GENERAL SERIES | ETUNIMI SUKUNIMI | JULKAISUN NIMIKE, PITKÄ NIMIKE JATKUU NÄIN... |No 00
OUTI SUORSA
Kansainväliset opiskelijat työmarkkinoilla
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistilanteet vuosina 2016-2020
General Series
PUBLICATIONS OF
THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND
Kansainväliset opiskelijat työmarkkinoilla
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistilanteet vuosina 2016-2020
Outi Suorsa
Kansainväliset opiskelijat työmarkkinoilla
Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistilanteet vuosina 2016-2020
Publications of the University of Eastern Finland General Series
No 38
University of Eastern Finland Joensuu
2022
PunaMusta Oy Joensuu, 2022
Sarjan vastaava toimittaja: Jukka Kananen Myynti: Itä-Suomen yliopiston kirjasto
ISBN: 978-952-61-4457-3 (PDF) ISSNL: 1798-5854
ISSN: 1798-5854 ISSN: 1798-5862 (PDF)
Tekijöiden yhteystiedot: Yliopistopalvelut Itä-Suomen yliopisto JOENSUU
FINLAND
7 Suorsa, Outi
Kansainväliset opiskelijat työmarkkinoilla. Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistilanteet vuosina 2016-2020
Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 2022.
Publications of the University of Eastern Finland General Series; 38
ISSNL: 1798-5854 ISSN: 1798-5854
ISBN: 978-952-61-4457-3 (PDF) ISSN: 1798-5862 (PDF)
TIIVISTELMÄ
Tässä raportissa tarkastellaan kansainvälisten opiskelijoiden vastauksia vuosina 2016-2020 tehtyihin työllistymis- ja uraseurantakyselyihin. Tässä yhteydessä kansainvälisiksi opiskelijoiksi on määritelty kaikki ne, joiden äidinkieli on ollut muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Työllistymiskyselyyn vastanneet ovat valmistuneet vuosina 2015-2019 ja uraseurantakyselyyn vastanneet ovat valmistuneet vuosina 2011-2015. Työllistymiskyselyyn vastasi em. ajanjaksona yhteensä 149 kansainvälistä opiskelijaa, mikä on 17,0 % kaikista kansainvälisistä tutkinnon suorittaneista opiskelijoista.
Uraseurantakyselyyn vastanneita oli yhteensä 121 henkilöä, joten vastausprosentti on 19,4 % kaikista kansainvälisistä opiskelijoista.
Työllistymiskyselyyn vastanneista miehiä ja naisia oli liki saman verran, mutta uraseurantakyselyssä miesvastaajia oli hieman enemmän (60
%:ia). Molempiin kyselyihin vastanneista hieman yli puolet asui
kyselyhetkellä Suomessa ja vastaavasti alle puolet ulkomailla tai heidän asuinpaikkaansa ei tiedetty. Suurimman ryhmän kansalaisuuden
perusteella muodostivat venäjänkieliset valmistuneet opiskelijat (n. 17
%:in osuus kaikista vastanneista). Koulutusaloittain tarkasteltuna
8
suurimman vastaajajoukon muodostivat luonnontieteelliseltä alalta valmistuneet, joita oli lähes puolet kaikista kansainvälisistä vastaajista.
Työllistymiskyselyyn vastanneista töissä oli kyselyhetkellä 71 %:ia, työttömiä 14 %:ia ja työvoiman ulkopuolella olevia 15 %:ia.
Uraseurantakyselyyn vastanneista työssä olevien osuus oli noussut: 85
%:ia oli töissä. Työttöminä oli vastaavasti 8 %:ia ja työvoiman ulkopuolella 7 %:ia. Suurin osa vastaajista molemmissa kyselyissä työllistyi joko
yliopistolle tai yksityiselle sektorille. Suomessa asuvat työllistyivät useammin yksityiselle sektorille ja vastaavasti taas ulkomailla asuvat hieman useammin yliopistosektorille. Molempiin kyselyihin vastanneista enemmistö työskenteli tutkimustehtävissä. Seuraavaksi yleisimmin tehtiin asiantuntijatyötä, ja sitä työtä tekevien osuus kasvoi
työllistymiskyselyn n. 17 %:sta uraseurannan 25 %:iin.
Niin vastavalmistuneilla, kuin viisi vuotta aiemmin tutkinnon suorittaneilla, tyypillisin oli määräaikainen työsuhde. Vakituisessa
työsuhteessa olevien määrä nousi viiden vuoden aikana. Tutkintotasoaan vastaavaa työtä oli löytänyt n. 60 %:ia vastaajista, ja osuus pysyi samana niin työllistymis- kuin uraseurantakyselyssä.
Työllistymiskyselyyn vastanneet arvioivat tärkeimmäksi työllistyvyyteen vaikuttavaksi tekijäksi akateemisen tutkinnon, henkilökohtaiset ominaisuudet sekä kielitaidon. Uraseurannoissa työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä kysytään toisin ja siellä tärkeimmäksi tekijäksi nousi kyky kertoa omasta osaamisesta,
kansainvälinen kokemus sekä muut opinnot tai koulutus. Molemmissa kyselyissä tärkeimmäksi työllistymiskanavaksi nousivat verkostot.
Vastavalmistuneilla tärkeimmät työssä tarvittavat osaamiset olivat kyky itsenäiseen työskentelyyn, joustavuus ja oppimiskyky. Isompi osuus vastaajista piti vieraiden kielten taitoa tärkeämpänä kuin suomen kielen taitoa. Tämä koski myös Suomessa asuvia, joista 26 %:ia piti suomen kielen taitoa erittäin tärkeänä ja 45 %:ia vieraiden kielten taitoa. Erityisen tärkeä kielitaito oli naisvastaajille. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen tärkeimmät työssä tarvittavat taidot olivat oppimiskyky, englannin kielen taito sekä analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot. Englannin kielen
9 taitoa pitivät tärkeänä niin Suomessa kuin ulkomailla asuvat: Suomessa asuvista 68,4 %:ia piti englannin kielen taitoa erittäin tärkeänä. Suomen kielen taitoa piti erittäin tärkeänä 21,0 %:ia Suomessa asuvista.
Työllistymiskyselyyn vastanneista puolet tekisi muutoksia suorittamaansa tutkintoon. Suomessa asuvat olivat useammin
tekemässä muutoksia tutkintoonsa kuin ulkomailla asuvat. Joka kolmas vastavalmistunut oli sitä mieltä, että akateemisen tutkinnon
suorittaminen on ollut taloudellisesti kannattavaa ja kolme neljästä oli samaa mieltä väitteen ”tutkintotavoitteet vastasivat työelämän tarpeita”.
Uraseurantaan vastanneista 70 %:ia oli tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon työuran kannalta. Peräti 83,1 %:ia vastaajista oli vähintään hieman samaa mieltä väitteen ”Työnantajat arvostavat suorittamaani tutkintoa” kanssa. Ulkomailla asuvat olivat tyytyväisempiä työuraansa sekä suorittamaansa tutkintoon kuin Suomessa asuvat.
Avainsanat: kansainväliset opiskelijat, valmistuneet, korkeakoulutetut, työllistyminen, työmarkkinat, ura
10
Suorsa, Outi
International students in the labour market. Graduates from the
University of Eastern Finland and their employment situation summary of 2016-2020.
Joensuu/Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, 2022.
Publications of the University of Eastern Finland General Series: 38
ISSNL: 1798-5854 ISSN: 1798-5854
ISBN: 978-952-61-4457-3 (PDF) ISSN: 1798-5862 (PDF)
SUMMARY
This report examines international students’ responses to employment and career monitoring surveys conducted between 2016 and 2020. In this context, all students whose mother tongue is other than Finnish, Swedish or Sáme are defined as international students. The respondents to the employment survey completed their degrees in 2015-2019,
whereas those who responded to the career monitoring survey completed their degrees in 2011-2015. The employment survey was answered by a total of 149 international students during this period, which is 17.0% of all international graduates. A total of 121 people
responded to the career monitoring survey, indicating a response rate of 19.4% of all international graduates.
The number of men and women was almost the same in the employment survey, but in the career monitoring survey there were slightly more male respondents (60%). Just over half of the respondents to both surveys lived in Finland at the time of the survey and,
correspondingly, less than half lived abroad or their place of residence was not known. Based on nationality, Russian speaking graduates (about 17% of all respondents) formed the largest group. Examined by the field
11 of education, the largest group consisted of graduates from natural sciences, comprising nearly half of all international students who responded to the surveys.
At the time of the survey, 71% of the respondents to the employment survey were employed, 14% were unemployed and 15% were inactive.
The share of employed people who responded to the career monitoring survey had risen: 85% were employed. Correspondingly, 8% were
unemployed and 7% were inactive. The majority of respondents in both surveys were employed either at universities or in the private sector.
Those living in Finland were more often employed in the private sector, whereas those living abroad were slightly more often employed in the university sector. The majority of the respondents to both surveys worked in research jobs. Expert work was the next most common and the share of those pursuing their careers in expert work increased from about 17% in the employment survey to 25% in career monitoring.
For recent graduates as well as graduates five years earlier, fixed-term employment was most typical, however, the number of persons in
permanent employment rose over five years. Approximately 60% of respondents had found work matching their degrees, and the share remained the same in both the employment and career monitoring surveys.
