uef.fi
PUBLICATIONS OF
THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND General Series
ISBN 978-952-61-3109-2 ISSN 1798-5854
GENERAL SERIES | OUTI SUORSA | ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSTA VUOSINA 2015-2017 VALMISTUNEIDEN... | No 27
General Series
PUBLICATIONS OF
THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND
OUTI SUORSA
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSTA VUOSINA 2015-2017 VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN
Raportti vuosina 2016-2018 kerätyistä työllistymisseurantojen aineistoista
OUTI SUORSA
Itä-Suomen yliopistosta vuosina 2015-2017 valmistuneiden
työllistyminen
OUTI SUORSA
Itä-Suomen yliopistosta vuosina 2015-2017 valmistuneiden
työllistyminen
Raportti vuosina 2016-2018 kerätyistä työllistymisseurantojen aineistoista
Publications of the University of Eastern Finland Genral Series
N:o 27 Itä-Suomen yliopisto
Joensuu 2019
Grano Joensuu
Sarjan vastaava toimittaja: Jarmo Saarti
Myynti: Itä-Suomen yliopiston kirjasto (julkaisumyynti@uef.fi) ja tiedekirjakauppa Granum
ISBN: 978-952-61-3109-2 (nid.) ISBN: 978-952-61-3110-8 (PDF)
ISSNL: 1798-5854 ISSN: 1798-5854 ISSN: 1798-5862 (PDF)
Suorsa, Outi
Itä-Suomen yliopistosta vuosina 2015-2017 valmistuneiden työllistyminen Itä-Suomen yliopisto, Opinto-ja opetuspalvelut, 2019
Publications of the University of Eastern Finland. General Series, no 27 ISBN: 978-952-61-3109-2 (nid.)
ISBN: 978-952-61-3110-8 (PDF) ISSNL: 1798-5854
ISSN: 1798-5854 ISSN: 1798-5862 (PDF) ABSTRAKTI
Tässä raportissa esitellään vuosina 2016-2018 kerättyjen työllistymiskyselyiden tuloksia. Koska vuonna 2018 kysely lähti vain ylemmän päättyvän loppututkinnon suorittaneille, tässä raportissa tarkastellaan vain tätä ryhmää, yhteensä 1601 vuosina 2015-2017 valmistuneen vastauksia. Vastausprosentti eri vuosien välillä vaihteli 19-49 välillä johtuen kyselyn toteutustavasta.
Vastaajista 70 %:ia oli naisia ja miehiä 30 %:ia. Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli 96 %:ia. Eniten vastaajia vastaushetkellä asui Joensuussa, 18 %:ia, seuraavaksi eniten Kuopiossa, 16 %:ia ja kolmanneksi eniten Helsingissä, 11 %:ia.
Ulkomailla asuvia oli 1,5 %:ia. Eniten vastaajissa oli kasvatustieteelliseltä ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneita, molempien osuudet 17 %:ia ja seuraavaksi eniten luonnontieteelliseltä alalta valmistuneita, liki 14 %:ia. Puolet vastaajista oli suorittanut ns. professiotutkinnon eli tutkinnon jolla saadaan ammatillinen pätevyys tai virkakelpoisuus. Opiskeluaikana useimmiten oman alan töitä tekevät olivat professioaloilta, mutta ajallisesti eniten työkokemusta ilmoittivat generalistutkinnon suorittaneet.
Hieman alle puolet vastaajista oli valmistumishetkellä oman alan töissä tai heillä oli työpaikka tiedossa. Valmistumisvuotta seuraavan vuoden huhtikuuhun mennessä kaikkiaan 83 %:ia oli töissä ja 63 %:lla työ vastasi koulutusta. Eniten Itä-Suomen yliopistosta valmistuneita työllistyi kuntasektorille (47,5 %:ia) ja seuraavaksi eniten yksityiselle sektorille (25 %:ia). Eniten vastaajilla oli asiantuntija-tai erityisasiantuntijatehtäviä, seuraavaksi eniten asiakas-tai potilastyötä.
Joka kolmas vastaaja oli kokenut työttömyyttä ja vaikka useammin työttömyyttä kokivat professiotutkinnon suorittaneet, heidän työttömyytensä kesti keskimäärin vähemmän aikaa kuin generalistitutkinnon suorittaneilla. Generalistutkinnon suorittaneille oman alan työkokemukselle ja vastaushetken työllistymisellä oli yhteys. Vastaushetkellä 8 %:ia oli työttömänä ja heistä 40 %:ia asui kyselyhetkellä Pohjois-Karjalassa. Syyt työttömyydelle vaihtelivat tutkinnon tyypin mukaan:
generalisteilla eniten vaikutti se, että itseä kiinnostavaa työtä ei ollut löydetty tai
koettiin että koulutus ei ollut antanut riittäviä työelämävalmiuksia, professioaloilla taas se, että työsuhteiden väliin jäi työttömyysjaksoja.
Noin puolet vastaajista tekisi nykytietämyksellä muutoksia tutkintoonsa;
useimmiten opiskelisi lisää tai laajemmin sivuaineita. Heistä puolet oli (luokan- tai aineen-) opettajiksi valmistuneita, ja tällöin muutoksia yleensä perusteltiin saatavilla lisäpätevyyksillä. Tyytyväisimmiltä nykyiseen tutkintoonsa vaikuttivat niiden alojen vastaajat, joilla työllistyttiin hyvin eli lääkäriksi, hammaslääkäreiksi tai oikeustieteiden maistereiksi valmistuneet.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan saamaansa opetusta ja ohjausta. Keskimäärin tyytyväisiä oltiin oltu laitoksen/osaston ilmapiiriin, koulutukseen investointina, opetusjärjestelyihin, kurssien suoritusmahdollisuuksiin sekä lopputyön ohjaukseen.
Väitteistä muodostettiin kaksi summamuuttujaa, opetus ja koulutuksen työelämäorientaatio. Generalistutkinnon suorittaneet olivat tyytyväisempiä opetukseen kuin professiotutkinnon suorittaneet. Vastaavasti taas tyytyväisyyteen koulutuksen työelämäorientaatioon vaikutti vastaajan suorittaman tutkinnon ohella myös vastaushetken työmarkkinatilanne.
Esipuhe
Koko Itä-Suomen yliopiston olemassa olon ajan on kerätty tietoa yliopistosta valmistuneiden työelämään sijoittumisesta. Työllistymisseuranta on ollut leimallisesti yliopiston oma kysely valtakunnallisen uraseurannan ohella ja on mielestäni hyvin täydentänyt uraseurannoista saatavaa työllistymistietoa. Koska uraseurannat tehdään 5 vuotta valmistumisen jälkeen se myös antaisi mahdollisuuden tutkia kuinka akateemisesti koulutettujen työurat kehittyvät.
Työllistymisseurannat on tähän asti toteutettu vuosittain ja aineisto on kerätty aina huhtikuussa. Uraseurantoja on toteutettu joka toinen vuosi, mutta koska niiden tulokset tulevat olemaan osa yliopistojen rahoitusmallia vuodesta 2021 alkaen, tietoja on jo alettu keräämään vuosittain. Näin ollen uraseurannan merkitys kasvaa ja nousee jopa tärkeämmäksi kuin vastavalmistuneiden työllistymistiedon.
Tässä raportissa esitellään vain työllistymisseurantojen tuloksia koska uraseurannoista on mahdollista saada Opetushallituksen Vipunen-palvelun kautta https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Opiskelijapalaute.aspx sekä Töissä.fi- palvelusta https://toissa.fi/. Tämä raportti on jatkoa edelliselle, vuosina 2010-2012 valmistuneiden raportille ja koskee vuosina 2015-2017 valmistuneiden, ylemmän tutkinnon suorittaneiden vastauksia. Tulokset esitellään pääsääntöisesti koko yliopiston tasolla tai tutkinnoittain. Mikäli vastaajia oli ryhmässään alle 10, heidän vastauksiaan ei ole esitelty. Työllistymisseurantojen ja myös uraseurantojen tuloksista on tehty vuosittain yhteenvedot ja ne löytyvät Kamusta https://kamu.uef.fi/ mm. hakusanalla työllistymiskysely tai uraseuranta.
Toivottavasti tämän raportin löytävät kaikki ne jotka kaipaavat tietoa erityisesti Itä- Suomen yliopistosta valmistuneiden työllistymisestä.
