• Ei tuloksia

Tietoa ja tilastoja -raportti 1/2016: Kansainvälisyys strategiassa ja oppilaitoksen arjessa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tietoa ja tilastoja -raportti 1/2016: Kansainvälisyys strategiassa ja oppilaitoksen arjessa"

Copied!
34
0
0

Kokoteksti

(1)

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus

Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility

Kansainvälisyys strategiassa ja oppilaitoksen arjessa

Selvitys ammatillisen koulutuksen tilanteesta

SIRU KORKALA

TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI 1/2016

(2)

ISBN 978-951-805-680-8 ISSN 1798-3630

1/2016

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

(3)

1

Siru Korkala: Kansainvälisyys strategiassa ja oppilaitoksen arjessa Selvitys ammatillisen koulutuksen tilanteesta

Sisältö

1 Johdanto 2

1.1 Tutkimusvaiheet ja tutkimusaineisto 3

2 Miten kansainvälisyys näkyy strategia-asiakirjoissa 6 2.1 Viittaukset ohjausasiakirjoihin ja maantieteelliset painotukset 8

3 Strategiaprosessi 9

3.1 Kansainvälisen toiminnan strateginen suunnittelu 9 3.2 Käytännön kansainvälisyystyö ja siihen liittyvät roolit ja vastuut 10 4 Kansainvälisyys koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmissa 14

4.1 Kansainvälisyyspolut 16

4.2 Strategiat ja opetussuunnitelmatyö 18

5 Opettajien ja muun ja muun henkilöstön kansainvälisyys 19

5.1. Henkilöstön kehittäminen ja strategiat 21

6 Kotikansainvälisyys ja tasa-arvo 22

6.1. Kansainvälisyyspalvelut 24

6.2. Tasa-arvo ja kotikansainvälisyys strategioissa 25 7 Kansainvälisen toiminnan laadun kehittäminen ja arviointi 26

7.1. Koulutusvienti 27

8 Johtopäätökset 28

(4)

2

Kansainvälisyys strategiassa ja oppilaitoksen arjessa

Selvitys ammatillisen koulutuksen tilanteesta 1 Johdanto

Koulutuksen kansainvälisyyden pitäisi nykyisin olla itsestäänselvyys ja monessa oppilaitoksessa näin myös on; työtä kansainvälisen toiminnan edelleen kehittämiseksi on kuitenkin tehtävä jatkuvasti. Kansainvälisen toiminnan strateginen suunnittelu on viime vuosina vahvistunut ammatillisessa koulutuksessa. Suunnitte- lun tueksi on laadittu malleja ja oppaita, joilla kansainvälisen toiminnan laatua voidaan kehittää. Lisäksi CIMO on järjestänyt kansainvälisyysstrategiakoulutuksia, joihin on osallistunut lukuisia koulutuksen järjestä- jiä.

Parhaimmillaan kansainvälisyys lähtee koulutuksenjärjestäjän visiosta ja strategisina linjauksina ovat 1) tar- jota kaikkien ammatillisten tutkintojen opiskelijoille yhtäläiset kansainvälistymismahdollisuudet työssäoppi- misen tai vaihto-ohjelmien kautta, 2) panostaa henkilöstön kehittämiseen ja 3) vastata työ- ja elinkeinoelä- män tarpeisiin kouluttamalla kansainvälisesti osaavaa työvoimaa. Suomessa toimii tällä hetkellä 1621 perus- jatko- tai täydennyskoulutusta tarjoavaa ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Opiskelijoiden kansainväli- nen liikkuvuus käsittää vuosittain yli 6 000 ulkomaanjaksolle lähtevää opiskelijaa, mikä vastaa vajaata 5 pro- senttia koko opiskelijamäärästä ja 13 prosenttia samana vuonna opintonsa aloittaneista. Opettajia ja muuta henkilöstöä ammatillisesta koulutuksesta lähtee vuosittain ulkomaille noin 1 600 henkilöä.

Liikkuvuus ei ole ainoa kansainvälistymismuoto. Kansainvälisessä toiminnassaan pitkälle edenneiden koulu- tuksen järjestäjien piirissä opiskelijoilla on erilaisia mahdollisuuksia kotikansainvälistyä, mm. laaja kieliopin- tovalikoima. Lisäksi koulutuksen järjestäjät ja niiden toiminta-alueen yritykset vastaanottavat vuosittain ul- komaisia opiskelijoita sekä opettajia ja muuta henkilökuntaa. Oppilaitoksissa toteutetaan myös kansainväli- siä kehittämishankkeita. Kansainvälisyys on siten arkipäivää suurimmalle osalle ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Koulutuksen järjestäjien strategioiden tulisi ohjata oppilaitosten toimintaa, mutta arkipäivän työssä strategiset linjaukset saattavat unohtua. Kansainvälisyys on myös resursoitu hyvin eriasteisesti eri organisaatioissa strategisista linjauksista huolimatta.

