Opiskelija- määrä kasvussa, vaikutukset moninaisia.
Mitä tiedäMMe ulkoMaalaisten korkeakouluopiskelijoiden
taloudellisista vaikutuksista?
FAKTAA EXPRESS 12/2011 | JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? | S. 1
NUMERO 4A/2014
taloudellisten vaikutusten tutkiminen on ajankohtaista nyt
Ulkomaalaisten opiskelijoiden mää- rä Suomessa on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2013 korkeakou- luissamme opiskeli lähes 20 000 ulko- maista tutkinto-opiskelijaa, mikä on yli kolminkertainen määrä vuoteen 2000 verrattuna.
Kasvun taustalla ovat kansalliset panostukset kansainväliseen koulutuk- seen sekä globaalit liikkuvuuden trendit.
Suomalaiset korkeakoulut ovat olleet aktiivisia ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytoinnissa ja kehittäneet englannin- kielisiä koulutusohjelmia ja palveluita.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on kan- nustanut korkeakouluja rekrytoimaan
ulkomailta. Ulkomaalaisten opiskelijoi- den on nähty rikastuttavan korkea- kouluyhteisöä sekä tuovan Suomeen osaamispääomaa.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden mää- rän kasvu on tehnyt kansainvälisen koulutuksen vaikutusten tarkastelusta ajankohtaista. Ulkomaalaisten opiskeli- joiden rekrytoinnilla onkin monenlaisia vaikutuksia korkeakoulujen toimintaan,
1valtion taloudellinen tutkimuskeskus vatt: esiselvitys ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista. vatt valmisteluraportti 21/2014
Vuonna 2013 korkeakouluis- samme opiskeli lähes 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa,
mikä on yli kolminkertainen määrä vuoteen 2000
verrattuna.
opiskelijoiden osaamiseen sekä laajem- min yhteiskuntaan.
Suomessa ei ole juuri tutkittu, minkälaisia taloudellisia vaikutuksia kansainvälisellä koulutuksella on.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on tuottanut yhdessä CIMOn kanssa esiselvityksen ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisis- ta vaikutuksista1. Esiselvitys hahmotte- lee mahdollisuuksia aiheen tarkemmal- le tutkimiselle Suomessa. Tässä Faktaa Expressissä tarkastellaan esiselvityksen sekä muiden tutkimusten pohjalta mitä tiedämme ulkomaalaisten opiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista.
työllistyvien nuorten
aikuisten maahanmuutto on taloudellisesti kannattavaa
Vatt:n (2014) laskelman mukaan maa- hanmuuton nettovaikutukset Suomen julkiseen talouteen riippuvat olennai- sesti siitä, minkä ikäinen maahanmuut- taja on sekä kuinka hyvin hän ja hänen jälkeläisensä pärjäävät työmarkkinoilla.
Työuran alkupuolella, 20–40 -vuotiaa- na, maahan saapuva maahanmuuttaja tuottaa julkiseen talouteen parhaimmil- laan lähes 200 000 euron nettohyödyn, mikäli hän ja hänen jälkeläisensä pärjää- vät työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin sa- manikäiset Suomessa syntyneet. Nuo- rena tai vanhana maahan muuttanei- den tapauksessa kustannukset ylittävät hyödyt. Samoin käy nuorten aikuisten tapauksessa, mikäli he pärjäävät työ- markkinoilla huonommin kuin Suomes- sa syntyneet.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
Parhaassa työiässä olevien osaavien nuorten aikuisten maahanmuutto tuot- taa julkiselle taloudelle selvän netto- hyödyn. Muissa ikäryhmissä koulutuk- sen, terveydenhuollon, eläkkeiden ja
muiden palveluiden tuottamat kustan- nukset nousevat selvästi.
Kyseiset tutkimukset eivät käsittele opiskelijoita, mutta tuloksista voi pää- tellä ulkomaalaisten korkeakouluopis- kelijoiden rekrytoinnin olevan julkisen talouden näkökulmasta kannattavaa.
Korkeakouluopiskelijat kuuluvat parhai- ten tuottavaan joukkoon: nuoriin osaa- viin aikuisiin. Tuottavuuden kannalta on olennaista, että he jäävät maahan valmistuttuaan ja työllistyvät koulutus- taan vastaavasti.
taloudellinen hyöty on suurimmillaan rekrytoi- taessa opiskelijoita eu/eta- alueen ulkopuolelta
tanskassa on tutkittu ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden vaikutusta maan julkiseen talouteen (Danish Ministry of Science… 2013). Tutkimuksen mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisääminen tuottaa Tanskalle pitkällä tähtäimellä taloudellista hyötyä silloin- kin kun koulutus on Tanskan valtion kustantamaa, kuten se EU/ETA-alueel- ta tulevien opiskelijoiden tapauksessa on.
Tuhannen kansainvälisen opiskelijan tuoma hyöty kansantalouteen vaihte- lee 0,4 ja 0,8 miljardin kruunun välillä.
Hyöty kertyy maahan jäävien ja työllis- tyvien opiskelijoiden verotuloista.
Keskipitkällä jaksolla (noin 20 vuot- ta) suurin taloudellinen hyöty saadaan lisäämällä EU/ETA-alueen ulkopuoli- sista, ei-läntisistä maista tulevien opis- kelijoiden määrää. Pitkällä tarkastelu- jaksolla (noin 40 vuotta) suurin hyöty saadaan lisäämällä läntisistä EU/ETA- alueen ulkopuolisista maista tulevien määrää.
ulkomaalaisten
korkeakouluopiskelijoiden vaikutus talouteen on positiivinen
kUstannUs-hyötyanalyysejä on tuo- tettu useissa maissa. Laskelmien perus- teella ulkomaalaisten korkeakouluopis- kelijoiden vaikutus julkiselle taloudelle näyttää positiiviselta. Saksassa tehdyn laskelman mukaan Saksan valtio saisi 5 vuodessa takaisin ulkomaalaisten opiskelijoiden nelivuotiseen korkeakou- lutukseen investoimansa kulut, mikäli
Keskipitkällä ja pitkällä tarkastelujaksolla suurin hyöty
saadaan lisäämällä EU/ETA- alueen ulkopuolisista maista tulevien opiskelijoiden määrää.
Tuottavuuden kannalta on olennaista, että nuoret osaavat aikuiset jäävät maahan valmistut- tuaan ja työllistyvät koulutustaan
vastaavasti.
FAKTAA EXPRESS 4A/2014 | MiTä TiEdäMME ulKOMAAlAiSTEn KORKEAKOuluOPiSKElijOidEn TAlOudElliSiSTA vAiKuTuKSiSTA? | S. 3
30 % heistä jää ja työllistyy maahan (Prognos AG 2013). Alankomaissa teh- dyn analyysin mukaan ulkomaalainen opiskelija toisi elinaikanaan oppilaitos- tyypistä ja lähtömaasta riippuen maan julkiseen talouteen 10 000–90 000 euron nettohyödyn. Oletuksena on, että 19 % opiskelijoista jää maahan, heidän palkkansa ja työmarkkinaominaisuu- tensa ovat samanlaiset kuin vastaavan koulutuksen saaneella hollantilaisella, he käyttävät julkisia palveluita kuten hollantilaiset ja elävät yhtä pitkään.
(CPB 2012.)
Laskelmien tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua varoen. Oletukset ulkomaa-
laisten työllistymisestä, kuluttamisesta ja palveluiden käytöstä vaikuttavat olen- naisesti laskun loppusummaan.
talousvaikutusten moni- mutkainen kokonaisuus
Ulkomaalaisilla opiskelijoilla on julki- seen talouteen kohdistuvien vaikutusten lisäksi muitakin taloudellisia seurauk- sia. Työmarkkinoille siirtyvät opiskelijat osallistuvat maan kokonaistuotannon lisäämiseen sekä vahvistavat kansainväli- siä verkostoja ja yritystoimintaa maiden välillä. Lisääntynyt kilpailu työpaikoista
voi puolestaan heikentää palkkoja.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden rekry- tointi vaikuttaa myös korkeakoulujärjes- telmän tarjoaman koulutuksen määrään ja laatuun. Mikäli koulutuksen tarjonta pysyy vakiona, voivat kotimaiset opis- kelijat jäädä opiskelupaikatta. Lisäksi ulkomaalaisten opiskelijoiden läsnäolo saattaa vaikuttaa kotimaisten opiskeli- joiden oppimistuloksiin. Ulkomaalais- ten opiskelijoiden taloudelliset vaiku- tukset ovat monimutkainen kokonai- suus, johon vaikuttaa vaikeasti arvioi- tavia tekijöitä.
Koulutuksen kansainvälistymiseen liittyviä päätöksiä tehtäessä tulisi arvioida
Kustannukset
• Koulutuksen järjestäminen
• Stipendit/apurahat opiskelijoille
Selvityksissä (Prognos AG 2013; CPB 2012) hyödyt ja kustannukset jaettiin opiskelun aikaisiin ja opiskelun jälkeisiin:
Opiskeluaikana Opiskelun jälkeen Positiivisen opiskelukokemuksen
saaneet opiskelijat toimivat opiskelumaansa lähettiläinä,
vaikka eivät sinne jäisikään.
Kustannus-hyötyanalyysien laskelmien perusteella ulkomaalaisten korkeakoulu- opiskelijoiden vaikutus julkiselle taloudelle näyttää positiiviselta.
Tulot
• Työllistymisen ja kulutuksen tuottama arvonlisä talouteen
• verotulot työskentelystä tai yritystoiminnasta
Kustannukset
• Sosiaalisten etuuksien käyttö
• julkisten palveluiden käyttö Tulot
• Opiskelijoiden kulutukseen ja elämiseen käyttämä rahoitus, sen tuoma arvonlisä talouteen sekä välilliset verotulot.
• verotulot opiskeluaikaisesta työnteosta
• lukukausimaksut (korkeakouluille)
muitakin vaikutuksia, esimerkiksi työ- elämätaitojen kehittymistä. Kansainväli- nen opiskeluympäristö lisää ymmärrystä vieraista kulttuureista sekä luo luotta- musta ja yhteistyötä maiden välillä.
Positiivisen opiskelukokemuksen saa- neet opiskelijat toimivat opiskelumaansa lähettiläinä, vaikka eivät sinne jäisikään.
Lähtömaan näkökulmasta ulkomailla opiskelevat voivat olla tärkeitä toimijoita maan yhteiskunnan kehittämisessä, var- sinkin kun moni on lähtöisin kehittyväs- tä maasta. (Department for… 2013.)
eu/eta-alueen ulko- puolisten opiskelijoiden määrä kasvussa suomessa
lähes pUolet ulkomaalaisista opiske- lijoista opiskelee Suomessa ammatti- korkeakoulututkintoa. Lisäksi heitä on runsaasti yliopistojen maisteriohjelmissa sekä jatko-opiskelijoina. Koulutusaloit- tain eniten ulkomailta tulleita opiskelee tekniikan sekä liiketalouden ja hallin- non alalla.
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-2013
Yleisimmät kansalaisuudet 2013
• Venäjä 2816
• Kiina 2147
• Vietnam 1378
• Nepal 1180
• Viro 817
• Nigeria 711
• Intia 695
• Pakistan 691
• Saksa 658 Eniten ulkomailta tulleita
opiskelee tekniikan sekä liiketalouden ja hallinnon
alalla.
vuonna 2012:
76 % Eu/ETA- alueen ulko- puolelta
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 25000
20000
15000
10000
5000
0
vuonna 2005:
64 % Eu/ETA- alueen ulko-
puolelta
6372 6877 7320 7879 8442 8955 10066 11303 12596 14097
15707 17634
19135 19886
FAKTAA EXPRESS 4A/2014 | MiTä TiEdäMME ulKOMAAlAiSTEn KORKEAKOuluOPiSKElijOidEn TAlOudElliSiSTA vAiKuTuKSiSTA? | S. 5
Ulkomaalaisen opiskelijan taloudellisen jalanjäljen kannalta olennaista on, työllistyykö opiskelija opiskelumaahansa valmistuttuaan vai lähteekö hän muualle.
Erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolis- ten opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina. Kansalaisuuksista Venäjä ja Kiina ovat olleet listan kärjessä vuo- sia, mutta esimerkiksi vietnamilaisia ja nepalilaisia opiskelijoita oli Suomessa vuosituhannen alussa vain muutamia kymmeniä. Euroopan ja EU/ETA-alu- een ulkopuolelta tulevien opiskelijoi- den osuus on Suomessa suuri verrattu- na esimerkiksi Alankomaiden, Saksan tai Tanskan tilanteeseen. Tanskassa EU/
ETA-alueen ulkopuolelta tulee 12 %, Alankomaissa Euroopan ulkopuolelta 30 % ulkomaisista opiskelijoista.
Mihin suomessa opiskele- vien taloudelliset jalanjäljet johtavat?
Ulkomaalaisen opiskelijan taloudelli- sen jalanjäljen kannalta olennaista on, työllistyykö opiskelija opiskelumaahansa valmistuttuaan vai lähteekö hän muual- le. Tilastokeskuksen tuottamien tilasto- jen mukaan vuonna 2011 valmistuneis- ta ulkomaalaisista korkeakouluopiskeli- joista vajaa puolet (46 %) oli työllistynyt Suomeen vuosi valmistumisen jälkeen, 6 prosenttia opiskeli, 18 prosenttia on muuten Suomessa ja 31 prosenttia ei ollut enää maassa.
Suomeen jääneiden osuus on suuri, jos sitä vertaa esimerkiksi Saksassa ja Alankomaissa tehtyjen laskelmien taustalla oleviin oletuksiin. Tilastokes- kuksen luvut kertovat kuitenkin vain tilanteen vuosi valmistumisen jälkeen.
Tilanne voi olla erilainen, kun valmis- tumisesta on kulunut useampi vuosi.
Luvut eivät myöskään kerro ovatko valmistuneet päätyneet koulutustaan vastaaviin töihin.
Ulkomaalaisten korkeakouluopiske- lijoiden integroitumista Suomeen käsi- tellään marraskuussa 2014 ilmestyvässä Faktaa Express -julkaisussa.
Lukukausimaksu ei ole yksi- selitteinen keino koulutuksen kustannusten kattamiseksi
lukukausimaksut liittyvät keskusteluun ulkomaalaisten opiskelijoiden taloudel- lisista vaikutuksista. Tulisiko ulkomaa- laisten opiskelijoiden osallistua koulu- tuksen kustannuksiin maksamalla luku- kausimaksuja? lukukausimaksuilla on monia vaikutuksia korkeakoulujen toi- mintaan ja opiskelijoiden valintoihin.
Suomalaisten korkeakoulujen on ollut vuoden 2014 loppuun mahdollista kokeilla lukukausimaksujen perimistä Eu/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskeli- joilta vieraskielisissä ylempään korkea- koulututkintoon johtavissa tutkinto- ohjelmissa. Kokeilun seurantaryhmän mukaan luotettavia arvioita maksujen vaikutuksista ei voi tehdä, sillä kokei- luun osallistuminen jäi liian vähäiseksi.
Korkeakoulut eivät innostuneet kokeile- maan maksujen keräämistä määräaikai- sesti. (Korkeakoulujen lukukausimaksu- kokeilun… 2013.)
Osallistuneet korkeakoulut eivät kokeneet merkittäviä taloudellisia vai- kutuksia. Maksavat opiskelijat olivat yksittäistapauksia ja valtaosa sai korkea- koululta vastineeksi apurahan. Samal- la maksullisuudesta ja kansainvälisistä Iso-Britanniassa tehdyn
tutkimuksen mukaan luku- kausimaksun korottaminen
vähensi ulkomaalaisten hakijoiden määrää vain huonosti tunnetuissa
korkeakouluissa.
Kuvat: Satu Haavisto ja davide Pavone. iSSn 2242-2951 (painettu) iSSn 2242-296X (pdf) iSBn 978-951-805-622-8 (painettu) iSBn: 978-951-805-623-5 (pdf) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus /// Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete /// Centre for international Mobility
opiskelijoista aiheutui hallinnollista lisä- työtä korkeakoululle. Osassa korkeakou- luja hakijamäärät laskivat, mutta osin kyse oli turhien hakemusten vähenemi- sestä. Korkeakoulut kokivat kokeilun keinona kehittää koulutustaan, liiketoi- mintaosaamistaan ja markkinointiaan.