Sisällys
1 Kyselyn toteuttaminen ... 9
2 Katoanalyysi ... 10
2.1 Ikä ja sukupuoli ... 10
2.2 koulutukseen liittyvät taustatiedot ... 11
2.3 Kansainväliset tutkinnon suorittajat ... 12
3 Vastaajien taustatiedot ... 14
3.1 Ikä, sukupuoli ja äidinkieli ... 14
3.2 Kotipaikkakunta ... 14
3.3 Koulutukseen ja opiskeluun liittyviä taustatietoa ... 15
3.3.1 Koulutusalat ja tutkinnot ... 15
3.3.2 Tutkinnon suorittamiseen käytetty aika ja laajuus ... 16
3.3.3 Valmistumiskuukausi ... 18
3.3.4 Toiminta ennen opiskelua ja opiskeluaikana ... 19
4 Työllistyminen ... 21
4.1 Tilanne vastaushetkellä ... 21
4.2 Tilanne huhtikuussa tutkinnoittain ... 22
4.2.1 Työn hakeminen ... 24
4.2.2 Minne työllistytään? ... 25
4.3 Työllistymistä edistävät seikat ... 28
4.4 Työllistymisen laatu ... 29
4.4.1 Koulutusta vastaamaton työ ... 31
4.4.2 Työtehtävien sisältö ... 32
4.4.3 Työssä tarvittavat taidot ... 33
5 Työttömyys ... 36
5.1 Ketkä kokivat työttömyyttä?... 36
5.2 Työttömyyden syy ... 38
5.2.1 Työttömyys asuinmaakunnan mukaan ... 39
5.2.2 Muu syy työttömyyteen ... 40
6 Mielipide koulutuksesta ... 41
6.1 Tyytyväisyys tutkintoon ... 41
6.2 Sivuaineet ... 43
6.3 Mielipide opetuksesta ja ohjauksesta laitoksella ... 45
6.4 mielipide Koulutuksesta työelämän näkökulmasta ... 49
7 Lopuksi ... 53
7.1 Tulosten käyttäminen jatkossa ... 53
7.2 Lopuksi kiitos ... 54
Liite 1 Kyselylomake vuonna 2016………...55
Liite 2. Kyselylomake vuonna 2017………..59
Liite 3. Vastaajien pääaineet ja koulutusohjelmat………..63
Liite 4. Ammattinimikeluettelo tutkinnoittain………68
Liite 5. Ylimääräisiä kuvioita ja taulukoita………..86
Taulukko 1. Vuosina 2015-2017 loppututkinnon suorittaneet ja vastanneet ... 9
Taulukko 2. Kaikkien valmistuneiden ja kyselyyn vastanneiden iän vertailu ... 10
Taulukko 3. Miesten määrä koko perusjoukosta ja vastaajista ... 10
Taulukko 4. Opintoihin liittyviä taustatietoja ... 12
Taulukko 5. Kansainvälisten tutkinnon suorittajien osuudet ... 13
Taulukko 6. Vastaajat tutkinnoittain ... 16
Taulukko 7. Opiskeluaikana hankittu oman alan työkokemus tutkinnoittain ... 19
Taulukko 8. Tärkeimmät ja vähiten tärkeät työllistymistä edistävät seikat ... 28
Taulukko 9. Vaadittu tutkinnon taso ja työtehtävät ... 30
Taulukko 10. Työn koettu vaativuus useimmiten valinneet tutkinnoittain ... 31
Taulukko 11. Työssä tarvittavat 5 tärkeintä taitoa työtehtävien sisällön mukaan, luvut keskiarvoina ... 34
Taulukko 12. Työttömyysajan kesto ... 37
Taulukko 13. Työttömyys ja opiskeluaikainen työkokemus generalisteilla ... 38
Taulukko 14. Tutkinnoittain ne, jotka suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan usemmiten ja harvimmin valinneet ... 42
Taulukko 15. Mitä opettajaksi valmistuneet opiskelisivat lisää tai enemmän ... 43
Taulukko 16. Mitä generalistitutkinnon suorittaneet opiskelisivat työnantajan sektorin mukaan ... 44
Taulukko 17. Opetusta ja ohjausta koskevat väitteet, luvut keskiarvoina ... 46
Taulukko 18: Ristiintaulukointi työttömyydestä sukupuolen mukaan ... 88
Taulukko 19. Anova –table työttömyysajan kestosta ... 89
Kuvio 1. Vastanneiden ja vastaamattomien määrät koulutusaloittain %:na ... 11
Kuvio 2. Vastaajien asuinmaakunnat keväällä 2016-2018 %:na ... 15
Kuvio 3. Vastaajien opintoihin käyttämä aika tutkinnoittain ... 17
Kuvio 4. Valmistuneet kuukausittain tietyillä aloilla, luvut frekvensseinä. ... 18
Kuvio 5. Tilanne valmistumishetkellä professio-ja generalistitutkinnot eriteltynä .. 21
Kuvio 6. Tilanne kyselyhetkellä professiotutkinnot eriteltynä ... 23
Kuvio 7. Työtilanne valmistumishetkellä generalistitutkinnoilla ... 24
Kuvio 8. Mitä kautta tieto työpaikasta saatu –osuudet %:na ... 25
Kuvio 9. Työnantajan sektori eri professiotutkinnoilla ... 26
Kuvio 10. Työnantajan sektori eri generalistitutkinnoilla ... 27
Kuvio 11. Miten hyvin työ vastaa koulutusalaa %:na ... 30
Kuvio 12. Syyt vastaanottaa koulutusta vastaamaton työ, luvut %:na ... 32
Kuvio 13. Työnantajan sektori työtehtävien pääasiallisen sisällön mukaan... 33
Kuvio 14. Työttömyyden kokemus tutkinnoittain, luvut frekvensseinä ... 36
Kuvio 15. Työttömyyteen vaikuttaneet syyt, samaa mieltä väitteen kanssa olevien määrät prosentteina ... 39
Kuvio 16. Työttömyys ja vastaushetken asuinmaakunta, luvut prosentteina ... 40
Kuvio 17. Tyytyväisyys tutkintoon tai mitä muutoksia teksi, osuudet %:na ... 41
Kuvio 18. Ohjausta mittaavien väitteiden keskiarvot laitoksittain keskiarvoina (asteikko 4 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä) ... 47
Kuvio 19. Opetus-summamuuttujan saamat keskiarvot yksiköittäin ... 48
Kuvio 20. Koulutuksen työelämäorientaatio keskiarvot tutkinnoittain ... 50
Kuvio 21. Koulutuksen työelämäorientaatio keskiarvot yksiköittäin ... 51
Kuvio 22. Työssä tarvittavat taidot tärkeimmästä vähiten tärkeään, luokat yhdistettyinä (3-4 tärkeä ja 1-2 ei tärkeä), luvut %:na ... 86
Kuvio 23. Opiskelisi lisää tai enemmän tai vaihtaisi-sivuaineen vastausten valinneet professio- ja generalistitutkinnot eriteltynä ... 87
Kuvio 24 Mitä muita muutoksia tutkintoon vastaukset, luvut frekvensseinä ... 87
KESKEISET LYHENTEET JA KÄSITTEET
FM = filosofian maisteri, HTM = hallintotieteiden maisteri, KM = kasvatustieteen maisteri, KTM = kauppatieteiden maisteri, LL = lääketieteen lisensiaatti LTO = lastentarhaopettaja, MMM = maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, PsM=
psykologian maisteri, TM = teologian maisteri, TtM = terveystieteiden maisteri, YTM = yhteiskuntatieteiden maisteri
f. = frekvenssi = havaintojen määrä N = lukumäärä
Professiotutkinto = tutkinto, jolla saadaan laissa määritelty ammatillinen pätevyys tai virkakelpoisuus
Generalistutkinto = ns. asiantuntijamaisteritutkinto
9
1 Kyselyn toteuttaminen
Työllistymisseuranta tehdään valmistumisvuotta seuraavan vuoden huhtikuussa.
Tässä raportissa tarkastellaan vuosina 2015-2017 ylemmän päättyvän tutkinnon1 suorittaneiden vastauksia. Vuosina 2016 ja 2017 kysely tehtiin sekä posti- että sähköisenä kyselynä. Postikyselyssä käytetyt lomakkeet löytyvät tämän raportin lopussa liittein 1 ja 2. Kaikille, joille löytyi Väestörekisteriltä kotimaan osoite, lähetettiin paperinen kyselylomake. Mikäli henkilölle ei voitu lähettää postia, lähetettiin hänelle sähköpostia, jossa oli linkki sähköiseen lomakkeeseen. Koska sähköpostiosoitteet saatiin opiskelijarekisteristä, kaikkia ei tavoitettu vanhentuneen sähköpostiosoitteen takia. Vuonna 2018 kysely tehtiin edellisenä vuonna valmistuneille pelkästään sähköisesti ja vaikka n. 60 %:lle löytyi toimiva sähköpostiosoite, jäi vastausaktiivisuus selkeästi alhaisemmaksi kuin aikaisempina vuosina (ks. taulukko 1).
Taulukko 1. Vuosina 2015-2017 loppututkinnon suorittaneet ja vastanneet
2015 2016 2017 Ylemmän päättyvän loppututkinnon suorittaneita 1379 1418 1384 Osoite kotimaassa /*toimiva sähköpostiosoite 1268 1346 868*
Vastaajia 642 692 267
Vastausprosentti (laskettu kaikista valmistuneista) 46,6 % 48,8 % 19,3 %
Edelliseen raporttiin verrattuna kyselyä uudistettiin siten, että vastaajien taustatiedot poimittiin opiskelijarekisteristä. Tämän käytännön tarkoitus oli paitsi lyhentää lomaketta, myös yhdenmukaistaa vastauksia mm. pääaineen tai koulutusohjelman mukaan. Kaiken kaikkiaan vastaajia oli 1618, mutta puuttuvien taustatietojen takia tämän raportin aineistosta jouduttiin jättämään pois 17:sta vastaajan vastaukset.