Tästä viitekehyksestä CIMO lähti selvittämään miten hyvin koulutuksen järjestäjien strategiadokumentit ovat linjassa käytännön kansainvälisyystyön kanssa. Kansainvälisen toiminnan strategiatyön tavoitteena on saattaa kansainvälinen toiminta organisaation sisällä mahdollisimman laajalti näkyväksi ja vakiinnuttaa se osaksi oppilaitosten arkea.2

Opetushallituksen ja CIMOn yhteistyössä rakentamassa ja Opetushallituksen julkaisemassa strategiatyön mallissa korostetaan sitä, että toimintaympäristön analysoimisen, toiminta-ajatuksen, ydinosaamisen ja ar- vojen pohjalta ei laadita pelkästään visiota ja strategisia tavoitteita, vaan myös käytännön tavoitteet konk- retisoiva toimintasuunnitelma on keskeistä onnistuneen kansainvälisen toiminnan kannalta.

1 Lähde: Opintopolku.fi

2 Opetushallitus 2010, 10

(5)

3 Kuva 1. Strategian laatimisen osa-alueet3

Tämän selvityksen päätutkimuskysymykset ovat: 1) Miten kansainvälistymiselle kirjatut strategiset tavoit- teet näkyvät koulutuksen järjestäjien päästrategiassa ja/tai osastrategioissa? 2) Miten hyvin käytännön kan- sainvälisyystyö ja kansainvälistymiselle asetetut strategiset tavoitteet vastaavat toisiaan? Lisäksi haluttiin selvittää miten sellaiset teemat kuten tasa-arvo, henkilöstön osaamisen kehittäminen, koulutuksen laadun kehittäminen jne. huomioidaan silloin kun puhutaan kansainvälistymisen edistämisestä ammatillisessa kou- lutuksessa. Erityisenä mielenkiinnon kohteena selvityksessä on paikallinen opetussuunnitelmatyö ja sen lin- kittyminen kansainvälistymisen edistämiseen. Kansainvälistä toimintaa pitää myös arvioida, jotta saadaan tietoa tavoitteiden saavuttamisesta, toiminnan laadusta ja kehittämistarpeista. Millaisia mittareita koulu- tuksen järjestäjät ovat kehittäneet kansainvälisen toimintansa laadun arvioimiseksi, myös siihen selvityk- sessä paneudutaan.

Koulutusvienti on ollut osa koulutuspoliittista keskustelua etenkin korkeakoulusektorilla, mutta yhä enem- män siitä on keskusteltu myös ammatillisessa koulutuksessa ja Opetushallituksen valtionavustuksella on meneillään ammatillisen koulutuksen vienninedistämishanke. Selvityksessä sivutaan lyhyesti myös koulu- tusviennin nykytilaa ammatillisissa oppilaitoksissa.

1.1 Tutkimusvaiheet ja tutkimusaineisto

Selvitys oli kolmivaiheinen sisältäen strategioiden sisällönanalyysin, kyselyn koulutuksen järjestäjille (joh- dolle ja kansainvälisyykoordinaattoreille) sekä case-analyysin. Selvityksen kohteeksi valittiin kaikki ammatil- lisen koulutuksen järjestäjät ja pyyntö strategia-asiakirjojen toimittamiseksi CIMOon lähetettiin siten 162 koulutuksen järjestäjälle. Pyyntöön vastasi 55 koulutuksen järjestäjää, jotka lähettivät strategiansa analysoi- tavaksi. Oppilaitostyypeittäin strategiansa lähettäneet jakautuvat seuraavasti:

3 Opetushallitus 2010

(6)

4

Oppilaitostyyppi Selvitykseen osal-

listuneet (kpl)

Koulutuksen jär- jestäjät (kpl)

Vastausaktiivi- suus (%)

Ammatillinen oppilaitos 40 123 33

Ammatillinen erikoisoppilaitos 9 23 39

Ammatillinen erityisoppilaitos 5 7 71

Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus4 1 9 11

Yhteensä 55 162 34

Taulukko 1. Selvitystä varten lähetetyt strategiat oppilaitostyypeittäin.

