Tietoa ja tilastoja -raportit 1/2015: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2014

(1)

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus

Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility

Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2014

SIRU KORKALA

TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI 1/2015

(2)

ISBN 978-951-805-663-1 ISSN 1798-3630

8/2015

5Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

(3)

Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2014

Sisällysluettelo

1 Lukijalle……….………..2

2 Tiedon keruu ja määritelmät………3

3 Yhteenveto: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2014………..4

3.1 Liikkuvuus Suomesta ulkomaille………4

3.2 Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus………..6

3.3 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus Suomeen………7

3.4 Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet……….…….7

4 Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys 2006–2014……….…..……8

5 Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2014………..11

5.1 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sekä liikkuvuus Suomeen sukupuolen, opiskelumuodon ja ikäryhmän mukaan………..……11

5.2 Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain……….13

5.3 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus………...15

5.4 Opiskelijaliikkuvuus alueittain……….17

5.5 Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin………..…………19

6 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2014……….20

6.1 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan………...………..……….…….20

6.2 Opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoinen liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain……….21

6.3 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus………...23

6.4 Suomeen suuntautuva opettajien ja henkilöstön liikkuvuus………....24

6.5 Suomesta ulkomaille lähtevien opettajien ja muun henkilöstön pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus alueittain………..24

6.6 Suomesta lähtevien opettajien ja muun henkilöstön pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus oppilaitostyypeittäin……….27

7 Liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet……….……….28

LIITTEET……….33

(4)

2

1 Lukijalle

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastot kansainvälisestä liikkuvuudesta ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella. CIMO on tilastoinut ammatillisten oppilaitosten liikkuvuutta vuodesta 2008 lähtien; sitä ennen tiedot keräsi Opetushallitus. Korkeakoulujen liikkuvuutta koskevalla tilastoinnilla on jo pidemmät perinteet, sillä CIMO on vastannut siitä vuodesta 1998 lähtien.

Tässä raportissa esitellään ammatillisten oppilaitosten liikkuvuuslukuja vuodelta 2014. Tilastointi koskee kaikkia opiskelijoita, jotka ovat ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä sen parissa työskenteleviä opettajia ja muuta henkilöstöä. Se kattaa siten myös

oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen.

Tilastoinnin piiriin kuului yhteensä 237 ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoavaa organisaatiota, joista 191 osallistui tietojen keruuseen. 46 organisaatiota ei pyytänyt tunnuksia tiedonkeruusovellukseen tai jättänyt siihen tietojaan.

Ammatillisen koulutuksen kentällä tapahtuu vuosittain muutoksia oppilaitosten yhdistyessä.

Tämän raportin tiedot on kerätty vuonna 2014 voimassa olleen tilanteen mukaisesti. Luettelo tilastoinnin piiriin kuuluvista oppilaitoksista on peräisin Opetushallituksen syksyllä 2014 voimassa olleesta rekisteristä. Oppisopimustoimistojen ja -keskusten tiedot on kerätty Internetistä.

Koulutuksen järjestäjä-, oppilaitos- sekä oppisopimustoimistokohtaiset liikkuvuustiedot ovat raportin liitetaulukkoina.

Lämmin kiitos kaikille tiedonkeruuseen osallistuneille tahoille! Tilastoinnin tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee kansainvälisen toiminnan kehittämistä ammatillisessa koulutuksessa.

Toivottavasti tästä raportista on teille hyötyä!

(5)

3

2 Tiedon keruu ja määritelmät

Liikkuvuustiedot kerättiin sähköisellä tiedonkeruusovelluksella, johon kirjauduttiin salasanalla.

Tilastointiin liittyvä tiedotus tapahtui koulutuksen järjestäjien kautta; ne toimittivat sähköpostilla kyselyyn liittyvät ohjeet ja sovellukseen johtavan linkin organisaatioihin.

Kirjautumiseen tarvittavan salasanan organisaatiot saivat CIMOsta erikseen pyytämällä.

Sovellukseen kirjautumista pyydettiin myös sellaisilta organisaatioilta, joilla ei kansainvälistä liikkuvuutta kyseisenä vuonna ollut. Näin pyrittiin mahdollisimman kattavaan tiedonkeruuseen.

Eri liikkuvuusryhmistä on kerätty hyvin eriasteista tietoa. Pitkäkestoinen Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus, opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus sekä

opiskelijaliikkuvuus Suomeen tilastoidaan henkilöpohjaisesti, kun taas lyhytkestoinen Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijoiden sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus ja kaikki Suomeen suuntautuva opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maittain summatietoina.

Lyhytkestoinen ja summatietoina kerättävä liikkuvuus käsitellään tässä raportissa vain alueellisessa, maakohtaisessa ja oppilaitostyyppiä koskevassa tarkastelussa.

Suomesta ulkomaille suuntautuvassa opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudessa

pitkäkestoisen ulkomaanjakson pituudeksi hyväksyttiin vähintään 5 päivää kestäneet matkat.

Lyhytkestoiseksi opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudeksi määriteltiin alle 5 päivää kestäneet matkat. Suomeen saapuvien opettajien kohdalla tilastoitavan vaihdon pituutta ei ole erikseen määritelty. Pitkäkestoisten opiskelijaliikkuvuuksien kesto on vähintään kaksi viikkoa, lyhyet kestävät vähemmän kuin kaksi viikkoa. Suomeen saapuneiden opiskelijoiden

liikkuvuusjakson mittaa ei ole erikseen määritelty.

(6)

4

3 Yhteenveto: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2014

3.1 Liikkuvuus Suomesta ulkomaille

 pitkäkestoiselle, vähintään 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3351 opiskelijaa (6,9 % aloittaneista), nousua edellisvuoteen 8,1 %

 lyhytkestoiselle, alle 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3037 opiskelijaa (6,3 % aloittaneista), laskua edellisvuoteen 6 %

 pitkäkestoiselle (vähintään 5 vrk) ulkomaanjaksolle lähti 1639 opettajaa ja muun henkilöstön edustajaa, laskua edellisvuoteen 1,3 %

 lyhytkestoiselle (alle 5 vrk) ulkomaanjaksolle lähti 2306 opettajaa ja muun henkilöstön edustajaa, laskua edellisvuoteen 1,5 %.

Liikkuvuus tutkinnoittain

Eniten liikkuivat sosiaali- ja terveysalan, hotelli- ja ravintola-alan sekä liiketalouden perustutkinto-opiskelijat.

Tutkinto Opiskelijoita Suomesta

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 523

Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto 504

Liiketalouden perustutkinto 416

Matkailualan perustutkinto 189

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 129

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 121

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 93

Hiusalan perustutkinto 91

Maatalousalan perustutkinto 88

Kone- ja metallialan perustutkinto 87

Taulukko 1. Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä

Moni ulkomaanjaksolle lähteneistä opettajista ja muun henkilöstön edustajista työskentelee muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä.

(7)

5 Tutkinto

Opettajia ja muuta henkilöstöä Suomesta

Muu tehtävä (esim. hallintohenkilöstö) 394

Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) 138

Muu tutkinto 77

Autoalan perustutkinto 46

Taulukko 2. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä

Valtaosa liikkujista on naisia

 Opiskelijaliikkuvuus on hyvin naisvaltaista: 65 % pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä on naisia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 50 % on naisia, joten naiset lähtevät miehiä useammin ulkomaanjaksoille.

 Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta henkilöstöstä 59 % on naisia.

Useimmat liikkujat opiskelevat ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa

 pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä opiskelijoista 94 % suoritti ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa

 ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta henkilöstöstä 65 % työskenteli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon parissa.

Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus

 pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa järjestelyt hoidettiin useimmiten edellisen

ohjelmakauden Leonardo da Vinci 2007 - 2013 -ohjelman avulla (42 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (28 %)

 pitkäkestoisen ulkomaanjakson tarkoituksena oli useimmiten työssä oppiminen (96 %)

 opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudesta 33 % järjestettiin edellisen ohjelmakauden Leonardo da Vinci 2007 - 2013 -ohjelman avulla ja 25 % oppilaitoksen omalla rahoituksella

 opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksojen tarkoituksena oli useimmiten muu kuin työelämäjakso tai opettajavaihto, esimerkiksi yhteistyöprojektit, kehittämishankkeet tai valmistelevat vierailut.

Liikkuvuusjakson kesto

 Pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 6,8 viikkoa

 opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,6 viikkoa.

(8)

6

3.2 Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus

 Suomeen tuli 2539 opiskelijaa (5,3 % aloittaneista), mikä on 1 % enemmän kuin vuonna 2013.