Opiskeluun liittyvät taustatiedot ovat tärkeitä kun vastauksia halutaan ryhmitellä (mm. tutkinto, koulutusohjelma tai tutkinnon tuoma ammatillinen pätevyys tai virkakelpoisuus).
1 Maisterin, proviisorin, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnot
10
2 Katoanalyysi
Tutkinnon suorittaneiden taustoista tiedetään sukupuoli, ikä ja äidinkieli sekä opiskeluun liittyvät taustatiedot. Näin ollen katoa voidaan tarkastella taustatietojen perusteella. Yksi selkeä ryhmä, josta muodostuu katoa, ovat ulkomaille tutkinnon suorittamisen jälkeen muuttaneet ja joita näin ollen on mahdoton tavoittaa, mikäli toimivaa sähköpostiosoitetta ei ole tiedossa.
2.1 IKÄ JA SUKUPUOLI
Aikaisemman raportin perusteella suhteessa vähiten vastaavat 30-35-vuotiaat ja miehet. Näin näyttäisi olevan nytkin, tosin kovin suurista eroista ei ole kyse (taulukko 2). Viimeisimmän, pelkästään sähköpostilla tehdyn kyselyn perusteella vaikuttaisi siltä, että miesten vastausaktiivisuus hieman paranee tai naiset sitten vastaavasti vastaavat huonommin sähköisiin kyselyihin (ks. taulukko 3).
Taulukko 2. Kaikkien valmistuneiden ja kyselyyn vastanneiden iän vertailu
Valmistuneet Vastaajat Erotus Minimi ja maksimi iälle 21,7
79,6
21,7 79,6
Keski-arvo iälle 31,6 32,0 +1
Mediaani 28 28
Moodi 26 26
Alle 30-vuotiaita 60 % 61 % +1
30-35-vuotiaita 19 % 16 % -3
yli 35-vuotiaita 21 % 23 % +2
Taulukko 3. Miesten määrä koko perusjoukosta ja vastaajista
2015 2016 2017 Miehiä tutkinnon suorittaneista, f. 470 465 487
Miehiä tutkinnon suorittaneista %:na 34 % 33 % 35 %
Miesvastaajien määrä 192 193 89
Kaikista vastaajista miehiä 30 % 28 % 33 %
11 2.2 KOULUTUKSEEN LIITTYVÄT TAUSTATIEDOT
Vastaajien katoa voidaan tutkia koulutukseen liittyvien taustatietojen valossa. Alla olevassa kuviossa sitä on tutkittu koulutusaloittain (kuvio 1).
Kuvio 1. Vastanneiden ja vastaamattomien määrät koulutusaloittain
%:na
Koulutusaloittain tarkasteltuna vastausprosentti (laskettuna kaikista tutkinnon suorittaneista) vaihteli 31% - 46 % välillä, keskiarvon ollessa 39 %. Useimmin vastasivat hammaslääketieteelliseltä ja teologiselta alalta valmistuneet, harvimmin luonnontieteelliseltä ja kauppatieteelliseltä alalta valmistuneet. Kauppatieteellisellä alalla tätä voi selittää Suomen ekonomien kysely, joka tehdään myös vastavalmistuneille.
Koska Oprista saadaan tilastotietoa valmistuneiden tutkintojen laajuuksista, käytetyistä lukukausista sekä muista yksityiskohdista kuten onko opiskelupaikka saatu avoimen väylän kautta, monipuolistaa se aineiston tarkastelumahdollisuuksia.
Nämäkään opiskelun taustatiedot eivät juurikaan tuoneet eroja esille (ks. taulukko 4). Ainoastaan avoimen väylän kautta tulleet ovat vastanneet kyselyyn ahkerammin kuin muut (vastausprosentti 50 % oman ryhmän sisällä). Heidän osuutensa kaikista tutkinnon suorittaneista on kuitenkin sen verran pieni, että kokonaisvastausprosentin kannalta sillä ei ole merkitystä. Maisteriohjelmissa
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Luonnontieteet
Kauppatieteellinen Maatalous- ja metsätieteellinen Lääketieteellinen Psykologia Keskiarvo Oikeustieteellinen Humanistinen ala Terveystieteellinen Kasvatustieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Farmasia Teologia Hammaslääketieteellinen
Vastausprosentit koulutusaloittain
Vastanneet Ei-vastanneet
12
opiskelleiden huonoa vastausprosenttia (17,2 %) voi osin selittää kansainvälisten opiskelijoiden suuri osuus, koska heitä jää suhteessa eniten tavoittamatta puuttuvien osoitetietojen takia (ks. tarkemmin seuraava kappale).
Taulukko 4. Opintoihin liittyviä taustatietoja
Kaikki valmistuneet
Kaikki vastanneet Opintopisteet min-max
Opintopisteet, keskiarvo
120-504,00 163,48
120-381,50 163,41 Opintopisteet tiedekunnittain, keskiarvo
Filosofinen
Luonnontieteiden ja metsätieteiden Terveystieteiden
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden
151,57 125,86 238,44 163,48
153,05 141,39 226,71 140,07
Suoritusaika lukukausina Netto min.-max
Netto keskiarvo
1-48 10,9
2-48 11,37
Suoritusaika lukukausina Brutto min-max
Brutto keskiarvo
1-69 11,5
2-60 11,9
Avoimen väylän kautta tulleita, f. ja % 184 4,4 %
92 5,7 %
Maisteriohjelmassa opiskelleita, f. ja % 553 13,2 %
95 5,9 %
2.3 KANSAINVÄLISET TUTKINNON SUORITTAJAT
Ei suomea (tai ruotsia tai saamea) äidinkielenä puhuvia tutkinnon suorittajia on noin kymmenesosa kaikista tutkinnon suorittaneista. Heistä noin 40 %:lle löytyi Väestörekisteristä osoite Suomessa, joten loppuja on pyritty tavoittamaan sähköpostitse. Ei-suomea äidinkielenään puhuville on lähetetty yleensä englanninkielinen lomake. Mikäli on tehty perustutkinto, joka edellyttää hyvää suomen kielen taitoa, lomake on voitu lähettää myös suomen kielisenä. Tälle
13 käytännölle perusteluna on se, että vastaajien äidinkieli on yleensä aina jokin muu kuin englanti, joten englanninkielisen lomakkeen täyttäminen voidaan kokea vaivalloisempana kuin suomenkielisen. Sähköiseen lomakkeeseen vastaajat voivat taas itse valita kumman kielisen lomakkeen haluavat täyttää.
Aikaisemmassa raportissa (2010-2012) kansainvälisten tutkinnon suorittajien vastausprosentti oli alhaisempi kuin suomalaisilla, ja näin tälläkin tarkastelujaksolla.
Tosin viimeisimmissä kyselyssä keväällä 2018 heidän osuutensa vastanneista on selvästi suurempi kuin aikaisempina vuosina, mutta tätä selittänee suomenkielisten vastaajien kato enneminkin kuin kansainvälisten opiskelijoiden vastausaktiivisuuden kasvu.
Taulukko 5. Kansainvälisten tutkinnon suorittajien osuudet
Kansainväliset tutkinnon suorittajat 2015 2016 2017 Äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi 147 175 193
Osuus tutkinnon suorittaneista 11 % 12 % 14 %
Osoite Suomessa, frekvensseinä 68 66 ei tietoa
Osoite Suomessa prosentteina 46 % 38 % ei tietoa
Vastaajia 14 21 36
Vastausprosentti oman ryhmän sisällä 10 % 12 % 19 %
Osuus %:na kaikista vastanneista 2 % 3 % 13 %
14
3 Vastaajien taustatiedot
3.1 IKÄ, SUKUPUOLI JA ÄIDINKIELI
Vastaajien ikä (valmistumisvuonna) vaihteli 21 ja 79 vuoden välillä. Keskiarvo iälle oli 31 vuotta, mediaani 28 vuotta ja moodi 26 vuotta (ks. taulukko 2 edellisessä kappaleessa). Eniten vastaajissa oli valmistumishetkellä 25- 26- vuotiaita (molempia 5,5 %). Tutkinnoittain vertailtuna keski-iältään nuorimmat vastaajat olivat maatalous- ja metsätieteiden maistereita tai proviisoreita (molemmissa keski-ikä 27 vuotta), vanhimmat taas terveystieteiden maistereita (keski-ikä 40 vuotta).
Vastanneista 1126 oli naisia eli 70,3 %. Vastaavasti miehiä 474 eli 29,6 %:ia. Eniten miesvastaajia oli maatalous- ja metsätieteiden maistereissa (57,1 %:ia), vastaavasti taas naisvastaajia oli eniten terveystieteiden maisterin tutkinnon suorittaneissa (87,1 %).
