FAKTAA EXPRESS 12/2011 | JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? | S. 1
NUMERO 2A/2016
Taustaa
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus ///
Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete /// Centre for International Mobility
Tilastoja aikuiskoulutuksen kansainvälistymisestä vuonna 2015
CIMO kerää vuosittain tilastot yleissivistä- vän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen kansainvälisestä opiskelija- ja henki- löstöliikkuvuudesta. Korkeakouluja koskevia tilastoja on kerätty vuodesta 1998, ammatillisen koulutuksen vuo- desta 2008 ja yleissivistävän koulutuk- sen vuodesta 2013.
Nyt samat tilastot kerättiin ensim- mäistä kertaa myös aikuiskoulutusta tarjoavista oppilaitoksista. Toukokuus- sa 2016 toteutetun kyselyn tarkoituk- sena oli saada kokonaiskuva kansain- välisen toiminnan tilanteesta aikuis- koulutuksessa. Tietoa kerättiin opiske- lijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan liikkuvuuden lisäksi myös mm. kansain- välisen toiminnan suunnittelusta, toi- mintamuodoista sekä kansainvälisestä hanketoiminnasta ja verkostoitumisesta.
Kysely lähetettiin 319 aikuiskoulutus- organisaatiolle ja vastauksia tuli 102
organisaatiosta; vastausprosentti oli siten 32. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelevien ja työskentelevien liikkuvuus- luvut saatiin kyselyn sijasta ammatillisen koulutuksen liikkuvuustilastoista. Heidän oppilaitoksistaan ei näin ollen ole muuta kansainvälistä toimintaa koskevaa aineistoa.
Vastauksia kertyi eniten kansalais- opistoilta, joka on suurin aikuiskoulutus- ta tarjoava oppilaitosryhmä. Kyselyn
saaneista oppilaitoksista 36 % oli kansalaisopistoja. Neljännes vastan- neista oppilaitoksista toimii Uudella- maalla, muista maakunnista vastattiin tasaisemmin. Aikuiskoulutusorgani- saatiot jakaantuvat jokseenkin tasaisesti eri maakuntiin. Uudellamaalla niistä toimii 15 %, joten Uudenmaan oppi- laitokset vastasivat kyselyyn muita aktiivisemmin.
koTikansainvälisTymisTä, liikkuvuuTTa, verkosToja ja hankkeiTa
Kuva 1: Kyselyyn vastanneet oppilaitostyypeittäin (%)
Urheiluopisto Kesäyliopisto Opintokeskus Kansanopisto Kansalaisopisto 100
90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
5
23
59
4 9
kolmannes aikuiskoulutus- organisaatioista linjaa kansainvälistä toimintaansa strategisesti
Kyselyyn vastanneista aikuiskoulutus- organisaatioista kolmanneksella on käy- tössään kansainvälisyyttä ohjaavia asia- kirjoja. Useimmiten kansainvälistä toi- mintaa linjataan oppilaitoksen yleisellä strategialla, kansainvälisyysstrategialla ja toimintasuunnitelmalla. Yleisimmin asiakirjoja ovat laatineet urheiluopistot, kun taas kesäyliopistoilla niitä ei ole lainkaan. Kesäyliopistot ovat hyvin pie- niä yksiköitä, joiden perustehtävä on koulutusten myynti; kansainvälinen toiminta ei kuulu niiden keskeisiin kehittämisalueisiin.
Oppilaitoksista 45 % aikoo lähitule- vaisuudessa laatia tai päivittää kansain- välisen toiminnan suunnitelman. Tällai- sia aikeita on erityisesti kansanopistoilla.
Lähes kaikissa kyselyyn vastanneista oppilaitoksista rehtori on mukana kan- sainvälisen toiminnan suunnittelussa.
Hänen lisäkseen mainittiin muitakin toimijoita, kuten opettajia ja muuta henkilökuntaa, opiskelijoita, yhteistyö- tahoja sekä apulaisrehtori ja kansain- välisten asioiden koordinaattori.
Lähes puolet oppilaitoksista on laatimassa tai päivittämässä
kansainvälisen toiminnan suunnitelmaa.
