Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus
Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility
IRMA GARAM
4/2016 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI
Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus
Suomessa 2015:
ulkomaanjaksot
ISBN 978-951-805-707-2 (pdf) ISSN 1798-3630
10/2016
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
3
1. Johdanto
2. Kehitys 2000-luvulla 3. Korkeakouluittain 4. Koulutusaloittain 5. Yhteistyömaat ja -alueet 6. Liikkuvuusjärjestelyt 7. Opiskelu ja harjoittelu 8. Alueet Suomessa
9. Liikkuvien opiskelijoiden sukupuoli
Liite 1. Pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot Suomen korkeakouluissa 2015 maanosan ja maan mukaan
Sisältö
4 5 8 15 21 27 30 31 33
34
4
1. Johdanto
Tämä raportti luo yleiskuvaa opiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta suomalaisissa korkeakouluissa vuonna 2015 – mitä kehityslinjoja ja painopisteitä siinä on.
Tarkastelu perustuu CIMOn suomalaisilta korkeakouluilta eli yliopistoilta ja ammattikorkea- kouluilta keräämiin tilastoihin, jotka kattavat opiskelijoiden ulkomaanjaksot Suomesta ja Suo- meen. Lähtiessään ulkomaanjaksolle opiskelija tekee osan opinnoistaan ulkomailla, mutta ei koko tutkintoa. Ulkomaanjakso voi sisältää opiskelua tai kansainvälistä harjoittelua työpaikalla ja se voi toteutua tietyn ohjelman kautta tai olla opiskelijan itsensä järjestämä ja rahoittama.
Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla jää näiden tilastojen ulkopuolelle. Tämän tyyppises- tä opiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta Suomessa raportoidaan CIMOn julkaisussa Tietoa ja tilastoja -raportti 5/2016: Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suo- messa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla.
CIMOn tiedonkeruu kattaa kaikki Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivat yli- opistot ja ammattikorkeakoulut. Tietoa ulkomaanjaksoista kerätään kalenterivuosittain. Tie- toa kerätään kahdessa kategoriassa: erikseen pitkäkestoiset eli vähintään 3 kuukautta ja lyhyt- kestoiset eli alle 3 kuukautta kestävät jaksot. Myös tässä julkaisussa pitkä- ja lyhytkestoiset ulkomaanjaksot raportoidaan erikseen.
Korkea-asteen lisäksi CIMO kerää ja julkaisee kansainvälisen liikkuvuuden tilastoja myös am- matillisesta, yleissivistävästä ja aikuiskoulutuksesta.
Tilastojulkaisut kansainvälisestä liikkuvuudesta kaikilla koulutuksen sektoreilla löytyvät pdf- versioina CIMOn verkkopalvelusta osoitteessa www.cimo.fi | Palvelut | Julkaisut.
Lisäksi CIMOn verkkopalveluun on koottu kattavasti tietoa kansainvälisestä liikkuvuudesta eri koulutusasteilla www.cimo.fi | Palvelut | Tilastoja kansainvälistymisestä.
Tietoa korkeakoulujen kansainvälistymisestä on koottu myös Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämään Vipunen-tilastopalveluun https://vipunen.fi.
5
9931
2. Kehitys 2000-luvulla
Ulkomaanjaksojen määrä on 2000-luvulla lisääntynyt, ainakin kun tarkastellaan pitkäkestoi- sia, vähintään 3 kuukauden mittaisia jaksoja. Kun vuosituhannen alussa Suomesta lähti vuo- sittain vajaat 7 000 korkeakouluopiskelijaa ulkomaille ja Suomeen tuli ulkomailta vajaat 5 000 korkeakouluopiskelijaa, ovat vastaavat luvut vuonna 2015 jo yli 10 000. Samalla ero lähtevien ja tulevien määrän välillä on hävinnyt; Suomesta lähtee ja tänne tulee vuosittain kutakuinkin saman verran opiskelijoita.
Suomesta lähtevät pitkäkestoiset ulkomaanjaksot jakaantuvat melko tasan yliopisto- ja ammat- tikorkeakoulusektorien välille. Sen sijaan yliopistoihin tulee selvästi enemmän ulkomaisia opis- kelijoita ulkomaanjaksolle kuin ammattikorkeakouluihin.
Pitkäkestoisten ulkomaanjaksojen lisäksi vajaat 5 000 opiskelijaa lähti ja runsaat 2 000 opis- kelijaa tuli Suomeen lyhytkestoiselle, alle 3 kuukauden mittaiselle ulkomaanjaksolle. Lyhyt- kestoisten ulkomaanjaksojen määrät ovat muutamana viime vuotena vähentyneet. Ammat- tikorkeakoulut lähettävät opiskelijoita lyhytkestoisille ulkomaanjaksoille selvästi enemmän kuin yliopistot. Suomeen tulevissa lyhytkestoisissa ulkomaanjaksoissa yliopistojen ja ammatti- korkeakoulujen välillä ei ole selvää eroa.