Valtaosa vastaajista puhui suomea tai ruotsia, yhtään äidinkielenään saamea puhuvaa aineistossa ei ollut. Muuta kuin suomea tai ruotsia (tai saamea) äidinkielenään puhuvia oli 4,4 %. Heistä eniten on venäjää äidinkielenään puhuvia (1 %), seuraavaksi eniten englantia puhuvia (0,6 %) ja urdua (0,5 %). Vastaajissa on molempia sukupuolia yhtä paljon. Tutkinnoittain valmistuneista eniten oli luonnontieteistä valmistuneita (16,8 %). Muita tutkintoja suorittaneita oli humanistiselta alalta (6,2 %), kauppatieteistä (2,4 %), maatalous- ja metsätieteistä (14,3 %), terveystieteistä (5,9 %) ja yhteiskuntatieteistä (2 %).
3.2 KOTIPAIKKAKUNTA
Vastaajien kotipaikkakuntatiedot poimittiin Väestörekisteristä saadun tiedon mukaan (vuosilta 2016-2017) ja sähköisesti toteutetussa kyselyssä vuonna 2018 vastaajien oman ilmoituksen mukaan. Vastaajista 1,5 % asui ulkomailla (f. 24) ja kahdelta vastaajalta tieto puuttui. Eniten vastaajia asui Joensuussa, 18 %, seuraavaksi eniten Kuopiossa, 16 %, ja kolmanneksi eniten Helsingissä, 11 %. Kaikkiaan vastaajia asui 164:llä eri paikkakunnalla ja niistä 4,6 % (f.73) oli sellaisia, joissa asui vain yksi vastaaja. Näin ollen asuinpaikkakunnan tarkastelu oli mielekkäämpi tehdä
15 maakunta-tasolla. Ulkomailla asuvat on säilytetty omana ryhmänään (1,5 %:ia vastaajista). Ahvenanmaa oli ainoa maakunta josta ei ollut vastaajia, joten siksi se puuttuu kuviosta.
Kuvio 2. Vastaajien asuinmaakunnat keväällä 2016-2018 %:na
3.3 KOULUTUKSEEN JA OPISKELUUN LIITTYVIÄ TAUSTATIETOA
Vastaajilla oli 104 erilaista pääainetta ja 54 eri koulutusohjelmaa. Vastaajamäärät pääaineittain ja koulutusohjelmittain löytyvät liitteenä (liite 3). Eniten vastaajia oli kasvatustiede pääaineenaan valmistuneita; 9,6 %:ia ja seuraavaksi eniten sosiaalityöstä, 4,8 %:ia. Koulutusohjelmittain tarkasteltuna, eniten vastaajissa oli lääketieteen koulutusohjelmasta valmistuneita; 8,9 %:ia ja seuraavaksi eniten Joensuun luokanopettajakoulutuksesta valmistuneita, 3,7 %:ia. Koska vastaajamäärät pääaineittain tai koulutusohjelmittain ovat hyvin pieniä, vastauksia on ryhmitelty yleensä tutkinnon perusteella.
3.3.1 Koulutusalat ja tutkinnot
Suurimman vastaajaryhmän muodostivat kasvatustieteellisen alan opiskelijat 17,2 %:n osuudellaan. Liki saman verran oli yhteiskuntatieteelliseltä alalta valmistuneita, joita oli kaikista vastaajista 17,1 %:ia ja kolmanneksi eniten vastaajia oli luonnontieteelliseltä alalta valmistuneista, 13,7 %:ia vastaajista. Vähiten vastaajia
21,420,3 20,1
5,9 4,5 4,3 4,1 3,9
2,9 2,6 1,8 1,6 1,5 0,9 0,7 0,6 0,6 0,6 0,3 0,2 0,0
5,0 10,0 15,0 20,0
25,0
Vastaajien asuinmaakunnat keväällä 2016-2018
16
oli hammaslääketieteelliseltä koulutusalalta valmistuneista, 1,8 %:ia sekä psykologian alalta valmistuneita, 1,9 %:ia.
Tutkinnoittain tarkasteltuna vastaajien jakautumiseen ei tule suurta muutosta: eniten vastaajissa oli kasvatustieteen maistereita, 17,2 %:ia, seuraavaksi eniten filosofian maistereita luonnontieteelliseltä alalta, 13,7 % ja kolmanneksi eniten yhteiskuntatieteiden maistereita, 11,9 %:ia. Pienimmän ryhmän muodostavat kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterit, joita vastaajissa oli yhteensä neljä. Näin ollen tämän ryhmän vastauksia ei raportoida tai ne on yhdistetty oikeustieteiden maisterin tutkinnon suorittaneiden vastauksiin silloin kun vastauksia tarkastellaan tutkinnoittain.
Taulukko 6. Vastaajat tutkinnoittain
Tutkinto Frekvensseinä Prosentteina
Filosofian maisteri, humanistinen ala 162 10,1 Filosofian maisteri, luonnontieteelinen ala 220 13,7
Hallintotieteiden maisteri 83 5,2
Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri 4 0,2
Kasvatustieteen maisteri 275 17,2
Kauppatieteiden maisteri 124 7,7
Maatalous-ja metsätieteiden maisteri 35 2,2
Proviisori 59 3,7
Psykologian maisteri 31 1,9
Teologian maisteri 58 3,6
Terveystieteiden maisteri 170 10,6
Yhteiskuntatieteiden maisteri 190 11,9
Hammaslääketieteen lisensiaatti 29 1,8
Lääketieteen lisensiaatti 143 8,9
Vastaajista 13,6 %:illa oli opettajan pedagogiset opinnot eli heillä on aineenopettajan pätevyys. Ammatillista pätevyyttä tai virkakelpoisuutta antavan tutkinnon2 oli suorittanut hieman yli puolet vastaajista eli 50,3 %. Generalistialan eli ns.
asiantuntijamaisterin tutkintoja siis oli vastaavasti 49,7 %:lla.
3.3.2 Tutkinnon suorittamiseen käytetty aika ja laajuus
Tutkinnon suorittamiseen käytetystä ajasta saadaan tietoa opiskelijarekisteristä.
Opinto-oikeuden alkamisaika vaihteli vuodesta 1986 vuoteen 2016. Opinto-oikeuden
2 Tutkinnot: hammaslääketieteen lisensiaatti, lääketieteen lisensiaatti, proviisori, psykologi, oikeustieteen maisteri, koulutusohjelmat: erityisopettaja, erityiskasvatuksen ko., erityislastentarhaopettajan maisteriko., luokanopettajan ko., kotitalousopettajan ko., käsityönopettajan ko., ohjauksen koulutus, suuntautumisvaihtoehdot: aineenopettaja, teologi, terveystieteiden opettaja
17 alkamisaika ei kuitenkaan kerro sitä, paljonko tutkinnon suorittamiseen on tosiasiallisesti käytetty aikaa, vaan sitä voi tarkastella käytettyjen lukukausina avulla.
Kuviossa 4 tutkinnon suorittamisaikaa on tutkittu käytettyjen lukukausien (brutto) avulla, jotka on muutettu lukuvuosiksi.
Kuvio 3. Vastaajien opintoihin käyttämä aika tutkinnoittain
Tarkastelussa on erotettu avoimen väylän kautta tulleet ja maisteriohjelmissa opiskelleet, koska oletuksena oli, että heidän tutkinnonsuorittamisaikansa olisivat olennaisesti lyhyempiä kuin muilla. Myös tutkinnon laajuuden voisi ajatella käytettyjen lukuvuosien määrään eli lisensiaateiksi ja psykologeiksi opiskelevilla olisi eniten käytettyjä lukuvuosia, mutta ihan näin asia ei ollut. Vähiten lukuvuosia olivat käyttäneet oikeustieteiden maistereiksi valmistuneet, joilla opinnot olivat keskimäärin kestäneet 2,7 lukuvuotta. Maisteriohjelmissa opiskelleilla oli seuraavaksi vähiten lukuvuosia, keskimäärin 3,1 vuotta. Eniten lukuvuosia opintoihinsa käyttivät humanistit, 7 lukuvuotta ja seuraavaksi eniten lääketieteen lisensiaatit, 6,7 lukuvuotta.
Laajimmat tutkinnot olivat lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaateilla, lääkäreiksi opiskelleilla keskimäärin 363 opintopistettä ja hammaslääkäreillä 328.
Suppeimmat tutkinnot taas olivat proviisoreilla, keskimäärin 122 opintopistettä sekä 6,77,4
6,66,6 5,96 5,65,7 5,65,6 5,15,5 4,54,8 2,73,1
7 6
6 6 6 6 5,5 5
5,5 5 5 4,5 5 4,5 2,52,8
0 1 2 3 4 5 6 7 8
FM, hum LL FM, luoTM MMMYTM KTM HTMHLL KM TtM Avoimen väyläProviisoriPsM MaisteriohjelmaOTM
Tutkinnon suorittamiseen käytetty aika lukuvuosina (brutto)
Mediaani Ka.
18
terveystieteiden maistereilla, 127 opintopistettä. Proviisoreilla oli myös pienin hajonta opintopisteissä: kaikki mahtuvat 16,5 opintopisteen sisälle. Suurin hajonta oli vastaavasti humanisteilla, 187 opintopistettä (suurin määrä tutkintoon sisällytettyjä opintopisteitä oli 307,00). Myös aineenopettajaksi valmistuneet tekivät keskimäärin laajempia tutkintoja.
3.3.3 Valmistumiskuukausi
Tarkastelin myös vastaajien valmistumiskuukautta, nyt kun siihen oli mahdollisuus.