Liikkuvuus tutkinnoittain

 Eniten ulkomaisia opiskelijoita tuli Suomeen opiskelemaan liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Suhteellisen suuri osa Suomeen saapuneiden opiskelijoiden tutkinnoista on jäänyt tunnistamatta.

Tutkinto Opiskelijoita Suomeen

Muu tutkinto, mikä? 198

Rakennusalan perustutkinto 129

Metsäalan perustutkinto 93

Puualan perustutkinto 86

Taulukko 3. Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä

Suomeen tuli yhtä paljon miehiä ja naisia

 Suomeen tulleiden opiskelijoiden sukupuolijakauma oli tasainen: 52 % oli miehiä ja 47,7

% naisia, 0,3 %:lla saapuneista sukupuoli jäi tilastoimatta.

Useimmat tulijoista opiskelevat ammatillisen peruskoulutuksen perustutkintoa

 Suomeen saapuneista opiskelijoista 90 % opiskeli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa.

Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus

 Suomeen saapuvien opiskelijoiden järjestelyt hoidettiin useimmiten edellisen ohjelmakauden Leonardo da Vinci 2007–1013 -ohjelman avulla (47 %), Erasmus+

ammatilliselle koulutukselle 2014–2020 -ohjelman avulla (19 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (12 %)

 61 % opiskelijoista tuli työssäoppimaan; 39 % vaihdon tarkoituksena oli muu opiskelu eli työskentely erilaisissa projekteissa tai tutustumiskäynnit oppilaitoksiin.

Liikkuvuusjakson kesto

 Suomeen suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 3,9 viikkoa.

(9)

7

3.3 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus Suomeen

 Suomeen saapui 2760 opettajaa tai muun henkilöstön edustajaa, laskua edellisvuoteen 18 %.

3.4 Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet

 Suomalaisopiskelijoiden lyhyt- ja pitkäkestoisen liikkuvuuden yleisimmät kohdemaat olivat Viro, Espanja, Saksa, Ruotsi ja Britannia

 Suomeen tulleiden opiskelijoiden yleisimmät kotimaat olivat Saksa, Ranska, Alankomaat, Espanja ja Venäjä

 Suomalaisten opettajien ja muun henkilöstön yleisimmät kohdemaat olivat Viro, Ruotsi, Saksa, Venäjä ja Espanja

 Suomeen tuli opettajia ja muuta henkilöstöä eniten Saksasta, Alankomaista, Ranskasta, Venäjältä ja Kiinasta

 sekä opiskelijoiden että opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus on keskittynyt Eurooppaan.

Lähteneet opiskelijat

Saapuneet opiskelijat

Lähteneet opettajat ja muu henkilöstö

Saapuneet opettajat ja muu henkilöstö

Aasia 4,7 5,4 4,5 12,7

Afrikka 0,7 0,4 0,8 2,1

Eurooppa 93,4 94,1 93,8 80,7

Latinalainen Amerikka ja Karibia 0,2 0,1 0,1 3,3

Pohjois-Amerikka 0,9 0,0 0,7 1,2

Oseania 0,2 0,0 0,0 0,0

Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0

Taulukko 4. Liikkuvuus maanosittain (%)

(10)

8

4 Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys 2006–2014

Vuonna 2014 ammatillisesta koulutuksesta lähti lyhyt- tai pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle yhteensä 6388 opiskelijaa, mikä on prosentin enemmän kuin edellisvuonna. Pitkäkestoinen liikkuvuus kasvoi 8 % ja lyhytkestoinen laski 6 %. Vuosittainen heilahtelu on tyypillistä ammatillisen koulutuksen liikkuvuudelle: oppilaitoskohtainen liikkuvuus on satunnaista ja vaihtelee vuosittain. Liikkuvuuden vaihtelu on kuitenkin tasaantunut viime vuosina. Kun liikkujien määrä suhteutetaan vuonna 2013¹ opetussuunnitelman mukaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään, lähti ulkomaille keskimäärin 13,2 % aloittaneista eli 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna.

Vuonna 2014 Suomeen tuli 2539 ulkomaista opiskelijaa, eli prosentin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Saapuneiden osuus vastaa 5 %:a Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2013 aloittaneista opiskelijoista.

Kuviossa 1 on esitetty Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden

lukumäärällinen kehitys vuosina 2006–2014. Lähtijöiden määrät vaihtelivat runsaasti vuoteen 2011 saakka, mutta sen jälkeen määrät ovat pysyneet tasaisempana. Suomeen saapuneiden määrissä vaihtelu on ollut pienempää.

Suomesta lähtevien opiskelijoiden lukumäärä sisältää sekä lyhyt- että pitkäkestoisen

liikkuvuuden. Saapuvien osalta tilastoitavan liikkuvuusjakson kestoa ei ole erikseen määritelty.

Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2006–2014

1Vuonna 2014 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa.

4492

4284

5343

6094

5491 6566

6259

6332 6388

2059

2038 2510

2425

2749

2397

2453

2517 2539

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Suomesta Suomeen

(11)

9 Vuonna 2014 Suomeen saapui 2760 ja Suomesta lähti 1639 opettajaa ja muun henkilöstön edustajaa. Saapuvien määrä kasvoi vuosien 2010 ja 2012 välillä jopa 61 %, mutta nyt

saapuneiden määrä laski jopa 18 prosentilla edellisestä vuodesta. Euroopan heikko taloustilanne näyttäisi heijastuvan myös opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuuteen. Myös lähtevien osuus laski reilun prosentin edellisvuodesta ja trendi on ollut pääosin laskusuunnassa vuodesta 2010 lähtien.

Kuviossa 2 on esitetty Suomesta lähteneiden ja tänne tulleiden opettajien ja muun henkilöstön lukumäärällinen kehitys vuosina 2006–2014. Lähtijöiden osalta kuviossa ovat mukana vain pitkäkestoiset eli vähintään 5 vuorokautta kestäneet ulkomaanjaksot. Vuodesta 2010 lähtien Suomeen on tullut huomattavasti enemmän opettajia ja muuta henkilöstöä kuin täältä on lähtenyt.

Kuvio 2. Opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoisen sekä Suomeen saapuvan liikkuvuuden kehitys 2006–2014

Tilastoja opettajien ja muun henkilöstön lyhytkestoisista eli alle 5 vuorokautta kestäneistä matkoista on kerätty vasta vuodesta 2011. Lyhytkestoisille ulkomaanjaksoille lähtijöiden määrät on esitetty kuviossa 3. Lähtijöitä oli 2306 vuonna 2014 eli 1,5 % vähemmän kuin edellisvuonna.

Tilastojen mukaan ammatillisen koulutuksen opettajat ja muu henkilöstö tekevät enemmän lyhyt- kuin pitkäkestoisia ulkomaanmatkoja.

1733

1948 1600

2060 2113

2806 3403

3373

2760

1653 1908

1601

1767 1935 1917

1521

1661

1639

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Suomeen Suomesta

(12)

10 Kuvio 3. Opettajien ja muun henkilöstön lyhytkestoisen liikkuvuuden kehitys 2011–2014

2692

2544 2340

2306

0 500 1000 1500 2000 2500 3000

2011 2012 2013 2014

Suomesta

(13)

11

5 Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2014

5.1 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sekä liikkuvuus Suomeen sukupuolen, opiskelumuodon ja

ikäryhmän mukaan

Tässä luvussa käsitellään pääsääntöisesti pitkäkestoista liikkuvuutta, koska lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus kerätään ainoastaan maittain summatietoina. Lyhytkestoinen

opiskelijaliikkuvuus on mukana myöhemmin tarkasteltaessa liikkuvuutta oppilaitostyypeittäin sekä alueellisesti.

Vuonna 2014 Suomesta lähti 3351 opiskelijaa vähintään kahden viikon mittaiselle liikkuvuusjaksolle ulkomaille ja Suomeen tuli 2539 opiskelijaa.

Ulkomaille lähteneistä oli naisia 2191 eli 65 % ja miehiä 1160 eli 35 %. Ulkomaanjaksolle lähteneiden miesten määrä nousi 13 % edellisvuodesta. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään suhteutettuna naiset ovat jälleen miehiä huomattavasti aktiivisempia ulkomaanjaksolle lähtijöitä, sillä vuonna 2013 opintonsa aloittaneista 48 % oli naisia. Suomeen saapuneista opiskelijoista naisia oli 1210 eli 46 % ja miehiä 1320 eli 52 %. Suomen saapuneiden miesopiskelijoiden määrä laski reilun prosentin edellisvuodesta. Alle prosentti Suomeen saapuneiden opiskelijoiden sukupuolesta jätettiin raportoimatta.

