkomaille lähtijöiden.
7 555
6 616
10 445 9 551
0 2003 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 vuosi lukumäärä
Suomesta Suomeen
0 5 10 15 20 25 30
Yliopistot 13,8 % AMK
24,9 % 2017
15,1 %
25,4 % 2016
14,9 %
24,3 % 2015
14,2 %
25,0 % 2014
14,7 %
25,6 % 2013
% vuosi
KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOT SUOMESTA JA SUOMEEN 2003–2017
ULKOMAANJAKSOLLA OLLEET OPISKELIJAT
SUHTEESSA UUSIIN OPISKELIJOIHIN 2013–2017
Maanosa Vuosi
2016 Vuosi
2017 Osuus 2017, %
Muutos 2008–
2017
Aasia 1 736 1 666 17 % 33 %
Afrikka 242 181 2 % -42 %
Eurooppa 7 286 6589 69 % 12 %
Lat. Amerikka ja Karibia 313 267 3 % 3 %
Pohjois-Amerikka 650 608 6 % -12 %
Oseania 181 163 2 % -26 %
Yhteensä 10 444 9 551 100 % 10 %
Maanosa Vuosi
2016 Vuosi
2017 Osuus 2017, %
Muutos 2008–
2017
Aasia 1 493 1 600 15 % 94 %
Afrikka 64 59 1 % -39 %
Eurooppa 7 989 8 241 79 % 10 %
Lat. Amerikka ja Karibia 200 257 3 % 99 %
Pohjois-Amerikka 245 248 2 % -7 %
Oseania 59 40 0 % 18 %
Yhteensä 10 059 10 445 100 % 10 %
tehtiin kaikkiin maanosiin määrällisesti vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurin pudotus osui Afrikan ja Latinalaisen Ame- rikan maihin. Pidemmällä 10 vuoden perspektiivillä liikkuvuus Aasiaan ja Eurooppaan on lisääntynyt, Afrikkaan, Pohjois-Ame- rikkaan ja Oseaniaan vähentynyt.
Eurooppa näkyy Suomeen ulkomaanjaksolle tulevissa vielä vahvemmin: kolme neljäsosaa tulijoista on sieltä. Ulkomaan- jaksolle tulevien määrä kasvoi vuodesta 2016 kaikista maan- osista Afrikkaa ja Oseaniaa lukuun ottamatta. Viimeisen 10 vuoden kuluessa on kasvanut erityisesti Aasiasta ja Latinalai- sen Amerikan maista Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä.
Suomesta ulkomaanjaksolle lähteneiden opiskelijoiden vähentyminen vuodesta 2016 heijastuu myös perinteisisiin suo- sikkimaihin. Erityisen dramaattisesti laski Britanniaan suun- taavien määrä. Poikkeuksena olivat Japani, Korea ja Tšekki, joihin lähti nyt enemmän opiskelijoita kuin vuotta aiemmin.
Näiden maiden ja myös Alankomaiden suosio on kasvanut myös pidemmällä aikavälillä. Vastaavasti Britannian, Ruotsin ja Yhdysvaltojen suosio on samassa ajassa laskenut.
Suomeen tuli ulkomaanjaksolle edellisvuotta enemmän opiskelijoita lähes kaikista yleisimmistä lähtömaista. Vain Bri-
tanniasta, Itävallasta, Venäjältä ja Koreasta tulevien opiskeli- joiden määrä vähentyi. 10 vuoden aikavälillä eniten on kasvanut Japanista, Kiinasta ja Koreasta tulevien opiskelijoiden määrä.
Eniten ovat pudonneet Itä-Euroopan maista, kuten Puolasta, Unkarista ja Venäjältä, tulevien opiskelijoiden määrät.