Selvästi isoin osuus oli valmistunut kevätlukukaudella, 67,1 %:ia. Yksittäisistä kuukausista eniten valmistuneita oli kesäkuussa (18,7 %:ia vastaajista) ja toukokuussa (17,1 %). Joulukuu tuo kolmannen piikin valmistumiseen 13,1 %:in osuudellaan. Alla olevassa kuviossa (kuvio 4) on tarkemmat valmistumismäärät.
Kuvio 4. Valmistuneet kuukausittain tietyillä aloilla, luvut frekvensseinä.
Tarkastelin valmistumiskuukausia myös eri alojen suhteen, ajatuksella että erityisesti opettajiksi valmistuvat pyrkisivät ajoittamaan tutkinnon suorittamisen keväälle, jotta ehtisivät hakea seuraavan lukuvuoden opettajanpaikkoja (kuvio 4). Tämä osin piti paikkansakin: opettajiksi valmistuneista isoin osuus (75 %:ia) valmistui kevätlukukauden aikana ja touko-kesäkuussa yksistään 46 %:ia. Muilla professioaloilla3 kevät ei muodosta valmistumiseen niin selkeää piikkiä. Pieni yllätys oli, että myös generalisteista valmistui suurin osa eli joka kolmas touko-kesäkuun aikana. Toisen selkeän valmistumispiikin muodosti joulukuu.
3Sote-alalle olen laskenut lääkärit, sosiaalityöntekijät ja psykologit, joten muut professioalat sisältävät oikeustieteiden maisterit, proviisorit ja teologit.
41 33
63 59
124 142
38 26
50 42 64
111
27 16 33 30
89 92
8 8 12 16 17
47
15 26 28 32 46 44
13 6 18 13 19
43
6 6 7 10 14 19
6 9 8 3 3 8
0 20 40 60 80 100 120 140 160
Valmistumiskuukausi eri aloilla
Genralistit Opettajat Sote-ala Muut professiot
19 3.3.4 Toiminta ennen opiskelua ja opiskeluaikana
Vastaajilta kysytään, onko heillä aikaisempia korkeakoulututkintoja. Eniten vastaajissa (65,5 %) oli niitä, joilla ei ollut toista korkeakoulututkintoa. Aikaisempia tutkintoja oli joka kolmannella ja saman aikaisesti toista kk-tutkintoa suorittavia oli 4 %. Aikaisemman tutkinnon omaavista hieman yli puolella (57 %:ia) tutkinto oli ammattikorkeakoulututkinto ja se oli yleisimmin joko sairaanhoitajan tutkinto (11 %:lla) tai sosionomi (10,1 %:lla). Samanaikaisesti toista tutkintoa suorittaneilla taas tyypillisin tutkinto oli filosofian maisterin tutkinto (19 %:lla) tai kasvatustieteen kandidaatti (9,5 %lla, f. 6).
Vastaajilta kysyttiin opiskeluaikana hankitusta oman alan työkokemuksesta (ks.
taulukko 7). Tähän tuli laskea mukaan opiskeluaikana tehdyt harjoittelut, mutta harmillisesti osa professiotutkinnon suorittaneista jätti vastaamatta tähän, vaikka heillä on useita pakollisia harjoitteluita. Ilmeisesti opintoihin pakollisina kuuluvia oman alan harjoitteluita ei mielletä oman alan työkokemukseksi. Näin ollen kyseisen kohdan vastaukset eivät anna täysin todenmukaista kuvaa opiskeluaikana hankitusta työkokemuksesta, erityisesti professiotutkinnon suorittaneiden osalta.
Taulukko 7. Opiskeluaikana hankittu oman alan työkokemus tutkinnoittain
Useimmiten kokopäivätöissä
• YTM 16,2 % (joista puolella sosiaalityö pääaineena)
• LL 12,2 %
• FM, luonnontieteet 12,2 % (joista neljäsosa tietojenkäsittelytieteen opiskelijoita)
Useimmiten osa- aikatöitä
• KM 14,9 % (kaikki opettajia)
• FM, luonnontieteet 14 % (kolmasosa aineenopettajia)
• LL 13,4 %
Useimmiten free lance- tai keikkatöitä
• KM 29,2 % (kaikki opettajia)
• LL 20,7 %
• FM, humanistinen ala 16,6 % (kolmasosa aineenopettajia ja joka neljäs kääntäjä) Useimmiten harjoittelussa
HUOM! vain generalistien vastaukset
• FM, luonnontieteet 25,4 %
• YTM, 23,7 %
• FM, humanistinen ala 12,7 %
Ei lainkaan oman alan työkokemusta
• FM, luonnontieteet 21,1 %
• KM 16,4 %
• FM, humanistinen ala 14,6 %
• Generalistitutkinto 73,7 %:lla
Kaikista vastaajista oman alan
• kokopäivätöissä 49,5 %
• osa-aikatöissä 29,4 % keikkatyössä 16, 9 %
• harjoittelussa 30,2 %
• ei lainkaan
työkokemusta 13,3 %
20
Puolet vastaajista oli tehnyt oman alansa kokopäivätöitä ja joka kolmas osa-aikatöitä.
Oman alan harjoittelun oli suorittanut joka kolmas vastaaja. Kaikkiaan 13,3 %:ia vastaajista ilmoitti että ei ollut tehnyt oman alan töitä lainkaan opiskeluaikanaan.
Ilman oman alan työkokemusta olevista valtaosa oli ns. generalistitutkinnon suorittaneita (73,7 %:ia) ja erityisesti luonnontieteelliseltä alalta valmistuneita, joita oli viidesosa. Yleisimmin oman alan töitä olivat tehneet yhteiskuntatieteiden maisterit, oman alan osa-aikatöitä tai keikkatöitä kasvatustieteen maisterit sekä lääkäriksi valmistuneet. Taulukossa 7. on eritelty tutkinnon mukaan, minkä tyyppistä työkokemusta opiskeluaikana on hankittu. Taulukosta huomaa, että opiskeluaikana oman alan töitä tekevät eniten ns. professialojen tutkintoja suorittavat ja tästä voinee myös päätellä myös, että näitä töitä on eniten tarjolla.
Vastaajilta kysyttiin myös (oman alan) työkokemuksen määrää kuukausina.
Vastaukset vaihtelivat yhdestä viikosta 20 vuoteen. Joukossa oli myös niitä, jotka ilmoittivat työskennelleensä koko opiskeluajan tai olivat laskeneet mukaan koko työhistoriansa. Tämä siis vääristää tuloksia mutta en lähtenyt muuttamaan tai poistamaan vastauksia, koska se olisi voinut vääristää tuloksia vielä enemmän..
Kokopäivätyötä oli keskimäärin tehty 19 kk, generalistitutkinnon suorittaneet enemmän (keskimäärin 21 kk) kuin professiotutkinnon suorittaneet (16 kk). Osa- aikatyötä oli tehty keskimäärin 12 kk, professioaloilla keskimäärin 10 kk ja generalistialoilla keskimäärin 15 kk.
21
4 Työllistyminen
Kyselyn yksi tärkeä tehtävä on saada tietoa yliopistosta valmistuneiden työmarkkinoista. Niinpä kyselylomakkeella kysellään tarkemmin työtilanteen ohella myös työllistymisen laatuun liittyviä asioita sekä siitä mistä ja miten työpaikat ovat löytyneet. Myös vastaajien arviot siitä mitkä seikat ovat auttaneet työllistymään ovat mielenkiintoisia, koska niissä on eroja alojen suhteen.
4.1 TILANNE VASTAUSHETKELLÄ
Alla olevassa kuviossa on yhteenveto valmistumishetken tilanteesta. Koulutusta vastaava työ-vaihtoehtoon sisältää myös osa-aikatyötä tekevät, koska heidän määränsä on vain muutaman prosentin luokkaa. Jokin muu-vaihtoehdossa ovat mm.
vanhempainvapaalla olleet, eläkeläiset, muita opintoja tekevät.
Kuvio 5. Tilanne valmistumishetkellä professio-ja generalistitutkinnoilla
Valmistumishetkellä koulutustaan vastaavissa töissä oli kaikkiaan 46,2 %:ia vastaajista ja (oman alan) työpaikka oli tiedossa 8,0 %:lla. Joka viidennellä vastaajalla (21,8 %) taas ei ollut tiedossa työpaikkaa. Koulutusta vastaamattomassa työssä oli 16,5 %:ia ja jatko-opintoja aikoi 2,7 %:ia vastaajista. Jokin muu tilanne (eläkkeellä,
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Professio Generalisti
Olitko valmistumishetkellä töissä?
Olin koulutustani vastaavassa työssä.
Minulla oli työ, joka ei vastannut koulutustani.
En ollut, mutta minulla oli tiedossa työpaikka.
En ollut, eikä minulla ollut tiedossa työpaikkaa.
En ollut, aioin jatkaa heti opintoja lisensiaatin tai tohtorin jatkotutkintoon.
jokin muu
22
vanhempainvapaalla, muita opintoja, keikkatyötä tekeviä) oli 4,9 %:illa vastaajista.