Kuva 2. Onko organisaatiossanne kansainvälisyyttä ohjaavia asiakirjoja? (%)
kotikansainvälisyys on keskeisin kansainvälisty- misen muodoista aikuis- koulutuksessa
Kyselyn mukaan aikuiskoulutusorgani- saatioiden keskeisimmät kansainvälis- tymisen muodot ovat eri kulttuuritaus- toista tulevan henkilökunnan ja opiske- lijoiden hyödyntäminen sekä maahan-
muuttajien kouluttaminen ja kotouttaminen (ks. Kuva 3).
Monipuolisimmin erilaisia kansain- välistymisen muotoja harjoittavat kansalaisopistot, jotka muodostivat kyselyn suurimman vastaaja- ryhmän.
Kyllä Ei
Urheiluopisto
Kansanopisto
Opintokeskus Kansalaisopisto
Kesäyliopisto
46 54
100
0 20 40 60 80 100
22 78
75 25
44 56
| S. 3 FAKTAA EXPRESS 2A/2016 | KOTIKAnSAInvälISTyMISTä, lIIKKUvUUTTA, vERKOSTOjA jA hAnKKEITA
aktiivisimpia hanke- toimijoita ovat opinto- keskukset ja urheiluopistot
Kyselyyn vastanneista aikuiskoulutus- organisaatioista 28 % osallistui kansain- väliseen hanketoimintaan. Näistä 40 % toimi hankkeissa partnerina, 28 % vetäjinä ja 31 % molemmissa rooleissa.
Vetäjän roolissa toimivat erityisesti urheiluopistot ja kansanopistot. Hanke- toiminnan tärkeimmät yhteistyömaat ovat Saksa, Norja, Ruotsi ja Venäjä.
Yleisin hanketoiminnan rahoittaja oli EU:n Erasmus+ -ohjelma, jota hyödynsi 13 % hankkeisiin osallistuneista aikuis- koulutusorganisaatioista. Osallistujista 10 % käytti Pohjoismaista Nordplus- rahoitusta; erityisesti sitä käyttivät opintokeskukset. Muina rahoituslähteinä mainittiin mm. Euroopan sosiaalirahas- to (ESR), ELY-keskukset ja ystävyys- kaupunkirahoitus.
Ulkopuolisen rahoituksen lisäksi hankkeisiin vaaditaan myös oppilaitos- ten omia resursseja. 45 % oppilaitok- sista käytti hanketoimintaan 10 000–
20 000 euroa omia rahojaan. Tällaisel- la summalla rahoittivat osallistumistaan erityisesti kansalaisopistot. Alle 10 000 euron omarahoituksella toimi 38 % ja
Kuva 3. Mitkä ovat keskeisimmät kansainvälistymisen muodot organisaatiossanne? (%)
Kuva 4. Kansainvälisiin hankkeisiin osallistuneiden osuus vastanneista oppilaitostyypeittäin (%)
yli 20 000 euron omarahoituksella 17 % osallistujista. Näihin kahteen ryhmään kuuluvat budjetit löytyivät useimmiten kansanopistoista.
Aikuiskoulutusorganisaatioista 8 % rahoitti hanketoimintansa kokonaan oppilaitoksen omalla rahalla. Useimmi- ten näin tekivät kansanopistot ja opinto- keskukset.
Aikuiskoulutusorganisaatiot käyttävät hankkeisiin ulko- puolisen rahoituksen lisäksi paljon myös omia varojaan.
Lähes 10 % rahoittaa hanketoimintansa kokonaan
omalla rahalla.
50
Eri kulttuuritaustoista lähtöisin oleva henkilö- kunta ja/tai opiskelijat
48
Maahanmuuttajien kouluttaminen ja/tai kotouttaminen
41
Kielten opetuksen kehittäminen
28
Henkilöstön liikkuvuus
28
Hanketoiminta
27
Ulkomaiset vierailijat
22
Opiskelija- liikkuvuus
19
Verkostot
14
Kansainväliset tapahtumat (seminaarit, messut, yms.)