Kuvio 1. Korkeakoulujen pitkäkestoiset (yli 3 kk) ulkomaanjaksot 2000-2015
12000
10000
8000
6000
4000
2000
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Suomesta Suomeen
4805
8755
5496 6032 6616 7237 7697 8191
8232 8667
8990 6880
7475 7555
8241 8487 8610
8415 8843
10123 9388
7434
9172 9655 9739 993610474 1001410189 1013910171
6
Kuvio 2. Korkeakoulujen pitkäkestoiset (yli 3 kk) ulkomaanjaksot 2000-2015, yliopistot ja ammattikorkeakoulut erikseen
7000
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Suomesta YO Suomesta AMK Suomeen YO Suomeen AMK 3202
1603 3962
2918
3997 5104 5035 6477
Kuvio 3. Lyhytkestoiset (alle 3 kk) ulkomaanjaksot Suomesta ja Suomeen 2005-2015
7000
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 3539
4638 4671
4354
Suomesta Suomeen 4623
4949
5761
6263
5748 5650
4820
1188 1533
1349 1295
1792
2242 2481 2528 3064
2680
2285
7
Kuvio 4. Lyhytkestoiset (alle 3 kk) ulkomaanjaksot 2010-2015, yliopistot ja ammattikorkeakoulut erikseen
5000
4500
4000
3500
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
2010 2011 2012 2013 2014 2015 Suomesta AMK Suomeen AMK Suomesta YO Suomeen YO 1729
513 3970
979
1004 1200 3620
1281
8
3. Korkeakouluittain
Eniten ulkomaanjaksoja tehdään Etelä- ja Länsi-Suomen suurissa korkeakouluissa. Yliopistois- sa suurimmat liikkuvuusvirrat ovat Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa, ammattikor- keakouluissa Metropoliassa ja Haaga-Heliassa. Yliopistoista suurin osa vastaanottaa enemmän ulkomaisia opiskelijoita kuin lähettää omia opiskelijoita ulkomaille, kun puhutaan pitkäkestoi- sista ulkomaanjaksoista. Ainoastaan Turun ja Vaasan yliopistoista sekä Svenska Handelshög- skolanista lähti vuonna 2015 enemmän opiskelijoita kuin niihin tuli.
Päinvastoin kuin yliopistot, suurin osa ammattikorkeakouluista lähettää enemmän opiskelijoi- ta pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle kuin vastaanottaa ulkomaalaisia opiskelijoita. Ainoastaan Jyväskylän, Seinäjoen, Mikkelin ja Kajaanin ammattikorkeakoulut vastaanottavat ulkomaisia opiskelijoita enemmän kuin lähettävät.
Lyhytkestoisissa, alle 3 kuukauden ulkomaanjaksoissa painopiste on selvästi Suomesta läh- tevissä opiskelijoissa. Ammattikorkeakouluista kaikki Mikkelin ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta lähettää opiskelijoita lyhytkestoisille jaksoille enemmän kuin vastaanottaa. Yliopisto- sektorilla Jyväskylän, Turun, Lapin ja Oulun yliopistot myös vastaanottavat runsaasti ulkomai- sia lyhytkestoiselle jaksolle tulevia opiskelijoita. Tulevien opiskelijoiden suuri määrä voi selittyä yliopistojen järjestämillä kesäkouluilla, joissa opiskelee paljon myös ulkomaisia opiskelijoita.
Absoluuttisten määrien tarkastelu ei kuitenkaan ota huomioon korkeakoulujen välisiä koko- eroja, suurissa korkeakouluissa tehdään myös enemmän ulkomaanjaksoja. Kuvioissa 9 ja 10 tarkastellaan pitkäkestoisia, vähintään 3 kuukauden mittaisia ulkomaanjaksoja Suomesta ulkomaille suhteessa uusien opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen määrään korkeakoulus- sa. Näin on mahdollista vertailla opiskelijamäärältään eri kokoisia korkeakouluja keskenään.
Vertailu ei ole kuitenkaan luontevaa kahden eri sektorin välillä, ainoastaan sektorin sisällä. Kun pitkäkestoiset ulkomaanjaksot Suomesta ulkomaille suhteutetaan uusien opiskelijoiden mää- rään, näyttäytyy yliopistosektori (aktiivisuus keskimääriin 24 %) selvästi ammattikorkeakoulu- ja (aktiivisuus keskimäärin 15 %) aktiivisempana lähettäjänä. Sen sijaan kun ulkomaanjaksot suhteutetaan tutkintojen määrään, näyttäytyvät ammattikorkeakoulut (20 %) nyt yliopistoja (15 %) aktiivisempina lähettäjinä. Erot sektoreiden välillä selittyvät sillä, että yliopistoissa on vähemmän aloittavia opiskelijoita kuin tutkinnon suorittajia: yksi uusi opiskelija tekee yliopis- tossa kaksi tutkintoa, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon. Vastaavasti ammattikorkea- kouluissa on enemmän aloittavia opiskelijoita kuin tutkinnon suorittajia. Osa vaihtaa alaa tai keskeyttää opintonsa.