Respondents to the employment survey rated academic qualifications, personal characteristics and language skills as the most important
factors affecting employability. Career monitoring surveys ask questions about factors affecting employment differently, and the most important factors were the ability to demonstrate one's own competence verbally and in writing, international experience and other studies or education.
In both surveys, networks emerged as the main employment channel.
For recent graduates, the most important skills needed for work were the ability to work independently, flexibility and learning ability. A higher proportion of respondents considered foreign language skills to be more important than skills in the Finnish language. This also applied to
residents of Finland, 26% of whom considered language proficiency in
12
Finnish to be very important, whereas 45% of them highlighted foreign language skills. Language skills were particularly important for female respondents. Five years after graduation, the most important skills needed at work were learning ability, English language skills as well as analytical and systematic thinking skills. Language proficiency in English was considered important by both residents of Finland and graduates living abroad: 68.4% of respondents living in Finland considered
language proficiency in English to be very important, whereas 21.0% of them living in Finland considered language proficiency in Finnish to be very important.
Half of the respondents to the employment survey would be eager to see changes in the degrees they have completed. Respondents living in Finland were more eager to make changes to their degrees than those living abroad. One in three recent graduates agreed that completing an academic degree has been economically viable, and three out of four agreed with the statement "the degree objectives met the needs of working life". 70% of whom responded to the career monitoring survey were satisfied with their degrees in terms of career. As many as 83.1% of respondents agreed at least slightly with the statement "Employers value the degree I have completed". Non-residents were more satisfied with their working lives and the degrees they had completed than those living in Finland.
Key words: international students, university graduate, employment, labour market, career
13
Esipuhe
Vuosien varrella useampikin kollega on toivonut tietoa erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisestä. Lisäksi julkisuudessa tuodaan usein esille kansainvälisten osaajien työlllistymisen vaikeutta.
Niinpä päätin tarttua aiheeseen, koska tämä tarjosi uuden näkökulman työllistymisaineistojen käsittelyyn. Saadakseni riittävän suuren määrän vastaajia, päädyin yhdistämään aineistot viiden vuoden ajalta ja kahdesta eri kyselystä; yliopiston omasta työllistymiskyselystä sekä kansallisesti tehtävästä uraseurannasta.
Viisi vuotta yhdistämällä molempien kyselyjen vastaajien määrä nousi yli sadan, jota pidän miniminä tilastolliselle aineistolle. Tämä mahdollisti aineiston jakamisen osaryhmiin, kuten esimerkiksi sukupuolen tai
asuinmaan mukaan. Ikävä kyllä, pienempien osaryhmien tarkastelussa ei ollut juurikaan mieltä. Myös kahden eri kyselyn yhdistäminen osoittautui vaikeaksi ja tulosten esittely rinnakkain onnistui harvemmin kuin
etukäteen olin ajatellut. Koska tässä raportissa pääpaino on työllistymistä koskevassa tiedossa, jätin analysoimatta suurimman osan opetuksen laatua koskevista tuloksista.
Suurin osa tuloksista on kuvailevalla tasolla, eli kovin syvälle analysoinnissa ei mennä. Uskon silti, että tästä saa hyvän yleiskuvan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisestä. Toivon myös, että tässä raportoiduista tiedoista olisi hyötyä opiskelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa.
Kiitokset opintopalveluiden kollegoille, Anna Jetsulle ja Hanna Reinikaiselle kannustuksesta ja kommenteista sekä Tapani Utuselle käännösavusta!
Joensuu, tammikuussa 2022 Outi Suorsa
14
Sisällysluettelo
Tiivistelmä………..7
Summary………11
Esipuhe ... 13
1 Aineiston kuvaus ... 19
1.1 Taustaa... 19
1.2 Kyselyiden toteutus ... 20
1.3 Perusjoukon kuvaus ... 21
1.3.1 Työllistymiskyselyn perusjoukko ... 21
1.3.1 Uraseurantakyselyn perusjoukko ... 22
1.4 Vastaajajoukon kuvaus ... 23
1.4.1 Työllistymiskysely ... 23
1.4.2 Uraseurantakyselyyn vastanneet ... 27
1.5 Katoanalyysi ... 31
2 Työllistyminen ... 35
2.1 Ketkä työllistyivät? ... 36
2.2 Minne on työllistytty? ... 40
2.2.1 Työpaikan maantieteellinen sijainti ... 40
2.2.2 Työnantajan sektori ... 42
2.3 Millaista työtä? ... 45
2.3.1 Työsuhteen laji ja työuran kokonaisuus ... 45
2.3.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus... 47
2.3.3 Työtehtävien sisältö ... 49
2.3.4 Palkka ... 51
2.3.5 Luonnontietelijöiden työmarkkinat? ... 52
2.4 Mikä on auttanut työllistymään? ... 54
2.4.1 Työllistyvyyteen vaikuttavat tekijät ... 54
2.4.1 Työnhaku ja sen kanavat ... 57
2.5 Mitä osaamista työssä tarvitaan? ... 60
2.5.1 Kielitaidon merkitys ... 63
15
2.6 Koulutusta vastaamaton työ ... 65
2.6.1 Syyt koulutusta vastaamattoman työn vastaanottamiseen ... 67
3 Työttömyys ... 69
3.1 Vastavalmistuneiden työttömyys ... 69
3.2 Työttömyys viisi vuotta valmistumisen jälkeen ... 70
4 Tyytyväisyys tutkintoon ja työuraan ... 72
4.1 Tyytyväisyys tutkintoon ... 72
4.2 Opintojen työelämälähtöisyys ... 75
4.3 Riittääkö tutkinto työmarkkinoilla? ... 78
5 Loppupäätelmät ... 83
LIITE 1. TYÖLLISTYMISKYSELY SUOMI (PDF) ... 89
LIITE 2. TYÖLLISTYMISKYSELY ENGLANTI (PDF) ... 93
LIITE 3. URASEURANTAKYSELY SUOMI (PDF) ... 97 LIITE 4. URASEURANTAKYSELY ENGLANTI (PDF) ... 103 LIITE 5. TYÖLLISTYMISKYSELYYN VASTANNEIDEN KANSALAISUUS ... 109 LIITE 6. URASEURANTAKYSELYYN VASTANNEIDEN KANSALAISUUS ... 110 LIITE 7. TYÖLLISTYMISKYSELYYN VASTANNEIDEN MÄÄRÄT, PÄÄAINEET JA KOULUTUSOHJELMAT TUTKINNOITTAIN ... 112 LIITE 8. URASEURANTAKYSELYYN VASTANNEIDEN MÄÄRÄT, PÄÄAINEET JA KOULUTUSOHJELMAT TUTKINNOITTAIN ... 114 LIITE 9. TYÖLLISTYMISTILANTEET VASTAVALMISTUNEILLA ... 116 LIITE 10. TYÖLLISTYMISTILANNE 5 V. VALMISTUMISEN JÄLKEEN ... 116 LIITE 11. TYÖPAIKKOJEN SIJAINNIT ... 117 LIITE 12. TYÖLLISTYMISTEKIJÄT VASTAVALMISTUNEILLA ... 118 LIITE 13. TYÖLLISTYMISTEKIJÄT 5 V. VALMISTUMISEN JÄLKEEN ... 119 LIITE 14. TYÖSSÄ TARVITTAVAT TAIDOT TYÖLLISTYMISKYSELYSSÄ ... 120 LIITE 15. TYÖSSÄ TARVITTAVAT TAIDOT URASEURANTAKYSELYSSÄ ... 121 LIITE 16. TYÖLLISTYMISKYSELYN AMMATTI- JA TEHTÄVÄNIMIKKEITÄ .... 122 LIITE 17. URASEURANTAKYSELYN AMMATTI- JA TEHTÄVÄNIMIKKEITÄ .. 124 LIITE 18. URASEURANTA: TYYTYVÄISYYS TYÖURAAN ... 127
16
TAULUKOT
Taulukko 1. Työllistymiskyselyn vastausprosentit äidinkielen ja
kansalaisuuden mukaan ... 31 Taulukko 2. Uraseurantakyselyyn vastanneet äidinkielen ja
kansalaisuuden mukaan ... 33 Taulukko 3 Työllisyystilanteen vertailua Suomessa ja ulkomailla asuvien välillä ... 37 Taulukko 4. Suomessa ja ulkomailla asuvien vastavalmistuneiden 10 eniten työssä tarvitsemaa taitoa ... 61 Taulukko 5. Suomessa ja ulkomailla asuvien 10 eniten työssään
tarvitsemaa taitoa, viisi vuotta valmistumisen jälkeen ... 62 Taulukko 6. Mitä muutoksia vastavalmistuneet tekisivät tutkintoonsa, Suomessa ja ulkomailla asuvat vertailtuna, luvut %:na ... 79 Taulukko 7. Koulutukseen osallistuminen viisi vuotta valmistumisen jälkeen, Suomessa ja ulkomailla asuvat vertailtuna, luvut %:na ... 82