Opiskelijamääriin lukukausimaksut vaikuttavat. Maksuttomuus ja koulutuk- sen kustannukset ovat tärkeitä tekijöitä opiskelupaikan valinnan taustalla (iSB 2010). into hakeutua Suomeen voi vähen- tyä maksullisuuden myötä. Tulokset tosin saatiin kysymällä jo maksuttomassa kou- lutuksessa opiskelevilta. Monessa maassa lukukausimaksu on normi, jota osataan odottaa ja joka koetaan laadun takeena.
Maksun vaikutus opiskelijamäärään ei ole yksioikoinen. Esimerkiksi iso-Bri- tanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan lukukausimaksun korottaminen vähensi ulkomaalaisten hakijoiden määrää vain huonosti tunnetuissa korkeakouluissa.
Maksujen suuruutta merkittävämpiä olivat ranking-sijoitus ja etäisyys lontoo- seen. (Soo & Elliott 2010.)
Muiden pohjoismaiden kokemusten perusteella lukukausimaksun käyttöön- otto vaikuttaa myös hakijoiden lähtö- maihin. Tanskassa syksyllä 2006 käyttöön-
otetun maksun jälkeen ulkomaalaisten opiskelijoiden kokonaismäärä on jatka- nut kasvuaan, mutta maksun piiriin kuu- luvien Eu/ETA-alueen ulkopuolelta tule- vien opiskelijoiden määrä ja osuus on selvästi pienentynyt. Enimmillään heitä oli vuonna 2005 33,5 prosenttia, vuonna 2012 enää 12 prosenttia. Samalla Eu/ETA- alueelta tulevien opiskelijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti. (danish Agen- cy… 2014.)
Kun Ruotsissa otettiin käyttöön Eu/
ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden maksut syksyllä 2011, putosi uusien ulko- maalaisten opiskelijoiden määrä alle puoleen. Pudotus johtui Eu/ETA-alueen ulkopuolisista opiskelijoista. Heidän mää- ränsä on romahduksen jälkeen noussut, mutta se ei ole lähelläkään tilannetta ennen maksuja. Kasvua selittää myönnet- tyjen apurahojen lisääntyminen. Eu/ETA- maiden ulkopuolisten uusien opiskelijoi- den osuus syksyllä 2010 oli 61,5 prosent- tia ja syksyllä 2013 enää 28,6 prosenttia.
(Swedish… 2014.)
Koska Suomessa opiskelee paljon Eu/
ETA-alueen ulkopuolelta tulevia opis- kelijoita, on todennäköistä, että vaiku- tus opiskelijamäärien laskuun olisi meillä suuri.
CpB netherlands Bureau for econo- mic policy analysis (2012): the econo- mic effects of internationalisation in Higher education. CpB Memorandum.
danish agency for Higher education (2014). julkaisemattomat tilastot
danish Ministry of science, innovation and Higher education (2013): analysis of the Macroeconomic Benefits of attracting international students.
english summary.
department for Business, innovation
& skills (2013): the Wider Benefits of international Higher education in the uk. Bis research paper number 128.
isB international student Barometer (2010). kyselyn julkaisemattomat tulokset.
korkeakoulujen lukukausimaksujen seuranta ja arviointi (2013). työryhmän väliraportti iii. 11.2.2013. http://www.
minedu.fi/export/sites/default/opM/
koulutus/artikkelit/lukukausimaksu- kokeilu/liitteet/lukukausimaksukokei- lun_valiraportti_iii-Final.pdf
prognos aG & German academic exchange service (2013): the Finan- cial impact of Cross-border student Mobility on the economy of the Host Country. executive summary.
soo & elliott (2010): does price Mat- ter? overseas students in uk Higher education. economics of education review 29 (1), 553-565.
swedish Higher education authority (2014). report 2014:10. Higher edu- cation in sweden. 2014 status report.
valtion taloudellinen tutkimuskeskus vatt (2014): Maahanmuuttajien integroituminen suomeen. vatt- analyysi 1-2014.
Muiden pohjoismaiden kokemusten perusteella lukukausimaksun käyttöönotto vähentää EU/ETA-
alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää ja osuutta.