9
Kuvio 5. Pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot 2015 yliopistoittain
Suomesta Suomeen
200 400 600 800 1000 1200 1400 818
1245 847
968
531
555 414
486 417
468
303 542
183 434
223252
280 255 203
259
241 99
153 116
179
558
364
119 Helsingin yliopisto
Aalto-yliopisto Turun yliopisto Oulun yliopisto Tampereen yliopisto Jyväskylän yliopisto Itä-Suomen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Åbo Akademi Vaasan yliopisto Svenska handelshögskolan
Lapin yliopisto Taideyliopisto
10
Kuvio 6. Lyhytkestoiset (alle 3 kk) ulkomaanjaksot yliopistoittain 2015
Suomesta Suomeen
50 100 150 200 250 300 350 400
29 250
48
114
26
33 51
1 69
6 611
3
2 00
2 2
237
213
24 88
92 140
337339 Helsingin yliopisto
Jyväskylän yliopisto Taideyliopisto Aalto-yliopisto Turun yliopisto Itä-Suomen yliopisto
Lapin yliopisto Oulun yliopisto Tampereen yliopisto Svenska handelshögskolan Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Åbo Akademi Tampereen teknillinen yliopisto
Vaasan yliopisto
40
41
11
Kuvio 7. Pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot 2015 ammattikorkeakouluittain Suomesta Suomeen
100 200 300 400 500 600 700
405 548
316 575
321321
231244 227228
149193
92 142 99
92
35 126
4952
350
352
256 175 155 239
166211
156
123 185 92 198
113
96 178 102
93 162 161
274 264
170
81
71 85
7276 Metropolia ammattikorkeakoulu
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu
Oulun ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Savonia-ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Yrkeshögskolan Novia Hämeen ammattikorkeakoulu
Karelia-ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu
Yrkeshögskolan Arcada Diakonia-ammattikorkeakoulu
Centria ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu
413
12
Kuvio 8. Lyhytkestoiset (alle 3 kk) ulkomaanjaksot ammattikorkeakouluittain 2015 Suomesta Suomeen
100 200 300 400 500 600
230 524
154 516
239 312
92 210
42 212
27 102
16 46
1 51
413
27
12 35 396
106 232
144 82
16 142
27 125
29
8
2 63
4 38 64
41 30 Metropolia ammattikorkeakoulu
Tampereen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Lahden ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Savonia ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu
Yrkeshögskolan Novia Oulun ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu
Karelia-ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Arcada Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Kajaanin ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Centria ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu
Vaasan ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu
Diakonia-ammattikorkeakoulu
75 78 89
74
181
13
Kuvio 9. Yliopistojen pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot Suomesta 2015 suhteessa uusiin opiskelijoihin ja tutkintoihin
Suhteessa uusiin opiskelijoihin Suhteessa tutkintoihin
10 20 30 40 50 60 70 22 % 40 %
15 % 24 %
13 % 23 %
22 % 15 %
12 % 14 %19 %
17 %
11 % 14 % 12 %
17 %
35 %
33 %
12 %
21 % 24 % 22 % 22 %
48 % 57 %
10 %
25 % 25 % Svenska handelshögskolan
Aalto-yliopisto Taideyliopisto Vaasan yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Turun yliopisto Tampereen yliopisto
Helsingin yliopisto Åbo Akademi Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto
Lapin yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
14
Kuvio 10. Ammattikorkeakoulujen pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot Suomesta 2015 suhteessa uusiin opiskelijoihin ja tutkintoihin
5 10 15 20 25 30 35 40 34 % 31 %
23 % 30 %
21 % 24 %
20 % 19 % 16 %
15 % 20 %
12 %
12 %
15 % 11 %
10 %
19 % 26 %
17 %
15 % 25 %
15 % 22 %
20 % 15 %
13 %16 %
17 % 12 %
Suhteessa uusiin opiskelijoihin Suhteessa tutkintoihin
18 %
15 % 18 % 15 % 18 %
15 % 19 %
19 %
13 % 17 %
16 % 13 %
10 %
13 % 17 %
17 % Saimaan ammattikorkeakoulu
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu
Yrkeshögskolan Novia Diakonia-ammattikorkeakoulu
Yrkeshögskolan Arcada Karelia-ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Satakunnan ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Metropolia ammattikorkeakoulu
Lapin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu
Oulun ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu
Savonia ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Centria ammattikorkeakoulu
14 %
14 % 14 %
15
4. Koulutusaloittain
Yliopistosektorilla kauppatieteelliseltä alalta lähtee paljon opiskelijoita pitkäkestoisille, vähin- tään 3 kuukauden mittaisille ulkomaanjaksoille, tekniikan alalle taas tulee paljon opiskelijoita ulkomailta. Ammattikorkeakoulusektorilla liiketalouden ja hallinnon ala on suurin sekä opiske- lijoiden lähettäjänä että vastaanottajana.