Enemmistö (20 kpl) selvitystä varten lähetetyistä strategioista tuli Uudeltamaalta. Muiden maakuntien suh- teen jakauma on tasainen. Kainuun koulutuksen järjestäjä ei lähettänyt strategiaansa analysoitavaksi.

Maakunta Kpl

Etelä-Karjala 1

Etelä-Pohjanmaa 4

Etelä-Savo 3

Kainuu 0

Kanta-Häme 2

Keski-Pohjanmaa 1

Keski-Suomi 1

Kymenlaakso 2

Lappi 2

Pirkanmaa 2

Pohjanmaa 2

Pohjois-Karjala 2

Pohjois-Pohjanmaa 3

Pohjois-Savo 2

Päijät-Häme 3

Satakunta 2

Uusimaa 20

Varsinais-Suomi 3

Yhteensä 55

Taulukko 2. Selvitystä varten lähetetyt strategiat maakunnittain

Alustava sisällönanalyysi suoritettiin 55 strategia-asiakirjalle ja tämän analyysin perusteella laadittiin kysely- lomake (Liite 2) kyseisten koulutuksen järjestäjän johdolle ja kansainvälisyyskoordinaattoreille. Kyselyyn vastasi 48 koulutuksen järjestäjää ja yhtä tapausta lukuun ottamatta vastauksia saatiin yksi kustakin organi- saatiosta. Selvityksen tavoitteena oli verrata käytännön kansainvälisyystyötä ja strategioihin kirjattuja ta- voitteita, joten lopullinen tutkimusaineisto käsitti 48 koulutuksen järjestäjän strategia-asiakirjat ja kysely- vastaukset. Kyselyn vastausprosentti oli 87 eli erittäin hyvä.

Selvityksen kolmanteen vaiheeseen eli case-analyysiin osallistui kuusi koulutuksen järjestäjää. Haastatteluin toteutetun case-analyysin tavoitteena oli syventää kyselyvastausten perusteella tehtyjä havaintoja kansain-

4Pelkästään aikuiskoulutusta tarjoavat koulutuksen järjestäjät

(7)

5 välistymisen tilasta organisaatioissa. Haastatteluotokseen valittiin kyselyvastaustensa perusteella kaksi kan- sainvälisessä toiminnassaan pitkällä olevaa koulutuksen järjestäjää, kaksi kansainvälistymisessään keskivai- heilla olevaa ja 2 hitaasti kansainvälistynyttä koulutuksen järjestäjää. Toinen kyselyn perusteella hitaasti kansainvälistyneistä organisaatioista oli juuri käynyt läpi mittavan yhdistymisprosessin, joten kyselyajankoh- dan ja haastatteluajankohdan välissä oli ehtinyt tapahtua paljon kehitystä organisaation kansainvälisessä toiminnassa. Näin ollen haastatellut organisaatiot jaotellaan raportissa seuraavasti:

 Kansainvälistymiskehityksessään pitkällä olevat organisaatiot (2 kpl)

 Kansainvälistymiskehityksessään keskitasolla olevat organisaatiot (2 kpl)

 Organisaatiomuutoksen läpikäynyt organisaatio (1 kpl)

 Kansainvälistymisessään hitaasti edennyt organisaatio (1 kpl)

(8)

6

2 Miten kansainvälisyys näkyy strategia-asiakirjoissa

Selvityksen kaikkiin kolmeen vaiheeseen osallistuneista 48 koulutuksen järjestäjästä 31 lähetti yleisen stra- tegiansa, 28 kansainvälisyysstrategiansa ja 19 kansainvälisen toiminnan suunnitelmansa analysoitavaksi.

Useimmiten selvitykseen osallistuneet koulutuksen järjestäjät lähettivät sekä yleisen strategian että kan- sainvälisyysstrategian CIMOon. Kuusi koulutuksen järjestäjää toimitti kaikki kolme asiakirjaa analysoita- vaksi. Selvitykseen osallistuneista koulutuksen järjestäjistä 11 oli sellaisia, joilla oli laadittuna vain yleinen strategia ja joissa kansainvälisyyteen viitattiin useimmiten lyhyesti. Vain yhdessä selvitystä varten lähete- tyssä yleisessä strategiassa paneuduttiin kansainvälisyyteen syvällisemmin. Edellisen kerran koulutuksen järjestäjiä pyydettiin toimittamaan strategia-asiakirjansa tutkimusta varten vuonna 2008, jolloin Hämeen ammattikorkeakoulu selvitti CIMOn toimeksiantona ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen tilaa (Mahlamäki-Kultanen & Susimetsä, 2008). Tuolloin erillistä kansainvälisyysstrategiaa ei enemmistöllä koulu- tuksen järjestäjiä ollut edes olemassa, joten tilanne on parantunut huomattavasti sittemmin.

