Teemana ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa
Mitä tiedämme tilastojen ja tutkimusten perusteella
TAUSTAMUISTIO
Irma Garam
CIMO / 1
Teemana ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa
Mitä tiedämme tilastojen ja tutkimusten perusteella
Johdanto
Tämän CIMOn tuottaman taustamuistion tarkoituksena on koota yhteen eri lähteistä peräisin olevaa tietoa ulkomaalaisista, jotka suorittavat tutkintoa suomalaisissa korkeakouluissa. Erityinen mielenkiinto kohdistuu siihen, mistä Suomeen tullaan opiskelemaan, eli opiskelijoiden lähtömaihin ja -alueisiin.
Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevista ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista on saatavilla kohtalaisesti tietoa, mutta se on hajallaan eri lähteissä, tilastoissa ja tutkimuksissa.
Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita koskevat tilastot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin. Niiden pohjalta tehtyjä taulukoita, infografiikkaa ja muita visualisointeja on julkaistu CIMOn verkkopalvelussa osoitteessa www.cimo.fi | Palvelut | Tilastoja kansainvälistymisestä | Korkeakoulut (tai suoraan www.cimo.fi/palvelut/tilastoja_kansainvalistymisesta/opiskelijoiden_liikkuvuus).
CIMO on käsitellyt tilastoja myös useissa Faktaa- ja Faktaa Express -julkaisuissa, jotka saa pdf-muodossa cimo.fi-palvelusta (http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset); linkit tuoreimpiin julkaisuihin löytyvät myös Tilastoja kansainvälistymisestä -sivulta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön Vipunen-tietokanta (http://vipunen.fi/fi-fi) sisältää myös tietoa ulkomaalaisista opiskelijoista sekä korkeakoulutukseen hakijoista. Tässä julkaisussa käytetään Vipusen tietoja korkeakoulujen yhteishaun hakijoista, sillä nämä tiedot saa jaoteltuna kansalaisuuden mukaan.
Yhteishaun hakijat eivät edusta kaikkia korkeakoulujen ulkomaalaisia hakijoita, sillä esimerkiksi yliopistojen maisteriohjelmiin haetaan usein yhteishaun ulkopuolella. Kansainvälistä tilastotietoa löytyy OECD:n ja Unescon raporteista.
Tilastokeskuksen tilastoissa ulkomaalainen tutkinto-opiskelija on määritelty kansalaisuuden perusteella.
Kyse on siis korkeakouluopiskelijoista, joilla on ulkomaan kansalaisuus.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä Suomessa on kasvanut voimakkaasti
Vuonna 2014 yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa oli yhteensä hieman yli 20 000 ulkomaalaista opiskelijaa, jotka suorittavat täällä koko tutkintoa1. Määrä jakaantuu melko tasan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken.
Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan ja erityisen voimakasta se on ollut vuodesta 2005 lähtien. Parina viime vuonna kasvu on taas hidastunut.
Kymmenessä vuodessa myös uusien eli ensimmäistä vuotta kirjojilla olevien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on yli kaksinkertaistunut ja valmistuneiden ulkomaalaisopiskelijoiden määrä kolminkertaistunut.
Ulkomaalaisten osuus kaikista opiskelijoista on 7,0 % ammattikorkeakouluissa ja 6,5 % yliopistoissa.
Ulkomaalaisten osuus uusista opiskelijoista on hieman suurempi: ammattikorkeakouluissa 7,0 % ja yliopistoissa 10,6 %.
1 Tämän lisäksi suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee vuosittain noin 10 000 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa, jotka tekevät Suomessa osan opinnoistaan, tyypillisesti 3-9 kuukauden mittaisen jakson.
CIMO / 2
Kuvio 1. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2004–2014 (Lähde:
Tilastokeskus)
Kuvio 2. Uudet ulkomaalaiset opiskelijat ja valmistuneet ulkomaalaiset opiskelijat korkeakouluissa vuonna 2005 ja 2014 (Lähde: Tilastokeskus)
3769 4006 4632 5406
6401 7113 7892
8874 9499 9636 9673
4673 4949 5434 5897 6195 6984 7815
8760
9636 10250 10582
8442 8955
10066
11303
12596
14097
15707
17634
19135 19886 20255
0 5000 10000 15000 20000 25000
2 0 0 4 2 0 0 4 2 0 0 6 2 0 0 7 2 0 0 8 2 0 0 9 2 0 1 0 2 0 1 1 2 0 1 2 2 0 1 3 2 0 1 4 AMK
YO Yhteensä
2447
5443
1192
3407
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000
2005 2014
Uudet ulkomaalaiset opiskelijat Valmistuneet ulkomaalaiset opiskelijat
CIMO / 3
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kasvaa myös muissa länsimaissa
Kehitys Suomen korkeakouluissa on linjassa muiden Euroopan maiden ja globaalien trendien kanssa.
