Korkeakoulututkinnon suorittami- nen ulkomailla on globaalisti kasvava ilmiö. Erityisesti aasialaiset opiskelijat kouluttautuvat yleisesti muualla kuin kotimaassaan. Korkeakoulut rekrytoi- vat aktiivisesti opiskelijoita ulkomailta.
Myös Suomessa ulkomaalaisia tutkin- to-opiskelijoita pidetään keskeisinä kor- keakoulutuksen kansainvälistymiselle.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nosta- nut korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymislinjausten tavoitteisiin sen, että opiskelemaan saapumista helpotetaan ja tulijoille taataan hyvät palvelut.
Suomalaiset korkeakoulut ovat uuden tilanteen edessä, kun ne syksystä 2017 alkaen perivät lukuvuosimaksuja
Tilastoja ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista
Suomen korkeakouluissa 2016
Lisää tilastoja:
• vipunen.fi
• www.cimo.fi | tilastoja kansainvälistymisestä
• Faktaa Express 5A/2017: Tilastoja korkea- kouluopiskelijoiden ulkomaanjaksoista 2016
EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. On todennäköistä, että maksut vaikuttavat ulkomaalaisten opiskelijoiden määrään, kansalaisuus- jakaumaan ja siten laajemmin kansain- välistymiseen. Kehityksen seuraaminen onkin nyt erityisen tärkeää.
Tässä Faktaa Express -julkaisussa tarkastellaan tilastoja, jotka koske- vat suomalaisissa korkeakouluissa tutkintoa suorittavia ulkomaalaisia sekä korkeakoulujen ulkomaalaisia hakijoi- ta. Ulkomaalaisilla tarkoitetaan tässä muita kuin Suomen kansalaisia.
Tilastot ulkomaalaisista tutkin- to-opiskelijoista ovat vuodelta 2016, joka on viimeinen vertailuvuosi ennen lukuvuosimaksuja. Tilastot ulkomaalai-
sista hakijoista kattavat syksyllä 2017 alkaneeseen koulutukseen hakeneet.
Tiedot ulkomaalaisista opiskelijoista on saatu Tilastokeskuksesta. Tiedot ulkomaalaisista hakijoista ja koulutuk- seen valituista ovat Vipunen-tilastopal- velusta lokakuulta 2017.
Kansainvälistymistä koskevia tilas- toja ja infografiikkaa eri näkökulmista ja koulutusasteilta on koottu myös Opetushallituksen Kansainvälistymis- palveluiden verkkopalveluun.
6A/2017
Venäjä Vietnam Kiina Nepal Intia Pakistan Viro Iran Saksa Bangladesh Nigeria Yhdysvallat Ruotsi Britannia Ghana Italia Espanja Kenia Ranska Kamerun
2 011 948
1 895 621
565 1 223
846 320
94 685
65 559
63 264 74 249 53 243
132 580
242 379
242 379 204 223
160 178
135 133 186 62
144 203
194 425
301 269
406 289
Ammattikorkeakoulut Yliopistot
750 1 500 2 250 3 000
ULKOMAALAISTEN TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN YLEISIMMÄT KANSALAISUUDET 2016
Opiskelijoiden lukumäärä
Yhteensä Yliopistot
Ammattikorkeakoulut 22 000
16 500
11 000
5 500
0
2001 2004 2007 2010 2013 2016
6 877 4 063
2 814
21 061
11 194
9 867
ULKOMAALAISTEN TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ SUOMALAISISSA KORKEAKOULUISSA 2001–2016
Vuonna 2016 Suomen korkeakouluissa opiskeli yli 21 000 ulkomaalaista tutkin- to-opiskelijaa. Tämä joukko on kolmin- kertaistunut 2000-luvun aikana. Erityisen reipasta kasvu oli vuosina 2006–2011.
Viime vuodet opiskelijoiden määrä on pysynyt melko tasaisena.
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat jakautuvat melko tasan yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoreille. Vuonna 2016 yliopistoissa oli 11 194 ulkomaalaista opiskelijaa, ammattikorkeakouluissa 9 867. Opiskelijoiden määrä on kehittynyt sektoreilla samatahtisesti.
1OECD: Education at a Glance 2017
Ulkomaalaisista 44 % opiskelee am- mattikorkeakoulututkintoa, 33 % ylempää korkeakoulututkintoa eli käytännössä maisteritutkintoa ja 17 % tohtorintut- kintoa. Ylempään ammattikorkeakoulu- tutkintoon tai yliopiston kandidaatin tutkintoon johtavissa koulutuksissa ulkomaalaisia opiskelee vain vähän.