Sukupuoli

Opiskelijoita

Suomesta %

Opiskelijoita

Suomeen %

Mies 1160 34,6 1320 52,0

Nainen 2191 65,4 1210 47,7

Tuntematon 0,0 9 0,3

Yhteensä 3351 100,0 2539 100,0

Taulukko 5. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus sukupuolen mukaan 2014

Enemmistö ulkomaille lähteneistä ja Suomeen saapuneista opiskeli ammatillisena

peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa. Näyttötutkintona suoritettavaa perustutkintoa opiskeli 3,6 % lähteneistä ja vajaa prosentti saapuneista opiskelijoista. Suomeen tulleista

opiskelijoista 3,3 prosenttia suoritti oppisopimuspohjaista ammatillista perustutkintoa. Muut opiskelumuodot ovat harvinaisia sekä ulkomaille lähteneiden että Suomeen saapuneiden opiskelijoiden keskuudessa.

(14)

12 Taulukko 6. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus

opiskelumuodon mukaan 2014

Taulukossa 7 suhteutetaan eri opiskelumuodoissa tapahtuva pitkäkestoinen ja Suomeen suuntautuva liikkuvuus eri opiskelumuodoissa aloittaneiden määrään. Näyttötutkinto- ja oppisopimusopiskelijat lähtevät selkeästi harvemmin ulkomaille kuin

opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskelevat.

Opiskelijoita Suomesta

Suhteessa aloittaneisiin

%

Opiskelijoita Suomeen

Suhteessa aloittaneisiin

% Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu

perustutkinto / Ammattitutkinto / Erikoisammattitutkinto

3198 4,4 2346 3,2

Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 122 0,5 19 0,1

Oppisopimuspohjainen tutkinto 31 0,2 91 0,5

Tuntematon 0 - 83 -

Yhteensä 3351 2539

Taulukko 7. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen suuntautuva liikkuvuus opiskelumuodon mukaan ja suhteutettuna opiskelumuodossa aloittaneisiin

Valtaosa opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneista on iältään 16–24-vuotiaita eli syntynyt 1990- luvulla. Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä tähän ikäryhmään kuuluu 83 % ja Suomeen saapuneista 78 %. 1980-luvulla syntyneitä oli 11 % lähteneistä ja 4 % saapuneista. Selkeästi aikuisopiskelijoiksi miellettäviä eli 1950-, 1960- tai 1970 -luvulla syntyneitä oli 6 % lähteneistä, mutta vain vajaa 2 % Suomeen saapuneista opiskelijoista. Keskimäärin ulkomaanjaksolle sekä lähdettiin että Suomeen tultiin 19-vuotiaana.²

2 Mediaani tilastoidusta syntymävuosista.

Opiskelumuoto

Opiskelijoita

Suomesta %

Opiskelijoita

Suomeen %

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu

perustutkinto 3148 93,9 2294 90,4

Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 122 3,6 19 0,7

Ammattitutkinto 44 1,3 30 1,2

Erikoisammattitutkinto 6 0,2 22 0,9

Oppisopimuspohjainen ammatillinen

peruskoulutus 6 0,2 85 3,3

Oppisopimuspohjainen näyttötutkintona

suoritettu perustutkinto 14 0,4 2 0,1

Oppisopimuksena suoritettu ammatti- ja

erikoisammattitutkinto 11 0,3 4 0,2

Tuntematon 0 0,0 83 3,3

Yhteensä 3351 100,0 2539 100,0

(15)

13

5.2 Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain

Taulukossa 8 tarkastellaan Suomesta pitkäkestoiseen liikkuvuuteen lähteneiden ja Suomeen tulleiden lukumääriä tutkinnoittain. Eniten ulkomaanjaksolle lähti sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijoita; lähtijöitä oli 523 henkilöä. Toiseksi eniten lähtijöitä oli hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto-opiskelijoiden (504) ja kolmanneksi eniten liiketalouden perustutkinto-opiskelijoiden (416) joukossa. Nämä kolme tutkintoa ovat pitäneet kärkeä opiskelijaliikkuvuudessa jo monen vuoden ajan.

Suomeen tuli eniten sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittajia (347) ja toiseksi eniten liiketalouden perustutkintoa suorittavia opiskelijoita (273). Muuta tutkintoa opiskelevien osuus (190) on ollut laskusuunnassa jo muutaman vuoden ajan. Todennäköisesti Suomeen tulevien tutkintotausta pystytään entistä paremmin tilastoimaan. Luokkaan muu tutkinto tilastoidaan sekä ne opiskelijat, jotka suorittavat jotakin muuta kuin taulukossa 8 listattua tutkintoa, että ne opiskelijat joiden tutkintoa ei pystytty tunnistamaan. Luokkaan ”Muu tutkinto” oli lähtevien osalta kirjattu muun muassa johtamisen erikoiammattitutkinto, myynnin ammattitutkinto ja hierojan ammattitutkinto. Saapuvien osalta oli mainittu muun muassa mekatroniikan tutkinto, valmentava koulutus ja ammatillinen lukiokoulutus.

Tutkinto

Opiskelijoita Suomesta

Opiskelijoita Suomeen

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 93 38

Autoalan perustutkinto 85 65

Bioenergia-alan perustutkinto 0 0

Elintarvikealan perustutkinto 69 29

Hammastekniikan perustutkinto 4 5

Hevostalouden perustutkinto 53 22

Hiusalan perustutkinto 91 49

Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto 504 186

Kalatalouden perustutkinto 3 0

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 129 121

Kauneudenhoitoalan perustutkinto 55 42

Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto 5 0

Kone- ja metallialan perustutkinto 87 164

Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinto 1 8

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 20 4

Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 67 16

Lääkealan perustutkinto 10 4

Laboratorioalan perustutkinto 15 20

Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 29 10

Lennonjohdon perustutkinto 0 2

Lentokoneasennuksen perustutkinto 16 7

Liiketalouden perustutkinto 416 273

Liikunnanohjauksen perustutkinto 28 40

(16)

14

Logistiikan perustutkinto 47 49

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 47 14

Maanmittausalan perustutkinto 2 10

Maatalousalan perustutkinto 88 99

Matkailualan perustutkinto 189 84

Merenkulkualan perustutkinto 0 0

Metsäalan perustutkinto 29 93

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto 0 0

Musiikkialan perustutkinto 10 13

Muu tutkinto, mikä? 27 198

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 34 47

Painoviestinnän perustutkinto 20 19

Paperiteollisuuden perustutkinto 0 0

Pintakäsittelyn perustutkinto 29 6

Prosessiteollisuuden perustutkinto 0 1

Puualan perustutkinto 31 86

Puutarhatalouden perustutkinto 42 48

Rakennusalan perustutkinto 86 129

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 121 69

Sirkusalan perustutkinto 1 0

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 523 347

Suunnitteluassistentin perustutkinto 0 3

Talotekniikan perustutkinto 46 13

Tanssialan perustutkinto 5 1

Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 60 22

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto 48 40

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 45 17

Turvallisuusalan perustutkinto 24 23

Veneenrakennuksen perustutkinto 1 3

Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto 9 0

Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 7 0

Yhteensä 3351 2539

Taulukko 8. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain 2014

Koulutusaloittain tarkasteltuna yleisimmin ulkomaanjaksoja tehdään suurilla koulutusaloilla.

Eniten lähteneitä oli vuonna 2014 tekniikan ja liikenteen alalla (24 %), sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (21 %) sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (21 %). Suomeen tulleista suurin joukko opiskeli tekniikan ja liikenteen alalla (30 %). Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta Suomeen tuli 19 % ja liiketalouden ja hallinnon alalta 11 % kaikista Suomeen tulleista opiskelijoista.

(17)

15 Taulukossa 9 on lähteneiden ja saapuneiden opiskelijoiden kokonaismäärä koulutusaloittain sekä suhteutettuna alalla aloittaneisiin vuonna 2014. Lisäksi esitetään vastaava suhdeluku vuosilta 2013 ja 2012. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala, luonnonvara- ja ympäristöala sekä kulttuuriala lähettävät aktiivisesti opiskelijoita ulkomaille. Luonnonvara- ja ympäristöala on sekä lähettänyt että vastaanottanut entistä enemmän opiskelijoita viimeisten kolmen vuoden aikana.