KUVIOT
Kuvio 1.Työllistymiskyselyn vastaajat maanosittain ryhmiteltynä %:na ... 24 Kuvio 2. Asuminen (Suomi vai ulkomaat) ja kansalaisuus
työllistymiskyselyn vastaushetkellä, luvut prosentteina ... 25 Kuvio 3. Työllistymiskyselyn vastaajat tutkinnoittain, luvut prosentteina 26 Kuvio 4. Vastaajien asuinmaa (Suomi vai ulkomaat) tutkinnon mukaan tarkasteltuna, luvut prosentteina ... 27 Kuvio 5. Uraseurannan vastaajat maanosittain, luvut prosentteina ... 28 Kuvio 6. Uraseurantaan vastanneiden tutkinnot, määrinä ja prosentteina ... 29 Kuvio 7. Vastaajat kansalaisuuden sekä asuinmaan (Suomi vai ulkomaat) mukaan, luvut prosentteina ... 30 Kuvio 8. Uraseurantakyselyn vastaajat tutkinnoittain ja asuinmaan
mukaan, luvut prosentteina ... 30 Kuvio 9. Työllisyystilanteet vastavalmistuneilla ja viisi vuotta
valmistumisen jälkeen ... 36
17 Kuvio 10. Vastavalmistuneiden työllistymistilanne tutkinnoittain ... 38 Kuvio 11. Työllistymistilanne viisi vuotta valmistumisesta tutkinnoittain 38 Kuvio 12. Vastavalmistuneiden työllisyystilanne ja kansalaisuus ... 39 Kuvio 13. Työllisyystilanne viisi vuotta valmistumisesta kansalaisuuden mukaan ... 40 Kuvio 14. Työpaikan sijainti vastavalmistuneilla, luvut %:na ... 41 Kuvio 15. Työpaikkojen sijainti viisi vuotta valmistumisen jälkeen %:na . 42 Kuvio 16. Työnantajan sektori vastavalmistuneilla ja viisi vuotta
valmistumisen jälkeen, luvut prosentteina ... 43 Kuvio 17. Vastavalmistuneiden työnantajan sektorin vertailua asuinmaan mukaan, luvut prosentteina ... 44 Kuvio 18. Työnantajan sektori ja asuinmaa viisi vuotta valmistumisesta, prosentteina. Muut sektori = amk, järjestöt, säätiöt, seurakunnat jne. ... 44 Kuvio 19. Työsuhteen laji vastavalmistuneilla ja viisi vuotta työelämässä olleilla, luvut prosentteina ... 46 Kuvio 20. Työuran kokonaisuutta parhaiten kuvaa – vastausten osuudet prosentteina Suomessa ja ulkomailla asuvilla ... 47 Kuvio 21. Työtehtävien ja tutkinnon vastaavuus vastavalmistuneilla ja viisi vuotta työelämässä olleilla, luvut prosentteina ... 48 Kuvio 22. Koulutuksen ja työn vastaavuus viisi vuotta valmistumisen jälkeen, prosentteina ... 49 Kuvio 23. Työtehtävien sisällöt vastavalmistuneilla ja viisi vuotta aiemmin valmistuneilla. luvut prosentteina ... 51 Kuvio 24. Boxplot-kuvio kuukausipalkan (brutto) jakautumisesta
sukupuolen mukaan ... 52 Kuvio 25. Pääasiallisin työtehtävä eri ryhmillä, luvut prosentteina ... 53 Kuvio 26. Työllistyvyyteen vaikuttaneet tekijät vastavalmistuneilla,
Suomessa ja ulkomailla asuvat eriteltyinä, vastaukset keskiarvoina ... 55 Kuvio 27.Työllistyvyyteen vaikuttaneet tekijät viisi vuotta valmistumisen jälkeen, luvut keskiarvoina ... 57 Kuvio 28.Vastavalmistuneiden työnhakukanavat, luvut %:na ... 58 Kuvio 29. Vastavalmistuneiden työllistymiskanavat Suomessa ja
ulkomailla ... 60
18
Kuvio 30.Suomessa asuvien vastavalmistuneiden arvio työssä tarvittavan kielitaidon tärkeydestä ... 64 Kuvio 31. Suomessa asuvien arvio kielitaidon tärkeydestä viisi vuotta valmistumisen jälkeen ... 64 Kuvio 32. Koulutusta vastaamaton työ vastavalmistuneilla, luvut
prosentteina ... 66 Kuvio 33. Syyt koulutusta vastaamattoman työn vastaanottamiseen viisi vuotta valmistumisen jälkeen, luvut prosentteina ... 68 Kuvio 34.Työttömyyden syyt vastavalmistuneilla, luvut prosentteina ... 70 Kuvio 35. Vastavalmistuneiden mielipide tutkinnon suorittamisen
taloudellisesta kannattavuudesta, Suomessa ja ulkomailla asuvat ... 73 Kuvio 36. Summamuuttujan ”Tyytyväisyys tutkintoon työuran kannalta”
keskiarvot Suomessa ja ulkomailla asuvat eroteltuna ... 74 Kuvio 37. UEF:in koulutuksen suosittelu viisi vuotta valmistumisen
jälkeen, Suomessa ja ulkomailla asuvat, luvut prosentteina ... 75 Kuvio 38. Vastavalmistuneiden arvio opintojen työelämälähtöisyydestä, luvut prosentteina ... 76 Kuvio 39. Uraseuranta: Koulutus antoi riittävät työelämävalmiudet - vastausten jakaumat Suomessa ja ulkomailla asuvat eroteltuna ... 77 Kuvio 40.Uraseuranta: Työnantajat arvostavat tutkintoa – väitteen
jakaumat Suomessa ja ulkomailla asuvilla, luvut prosentteina ... 78 Kuvio 41.Osallistuminen koulutukseen viisi vuotta valmistumisen jälkeen, luvut prosentteina ... 81
19
1 Aineiston kuvaus
1.1 Taustaa
Raportissa tarkastellaan Itä-Suomen yliopistosta valmistuneiden
kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä. Aineisto koostuu kahden eri kyselyn vastauksista: työllistymiskyselystä ja uraseurannasta.
Työllistymiskysely lähetetään valmistumisvuotta seuraavan vuoden huhtikuussa. Tässä raportissa käytetty aineisto on kerätty vuosina 2015- 2019 valmistuneilta. Uraseuranta tehdään viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Sen vastaajat valmistuivat vuosien 2011-2015 aikana ja kyselyt lähetettiin viisi vuotta myöhemmin, vuosina 2016-2020. Vuonna 2015 valmistuneet ovat siis mukana molemmissa kyselyissä ja mukana voi olla niitä, jotka ovat vastanneet molempiin.
Kansainvälisiksi opiskelijoiksi luokittelin kaikki ne vastaajat, joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame, koska on huomattu, että kielitaidolla on merkitystä työllistymiseen (ks. Komppa & al., 2017, Virsinger, 2019). Mukana on Suomen kansalaisia, jotka ovat voineet asua koko ikänsä Suomessa ja ovat suorittaneet tutkintonsa suomen kielellä.
Halusin kuitenkin pitää heidätkin mukana, sillä mukana oli myös sellaisia vastaajia, jotka ovat saaneet kansalaisuuden opintojensa aikana.
Työllistymiskyselyyn vastanneista kuusi (eli 4 %:ia) ja uraseurantakyselyyn vastanneista seitsemän (eli 5,8 %:ia) oli Suomen kansalaisia.
Vastavalmistuneiden osalta aineistossa on pelkästään ylemmän korkeakoulutukinnon suorittaneet, ml. lääkärin tutkinnon suorittaneet, sillä työllistymiskyselyä ei ole lähetetty joka vuosi farmaseutin tai varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon suorittaneille.
Uraseurantakyselyn aineistossa on mukana kaikki ns. päättyvän alemman tai ylemmän tutkinnon suorittaneet.
20
1.2 Kyselyiden toteutus
Työllistymiskysely on tehty vuosina 2016-2018 sekä paperilomakkeella että sähköisenä (ks. liite 1), vuodesta 2019 eteenpäin pelkästään sähköisenä. Kysely on lähetetty englanninkielisenä (ks. liite 2) niille opiskelijoille, joiden äidinkieli on ollut muuta kuin suomi tai ruotsi.
Paperikyselyssä vastaajien osoitetiedot ostettiin
Väestörekisterikeskuksesta, mutta sähköiselle lomakkeelle vastaajia on tavoiteltu opiskelijarekisteristä saaduilla sähköpostiosoitteilla.
Ensisijaisesti sähköpostiosoitteissa on käytetty uef-sähköpostiosoitetta, mutta mikäli se ei ole toiminut ja tiedossa on ollut toissijainen
sähköpostiosoite, on käytetty sitä.
Uraseurantakyselyssä on mahdollista vastata paperilomakkeella sekä sähköisenä, suomen (liite 3) tai englanninkielisenä (liite 4). Vastaajia tavoitellaan postin lisäksi tekstiviesteillä ja sähköpostitse.
Puhelinnumerot on saatu Fonectalta ja ne koskevat vain Suomessa asuvia. Sähköpostiosoitteet on saatu yliopiston omasta
opiskelijarekisteristä ja niiden etu on, että mikäli opiskelija on ilmoittanut sinne myös henkilökohtaisen sähköpostiosoitteensa, ne usein ovat käytössä myös viisi vuotta valmistumisen jälkeenkin.
Molempiin lomakkeisiin on tehty muutamia muutoksia vuosien varrella. Työllistymiskyselyssä vuodesta 2019 eteenpäin kysymyksen 21.