13
Kansainväliset koulutukset
12
Opetussuunni- telmatyö
9
Teemapäivät 7 Globaali- kasvatus
5
Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen kv-toiminnassa
Urheiluopisto
Kansanopisto Opintokeskus
Kesäyliopisto
Kansalaisopisto
67
50
40
38
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 17
Pienet organisaatiot suosivat verkostoja ja myös hyötyvät niistä eniten
Kyselyyn vastanneista aikuiskoulutus- organisaatioista 24 % toimii aktiivises- ti kansainvälisessä verkostossa. Aktiivi- simpia verkostoitujia ovat opintokes- kukset. Toisin kuin hanketoiminnassa, joka näyttäisi keskittyvän suuriin orga- nisaatioihin, innokkaimmin verkostoi- tuvat henkilöstömäärältään pienimmät organisaatiot.
Verkostoitumisen keskeisiä motiiveja ovat kokemusten vaihto, koulutustarjon- nan laajentaminen ja opetuksen kehit- täminen, opiskelija- ja henkilöstöliikku- vuuden edistäminen sekä oman osaa- misen kehittäminen.
”Verkostoitumisen myötä päästään toteuttamaan asioita,
joihin ei yksin pystyisi.”
Hanketoiminta keskittyy suuriin organisaatioihin, mutta innokkaimpia verkostoitujia ovat henkilöstömäärältään pienimmät
organisaatiot.
ammatillisessa aikuiskoulu- tuksessa opiskelevat tekevät eniten ulkomaanjaksoja
VuOnna 2015 Suomesta lähti ulkomaan- jaksolle 433 aikuiskoulutuksen opiske- lijaa ja Suomeen tuli 156 opiskelijaa.
Aikuiskoulutuksessa, kuten muillakin koulutusasteilla, opiskelijaliikkuvuus on hyvin naisvaltaista: yli 60 % Suomesta lähteneistä ja yli puolet Suomeen tulleis- ta opiskelijoista on naisia.
Suomeen tullaan erityisesti Erasmus+
-ohjelman kautta. Sen sijaan suomalaiset aikuisopiskelijat rahoittavat ulkomaan- jaksonsa useimmiten itse.
Suomalaiset aikuisopiskelijat lähtivät yhtä usein työssäoppimisjaksolle kuin muuta opiskelua varten. Suomeen tul-
Taulukko 1. Suomesta lähtevät ja Suomeen tulevat aikuisopiskelijat oppilaitostyypin mukaan
tiin useimmiten opiskelemaan. Eniten aikuisopiskelijoita lähtee ulkomaanjak- solle Uudenmaan oppilaitoksista, toi- seksi eniten Keski-Suomesta. Tulijoiden suosiossa ovat erityisesti Etelä-Savon aikuiskoulutusorganisaatiot.
Eniten ulkomaanjaksoja tekevät ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opis- kelevat. Aikuisopiskelijoiden liikkuvuus poikkeaa nuorten ammatillisessa perus- koulutuksessa opiskelevien liikkuvuu- desta esimerkiksi siinä, että nuoret läh- tevät ulkomaille useimmiten työssäoppi- misjaksolle. Myös liikkuvuusaktiivisuu- den alueellisessa jakautumisessa on ero- ja, sillä nuorten opiskelijaliikkuvuudessa aktiivisin maakunta on monena vuonna ollut Keski-Pohjanmaa.
Oppilaitostyyppi Urheiluopisto Kansalaisopisto Kansanopisto Opintokeskus Kesäyliopisto
Ammatillinen aikuiskoulutus Yhteensä
%
Opiskelijoita
Suomeen %
Opiskelijoita Suomesta
11 93 123 0 8 198 433
2,5 21,5 28,4 0,0 1,8 45,7 100
21 41 24 0 0 70 156
13,5 26,3 15,4 0,0 0,0 44,9 100
| S. 5 FAKTAA EXPRESS 2A/2016 | KOTIKAnSAInvälISTyMISTä, lIIKKUvUUTTA, vERKOSTOjA jA hAnKKEITA
Taulukko 2. Suomesta lähtevät ja Suomeen tulevat aikuisopiskelijat maakunnittain
aikuiskoulutuksen opettajilla on enemmän ulkomaanjaksoja kuin opiskelijoilla
aIKuIsKOulutusOrganIsaatIOIden
opettajat tekivät vuoden 2015 aikana 488 ulkomaanjaksoa ja vastaavasti Suomeen tuli 191 opettajaa ulkomailta.