OECD:n mukaan2 korkeakoulututkintoa ulkomailla opiskelevien määrä on 40 vuodessa yli viisinkertaistunut (0,8 milj. vuonna 1975; 4,5 milj. vuonna 2012) ja opiskelusta ulkomailla on tullut merkittävä kansainvälisen liikkuvuuden syy. Määrien odotetaan kasvavan myös jatkossa.
Globaalisti suurimmat opiskelijavirrat tulevat Aasian kehittyvistä maista ja suuntautuvat rikkaisiin OECD- maihin, pääasiassa Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan, Saksaan, Ranskaan, Australiaan ja Kanadaan. Suomi on pieni vastaanottajamaa globaalissa perspektiivissä, mutta osa opiskelijavirroista tulee myös tänne.
OECD:n Education at a Glance -raportin mukaan keskimäärin 8 % OECD-maiden korkeakouluopiskelijoista on kansainvälisiä (suorittanut edeltävän tutkinnon toisessa maassa) tai ulkomaalaisia (muun maan kansalainen). Suomessa kansainvälisiä opiskelijoita on alle keskiarvon eli 5 %3. Suomen edellä ovat mm.
Tanska (8 %), Alankomaat (7 %) ja Ruotsi (6 %), perässä mm. Norja (2 %) ja Yhdysvallat (4 %).
Suomen vertaaminen OECD-keskiarvoon on ongelmallista, sillä joidenkin maiden muita selvästi suuremmat osuudet kohottavat keskiarvoa. Lisäksi OECD:n luvut perustuvat muutaman vuoden takaiseen tietoon.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvaessa nopeasti ovat osuudet todellisuudessa suurempia.
Suomalainen korkeakoulutus kiinnostaa EU/Eta-alueen ulkopuolella
Selvä enemmistö (76 %) Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista tulee EU/Eta-alueen ulkopuolelta ja olisi siten mahdollisten lukukausimaksujen piirissä. Uudet, ensimmäistä vuotta kirjoilla olevat opiskelijat kuvaavat tulevaa opiskelijakuntaa paremmin kuin koko opiskelijajoukko: uusista opiskelijoista vielä suurempi osa (78 %) tulee EU/Eta-alueen ulkopuolelta.
Suomalainen korkeakoulutus kiinnostaa ensisijaisena vaihtoehtona erityisesti EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita. Syksyn 2015 yhteishaun ensisijaisista hakijoista peräti 84 % oli muita kuin EU/Eta- alueen kansalaisia4.
EU/Eta-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden osuus Suomessa on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana.
Vuonna 2005 ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista 64 % ja uusista ulkomaalaisista opiskelijoista 70 % oli EU/Eta-alueen ulkopuolelta.
Kuvioista 3 ja 4 näkyy, että selkeimmin 10 viime vuoden aikana Suomessa on lisääntynyt Aasiasta tulevien opiskelijoiden määrä ja osuus. EU/Eta-maista tulevien opiskelijoiden osuus on puolestaan selvästi
pienentynyt, vaikka heidän absoluuttinen määränsä onkin hieman kasvanut. Afrikasta tulevien
opiskelijoiden määrä ja osuus kasvoi vuosien 2005 ja 2009 välillä, mutta on tämän jälkeen pienentynyt.
2 OECD: Education at a Glance 2014. OECD Indicators. http://www.oecd.org/edu/Education-at-a-Glance-2014.pdf
3 Luku on pienempi kuin s. 1 esitetty, Tilastokeskuksen lukuihin perustuva. Ero johtuu eri laskutavoista. Lisäksi OECD:n tilastoissa käytetään aikaisemman vuoden lukuja.
4 Lähde: Vipunen-tietokanta. Yhteishaun hakijat eivät edusta kaikkia korkeakoulujen ulkomaalaisia hakijoita, sillä esimerkiksi yliopistojen maisteriohjelmiin haetaan usein yhteishaun ulkopuolella.