Yllä olevasta kuviosta huomaa, että professioaloilla valmistumishetken tilanne työllistymisen näkökulmasta on hiven parempi ja erityisesti generalisteista isompi osuus oli valmistumishetkellä koulutustaan vastaamattomassa työssä.
Eniten opiskelijoita valmistuu toukokuussa (17,2 %:ia) ja kesäkuussa (18,7 %:ia) ja ylipäätänsä kevätlukukauden aikana valmistuu kaksi kolmasosaa kaikista vuoden aikana tutkinnon suorittaneista (ks. kappale 3.3.3 Valmistumiskuukausi). Niinpä vertailin valmistumiskuukauden mukaan valmistumishetken tilannetta. Suurin osuus koulutusta vastaamattomissa töissä olevista (24,7 %:ia) oli valmistunut kesäkuussa, samoin niistä, joilla valmistumishetkellä oli työpaikka tiedossa (30,7 %).
Myös heistä, jotka eivät olleet töissä eikä ollut työpaikkaa tiedossa, isoin osuus (19,2 %):ia oli valmistunut kesäkuussa.
4.2 TILANNE HUHTIKUUSSA TUTKINNOITTAIN
Tarkastelin ensin huhtikuun tilannetta Tilastokeskuksen luokittelua mukaillen, jossa on kolme luokkaa: työssä, työtön tai työvoiman ulkopuolella (=muu). Työssä oleviin on laskettu mm. jatko-opintoja työsuhteessa tekevät, apurahalla työskentelevät sekä työharjoittelussa olevat. Tämän luokittelun perusteella kaiken kaikkiaan 83,0 % vastaajista oli töissä kyselyhetkellä, 8,8 %:ia oli työttömänä ja jotain muuta tekeviä 8,2 %:ia.
Tarkemmassa tarkastelussa mm. koulutustaan vastaavassa työssä oli 62,8 %:ia ja koulutusta vastaamattomassa 8,1 %:ia. Yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimi 1 %:ia vastaajista ja keikkatyötä tekeviä oli hieman enemmän eli 1,2 %:ia. Jatko- opiskelijoina työsuhteessa oli 3,4 % ja apurahalla työskenteleviä 0,6 %:ia. Loput 5 %:ia oli mm. työharjoittelussa tai työkokeilussa olevia, aikaisempaa koulutusta vastaavassa työssä tai osittain koulutustaan vastaavassa työssä.
Tarkastelin vielä työllistymistä seuraavan vuoden huhtikuussa tarkemmin professio- ja generalistialojen sisällä, nähdäkseni onko sen suhteen työllistymisessä eroja.
Kuviossa 6 on eroteltu aineenopettajat omaksi ryhmäkseen, erotuksena luokanopettajiin. Suurimmat, yli 90 %:n osuuksilla oman alan töissä (kokopäivä- tai osa-aikaisena) oli hammaslääkäreiksi (97 %, f. 30), oikeustieteiden (94 %:ia, f. 18) ja psykologian (91 %:ia, f. 32) maistereiksi valmistuneissa, tosin näissä kaikissa ryhmät olivat pieniä ja yhdenkin vastaajan vaikutus saattoi olla useita prosentteja. Alhaisin prosentti oli teologeiksi valmistuneilla eli heistä 36 %:ia (f. = 22) oli oman alan töissä.
Muilla tutkinnoilla prosentit vaihtelivat 59-83 välillä.
23 Työllisyyttä voi tarkastella myös työttömyyden kautta. Isoin osuus työttömiä (ml.
työvoimakoulutuksessa, tuetussa harjoittelussa tai tukityöllistettynä) oli teologeiksi valmistuneita, 36 %:in osuudella. Seuraavaksi eniten työttömiä oli aineenopettajaksi valmistuneissa, joita oli 9 %:ia (f. 218) ja kolmanneksi eniten proviisoreiksi valmistuneita 5 %:in osuudella (f. 59). Terveystiedon opettajaksi (tutkintona terveystieteiden maisteri), hammaslääkäreistä ja oikeustieteiden maistereista ei ollut yhtään työttömänä kyselyhetkellä.
Kuvio 6. Tilanne kyselyhetkellä professiotutkinnot eriteltynä
Kun tarkastellaan generalistiutkintoja, työllisyystilanne on heikompi kuin professiotutkinnon suorittaneilla (ks. kuvio 7). Isoin osuus oman alan töissä olevia oli maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon suorittaneista, heistä 74 %:ia ( f.
35) oli joko oman alan kokopäivä-tai osa-aikatöissä. Seuraavaksi eniten oman alan töissä oli kauppatieteiden maistereita 67 %:n (f. 125) osuudellaan. Hallintotieteiden maistereista (f. 86) ja terveystieteiden maistereista ( f.128) oli kolmanneksi suurin osuus eli heistä 60 % oli oman alan töissä. Vähiten oman alan tehtäviin oli työllistyneet humanistit (f. 107), joista joka kolmas oli löytänyt oman alan töitä.
Luonnontieteilijoistä oli 40 %:ia oman alan tehtävissä ja yhteiskuntatieteiden maistereista puolet (51 %, f. 111). Vastaavasti työttömyyslukuja tarkastellessa luvut generalisteilla ovat isompia kuin professiotutkinnon suorittaneilla. Humanisteista 28 % oli kyselyhetkellä työttömiä tai työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteena, ja joka viides yhteiskuntatieteilijöistä (20 %). Vähiten työttömiä oli maatalous- ja metsätieteiden maistereiksi valistuneissa, joista vajaa 3 % oli työttöminä.
Työttömyyttä on tarkasteltu vielä erikseen luvussa 5.
24
Kuvio 7. Työtilanne valmistumishetkellä generalistitutkinnoilla
4.2.1 Työn hakeminen
Vastaajista 62,6 %:ia (f.1002) oli hakenut valmistumisen jälkeen töitä. Haettujen paikka ilmoitettu määrä vaihteli yhdestä tuhanteen. Tyypillisin ilmoitettu määrä haettuja paikkoja oli yksi (f.185), eli 18 %:ia vastauksista. Keskiarvoa haetuille paikoille oli mahdoton määritellä, sillä vastauksina saattoi olla arvioita kuten ”yli 60”, ”useisiin”, ”50-100”. Sikäli tämä on ihan ymmärrettävää, etenkin jos haettuja paikkoja alkaa kertyä useampi, niin tarkan luvun antaminen on mahdotonta. Kun aineistosta oli poistettu vaikeasti tulkittavat vastaukset, mediaanin pystyi kuitenkin määrittelemään ja se oli viisi haettua paikkaa. Yli 50:een paikkaan oli hakenut 8 %:ia vastaajista. Vastaavasti noin joka kolmas ei ollut hakenut töitä. Suurin osa 64 %, tästä joukosta oli oman alan töissä, perhe-tai hoitovapaalla olevia oli 5 %, työttömiä saman verran ja 4 %:ia oli tutkijakoulutettavina työsuhteessa.
Vastaajilta kysytään monivalintakysymyksellä, mistä he ovat saaneet tiedon nykyisestä työpaikastaan. Kysymyksen vaihtoehtoja muutettiin vuonna 2017, joten
25 muutos on voinut aiheuttaa katoa, mutta toisaalta se taas selkiytti vastauksia, sillä nyt kysyttiin millä tapaa työpaikasta oli saatu tieto (suorahaku, rekrytointipalvelu).
Kuvio 8. Mitä kautta tieto työpaikasta saatu –osuudet %:na
Yleisimmin työpaikka oli saatu vastaamalla julkiseen työpaikkailmoitukseen (37 %:illa vastaajista, kun vastaajia oli 1539). Omat verkostot olivat auttaneet 23 %:ia vastaajista ja oma yhteydenotto oli poikinut työpaikan 18 %:lle. Harjoittelupaikka tai opinnäytetyön tekeminen oli tuonut työpaikan 5 %:lle. Yliopiston henkilökunnalta, jonkin rekrytointipalvelun kautta (esim. Academic Work, Mediapu) tai suorahaun kautta (”head hunting”) oli työpaikan saanut yhteensä 7 %:ia. Loput 10 %:ia oli saanut tiedon muuta kautta ja tätä esimerkiksi olivat sähköpostilistat (esim.
ainejärjestön), LinkedIn, kaupunkien omat sivut ja sijaisrekisterit, rekrytointimessut tai sisäisen haun kautta saatu tieto työpaikasta.
4.2.2 Minne työllistytään?
Eniten Itä-Suomen yliopistoista valmistuneita työllistyy kuntasektorille: 47,5 %:ia kaikista vastanneista. Seuraavaksi eniten työllistää yksityinen sektori, josta työpaikan löysi joka neljäs. Yliopistosektorin osuus oli 8,8 %:ia ja valtiosektorin 9,2 %:ia. Järjestössä, säätiössä tai yhdistyksessä työskenteli hieman yli viisi prosenttia vastanneista, seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä työskenteli 1,7 %:ia.