Eniten liikkuvat opettajistakin ne, jotka työskentelevät ammatillisessa aikuis- koulutuksessa. Tämä koskee sekä lähti- jöitä että Suomeen tulevia opettajia.
Myös kansalaisopistot ovat suhteellisen aktiivisia. Kaikkiaan aikuiskoulutuksen opettajat liikkuvat opiskelijoita useam- min.
Opettajat lähtevät ulkomaille ver- kosto- ja hankekokouksiin sekä semi- naareihin, kursseille ja job shadowing -jaksoille. Suosituin rahoituslähde on EU:n Erasmus+ -ohjelma.
Sekä Suomesta lähtevä että Suomeen suuntautuva opettajaliikkuvuus on vilk- kainta Uudenmaan aikuiskoulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Myös Keski- Suomesta ja Pirkanmaalta lähdetään ulkomaanjaksolle suhteellisen usein.
Taulukko 3. Suomesta lähtevät ja Suomeen tulevat opettajat oppilaitostyypin mukaan Maakunta
Ahvenanmaa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso lappi Päijät-häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa varsinais-Suomi Yhteensä
Oppilaitostyyppi Urheiluopisto Kansalaisopisto Kansanopisto Opintokeskus Kesäyliopisto
Ammatillinen aikuiskoulutus Yhteensä
Opettajia
Suomesta %
Opettajia
Suomeen %
Opiskelijoita
Suomesta %
Opiskelijoita
Suomeen %
0 0 4 29 19 0 5 59 0 11 19 8 1 7 3 50 0 216 2 433
0 0 0,9 6,7 4,4 0 1,2 13,6 0 2,5 4,4 1,8 0,2 1,6 0,7 11,5 0 49,9 0,5 100
0 4 7 54 0 0 3 1 0 14 0 0 1 4 0 29 0 39 0 156
0 2,6 4,5 34,6 0 0 1,9 0,6 0 9 0 0 0,6 2,6 0 18,6 0 25 0 100
4 118 19 8 3 336 488
0,8 24,2 3,9 1,6 0,6 68,9 100
4 46 3 17 2 119 191
2,1 24,1 1,6 8,9 1 62,3 100
Eniten opiskelijoita ja opettajia lähtee ulkomaille Uudenmaan oppilaitoksista; ne ovat kärjessä
myös Suomeen tulevien opettajien listalla. Sen sijaan ulkomaalaisia aikuisopiskelijoita
tulee eniten Etelä-Savon oppilaitoksiin.
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus /// Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete /// Centre for International Mobility
aikuiskoulutuksen liikkuvuus on
eurooppa-keskeistä
suOMesta lähteneiden opiskelijoiden ja opettajien kohdemaat sekä myös Suomeen tulevien yleisimmät kotimaat ovat enimmäkseen Euroopassa. Suoma- laisopiskelijoiden ja opettajien viisi suo- sikkimaata sijaitsevat kaikki Euroopassa.
Opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta on ollut myös jonkin verran Kiinaan ja Thaimaahan. Kyse on kuitenkin vain pienestä henkilömäärästä ja vain muu- taman oppilaitoksen opiskelijoista ja opettajista, ei koko aikuiskoulutuksen kentästä.
Kun Suomesta lähtevien ja Suomeen tulevien määrät lasketan yhteen, niin kokonaisvolyymin kannalta opiskelija- liikkuvuuden keskeisimmiksi yhteistyö- maiksi nousevat Britannia, Espanja ja Saksa, opettajaliikkuvuuden Saksa, Viro ja Britannia.