CIMO / 4
Kuvio 3. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat kansalaisuuden mukaan maanosittain 2005, 2009 ja 2014 (Lähde: Tilastokeskus)
Kuvio 4. Uudet ulkomaalaiset opiskelijat kansalaisuuden mukaan maanosittain 2005, 2009 ja 2014 (Lähde:
Tilastokeskus)
3194
3640 4947
1460
2025 3446
283
351 591
210
348 480
1131
2621 2373
2599 5025
8285
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
2005 (N=8955) 2009 (N=14097) 2014 (N=20255)
Muu tai tuntematon Oseania
Aasia Afrikka
Latinal.Amerikka ja Karibia Pohjois-Amerikka Eurooppa (ei-EU/Eta) Eurooppa (EU/Eta)
730
841 1201
388
651 1045
77
116
183 50
86
119 390
716 666
796
1640 2283
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
2005 (N=2447) 2009 (N=4073) 2014 (N=5543)
Muu tai tuntematon Oseania
Aasia Afrikka
Latinal.Amerikka ja Karibia Pohjois-Amerikka Eurooppa ( ei EU/Eta) Eurooppa (EU/Eta)
CIMO / 5
Venäläisopiskelijoita eniten, kiinalaisten määrä hiipuu
Venäjä on yleisin ulkomaalaisten opiskelijoiden kansalaisuus. Noin kaksi kolmasosaa heistä opiskelee ammattikorkeakouluissa.
Kiinalaisten kiinnostus suomalaiseen korkeakoulutukseen hiipuu. Vuonna 2011 kiinalaiset oli vielä suurin yksittäinen ulkomaan kansalaisuus Suomen korkeakouluissa, mutta tämän jälkeen kiinalaisopiskelijoiden määrä on pysynyt ennallaan ja venäläisten kasvanut ohi. Uusien opiskelijoiden joukossa kiinalaiset ovat kolmannella sijalla, hakijoissa vasta kymmenennellä. Hieman yli puolet kiinalaisopiskelijoista opiskelee yliopistoissa.
Neljä maata erottuu yhteishaun hakijoiden joukosta. Venäjältä, Nepalista, Nigeriasta ja Vietnamista tulee selvästi muita maita enemmän hakemuksia. Pääsääntöisesti yhteishaussa haetaan ammattikorkeakouluihin.
Kuvio 5. Korkeakoulujen yhteishaun ulkomaalaiset hakijat 2015, top 15 kansalaisuudet (Lähde: Vipunen)
Kuvio 6. Korkeakoulujen uudet ulkomaalaiset opiskelijat 2014, top 15 kansalaisuudet (Lähde: Tilastokeskus)
0 200 400 600 800 1000 1200 1400
Intia Kazakstan Yhdysvallat Ruotsi Bangladesh Kiina Kamerun Pakistan Kenia Viro Ghana Vietnam Nigeria Nepal Venäjä
ammattikorkeakoulu yliopisto
0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000
Espanja Ruotsi Ghana Yhdysvallat Iran Saksa Bangladesh Nigeria Viro Intia Pakistan Nepal Kiina Vietnam Venäjä
ammattikorkeakoulu yliopisto
CIMO / 6
Kuvio 7. Korkeakoulujen kaikki ulkomaalaiset opiskelijat 2014, top 15 kansalaisuudet (Lähde: Tilastokeskus)
Vietnamilaisten opiskelijoiden määrä kasvanut huimasti
Kuviossa 8 tarkastellaan korkeakoulujen uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden yleisimpien kansalaisuuksien kehittymistä 10 viime vuoden aikana. Erityisesti vietnamilaisten opiskelijoiden, mutta myös nepalilaisten, pakistanilaisten ja intialaisten määrän kasvu on ollut huomattava.
Kiinalaisten ja virolaisten opiskelijoiden määrä on kymmenessä vuodessa pysynyt lähes ennallaan, ruotsalaisopiskelijoiden määrä on laskenut.
Kuvio 8. Korkeakoulujen uudet ulkomaalaiset opiskelijat, vuoden 2014 top 15 kansalaisuutta 2014 ja 2005 (Lähde: Tilastokeskus)
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500
Etiopia Ghana Yhdysvallat Ruotsi Bangladesh Iran Nigeria Saksa Pakistan Intia Viro Nepal Vietnam Kiina Venäjä
ammattikorkeakoulut yliopisto
0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000
vuosi2005 vuosi2014
CIMO / 7
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti englanninkielisissä ohjelmissa
Eurooppalaisen selvityksen5 mukaan suomalaiset korkeakoulut tarjoavat eurooppalaisittain verrattuna runsaasti tutkinto-ohjelmia englannin kielellä. Myös muiden Pohjoismaiden korkeakouluilla onenglanninkielistä koulutusta.
Korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnin6 mukaan Suomen 14 yliopistoa ja 24 ammattikorkeakoulua tarjoavat yhteensä noin 400 koko tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa englannin kielellä. Opiskelu ohjelmissa tapahtuu kokonaan englannin kielellä.
Yliopistot tarjoavat englanniksi lähinnä parivuotisia maisteriohjelmia, joihin rekrytoidaan Bachelor-tasoisen korkeakoulututkinnon jo suorittaneita. Ammattikorkeakouluilla on lähinnä 3,5–4,5-vuotisia Bachelor-tason ammattikorkeakoulututkintoja.
Ylivoimaisesti eniten ohjelmia on tekniikan alalla ja kaupallisella alalla. Noin neljäsosa englanninkielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijoista on suomalaisia.
Ulkomaalaiset opiskelijat hakevat hyvää koulutusta, mutta ovat kiinnostuneita myös mahdollisuuksista opintojen jälkeen
Ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatun kyselyn7 mukaan tärkeimmät opiskelupaikan valintaan vaikuttavat tekijät liittyvät koulutukseen ja sen laatuun. Opiskelupaikka valitaan korkeakoulun maineen, kiinnostavan koulutusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen laadun perusteella. Suomessa opiskelevat
ulkomaalaiset eivät tässä poikkea muissa maissa opiskelevista: noin 90 % vastaajista piti näitä kriteereitä tärkeänä. Myös opiskelun kustannukset sekä henkilökohtainen turvallisuus olivat tärkeimpien
valintakriteerien joukossa.
Suomessa näyttää opiskelevan keskimääräistä kustannustietoisempia ulkomaalaisia opiskelijoita, sillä saman kyselyn perusteella opiskelun kustannukset on Suomessa opiskeleville jonkin verran tärkeämpi opiskelupaikan valintakriteeri kuin vertailumaissa opiskeleville. Erityisesti EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat pitivät kustannuksia tärkeänä valintakriteerinä.
Moni ulkomaalainen opiskelija on jo tullessaan kiinnostunut jäämään opiskelumaahan ja rakentamaan elämäänsä opiskeluaikaa pidemmällä perspektiivillä. Mahdollisuus jatko-opintoihin, työntekoon opintojen jälkeen sekä pysyvään oleskelulupaan kohdemaassa ovat myös kohtalaisen tärkeitä tekijöitä
opiskelupaikkaa valitessa, sillä noin 50 – 74 % ulkomaalaisista opiskelijoista pitää näitä asioita tärkeinä.
Erityisesti EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat korostivat näitä tekijöitä.
Moni ulkomaalainen opiskelija on kiinnostunut jäämään Suomeen
Ulkomaalaisille yliopisto-opiskelijoille tehdyn selvityksen mukaan 20 % uskoo varmasti jäävänsä Suomeen valmistumisen jälkeen ja 45 % haluaisi jäädä8. Vastaavasti ammattikorkeakouluopiskelijoista 28 % uskoo
5 Wächter & Maiworm eds. (2014): English-Taught Programmes in European Higher Education. The State of Play 2014.
ACA Papers on International Cooperation in Education. Bonn: Lemmens.
6 Välimaa et al. (2013): An Evaluation of International Degree Programmes in Finland. Publications of the Finnish Higher Education Evaluation Council 2:2013.
7 I-graduate (2015): International Student Barometer (ISB). Kysely ulkomaalaisille korkeakouluopiskelijoille syksyllä 2014. CIMOn saama, julkaisematon aineisto.