Seurakunnalla työskenteli 1,8 %:ia ja oma yritys tai toimeksiantoja teki 3 %:ia Vastaamalla
julkiseen työpaikkailmoitu
kseen 37 %
Ottamalla yhteyttä työnantajaan/av
oin hakemus Yliopiston 18 %
henkilökunnalta 2 % Työllistyin
harjoittelupaikka ani tai sain
tiedon harjoittelupaikan
kautta 5 %
Omien aiempien kontaktieni ja
verkostojeni kautta
23 % Rekrytointipalvel
un kautta 2 % Suorahaun
kautta 3 % Sain tiedon työpaikasta muuta kautta
10 %
Mitä kautta tieto työpaikasta on saatu
26
vastaajista. Muu sektori oli alle prosentilla vastaajista ja näitä olivat mm. yksityinen oppilaitos, maakuntahallinto tai jokin kansainvälinen organisaatio.
Seuraavissa kuvioissa (kuvio 9 ja 10) on tarkasteltu työnantajan sektoria tutkinnoittain ja professio-generalistitutkinnot eroteltuna, oletuksella että heidän työmarkkinoille sijoittumisessa on iso ero.
Kuvio 9. Työnantajan sektori eri professiotutkinnoilla
Valtaosa ns. professiotutkinnon suorittaneista yleensä sijoittuu kuntasektorille ja tätä osin selittää kuntien lakisääteiset velvollisuudetkin, kuten koulutus – ja sosiaali- ja terveysala. Näin olikin: opettajista, lääkäreistä, hammaslääkäreistä, ravitsemusterapeuteista ja psykologeista vähintään 60 %:ia oli saanut työpaikan kuntasektorilta. Seuraavaksi useimmiten työllistyttiin yksityiselle sektorille, josta työpaikan oli keskimäärin löytänyt joka kymmenes. Edellä mainituista poikkeavia professiotutkintoja ovat proviisorintutkinto, jossa 67%:ia työllistyy yksityiselle sektorille, teologit jotka työllistyvät useimmiten seurakuntiin (55 %) sekä oikeustieteiden maisterit, joista 44 % työllistyi valtiolle ja 33 %:ia yksityiselle sektorille eikä käytännössä lainkaan kuntasektorille.
Generalisteilla työmarkkinat ovat selvästi hajanaisemmat (ks. kuvio 10), mutta toisaalta taas, tämähän kertoo siitä, että mahdollisuuksia työllistyä eri sektoreille on laajemmin. Noin kolmasosa generlisteista työllistyi yksityiselle sektorille ja viidesosa
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % OTM N = 18
TM N = 13 Proviisori N= 52 TtM. Ravitsemusterapia N= 22 Aineenopettajat N= 180 HLL, N=28 PsM N=27 LL N= 135 TtM, terveystiedon opettaja, N= 16 Luokanopettajat N=87
Työnantajan sektori professiotutkinnoittain
Kunta Valtio Yo Yksityinen Oma yritys/free lance Järjestö, säätiö Srk
27 kuntasektorille. Valtiolta työpaikan löysi n. 15 %:ia ja yliopistolta liki saman verran eli 13 %. Oma yritys oli 1 %:lla generalistutkinnon suorittaneista.
Kuvio 10. Työnantajan sektori eri generalistitutkinnoilla
Kun eri työnantajasektoreille sijoittumista tarkastellaan tutkinnoittain, alkaa löytyä kuitenkin eroja tutkintojen välille. Yksityiselle sektorille työllistyi eniten kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneista, 63 %:ia ja maatalous- metsätieteiden maisterin tutkinnon suorittaneita, 61 %:ia. Hallintotieteiden maistereista vastaavasti 61 %:ia työllistyi valtiosektorille. Kuntasektorilta taas työpaikan useimmiten löysivät kasvatustieteen maisterit (ei opettajanpätevyyttä), 57 %:ia, sekä terveystieteiden maistereista 51 %:ia. Filosofian ja yhteiskuntatieteiden maistereilla ei ollut edellä mainitun kaltaista yhtä selkeää työnantajasektoria havaittavissa vaan osuudet jakaantuivat tasaisemmin eri sektoreiden välillä.
Luonnontieteelliseltä alalta valmistuneista työllistyi eniten yliopistolle (40%:in osuus), humanisteista yksityiselle sektorille (27 %:ia) ja yhteiskuntatieteilijöistä valtiosektorille (29 %:ia).
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % MMM, N=33
KtM N=107 FM, luonnontiede, N= 141 HTM, N=72 FM, humanistinen, N=59 TM, N=24 YTM, N=79 TtM, N=113 KM, N=14
Työnantajan sektori generalistitutkinnoilla
Kunta, kuntayhtymä, kaupunki Valtio, valtion virasto, laitos tai liikelaitos
Yliopisto Yksityinen yritys
Järjestö, säätiö Oma yritys/free lance
Srk
28
4.3 TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT SEIKAT
Vastaajia pyydetään arvioimaan 19 eri väittämän merkitystä työpaikan saamiseen.
Arviointi tapahtuu 4-portaisella Likert-asteikolla jossa 0 = en osaa sanoa, 1 = ei lainkaan merkitystä, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jokseenkin tärkeä ja 4 = erittäin tärkeä. En osaa sanoa-vastaukset on tarkastelusta jätetty kokonaan pois, koska ne eivät anna lisätietoa asian merkittävyydestä työllistymiselle.
Professiotutkinnon suorittaneilla tärkeimmiksi työllistymistä edistäväksi seikoiksi nousevat akateeminen tutkinto, tutkinnon antama ammatillinen pätevyys sekä tutkinnon pääaine. Generalisteilla taas oma aktiivisuus, henkilökohtaiset ominaisuudet ovat kaikkein tärkeimmät ja akateeminen tutkinto on vasta kolmanneksi tärkein (ks. taulukko 8). Vähiten työllistymisen kannalta tärkeitä seikkoja olivat molemmille ryhmille järjestö-tai opiskelijatoimintakokemus ja lopputyön arvosana. Kolmanneksi vähiten merkitystä oli generalistitutkinnon suorittaneilla harrastuksilla ja professiotutkinnon suorittaneilla lopputyön aiheella.
Taulukko 8. Tärkeimmät ja vähiten tärkeät työllistymistä edistävät seikat Professiotutkinto, erittäin tai jokseenkin
tärkeä – vastausten osuudet
• akateeminen tutkinto 94,6 %
• tutkinnon antama ammatillinen pätevyys 92,2 %
• oma aktiivisuus 90,9 %
• tutkinnon pääaine 84,6 %
• henkilökohtaiset ominaisuudet 86,5 %
Generalistitutkinto, erittäin tai jokseenkin tärkeä- vastausten osuudet
• henkilökohtaiset ominaisuudet 93,6 %
• oma aktiivisuus 92,6 %
• akateeminen tutkinto 77,9 %
• oman alan työkokemus 75,4 %
• tutkinnon pääaine 73,8 % Professiotutkinto, ei lainkaan tai vain vähän
merkitystä- vastausten osuudet
• lopputyön arvosana 93,6 %
• tutkimusmenetelmien hallinta 90,7 %
• kansainvälinen työ- tai opiskelukokemus 89,3 %
• järjestö- tai
opiskelijatoimintakokemus 87,4 %
Generalistitutkinto, ei lainkaan tai vain vähän merkitystä – vastausten osuudet
• järjestö- tai
opiskelijatoimintakokemus 85,7 %
• lopputyön arvosana 85,1 %
• harrastukset 84,7 %
• tutkimusmenetelmien hallinta 75,2 %
• kansainvälinen työ- tai opiskelukokemus 72,6 %
Kannattaa muistaa, että vaikka opintomenestys tai muu aktiivisuus opiskeluaikana eivät yleisesti ottaen vaikuta työllistymisen näkökulmasta tärkeiltä (taulukko 8), yksittäisen henkilön kohdalla tilanne on voinut olla täysin päinvastainen. Etenkin
29 kun työkokemusta on vielä vähän, kannattaa tuoda esille muuta kautta saatua osaamista.
Vastaajat saivat myös vapaasti nimetä työllistymistä edistäviä seikkoja. Tähän oli vastannut 72 henkilöä ja he nimesivät työllistymistä edistäviksi seikoiksi mm. alan työvoimapulan, onnistumisen haastattelussa, kyvyn osata markkinoida omaa osaamistaan, jonkin erikoistaidon tai suosittelijat. Useiden vastauksista kävi myös ilmi, että työpaikka oli jollain tavalla entuudestaan tuttu.
4.4 TYÖLLISTYMISEN LAATU
Pelkkä oman alan työpaikka ei kerro riittävästi työllistymisen laadusta. Niinpä valmistuneilta kysytään tarkemmin heidän sen hetkisestä työsuhteestaan ja työnlaadusta. Vastaajista 54 %:lla työsuhde on määräaikainen tai tilapäinen.
Vastaavasti 41 %:lla sen on vakituinen. Keikkatyötä tekeviä tai muuten tavanomaisesta poikkeavassa työsuhteessa on 5 %:lla vastaajista. Sukupuolella ei vaikuta olevan merkitystä vakinaisessa työsuhteessa: 42 %:lla miehistä ja 40 %:lla naisista työsuhde oli vakituinen. Miehillä oli kuitenkin useammin tavanomaisesta poikkeava työsuhde kuin naisilla (miehet 5,4 %:ia, naiset 1,4 %). Suurempi ero liittyi tutkinnon tuomaan pätevyyteen: professiotutkinnon suorittaneista 29 %:lla oli vakituinen työsuhde kun vastaavasti generalisteilla oli 53,6 %:lla. Eli tässä suhteessa generalistitutkinnon suorittaneilla näyttäisi olevan parempi asema työmarkkinoilla.