”Arvioi sen laitoksen opetusta, josta valmistuit” kaikki negatiiviset väitelauseet on muutettu positiivisiksi. Vastauksia näihin kysymyksiin ei ole tässä raportoitu. Uraseurantakyselyssä yhdistettiin vuonna 2017 (2012 valmistuneille) kysymykset 19. ”Miten hyvin pystyit/pystyt hyödyntämään yliopistossa oppimiasi tietoja ja taitoja” ja kysymys 20
”Miten hyvin työsi vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista koulutustasi”
yhdeksi kysymyksesi (nro 19, ks. liite 3) ja samalla vastausvaihtoehdot muuttuivat 6-portaiseksi Likert-asteikoksi. Vuonna 2011 valmistuneiden (yhteensä 11 vastaajaa), vastauksia ei ole huomioitu muutoksen takia eli vuoden 2016 uraseurantakyselyn osalta tässä on puuttuvaa tietoa.
21
1.3 Perusjoukon kuvaus
1.3.1 Työllistymiskyselyn perusjoukko
Vuosina 2015-2019 Itä-Suomen yliopistosta valmistui 906 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta, joiden äidinkieli oli muuta kuin suomi, ruotsi tai saame. Sukupuolijakaumaltaan tämä joukko on tasainen: 51,9 %:ia oli miehiä ja naisia vastaavasti 48,1 %:ia.
Valmistuneilla oli 69 eri äidinkieltä ja yleisimmät olivat:
englanti 11,1 %
venäjä 9,5 %
bengali 8,3 %
kiina 7,2 %
urdu 6,8 %
tuntematon 10,3 %
Yleisimmin valmistuneet olivat kansalaisuudeltaan:
ghanalaisia 9,2 %
pakistanilaisia 8,3 %
bangladeshilaisia 6,7 %
venäläisiä 6,7 %
kiinalaisia 6,6 %
Suoritettujen tutkintojen mukaan tarkasteltuna eniten valmistuneissa oli:
filosofian maistereita, luonnontieteellinen ala, 50,2 %
filosofian maistereita, humanistinen ala, 11,3 %
terveystieteiden maistereita 8,4 %
maatalous-ja metsätieteiden maistereita 7,7 %
kasvatustieteen maistereita 7,3 %
Opintosuoritusrekisteristä saatujen osoitetietojen (kotikunta) perusteella hieman yli puolet (51,4 %) asui ulkomailla ja vastaavasti Suomessa 48,6
%:ia. Joensuussa asuvia oli 17,8 %:ia, Kuopiossa 13,6 %:ia ja Helsingissä 4,2 %:ia ja Espoossa 3,3 %. Osoitetieto ei ollut tiedossa tai se oli salainen 1,0 %:lla valmistuneista.
22
1.3.1 Uraseurantakyselyn perusjoukko
Vuosina 2011-2015 Itä-Suomen yliopistosta valmistui 582 ylemmän korkeakoulututkinnon tai farmaseutin1 tutkinnon suorittanutta
opiskelijaa, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Heistä 58,2 %:ia oli miehiä ja vastaavasti naisia 41,8 %:ia. Tässä joukossa
puhuttiin 63 eri kieltä. Valmistuneista 6,6 %:in äidinkieli oli tuntematon.
Yleisimmät kielet olivat:
venäjä 11,9 %
englanti 11,5 %
urdu, 7,2 %
kiina 6,5 %
nepali 6,0 %
Valmistuneiden kansalaisuudet, viisi yleisintä:
pakistanilainen 8,8 %
venäläinen 7,9 %
intialainen 6,9 %
ghanalainen 6,4 %
nepalilainen 6,4 %
Tutkinnoittain tarkasteltuna eniten joukossa oli:
filosofian maistereita, luonnontieteellinen ala, 55,2 %:ia
maa- ja metsätaloustieteiden maistereita, 15,3 %:ia
terveystieteiden maistereita 10,0 %:ia
yhteiskuntatieteiden maistereita 8,1 %
filosofian maistereita, humanistinen ala 7,2 %
Opintorekisteristä saadun tiedon perusteella valmistumishetkellä ulkomailla asuvia oli 41,2 % ja Suomessa 58,8 %:ia. Suomessa asuvat
1 Em. aikana ei valmistunut yhtään lastentarhaopettajaa, jonka äidinkieli olisi ollut muu kuin suomi
23 jakaantuivat seuraavasti: Joensuussa 20,8 %:ia, Kuopiossa 14,9 %:ia, Helsingissä 4,0 % ja Espoossa 2,9 %. Osoitetietoa ei ollut tiedossa tai se oli salainen 4,7%:lla. Osoitetietojen kohdalla pitää muistaa, että ne ovat valmistumishetkeltä, ja hyvinkin paikkansapitämättömiä, sillä yliopisto ei päivitä osoitetietoja opiskelijarekisteriin.
1.4 Vastaajajoukon kuvaus 1.4.1 Työllistymiskysely
Vuosina 2015-2019 vastavalmistuneista työllistymiskyselyyn vastasi 149 kansainvälistä opiskelijaa, joka on 17,0 %:ia kaikista kv-valmistuneista maistereista. Sukupuolijakaumaltaan tämä ryhmä oli tasainen, 51 %:ia vastanneista oli naisia ja vastaavasti 49 %:ia oli miehiä.
Valmistumishetkellä heidän ikänsä vaihteli 23-54 vuoden välillä,
mediaani-iän ollessa 29 vuotta ja keskiarvon ollessa 30 vuotta. Vastaajat puhuivat 35 eri kieltä, ja opiskelijarekisteristä saadun tiedon mukaan 6,7
%:in äidinkieli oli tuntematon. Vastaajat edustivat 40 eri kansalaisuutta ja Suomen kansalaisia oli 4,0 %:ia. Tarkempi erittely löytyy liitteestä 1.
Vastaajien äidinkieli (suurimmat ryhmät):
venäjä 16,1 %
englanti 10,7 %
urdu 9,4 % Vastaajien kansalaisuus:
venäläinen 14,1 %
pakistanilainen 10,1 %:in
nigerialainen 6 %
Koska kansalaisuuksia on paljon ja osa ryhmistä on hyvin pieniä,
muodostin vastaajista suurempia ryhmiä maanosien perusteella, joka on kuviossa 1. Suurimman ryhmän muodostavat Aasiasta kotoisin olevat
24
vastaajat, lähes kolmasosan ja seuraavaksi eniten vastaajissa on eurooppalaisia tai afrikkalaisia.
Kuvio 1.Työllistymiskyselyn vastaajat maanosittain ryhmiteltynä %na
Kyselyyn vastanneista Suomessa asuvia oli hieman yli puolet, 55,9 % ja vastaavasti taas ulkomailla asuvia oli 44,1 %. Suomessa asuvista isoin osuus asui Joensuussa, 18,8 % ja Kuopiossa 9,4 % sekä Helsingissä samoin 9,4 %. Kyselyhetken asuinpaikkaa kysytään pudotusvalikolla, jossa on valittavana kaikki Suomen kunnat tai ulkomaat, mikä aiheuttaa puuttuvaa tietoa ulkomailla asumisesta. Olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin, minne Suomesta muutetaan. Tähän kysymykseen saa jonkinlaista tarkennusta, kun myöhemmin lomakkeella kysytään avokysymyksellä työpaikan sijaintia, mutta aivan sama asia tämä ei kuitenkaan ole.
Vertailin ryhmittäin ketkä jäävät Suomeen ja ketkä muuttavat
ulkomaille (kuvio 2). Koska jotkin ryhmät jäivät pieniksi, yhdistin Pohjois- ja Etelä-Amerikasta kotoisin olevat samaksi ryhmäksi sekä Lähi-Idästä ja Afrikasta olevat samoin. Suomalaiset (f. 6) jätin tästä tarkastelusta pois.
Tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen jäi suhteessa eniten venäläisiä (73,7 %:ia kaikista venäläisistä) ja Afrikasta tai Lähi-Idästä kotoisin olevia
2,7 4
4,7 5,4
14,1 18,1 18,1
32,9
0 5 10 15 20 25 30 35
Lähi-Itä Suomi Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka Venäjä Afrikka Eurooppa Aasia
25 (60,0 %). Vastaavasti taas Etelä- tai Pohjois-Amerikasta kotoisin olevista isoin osuus (66,7 %) asui ulkomailla valmistumisvuoden huhtikuussa (ks.kuvio 2).
Kuvio 2. Asuminen (Suomi vai ulkomaat) ja kansalaisuus työllistymiskyselyn vastaushetkellä, luvut prosentteina
Kampuksittain vertailtuna selkeä enemmistö oli Joensuun kampukselta valmistuneita, 75,8 %:ia ja vastaavasti taas Kuopion kampukselta valmistuneita 24,2 %:ia. Eniten vastaajissa oli luonnontieteiden maistereita, 44,3 %:ia, seuraavaksi eniten humanisteja,15,4 %:ia ja kolmanneksi eniten terveystieteiden maistereita, 11,4 %:ia (ks. kuvio 3).
Liitteestä 7. löytyy tarkempi erittely vastaajien pääaineista ja koulutusohjelmista tutkinnoittain luokiteltuna.