Ulkomaalaisten osuus kaikista kor- keakouluopiskelijoista on 7,1 %, mikä on yli OECD-maiden keskiarvon1.2000-luvun alussa vain 2,5 % opiskelijoista oli ulko- maalaisia.
ULKOMAALAISTEN TUTKINTO-
OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ ON
KOLMINKERTAISTUNUT
2000-LUVULLA
Ei lukuvuosimaksuja.
Opiskelijoiden määrä kääntyi ensimmäistä kertaan laskuun.
Opiskelijoiden yleisimmät kotimaat Ruotsi, Saksa, Venäjä, Tanska ja Kiina.
EU/Eta-alueelta ja sen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita yhtä paljon.
EU/Eta-kansalaisten määrä kasvanut nopeammin kuin alueen ulkopuolelta tulevien.
Lähteet Ruotsi:Universitetskanslersämbetet: Internationell studentmobilitet i högskolan 2015/16
Norja: www.siu.no/Data-analyse-og-prioriterte-samarbeidsland/Analyse/studentmobilitet/utenlandske-studenter-i-norge Alankomaat: Huberts, Daan: Update: Incoming student mobility in Dutch higher education 2016-17. Nuffic 2017 Saksa: DAAD & DZHW: Wissenschaft weltoffen 2017
Lukuvuosimaksua maksavia opiskelijoita 5 200.
RUOTSI 21 200 ulkomaalaista
opiskelijaa lukuvuotena
2015–2016 NORJA
25 400 ulkomaalaista
opiskelijaa
SAKSA 222 900 ulkomaalaista
opiskelijaa Kaikki opiskelijat
maksavat lukuvuosi- maksuja.
Ulkomaalaisten määrä noussut tasaisesti.
Ulkomaalaisten osuus 11,4 % koko opiskelijamäärästä.
27 % opiskelijoista Saksasta, joka yleisin kotimaa. Seuraavina Kiina, Belgia, Britannia, Kreikka ja Bulgaria.
Erityisesti Etelä- ja Itä-Eurooppa kasvattaneet merkitystään opis- kelijoiden rekrytointialueena.
EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla lukuvuosimaksut syksystä 2011.
Uusien opiskelijoiden määrä kasvussa, mutta vielä kolmanneksen pienempi kuin ennen maksuja.
Uusista opiskelijoista 29 % oli Euroopasta ja 23 % Aasiasta; 41 %:lla lähtöalue oli tuntematon.
Yleisimmät kansalaisuudet Intian, Suomen ja Kiinan.
Osa korkeakouluista voi periä opiskelijoilta lukuvuosimaksua.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kasvanut.
Ulkomaalaisten osuus 9,2 % yliopistojen ja 6,1 % ammattikorkeakoulujen opiskelijoista.
Yleisimmät kotimaat Kiina, Intia, Venäjä, Itävalta sekä Kamerun.
ALANKOMAAT 81 400 ulkomaalaista
opiskelijaa
ULKOMAALAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT MUUALLA EUROOPASSA 2016
Ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista 77 % oli EU/Eta-alueen ulkopuolelta:
ammattikorkeakouluissa opiskelevista 81 %, yliopistoissa 74 %. Eniten opiskeli- joita tuli Aasiasta (45 %) ja Euroopasta (39 %). Afrikkalaisia oli 10 %.
Aasialaisten opiskelijoiden osuus on kasvanut ja vastaavasti eurooppalaisten
sekä afrikkalaisten pienentynyt. Kymme- nen vuotta sitten lähes puolet eli 48 % opiskelijoista tuli Euroopasta, 31 % Aasiasta ja 14 % Afrikasta. EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osuus on kasvanut, sillä vuonna 2006 heitä oli 69 %.
Yleisimmin ulkomaalaisilla tutkin- to-opiskelijoilla oli Venäjän, Vietnamin, Kiinan tai Nepalin kansalaisuus. Venäläi- set, vietnamilaiset ja nepalilaiset opiske- livat pääasiassa ammattikorkeakouluissa, kiinalaiset yliopistoissa.
Ammattikorkeakouluissa kolme suu- rinta kansalaisuusryhmää – venäläiset, vietnamilaiset ja nepalilaiset – kattoivat yhdessä lähes puolet (48%) kaikista ul- komaalaisista opiskelijoista. Yliopistoissa kirjoa oli enemmän, sillä kolme yleisintä Ulkomaalaisten osuus vaihtelee eri
tutkintotasoilla: ammattikorkeakoulutut- kinnon suorittajista ulkomaalaisia oli 7 %, yliopistojen maisteriopiskelijoista lähes 13 % ja tohtoriopiskelijoista 20 %.
Vuonna 2016 ulkomaalaisista tutkin- to-opiskelijoista 6013 opiskeli ensimmäis- tä vuottaan. Koko korkeakoulusektorin uusista opiskelijoista 9,4 % oli ulkomaa- laisia; ammattikorkeakouluissa aloitta- neista 7,8 % ja yliopistoissa 11,7 %.
Ulkomaalaiset suorittivat yhteensä 3 969 korkeakoulututkintoa, mikä on 6,9 % kaikista tutkinnoista. Ammattikor- keakouluista valmistuneista heitä oli 7,1 % ja yliopistoista 6,8 %.
VALTAOSA ULKO-
MAALAISISTA TUTKINTO-
OPISKELIJOISTA TULI
EU/ETA-ALUEEN
ULKOPUOLELTA
Tekniikan alat
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne Humanistiset ja taidealat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Luonnontieteet
Yhteiskunnalliset alat Terveys- ja hyvinvointialat Kasvatusalat
Maa- ja metsätalousalat Palvelualat
Yliopistot yhteensä
2 188 1 912 1 693 1 482 1 417 981 611 513 285 112 11 194
10 14 6 6 9 5 5 4 8 6 7
Opiskelijoiden
lukumäärä Osuus alan
opiskelijoista, %
% Opiskelijoiden
lukumäärä Osuus alan
opiskelijoista, %
%
Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Tekniikan alat
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne Terveys- ja hyvinvointialat Palvelualat
Humanistiset ja taidealat Kasvatusalat
Luonnontieteet Maa- ja metsätalousalat Yhteiskunnalliset alat
Ammattikorkeakoulut yhteensä
3 633 1 947 1 868 1 192 901 257 33 28 8 1 9 867
12 6 14 3 9 3 2 10 0 0 7 19,5
36,8 19,7 18,9 12,1 9,1 2,6 0,3 0,3 0,1 0,0
17,1 15,1 13,2 12,7 8,8 5,5 4,6 2,5 1,0
100
100
YLIOPISTOJEN ULKOMAALAISET TUTKINTO- OPISKELIJAT KOULUTUSALAN MUKAAN 2016
AMMATTIKORKEAKOULUJEN
ULKOMAALAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT KOULUTUSALAN MUKAAN 2016
KIINALAISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ LASKEE SUOMESSA
Kiinalaiset olivat pitkään suomalaisten korkeakoulujen ulkomaalaisissa tutkinto-opiskelijoissa ylivoimaisesti suurin ryhmä. Vuonna 2012 heitä oli 2 177; sen jälkeen määrä alkoi laskea. Selkeimmin lasku näkyy ammatti- korkeakouluissa sekä tekniikan ja liikenteen tai liiketalouden ja hallinnon tapaisilla suurilla aloilla.
OECD:n tilastojen2 mukaan Suomen tilanne ei vastaa globaalia ke- hitystä, sillä Yhdysvaltojen, Britannian, Australian ja Saksan kaltaisissa suurissa opiskelumaissa kiinalaisopiskelijoiden määrä on kasvanut. Toi- saalta Suomi ei ole tilanteessaan yksin, sillä myös joissakin muissa pie- nemmissä opiskelumaissa – kuten Alankomaissa, Norjassa ja Ruotsissa – kiinalaisopiskelijoiden määrä on hieman laskenut tai pysynyt ennallaan.
kansallisuutta – kiinalaiset, venäläiset ja intialaiset – vastasi yhteensä neljäsosas- ta (26 %) kaikista ulkomaalaisista.
Kansalaisuuksien painotukset ovat muuttuneet, sillä kymmenen vuotta sitten opiskelijoissa oli eniten kiina- laisia ja venäläisiä, seuraavaksi eniten virolaisia, ruotsalaisia sekä saksalaisia.
Vietnamilaisten ja nepalilaisten opiske- lijoiden määrä on noussut kymmenessä vuodessa huimasti. Myös venäläisten, intialaisten, pakistanilaisten, iranilais- ten, bangladeshiläisten ja nigerialaisten määrä on kasvanut. Sen sijaan kiinalais- ten, virolaisten ja kenialaisten määrä on pysynyt lähes samana ja ruotsalaisten vähentynyt.
Yliopistoissa määrällisesti eniten ulkomaalaisia opiskelee tekniikan sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen aloilla. Ammattikorkeakouluissa eniten ulkomaalaisia on kaupan, hallinnon ja oikeustieteen alalla. Kummallakin sektorilla ulkomaalaisten osuus on suu- rin tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen opiskelijoissa.
Eri aloilla on hieman erilainen profiili siinä, minkä maan kansalaisia niillä opiskelee. Ammattikorkeakouluissa lä- hes kaikilla aloilla on eniten venäläisiä ja vietnamilaisia. Kaupan ja hallinnon sekä tekniikan ja tietoliikenteen kaltaisilla suurilla aloilla on myös paljon nepalilai-
2http://stats.oecd.org/
TIETOJENKÄSITTELYN JA TIETOLIIKENTEEN ALALLA JOKA
SEITSEMÄS OPISKELIJA
ON ULKOMAALAINEN
Ulkomaalaiset yhteensä
*prosenttiyksikköä
*prosenttiyksikköä EU/Eta-kansalaiset
Muu kansalaisuus Kansalaisuus tuntematon Ulkomaalaisten osuus kaikista, % EU/Eta-alueen ulkopuolisia, %
Hakijat Valitut Paikan vastaan- ottaneet
Hakijat Valitut Paikan vastaan- ottaneet
Hakijat Valitut Paikan
vastaan- ottaneet Syksyllä 2016 alkava koulutus Syksyllä 2017 alkava koulutus Muutos 2016–2017
8 920
583 9 % 1 320 7 017
3 041
358 9 % 364 2 319
2 795
273 9 % 340 2 182
8 406
252 8 % 1 618
6 536
2 244
51 7 % 549
1 644
2 042
48 7 %
85 % 88 % 88 % 81 % 76 % 75 %
507
1 487
–6%
+23% +51% +49%
–26% –27%
–7% –29% –32%
–57% –86% –82%
–1* –2* –2*
–4* –12* –13*
Ulkomaalaiset yhteensä
EU/Eta-kansalaiset
Muu kansalaisuus Kansalaisuus tuntematon Ulkomaalaisten osuus kaikista, % EU/Eta-alueen ulkopuolisia, %
Hakijat Valitut Paikan vastaan- ottaneet
Hakijat Valitut Paikan vastaan- ottaneet
Hakijat Valitut Paikan
vastaan- ottaneet Syksyllä 2016 alkava koulutus Syksyllä 2017 alkava koulutus Muutos 2016–2017
11 977
9 012 14 % 915 2 050
4 893
4 090 19 % 235 568
3 907
330 16 % 197 380
8 088
592 9 % 1 767 5 729
2 697
249 11 % 640 1 808
2 111
185 9 %
N/A** N/A** N/A** 78 76 74
540 1 386
–32%
N/A**
–45% –46%
–5* –8* –7*
N/A** N/A**
N/A** N/A** N/A**
N/A** N/A** N/A**
N/A** N/A** N/A**
**Osuuden ja muutoksen laskeminen ei ole mielekästä, sillä valtaosa syksyn 2016 hakijoista, valituista ja paikan vastaanottaneista on tilastoitu kansalaisuudeltaan tuntemattomaksi.
AMMATTIKORKEAKOULUJEN ULKOMAALAISET HAKIJAT, KOULUTUKSEEN VALITUT JA PAIKAN VASTAANOTTANEET
YLIOPISTOJEN ULKOMAALAISET HAKIJAT,
KOULUTUKSEEN VALITUT JA PAIKAN VASTAANOTTANEET
sia. Poikkeuksena ovat terveys- ja hyvin- vointialat, joiden opiskelijoilla yleisimpiä ovat Kenian, Kiinan ja Viron kansalaisuu- det. Näillä aloilla kansalaisuuksien kirjo on muutenkin laajempi.
Yliopistojen maisterikoulutuksessa opiskelevien kansalaisuudet vaihtele- vat aloittain enemmän. Kiinalaiset ovat
kärkisijoilla lähes joka alalla, usein myös venäläiset, pakistanilaiset ja vietnamilai- set. Luonnontieteet erottuvat joukosta, sillä alalla opiskele paljon etelä-aasia- laisia: yleisimpiä ovat bangladeshilaiset, pakistanilaiset ja intialaiset.