Yleinen strategia 11

Kansainvälistymisstrategia 18

Kansainvälistymisstrategia ja -suunnitelma 10

Kansainvälisen toiminnan suunnitelma 9

Yhteensä 48

Taulukko 3. Analysoidut strategia-asiakirjat (kpl)

Strategioiden sisällönanalyysissä kansainvälistymistä lähestyttiin mm. tasa-arvon, koulutuksen laadun kehit- tämisen, opetussuunnitelmatyön ja henkilöstön kehittämisen kautta. Lisäksi tarkastelun kohteena oli miten kotikansainvälisyyttä, kansainvälisyyspolkuja ja koulutusvientiä on strategioissa käsitelty.

Teema Kpl

Liikkuvuus 55

Koulutuksen laadullinen kehittäminen 26

Kotikansainvälisyys 26

Henkilöstön kehittäminen 25

Tasa-arvokysymykset 24

Kansainvälistymispalvelujen kehittäminen 21

Koulutuksen laadun kehittämisen keinot 15

Kansainvälistymispalvelujen kehittämisen keinot 14 Verkostoituminen toisten koulutuksen järjestäjien

kanssa 12

Yhteistyö saman alan oppilaitosten kanssa 11

Kansainvälisyyspolut 11

Koulutusvienti 11

Alueelliset ja työ- ja elinkeinoelämän strategiset

linjaukset 11

Opiskelijoiden osallistaminen 10

Opetussuunnitelmatyö 10

Oppimateriaalien kehittäminen 4

Taulukko 4. Kansainvälistymisen näkökulmasta käsitellyt teemat strategioissa

Yleiskuva strategioista on positiivinen. Enemmistöstä asiakirjoja löytyy viittaukset useampiin yllä mainittui- hin teemoihin. Kaikissa strategia-asiakirjoissa käsiteltiin liikkuvuutta, joka nousi näin yleisimmäksi kansain- välistymisen keinoksi.

Koulutuksen laadullinen kehittäminen ja kotikansainvälisyys ovat teemoja, joita strategioissa yleisimmin käsitellään kansainvälistymisen yhteydessä. Yhteensä 26 selvitykseen osallistunutta koulutuksen järjestäjää

(9)

7 kertoo strategiassaan tavoittelevansa kansainvälisen toiminnan avulla parempaa koulutuksen laatua. Konk- reettisia keinoja koulutuksen laadun kehittämiseksi oli kuitenkin kirjattu vain 15 koulutuksen järjestäjän strategiaan. Tällaisia keinoja ovat mm. tiivis verkostotyö ja opiskelijan kansainvälisyyteen kasvamisen polku.

Kotikansainvälisyyttä käsitellään 26 koulutuksen järjestäjän strategiassa. Hyvin useassa asiakirjassa se yhdis- tetään maahanmuuttajakoulutukseen. Kotikansainvälisyys nähdään strategioissa keinona huolehtia kan-

sainvälisen toiminnan tasapuolisuudesta, mutta konkreettisia toimenpiteitä ei strategioissa juuri avata.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen mainitaan 25 koulutuksen järjestäjän strategiassa. Strategisena pää- määränä on yleensä, että kansainvälinen toiminta tuo henkilöstölle osaamista, joka samalla kehittää koulu- tuksen laatua ja uudistaa opetusmenetelmiä. Hyvin monessa asiakirjassa henkilöstön kansainvälisyysosaa- misen edistämiseen kuitenkin viitataan vain kevyellä tasolla, ilman konkreettista suunnitelmaa.

Opiskelijoiden ja henkilöstön tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua kansainväliseen toimintaan nostetaan esiin 24 koulutuksen järjestäjän strategioissa. Se, miten konkreettisesti asiaa käsitellään, vaihtelee kuitenkin suuresti. Parhaimmillaan kansainvälisyys on kiinteä osa opetussuunnitelmaa, yleisintä on, että tasa-arvosta huolehditaan kotikansainvälisyyden keinoin. Henkilökunnan tasa-arvoisiin kansainvälistymismahdollisuuk- siin yritetään vaikuttaa mm. tuomalla kansainvälisyys mukaan kehityskeskusteluihin. Enimmäkseen tasa- arvoisista kansainvälistymismahdollisuuksista puhutaan kuitenkin vain opiskelijoiden yhteydessä.