Yliopisto-opiskelijoita lähtee lyhytkestoisille ulkomaanjaksoille runsaasti kauppatieteen, luon- nontieteen ja kuvataiteen aloilta. Suomeen tulevissa lyhytkestoisissa ulkomaanjaksoissa ylei- simmät alat ovat tuntematon ja luonnontiede. Koulutusalaltaan tuntemattomien suurta määrää voi selittää mm. se, että osa opiskelijoista tulee monialaisiin kesäkouluihin, joita ei voi sijoittaa yhden koulutusalan alle. Luonnontieteellinen korostuu lyhytkestoisessa liikkuvuudessa suure- na lähettäjä- ja vastaanottaja-alana, kun taas yli 3 kuukauden mittaisia jaksoja alalla ei tehdä erityisen paljon.
Ammattikorkeakouluissa lyhytkestoiset ulkomaanjaksot jakaantuvat tasaisemmin eri aloille kuin pitkäkestoiset jaksot. Lyhyitä ulkomaanjaksoja tehdään eniten liiketalouden ja hallinnon alalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan alalla.
Kuvioissa 15 ja 16 tarkastellaan aktiivisuutta ulkomaanjaksoissa koulutusaloittain suhteutta- malla alakohtaiset liikkuvuusmäärät uusien opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen määrään alalla. Näin on mahdollista verrata opiskelijamäärältään eri kokoisia koulutusaloja. Yliopisto- sektorilla kauppatiede, taidealat sekä oikeustiede ovat aktiivisimpia lähettämään opiskelijoi- ta ulkomaille. Ammattikorkeakoulusektorilla matkailu-, ravitsemis- ja talousala on aktiivisin lähettäjä.
16
Kuvio 11. Yliopistojen pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot 2015 koulutusaloittain Suomesta Suomeen
200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 680
596 782
61
2847
1820
1219 1315 1214
69
1257
793 1407
591
7086 36
55
1621
215
47
276 432 324
251
33
1478
715
322 108
128159
142 118
100 Kauppatieteellinen
Teknillistieteellinen Humanistinen Yhteiskuntatieteellinen
Luonnontieteellinen Kasvatustieteellinen Oikeustieteellinen Maatalous-metsätieteellinen
Taideteollinen Lääketieteellinen
Psykologia Musiikkiala Farmasia Liikuntatieteellinen
Terveystieteet Hammaslääketieteellinen
Kuvataideala Teologinen Teatteri- ja tanssiala Eläinlääketieteellinen
Tuntematon
17
Kuvio 12. Lyhytkestoiset (alle 3 kk) ulkomaanjaksot yliopistoissa koulutusaloittain 2015 Suomesta Suomeen
50 100 150 200 250 300 350 400 106
20 155
68
19
714
48
17 22
04
132
59
6 59
19
4 16 51 9
84
69
32 8
112
63 79
32 77
40
12
8
345
185
86
44
32
124 Tuntematon
Luonnontieteellinen Humanistinen Kauppatieteellinen
Lääketieteellinen Kuvataideala Yhteiskuntatieteellinen
Teknillistieteellinen Oikeustieteellinen
Taideteollinen Teatteri- ja tanssiala Kasvatustieteellinen Maatalous-metsätieteellinen
Eläinlääketieteellinen Musiikkiala Terveystieteet Liikuntatieteellinen Hammaslääketieteellinen
Teologinen Farmasia Psykologia
18
Kuvio 13. Ammattikorkeakoulujen pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot 2015 koulutusaloittain Suomesta Suomeen
200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 1626 1036
645 938
253 617
90
70 3661
96 113
508
Kuvio 14. Lyhytkestoiset (alle 3 kk) ulkomaanjaksot ammattikorkeakouluissa koulutusaloittain 2015 Suomesta Suomeen
100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 408 816
679 452
188
91
45
35 1542
47 37
500
1741
904
367
482
197
867 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Kulttuuriala
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala
Humanistinen ja kasvatusala
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Tekniikan ja liikenteen ala Kulttuuriala
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Luonnonvara- ja ympäristöala
Humanistinen ja kasvatusala Luonnontieteiden ala
19
Kuvio 15. Yliopistojen pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot 2015 suhteessa uusiin opiskelijoihin ja tutkintoihin koulutusaloittain
5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 14 %
24 % 35 %
26 %
11 %
8 %10 % 10 %
6 %
45 %
21 %
14 %
11 %
25 % 32 % 35 %
30 %
20 %
41 %
18 %
29 %
29 %
7 %
14 %
31 %
23 %
21 %
Suhteessa uusiin opiskelijoihin Suhteessa tutkintoihin
18 %
17 %
22 %
17 % 7 % 13 %
4 %
9 % 7 % 4 % 4 %
18 %
9 % Kauppatieteellinen
Teatteri- ja tanssiala Musiikkiala Oikeustieteellinen
Kuvataideala Taideteollinen Yhteiskuntatieteellinen
Humanistinen Maatalous-metsätieteellinen
Eläinlääketieteellinen Teknillistieteellinen Liikuntatieteellinen
Psykologia Hammaslääketieteellinen
Kasvatustieteellinen Lääketieteellinen
Farmasia Luonnontieteellinen
Teologinen Terveystieteet
20
Kuvio 16. Ammattikorkeakoulujen pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot 2015 suhteessa uusiin opiskelijoihin ja tutkintoihin koulutusaloittain
37 %37 %
25 %
32 %
16 %
11 % 6 % 10 %
9 % 11 %
23 %
Suhteessa uusiin opiskelijoihin Suhteessa tutkintoihin
5 10 15 20 25 30 35 40 28 %
14 % 17 % 12 %
17 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Kulttuuriala
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnonvara- ja ympäristöala
Humanistinen ja kasvatusala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Luonnontieteiden ala
21
5. Yhteistyömaat ja -alueet
Korkeakouluopiskelijat tekevät pitkäkestoisia, vähintään 3 kuukauden mittaisia ulkomaanjak- soja eniten Saksaan, Espanjaan ja Britanniaan. Vastaavasti Suomeen tulee eniten opiskelijoita Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta.
Lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen kohde- ja lähtömaat ovat osin samat kuin pidemmissä jak- soissa, mutta myös eroja löytyy. Suomalaisopiskelijat suosivat lyhytkestoisilla ulkomaanjaksoil- la Saksan lisäksi myös naapurimaita Venäjää ja Ruotsia. Suomeen taas tullaan lyhytkestoisille jaksoille Saksan lisäksi runsaasti myös Yhdysvalloista.
Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus painottuu Eurooppaan; kaksi kolmas- osaa pitkäkestoisista jaksoista Suomesta ulkomaille suuntautuu Eurooppaan ja lähes 80 pro- senttia ulkomailta Suomeen tulevista jaksoista tulee Euroopasta. Yliopistojen ja ammattikor- keakoulujen välillä on eroja siinä, miten opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus jakaantuu eri maanosiin. Yliopisto-opiskelijat lähtevät useammin Pohjois-Amerikkaan, ammattikorkeakou- luopiskelijat puolestaan lähtevät useammin Afrikkaan. Ammattikorkeakouluihin tulevat opis- kelijat ovat keskimääräistä useammin Euroopan maasta, yliopistoihin tulee hieman useammin opiskelijoita myös Aasiasta ja Amerikoista.
Vaikka Eurooppa on edelleen selvästi suurin kohde- ja lähtöalue, on sen rooli vuosien varrel- la hieman pienentynyt. Samalla Aasian rooli opiskelijaliikkuvuuden kohde- ja lähtöalueena on vahvistunut. Vuonna 2005 ulkomaille lähtevistä 10 prosenttia suuntasi Aasian maihin, vuonna 2015 vastaava luku oli jo 17 prosenttia. Vuonna 2005 Suomeen tulevista opiskelijoista 6 pro- senttia oli Aasian maista, vuonna 2015 jo 14 prosenttia.
259 330
495 592
451
267
301 166
323 139
299 150
184 147
116
128 194
22
amk yo Kuvio 17. Pitkäkestoisten (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksojen top 10 kohdemaat
200 400 600 800 1000 1200 355
212
261 Saksa
Espanja Britannia Alankomaat
Ranska Ruotsi Yhdysvallat
Itävalta Kiina Venäjä
23
219 304
1113 711
834 534
462
355 162
384 132
230 219
259 187
161 169 181
amk yo Kuvio 18. Pitkäkestoisten (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksojen top 10 lähtömaat
200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 288
214 Saksa
Ranska Espanja Alankomaat
Kiina Italia Venäjä Tsekki Itävalta
Belgia
Taulukko 1. Lyhytkestoisten (alle 3 kk) ulkomaanjaksojen top 10 kohdemaat 2015
yo amk yhteensä
Suomesta
24
Taulukko 2. Lyhytkestoisten (alle 3 kk) ulkomaanjaksojen top 10 lähtömaat
yo amk yhteensä
Suomeen
Saksa 112 503 615
Venäjä 45 492 537
Ruotsi 44 390 434
Italia 129 146 275
Britannia 67 175 242
Espanja 45 162 207
Viro 17 170 187
Belgia 16 119 135
Ranska 36 99 135
Yhdysvallat 90 42 132
Tuntematon 278 0 278
Saksa 66 178 244
Yhdysvallat 56 115 171
Alankomaat 7 127 134
Venäjä 41 91 132
Britannia 26 84 110
Espanja 24 78 102
Japani 56 37 93
Itävalta 19 58 77
Belgia 10 63 73
Ranska 35 38 73
25
Kuvio 20. Pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot ulkomamilta Suomeen 2015 lähtömaanosittain
Suomeen Aasia 14 % Afrikka 2 % Eurooppa 79 %
Latinalainen Amerikka ja Karibia 2 % Pohjois-Amerikka 2 %
Oseania 0
Kuvio 19. Pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot Suomesta ulkomaille 2015 kohdemaanosittain Suomesta
Aasia 17 % Afrikka 4 % Eurooppa 67 %
Latinalainen Amerikka ja Karibia 3 % Pohjois-Amerikka 7 %
Oseania 2 %
26
14 2 2 10
88 6 3
2015 2010 2005
Eurooppa Aasia Pohjois-Amerikka Afrikka Latinalainen Amerikka ja Karibia Oseania
84 3 2
Kuvio 22. Pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot ulkomailta Suomeen 2005, 2010 ja 2015 lähtömaanosittain (%)
10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %
17 7
67 4
18
7 73
2015 2010 2005
Eurooppa Aasia Pohjois-Amerikka Afrikka Latinalainen Amerikka ja Karibia Oseania
64 8 5
Kuvio 21. Pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot Suomesta ulkomaille 2005, 2010 ja 2015 kohdemaanosittain (%)
10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 3 2 4 2 2 3 3
79
2 10
27
6. Liikkuvuusjärjestelyt
Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelma on yhä suurin yksittäinen kansainvälisen liikkuvuuden kanava korkeakouluopiskelijoille. Yli puolet pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle Suomesta lähte- vä opiskelija menee ohjelman kautta ja yli kaksi kolmasosaa tulee Suomeen sen kautta. Am- mattikorkeakouluissa Erasmus+-ohjelman osuus opiskelijaliikkuvuudesta on suurempi kuin yliopistoissa.