8 Niemelä, Anna (2008): Kansainväliset tutkinto-opiskeijat Suomen yliopistoissa. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry
CIMO / 8
jäävänsä Suomeen opintojen jälkeen ja 42 % haluaisi jäädä Suomeen. Merkittävin tekijä päätöksen taustalla oli se, löytyykö Suomesta kiinnostava jatko-opiskelupaikka tai työpaikka. 9
Vajaa puolet ulkomaalaisista opiskelijoista on töissä Suomessa vuosi valmistumisen jälkeen
Suomen korkeakouluista valmistui vuonna 2014 yhteensä 3 407 ulkomaalaista opiskelijaa, joista 1 517 ammattikorkeakouluista ja 1 890 yliopistoista. Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus suoritetuista tutkinnoista on 6,1 % sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistosektorilla.Tilastokeskuksen tietojen perusteella on mahdollista seurata ulkomaalaisia korkeakoulututkinnon suorittajia valmistumisen jälkeen. Vuonna 2012 valmistuneista vajaat 1 300 eli 45 % oli töissä Suomessa vuosi valmistumisen jälkeen. Kolmasosa oli jo muuttanut muualle. Tilastot eivät kerro, minkä tyyppisiin töihin ulkomaalaiset olivat sijoittuneet. Eivätkä sitä, mitä ensimmäisen vuoden jälkeen tapahtuu.
Kuvio 9. Vuonna 2012 korkeakoulusta valmistuneiden (N=2 806) ulkomaalaisten tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (Lähde: Tilastokeskus)
Suomeen työllistyminen valmistumisen jälkeen on muutamassa vuodessa hieman laskenut. Vielä vuonna 2009 valmistuneista 51 % oli töissä Suomessa vuoden kuluttua.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ulkomaalaisopiskelijat työllistyvät Suomeen useammin (49 %) kuin yliopistojen maisteriohjelmista valmistuneet (42 %). Tohtoriksi valmistuneet työllistyvät heikoiten Suomeen ja muuttavat useammin muualle. Sosiaali- ja terveysalan ulkomaalaiset opiskelijat työllistyvät selvästi muita aloja paremmin (68 %). Lisäksi Afrikan maista kotoisin olevat opiskelijat työllistyvät muita kansalaisuuksia paremmin (64 %). 10
9 Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry (2008): We need more English information about our study, life in Finland and this country. Tutkimus ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemasta Suomen
ammattikorkeakouluissa vuonna 2007.
10 CIMO (2014): Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen. Faktaa Express 5A/2015.
http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/faktaa_express_5a_2014 Muuttanut
pois 31 %
Työssä Suomessa
45%
Opiskelee Suomessa 6 %
Muuten Suomessa
18%
CIMO / 9
Korkeakouluista valmistuneille ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatun kyselyn11 mukaan merkittävimmät esteet työpaikan löytymiselle Suomesta ovat tärkeysjärjestyksessä kielitaidon puute, kontaktien puute, työkokemuksen puute, Suomen pienet työmarkkinat ja syrjintä.
Afrikkalaiset pääsevät muita harvemmin opiskelemaan, mutta valmistuttuaan työllistyvät Suomeen muita useammin
Kuviossa 9 tarkastellaan rinnakkain korkeakoulujen yhteishaun ulkomaalaisia hakijoita, uusia opiskelijoita, opiskelijoita, valmistuneita ja vuosi valmistumisen jälkeen Suomeen työllistyneitä maanosan mukaan.
Afrikkalaisten osuus on hakijoiden ja valmistumisen jälkeen työllistyneiden palkissa selvästi suurempi kuin opiskelijoiden palkissa. Afrikkalaishakijat siis pääsevät opiskelemaan harvemmin kuin muualta tulleet, mutta valmistuttuaan jäävät Suomeen ja työllistyvät muita useammin.
Vastaavasti eurooppalaisten osuus hakijoista on pienempi kuin heidän osuutensa opiskelijoista.
Eurooppalaishakijoista muita useampi saa opiskelupaikan.
Kuvio 9. Ulkomaalaiset hakijat12, uudet opiskelijat, opiskelijat, valmistuneet ja vuosi valmistumisen jälkeen Suomeen työllistyneet, % (Lähde: Vipunen ja Tilastokeskus. Koonti: CIMO)
11 Shumilova & Cai & Pekkola: Employability of International Graduates Educated in Finnish Higher Education Institutions. Valoa-project. University of Helsinki.
12 Hakutiedot on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriön Vipunen-tilastopalvelusta. Luvut kattavat syksyn 2015 yhteishaussa hakeneet. Yhteishaun hakijat eivät edusta kaikkia korkeakoulujen ulkomaalaisia hakijoita, sillä esimerkiksi yliopistojen maisteriohjelmiin haetaan usein yhteishaun ulkopuolella.