EU:N ERASMUS+ -OHJELMAN ROOLI OPISKELIJOIDEN
ULKOMAANJAKSOJEN
MAHDOLLISTAJANA ON ENTISTÄKIN SUUREMPI
Opiskelijaliikkuvuuden järjestelyistä merkittävin oli Euroo- pan unionin Erasmus+ -ohjelma, jonka tuella tehtiin 58 % Suomesta ulkomaille lähtevien ja 75 % tänne tulevien opis- kelijoiden ulkomaanjaksoista. Seuraavaksi yleisimpiä olivat korkeakoulujen omat sopimukset, joiden varassa liikkui 21 % lähtijöistä ja 18 % tulijoista, sekä opiskelijoiden itsensä järjes-
Suomalaisten korkeakoulujen opiskelijat tekivät 2017 vähemmän
ulkomaanjaksoja miltei kaikkiin perinteisiin suosikkimaihin.
Esimerkiksi
Britanniaan lähti neljäsosaa pienempi joukko kuin vuotta aiemmin.
EUROOPPA
AASIA
OSEANIA AFRIKKA
LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA
POHJOIS-AMERIKKA
2%
6% 3% 3% 2% 1% 69% 79% 17% 15% 2% 0%
Opiskelijoiden ulkomaanjaksot, %
Suomeen Suomesta
OPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOT SUOMESTA ULKOMAILLE JA ULKOMAILTA SUOMEEN MAANOSITTAIN 2017 (%)
OPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOT MAANOSITTAIN 2016 JA 2017
SUOMESTA ULKOMAILLE ULKOMAILTA SUOMEEN
Maa Vuosi
2016 Vuosi 2017
Muutos 2008 –2017
Saksa 1 166 1 120 49 %
Espanja 761 718 -6 %
Alankomaat 700 663 94 %
Britannia 671 482 -24 %
Ranska 466 450 4 %
Ruotsi 521 443 -23 %
Yhdysvallat 387 351 -27 %
Kiina 347 344 8 %
Itävalta 334 306 1 %
Japani 262 271 105 %
Etelä-Korea 261 271 261 %
Tšekki 234 265 107 %
Kanada 263 257 22 %
Belgia 248 235 30 %
Venäjä 282 235 -2 %
Maa Vuosi
2016 Vuosi 2017
Muutos 2008 –2017
Saksa 1784 1877 46 %
Ranska 1389 1448 42 %
Espanja 833 927 17 %
Alankomaat 562 611 71 %
Kiina 544 550 124 %
Italia 509 538 23 %
Belgia 362 402 52 %
Tšekki 317 348 -13 %
Itävalta 366 322 12 %
Etelä-Korea 301 288 112 %
Venäjä 284 249 -33 %
Japani 165 184 124 %
Britannia 215 180 -19 %
Puola 181 165 -68 %
Unkari 140 164 -43 %
tämä free mover -liikkuvuus, jota teki 9 % lähtijöistä ja 2 % tulijoista. Pohjois- maista Nordplus-ohjelmaa hyödynsi 4 % Suomesta lähtevistä opiskelijoista, mutta vain 1 % tänne tulevista.
Erasmus+ -ohjelmalla on perintei- sesti ollut pienempi rooli Suomesta läh- tevien kuin tänne tulevien opiskelijoiden ulkomaanjaksoissa. Viime vuosina yhä useampi Suomesta lähtevä opiskelija on kuitenkin mennyt ulkomaanjaksolle sen tuella. Pienimmillään Erasmus+ ohjel- man rooli oli vuonna 2007, jolloin vain 43 % lähtijöistä hyödynsi ohjelmaa.
Muutaman viime vuoden aikana Erasmus+ -ohjelman osuus on hieman kasvanut myös Suomeen tulevien opis- kelijoiden jaksoissa. Alimmillaan ohjel- man osuus oli vuonna 2014, jolloin 70 % ulkomaalaisista opiskelijoista hyödynsi sitä.