Korkeakoulujen omat sopimukset ovat toinen merkittävä väylä Suomesta ulkomaille ja ulko- mailta Suomeen. Runsas kymmenes suomalaisopiskelijoista lähtee ulkomaille free mover-opis- kelijana eli järjestää ulkomaanjaksonsa itse. Pohjoismainen Nordplus-ohjelma rahoittaa neljä prosenttia Suomesta ulkomaille suuntautuvista ulkomaanjaksoista. Yliopistot käyttävät ohjel- maa selvästi ammattikorkeakouluja enemmän. Suomeen tulevassa liikkuvuudessa ohjelman rooli on pieni. CIMOn apurahojen turvin liikkuu runsaat kolme prosenttia lähtevistä ja tule- vista opiskelijoista.
Erasmus+-ohjelman rooli on kasvanut Suomesta ulkomaille suuntautuvissa ulkomaanjaksois- sa kuuden viime vuoden aikana. Suomeen suuntautuvissa ulkomaanjaksoissa ohjelman osuus on hieman pienentynyt.
28
Taulukko 3. Pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot Suomesta ulkomaille 2015 ohjelman mukaan Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yhteensä
Lkm % Lkm % Lkm %
Erasmus + 2467 49,0 3032 59,4 5499 54,2
Nordplus 364 7,2 49 1,0 413 4,1
Korkeakoulun oma
vaihtosopimus 1233 24,5 994 19,5 2227 22,0
CIMO:n ohjelmat ja
stipendit (ml. harjoittelu) 219 4,3 113 2,2 332 3,3
Free mover -opiskelu
tai -harjoittelu 369 7,3 808 15,8 1177 11,6
Muut 383 7,6 108 2,1 491 4,8
Yhteensä 5035 100,0 5104 100,0 10139 100,0
Taulukko 4. Pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot ulkomailta Suomeen 2015 ohjelman mukaan Yliopistot Ammattikorkeakoulut Yhteensä
Lkm % Lkm % Lkm %
Erasmus + 4319 66,7 3084 77,2 7403 70,7
Nordplus 113 1,7 1 0,0 114 1,1
Korkeakoulun oma
vaihtosopimus 1214 18,7 751 18,8 1965 18,8
CIMO:n ohjelmat ja
stipendit (ml. harjoittelu) 222 3,4 121 3,0 343 3,3
Free mover -opiskelu
tai -harjoittelu 318 4,9 19 0,5 337 3,2
Muut 291 4,5 21 0,5 312 3,0
Yhteensä 6477 100,0 3997 100,0 10474 100,0
29
20
21 13
51
53 5
Kuvio 23. Pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot Suomesta ulkomaille 2009-2015 ohjelman mukaan, %
10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %
22 12
54 3 5
4 5 7 3 5
Erasmus + Korkeakoulun oma sopimus Free mover -opiskelu tai -harjoittelu Nordplus CIMO:n ohjelmat ja stipendit (ml. harjoittelu) Muut
14
48 5 8
2015 2013 2011 2009
13
22 4
4
73
71 3
Kuvio 24. Pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot ulkomailta Suomeen 2009-2015 ohjelman mukaan, %
10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %
19 3
71 3
3 3 3
Erasmus + Korkeakoulun oma sopimus Free mover -opiskelu tai -harjoittelu Nordplus CIMO:n ohjelmat ja stipendit (ml. harjoittelu) Muut
74 3 4
2015 2013 2011 2009
4 3 18
4 16
14 4
30
7. Opiskelu ja harjoittelu
Valtaosa Suomesta ulkomaille suuntautuvista ulkomaanjaksoista on opiskelua ulkomaisessa korkeakoulussa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä on tässä tosin selvä ero: ammat- tikorkeakoulujen yli 3 kuukautta kestävistä ulkomaanjaksoista yli kolmannes on harjoittelua ulkomailla, yliopistojen vain runsaat kymmenen prosenttia. Harjoittelujaksojen osuus kaikista korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksoista on pysynyt viime vuosian ennallaan.