Kansainvälistymiseen liittyvien palvelujen kehittämiseen kiinnitetään huomiota 21 koulutuksen järjestäjän strategiassa. Kehittämisen keinoja on kirjattu 17 strategiaan. Tällaisia ovat mm. kansainvälisyyspalvelut henkilöstön osaamisen kehittämiseksi tai kumppaniyritysten henkilöstön liikkuvuuden tukemiseksi.

Koulutuksen järjestäjistä 12 on kirjannut strategiseksi tavoitteekseen verkostoitumisen toiminta-alueensa muiden koulutuksen järjestäjien kanssa sekä alueen että oppilaitosten kansainvälistymisen edistämiseksi.

Yhteistyön saman alan oppilaitosten kanssa kansainvälisyyden edistämiseksi mainitsee strategiseksi pää- määräkseen 11 koulutuksen järjestäjää.

Mahdollisuus kansainvälisiin opintopolkuihin oli mainittu 11 koulutuksen järjestäjän strategiassa. Nämä koulutuksen järjestäjät myös kiinnittävät kiitettävästi huomiota kansainvälistymisen tasa-arvoisiin mahdolli- suuksiin. Koulutusviennin strategiseksi päämääräkseen on kirjannut 11 koulutuksen järjestäjää. Tässä vai- heessa monessa strategia-asiakirjassa kuitenkin vasta selvitellään koulutusviennin mahdollisuuksia tai kehi- tetään kansainvälisiä koulutustuotteita.

Alueellisiin strategioihin tai kehittämissuunnitelmiin sekä alueensa työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen ottaa strategiassaan kantaa 11 koulutuksen järjestäjää. Esimerkiksi työelämäpalvelujen avulla edistetään yritysten kilpailukykyä järjestämällä yrityksille henkilöstön osaamisen ja toiminnan kehittämisen palveluja.

Erityisesti tiivistä Venäjä-yhteistyötä tekevien Itä-Suomen oppilaitosten toimintaa ohjaavat maakuntastra- tegian päämäärät.

Koulutuksen järjestäjistä 10 kertoi strategiadokumenteissaan, että myös opiskelijat osallistuvat kansainväli- sen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Strategisena päämääränä on, että opiskelijayhdistys on tii- viisti mukana kansainvälisyystoiminnoissa. Mm. opiskelijapalautteen avulla parannetaan kansainvälisen toi- minnan laatua ja arvioidaan toiminnan vaikuttavuutta.

Opetussuunnitelmatyöhön kansainvälistymisen edistämisessä viittaa strategiassaan 10 koulutuksen järjes- täjää. Strategisena tavoitteena näillä oppilaitoksilla on, että kansainvälisyys kulkee opetussuunnitelma- työssä mukana. Kuitenkin opetusmateriaalien kehittämiseen kansainvälistymisen avulla otettiin kantaa vain neljässä strategiassa

Liitteessä 1 on esitetty miten eri teemat liittyvät toisiinsa strategioissa. Tasa-arvon toteutumiseen, koulu- tuksen laadun ja kansainvälistymispalveluiden kehittämiseen sekä kehittämisen keinoihin keskittyvät strate- gia-asiakirjat ottavat kantaa myös moniin muihin kansainvälistymisen kannalta keskeisiin teemoihin.

(10)

8 2.1 Viittaukset ohjausasiakirjoihin ja maantieteelliset painotukset

KESUun (Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011–2016) ja sen tavoitteisiin viitataan 19 koulutuksen järjestäjän strategioissa. Opetushallituksen asiakirjoihin puolestaan viitataan kymmenessä strategia-asiakirjassa, mm. Opetushallituksen Vahvuutena kansainvälisyys -oppaaseen. Myös kotikansain- välisyys-mallia on hyödynnetty muutamassa strategiassa. CIMOn Piilotettu osaaminen -julkaisuun viitattiin kahdessa strategiassa.

Kansainvälisen toiminnan maantieteelliset painopisteet mainittiin 19 koulutuksen järjestäjän strategioissa.

Useimmiten mainitaan EU tai Eurooppa. Venäjän strategiseksi painopisteekseen ilmoittaa seitsemän ja Kii- nan kolme koulutuksen järjestäjää.

Yleisilmeeltään CIMOon toimitetut strategiat ovat enemmän toteavia kun käytännön toimenpiteitä kuvaa- via. Esimerkiksi strategioissa mainitaan usein, että halutaan kehittää koulutuksen laatua, mutta konkreetti- set keinot jäävät listaamatta. Joitakin toimintasuunnitelmia joukossa kuitenkin on ja osa niistä jopa suh- teellisen konkreettisella tasolla. Monessa kansainvälisyysstrategiassa kuvataan kansainvälisen toiminnan organisointi eli käytännössä kansainvälisyyskoordinaattorin työtehtävät ja vastuut.