Suomeen saapuneiden kohdalla luokka ”muu koulutus” erottuu vuodesta toiseen erityisen aktiivisena, mutta sen osuus on kuitenkin laskenut edellisvuodesta. Tähän luokkaan kuuluvat ne ulkomaiset opiskelijat, joiden tutkintoa ei listalta löydy, tai joiden tutkintoa ei ole osattu

vastaanottavissa oppilaitoksissa määritellä.

Taulukko 9. Suomesta lähtevän pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden sekä Suomeen saapuneiden osuuden muutos vuosien 2012, 2013 ja 2014 välillä suhteessa koulutuksessa aloittaneisiin koulutusaloittain

5.3 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus

Liikkuvuusohjelmista suosituin oli edellisen ohjelmakauden Leonardo da Vinci 2007–2013, jonka kautta pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähti 1394 opiskelijaa eli 42 % kaikista lähteneistä.

Ohjelman osuus on noussut edellisvuodesta lähes 3 %. Oppilaitoksen omalla rahoituksella ulkomaanjaksolle lähti 921 opiskelijaa eli 22 % vähemmän kuin edellisvuonna. Suomeen tulevista 47 % liikkui Leonardo 2007–2013 -ohjelman tuella ja 18 % uuden Erasmus+

ammatilliselle koulutukselle 2014–2020 -ohjelman rahoituksella. Oppilaitoksen oman

rahoituksen osuus on Suomen saapuneiden osalta pudonnut tasaisesti jo muutaman vuoden.

Opetushallituksen rahoittamana Suomeen tuli tänä vuonna vain yksi ulkomaalainen opiskelija.

Suomesta opiskelijoita

% aloittaneista 2014

Suomeen opiskelijoita

% aloittaneista 2012 Humanistinen ja

kasvatusala 70 9,1 8,9 10,1 57 7,4 2,8 0,9

Kulttuuriala 305 9,3 8,8 8,5 189 5,8 4,7 5,5

Liiketalouden ja

hallinnon ala 416 7,0 7,0 6,0 273 4,6 4,9 5,8

Luonnontieteiden ala 45 3,0 3,0 3,7 17 1,1 3,3 3,4

Tekniikan ja

liikenteen ala 802 4,0 3,9 3,4 760 3,8 4,1 3,5

Luonnonvara- ja

ympäristöala 262 10,2 9,9 9,3 276 10,8 10,0 6,3

Sosiaali-, terveys- ja

liikunta-ala 711 8,6 8,6 8,2 487 5,9 4,3 4,6

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

713 12,2 11,3 9,4 282 4,8 4,4 4,0

Muu koulutus 27 8,4 7,8 6,0 198 61,7 72,2 72,5

(18)

16 Taulukko 10. Liikkuvuusjärjestelyt Suomesta lähtevässä pitkäkestoisessa ja Suomeen saapuvassa

opiskelijaliikkuvuudessa 2014 sekä muutos vuodesta 2013

Ulkomaanjakson tarkoituksena oli ulkomaille lähteneiden osalta useimmiten työssäoppiminen (96 %). Suomeen saapuneista 61 % tuli työssäoppimisjaksolle. Työssäoppimisen osuus

ulkomaanjakson tarkoituksena on noussut tasaisesti jo vuodesta 2011 asti erityisesti Suomeen saapuneiden kohdalla.

Vaihdon tarkoitus

Opiskelijoita

Suomesta %

Opiskelijoita

Suomeen %

Työssäoppiminen 3219 96,1 1541 60,7

Muu opiskelu 132 3,9 998 39,3

Yhteensä 3351 100,0 2539 100,0

Taulukko 11. Ulkomaanjakson tarkoitus 2014

Suomesta lähteneiden opiskelijoiden pitkäkestoinen ulkomaanjakso oli keskimäärin 7 viikon mittainen. Lyhimmät ulkomaanjaksot kestivät 2 viikkoa ja pisimmät yli vuoden. Suomeen saapuneet opiskelijat viipyivät maassa keskimäärin 4 viikkoa. Lyhimmät vaihdot kestivät 1 viikon ja pisimmät noin vuoden.

Liikkuvuusohjelma

Opiskelijoita

Suomesta % Muutos %

Opiskelijoita

Suomeen % Muutos %

Erasmus+ ammatilliselle

koulutukselle 2014-2020 421 12,6 474 18,7

Leonardo da Vinci 2007-2013 1394 41,6 2,6 1186 46,7 -23,7

Erasmus+ yleissivistävälle tai

aikuiskoulutukselle 2014-2020 6 0,2 31 1,2

Comenius/Grundtvig 2007-2013 18 0,5 -43,8 213 8,4 -21,1

Nordplus 49 1,5 276,9 93 3,7 45,3

Opetushallituksen rahoittama 202 6,0 -3,8 1 0,0

Oppilaitoksen itse rahoittama 921 27,5 -21,8 294 11,6 66,1

Opiskelijan itse rahoittama

ulkomaanjakso 176 5,3 0,6 54 2,1 -28,0

Muu rahoitus 164 4,9 22,3 193 7,6 -48,7

Yhteensä 3351 100,0 2539 100,0

(19)

17

5.4 Opiskelijaliikkuvuus alueittain

Taulukossa 12 on esitetty opiskelijaliikkuvuus maakunnittain siten, että pitkä- ja lyhytkestoinen liikkuvuus on yhdistetty yhdeksi luvuksi. Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden osalta eniten liikkuvuutta tapahtuu Uudellamaalla, missä on myös lukumääräisesti eniten oppilaitoksia.

Myös Pohjois-Pohjanmaalta ja Pirkanmaalta lähti paljon opiskelijoita ulkomaille ja Pirkanmaalle myös tuli toiseksi eniten ulkomaisia opiskelijoita heti Uudenmaan jälkeen jo toisena vuonna peräkkäin.

Maakunta Suomesta % Suomeen %

Etelä-Karjala 94 1,5 58 2,3

Etelä-Pohjanmaa 327 5,1 125 4,9

Etelä-Savo 202 3,2 71 2,8

Kainuu 88 1,4 52 2,0

Kanta-Häme 183 2,9 77 3,0

Keski-Pohjanmaa 252 3,9 75 3,0

Keski-Suomi 310 4,9 129 5,1

Kymenlaakso 221 3,5 163 6,4

Lappi 248 3,9 108 4,3

Pirkanmaa 484 7,6 201 7,9

Pohjanmaa 356 5,6 80 3,2

Pohjois-Karjala 281 4,4 80 3,2

Pohjois-Pohjanmaa 457 7,2 198 7,8

Pohjois-Savo 243 3,8 40 1,6

Päijät-häme 189 3,0 71 2,8

Satakunta 94 1,5 127 5,0

Uusimaa 2150 33,7 820 32,3

Varsinais-Suomi 209 3,3 64 2,5

Yhteensä 6388 100 2539 100

Taulukko 12. Suomesta lähtevä pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus maakunnittain 2014

Pelkkiä absoluuttisia lukuja havainnollisempaa on tarkastella tilastointivuosien välillä tapahtuvaa muutosta. Taulukossa 13 erotellaan pitkä- ja lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen määrät

maakunnittain ja niissä tapahtunut muutos vuosien 2013 ja 2014 välillä. Lisäksi tarkastellaan Suomeen saapuneiden opiskelijoiden määrän muutosta maakunnittain. Eniten nousua pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneiden määrässä on tapahtunut Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Lähtijöiden määrä on kasvanut Pohjois-Savossa huomattavasti myös

opiskelijoiden lyhytkestoisessa liikkuvuudessa.

Vuonna 2014 Satakunta vastaanotti ulkomaisia opiskelijoita kaksinkertaisen määrän verrattuna edellisvuoteen. Luvut kertovat siitä suuresta vuosittaisesta vaihtelusta, joka ammatillisen koulutuksen liikkuvuuteen maakuntatasolla liittyy.

(20)

18 Taulukko 13. Opiskelijaliikkuvuuden muutos maakunnittain 2014 ja 2013.

Ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä suhteessa opintonsa aloittaneisiin on noussut Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänissä vuosina 2013–2014. Suomeen saapuvien osalta laskua on tapahtunut Lapin ja erityisesti Itä-Suomen läänissä.

Maakunta

Suomesta pitkä- kestoinen

2014

Suomesta pitkä- kestoinen

2013

Muutos

%

Suomesta lyhyt- kestoinen

2014

Suomesta lyhyt- kestoinen

2013

Muutos

%

Suomeen 2014

Suomeen 2013

Muutos

%

Etelä-Karjala 57 55 3,6 37 27 37,0 58 67 -13,4

Etelä-

Pohjanmaa 152 111 36,9 175 189 -7,4 125 145 -13,8

Etelä-Savo 115 102 12,7 87 99 -12,1 71 128 -44,5

Kainuu 74 53 39,6 14 11 27,3 52 36 44,4

Kanta-Häme 77 114 -32,5 106 155 -31,6 77 41 87,8

Keski-

Pohjanmaa 132 88 50,0 120 122 -1,6 75 61 23,0

Keski-Suomi 224 246 -8,9 86 78 10,3 129 142 -9,2

Kymenlaakso 145 109 33,0 76 63 20,6 163 127 28,3

Lappi 112 138 -18,8 136 121 12,4 108 136 -20,6

Pirkanmaa 285 224 27,2 199 262 -24,0 201 162 24,1

Pohjanmaa 143 153 -6,5 213 318 -33,0 80 77 3,9

Pohjois-

Karjala 122 103 18,4 159 141 12,8 80 81 -1,2

Pohjois-

Pohjanmaa 239 289 -17,3 218 281 -22,4 198 148 33,8

Pohjois-Savo 170 122 39,3 73 27 170,4 40 134 -70,1

Päijät-häme 128 162 -21,0 61 158 -61,4 71 81 -12,3

Satakunta 50 74 -32,4 44 62 -29,0 127 64 98,4

Uusimaa 944 811 16,4 1206 1030 17,1 820 820 0,0

Varsinais-

Suomi 182 147 23,8 27 87 -69,0 64 67 -4,5

Yhteensä 3351 3101 8,1 3037 3231 -6,0 2539 2517 0,9

(21)

19 Suomesta

2014

Suomesta 2013

Suomeen 2014

Suomeen 2013

Etelä-Suomen lääni 15,7 14,6 6,6 6,2

Länsi-Suomen lääni 11,6 11,9 4,6 4,0

Itä-Suomen lääni 12,3 10,0 3,2 5,8

Oulun lääni 11,6 12,7 5,3 3,7

Lapin lääni 12,0 11,2 5,2 5,9

Yhteensä 13,2 12,7 5,3 5,1

Taulukko 14. Pitkä- ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 2014 ja 2013 lääneittäin suhteessa vuonna 2013³ aloittaneisiin (%)

5.5 Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin

Suurin osa kansainvälisestä liikkuvuudesta tapahtuu ammatillisissa oppilaitoksissa, joista lähtee ja joihin tulee yli 95 % opiskelijoista.

Oppilaitostyyppi

Opiskelijoita

Suomesta %

Opiskelijoita

Suomeen %

Ammatillinen oppilaitos 6213 97,3 2488 98,0

Ammatillinen erikoisoppilaitos 0 0,0 2 0,0

Ammatillinen erityisoppilaitos 77 1,2 32 1,3

Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 73 1,1 9 0,4

Oppisopimustoimisto/-keskus 25 0,4 8 0,3

Yhteensä 6388 100,0 2539 100,0

Taulukko 15. Pitkä- ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin 2014

3 Vuonna 2014 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa

(22)

20

6 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2014

6.1 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan

Tässä luvussa käsitellään pääsääntöisesti opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoista liikkuvuutta koska lyhytkestoinen liikkuvuus kerätään ainoastaan maittain summatietoina.

Lyhytkestoinen opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus on mukana myöhemmin

tarkasteltaessa liikkuvuutta oppilaitostyypeittäin sekä alueellisesti. Lyhytkestoista liikkuvuutta on tilastoitu vuodesta 2011 lähtien.

Opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi laskettiin vähintään 5 työpäivää kestäneet matkat. Vuonna 2014 ammatillista koulutusta tarjoavista organisaatioista lähti ulkomaille yhteensä 1639 opettajaa ja muuta henkilöstön edustajaa, joista 59 % oli naisia.

Lähtevien miesten osuus laski hieman edellisvuodesta.

Opettajat ja

muu henkilöstö %

2013

%

Mies 667 40,7 42

Nainen 972 59,3 58

Yhteensä 1639 100 100

Taulukko 16. Ulkomaille lähteneiden opettajien ja muun henkilöstön sukupuolijakauma 2014 ja 2013

Yli 60 % ulkomaille lähteistä opettajista ja muusta henkilöstöstä työskentelee ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon parissa. Näyttötutkintojen ja

ammattitutkintojen ja erityisesti oppisopimuskoulutuksen parissa työskentelevistä opettajista ja muusta henkilöstöstä harva tekee ulkomaanmatkoja. Lähtijöiden osuus vaihtelee vuosittain 1 ja 3 prosentin välillä. Hallintohenkilöstön osuus lähteneistä laski hieman edellisvuodesta.

(23)

21 Opiskelumuoto

Opettajat ja muu

henkilöstö %

2013

% Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto 1069 65,2 63,0

Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 48 2,9 1,9

Ammattitutkinto 29 1,8 3,1

Erikoisammattitutkinto 8 0,5 0,4

Oppisopimuspohjainen ammatillinen peruskoulutus 5 0,3 0,1

Oppisopimuspohjainen näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 3 0,2 0,1 Oppisopimuksena suoritettu ammatti- ja erikoisammattitutkinto 3 0,2 0,8

Muu esim. hallintohenkilöstö 474 28,9 30,7

Yhteensä 1639 100,0 100,0

Taulukko 17. Ulkomaille lähteneet opettajat ja muu henkilöstö opiskelumuodoittain 2014 ja 2013

6.2 Opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoinen liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain

Taulukossa 18 on esitetty Suomesta ulkomaille lähteneiden opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusluvut tutkinnoittain. Suurin yksittäinen ryhmä lähtijöitä eli 394 henkilöä työskentelee muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä, esimerkiksi oppilaitoksen hallinnossa. Toiseksi suurin lähtijöiden ryhmä työskenteli sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (159 henkilöä) parissa. Kieltenopettajat ovat kolmanneksi suurin lähtijöiden ryhmä (138 henkilöä).

Tutkinto

Opettajat ja muu henkilöstö

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 27

Autoalan perustutkinto 46

Elintarvikealan perustutkinto 16

Hammastekniikan perustutkinto 0

Hevostalouden perustutkinto 4

Hiusalan perustutkinto 11

Jalkinealan perustutkinto 1

Kauneudenhoitoalan perustutkinto 18

Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto 0

Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinto 1

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen tutkinto 10

Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 10

(24)

22 Taulukko 18. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain 2014

Muu tutkinto -luokkaan kuului mm. valmentavan koulutuksen parissa työskentelevää henkilöstöä.

Lääkealan perustutkinto 1

Laboratorioalan perustutkinto 5

Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 10

Lentokoneasennuksen perustutkinto 2

Liikunnanohjauksen perustutkinto 3

Logistiikan perustutkinto 18

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 8

Maanmittausalan perustutkinto 5

Matkailualan perustutkinto 30

Merenkulkualan perustutkinto 0

Metsäalan perustutkinto 28

Musiikkialan perustutkinto 20

Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) 138

Muu tehtävä (esim. hallintohenkilöstö) 394

Muu tutkinto 77

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 13

Painoviestinnän perustutkinto 10

Paperiteollisuuden perustutkinto 0

Pintakäsittelyn perustutkinto 8

Prosessiteollisuuden perustutkinto 3

Puualan perustutkinto 14

Puutarhatalouden perustutkinto 29

Rakennusalan perustutkinto 33

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 33

Suunnitteluassistentin perustutkinto 0

Talotekniikan perustutkinto 15

Tanssialan perustutkinto 3

Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 9

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto 17

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 27

Turvallisuusalan perustutkinto 6

Veneenrakennuksen perustutkinto 0

Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto 5

Yhteensä 1639

(25)

23 Koulutusaloittain tarkasteluna eniten ulkomaanjaksoja tehdään luokassa ”Muu koulutus”, johon kuuluvat kieltenopettajat, hallintohenkilöstö sekä erityis- ja erikoisammattitutkintojen parissa työskentelevät opettajat ja muu henkilöstö. Heidän osuutensa on noussut vuodesta 2013.

Prosentuaalisesta suurinta nousua lähtevien määrässä on vuosien 2014 ja 2013 välillä tapahtunut humanistisella ja kasvatusalalla.