33,3 46,2
55,1 61,3
73,7
66,7 53,8
44,9 38,7
26,3
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Etelä-& Pohjois-Amerikka, f. 15 Eurooppa, f. 26 Aasia, f. 49 Afrikka + Lähi-Itä, f. 31 Venäjä, f. 19
Suomessa Ulkomailla
26
Kuvio 3. Työllistymiskyselyn vastaajat tutkinnoittain, luvut prosentteina
Tarkastelin tutkinnoittain sitä, ketkä jäävät Suomeen ja ketkä muuttavat ulkomaille (ks. kuvio 4). Koska vastaajien määrät tutkinnoittain ovat pieniä, yhdistin alle kymmenen vastaajan ryhmiä samaan. Suhteellisesti eniten Suomeen jäi luonnontieteiden maisterin tutkinnon suorittaneita, joista 66,7 %:ia asui vastaushetkellä Suomessa. Toista ääripäätä taas edustavat maatalous- ja metsätieteiden maisterit, joista peräti 80,0 %:ia asui ulkomailla. Muut tukinnot sijoittuvat näiden väliin.
0,7 0,7 0,7 2,7
3,4 4,7
6 10,1
11,4 15,4
44,3
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Hallintotieteiden maisteri Lääketieteen lisensiaatti f.1 Teologian maisteri f.1 Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen…
Kauppatieteiden maisteri f.5 Kasvatustieteen maisteri f.7 Yhteiskuntatieteiden maisteri f.9 Maatalous- ja metsätieteiden maisteri f.15 Terveystieteiden maisteri f.17 Filosofian maisteri, humanistinen ala, f.23 Filosofian maisteri, luonnontieteet f.66
27 Kuvio 4. Vastaajien asuinmaa (Suomi vai ulkomaat) tutkinnon mukaan tarkasteltuna, luvut prosentteina
1.4.2 Uraseurantakyselyyn vastanneet
Uraseurantakyselyn vastaajat ovat valmistuneet Itä-Suomen yliopistosta vuosina 2011-2015. Kyselyt on toteutettu viisi vuotta valmistumisen jälkeen (2016-2020) ja vastaukset kuvaavat vastaajien tilannetta kyselyvuoden lokakuussa.
Yhteensä uraseurantoihin em. vuosina vastasi 121 henkilöä, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tämä on prosentteina 19,4 kaikista em. ajanjaksona valmistuneista kansainvälisistä
opiskelijoista. Miehiä vastaajissa oli 60,3 %:ia ja naisia 39,7 %:ia.
Valmistumishetkellä vastaajat olivat 23-47-vuotiaita, mediaani-iän ollessa 28 -vuotta ja keskiarvon ollessa 29 vuotta. Vastaajat olivat keskimäärin 34- vuotiaita vastatessaan kyselyyn.
Eniten tässä joukossa oli äidinkielenään venäjää puhuvia, 21,5 % ja seuraavaksi eniten englantia, 12,4 %:ia. Tuntematon äidinkieli oli 3,3%:lla.
20 42,9
61,1 61,1 66,7
80 57,1
38,9 38,9 33,3
0 20 40 60 80 100
MMM, f. 15 FM, hum + Teo + KM, f. 28 TtM + LL, f. 18 YTM, KTM, Kv.OTM, f. 18 FM, luonn., f. 66
Suomi Ulkomailla
28
Kansalaisuudeltaan vastaajissa oli eniten venäläisiä, 15,7 %:ia (f.19) ja nigerialaisia, 7,4 % (f.9). Kolmanneksi eniten oli iranilaisia, pakistanilaisia, saksalaisia ja suomalaisia, joita oli kaikkia 5,8 %:ia (f.7). Ryhmittelin vastaajat samalla tavalla kuin työllistymiskyselyssä maanosittain ja
kuviosta 5 havaitaan, että suurin osa kyselyyn vastanneista on aasialaisia, afrikkalaisia ja eurooppalaisia. Tulos on samansuuntainen kuin
työllistymiskyselyssä.
Kuvio 5. Uraseurannan vastaajat maanosittain, luvut prosentteina
Tutkinnoittain tarkasteltuna eniten vastaajissa oli luonnontieteistä valmistuneita, 48,8 %:ia, terveystieteiden maisteriksi valmistuneita, 14,0
% ja maatalous-metsätieteiden maistereiksi valmistuneita, 12,4%:ia (ks.
tarkemmin kuvio 6). Joukossa oli myös kaksi farmaseutiksi
valmistunutta, jotka yhdistin samaan proviisorin kanssa. Liitteestä 8.
löytyvät tarkemmin vastaajien pääaineet ja koulutusohjelmat. Aineistossa ei ollut kampustietoa.
2,5 4,1
5,8 7,4
15,7 19
20,7
24,8
0 5 10 15 20 25 30
Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka Suomi Lähi-Itä Venäjä Eurooppa Afrikka Aasia
29 Kuvio 6. Uraseurantaan vastanneiden tutkinnot, määrinä ja prosentteina
Uraseurannassa ei kysytä vastaajilta heidän sen hetkistä
asuinpaikkakuntaansa, vaan tieto saadaan väestörekisteristä. Tällä
perusteella vastaajista kyselyhetkellä 64,5 %:ia asui Suomessa, ulkomailla 3,3 %:ia ja loppujen 32,2 %:ia vastaajien asuinpaikkakunta oli
tuntematon. Tein samanlaisen luokittelun kuin vastavalmistuneille eli vertailin kansalaisuutta ja kyselyhetken asuinmaata (Suomi vs.
ulkomailla). Ne, joiden asuinpaikkakunta ei ollut
Väestörekisterijärjestelmän tiedossa, luokittelin ulkomailla asuviksi. Tämä sillä perusteella, että Suomessa asuvat ovat todennäköisesti
väestörekisterijärjestelmän tiedossa, muualla asuvien kohdalla tieto voi olla hyvinkin puutteellista.
0,8 0,8 0,8 0,8 1,7 1,7 2,5
6,6 9,1
12,4 14
48,8
0 10 20 30 40 50 60
HTM, f. 1 KM, f. 1 KTM, f. 1 TM, f. 1 Kansainvälisen ja vertailevan OTM, f. 2 LL, f. 2 Proviisori tai farmaseutti, f. 3 FM hum, f. 8 YTM, f. 11 MMM, f. 15 TtM, f. 17 FM luonnont, f. 59
30
Kuvio 7. Vastaajat kansalaisuuden sekä asuinmaan (Suomi vai ulkomaat) mukaan, luvut prosentteina
Kuvio 8. Uraseurantakyselyn vastaajat tutkinnoittain ja asuinmaan mukaan, luvut prosentteina
Suurimman ryhmän Suomeen jääneistä vastaajista muodostivat venäläiset, joista 78,9 %:lla oli osoitetieto Suomessa viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Toisen ääripään muodostivat eurooppalaiset, joista puolet asui Suomessa ja puolet jossain muualla.
50 53,3
55,6 70,6
78,9
50 46,7
44,4 29,4
21,1
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Eurooppa, f. 22 Aasia, f. 30 E & P-Amerikka, f. 9 Afrikka+ Lähi-Itä f. 34 Venäjä, f. 19
Suomi Ulkomailla tai ei tietoa
46,7 60 62,7
66,7 81,8
53,3 40 37,3
33,3 18,2
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
MMM, f. 15 Hum., KM, TM, f. 10 FM, luonnont., f. 59 Kv.OTM, HTM, KtM, YTM, f. 15 LL, HLL, TtM, Far., f. 22
Suomi Ulkomailla tai ei tietoa
31 Tein samanlaisen tarkastelun tutkinnoittain kuin vastavalmistuneille ja yhdistin pienempiä ryhmiä saadakseni isompia. Viisi vuotta
valmistumisen jälkeen isoin osuus Suomessa asuvia oli lääketieteen, terveystieteiden ja farmasian koulutusaloilta valmistuneita, peräti 81,8
%:ia. Pienin osuus taas oli maatalous-metsätieteiden maistereiksi valmistuneissa, joista alle puolet (46,7 %:ia) asui Suomessa.
1.5 Katoanalyysi
Koska vastausprosentit eivät ole mitenkään suuria, on myös syytä tarkastella sitä, ketkä eivät vastanneet kyselyyn. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna työllistymiskyselyyn vastasivat naiset hieman miehiä useammin: naisten vastausprosentti oli 17,4 %, miehillä 15,5 %. Koska äidinkielen ja kansalaisuuden perusteella osa ryhmistä on hyvin pieniä, rajasin tarkastelun niihin ryhmiin, joissa valmistuneita on vähintään kymmenen (ks. taulukko 1).
Taulukko 1. Työllistymiskyselyn vastausprosentit äidinkielen ja kansalaisuuden mukaan
Työllisyys-
kysely Äidinkieli Kansalaisuus
Viisi korkeinta vastausprose
nttia
espanja 63,0 % urdu 22,6 % venäjä 21,0 % nepali 18,8 % portugali 16,0 %
venäläinen 34,4 % egyptiläinen 30,0 % (f.3)
espanjalainen 29,2 % brasilialainen 27,8 % kanadalainen 27,3 %
Viisi heikointa vastausprose nttia
saksa 0 hollanti 0
suahili 0 kiina 4,6 % persia 6,7 %
saksalainen (f.0/14) tansanialainen (f.0/10) kazakstanilainen (f.0/17)
kiinalainen 3,3 % namibialainen 6,5 %
32
Suurimmat vastausprosentit olivat äidinkielenään espanjaa, portugalia tai venäjää puhuvilla. Toisaalta taas kukaan saksaa (15 valmistunutta), hollantia (12 valmistunutta) tai suahilia (11 valmistunutta) puhuva ei ollut vastannut kyselyyn, eli näissä ryhmissä kato on säännönmukaista.