(11)

9

3 Strategiaprosessi

Organisaation strategia määrittää, mihin suuntaan organisaatio etenee, mikä on toivottu tavoitetila ja mil- laisia toimia se tekee tavoitteidensa saavuttamiseksi. Mitä useampi taho strategiseen suunnitteluun osallis- tuu, sitä helpompi strategiaa on toteuttaa organisaatiossa. Pelkkä strategia ei kuitenkaan aina riitä, vaan tarvitaan myös toimintasuunnitelma, joka tarkentaa strategian linjauksia ja konkretisoi asetetut tavoitteet.

Strategian ja toimintasuunnitelman laadinnan jälkeen on määriteltävä myös strategian toimeenpanoon liit- tyvät vastuut ja työnjako.

Kyselyn mukaan ammatillisten oppilaitosten strategiatyön taustalla on useimmiten koulutuksen järjestäjän päästrategia. Myös KESUa ja ammatillisen koulutuksen laatustrategiaa hyödynnetään kiitettävästi. Sitä vas- toin maakuntastrategia ja muut alueelliset asiakirjat ovat harvemmin strategiatyön taustalla. Lisäksi yksit- täiset koulutuksen järjestäjät hyödyntävät strategiatyössään yhteistyöverkostojensa strategisia linjauksia, kuten esimerkiksi ammatillisten erityisoppilaitosten verkostossa tehdään.

Selvityksen mukaan kansainvälisyys on vain harvoin sisällytetty organisaatioiden osastrategioihin. Kansain- välisyys huomioidaan kiitettävästi koulutuksen järjestäjän päästrategiassa, mutta vain alle puolet kyselyyn vastanneista koulutuksen järjestäjistä huomioi kansainvälisyyden pedagogisessa strategiassaan. Vain muu- tamat oppilaitokset ilmoittavat huomioivansa kansainvälisyyden henkilöstön kehittämissuunnitelmassaan tai taloussuunnitelmissaan.

3.1 Kansainvälisen toiminnan strateginen suunnittelu

Strategian laadintaprosessi vaihtelee paljon oppilaitosten välillä. Sillä, minkälaisella kokoonpanolla strate- gista suunnittelua on tehty, on kuitenkin suora vaikutus kansainvälisen toiminnan tasoon oppilaitoksissa.

Kyselyn mukaan kansainvälisyystrategian laadintaan osallistuvat luonnollisesti kansainvälisyysvastaavat, mutta myös koulutuksen järjestäjän johtoportaan ilmoitetaan osallistuvan kiitettävästi strategian laadin- taan. Opettajat strategiaprosessiin osallistaa 61 prosenttia kyselyyn vastanneista oppilaitoksista. Työ- ja elinkoinelämän edustajat ja opiskelijat osallistuvat vain harvoissa tapauksissa kansainvälisyysstrategiatyö- hön. Muita kyselyssä mainittuja strategian laadintaan osallistettuja tahoja ovat henkilöstön kehittämisestä vastaavat tai muut alueen oppilaitokset, kuten korkeakoulut.

Kuva 2. Kansainvälisyysstrategian laadintaan osallistuneet tahot (%)

Haastattelujen perusteella kansainvälistymisessään hitaasti edenneellä oppilaitoksella vastuu kansainvä- listymisstrategian laadinnasta on ollut kansainvälisyyskoordinaattorilla, joka valmisteli strategiaa yhdessä kansainvälisyystiimin kanssa. Johto tai opetushenkilökunta ei osallistunut strategiatyöhön.

10 18

20 27

61

90 94

Aluekehittämisestä vastaavat tahot / Maakuntaliitto

Elinkeinoelämän edustajat Opiskelijat Muu Opettajat Koulutuksen järjestäjän johto/johtoryhmä Kansainvälisyysvastaavat

(12)