Työsuhteen lisäksi selvitetään myös pyritään myös selvittämään miten hyvin koulutus ja työtehtävät kohtaavat. Tätä kysytään kolmella eri kysymyksellä:
vastaako työtehtävä koulutusalaa, vaaditaanko nykyiseen työhön korkeakoulututkinto sekä vastaako työn vaativuus koulutustasoa.
Helpointa mitata vastaako työ koulutusta on kysyä tehtäviin vaadittavaa tutkintoa.
Aivan niin yksinkertaista tämä ei kuitenkaan ole sillä aina muutama prosentti vastaajista ei pysty arvioimaan tätä (ks. taulukko 9). Koska tämän raportin ulkopuolelle jätettiin lastentarhaopettajat ja farmaseutit, periaatteessa kaikilla vastaajilla pitäisi olla vaatimuksena työtehtäviin ylempi korkeakoulututkinto. Näin ei kuitenkaan ollut: ylempi korkeakoulututkinto oli ollut vaatimuksena 67,4 %:lle vastaajista. Alempi korkeakoulututkinto oli 12,1 %:lla vaatimuksena ja 15,4 %:lla korkeakoulututkintoa ei vaadittu lainkaan Erot professio-ja generalistitutkintojen välillä näkyvät ehkä tässä kysymyksessä selkeimmin: professiotutkinnon suorittaneista 87 %:ia oli työssä jossa vaadittiin ylempi kk-tutkinto, kun vastaavasti generalisteilla luku oli 45 %:ia.
30
Taulukko 9. Vaadittu tutkinnon taso ja työtehtävät Professiotutkinto, vaatimuksena
työtehtäviin
• ylempi kk-tutkinto 87,2 %:lla
• alempi kk-tutkinto 5,6 %:lla
• ei kk-tutkintoa lainkaan 5,4 %:lla
• ei osaa sanoa 1,8 %:ia
Generalistitutkinto, vaatimuksena työtehtäviin
• ylempi kk-tutkinto 45,2 %:lla
• alempi kk-tutkinto 19,5 %:lla
• ei lainkaan 26,5 %:lla
• ei osaa sanoa 8,9 %:lla
Vastaajilta kysytään kuinka hyvin nykyinen työtehtävä vastaa heidän koulutusalaansa. Valtaosa vastaajista koki, että työtehtävä vastasi koulutusalaa jokseenkin hyvin. Alla olevassa kuviossa 11 tarkempi erittely professio- ja generalistitutkintojen välillä.
Kuvio 11. Miten hyvin työ vastaa koulutusalaa %:na
Parhaiten koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin olivat sijoittuneet oikeustieteiden maisterit (ks. taulukko 10). Myös hammaslääkäreiksi ja psykologeiksi valmistuneista lähes kaikki olivat koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä. Vähiten koulutustasoaan vastaavissa töissä olivat ravitsemusterapeutit (65,5 % oli koulutustasoaan vastaavissa töissä), teologit (72,7 %) ja proviisorit (72,2) %. Professiotutkinnon suorittaneissa oli suhteessa pienimmät osuudet niitä, jotka kokivat, että työn
59,5 77,7 39,1
26,5
16,7 37,3
5,7 2,9 8,8
4,2 1,7 7
4 0,8 7,5
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % kaikki
professio generalistit
Miten hyvin työsi vastaa koulutusalaasi?
Täysin
Jokseenkin hyvin Jokseenkin huonosti Ei lainkaan
Koulutuksen laaja-alaisuuden vuoksi vaikea määritellä EOS
31 vaativuus oli alhaisempi ja vastaavasti taas isoimmat osuudet niitä, jotka kokivat työnsä liian vaativiksi. Teologian maistereissa (niin generalisti- kuin professiotutkinnon suorittaneissa) oli isoimmat osuudet, jotka kokivat työnsä liian vaativaksi.
Generalistitutkinnon suorittaneista parhaiten koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä olivat teologian, kasvatustieteen ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet. Pienimmät osuudet koulutustaan vastaavissa tehtävissä taas olivat humanistiselta alalta valmistuneita (28,4 % tutkinnon suorittaneista koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä). Generalisteissa oli myös hieman isommat osuudet niitä, jotka kokivat, että nykyisen työn vaativuus oli alhaisempi.
Taulukko 10. Työn koettu vaativuus useimmiten valinneet tutkinnoittain Professiotutkinnot
Työ vastaa koulutustani
• OTM 100 %
• HLL 96,6 %
• PsM 90,3 %
Työn vaativuus on alhaisempi
• TtM 25,0 %
• Proviisori 22,0 %
• YTM 11,3 %
Työ on liian vaativaa
• TM 6,1 %
• KM 5,1 %
• Proviisori 3,4 % Generalistitutkinnot
Työ vastaa koulutustani
• TM 56 %
• KTM 58,5 %
• KM 47,6 %
Työn vaativuus on alhaisempi
• TtM 40,5 %
• YTM 34,5 %
• MMM 37,1 %
Työ on liian vaativaa
• TM 4,0 %
• TtM 2,4 %
• HTM 2,4 %
4.4.1 Koulutusta vastaamaton työ
Vastaajilta kysytään syytä koulutusta vastaamattoman työn ottamiseen Likert- asteikollisilla väittämillä joissa 4 = täysin samaa mieltä 1 = täysin eri mieltä 0 = en osaa sanoa. Väittämiin oli vastaajia keskimäärin 250 ja heitä oli kaikilta koulutusaloilta.
Tähän kysymykseen määrällisesti eniten vastaajia oli terveystieteelliseltä alalta valmistuneita (f.47).
Yleisin syy koulutusta vastaamattoman työn vastaanottoon oli se, että hakemisesta huolimatta koulutusta vastaava työtä ei oltu saatu (64,8 % väitteen kanssa täysin tai jossain määrin samaa mieltä, ks kuvio 12). Toiseksi eniten oli vaikuttanut koulutusalan heikko työtilanne (60,7 % täysin tai jossain määrin samaa mieltä) ja lähes yhtä paljon oli vaikuttanut työkokemuksen vähyys sekä taloudellinen pakko vastaanottaa työ.
32
Kuvio 12. Syyt vastaanottaa koulutusta vastaamaton työ, luvut %:na
Vastaajilla oli mahdollisuus myös esittää muita syitä koulutusta vastaamattoman työn vastaanottoon. Näitä olivat mm. se että pitää aloittaa pohjalta, jotta pääsee etenemään vaativampiin tehtäviin, työkokemuksen hankkiminen, halu välttää työttömyys tai perhesyyt.
4.4.2 Työtehtävien sisältö
Vastaajilta kysytään työtehtävien sisältöä valmiilla vaihtoehdoilla ja vastaaja pystyi valitsemaan useampia vaihtoehtoja. Eniten vastaajilla oli erityisasiantuntija- tai asiantuntijatehtäviä (47 %), seuraavaksi eniten asiakas- tai potilastyötä (36 %:ia) ja liki yhtä paljon opettamista tai kouluttamista (35 %). Johtamista tai esimiestyöskentelyä oli 15 %:lla vastaajista ja 11 %:lla oli tutkimustehtäviä.
Koska vastaaja pystyi valitsemaan useampia vaihtoehtoja, tein uuden luokittelun työtehtävien pääasiallisen sisällön mukaan niille, jotka olivat valinneet useamman vaihtoehdon. Tässä hyödynsin vastaajien ilmoittamia ammattinimikkeitä ja tutkintotietoja, mutta mikään täysin tarkka tämä luokittelu ei ole. Erityisesti professioaloilla uudelleenluokittelun pystyi kuitenkin tekemään sangen yksiselitteisesti. Epävarmoissa tilanteissa luokittelin työn pääasialliseksi sisällöksi asiantuntijatehtävät, mutta jätin pois ne jotka, eivät olleet vastanneet ammattinimikettä sekä ne, jotka olivat vastanneet, että tehtävä ei vaatinut korkeakoulututkintoa.
Uudella luokittelulla osuudet hieman muuttuivat eli vastaajista eniten oli opetus-tai kasvatustehtävissä, 28 %:ia, asiakas- tai potilastyötä tekeviä 27 %:ia ja asiantuntija-tai erityisasiantuntijatehtävissä 22 %. Johtamista tai esimiestyössä olevia oli 9 %:ia ja
0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % Harrastus tai muu kiinnostus on ohjannut minut…
Nykyinen työni kiinnostaa minua enemmän kuin…
Muu hankkimani koulutus on ohjannut alalle.
Taloudellinen pakko vastaanottaa nykyinen työ.
Koulutusalaan liittyvän työkokemukseni vähäisyys.
Koulutusalani työtilanne on niin heikko, ettei…
En ole hakemisesta huolimatta saanut…
Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä
