Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus
Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility
Kansainvälinen toiminta aikuiskoulutuksessa
2015
SIRU KORKALA
TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI 3/2016
ISBN 978-951-805-700-3 ISSN 1798-3630
9/2015
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
1
Kansainvälinen toiminta aikuiskoulutuksessa 2015
Sisältö
1. Taustaa 2
2. Kansainvälisyys aikuiskoulutuksessa 4
2.1. Hanketoiminta 6
2.2.Verkostoituminen 9
3. Kansainvälinen liikkuvuus aikuiskoulutuksessa 11 3.1. Opiskelijaliikkuvuus aikuiskoulutuksessa 2015 11 3.2. Opetushenkilökunnan liikkuvuus aikuiskoulutuksessa 2015 13
3.3.Liikkuvuuden yhteistyömaat ja alueet 15
Liitteet 19
2
Kansainvälinen toiminta aikuiskoulutuksessa 2015
1. Taustaa
CIMO kerää vuosittain tilastoja ammatillisen, yleissivistävän ja korkeakoulutuksen kansainvälisestä toiminnasta ja nyt samat tilastot kerättiin ensimmäisen kerran myös aikuiskoulutusta tarjoavilta
oppilaitoksilta. Toukokuussa 2016 toteutetulla kyselyllä kartoitettiin sekä kansainvälistä hanketoimintaa ja verkostoitumista että henkilökunnan ja opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta. Toisin kuin yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tilastoinneissa pääpaino tässä kyselyssä oli aikuiskoulutuksessa tapahtuvan yleisen kansainvälisen toiminnan tason kartoittaminen, liikkuvuuslukujen ollessa vain osa sitä.
Kysely lähetettiin 319 aikuiskoulutusta tarjoavalle oppilaitokselle ja siihen vastaasi 102 oppilaitosta. Kyselyn vastaprosentti oli siten 32. Kyselyä ei lähetetty ammatillisille aikuiskoulutuskeskuksille, vaan niiden
liikkuvuustiedot koottiin ammatillisen koulutuksen liikkuvuustilastoista. Näin ollen näistä oppilaitoksista ei saatu aineistoa koskien hanketoimintaa ja verkostoitumista.
Oppilaitostyypeittäin tarkasteltuna kyselyyn vastasivat aktiivisimmin kansalaisopistot. Alueellisesti
aktiivisimmin kyselyyn vastasivat Uudenmaan oppilaitokset, neljäosa vastanneista oppilaitoksista sijaitsee Uudellamaalla. Muista maakunnista vastauksia saatiin hyvin tasaisesti.
Kuva 1. Kyselyyn vastanneet oppilaitostyypeittäin (%)
Kyselyyn vastasi henkilöstömäärältään hyvin erilaisia oppilaitoksia. Yli sadan opetushenkilön oppilaitoksia oli aineistossa hiukan enemmän kuin muita.
4 5 9
23
59
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Urheiluopisto Kesäyliopisto Opintokeskus Kansanopisto Kansalaisopisto
3
Kuva 2. Opetushenkilöstön määrä (mukaan lukien tuntiopettajat ym.) (%)
13 10
17 17
26
17
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
alle 10 10-20 21-50 51-99 100 tai yli Ei ilmoitettu
4
2. Kansainvälisyys aikuiskoulutuksessa
Kuten muillakin koulutusasteilla, myös aikuiskoulutuksessa kansainvälisyyttä pyritään ohjaamaan ja suunnittelemaan siten, että kanainvälinen toiminta olisi mahdollisimman tuloksellista. Kyselyyn
vastanneista oppilaitoksista kolmasosalla on käytössään kansainvälisyyttä ohjaavia asiakirjoja. Useimmiten tällaisia asiakirjoja on urheiluopistoilla, kesäyliopistoilla näitä ei kyselyn mukaan ole lainkaan.
Kuva 3. Onko organisaatiossanne kansainvälisyyttä ohjaavia asiakirjoja? (%)
Oppilaitoksen yleiset strategiat sekä kansainvälisyysstrategia ja toimintasuunnitelma ovat toimintaa useimmiten ohjaavia asiakirjoja. Muita kyselyssä mainittuja asiakirjoja olivat mm.
Toiminta- ja laatukäsikirja
Opetussuunnitelmat
KV-turvallisuussuunnitelma
Koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirja
Yhteistyötä ohjaavat puitesopimukset
Kansainvälistä toimintaa vapaassa sivistystyössä selkiyttävä dokumentti
Vuosittaiset kaupungin keräämät kansainvälisen toiminnan raportit
Sivistys- ja kulttuuripalveluiden ohjeet
Yhteistyösopimukset ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa
Kestävän kehityksen kriteerit ja Erasmus + -liikkuvuushankkeiden hallinnolliset ohjeet sekä sopimukset
Kansainvälisen toiminnan suunnitteluun aikuiskoulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa osallistuu useimmiten rehtori – lähes kaikki kyselyyn vastanneet mainitsivat rehtorin pääasiallisena kansainvälisen toiminnan suunnittelijana. Sen lisäksi mainittiin mm. seuraavia toimijoita.
Opettajat ja muu henkilökunta, opiskelijat, yhteistyötahot
Apulaisrehtori ja kansainvälisentyön koordinaattori
Aikuiskoulutuspäällikkö 0
22
44 46
75
100
78
56 54
25
0 20 40 60 80 100
Kesäyliopisto Kansalaisopisto Opintokeskus Kansanopisto Urheiluopisto
Kyllä Ei
5
Kehityspäällikkö
Koulutussuunnittelija
Markkinointikoordinaattori
Mahdollisuuksien mukaan koko henkilökunta
Sivistysjohtaja
Palvelusihteeri, sivistyslautakunta
Johtoryhmä
Urheiluopistojen yhdistys
Kyselyyn vastanneista oppilaitoksista 45 prosentilla on aikomuksena lähitulevaisuudessa laatia tai päivittää kansainvälisen toiminnan suunnitelma. Oppilaitostyypeittäin tarkasteltuna erityisesti kansanopistot ovat lähiaikoina laatimassa tai päivittämässä toimintasuunnitelmaansa.
Keskeisimmät kansainvälistymisen muodot aikuiskoulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa ovat kyselyn mukaan eri kulttuuritaustoista lähtöisin olevan henkilökunnan ja opiskelijoiden hyödyntäminen sekä
maahanmuuttajien kouluttaminen ja kotouttaminen. Aktiivisimmin eri kansainvälistymisen muotoja harjoittavat kansalaisopistot, mitkä ovat myös kyselyn suurin vastaajaryhmä. Joitain erojakin oppilaitostyyppien välillä löytyy: kansalaisopistot mainitsevat henkilöstön liikkuvuuden keskeiseksi kansainvälistymisen muodoksi useammin kuin muut kun taas kansanopistot pitävät opiskelijaliikkuvuutta keskeisimpänä kansainvälistymisen muotona useammin kuin muut oppilaitostyypit.
Kansainväliset tapahtumat (seminaarit, messut, ym.) ovat yleisempiä opintokeskuksissa kuin muissa oppilaitostyypeissä. Globaalikasvatusta kansainvälistymisen muotona taas hyödynnetään kansanopistoissa useammin kuin muissa oppilaitostyypeissä.
6
Kuva 4. Mitkä ovat keskeisimmät kansainvälistymisen muodot organisaatiossanne? (%)
2.1. Hanketoiminta
Kyselyyn vastanneista oppilaitoksista 28 prosenttia osallistui kansainvälisiin hankkeisiin vuonna 2015. Lähes puolet hankkeissa toimivista oppilaitoksista on henkilöstömäärältään yli 100 hengen organisaatioita.
Oppilaitostyypeittäin tarkasteltuna aktiivisimmin hankkeissa olivat mukana opintokeskukset.
0 5
7 9
12 13
14 19
22 27
28 28
41 48
50
Kansainvälinen tuutorointi Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen kv-toiminnassa Globaalikasvatus Teemapäivät Opetussuunnitelmatyö Kansainväliset koulutukset Kansainväliset tapahtumat (seminaarit, messut, yms.) Verkostot Opiskelijaliikkuvuus Ulkomaiset vierailijat Hanketoiminta Henkilöstön liikkuvuus Kielten opetuksen kehittäminen Maahanmuuttajien kouluttaminen ja/tai kotouttaminen Eri kulttuuritaustoista lähtöisin oleva henkilökunta ja/tai
opiskelijat
7
Kuva 5. Kansainvälisiin hankkeisiin osallistuneiden osuus kyselyyn vastanneista
oppilaitostyypeittäin (%)Yli puolet hanketoimintaan osallistuneista oppilaitoksista oli mukana vain yhdessä hankkeessa, reilu kolmasosa 2-3 hankkeessa ja loput useammassa kuin kolmessa hankkeessa. Kansanopistot, urheiluopistot ja opintokeskukset olivat mukana useammassa kuin kolmessa hankkeessa.
Yli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista oppilaitoksista toimi hankkeissa partnerin roolissa, 28 prosenttia vetäjän roolissa ja 31 prosenttia molemmissa rooleissa. Vetäjän rooli on kyselyn mukaan luontaista erityisesti urheiluopistoille ja kansanopistoille.
Kuva 6. Rooli hankkeissa oppilaitostyypeittäin (%)
1738 40
50
67
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kansalaisopisto Kansanopisto Kesäyliopisto Urheiluopisto Opintokeskus
17 20
33 50 50
33
70 22
50
50
10 45
50
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Opintokeskus Kansalaisopisto Kansanopisto Kesäyliopisto Urheiluopisto
Vetäjänä Partnerina Molemmissa rooleisssa
8
Aikuiskoulutuksen kansainvälisen hanketoiminnan tärkeimmät yhteistyömaat ovat Saksa, Norja, Ruotsi ja Venäjä. Toiseksi tärkeimmiksi yhteistyömaiksi oppilaitokset mainitsivat Saksan, Venäjän ja Ruotsin lisäksi Viron, Britannian ja Kroatian. Yleisimmät maayhdistelmät aikuiskoulutuksen kansainvälisessä
hanketoiminnassa ovat Saksa ja Ruotsi, Hollanti ja Saksa sekä Ruotsi ja Viro.
Oppilaitostyypeittäin tarkasteltuna eniten eri yhteistyömaita on kansalais- ja kansanopistoilla.
Taulukko 1. Oppilaitostyyppien yhteistyömaat kansainvälisessä hanketoiminnassa
Aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset hyödyntävät kyselyn mukaan useimmiten Erasmus+ -rahoitusta hanketoiminnassaan. Nordplus-rahoitusta hyödynsi 10 prosenttia hanketoimintaan osallistuneista
oppilaitoksista ja sen käyttö on yleisintä opintokeskuksissa. Oppilaitoksen omaa rahoitusta ovat käyttäneet useimmiten kansanopistot ja opintokeskukset. Muita rahoituslähteitä ovat mm. ESR-rahoitus, ELY-
keskusten rahoitus ja kaupungin ystävyyskaupunkirahoitus.
Kuva 7. Hankkeissa hyödynnetyt rahoituslähteet (%)
Aikuiskoulutusta tarjoavien oppilaitosten hankkeet ovat toimineet 45 prosentissa tapauksia 10-20 000 euron budjetilla. Tämä summa tarkoittaa organisaation omaa osuutta hankkeen kokonaisbudjetista. Alle 10 000 euron omarahoitusbudjetti on tyypillisintä kansanopistoille ja 10-20 000 euron budjetti
kansalaisopistoille. Myös suuret yli 20 000 euroon budjetit löytyvät useimmiten kansanopistoista.
Kansalaisopisto Ruotsi Belgia Kypros Saksa Espanja Ranska Islanti Latvia Hollanti Kansanopisto Ruotsi Venäjä Norja Saksa Viro Hollanti
Kesäyliopisto Espanja Italia
Opintokeskus Ruotsi Unkari Norja Saksa Urheiluopisto Hollanti Venäjä
1
3
8 8
10
13
Lähtijän itse rahoittama ulkomaanjakso Opetushallituksen rahoitus Oppilaitoksen itse rahoittama Muu rahoitus, mikä (esim. ESR)?
Nordplus Erasmus +
9
Kuva 8. Hankkeiden keskimäärinen budjetti (organisaation oma osuus) (%)
2.2. Verkostoituminen
Oppilaitokset kansainvälistyvät usein verkostoitumalla joko kansallisesti tai kansainvälisesti. Kyselyyn vastanneista aikuiskoulutuksen tarjoajista 24 prosenttia toimii aktiivisesta jossain verkostossa. Aktiivisimpia verkostoitujia ovat kyselyn mukaan opintokeskukset. Toisin kuin hanketoiminnan kohdalla, joka näyttäisi keskittyvän suuriin organisaatioihin, ovat henkilöstömäärältään pienemmät organisaatiot aktiivisimpia verkostoitujia.
Kuva 9. Kansainvälisissä verkostoissa toimineiden osuus kyselyyn vastanneista
oppilaitostyypeittäin (%)38
45
17
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Alle 10 000 euroa 10-20 000 euroa Yli 20 000 euroa
5
20
38
75
89
Kansalaisopisto Kesäyliopisto Kansanopisto Urheiluopisto Opintokeskus
10
Oppilaitoksista 44 prosenttia toimii aktiivisesti vain yhdessä verkostossa, neljäsosa kahdessa verkostossa ja 32 prosenttia 3-5 verkostossa. Urheiluopistot ja opintokeskukset toimivat muita oppilaitostyyppejä
enemmän useammassa kuin kahdessa verkostossa yhtä aikaa. Liitteessä 1 on kuvattu millaisissa verkostoissa oppilaitokset toimivat.
Avokysymyksellä kartoitettiin sitä, mikä oppilaitoksilla on verkostoyhteistyön ensisijainen tavoite.
Kokemusten vaihto, koulutustarjonnan laajentaminen ja opetuksen kehittäminen, opiskelija- ja
henkilöstöliikkuvuuden edistäminen sekä oman osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä verkostoitumisen motiiveja. Lisää avovastauksia on liitteessä 2.
”Päästä toteuttamaan asioita, joihin ei yksin pystyisi.”
”Opetussuunnitelmatyön kehittäminen ja ulkomaisten korkeakoulututkintojen opiskelun mahdollistaminen, kansainvälisen osaamisen ja yhteistyön vahvistaminen.”
”Samat opistot tekevät yhdessä laatutyötä, joten kv-näkökulma palvelee opistojen toiminnan ja laadun kehittämistä.”
11
3. Kansainvälinen liikkuvuus aikuiskoulutuksessa
Hanketoiminnan ja verkostoitumisen lisäksi kyselyllä kartoitettiin aikuiskoulutusorganisaatioiden
henkilökunnan ja opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta. Kansalais- ja kansaopistojen, urheilupistojen, kesäyliopistojen ja oppimiskeskusten lisäksi tässä osiossa käsitellään ammatillisissa
aikuiskoulutuskeskuksissa tapahtunutta liikkuvuutta. Nämä liikkuvuusluvut on koottu ammatillisen koulutuksen liikkuvuustilastoista.
Osa ammatilliset aikuiskoulutuksen liikkuvuusluvuista on lyhytkestoista (alle 2 viikkoa) liikkuvuutta ja näistä liikkuvuusjaksoista ei ole olemassa tilastoja mm. sukupuolesta, rahoituksesta jne. Näin ollen joissain taulukoissa on puuttuvia tietoja.
3.1. Opiskelijaliikkuvuus aikuiskoulutuksessa 2015
Suomesta ulkomaanjaksolle lähti 433 aikuiskoulutuksen opiskelijaa vuonna 2015. Suomeen saapui 156 opiskelijaa. Eniten liikkuvuutta on ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa. Kansanopistoista lähti yli 100 opiskelijaa ulkomaanjaksolle vuonna 2015.
Oppilaitostyyppi
Opiskelijoita
Suomesta %
Opiskelijoita
Suomeen %
Urheiluopisto 11 2,5 21 13,5
Kansalaisopisto 93 21,5 41 26,3
Kansanopisto 123 28,4 24 15,4
Opintokeskus 0 0,0 0 0,0
Kesäyliopisto 8 1,8 0 0,0
Ammatillinen
aikuiskoulutus 198 45,7 70 44,9
Yhteensä 433 100 156 100
Taulukko 2. Suomesta lähtevä ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypin mukaan 2015 Aikuiskoulutuksessa, kuten muillakin koulutusasteilla kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on hyvin
naisvaltaista. Yli 60 prosenttia Suomesta lähteneistä ja eli puolet Suomeen saapuneista aikuiskoulutuksen opiskelijoista on naisia.
Sukupuoli Opiskelijoita
Suomesta % Opiskelijoita
Suomeen %
Mies 98 22,6 60 38,5
Nainen 271 62,6 84 53,8
Tuntematon 64 14,8 12 7,7
Yhteensä 433 100,0 156 100,0
Taulukko 3. Suomesta lähtevä ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus sukupuolen mukaan 2015 Liikkuvuusohjelmista käytetyin on Suomeen saapuvassa opiskelijaliikkuvuudessa Erasmus+ -ohjelma.
Suomesta lähdetään useimmiten lähtijän omalla rahoituksella. Muu rahoitus kohtaan oli kirjattu kaupungin tarjoama rahoitus.
12 Liikkuvuusohjelma
Opiskelijoita
Suomesta %
Opiskelijoita
Suomeen %
Erasmus+ 130 30,0 77 49,4
Nordplus 1 0,2 0 0,0
Opetushallituksen rahoitus 64 14,8 6 3,8
Oppilaitoksen itse rahoittama 18 4,2 4 2,6
Lähtijän oma rahoitus 147 33,9 41 26,3
Muu rahoitus 10 2,3 28 17,9
Tuntematon 63 14,5 0 0,0
Yhteensä 433 100 156 100
Taulukko 4. Liikkuvuusjärjestelyt Suomesta lähtevässä Suomeen saapuvassa opiskelijaliikkuvuudessa 2015
Suomesta lähti opiskelijoita lähes yhtä paljon työssäoppimisjaksolle kuin muuhun opiskeluun. Suomeen saapuvista enemmistö tuli maahan muuta opiskelua varten.
Vaihdon tarkoitus
Opiskelijoita
Suomesta % Opiskelijoita
Suomeen %
Työssäoppiminen 184 42,5 47 30,1
Muu opiskelu 186 43,0 109 69,9
Tuntematon 63 14,5 0 0,0
Yhteensä 433 100,0 156 100,0
Taulukko 5. Ulkomaanjakson tarkoitus 2015
Ulkomaanjakson kesto sekä Suomesta lähtevien että Suomeen saapuvien osalta on yleensä enintään 7 päivää.
Kesto
Opiskelijoita
Suomesta % Opiskelijoita
Suomeen %
1-3 päivää 11 2,5 31 19,9
4-7 päivää 132 30,5 31 19,9
Yli viikon 87 20,1 10 6,4
Tuntematon 203 46,9 84 53,8
Yhteensä 433 100,0 156 100,0
Taulukko 6. Ulkomaanjakson kesto 2015
Maakunnittain tarkasteltuna Uudeltamaalta lähtee eniten aikuiskoulutuksen opiskelijoita ulkomaanjaksolle.
Toiseksi eniten opiskelijoita lähtee Keski-Suomesta. Ulkomaalaisia opiskelijoita vastaanottavat eniten Etelä- Savon aikuiskoulutusta tarjoavat oppilaitokset.
13 Maakunta
Opiskelijoita
Suomesta % Opiskelijoita
Suomeen %
Ahvenanmaa - Åland 0 0,0 0 0,0
Etelä-Karjala 0 0,0 4 2,6
Etelä-Pohjanmaa 4 0,9 7 4,5
Etelä-Savo 29 6,7 54 34,6
Kainuu 19 4,4 0 0,0
Kanta-Häme 0 0,0 0 0,0
Keski-Pohjanmaa 5 1,2 3 1,9
Keski-Suomi 59 13,6 1 0,6
Kymenlaakso 0 0,0 0 0,0
Lappi 11 2,5 14 9,0
Päijät-Häme 19 4,4 0 0,0
Pirkanmaa 8 1,8 0 0,0
Pohjanmaa 1 0,2 1 0,6
Pohjois-Karjala 7 1,6 4 2,6
Pohjois-Pohjanmaa 3 0,7 0 0,0
Pohjois-Savo 50 11,5 29 18,6
Satakunta 0 0,0 0 0,0
Uusimaa 216 49,9 39 25,0
Varsinais-Suomi 2 0,5 0 0,0
Yhteensä 433 100,0 156 100,0
Taulukko 7. Suomesta lähtevä sekä Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus maakunnittain 2015
3.2. Opetushenkilökunnan liikkuvuus aikuiskoulutuksessa 2015
Aikuiskoulutuksessa työskenteleviä opettajia lähti ulkomaanjaksolle 488 henkilöä vuonna 2015. Suomeen tuli ulkomailta 191 aikuiskoulutuksen opettajaa. Eniten opetushenkilökuntaa ulkomaille lähti ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista ja ne myös vastaanottivat suurimman osan ulkomaisesta henkilökunnasta.
Kansalaisopistot ovat myös suhteellisen aktiivisia opetushenkilökunnan kansainvälisessä liikkuvuudessa.
Oppilaitostyyppi
Opettajia
Suomesta % Opettajia
Suomeen %
Urheiluopisto 4 0,8 4 2,1
Kansalaisopisto 118 24,2 46 24,1
Kansanopisto 19 3,9 3 1,6
Opintokeskus 8 1,6 17 8,9
Kesäyliopisto 3 0,6 2 1,0
Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 336 68,9 119 62,3
Yhteensä 488 100 191 100
Taulukko 8. Suomesta lähtevä ja Suomeen saapuva opettajaliikkuvuus oppilaitostyypin mukaan 2015
14
Ammatillisten aikuiskoulutuksen opettajaliikkuvuus on enimmäkseen lyhytkestoista ja siten sukupuolta ym.
taustatietoja ei ole tilastoitu. Opettajaliikkuvuus on kuitenkin naisvaltaista.
Sukupuoli
Opettajia
Suomesta % Opettajia
Suomeen %
Mies 90 18,4 31 16,2
Nainen 193 39,5 41 21,5
Tuntematon 205 42,0 119 62,3
Yhteensä 488 100,0 191 100,0
Taulukko 9. Suomesta lähtevä ja Suomeen saapuva opettajaliikkuvuus sukupuolen mukaan 2015 Erasmus+ -ohjelma on suosituin rahoituslähde aikuiskoulutuksen opettajaliikkuvuudessa. Muuksi rahoitukseksi oli kyselyyn kirjattu edellisen ohjelmakauden Grundtvig-ohjelma tai kaupungin tarjoama rahoitus.
Liikkuvuusohjelma
Opettajia
Suomesta % Opettajia
Suomeen %
Erasmus+ 144 29,5 33 17,3
Nordplus 17 3,5 0 0,0
Opetushallituksen rahoitus 22 4,5 0 0,0
Oppilaitoksen itse rahoittama 70 14,3 4 2,1
Lähtijän oma rahoitus 2 0,4 8 4,2
Muu rahoitus 27 5,5 27 14,1
Tuntematon 206 42,2 119 62,3
Yhteensä 488 100 191 100
Taulukko 10. Liikkuvuusjärjestelyt Suomesta lähtevässä Suomeen saapuvassa opettajaliikkuvuudessa 2015 Aikuiskoulutuksessa ulkomaanjakso tarkoitus on opetushenkilökunnalla yleensä muu kuin työelämäjakso tai opettajavaihto.
Vaihdon tarkoitus
Opettajia
Suomesta % Opettajia
Suomeen %
Työelämäjakso 33 6,8 3 1,6
Opettajavaihto 28 5,7 7 3,7
Muu 222 45,5 62 32,5
Tuntematon 205 42,0 119 62,3
Yhteensä 488 100,0 191 100,0
Taulukko 11. Ulkomaanjakson tarkoitus 2015
Opettajien ulkomaanjaksot Suomesta ovat kestoltaan keskimäärin 4-7 päivää. Suomeen tulevien opettajien vaihtojaksot ovat keskimäärin lyhempiä.
15 Kesto
Opettajia
Suomesta % Opettajia
Suomeen %
1-3 päivää 46 9,4 47 24,6
4-7 päivää 86 17,6 22 11,5
Yli viikon 16 3,3 3 1,6
Tuntematon 340 69,7 119 62,3
Yhteensä 488 100,0 191 100,0
Taulukko 12. Ulkomaanjakson kesto 2015
Sekä Suomesta lähtevä että Suomeen suuntautuva opettajaliikkuvuus on vilkkainta Uudenmaan
aikuiskoulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa. Myös Keski-Suomesta ja Pirkanmaalta lähdetään suhteellisen paljon ulkomaanjaksoille.
Maakunta Opettajia
Suomesta % Opettajia
Suomeen %
Ahvenanmaa - Åland 0 0,0 0 0,0
Etelä-Karjala 17 3,5 2 1,0
Etelä-Pohjanmaa 7 1,4 12 6,3
Etelä-Savo 17 3,5 2 1,0
Kainuu 1 0,2 0 0,0
Kanta-Häme 0 0,0 0 0,0
Keski-Pohjanmaa 44 9,0 0 0,0
Keski-Suomi 94 19,3 24 12,6
Kymenlaakso 1 0,2 0 0,0
Lappi 4 0,8 3 1,6
Päijät-Häme 3 0,6 0 0,0
Pirkanmaa 55 11,3 34 17,8
Pohjanmaa 5 1,0 0 0,0
Pohjois-Karjala 20 4,1 0 0,0
Pohjois-Pohjanmaa 2 0,4 0 0,0
Pohjois-Savo 22 4,5 14 7,3
Satakunta 2 0,4 0 0,0
Uusimaa 191 39,1 98 51,3
Varsinais-Suomi 3 0,6 2 1,0
Yhteensä 488 100,0 191 100,0
Taulukko 13. Suomesta lähtevä sekä Suomeen suuntautuva opettajaliikkuvuus maakunnittain 2015
3.3. Liikkuvuuden yhteistyömaat ja alueet
Aikuiskoulutuksen liikkuvuuden suosituimmat kohde- ja lähtömaat sijaitsevat enimmäkseen Euroopassa.
Suomesta ulkomaille lähteneiden opiskelijoiden kymmenen suosituimman kohdemaan joukkoon yltää kuitenkin myös Kiina ja Thaimaa.
16 Kohdemaa
Lähteneet
opiskelijat Lähtömaa
Saapuneet opiskelijat
Britannia 100 Saksa 53
Espanja 81 Espanja 18
Italia 43 Unkari 13
Saksa 36 Venäjä 10
Ranska 32 Tsekki 8
Kiina 18 Belgia 7
Venäjä 17 Britannia 7
Ruotsi 13 Bulgaria 6
Thaimaa 11 Turkki 5
Alankomaat 11 Ranska 5
Taulukko 14. Ulkomaanjaksolle lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata
Myös opetushenkilökunnan liikkuvuus on hyvin Eurooppa-keskeistä. Suomesta lähti kuitenkin myös Kiinaan 17 aikuiskoulutuksen opettajaa vuonna 2015.
Kohdemaa
Lähteneet
opettajat Lähtömaa
Saapuneet opettajat
Saksa 77 Alankomaat 21
Britannia 65 Tanska 20
Viro 62 Viro 17
Espanja 29 Espanja 15
Ruotsi 28 Ranska 12
Venäjä 27 Ruotsi 11
Alankomaat 26 Irlanti 9
Ranska 23 Saksa 9
Kiina 17 Belgia 8
Italia 17 Slovenia 8
Taulukko 15. Ulkomaanjaksolle lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opettajien 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata
Vaikka Eurooppa-keskeisyys on aikuiskoulutuksen liikkuvuudessa keskeistä, suuntautuu liikkuvuutta jonkin verran myös Aasiaan ja sieltä myös tulee opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa Suomeen.
17 Lähteneet opiskelijat
Saapuneet opiskelijat
Lähteneet opettajat ja muu henkilöstö
Saapuneet opettajat ja muu henkilöstö
Aasia 10,9 5,1 7,0 6,8
Afrikka 1,2 1,3 0,8 0,0
Eurooppa 87,3 89,7 91,4 89,0
Latinalainen Amerikka ja Karibia 0,0 1,9 0,8 3,7
Pohjois-Amerikka 0,7 1,9 0,0 0,5
Oseania 0,0 0,0 0,0 0,0
Yhteensä 100 100,0 100,0 100,0
Taulukko 16. Opiskelija- ja opettajaliikkuvuus maanosittain 2015
Kun Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien määrät lasketan yhteen, niin opiskelijaliikkuvuuden suosituimmat yhteistyömaat ovat Britannia, Espanja ja Saksa. Opettajaliikkuvuudessa suosituimpia yhteistyömaita ovat Saksa, Viro ja Britannia.
Taulukossa 17 on esitetty maakohtaiset liikkuvuusluvut aikuiskoulutuksessa.
Lähteneet opiskelijat
Saapuneet opiskelijat
Lähteneet opettajat
Saapuneet opettajat
Aasia 47 8 34 13
Arabiemiirikunnat 1 0 0 0
Filippiinit 1 0 0 0
Intia 6 0 1 2
Israel 1 0 0 0
Japani 6 1 4 1
Kazakstan 0 0 2 0
Kiina 18 0 17 7
Korean tasavalta 0 2 0 0
Kypros 0 0 6 0
Malesia 0 0 2 0
Taiwan 1 0 0 0
Thaimaa 11 0 2 0
Turkki 2 5 0 3
Afrikka 5 2 4 0
Egypti 1 0 0 0
Ghana 0 1 0 0
Mali 0 0 2 0
Namibia 3 0 1 0
Sambia 0 1 0 0
Tansania 1 0 1 0
Eurooppa 378 140 446 170
Alankomaat 11 0 26 21
Belgia 0 7 15 8
Britannia 100 7 65 7
Bulgaria 2 6 0 2
Espanja 81 18 29 15
18
Irlanti 1 0 3 9
Islanti 4 0 9 0
Italia 43 0 17 7
Itävalta 0 0 4 3
Kosovo 0 0 1 0
Kreikka 0 0 1 2
Kroatia 1 0 5 0
Latvia 2 4 13 3
Liettua 0 0 2 0
Makedonia 0 0 4 0
Malta 4 0 1 0
Norja 0 0 5 7
Portugali 5 1 1 3
Puola 0 0 11 1
Ranska 32 5 23 12
Romania 0 0 1 3
Ruotsi 13 2 28 11
Saksa 36 53 77 9
Serbia 3 3 0 0
Slovakia 0 3 1 1
Slovenia 3 0 1 8
Tanska 7 0 10 20
Tsekki 7 8 1 0
Unkari 1 13 3 0
Venäjä 17 10 27 1
Viro 5 0 62 17
Latinalainen Amerikka ja Karibia 0 3 4 7
Brasilia 0 0 3 0
Chile 0 0 0 7
Kolumbia 0 0 1 0
Meksiko 0 1 0 0
Nicaragua 0 1 0 0
Peru 0 1 0 0
Pohjois-Amerikka 3 3 0 1
Kanada 1 0 0 0
Yhdysvallat USA 2 3 0 1
Kaikki yhteensä 433 156 488 191
Taulukko 17. Opiskelija- ja opettajaliikkuvuus maittain 2015
19
Liitteet
Aikuiskoulutuksen verkostot
Oppilaitos Verkostot
Åbo svenska arbetarinstitut
1. Via Bildningsalliansen Borgå folkakademi
1. Nordiska folkhögskolerådet Folkhögskolan Axxell
1. EFVET 2. METELI Iso Kirja -opisto
1. Alphacrucis College yhteistyö 2. Global Univesity yhteistyö 3. Univesity of Wales yhteistyö Itä-Karjalan kansanopisto
1. Yhteistyö Inkerin ja ulkosuomalaisten piirissä 2. Yhteistyö Pietarin alueella ja Karjalan tasavallassa Kalajoen Kristillinen Opisto
1. Lape liikkuvuusverkosto Kronoby folkhögskola
1. Kronoby-Senegal utvecklingssamarbete 2. Gymnasiesamarbete
KSL-opintokeskus
1.
Vasemmistolaisten opintokeskusten ja vastaavien organisaatioiden pohjoismainen verkosto
Kuusamo-opiston kansalaisopisto
1. Karjalan Sivistysseura 2. Kuusamo
Lapin urheiluopisto
1. Camoon China 2. Hanako 3. Xarxa Liikuntakeskus Pajulahti
1. KV valmennuskeskusten verkosto ASPC Maaseudun Sivistysliiton MSL-
opintokeskus
1. Förbundet Nordisk Vuxenupplysning FNV 2. European Outsider Art Association EOA OK-opintokeskus
1. Pohjoismainen oma opintokeskusverkosto 2. NVL-verkoston osaamisen tunnustamisen ryhmä
20
3. Itämeren maiden kansalaisjärjestöverkosto Pieksämäen seutuopisto
1. Kolmen opiston yhteinen kv-hanke, erasmus+
Sastamalan opisto
1. Förbundet Nordisk Vuxenutbildning 2. Hela Norden Skall Leva
3. Erasmus+
Seurakuntaopisto
1. Erasmus + liikkuvuus Soisalo-opisto
1. Ystävyyskaupunki verkosto Solvalla idrottsinstitut
1. Urheiluopistojen yhdistys Tampereen kesäyliopisto
1. EAEA, Ikäystävällisen Euroopan verkosto, EURES, EPALE, ELARD, Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton TJS Opintok
1. ETUI kouluttajaverkosto 2. ILO labournet
Työväen sivistysliito TSL opintokeskus
1. ABF i Norden 2. Solidar
3. Internationa Federation of Workers Educational Associations IFWEA Valamon opisto
1. Oikosnet Västra Nylands folkhögskola
1. Nordisk språkpilot Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus Visio - Gröna Bild
1. Green European oundation
2. European Network of Political Foundations 3. FNV - Föreningen Nordisk Upplyssning
21
Kansainvälinen liikkuvuus organisaatioittain
Opiskelijaliikkuvuus Suomesta ulkomaille
Opettajaliikkuvuus Suomesta ulkomaille
Opiskelijaliikkuvuus ulkomailta
Suomeen
Opettajaliikkuvuus ulkomailta
Suomeen
Aalto kansalaisopisto X X X X
Äänekosken kansalaisopisto X X X X
Åbo svenska arbetarinstitut X X X X
Agricola-opintokeskus X X X X
Ahjolan kansalaisopisto X X X X
Ahlmanin ammatti-ja aikuisopisto 1 0 0 2
Aktiivi-instituutti X X X X
Ålands bildningsförbund X X X X
Ålands folkhögskola X X X X
Alkio-opisto X X X X
Amiedu 15 13 0 0
Auralan kansalaisopisto X X X X
Auranlaakson kansalaisopisto X X X X
Autere-opisto X X X X
Axxell 2 0 1 0
Borgå folkakademi x X X X
DSL:n opintokeskus x X X X
Edupoli 5 38 0 20
Eerikkilän Urheiluopisto x X X X
Esbo arbetarinstitutet x X X X
Espoon työväenopisto 0 7 0 13
Etelä-Helsingin kansalaisopisto
Toimela x X X X
Etelä-Karjalan kansalaisopisto 0 16 0 2
Etelä-Karjalan kesäyliopisto x X X X
Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto x X X X
Etelä-Pohjanmaan Opisto x X X X
Eurajoen kristillinen opisto x X X X
Euran kansalaisopisto x X X X
Evangeliska folkhögskolan i
Svenskfinland x X X X
Folkhögskolan Axxell x X X X
Fria Kristliga Folkhögskolan x X X X
Haaga-Perho 15 0 0 0
Haapaveden Opisto x X X X
Hämeen kesäyliopisto x X X X
Hämeenkyrön kansalaisopisto x X X X
Haminan kansalaisopisto x X X X
22
Hangö sommaruniversitet x X X X
Hangö sv.medborgarinstitut x X X X
Hangon suomalainen
kansalaisopisto x X X X
Hankasalmen kansalaisopisto x X X X
Harjulan kansalaisopisto 0 1 0 0
Hausjärven kansalaisopisto x X X X
Heinolan kansalaisopisto x X X X
Helsingfors stads svenska
arbetarinstitut x X X X
Helsingin aikuisopisto 0 4 0 2
Helsingin Evankelinen opisto x X X X
Helsingin kaupungin
suomenkielinen työväenopisto 0 35 0 1
Helsingin seudun kesäyliopisto x X X X
Hiiden Opisto x X X X
Huittisten seudun kansalaisopisto x X X X
Hyrynsalmen kansalaisopisto x X X X
Hyvinkään Opisto x X X X
Iin kansalaisopisto x X X X
Iisalmen kansalaisopisto 39 18 4 9
Iitin kansalaisopisto x X X X
Ikaalisten kansalaisopisto x X X X
Ilmajoki-opisto x X X X
Ilomantsin kansalaisopisto x X X X
Imatran työväenopisto x X X X
Inarin kansalaisopisto x X X X
Ingå medborgarinstitut x X X X
Iso Kirja -opisto 13 1 0 0
Itä-Hämeen opisto 13 2 0 0
Itä-Karjalan kansanopisto 2 1 2 2
Itä-Suomen Liikuntaopisto x X X X
Jakobstads sv.arbetarinstitut x X X X
Jamilahden kansanopisto x X X X
Jämsän Kristillinen Kansanopisto x X X X
Jämsän työväenopisto x X X X
Järvenpään Opisto x X X X
Järvilakeuden kansalaisopisto 0 1 0 0
Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto x X X X
Järvi-Saimaan kansalaisopisto x X X X
JHL-Opisto (ent. Raseborg-opisto) x X X X
Joensuun seudun kansalaisopisto x X X X
Jokelan kansalaisopisto x X X X
23
Jokihelmen opisto x X X X
Jokiläänin kansalaisopisto x X X X
Jokilatvan opisto x X X X
Joutsenon Opisto x X X X
Juuan kansalaisopisto x X X X
Jyvälän kansalaisopisto x X X X
Jyväskylän aikuisopisto 18 73 0 22
Jyväskylän kansalaisopisto 20 16 1 2
Jyväskylän kesäyliopisto 8 3 0 0
Jyväskylän kristillinen opisto 0 1 0 0
Kaakon kansalaisopisto x X X X
Kaarinan kansalaisopisto x X X X
Kainuun kesäyliopisto x X X X
Kainuun opisto x X X X
Kalajoen kansalaisopisto x X X X
Kalajoen Kristillinen Opisto 1 0 0 0
Kalliolan kansalaisopisto x X X X
Kankaanpään opisto x X X X
Kanneljärven Opisto x X X X
Kannuksen kansalaisopisto x X X X
Kansallisen sivistysliiton
opintokeskus - KANSIO x X X X
Kansanlähetysopisto x X X X
Karkkilan työväenopisto x X X X
Karkun evankelinen opisto x X X X
Karstulan evankelinen opisto x X X X
Karstulan kansalaisopisto x X X X
Kaskikuusen kansalaisopisto x X X X
Kaskisten kansalaisopisto-Kaskö
Medborgarinstitut x X X X
Kauhajoen evankelinen opisto x X X X
Kauhajoen kansalaisopisto x X X X
Kaukametsän Opisto 19 1 0 0
Kauniaisten kaupungin
kansalaisopisto/Grankulla stads
medborgarinstitut x X X X
Kaustisen Evankelinen Opisto x X X X
Kemijärven kansalaisopisto x X X X
Kempeleen kansalaisopisto x X X X
Keravan opisto x X X X
Keski-Karjalan kansalaisopisto x X X X
Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 5 44 3 0
Keski-Pohjanmaan kansanopisto x X X X
24
Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto x X X X
Keski-Suomen Opisto x X X X
Keudan aikuisopisto 24 52 11 25
Keuruun kansalaisopisto x X X X
Kianta-opisto x X X X
Kiljavan opisto x X X X
Kimitoö vuxeninstitut x X X X
Kirkkonummen kansalaisopisto -
Medborgarinstitutet i Kyrkslätt x X X X
Kisakallion Urheiluopisto x X X X
Kiteen evankelinen kansanopisto 0 1 1 0
Kiuruveden kansalaisopisto x X X X
Kivalo-opisto x X X X
Kokemäen kansalaisopisto x X X X
Kokkolan seudun opisto -
Karlebynejdens institut x X X X
Kolarin kunnan kansalaisopisto x X X X
Korsholms vuxeninstitut-
Mustasaaren aikuisopisto x X X X
Kotkan opisto x X X X
Kouvolan kansalaisopisto x X X X
Kristinestads medborgarinstitut x X X X
Kristliga Folkhögskolan i Nykarleby x X X X
Kronoby folkhögskola 1 1 1 0
Kronoby medborgarinstitut x X X X
KSL-opintokeskus x X X X
Kuhmon kansalaisopisto x X X X
Kuopion kansalaisopisto x X X X
Kuortaneen urheiluopisto x X X X
Kurikan kansalaisopisto x X X X
Kuurojen kansanopisto x X X X
Kuusamo-opiston kansalaisopisto x X X X
Kuusamo-opiston kansanopisto x X X X
Kymenlaakson kesäyliopisto x X X X
Kymenlaakson Opisto 0 1 0 0
Kyröskosken kansalaisopisto x X X X
Laajasalon opisto x X X X
Lahden kansanopisto 3 0 0 0
Lakeuden kansalaisopisto x X X X
Lakeudenportin kansalaisopisto x X X X
Länsi-Suomen opisto x X X X
Lapin kesäyliopisto x X X X
Lapin urheiluopisto 10 3 14 3
25
Lapuan kansalaisopisto 4 6 7 12
Lapuan kristillinen opisto x X X X
Lärkkulla-Stiftelsens folkakademi x X X X
Laukaan kansalaisopisto x X X X
Lehtimäen opisto x X X X
Lieksan kansalaisopisto x X X X
Lieksan kristillinen opisto x X X X
Lieto-opisto x X X X
Lievestuoreen kansalaisopisto x X X X
Liikuntakeskus Pajulahti x X X X
Limingan kansanopisto x X X X
Linnalan kansalaisopisto x X X X
Loimaan evankelinen
kansanopisto x X X X
Loimaan työväenopisto x X X X
Lopen opisto x X X X
Lovisa svenska medborgarinstitut x X X X
Luksia Länsi-Uudenmaan
aikuisopisto 4 9 0 1
Maaseudun Sivistysliiton MSL-
opintokeskus 0 5 0 0
Malax-Korsnäs medborgarinstitut x X X X
Mäntsälän kansalaisopisto x X X X
Mäntyharjun kansalaisopisto x X X X
Meän Opisto x X X X
Medborgar institut i Mariehamn x X X X
Medborgarinstitutet Raseborg-
Raaseporin kansalaisopisto x X X X
Merikarvia-Siikaisten
kansalaisopisto x X X X
Metallityöväen Murikka-opisto x X X X
Mikkelin kansalaisopisto 0 3 0 0
Mikkelin kesäyliopisto x X X X
Muonion kansalaisopisto x X X X
Muurlan Opisto x X X X
Naantalin opisto x X X X
Närpes medborgarinstitut x X X X
Norrvalla folkhögskola x X X X
Norrvalla idrottsinstitut x X X X
Nurmijärven Opisto x X X X
Nykarleby arbetarinstitut x X X X
OK-opintokeskus 0 3 0 17
Omnia aikuisopisto 63 17 0 17
Opintokeskus Kansalaisfoorumi x X X X
26
Opintokeskus Pekasus x X X X
Oriveden seud.kansalaisopisto x X X X
Otavan Opisto x X X X
Otsolan kansalaisopisto x X X X
Oulujärven kansalaisopisto x X X X
Oulujoki-Opisto x X X X
Oulun Aikuiskoulutus Oy 2 1 0 0
Oulun Diakoniaopisto x X X X
Oulu-opisto x X X X
Paasikivi-opisto x X X X
Päijät-Hämeen kesäyliopisto x X X X
Paimion opisto x X X X
Päivölän kansanopisto x X X X
Paltamon kansalaisopisto x X X X
Pedersöre medborgarinstitut x X X X
Peräpohjolan Opisto 2 1 0 0
Perheniemen evankelinen opisto x X X X
Perhonjokilaakson kansalaisopisto x X X X
Petäjä-opisto x X X X
Pieksämäen seutuopisto 0 1 0 0
Pielaveden-Keiteleen
kansalaisopisto x X X X
Pietarsaaren suomenkielinen
työväenopisto x X X X
Pirkan opisto 0 1 0 0
Pohjantähti-opisto x X X X
Pohjois-Karjalan aikuisopisto 7 19 3 0
Pohjois-Karjalan kesäyliopisto x X X X
Pohjois-Karjalan Opisto x X X X
Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto x X X X
Pohjois-Savon Opisto x X X X
Porin kesäyliopisto x X X X
Porin seudun kansalaisopisto x X X X
Portaanpään kristillinen opisto x X X X
Porvoon kansalaisopisto x X X X
Posion kansalaisopisto x X X X
Pudasjärven kansalaisopisto x X X X
Puolangan kansalaisopisto x X X X
Puulan seutuopisto x X X X
Puumalan kansalaisopisto x X X X
Pyhäjärviseudun aikuisopisto x X X X
Raahe-opisto x X X X
Raision työväenopisto x X X X
27
Ranuan kansalaisopisto x X X X
Ranuan kristillinen kansanopisto x X X X
Rasekon aikuisopisto Timali 3 2 0 0
Raudaskylän kristillinen opisto x X X X
Rauman kansalaisopisto 0 2 0 0
Rautjärven kansalaisopisto x X X X
Reisjärven kristillinen opisto x X X X
Revontuli-Opisto x X X X
Riihimäen kansalaisopisto x X X X
Rovala-Opisto x X X X
Rovaniemen kansalaisopisto x X X X
Rovaniemen maalaiskunnan
kansalaisopisto x X X X
Ruokolahden kansalaisopisto x X X X
Ruoveden Opisto x X X X
Ruukin kansalaisopisto x X X X
Saarijärven kansalaisopisto x X X X
Saariston kansalaisopisto x X X X
Sallan kansalaisopisto x X X X
Salon kansalaisopisto x X X X
Sastamalan opisto x X X X
Savitaipaleen kansalaisopisto 0 1 4 0
Savonlinnan ammatti- ja
aikuisopisto 27 10 52 0
Savonlinnan kesäyliopisto x X X X
Savonlinnan kristillinen opisto x X X X
Seinäjoen kansalaisopisto x X X X
Seurakuntaopisto 20 0 0 0
SFV Bildning x X X X
Sibbo medborgarinstitut - Sipoon
kansalaisopisto x X X X
Siilinjärven kansalaisopisto x X X X
Sisä-Savon kansalaisopisto x X X X
Skärgårdsskolan (Houtskärs
kyrkliga folkhögskola) x X X X
Snellman-kesäyliopisto x X X X
Soisalo-opisto 10 4 25 5
Solvalla idrottsinstitut 2 0 7 1
Somero-opisto x X X X
Sonkajärven kansalaisopisto x X X X
Sotkamon kansalaisopisto x X X X
Stadin aikuisopisto x X X X
Suomen Kansanopistoyhdistys x X X X
Suomen nuoriso-opisto 0 2 0 0