20 40 60 80 100
0
20 40 60 80 100
0
(N=9551)2017
(N=10189)2013 2017
(N=10445) (N=9739)2013
Erasmus Nordplus Korkeakoulun oma Free mover Muut 53%
5%
20%
13%
8%
71% 75%
1%
18%
6%
4%
1%
18%
2%4%
58%
4%
21%
9%
8%
OPISKELIJALIIKKUVUUDEN SUOSITUIMMAT MAAT ULKOMAILTA SUOMEEN
ULKOMAILTA SUOMEEN SUOMESTA ULKOMAILLE
SUOMESTA ULKOMAILLE
OPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOT LIIKKUVUUSJÄRJESTELYN MUKAAN
EU:n Erasmus+ -ohjelmaa hyödynsi 58 % Suomesta lähtevistä ja
75 % tänne tulevista opiskelijoista.
AMMATTIKORKEAKOULU- OPISKELIJAT SUOSIVAT ALLE 3 KUUKAUDEN ULKOMAANJAKSOJA
Tässä julkaisussa keskiössä ovat olleet opiskelijoiden vähintään 3 kuukautta kes- tävät ulkomaanjaksot. Opiskelijat tekevät myös tätä lyhyempiä ulkomaanjaksoja, joille vuonna 2017 lähti Suomesta 4 575 opiskelijaa ja tuli 2 343 opiskelijaa.
Viime vuosi näytti lyhytkestoisen opis- kelijaliikkuvuuden kannalta hyvältä, sillä lähtijöiden määrä kasvoi 10 % ja tulijoiden 5 % edellisestä vuodesta. Pidemmällä perspektiivillä lyhyille ulkomaanjaksolle lähteneiden ja tulleiden määrät ovat kui- tenkin laskeneet. Korkeimmat luvut ovat peräisin vuodelta 2012, jolloin lähes 6 300 suomalaista lähti lyhyelle ulkomaanjak- solle, ja vuodelta 2013, jolloin Suomeen tuli lähes 3 100 opiskelijaa.
Lyhyet ulkomaanjaksot ovat ennen kaikkea ammattikorkeakouluissa opiske- levien juttu, sillä peräti 82 % niille lähte- neistä opiskelee ammattikorkeakoulussa ja tulijoistakin 64 % tulee ammattikorkea- kouluun.
Erityisesti ammattikorkeakoulujen terveys- ja hyvinvointialalla suositaan lyhyitä ulkomaanjaksoja, joita tehdään selvästi enemmän kuin pitkiä. Myös tekniikan sekä maa- ja metsätalouden opiskelijat sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa ovat aktiivisia lyhytkes- toisessa liikkuvuudessa.
International Student Barometer (ISB) on kan- sainvälisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille suunnattu kysely, jonka toteuttaa brittiläinen iGraduate. Kyselyssä kartoitetaan tyytyväi- syyttä opintoihin, palveluihin ja elämiseen.
Syksyn 2017 kyselyyn osallistui Suomesta 13 yliopistoa sekä 2 ammattikorkeakoulua. Kyse- lyyn vastasi kaikkiaan 6 650 suomalaisessa korkeakoulussa opiskelevaa ulkomaalaista, joista 2 254 oli vaihto-opiskelijoita ja loput tutkinto-opiskelijoita.
Suomeen tulleet vaihto-opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä: 93 % oli opiskelukoke- mukseensa tyytyväinen tai erittäin tyytyväi- nen ja 91 % suosittelisi opiskelupaikkaansa muille. Vaihto-opiskelijat olivat hieman tyyty- väisempiä Suomeen kuin tutkinto-opiskelijat.
SUOMALAISKORKEAKOULUJEN VAHVUUK- SIA OVAT OPETUSTILAT JA -TEKNOLOGIA
Vaihto-opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä korkeakoulunsa opetustiloihin ja -teknolo- giaan sekä kirjastopalveluihin. Runsaasti kiitosta saivat myös työskentely monikulttuu- risessa ympäristössä, opettajien asiaosaa- minen sekä opetushenkilökunnalta saatu tuki. Miltei samaan ylsivät kurssien sisältö ja organisointi sekä opettajien opetustaito.
Opintoihin liittyvissä asioissa heikoim- mat arviot annettiin uraneuvonnalle ja muille työelämään linkittyville kokonaisuuksille.