Opettajat ja muu henkilöstö

2014 %

2013

%

Muutos %

Humanistinen ja kasvatusala 23 1,4 0,4 250,8

Kulttuuriala 85 5,2 6,4 -19,0

Liiketalouden ja hallinnon ala 115 7,0 8,4 -16,5

Luonnontieteiden ala 27 1,6 0,5 229,5

Tekniikan ja liikenteen ala 314 19,2 19,1 0,3

Luonnonvara- ja ympäristöala 104 6,3 6,0 5,8

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 192 11,7 12,5 -6,3

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 170 10,4 11,9 -12,8

Muu koulutus 609 37,2 34,8 6,8

Yhteensä 1639 100,0 100,0

Taulukko 19. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus koulutusaloittain 2014 ja 2013

6.3 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus

Vuonna 2014 opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudesta 25 % tapahtui oppilaitoksen omalla rahoituksella ja 12 % Opetushallituksen jakamalla valtionavustuksella. Molempien

rahoitusmuotojen osuus on laskenut edellisvuodesta. Edellisen ohjelmakauden Leonardo da Vinci 2007–2013 -liikkuvuusohjelman tarjoamaa rahoitusta hyödynsi reilu kolmannes Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta henkilöstöstä.

(26)

24 Liikkuvuusohjelma

Opettajat ja muu henkilöstö

2014

% 2013 %

Muutos%

2013-2014 Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle 2014–2020 79 4,8

Leonardo da Vinci 2007–2013 538 32,8 31,5 4,2

Erasmus+ yleissivistävälle tai aikuiskoulutukselle 2014–2020 12 0,7

Comenius/Grundvig 2007–2013 134 8,2 11,6 -29,5

Nordplus 93 5,7 2,7 110,2

Opetushallituksen rahoittama 196 12,0 14,4 -17,0

Oppilaitoksen itse rahoittama 404 24,6 28,7 -14,1

Muu rahoitus 183 11,2 11,1 0,6

Yhteensä 1639 100

Taulukko 20. Liikkuvuusjärjestelyt opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudessa 2014 ja 2013 Opettajat ja muu henkilöstö lähtivät vuonna 2014 ulkomaille useimmiten muun kuin

työelämäjakson tai opettajavaihdon takia. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi

yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin liittyvät matkat tai valmistelevat vierailut.

Opettajavaihtojen osuus liikkuvuudesta on ollut nousussa jo muutaman vuoden.

Työelämäjaksojen osuus sitä vastoin laski edellisvuodesta.

Vaihdon tarkoitus

Opettajat ja

muu henkilöstö 2014 % 2013 %

Muutos 2013- 2014%

Muutos 2012- 2013%

Työelämäjakso 133 8 10 -20,0 0,0

Opettajavaihto 371 23 18 27,8 5,9

Muu 1135 69 72 -4,2 -1,4

Yhteensä 1639 100 100

Taulukko 21. Opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjakson tarkoitus 2014 ja 2013

Opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,6 viikkoa.

Lyhimmillään matkat kestivät viikon ja pisimmillään 26 viikkoa.

6.4 Suomeen suuntautuva opettajien ja henkilöstön liikkuvuus

Suomeen tuli 2760 opettajaa tai muuta henkilöstön edustajaa.

6.5 Suomesta ulkomaille lähtevien opettajien ja muun

henkilöstön pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus alueittain

Uusimaa sekä lähettää että vastaanottaa edelleen eniten opettajia ja muuta henkilöstöä.

Pirkanmaan osuus opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoisesta liikkuvuudesta on noussut huomattavasti kun verrataan edelliseen tilastointivuoteen. Lyhytkestoisia eli alle 5 työpäivää kestäviä ulkomaanmatkoja tehtiin useimmiten Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta. Eniten

ulkomaalaisia opettajia ja muuta henkilöstöä saapui Uudenmaan ja Pirkanmaan oppilaitoksiin.

(27)

25 Maakunta

Suomesta opettajat ja muu henkilöstö

(> 5 vrk) 2014 %

Suomesta opettajat ja muu henkilöstö

(< 5 vrk) 2014 %

Opettajia ja muuta henkilöstöä

Suomeen 2014 %

Etelä-Karjala 12 0,7 38 1,6 58 2,1

Etelä-Pohjanmaa 56 3,4 35 1,5 84 3,0

Etelä-Savo 83 5,1 83 3,6 121 4,4

Kainuu 30 1,8 22 1,0 34 1,2

Kanta-Häme 45 2,7 60 2,6 38 1,4

Keski-Pohjanmaa 54 3,3 76 3,3 60 2,2

Keski-Suomi 90 5,5 171 7,4 124 4,5

Kymenlaakso 53 3,2 145 6,3 65 2,4

Lappi 25 1,5 79 3,4 121 4,4

Pirkanmaa 141 8,6 181 7,8 267 9,7

Pohjanmaa 91 5,6 148 6,4 104 3,8

Pohjois-Karjala 84 5,1 52 2,3 88 3,2

Pohjois-Pohjanmaa 111 6,8 133 5,8 150 5,4

Pohjois-Savo 39 2,4 83 3,6 55 2,0

Päijät-häme 46 2,8 102 4,4 39 1,4

Satakunta 33 2,0 23 1,0 72 2,6

Uusimaa 576 35,1 800 34,7 1205 43,7

Varsinais-Suomi 70 4,3 75 3,3 75 2,7

Yhteensä 1639 100,0 2306 100,0 2760 100,0

Taulukko 22. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maakunnittain 2014

Taulukossa 23 on esitetty maakunnittain tapahtuneet muutokset opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudessa vuosien 2013 ja 2014 välillä. Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneiden opettajien ja muun henkilöstön määrä on noussut erityisesti Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Laskua lähtijöiden määrässä on tapahtunut eniten Lapissa. Lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen määrässä huomattavinta kasvua tarkasteluvuosien välillä on ollut Kainuussa ja Kymenlaaksossa. Eniten nousua Suomeen saapuneiden opettajien ja muun henkilöstön määrissä oli Etelä-Karjalassa.

(28)

26 Maakunta

Suomesta opettajat ja muu henkilöstö (> 5 vrk) 2014

Suomesta opettajat ja muu henkilöstö (> 5 vrk) 2013

Muutos

%

Suomesta opettajat ja muu henkilöstö (< 5 vrk) 2014

Suomesta opettajat ja muu henkilöstö (< 5 vrk) 2013

Muutos

%

Opettajia ja muuta henkilöstöä Suomeen 2014

Opettajia ja muuta henkilöstöä Suomeen 2013

Muutos

%

Etelä-Karjala 12 27 -55,6 38 39 -2,6 58 32 81,3

Etelä-Pohjanmaa 56 64 -12,5 35 53 -34,0 84 57 47,4

Etelä-Savo 83 80 3,8 83 133 -37,6 121 279 -56,6

Kainuu 30 34 -11,8 22 10 120,0 34 26 30,8

Kanta-Häme 45 60 -25,0 60 154 -61,0 38 79 -51,9

Keski-Pohjanmaa 54 65 -16,9 76 44 72,7 60 91 -34,1

Keski-Suomi 90 104 -13,5 171 114 50,0 124 245 -49,4

Kymenlaakso 53 37 43,2 145 71 104,2 65 82 -20,7

Lappi 25 64 -60,9 79 87 -9,2 121 93 30,1

Pirkanmaa 141 79 78,5 181 134 35,1 267 224 19,2

Pohjanmaa 91 76 19,7 148 131 13,0 104 72 44,4

Pohjois-Karjala 84 58 44,8 52 47 10,6 88 98 -10,2

Pohjois-Pohjanmaa 111 159 -30,2 133 76 75,0 150 172 -12,8

Pohjois-Savo 39 50 -22,0 83 62 33,9 55 85 -35,3

Päijät-häme 46 44 4,5 102 105 -2,9 39 89 -56,2

Satakunta 33 36 -8,3 23 51 -54,9 72 70 2,9

Uusimaa 576 548 5,1 800 849 -5,8 1205 1525 -21,0

Varsinais-Suomi 70 76 -7,9 75 180 -58,3 75 54 38,9

Yhteensä 1639 1661 -1,3 2306 2340 -1,5 2760 3373 -18,2

Taulukko 23. Suomesta lähtevän ja Suomeen suuntautuvan opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuuden muutos maakunnittain vuosien 2014 ja 2013 välillä

Lääneittäin tarkasteluna Etelä-Suomen lääni lähettää eniten opettajia ja muuta henkilöstöä ulkomaille. Osuus on kuitenkin laskenut hieman viime vuodesta. Etelä-Suomen lääni myös vastaanotti edellisvuotta vähemmän ulkomaisia opettajia ja muuta henkilöstöä. Samoin tapahtui Itä-Suomen läänissä.

(29)

27 Suomesta 2014 Suomesta 2013 Suomeen 2014 Suomeen 2013

Etelä-Suomen lääni 47,6 48,3 50,9 53,6

Länsi-Suomen lääni 31,5 30,2 28,5 24,1

Itä-Suomen lääni 10,7 10,7 9,6 13,7

Oulun lääni 7,5 7,0 6,7 5,9

Lapin lääni 2,6 3,8 4,4 2,8

Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0

Taulukko 24. Suomesta lähtevä ja Suomeen suuntautuva opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus lääneittäin 2014 ja 2013 (%)

6.6 Suomesta lähtevien opettajien ja muun henkilöstön pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus

oppilaitostyypeittäin

Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus keskittyy opiskelijaliikkuvuuden tapaan enimmäkseen ammatillisiin oppilaitoksiin.

Oppilaitostyyppi

Opettajia ja muuta henkilöstöä Suomesta

(> 5 vrk) %

Opettajia ja muuta henkilöstöä Suomesta (<

5 vrk) %

Opettajia ja muuta henkilöstöä

Suomeen %

Ammatillinen oppilaitos 1507 91,9 2098 91,0 2648 95,9

Ammatillinen erikoisoppilaitos 0 0,0 7 0,3 0 0,0

Ammatillinen erityisoppilaitos 72 4,4 39 1,7 71 2,6

Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 55 3,4 151 6,5 41 1,5

Oppisopimustoimisto/-keskus 5 0,3 11 0,5 0 0,0

Yhteensä 1639 100,0 2306 100,0 2760 100,0

Taulukko 25. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus oppilaitostyypeittäin 2014

(30)

28

7 Liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet

Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus on ollut erittäin Eurooppa-painotteista koko sen ajan, mitä liikkuvuutta on tilastoitu. Sekä Suomesta lähteneiden että Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 suosituinta kohde- ja lähtömaata sijaitsevat kaikki Euroopassa. Opettajien ja muun

henkilöstön matkat ovat myös suuntautuneet enimmäkseen Eurooppaan, mutta Aasian suosio näyttäisi kasvavan. Suomeen myös saapui jo edellisvuonna aiempaa enemmän opettajia ja muuta henkilöstöä Aasiasta ja sama trendi jatkuu myös tänä vuonna.

Ulkomaanjaksoille lähtevät opiskelijat suosivat lähialueita eli Viroa ja Ruotsia. Lähialueille suuntautuvat jaksot ovat enimmäkseen lyhyitä, kun taas Keski- ja Etelä-Eurooppaan mennään useimmiten pidemmille ulkomaanjaksoille. Suomeen tullaan useimmiten Keski-Euroopasta.

Kohdemaa

Lähteneet

pitkäkestoiset Kohdemaa

Lähteneet

lyhytkestoiset Lähtömaa Saapuneet

Espanja 783 Viro 835 Saksa 536

Saksa 434 Ruotsi 527 Ranska 311

Britannia 346 Saksa 280 Alankomaat 173

Alankomaat 194 Espanja 164 Espanja 165

Ruotsi 170 Norja 151 Venäjä 129

Ranska 161 Tanska 137 Britannia 120

Viro 151 Venäjä 127 Viro 117

Unkari 93 Ranska 104 Slovenia 103

Tanska 76 Italia 103 Unkari 88

Malta 75 Britannia 91 Italia 87

Taulukko 26. Pitkä- ja lyhytkestoisille ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata

Saksa jatkaa suosiotaan opettajien ja muun henkilöstön pitkäkestoisen liikkuvuuden

kohdemaana. Viime vuonna kymmenenneksi nousi Kiina kohdemaiden joukossa ja nyt se on jo seitsemäntenä. Lyhytkestoisessa liikkuvuudessa Viro on säilyttänyt asemansa suosituimpana kohdemaana. Suomeen tulevien opettajien ja muun henkilöstön lähtömaiden listalla ykköspaikalla on Saksa. Kiina on noussut viidenneksi suosituimmaksi lähtömaaksi.

(31)

29 Taulukko 27. Pitkä- ja lyhytkestoiselle ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opettajien ja muun henkilöstön 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata.

Liikkuvuus on edelleen hyvin Eurooppa-keskeistä, mutta myös Aasiasta tulee ja sinne lähtee vuosittain tasainen määrä opiskelijoita sekä opettajia ja muuta henkilöstöä.

Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot

Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot

Lähteneet opettajat

ja muu henkilöstö

(≥ 5 vrk)

(<5 vrk)

Saapuneet opettajat

Aasia 208 90 136 161 16 350

Afrikka 39 3 10 32 1 57

Eurooppa 3035 2930 2389 1415 2287 2228

Latinalainen Amerikka ja Karibia 15 0 3 5 0 92

Pohjois-Amerikka 44 14 1 26 2 32

Oseania 10 0 0 0 0 1

Yhteensä 3351 3037 2539 1639 2306 2760

Taulukko 28. Opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maanosittain 2014 Taulukossa 29 on esitetty maakohtaiset liikkuvuusluvut ammatillisessa koulutuksessa.

(≥ 5 vrk)

(< 5 vrk)

Saapuneet opettajat

Aasia 208 90 136 161 16 350

Afganistan 1 0 0 0 0 0

Arabiemiirikunnat 3 0 0 1 0 14

Armenia 1 0 0 0 0 0

Bangladesh 0 0 0 1 0 0

Filippiinit 2 0 0 0 0 8

Georgia 0 0 0 0 0 0

Hong Kong 0 0 0 1 0 0

Indonesia 3 0 0 0 0 5

Kohdemaa

Lähteneet

(≥ 5 vrk) Kohdemaa

Lähteneet

(< 5 vrk) Lähtömaa Saapuneet

Saksa 172 Viro 544 Saksa 362

Espanja 158 Ruotsi 390 Alankomaat 221

Britannia 147 Saksa 250 Ranska 211

Ranska 146 Venäjä 249 Venäjä 197

Alankomaat 103 Tanska 95 Kiina 136

Ruotsi 79 Ranska 83 Liettua 135

Kiina 79 Britannia 80 Espanja 119

Viro 73 Espanja 75 Norja 113

Venäjä 70 Alankomaat 62 Britannia 85

Italia 54 Norja 61 Unkari 83

(32)

30

Intia 36 0 0 17 0 0

Irak 3 0 0 0 0 0

Iran 0 0 0 0 0 2

Israel 5 0 0 3 0 1

Itä-Timor 0 0 0 0 0 0

Japani 14 0 8 14 0 31

Jemen 0 0 0 0 0 1

Kambodza 0 0 0 0 0 0

Kazakstan 0 0 0 2 0 20

Kiina 72 23 40 79 3 136

Korean tasavalta 0 0 15 7 0 59

Kuwait 0 0 0 0 0 0

Kypros 10 8 0 4 1 2

Laos 0 0 0 0 0 0

Malesia 2 0 1 0 0 4

Nepal 7 2 0 2 0 0

Oman 0 0 0 0 0 0

Pakistan 0 0 0 0 0 0

Palau 0 0 0 0 0 0

Qatar 0 0 0 0 0 4

Saudi-Arabia 0 0 0 0 1 0

Singapore 2 0 0 1 0 0

Sri Lanka 3 0 0 0 0 0

Taiwan 0 0 0 0 0 0

Thaimaa 34 0 0 3 0 0

Turkki 7 57 72 25 10 63

Turkmenistan 0 0 0 0 0 0

Vietnam 3 0 0 1 1 0

Afrikka 39 3 10 32 1 57

Algeria 0 0 0 0 0 0

Benin 0 0 0 0 0 0

Botswana 0 0 0 0 0 0

Burkina Faso 0 0 0 0 0 0

Egypti 0 0 0 12 0 9

Eritrea 0 0 1 1 0 0

Etelä-Afrikka 7 0 0 0 0 0

Etiopia 2 0 1 1 0 3

Gambia 3 0 0 0 0 0

Ghana 0 0 0 0 0 3

Kamerun 1 0 0 0 0 0

Kap Verde 0 0 0 0 0 0

Kenia 4 0 3 1 0 3

Liberia 0 0 0 1 0 0

Malawi 1 0 0 0 0 0

Marokko 1 0 0 1 0 0

Mauritius 0 0 0 0 0 0

(33)