2 14 86
7 amk
yo amk yo
opiskelu harjoittelu
Kuvio 25. Opiskelun ja harjoittelun osuus pitkäkestoisista (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksoista 2015, %
10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 93
SuomestaSuomeen
62 38
98
31
1652
303
2006
1652
480 796
491 542
2737 2246
8. Alueet Suomessa
Suomen eri alueiden välillä on eroja opiskelijoiden kansainvälisessä liikkuvuudessa. Etelä-Suo- men korkeakouluissa tehdään lukumääräisesti eniten pitkäkestoisia ulkomaanjaksoja, mutta Etelä-Suomen korkeakoulut ovat myös muita alueita aktiivisempia opiskelijoiden kansainvä- lisessä liikkuvuudessa kun ulkomaanjaksojen määrän suhteuttaa uusien opiskelijoiden tai tut- kintojen määrään. Itä-Suomen korkeakouluissa ulkomaanjaksoja tehdään vähiten aktiivisesti.
yo amk yo amk
Suomesta Suomeen Kuvio 26. Pitkäkestoiset ulkomaanjaksot Suomen eri alueilla 2015
500 1000 1500 2000 2500 3000
Itä-SuomiPohjois-Suomi
yo amk yo amk
Etelä-SuomiLänsi-Suomi
497
2402
1499
2464
402
444
32
21 %
16 % 14 %
18 % 20 % Etelä-Suomi
Länsi-Suomi Pohjois-Suomi
Itä-Suomi
Kuvio 27. Pitkäkestoiset ulkomaanjaksot Suomesta ulkomaille suhteessa uusiin opiskelijoihin ja tutkintoihin Suomen eri alueilla 2015, %
5 10 15 20 25 13 %
16 %
13 %
Suhteessa uusiin opiskelijoihin Suhteessa tutkintoihin
33
9. Liikkuvien opiskelijoiden sukupuoli
Suomesta ulkomaille lähtevät liikkuvuusvirrat ovat naisvaltaisia sillä yli 60 prosenttia yliopis- tojen ja ammattikorkeakoulujen ulkomaanjaksolle lähtevistä on naisia. Naiset ovat selvästi yliedustettuja ulkomaanjaksolle lähtijöiden joukossa, sillä sekä yliopistojen että ammattikor- keakoulujen opiskelijoista vain 54 prosenttia on naisia. Naiset ovat yliedustettuja kaikilla kou- lutusaloilla alan naisvaltaisuudesta riippumatta, sillä kaikilla aloilla naiset lähtevät miehiä aktii- visemmin ulkomaanjaksolle. Naisten osuus on pysytellyt samoissa lukemissa jo usean vuoden ajan. Suomeen tulevien opiskelijoiden sukupuolijakauma on tasaisempi.
57 66 34
yo amk yo amk
mies nainen
Kuvio 28. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ulkomaanjaksot opiskelijan sukupuolen mukaan, %
10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 42
SuomestaSuomeen
39
58 43
61
LIITE 1 Pitkäkestoiset (vähintään 3 kk) ulkomaanjaksot Suomen korkeakouluissa 2015 maanosan ja maan mukaan.
AMK YO YhTEENSä AMK YO YhTEENSä
Suomesta Suomeen
Kaikki yhteensä 3997 6477 10474
Aasia 474 968 1442
Armenia 0 1 1
Georgia 0 7 7
hong kong 13 40 53
Indonesia 0 5 5
Intia 0 27 27
Iran 0 5 5
Israel 1 4 5
Japani 49 119 168
Kiina 162 355 517
Kirgisia 0 2 2
Korean tasavalta 141 129 270
Kypros 1 2 3
Laos 0 4 4
Libanon 3 0 3
Macao 0 2 2
Malesia 5 3 8
Nepal 2 7 9
Pakistan 0 4 4
Singapore 5 106 111
Sri Lanka 0 1 1
Taiwan 24 44 68
Thaimaa 14 12 26
Turkki 44 85 129
Vietnam 10 4 14
Kaikki yhteensä 5104 5035 10139
Aasia 893 869 1762
Arabiemiirikunnat 9 4 13
Azerbaidzan 1 0 1
Bangladesh 8 1 9
Filippiinit 6 4 10
Georgia 0 2 2
hong kong 21 38 59
Indonesia 69 45 114
Intia 18 15 33
Irak 1 0 1
Iran 2 1 3
Israel 3 10 13
Japani 87 156 243
Jordania 0 5 5
Kambodza 2 0 2
Kazakstan 2 1 3
Kiina 116 212 328
Korean tasavalta 134 122 256
Kypros 24 3 27
Laos 0 1 1
Libanon 0 1 1
Malesia 33 32 65
Myanmar 1 0 1
Nepal 69 0 69