Vaihto-opiskelijat olivat niihin kuitenkin tyytyväisempiä kuin tutkinto-opiskelijat, joille työelämään liittyvät kysymykset ovat pidem- män oleskelun takia merkittävämpiä.
VAIHTO-OPISKELIJAT OLIVAT ERITTÄIN TYY- TYVÄISIÄ KORKEAKOULUNSA TARJOAMIIN PALVELUIHIN JA VAPAA-AJAN VIETTOON
Korkeakoulujen tarjoamat palvelut saavat vaihto-opiskelijoilta erittäin hyvän arvosanan.
Reilusti yli 90 % oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä kansainvälisten asioiden pal- veluihin, IT-tukeen ja opiskelijapalveluihin.
Heikoimmin pärjäsivät terveydenhoitopalve- lut, mutta niihinkin oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä 84 % vastaajista. Vaihto-opiskelijat olivat tässä kriittisempiä kuin ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat.
Vaihto-opiskelijat olivat erittäin tyyty- väisiä myös vaihto-opintojaksonsa alkuun ja orientaatiovaiheeseen. Esimerkiksi tervetu- lotilaisuuteen olivat tyytyväisiä miltei kaikki.
Vaihto-opiskelijat arvostivat tutkinto-opiske-
INTERNATIONAL STUDENT BAROMETER MITTAA OPISKELIJOIDEN TYYTYVÄISYYTTÄ
ERITTÄIN
TYYTYVÄISIÄ KOHTALAISEN
TYYTYVÄISIÄ VÄHEMMÄN TYYTYVÄISIÄ
Turvallisuuteen (99 %) Asumisen laatuun (88 %) Paikallisten ystävien saamiseen (57 %) Kampusympäristöön (96
%) Mahdollisuuteen tutustua
maan kulttuuriin (88 %) Elämisen kustannuksiin (47 %)
Ystävien saamiseen muista
maista (95 %) Liikenneyhteyksiin (85 %) Mahdollisuuteen ansaita rahaa opintojen aikana (24 %)
Sosiaalisiin aktiviteetteihin
(90 %) Internet-yhteyteen (73 %)
ERITTÄIN
TYYTYVÄISIÄ KOHTALAISEN
TYYTYVÄISIÄ VÄHEMMÄN TYYTYVÄISIÄ
Opetusteknologiaan (96 %) Kurssien sisältöön (87 %) Uraneuvontaan opettajilta (68 %)
Opiskeluun eri kulttuureista tulevien kanssa (96 %)
Opettajien opetustaitoon (86 %)
Mahdollisuuteen
työskennellä osana opintoja (65 %)
Opiskelutiloihin (95 %) Kurssien organisointiin (86 %)
Virtuaalisiin
oppimisympäristöihin (95 %)
Opettajien englannin taitoon (94 %) Henkilökohtaiseen tukeen ja ajan saamiseen opettajilta (94 %) Opettajien
substanssiosaamiseen (94 %)
Kirjastoon, e-kirjastoon (93 %)
TYYTYVÄISYYS OPINTOIHIN
TYYTYVÄISYYS OPISKELUMAAHAN LIITTYVIIN TEKIJÖIHIN
lijoiden tapaan myös Suomen turvallisuutta opiskelumaana.
Vähiten tyytyväisiä vaihto-opiskelijat olivat mahdollisuuksiinsa ansaita rahaa, elä- misen kalleuteen sekä hankaluuksiin paikal- listen ystävien saamisessa. Vaihto-opiskeli- jat suhtautuivat elinkustannuksiin ja asumi- sen tasoon kriittisemmin kuin tutkinto-opis-
kelijat. Sen sijaan vapaa-ajan viettoon liittyvät asiat, kuten sosiaaliset tapahtumat, liikunta- ja urheilumahdollisuudet sekä tilaisuudet paikalliseen kulttuuriin tutus- tumiseen, miellyttivät vaihto-opiskelijoita enemmän kuin tutkinto-opiskelijoita.