Kuvat: Satu haavisto ja Merja hannikainen ISSn 2242-2951 (painettu) ISSn 2242-296X (pdf) ISBn 978-951-805-696-9 (painettu) ISBn 978-951-805-697-6 (pdf) suOMalaInen aikuiskoulutus on hyvin
monimuotoista ja aikuiskoulutusta tar- joavat organisaatiot poikkeavat toisis- taan niin kokonsa kuin toimintansa fokuksen puolesta. Tämä heijastuu selkeästi myös nyt tehdyssä kyselyssä:
siihen vastasi pääasiassa suuria tai keskisuuria aikuiskoulutusorganisaa- tioita, joilla on enemmän resursseja aktiiviseen toimintaan kansainvälisissä verkostoissa ja hankkeissa sekä kansain- väliseen liikkuvuuteen osallistumisessa.
Toisaalta myös pienten aikuiskou- lutustoimijoiden olisi tärkeää päästä mukaan kansainväliseen yhteistyöhön, sillä kuten tässäkin kyselyssä kävi ilmi, kansainvälinen toiminta vaikuttaa myös koulutuksen laatuun ja tarjontaan.
verkostoitumisen ja kansainvälisen
yhteistyön on osoitettu lisäävän henkilö- kunnan osaamista, asiantuntijuutta ja innovaatiota. Tämä puolestaan antaa välineitä oman organisaation kehittä- misen.
Opiskelijaliikkuvuus ei aikuiskoulu- tuksessa ole perinteisesti ollut kovin mer- kittävässä roolissa muihin koulutusastei- siin verrattuna. Tämä johtuu paljolti siitä, että aikuisten on usein vaikeaa irrottau- tua arjen vastuista, työstä ja perheestä ainakaan kovin pitkäksi aikaa. nykyiset kansainvälisyysohjelmat tarjoavat myös niukasti rahoitusta aikuiskoulutuksen opiskelijaliikkuvuuteen. Ammatillises- sa koulutuksessa olevat aikuiset pystyvät hyödyntämään ammatilliseen koulutuk- seen suunnattua rahoitusta, mikä myös näkyy tilastoissa selvästi.
Merkillepantavaa kyselyn tuloksis- sa oli, että lähes puolet eli 45 % aikuis- koulutusorganisaatioista on lähiaikoina aikeissa laatia tai päivittää kansain- välisen toiminnan suunnitelmansa.
Tämä kertoo siitä, että aikuiskoulutus- organisaatiot pitävät kansainvälistä yhteistyötä merkityksellisenä oman toimintansa kehittämisen kannalta.
Kansainvälistyminen nähdään laaja- alaisena strategisen kehittämisen välineenä.
Kysely osoitti myös, että kansain- välinen toiminta aikuiskoulutuksen kentällä on hyvin monipuolista:
kattaahan se kotikansainvälistymisen eri muodot, liikkuvuuden, kansain- välisen verkostoyhteistyön sekä hanke- toiminnan.
Kansainvälinen toiminta nähdään aikuiskoulutusorganisaatioissa strategisen kehittämisen välineenä
Suomesta Suomeen
Britannia Espanja Saksa 100
81
36
7 18
53
YHTEENSÄ
107 99 89
77
62 65
9 17
7 YHTEENSÄ
86 79 72
Saksa viro Britannia Kuva 5: Opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden
tärkeimmät yhteistyömaat aikuiskoulutuksessa Taulukko 5. Suomesta lähtevien ja Suomeen tulleiden opettajien top 5 -kohde- ja kotimaata
Kohdemaa Saksa Britannia viro Espanja Ruotsi
Opettajia Suomesta
77 65 62 29 28
Lähtömaa Alankomaat Tanska viro Espanja Ranska
Opettajia Suomeen
21 20 17 15 12 Taulukko 4. Suomesta lähtevien ja Suomeen tulleiden aikuisopiskelijoiden top 5 -kohde- ja kotimaata
Kohdemaa Britannia Espanja Italia Saksa Ranska
Opiskelijoita Suomesta
100 81 43 36 32
Lähtömaa Saksa Espanja Unkari venäjä Tšekki
Opiskelijoita Suomeen
53 18 13 10 8
OpiSKELijAT
OpETTAjAT