Tohtoriopiskelijoissa kiinalaiset ja venäläiset ovat kolmen kärjessä lähes
kaikilla aloilla. Humanistiset ja taidealat erottuvat muista, sillä niillä opiskelee paljon eurooppalaisia, erityisesti ruotsa- laisia, venäläisiä ja italialaisia.
Tuntematon Pakistan Nigeria Ghana Kiina Venäjä Intia Vietnam Viro Nepal
592 538 496 468 462 445 366 226 214 211
42 12
34 29
54 52
55 22
52 9
40 18
17 45
15 23
21 15
41 10
687 659 584 466 461 380 363 333 299 273 Hakijat,
syksy 2017
Heistä valittiin, % Kansalaisuus
Yliopistot Ammattikorkeakoulut
Nigeria Nepal Venäjä Viro Vietnam Ghana Bangladesh Kenia Pakistan Kamerun
Hakijat, syksy 2017
Heistä valittiin, % Kansalaisuus
10 YLEISINTÄ KANSALAISUUTTA KORKEAKOULUIHIN HAKENEISSA
ISBN: 978-952-13-6448-8 (painettu) • ISBN 978-952-13-6449-5 (pdf) ISSN: 2242-2951 (painettu) • ISSN 2242-296x (pdf)
Taitto ja grafiikat: Liisa Valtonen
Korkeakoulujen syksyllä 2017 alkaneisiin koulutuksiin haki vähemmän ulkomaa- laisia kuin vuotta aiemmin. Ammattikor- keakouluihin haki runsaat 8 400 ulko- maalaista, mikä on 6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Yliopistoissa hakijoita oli runsaat 8 000; pudotus oli suurempi kuin ammattikorkeakouluissa, sillä hakijoiden määrä laski 32 %. Ulkomaalaisten osuus kaikista hakijoista oli ammattikorkea- kouluissa 8 % ja yliopistoissa 9 %.
Koulutukseen valittujen ja opiskelu- paikan vastaanottaneiden ulkomaalaisten määrä putosi kummallakin sektorilla vielä enemmän kuin hakijamäärä.
Ammattikorkeakouluihin hakeneista 81 % ja valituista 76 % oli muita kuin EU/Eta-kansalaisia, yliopistoihin hake- neista 78 % ja valituista 76 %.
EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulevien määrä ja osuus ammattikorkeakouluihin hakeneissa, koulutukseen valituissa ja paikan vastaanottaneissa oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan
EU/Eta-kansalaisten määrä on kasvanut.
Yliopistosektorilla vastaavaa vertailua ei kannata tehdä, sillä syksyllä 2016 alkaneeseen koulutukseen hakeneista ulkomaalaisista suurin osa on tilastoitu kansalaisuudeltaan tuntemattomiksi.
Eniten syksyllä 2017 alkavaan koulu- tukseen haettiin Aasiasta: ammattikor- keakouluihin hakeneista 35 % ja yliopis- toihin hakeneista 34 % oli aasialaisia.
Seuraavaksi yleisimpiä olivat Eurooppa (28 % ammattikorkeakoulujen ja 29 % yliopistojen ulkomaalaisista hakijoista)
ja Afrikka (ammattikorkeakoulut 20 % ja yliopistot 24 %). Ammattikorkeakouluihin hakeneissa aasialaisten määrä ja osuus vähenivät edellisvuoteen verrattuna, afrik- kalaisten hieman nousivat.
Afrikkalaiset eroavat muista haki- joista siinä, että heistä harvempi valitaan koulutukseen. Ammattikorkeakouluihin hakeneista afrikkalaisista 13 % ja yliopis- toihin hakeneista 16 % valittiin. Muiden maanosien hakijoista valitaan noin 30 %.
Korkeakouluihin hakeneissa oli eniten nigerialaisia ja venäläisiä. Yliopistojen hakijoista suurimman ryhmän muodosti- vat kansalaisuudeltaan tuntemattomat eli tilastoinnissa on edelleen puutteita. To- dennäköisimmin sisään pääsivät vietna- milaiset, venäläiset ja kiinalaiset hakijat.
Eniten putosivat ammattikorkea- kouluihin hakeneissa vietnamilaisten (- 69 %) ja venäläisten (- 35 %) määrät.
Vastaavasti esimerkiksi bangladeshi- laisten (+ 65 %) ja kenialaisten (+ 44 %) hakijoiden määrät kasvoivat. Yliopistoihin hakeneiden kohdalla vertailua ei kannata tehdä, sillä kansalaisuudeltaan tuntemat- tomien määrä oli syksyllä 2016 alkavassa koulutuksessa liian suuri.