29
41 41 40
35
3 3 3
4 1
2 2 3
3 28
12 12 14 26
36 41 41 39 34
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
ulkomaalaiset hakijat 2015
(N=11 471)
uudet ulkomaal.
opiskelijat 2014 (N=5 543)
ulkomaalaiset opiskelijat 2014
(N=20 255)
valmistuneet ulkomaalaiset 2013 (N=3 147)
Suomeen työllistyneet ulkomaal. vuosi
valmistumisen jälkeen 2013
(N=1 276)
Muu tai tuntematon Oseania
Aasia Afrikka
Latinal.Amerikka ja Karibia*
Pohjois-Amerikka*
Eurooppa
CIMO / 10
Ulkomaalaisten opiskelijoiden hyöty opiskelumaan kansantaloudelle riippuu heidän työllistymisestään
Ulkomaalaisten opiskelijoiden vaikutuksia voi tarkastella monesta näkökulmasta, mutta opiskelumaalle koituvan taloudellisen vaikutuksen näkökulmasta keskeistä on se, että riittävä osa opiskelijoista jää maahan valmistumisen jälkeen ja työllistyy koulutustaan vastaavasti.Esimerkiksi Tanskassa, Hollannissa ja Saksassa tehtyjen laskelmien mukaan ulkomaalaisten
korkeakouluopiskelijoiden rekrytointi on opiskelumaan kansantaloudelle kannattavaa, mikäli riittävä osa opiskelijoista jää opintojen jälkeen maahan ja työllistyy (lähes) yhtä hyvin kuin opiskelumaan omat kansalaiset13. Suomessa Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT:n tutkimuksen mukaan
maahanmuuttajat voivat tuoda Suomen taloudelle merkittävän hyödyn, mikäli saapuvat maahan nuorina aikuisina – kuten korkeakouluopiskelijat – ja mikäli he ja heidän jälkeläisensä työllistyvät kuten
suomalaiset14.
Linkkejä tietolähteisiin
Tilastoja:CIMOn kokoamia tilastoja kansainvälisestä liikkuvuudesta korkeakouluissa
http://www.cimo.fi/palvelut/tilastoja_kansainvalistymisesta/opiskelijoiden_liikkuvuus
OECD: Education at a Glance 2014. http://www.oecd.org/edu/Education-at-a-Glance-2014.pdf Vipunen-tietokanta. Tilastoja korkeakoulujen hakijoista. http://vipunen.fi/fi-
fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Haku-%20ja%20valintatiedot%20-%20korkeakoulu%20-
%20analyysi.xlsb Tutkimuksia:
CIMO (2014): Mitä tiedämme ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista?
Faktaa Express 4A/2015. http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/faktaa_express_4a_2014 CIMO (2014): Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen. Faktaa Express 5a/2014.
http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/faktaa_express_5a_2014
CIMO (2015): Mitä ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kouluttaminen maksaa? Faktaa Express 2A/2015. http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/faktaa_express_2a_2015
Garam & Jaalivaara & Kuosmanen & Suhonen (2014): Esiselvitys ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista.
http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/982
Shumilova & Cai & Pekkola: Employability of International Graduates Educated in Finnish Higher Education Institutions. http://www.helsinki.fi/urapalvelut/valoasurvey/pubData/source/VALOA09.pdf
Suhonen (2015): Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluajan kustannukset ja taloudellinen toiminta Suomessa. VATT-muistiot 46.
http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/1005
13 Garam & Jaalivaara & Kuosmanen & Suhonen (2014): Esiselvitys ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Valmisteluraportit 21/2014.
14 VATT-työryhmä (2014): Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.
Julkaisuja 67/2014.
CIMO / 11
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry (2008): We need more English information about our study, life in Finland and this country. Tutkimus ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemasta Suomen ammattikorkeakouluissa vuonna 2007. http://samok.fi/2007/11/12/tutkimus-ulkomaisten- tutkinto-opiskelijoiden-asemasta-suomen-ammattikorkeakouluissa-vuonna-2007/
VATT-työryhmä (2014): Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen. Valtion taloudellinen
tutkimuskeskus VATT. http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/976 Välimaa et al. (2013): An Evaluation of International Degree Programmes in Finland.
http://karvi.fi/app/uploads/2014/09/KKA_0213.pdf
Wächter & Maiworm eds. (2014): English-Taught Programmes in European Higher Education. The State of Play 2014. http://www.aca-secretariat.be/fileadmin/aca_docs/images/members/ACA-
2015_English_Taught_01.pdf
Päivitetty 12/2015