Pakistan 1 1 2
Palestiinan
itsehallintoalue 0 4 4
Qatar 1 0 1
Saudi-Arabia 0 1 1
Singapore 21 104 125
Sri Lanka 1 2 3
Taiwan 6 32 38
Thaimaa 143 41 184
Turkki 30 27 57
Vietnam 84 4 88
35
AMK YO YhTEENSä AMK YO YhTEENSä
Suomesta Suomeen
Afrikka 77 102 179
Botswana 3 3 6
Egypti 0 2 2
Etelä-Afrikka 8 18 26
Etiopia 2 6 8
Ghana 3 3 6
Kamerun 0 1 1
Kenia 16 13 29
Madagaskar 0 1 1
Malawi 2 0 2
Marokko 0 2 2
Mauritius 0 1 1
Mosambik 4 3 7
Namibia 10 9 19
Nigeria 0 4 4
Ruanda 0 2 2
Sambia 6 4 10
Sudan 0 1 1
Tansania 19 15 34
Uganda 4 13 17
Zimbabwe 0 1 1
Afrikka 284 79 363
Benin 1 3 4
Botswana 1 0 1
Djibouti 0 1 1
Egypti 4 0 4
Etelä-Afrikka 10 22 32
Etiopia 14 3 17
Gambia 6 4 10
Ghana 10 3 13
Kamerun 3 1 4
Kenia 41 2 43
Madagaskar 8 0 8
Malawi 3 1 4
Marokko 2 3 5
Mauritius 2 0 2
Mosambik 3 6 9
Namibia 35 11 46
Nigeria 9 1 10
Ruanda 1 0 1
Sambia 26 3 29
Swazimaa 34 0 34
Tansania 57 9 66
Uganda 6 5 11
Zimbabwe 8 1 9
AMK YO YhTEENSä AMK YO YhTEENSä
Suomesta Suomeen
Eurooppa 3463 3332 6795
Alankomaat 330 259 589
Albania 1 0 1
Belgia 120 117 237
Bosnia-
hertsegovina 1 0 1
Britannia 355 267 622
Bulgaria 15 2 17
Espanja 451 261 712
Gibraltar 1 0 1
Irlanti 103 45 148
Islanti 29 56 85
Italia 74 135 209
Itävalta 147 184 331
Kreikka 40 24 64
Kroatia 19 12 31
Latvia 9 4 13
Liechtenstein 0 4 4
Liettua 25 12 37
Luxemburg 1 6 7
Malta 25 9 34
Montenegro 1 0 1
Norja 60 90 150
Portugali 88 74 162
Puola 35 32 67
Ranska 166 301 467
Romania 7 0 7
Ruotsi 139 323 462
Saksa 592 495 1087
Serbia 1 4 5
Slovakia 15 14 29
Slovenia 37 25 62
Suomi 1 0 1
Sveitsi 38 112 150
Tanska 90 128 218
Tsekki 97 120 217
Ukraina 5 1 6
Unkari 99 52 151
Valko-Venäjä 2 3 5
Venäjä 194 128 322
Viro 50 33 83
Eurooppa 3363 4956 8319
Alankomaat 304 219 523
Albania 0 2 2
Belgia 181 169 350
Bosnia-
hertsegovina 0 1 1
Britannia 113 117 230
Bulgaria 7 3 10
Espanja 288 462 750
Irlanti 28 30 58
Islanti 1 6 7
Italia 132 384 516
Itävalta 161 214 375
Kreikka 47 45 92
Kroatia 3 12 15
Latvia 11 47 58
Liechtenstein 0 3 3
Liettua 60 60 120
Luxemburg 2 4 6
Malta 8 1 9
Norja 8 41 49
Portugali 68 87 155
Puola 81 143 224
Ranska 534 834 1368
Romania 16 13 29
Ruotsi 11 67 78
Saksa 711 1113 1824
Serbia 0 7 7
Slovakia 33 79 112
Slovenia 15 33 48
Suomi 0 2 2
Sveitsi 49 61 110
Tanska 11 41 52
Tsekki 187 259 446
Ukraina 1 10 11
Unkari 53 97 150
Valko-Venäjä 5 6 11
Venäjä 219 230 449
Viro 15 54 69
37
AMK YO YhTEENSä AMK YO YhTEENSä
Suomesta Suomeen
Latinalainen Amerikka ja
Karibia 127 185 312
Argentiina 10 23 33
Barbados 7 4 11
Bolivia 0 1 1
Brasilia 22 37 59
Chile 30 47 77
Costa Rica 1 3 4
Dominica 3 0 3
Ecuador 4 0 4
Grönlanti 0 1 1
Guatemala 1 1 2
Kolumbia 2 4 6
Meksiko 37 40 77
Nicaragua 1 1 2
Panama 3 2 5
Paraguay 0 1 1
Peru 4 17 21
Turks- ja
Caicossaaret 1 0 1
Uruguay 1 3 4
Pohjois-
Amerikka 260 446 706
Kanada 110 147 257
Yhdysvallat 150 299 449
Oseania 56 124 180
Australia 42 111 153
Uusi-Seelanti 14 13 27
Tuntematon 21 0 21
Latinalainen Amerikka ja
Karibia 48 184 232
Argentiina 0 4 4
Brasilia 14 55 69
Chile 2 32 34
Costa Rica 0 5 5
Guatemala 0 1 1
Kolumbia 0 6 6
Meksiko 30 65 95
Nicaragua 0 1 1
Peru 2 14 16
Puerto Rico 0 1 1
Pohjois-
Amerikka 33 220 253
Kanada 25 85 110
Yhdysvallat 8 135 143
Oseania 2 47 49
Australia 1 43 44
Uusi-Seelanti 1 4 5