Kansalaisuuden perusteella tarkasteltuna suurimmat vastausprosentit olivat venäläisillä, egyptiläisillä ja espanjalaisilla. Tässäkin kannattaa muistaa että 10 hengen ryhmässä parillakin vastaajalla on iso vaikutus (kuten esim. egyptiläiset, joita oli valmistunut juuri 10).
Vertailin myös katoa asuinpaikkakunnan mukaan: opiskelijarekisterin tietojen mukana ulkomailla asuneista vastasi 13,5 %:ia, Joensuussa asuneista 17,4 % ja Kuopiossa asuneista 11,4 %:ia. Ne, jotka asuivat valmistumishetkellä pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo tai Vantaa) olivat aktiivisimpia vastaamaan, heistä liki joka kolmas vastasi (32,1 %).
Myös muualla Suomessa asuvien vastausprosentti 26,4 % oli parempi kuin kampuskaupungeissa asuvien.
Tutkintojen tarkastelussa käytin samaa rajausta kuin edellä, eli tarkastelin vain niitä tutkintoja, joissa valmistuneita oli vähintään kymmenen. Aktiivisimpia vastaajia olivat humanistit,
yhteiskuntatieteiden, terveystieteiden sekä maatalous-metsätieteiden maisterit.
Filosofian maisteri, humanistinen ala 22,5 %
Yhteiskuntatieteiden maisteri 22,5 %
Terveystieteiden maisteri 22,4 %
Maa- ja metsätalooustieteiden maisteri 21,4 %
Filosofian maisteri, luonnontieteellinen ala 14,5 %
Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri 13,8 %
Kasvatustieteen maisteri 10,6 %
Kauppatieteiden maisteri 8,9 %
Uraseurannoissa miesten vastausprosentti on 21,5 % ja naisten 19,8 %:ia eli miehet vastasivat hieman aktiivisemmin kuin naiset. Tein saman tarkastelun kuin edellä äidinkielen ja kansalaisuuden mukaan, ks.
taulukko 2.
33 Taulukko 2. Uraseurantakyselyyn vastanneet äidinkielen ja
kansalaisuuden mukaan
Uraseuranta-
kysely Äidinkieli Kansalaisuus
Viisi korkeinta vastausprosent
tia
persia 42,1 % venäjä 37,7 % saksa 34,8 % englanti 22,4 %
joruba 21,4 %
venäläinen 41,3 % iranilainen 36,8 % saksalainen 33,3 % suomalainen 30,4 % etiopialainen 27,3 %
Viisi heikointa vastausprosent tia
bengali 6,9 % hindi 7,7 % portugali 10,0 % (f.1)
kiina 10,5 % nepali 11,4 %
kiinalainen 9,1 % (f.3) nepalilainen 10,8 % alankomaalainen 12,5 %
ghanalainen 13,5 % pakistanilainen 13,7 %
Verrattuna työllistymiskyselyyn, samana pysyy esimerkiksi venäläisten vastaajien korkea vastausaktiivisuus ja kiinalaisten vähyys, mutta toisaalta, osa tuloksista on täysin päinvastainen edelliseen, kuten
saksalaisten vastausaktiivisuus. Positiivista on myös se, että missään yli 9 hengen ryhmässä vastaajakato ei ollut täydellinen, joten ilmeisesti
uraseurannassa käytetyt monipuoliset keinot tavoitella vastaajia, ovat toimivia myös kansainväliset opiskelijat huomioiden.
Tarkastelin myös katoa asuinpaikkakunnan tietojen mukaan.
Joensuussa asuvista vastasi 16,5 %, Kuopiossa asuvista 17,2 %:ia ja pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) 54,3 %:ia. Muualla Suomessa asuvista vastasi 22,9 %:ia. Niistä, joiden osoitetieto oli ollut ulkomailla viisi vuotta aiemmin, tavoitettiin vain 1,7 %:ia.
Koska uraseurantojen perusjoukko on huomattavasti pienempi kuin työllistymiskyselyiden perusjoukko, tutkinnoittain tarkasteltuna lähes puolet tutkinnoista jää ulkopuolelle (alle 10 valmistunutta viiden vuoden
34
aikana). Kaikkein parhaiten uraseurantakyselyyn vastasivat
terveystieteiden ja yhteiskuntatieteiden maistereiksi valmistuneet.
Terveystieteiden maisterit 29,3 %
Yhteiskuntatieteiden maisterit 23,4 %
Filosofian maisterit, humanistinen ala 19,0 %
Filosofian maisterit, luonnontieteellinen ala 18,4 %
Maatalous- ja metsätieteiden maisterit 16,9 %:ia
Rekisteristä saatavien osoitetietojen perusteella erityisen heikosti tavoitettiin ulkomailla asuvia, joten voi olla, että tässä aineistossa
Suomessa asuvat ovat yliedustettuina. Luonnontieteellisen alan vastaajia (FM ja MMM) on vähemmän kuin valmistuneissa yleensä, ja tämä pätee molempiin kyselyihin. Kansalaisuuden perusteella voi todeta, että venäläiset ovat yleensä aktiivisia vastaamaan, kiinalaiset taas eivät, muilta osin taitaa olla enemmän sattuman kauppaa, minkä maan kansalaiset vastaavat tai mitä vastaajat äidinkielenään puhuvat.
Yhteenvetona katoanalyysistä voinee lähinnä todeta, että taustatiedot eivät juurikaan valaise sitä, ketkä jättävät vastaamatta tai muodostavatko vastaamatta jättäneet jonkin yhtenäisen joukon joka poikkeasi jollain merkittävällä tavalla vastanneista.
35
2 Työllistyminen
Vastavalmistuneilta työllistymistilannetta kysytään sekä
valmistumishetkeltä että kyselyhetkellä (huhtikuu). Tässä tarkastelen vain kyselyhetken eli valmistumisvuotta seuraavan huhtikuun tilannetta.
Vuosina 2015-2019 valmistuneiden tilanteet ovat huhtikuilta 2016-2020.
Tarkempi erittely löytyy liitteestä 9.
Koulutusta vastaavassa työssä oli 32,9 %:ia ja koulutusta
vastaamattomassa 15,4 %:ia vastaajista. Jatko-opiskelijoita oli lähes joka kolmas2 ja heistä osa oli työsuhteessa. Työttömiä oli 14,1 %:ia. Yrittäjänä tai free lancereina toimi 4,7 % ja muu elämäntilanne oli 1,3 %:lla3.
Luokittelin nämä vielä uudelleen tilastokeskuksen mukaan työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (ks. kuvio 9). Uuden luokittelun mukaan työssäolevia oli 71,1 %:ia, työttömiä 14,1 % ja työvoiman ulkopuolella 14,8 %:ia. Työvoiman ulkopuolella oleviin on laskettu ilman työsuhdetta olevat jatko-opiskelijat. Sukupuolittain
tarkasteltuna miehet olivat töissä hieman useammin (79,5 %:ia miehistä) kuin naiset (63,2 %:ia naisista).
Viiden vuoden jälkeen tehtävissä uraseurannoissa kysytään työllistymistilannetta kyselyvuoden lokakuussa ja luokittelu poikkeaa työllistymiskyselyssä, mm. ”koulutusta vastamaton työ” ja ”jatko- opiskelija työsuhteessa/…ei työsuhteessa” -kategoriat puuttuvat. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen kokopäivätöissä olevia oli 65,5 %:ia kaikista vastaajista (ks. liite 10). Itsenäisiä yrittäjiä, ammatinharjoittajia tai free lancereita oli 4,2 %:ia vastaajista. Muu tilanne oli kahdella vastaajalla ja heistä toinen oli työssä, joka ei vastannut hänen yliopistotutkintoaan, toinen opiskeli työttömyysetuudella. Luokittelin tilanteet uudelleen kuten
2 Lomakkeen vaihtoehdot: 1) jatko-opiskelijana työsuhteessa, 2) jatko-opiskelija, ei työsuhdetta ja 3) työskentelee apurahalla.
3 Yksi vastaaja ”työtön + vanhempainvapaa” ja toinen ”yrittäjä, lomautus ja uusi työ”
36
vastavalmistuneillakin. Tällöin työllisiä oli 84,9 %:ia vastaajista, työttömiä 8,4 %:ia ja työvoiman ulkopuolella 6,7 %:ia. Sukupuolittain tarkasteltuna naisista 87,2 %:ia oli töissä ja miehistä 83,3 %:ia.
Verrattuna vastavalmistuneisiin, työllisten osuus viisi vuotta
valmistumisen jälkeen oli kasvanut 13,8 %:ia. Vastaavasti työttömien ja työvoiman ulkopuolelle jäävien osuudet olivat pienentyneet, ks.kuvio 9.
Kuvio 9. Työllisyystilanteet vastavalmistuneilla ja viisi vuotta valmistumisen jälkeen
2.1 Ketkä työllistyivät?
Suomessa asuvista vastavalmistuneista kv-opiskelijoista 63,0 %:ia oli töissä ja ulkomailla asuvista 85,9 %:ia. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Suomessa asuvista 87,0 %:ia oli töissä ja työttöminä 6,5 %:ia. Vastaavasti ulkomailla asuvista töissä oli viisi vuotta valmistumisen jälkeen 81 %:ia ja 9,5 %:ia oli työttömiä työnhakijoita. Ulkomailla asuvissa työllisten osuus
71,1
84,9 14,1
14,8 8,46,7
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Vastavalmistuneet 5 v.valm.jälkeen
Prosentteina
työvoiman ulkopuolella työtön
töissä
37 oli pienentynyt verrattuna Suomessa asuviin sekä verrattuna
työllistymiskyselyn tilanteeseen viisi vuotta aiemmin (ks. taulukko 3).