Vaihto-opiskelijat ovat tutkinto-opiskelijoihin
verrattuna tyytyväisempiä vapaa-aikaan ja
tyytymättömämpiä asumiseen.
KAUPAN, HALLINNON JA OIKEUSTIETEEN SEKÄ TEKNIIKAN OPISKELIJAT TEKEVÄT MÄÄRÄLLISESTI ENITEN ULKOMAANJAKSOJA
Eniten ulkomaanjaksoja tekivät kaupan, hallinnon ja oikeustieteen sekä tekniikan alojen opiskelijat.
Kaupan, hallinnon ja oikeustieteen alan, yhteiskun- nallisten alojen, palvelualojen sekä humanististen alojen opiskelijat lähtivät Suomesta ulkomaan- jaksolle useammin kuin aloille tultiin ulkomailta.
Vastaavasti tekniikan, luonnontieteen sekä maa- ja metsätalouden aloilla oli enemmän Suomeen tul- leita kuin täältä ulkomaille lähteneitä opiskelijoita.
Suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoiden ulkomaanjaksot vähenivät vuodesta 2016 kaikilla aloilla lääketieteitä lukuun ottamatta. Suurin pudo- tus oli maa- ja metsätalousalalla sekä terveys- ja hyvinvointialoilla. Terveys- ja hyvinvointialoilla opis- kelevat tekevät tyypillisesti paljon myös lyhyempiä, alle 3 kuukauden mittaisia ulkomaanjaksoja, jotka eivät näissä tilastoissa näy.
Suomeen tulevilla opiskelijoilla oli paljon ulko- maanjaksoja, joita ei voi sijoittaa tietylle alalle.
Tällaiselle jaksolle tulleiden määrä on kasvanut vuodesta 2016 enemmän kuin millekään yksit- täiselle koulutusalalle tulleiden. Koulutusaloista eniten kasvua oli tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla.•
Ala Suomesta
2017 Muutos
2016–17 Suomeen
2017 Muutos 2016–17 Kauppa, hallinto ja
oikeustieteet 3 373 -6 % 2 874 0 %
Tekniikan alat 1 420 -7 % 1 867 -3 %
Yhteiskunnalliset alat 785 -3 % 582 -19 %
Terveys- ja hyvinvointialat 748 -24 % 743 1 %
Palvelualat 740 -4 % 312 1 %
Humanistiset alat 631 -8 % 437 -6 %
Taiteet ja kulttuurialat 562 -7 % 658 8 %
Tietojenkäsittely ja
tietoliikenne 526 -12 % 492 23 %
Kasvatusalat 331 -6 % 272 -14 %
Luonnontieteet 218 -23 % 418 -2 %
Maa- ja metsätalousalat 120 -33 % 224 -19 %
Lääketieteet 80 25 % 135 -12 %
Tieto puuttuu 17 0 % 1431 67 %
Yhteensä 9551 -9 % 10 445 4 %
KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN ULKOMAANJAKSOT
KOULUTUSALOITTAIN
SUHTEESSA ALAN UUSIEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄÄN AKTIIVISIMMAT:
33%
28%
33%
28%
32%
23%
Palvelualat Yhteiskunnalliset alat
Yhteiskunnalliset alat Taiteet ja
kulttuurialat
Kauppa, hallinto ja oikeustieteet
Kauppa, hallinto ja oikeustieteet
LÄHETTÄJÄALAT
VASTAANOTTAJA-ALAT Ulkomaanjaksolle
lähti joka kolmas
opiskelija palvelualoilta, yhteiskunnallisilta aloilta sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteen aloilta.
OPETUSHALLITUS
Hakaniemenranta 6, PL 380, 00531 Helsinki, puh. 0295 331 000 www.oph.fi
Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä.
ISBN 978-952-13-6523-2 (painettu) • ISBN 978-952-13-6524-9 (pdf) ISSN 2242-2951 (painettu) • ISSN 2242-296X (pdf)
Taitto ja kuvitus: Infograafikko Joel Kanerva