10 Hiljattain organisaatiomuutoksen läpikäynyt organisaatio antoi tilanteestaan haastatteluissa erilaisen ku- van kuin mitä kyselyvastauksista oli pääteltävissä. Tämä johtuu siitä, että kyselyajankohtana yhdistyminen oli tuore asia ja paljon kehitystä on tapahtunut sen jälkeen. Merkittävin edistys uuden yhdistyneen organi- saation kansainvälisessä toiminnassa oli strategian laadinta eri yksiköt ja toimijat osallistaen. Oppilaitoksen henkilöstölle, opiskelijoille ja alueen yrityksille lähetettiin kansainvälistä toimintaa koskeva kysely. Johdon näkemykset kansainvälistymiseen liittyvistä tarpeista kerättiin haastatteluilla. Myös alueen työ- ja elinkei- noelämä on siis sitoutettu strategiseen suunnitteluun kyselyn muodossa. Yrityksiltä saatiin kuitenkin hei- kosti vastauksia ja kansainvälisyysstrategian laadinnassa hyödynnettiin CIMOn teettämää Piilotettu osaami- nen – julkaisua. Tätä ei kuitenkaan koettu oppilaitoksessa ongelmaksi koska pienten kuntien on helpompi sitouttaa yrityksiä – suhteet ovat läheisemmät ja jopa henkilötasolla. Tämä taas helpottaa työssäoppimis- paikkojen järjestämistä. Yritykset ottava helpommin myös ulkomaalaisia opiskelijoita töihin kun suhteet op- pilaitokseen ovat tiiviit.

Haastattelujen mukaan kansainvälistymiskehityksessään keskitasolla olevat organisaatiot vastuuttavat strategiatyön ensisijaisesti kansainvälisyyskoordinaattoreille ja -vastaaville. Usein mukana on myös koulu- tus- ja/tai kehityspäällikkö. Strategia hyväksytetään organisaation johtoryhmällä. Alueen työ- ja elinkei- noelämää ei kansainvälisyyskehityksessään keskivaiheilla olevissa organisaatiossa ole juurikaan osallistettu strategiaprosessiin. Toisessa haastatelluista tämän tyypin oppilaitoksista yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa on jätetty samalla alueella toimivan ja kooltaan suuremman koulutuksen järjestäjän vastuulle. Kan- sainvälistymiseen liittyvät suunnitelmat tehdään yhdessä tämän isomman toimijan kanssa. Toinen haasta- telluista oppilaitoksista osallistaa työ- ja elinkeinoelämän ja maakuntaliiton yleiseen strategiaprosessiin ja sitä kautta on luotu toimivat yhteydet. Näin ollen oppilaitoksessa ei ole haluttu erikseen osallistaa työ- ja elinkeinoelämää kansainvälistymissuunnitelman laadintaan, vaan yhteistyösuhteet kuvataan muutenkin toimiviksi.

Molemmissa kansainvälisyyskehityksessään keskivaiheella olevista oppilaitoksissa ei ole osallistettu opetta- jia kansainvälisyysstrategian laadintaan. Syy tähän liittyy opettajien ajallisten resurssien riittämättömyyteen ja näin ollen opettajat on osallistettu vasta siinä vaiheessa kun kansainvälisyystyöryhmä on tehnyt pohja- työn. Myös toinen haastatteluissa esiin noussut perustelu liittyy resursseihin. Oppilaitoksessa on liian vähän aktiivisia opettajia, jotka haluaisivat niin paljon olla kansainvälisessä toiminnassa mukana, että osallistami- nen strategian laadintaa olisi järkevää. Lisäksi toimintatavat vaihtelevat oppilaitoksen eri yksiköiden välillä – toisen alat ovat kansainvälisyydessä aktiivisempia kuin toiset. Yleisesti oppilaitoksessa koetaan, että Kan- sainvälisyysasioita ei ole saatu riittävästi jalkautettua opettajatasolle. Kansainvälisyysvastaavat kuitenkin uskovat, että ’hiljaisuus on hyväksymisen merkki’.

Kansainvälistymiskehityksessään pitkällä olevat organisaatiot painottavat eivät vaan kansainvälistymis- strategian, vaan konkreettisen toimintasuunnitelman tärkeyttä. Kirjatut suunnitelmat ja tavoitteet toimivat itseään toteuttavina suunnitelmina. Suunnitteluun on sitoutettu alueen eri toimijat, mutta myös omat opis- kelijat ja henkilökunta. Henkilöstö voidaan sitouttaa strategian laadintaprosessiin esim. kuntayhtymän joh- tajan laatimalla kyselyllä. Kun opettajat osallistetaan strategiseen suunnitteluun, se kehittää myös opetusta kansainvälisemmäksi sitouttamalla opettajia paremmin toimintaan.