Taulukko 3 Työllisyystilanteen vertailua Suomessa ja ulkomailla asuvien välillä
Työllisyys-
tilanne Suomessa asuva Ulkomailla asuva
Vastavalmistun eet
töissä 63,0 % työtön 16,0 %
työvoiman ulkopuolella 21,0 %
töissä 85,9 % työtön 7,8 %
työvoiman ulkopuolella 6,3
% Viisi vuotta
valmistumisen jälkeen
töissä 87,0 % työtön 7,8 %
työvoiman ulkopuolella 5,2 %
töissä 81,0 % työtön 9,5 %
työvoiman ulkopuolella 9,5
%
Tarkastelin työllistymistilannetta tutkinnoittain (kuviot 10 ja 11). Pienet (alle 10 vastaajaa) ryhmät on yhdistetty, joten työllistymis- ja
uraseurantakyselyiden tuloksia ei pysty kaikkien tutkintojen osalta vertailemaan4. Vastavalmistuneista parhaiten työllistyivät maatalous- metsätieteiden maisterit, joista 87 %:ia oli töissä, eikä kukaan ollut työttömänä. Seuraavaksi isoin osuus töissä olevia oli luonnontieteiden maistereissa, 76 %:ia ja kolmanneksi eniten humanistiselta alalta valmistuneissa, tasan 70 %:ia. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen edelleen parhaiten työllistyivät maa- ja metsätaloustieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet, joista 93,3 %:iä, oli töissä. Seuraavaksi parhaiten olivat työllistyneet yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet, joista töissä oli 90,9 %:ia. Kolmanneksi useimmiten 89,5 %:lla olivat työllistyneet muut tutkinnot-luokassa olleet.
4 Vastavalmistuneissa YTM, KM, KTM, kv.OTM, TM, LL ja HTM, viisi vuotta valmistumisesta FM, hum., farmaseutti, HTM, KM, KTM, kv.OTM, proviisori, TM
38
Kuvio 10. Vastavalmistuneiden työllistymistilanne tutkinnoittain
Kuvio 11. Työllistymistilanne viisi vuotta valmistumisesta tutkinnoittain
Yhteenvetona voinee todeta, että viiden vuoden aikana kaikilla
tutkinnoilla töissä olevien määrä kasvaa ja lähes kaikilla myös työttömien osuus vähenee.
58 65
70 76
87
21 18
17 11
21 18
13 14 13
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Muut tutkinnot,f. 19 Terveystieteiden maisteri, f. 17 Filosofian maisteri, humanistinen ala, f. 23 Filosofian maisteri, luonnontieteet f. 66 Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, f. 15
Luvut %:na
töissä työtön työvoiman ulkopuolella
75 82,8
89,5 90,9
93,3
12,5 12,1
9,1 6,7
12,5 5,2 10,5
0
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
TtM f.16 FM luonnont., f. 59 Muut, f. 19 YTM, f. 11 MMM, f. 15
Luvut %:na
töissä työtön työvoiman ulkopuolella
39 Tarkastelin työllisyystilannetta myös kansalaisuuden mukaan ja
saadakseni jälleen isompia ryhmiä, yhdistin esim. Lähi-Idästä kotoisin olevat vastaajat afrikkalaisiin sekä Suomen kansalaiset eurooppalaisiin.
Vastavalmistuneista paras työllisyystilanne oli Etelä- tai Pohjois-
Amerikasta kotoisin olevilla, joista peräti 86,7 %:ia oli töissä (ks. kuvio 12).
seuraavaksi paras Aasiasta kotoisin olevilla ja kolmanneksi paras tilanne oli Euroopasta tai Suomesta kotoisin olevilla.
Kuvio 12. Vastavalmistuneiden työllisyystilanne ja kansalaisuus
Viisi vuotta valmistumisen jälkeen työllisyystilanne on parantunut kaikilla ja erot ovat tasoittuneet (ks. kuvio 13). Paras tilanne oli eurooppalaisilla (ml. suomen kansalaset), joista 89,7 %:ia oli
kyselyhetkellä töissä. Lähes yhtä suuri osuus töissä on venäläisistä (89,5
%), joilla työllisyys paranee eniten verrattuna työllistymiskyselyn tilanteeseen, peräti 27,6:n prosenttiyksikön verran. Etelä- ja Pohjois- Amerikkalaisten työllisyystilanne muuttuu vähiten, mutta tässä pitää huomata myös vastaajien vähyys (f.9) jolloin yhdenkin vastaajan vaikutus on suuri.
61,9 64,5
69,7 75,5
86,7
19 16,1
9,1 16,3
6,7
19 19,4 21,2
8,2 6,7
0 20 40 60 80 100
Venäjä, f. 21 Afrikka + Lähi-Itä f. 31 Eurooppa + Suomi, f. 33 Aasia, f. 49 Etelä & Pohjois-Amerikka, f. 15
Luvut %:na
töissä työtön työvoiman ulkopuolella
40
Kuvio 13. Työllisyystilanne viisi vuotta valmistumisesta kansalaisuuden mukaan
2.2 Minne on työllistytty?
2.2.1 Työpaikan maantieteellinen sijainti
Tarkastelin seuraavaksi työpaikkojen maantieteellisestä sijaintia. Niin työllistymiskyselyssä kuin uraseurannassakin työpaikan sijaintia kysytään paikkakunnan mukaan. Ohjeissa pyydetään, että ulkomailla asuvat ilmoittaisivat asuinmaan, mutta silti osa oli ilmoittanut esimerkiksi kaupungin tai työpaikan. Liitteestä 14. löytyvät työpaikkojen sijainnit, Suomessa paikkakunnittain ja ulkomailta maan mukaan, mutta ilman frekvenssilukuja.
Vastavalmistuneista (kuvio 14) hieman yli puolet oli löytänyt työpaikan Suomesta, seuraavaksi useimmiten eli joka neljäs työpaikka oli löytynyt muualta Euroopasta, ja loput neljäsosa työpaikoista muualta.
83,3 86,2
88,9 89,5 89,7
6,7 10,3 0
10,5 6,9
10 3,4 11,1
0 3,4
0 20 40 60 80 100
Aasia, f. 30 Afrikka+ Lähi-Itä, f. 29 Etelä-ja Pohjois-Amerikka, f.9 Venäjä, f. 19 Eurooppa+ Suomi f.29
Luvut %:na
töissä työtön työvoiman ulkopuolella
41 Kuvio 14. Työpaikan sijainti vastavalmistuneilla, luvut %:na
Työpaikkojen sijaintia kysytään molemmissa kyselyissä avokysymyksellä. Harmillisesti osa vastaajista oli ilmoittanut
työpaikkansa (esim. UEF) eikä työpaikan sijaintia, joten tarkempi tieto jää tältä osin pimentoon. Suomessa työpaikka sijaitsi useimmiten
Joensuussa (f.13) 8,7 %:lla ja Helsingissä 6,7 %:lla (f.10).
Pääkaupunkiseudulta oli työpaikan löytänyt kaikkiaan 12,7 %:ia (f.19) vastaajista. Maittain vastaajien työpaikat sijaitsivat vielä hajanaisemmin, 44 vastaajalla työpaikka sijaitsi 28 eri maassa (ml. Suomi). Tarkempi luettelo työpaikkojen sijainneista löytyy liitteestä 14.
Vastaavasti taas viisi vuotta valmistumisen jälkeen (kuvio 15), 63,5
%:lla vastaajista työpaikka oli Suomessa, Euroopassa 16,3 %:lla ja Aasiassa 6,7 %:lla. Verrattuna vastavalmistuneisiin näyttäisi siltä, että Suomesta työpaikan löytäneiden osuus on kasvanut, mutta tämä voi yksinkertaisesti johtua siitä, että Suomessa asuvat tavoitetaan parhaiten.
Aasia
3 % Afrikka
5 % Etelä-Amerikka 4 %
Eurooppa 25 %
Pohjois-Amerikka Lähi-Itä 5 %
Venäjä 2 % 3 % Suomi
53 %
Aasia Afrikka Etelä-Amerikka Eurooppa Pohjois-Amerikka Lähi-Itä
Venäjä Suomi
42
Kuvio 15. Työpaikkojen sijainti viisi vuotta valmistumisen jälkeen %:na
Suomen sisällä työpaikat sijaitsivat useimmiten pääkaupunkiseudulla tai kampuskaupungeissa. Helsingistä työpaikan oli löytänyt 11,5 %:ia (f.14), Kuopiosta saman verran, eli 11,5 %:ia ja Joensuusta 10,7 %:ia (f.13).
Maittain tarkastelussa on sama pulma kuin vastavalmistuneilla eli vastaukset hajaantuivat, 38 vastaajalla työpaikka sijaitsi 26 eri maassa, mm. eksoottisenkin kuuloisissa maissa kuten Fidzi ja Kambodza.
2.2.2 Työnantajan sektori
Tarkastelin työpaikkoja seuraavaksi työnantajan sektorin mukaan.