31

Namibia 2 0 0 4 0 4

Niger 0 0 0 0 0 0

Nigeria 0 0 0 0 0 0

Reunion 0 0 0 0 0 0

Ruanda 0 0 0 0 0 0

Sambia 4 0 0 2 1 0

Sierra Leone 3 0 5 0 0 1

Somalia 2 0 0 0 0 10

Swazimaa 0 0 0 0 0 0

Tansania 7 3 0 7 0 8

Tunisia 0 0 0 0 0 0

Uganda 2 0 0 2 0 16

Zimbabwe 0 0 0 0 0 0

Eurooppa 3035 2930 2389 1415 2287 2228

Alankomaat 194 86 173 103 62 221

Albania 2 0 0 0 0 0

Andorra 0 0 0 0 0 0

Belgia 37 15 62 34 59 45

Bosnia-Hertsegovina 0 4 0 1 0 0

Britannia 346 91 120 147 80 85

Bulgaria 9 2 0 5 2 7

Espanja 783 164 165 158 75 119

Färsaaret 0 13 8 3 2 2

Irlanti 69 9 29 25 31 15

Islanti 24 12 10 31 10 20

Italia 72 103 87 54 31 73

Itävalta 47 10 36 23 38 34

Kosovo 6 0 0 9 6 0

Kreikka 18 10 7 16 5 12

Kroatia 8 18 36 15 7 39

Latvia 19 46 45 4 23 40

Liechtenstein 0 0 0 0 0 0

Liettua 8 57 32 17 28 135

Luxemburg 1 6 14 4 0 10

Makedonia 0 2 0 0 0 0

Malta 75 0 6 16 6 6

Moldova 0 0 0 0 0 0

Norja 24 151 55 13 61 113

Portugali 34 8 18 32 37 10

Puola 33 22 26 17 28 53

Ranska 161 104 311 146 83 211

Romania 0 5 8 12 5 6

Ruotsi 170 527 60 79 390 63

Saksa 434 280 536 172 250 362

Serbia 0 0 7 0 0 4

Slovakia 8 8 6 3 3 5

(34)

32

Slovenia 52 0 103 22 5 49

Sveitsi 8 13 3 9 8 12

Tanska 76 137 26 39 95 53

Tsekki 35 29 66 16 23 36

Ukraina 1 0 0 1 0 1

Unkari 93 36 88 45 39 83

Valko-Venäjä 0 0 0 1 2 38

Venäjä 37 127 129 70 249 197

Viro 151 835 117 73 544 69

Latinalainen Amerikka ja Karibia 15 0 3 5 0 92

Alankomaiden Antillit 0 0 0 0 0 0

Argentiina 1 0 2 0 0 1

Aruba 0 0 0 0 0 0

Brasilia 4 0 1 4 0 52

Bolivia 0 0 0 0 0 0

Chile 1 0 0 0 0 1

Dominikaaninen tasavalta 1 0 0 0 0 0

Ecuador 5 0 0 0 0 0

Jamaika 2 0 0 0 0 0

Kolumbia 0 0 0 0 0 36

Martinique 0 0 0 0 0 0

Meksiko 1 0 0 0 0 0

Panama 0 0 0 0 0 0

Peru 0 0 0 1 0 0

Puerto Rico 0 0 0 0 0 0

Suriname 0 0 0 0 0 0

Trinidad ja Tobago 0 0 0 0 0 2

Uruguay 0 0 0 0 0 0

Venezuela 0 0 0 0 0 0

Pohjois-Amerikka 44 14 1 26 2 32

Bahama 1 0 0 0 0 0

Grönlanti 0 0 0 0 0 0

Kanada 12 14 1 6 0 2

Yhdysvallat USA 31 0 0 20 2 30

Oseania 10 0 0 0 0 1

Australia 7 0 0 0 0 1

Salomonsaaret 0 0 0 0 0 0

Tokelau 0 0 0 0 0 0

Uusi-Seelanti 3 0 0 0 0 0

Wallis ja Futuna 0 0 0 0 0 0

Kaikki yhteensä 3351 3037 2539 1639 2306 2760

Taulukko 29. Opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maittain 2014

(35)

33

LIITTEET

Kansainvälinen liikkuvuus koulutuksen järjestäjittäin

Lähteneet opettajat ja muu henkilöstö (≥ 5 vrk)

Lähteneet opettajat ja muu henkilöstö (< 5 vrk)

Saapuneet opettajat ja muu henkilöstö

ABB Oy 0 0 0 0 0 0

Ahlmanin koulun säätiö 5 0 0 0 0 0

Aitoon emäntäkoulu Oy 0 0 0 0 0 0

Ami-säätiö 4 0 2 2 1 0

Ammattienedistämislaitossäätiö x x x x x x

AVA-instituutin kannatusyhdistys

ry 0 0 0 0 0 0

Axxell Utbildning Ab 21 64 6 50 32 4

Espoon seudun

koulutuskuntayhtymä Omnia 145 100 197 118 200 444

Etelä-Karjalan

koulutuskuntayhtymä 57 37 58 12 38 58

Etelä-Savon Koulutus Oy 81 53 43 51 66 100

Faktia Koulutus Oy 0 0 0 0 0 0

Finanssi- ja vakuutuskoulutus

FINVA x x x x x x

Finavia Oyj 0 0 2 0 0 0

Finnair Oyj 0 0 0 0 0 0

Fria kristliga folkhögskolföreningen

r.f. x x x x x x

Haaga Instituutti-säätiö 63 1 10 2 3 0

Haapaveden opiston

kannatusyhdistys ry. 0 0 0 0 0 0

Harjun Oppimiskeskus Oy 14 53 0 5 13 0

HAUS Kehittämiskeskus Oy 0 0 0 0 0 0

Helmi Liiketalousopisto Oy 32 113 60 6 30 9

Helsingin Diakonissalaitoksen

säätiö 0 5 0 0 0 0

Helsingin kaupunki 170 164 111 30 16 117

Helsingin Konservatorion Säätiö 5 7 4 0 7 0

Helsinki Business College Oy 54 39 57 25 116 59

Hengitysliitto Heli ry 50 41 25 62 54 96

Hevosopisto Oy x x x x x x

Hyria koulutus Oy 71 53 62 51 42 21

Hämeen ammatillisen

korkeakoulutuksen kuntayhtymä 10 55 6 8 18 6

Hämeenlinnan seudun

koulutuskuntayhtymä x x x x x x

Invalidiliitto ry 2 14 28 15 4 37

Invalidisäätiö 16 13 4 23 18 30

(36)

34 Lähteneet

opiskelijat pitkät vaihdot

Lähteneet opettajat ja muu henkilöstö (≥ 5 vrk)

Lähteneet opettajat ja muu henkilöstö (< 5 vrk)

Saapuneet opettajat ja muu henkilöstö

Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 31 33 28 17 17 17

Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy x x x x x x

Itä-Uudenmaan

Jaakkiman kristillisen opiston

kannatusyhdistys ry x x x x x x

Jalasjärven kunta 0 0 0 0 0 0

Joensuun kaupunki x x x x x x

Jokilaaksojen

Jollas-Opisto Oy 0 0 0 0 0 0

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 221 86 129 89 171 124

Jyväskylän kristillisen opiston

säätiö 3 0 0 1 0 0

Jyväskylän talouskouluyhdistys ry. x x x x x x

Järviseudun koulutuskuntayhtymä 0 0 0 0 0 0

Kajaanin kaupungin

koulutusliikelaitos 70 14 52 30 22 34

Kalajoen Kristillisen Opiston

Kannatusyhdistys ry x x x x x x

Kanneljärven kansanopiston

kannatusyhdistys r.y. 0 0 0 0 0 0

Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy 54 114 2 11 14 1

Kaustisen evankelisen

kansanopiston kannatusyhdistys ry 1 0 0 0 0 0

Kellosepäntaidon Edistämissäätiö 5 1 0 0 4 0

Kemijärven kaupunki x x x x x x

Kemi-Tornionlaakson

koulutuskuntayhtymä Lappia 31 14 32 3 15 4

Keski-Pohjanmaan konservatorion

kannatusyhdistys ry. 5 18 3 7 0 8

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 126 102 72 47 76 52

Keski-Suomen kansanopiston

kannatusyhdistys ry x x x x x x

Keski-Uudenmaan

Kiinteistöalan koulutussäätiö 0 0 0 0 2 0

Kiipulasäätiö 18 14 0 21 17 0

K-instituutti Oy x x x x x x

Kirkkopalvelut ry 29 37 17 25 6 36

Kisakalliosäätiö 0 0 0 1 0 0

Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy x x x x x x

Kone Oyj x x x x x x

Korpisaaren Säätiö 3 6 5 2 0 0