Vastavalmistuneista suurin osa (37,1 %) oli työllistynyt yliopistolle, seuraavaksi useimmin yksityiselle sektorille (31,4 %) ja kolmanneksi yleisimmin valtiolle (14,3 %) (ks. kuvio 16). Viisi vuotta valmistumisen jälkeen suurin työllistäjä, yliopisto, pysyy samana, mutta osuus oli
suurempi: 41,3 %:ia. Yksityiselle sektorille työllistyneitä oli viiden vuoden jälkeen hieman enemmän kuin vastavalmistuneissa: 33,9 %:ia vastaajista.
Kuntasektorille työllistyneitä oli kolmanneksi eniten eli 10,1 %:ia, tähän
Aasia 7 %
Afrikka
4 % Australia &
Oseania 3 % Etelä-Amerikka
2 %
Eurooppa 16 %
Pohjois-Amerikka 5 % Suomi
63 %
Aasia Afrikka
Australia & Oseania Etelä-Amerikka Eurooppa Pohjois-Amerikka Suomi
43 on laskettu mukaan ammattikorkeakoulussa työskentelevät. Tässä oli myös suurin muutos vastavalmistuneisiin verrattuna.
Kuvio 16. Työnantajan sektori vastavalmistuneilla ja viisi vuotta valmistumisen jälkeen, luvut prosentteina
Tarkastelin työantajan sektoria myös asuinmaan suhteen (Suomi vs.
muu) (ks. kuviot 17 ja 18). Suomessa asuvista vastavalmistuneista lähes 40 %:ia työskenteli yksityisellä sektorilla ja 32 % yliopistolla. Valtiolla työskenteli n. 9 %:ia. Ulkomailla asuvista vastavalmistuneista isoin osuus, 44 %:ia työskenteli yliopistolla. Yksityisellä sektorilla ja valtiolla
työskentelevien osuus oli samansuuruinen, 20 %:ia.
Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Suomessa asuvista isoin osuus työskenteli yliopistolla, 46,5 %:ia ja seuraavaksi isoin osuus työskenteli yksityisellä sektorilla, 35 %:ia (ks. kuvio 18). Kolmanneksi isoin osuus, 11
%:ia, työskenteli kuntasektorilla. Ulkomailla asuvien osuudet yliopistolla ja yksityisellä sektorilla työskentelevistä olivat täysin samat, 32 %:ia. Myös valtiolla ja järjestö/säätiösektoreilla työskenteleviä on yhtä paljon, 11 %:ia (f.4), kuviossa 18 palkissa muut.
41,3 37,1
33,9 31,4
6,5 14,3
4,6 7,6
3,7 4,8
10,1 1,9
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Viisi vuotta valmistumisesta, f.109 Vastavalmistuneet, f.105
Yliopisto Yksityinen yritys
Valtio Järjestö, säätiö, seurakunta tai vastaava
Oma yritys/ työllistää itse itsensä Kunta tai kuntayhtymä, amk
44
Kuvio 17. Vastavalmistuneiden työnantajan sektorin vertailua asuinmaan mukaan, luvut prosentteina
Kuvio 18. Työnantajan sektori ja asuinmaa viisi vuotta valmistumisesta, prosentteina. Muut sektori = amk, järjestöt, säätiöt, seurakunnat jne.
Viisi vuotta valmistumisen jälkeen siis Suomessa asuvien ja yliopistolla työskentelevien osuus on kasvanut, valtiolla työskentelevien osuus
32,1
39,6
9,4
18 44
20 20
16
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Yliopisto Yksityinen sektori Valtio, valtion virasto Muut Asuu Suomessa (f.53) Asuu muualla (f.71)
46,5
35,2
4,2
11,3
2,7
32,4 32,4
10,8
5,4
19
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Yliopisto Yksityinen sektori Valtio, valtion
virasto Kunta,
kuntayhtymä Muut
Asuu Suomessa (f.50) Asuu ulkomailla (f.37)
45 pienentynyt. Ulkomailla työskentelevistä taas useampi on löytänyt
työpaikan yksityiseltä sektorilta ja vastaavasti taas yliopistolla
työskentelevien määrä on pienentynyt. Mielenkiintoista on myös, että ulkomailla asuvista joka kymmenes työskenteli järjestösektorilla.
2.3 Millaista työtä?
2.3.1 Työsuhteen laji ja työuran kokonaisuus
Työllistymisen laadun mittarina voidaan pitää työsuhteiden vakinaisuutta tai määräaikaisuutta. Suurimmalla osalla (53,3 %) vastavalmistuneita työsuhde oli määräaikainen ja toistaiseksi voimassa olevassa
työsuhteessa oli lähes joka kolmannella (ks. tarkemmin kuvio 19).
Muunlainen työsuhde oli näin ollen joka viidennellä: keikkatyötä, provisiopalkkaa, yrittäjyyttä tai muuta (”external researcher”, ”PhD with teaching-based studentship”).
Viisi vuotta valmistumisen jälkeen vakituisessa ja määräaikaisessa kokopäivätyössä oli lähes yhtä moni, hieman alle 40 %:ia vastaajista (ks.
tarkemmin kuvio 19). Eli verrattuna vastavalmistuneisiin, vakituisten työsuhteiden osuus oli kasvanut 10 %:lla ja vastaavasti määräaikaisissa työsuhteissa olevien osuus pienentynyt 13,7 %:lla. Keikkatöitä, yrittäjänä, apurahalla tms. työskenteleviä oli viisi vuotta valmistumisen jälkeen 13,9
%:ia, joten myös epätyypillisessä työsuhteessa olevien määrä oli
pienentynyt n. 7 %:lla. Lopuista 10 %:sta (osa-aikatyö, vanhempainvapaa tai muu) työsuhteen lajia ei pystynyt päättelemään.
46
Kuvio 19. Työsuhteen laji vastavalmistuneilla ja viisi vuotta työelämässä olleilla, luvut prosentteina
Työuran kokonaisuutta tarkennettaessa suurimmalla osalla, 37,8 %:lla kaikista vastaajista, työuraa oli leimannut vaihtuvat työnantajat tai
määräaikaisuudet. Lähes yhtä paljon oli niitä, jotka olivat olleet saman työnantajan palveluksessa tai toimineet yrittäjänä. Noin 11 %:ia
vastaajista oli ollut pääasiassa työttömiä tai työvoiman ulkopuolella, kuten vaikkapa opiskelijoina. ”Muu työuran kokonaisuus” -vastauksen valinneita oli kolme, ja heille siis valmiit vaihtoehdot eivät sopineet (esim.
työttömyyden ja opiskelun vuorottelua). Vertailin työuran kokonaisuutta myös sen mukaan, asuiko vastaaja Suomessa vai muualla (ks. kuvio 20).
Isoimmat erot olivat niissä, joilla oli ollut useita eri työnantajia tai
työsuhteita, mutta ei juurikaan katkoksia: ulkomailla asuvista 46,5 %:lla ja Suomessa asuvista 31,2 %:lla. Vastaavasti taas Suomessa oli enemmän niitä, joilla oli ollut vaihtuvien työnantajien lisäksi työsuhteiden väliin jääviä katkoksia. Muutoin erot eri luokkien välillä olivat muutaman prosentin luokkaa.
36,6 29,7
39,6 51,6
11,9 13,2
11,9 5,5
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Viisi vuotta työelämässä olleet, f = 101
Vastavalmistuneet, f. = 106
Vakituinen työsuhde Määräaikainen Epätyypillinen Ei tietoa tai ei pysty luokittelemaan
47 Kuvio 20. Työuran kokonaisuutta parhaiten kuvaa – vastausten osuudet prosentteina Suomessa ja ulkomailla asuvilla
Uraseurannassa kysytään myös tarkemmin katkoksista työuralla.
Yrittäjänä, free lancerina tai ammatinharjoittajana oli kaiken kaikkiaan toiminut 20,0 %:ia vastaajista (f.24) .Heistä suurin osa oli tehnyt
keikkatöitä palkkatyön ohella (f.16). Vastaajista 5 %:ia (f.6) oli saanut suurimman osan toimeentulosta yrittäjänä/free lancerina. Vastaajista oli ollut 18,6 %:ia prhevapailla (f.21) ja muun syyn vuoksi poissa työelämästä oli ollut 9,0 %:ia vastaajista (f.9). Poissaolon syinä oli mm. matkustelu, sairastuminen, opiskelu tai työpaikan vaihtaminen.
2.3.2 Työn ja koulutuksen vastaavuus
Pelkkä työsuhteen laji tai työura eivät tietenkään kerro, kuinka vastaajat kokevat työn ja koulutuksen vastaavan toisiaan; vaaditaanko työpaikkaan
4,7 2,3
9,3 2,3
46,5 34,9
2,6 2,6
9,1
18,2
31,2 36,4
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Joku muu työuran kokonaisuuden kuvaus Työttömyyttä, jota satunnaiset määräaikaisuudet
keikka- tai freelancetyöt pilkkovat.
Pääasiassa työvoiman ulkopuolella: esim.
opiskelua ja/tai vanhempainvapaata.
Vaihtuvia työnantajia/tehtäviä, joiden välissä katkoksia..
Useita eri
työnantajia/määräaikaisuuksia/apurahoja. Ei juuri katkoksia.
Yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä.
Suomi, f. 77 Ulkomaat, f.43