Myös hyvät yhteistyökumppanit edistävät toiminnan järkevää suunnittelua – kaikkea ei tarvitse osata itse kun oppilaitoksella on toimivat kumppanuussuhteet kansallisesti ja kansainvälisesti. Työ- ja elinkeinoelä- män sitouttaminen tapahtuu työssäoppimispaikkojen kautta kun yrityksiin lähetetään kansainvälisiä opiske- lijoita. Tämä tosin edellyttää sitä, että myös kotimainen työssäoppiminen eli suhteet yrityksiin on hoidettu hyvin. Näin ollen oppilaitoksen on helppo tarjota yrityksiin myös kansainvälisiä työssäoppijoita. Haastattelu- jen mukaan yritysyhteistyötä syventäisi hanke, jossa tuetaan yritysten edustajien liikkuvuutta.

3.2 Käytännön kansainvälisyystyö ja siihen liittyvät roolit ja vastuu

Strategian laadinnan jälkeen tulee sopia siitä, mikä taho vastaa strategisten tavoitteiden eteenpäinviemi- sestä. Vain puolet kyselyyn vastanneista arvioi, että kansainväliseen toimintaan liittyvät vastuut ja toimen- kuvat on määritelty hyvin tai kiitettävästi organisaation toimintasäännöissä.

(13)

11 Kuva 3. Ovatko kansainväliseen toimintaan liittyvät vastuut ja toimenkuvat määritelty organisaation toimin- tasäännössä? (%)

Kyselyn mukaan ensisijainen vastuu kansainvälisen toiminnan kehittämisestä on oppilaitoksissa usein erik- seen nimetyillä kansainvälisyyspäälliköillä ja -koordinaattoreilla tai kansainvälisyystiimillä. Alle kolmasosa kyselyyn vastanneista raportoi koulutusyksiköiden vastaavan ensisijaisesti kansainvälisestä toiminnasta op- pilaitoksissa. Vielä harvempi ilmoitti vastuun kuuluvan kehittämisyksiköille, toimialoille tai tulosalueille. Joh- toa ei juurikaan mainittu kansainvälisestä toiminnasta ensisijaisesti vastaavana tahona. Parhaimmillaan kansainvälisyystiimissä on kuitenkin edustus oppilaitoksen jokaiselta tulosalueelta.

Kansainvälistymisessään hitaasti edenneessä organisaatiossa kansainvälisyyskoordinaattori vastaa yksin koko toiminnasta, vaikka liikkuvuusmäärät ovat kuitenkin oppilaitoksen kokoon nähden suhteellisen suuret.

Haastatteluihin osallistunut organisaatiomuutoksen läpikäynyt organisaatio arvio vielä kyselyyn vastaami- sen aikaan, että kansainväliseen toimintaan liittyvät vastuut ja toimenkuvat olivat määrittelemättä organi- saatiossa. Uuden osallistavalla otteella laaditun strategian myötä nämä vastuut ovat organisaatiossa selkey- tyneet. Kansainvälisyyskoordinaattorilla ja -tiimillä on selkeät tehtävänkuvansa, mutta myös joustavuudella on jätetty tilaa. Organisaatiomuutoksessa yhdistyneillä yksiköillä on omat toimintakulttuurinsa ja myös näi- den parhaat toimintakäytännöt pyritään säilyttämään siten, että yhteisesti laaditut tavoitteet tulevat kui- tenkin saavutetuksi.

Vaikka toisessa kansainvälistymiskehityksessään keskitasolla olevan organisaation jokaisessa yksikössä ei ole kansainvälisyysvastaavaa, koetaan työnjako ja vastuut kuitenkin selkeiksi. Kansainvälisen toiminnan koordinointi on enemmän keskijohdon kuin ylemmän johdon vastuulla, mutta tätä ei koeta ongelmalliseksi.

Toisessa haastatelluissa tämän tyypin organisaatiossa kansainvälinen toiminta on vastuutettu toiselle oppi- laitoksen rehtoreista. Lisäksi kaikissa tutkinnoissa on nimetty kansainvälisyysvastaava. Oppilaitoksessa on myös kansainvälisyysasioita hoitava taloussihteeri. Resursseja koetaan kuitenkin olevan liian vähän mm.

kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. Opiskelijaliikkuvuuden organisointi vie lähes kaiken kansainväliseen toimintaan varatun resurssin.

Kansainvälistymiskehityksessään pitkällä olevat organisaatiot korostavat, että toimivalle vastuunjaolle keskeistä on, että johto on kansainvälisyysorientoitunutta. Kansainvälisyystiimissä pitää olla johdon edus- tus. Tämän lisäksi tarvitaan kansainvälisyyskoordinaattori ja kaikkiin yksiköihin kansainvälisyysvastaavat.

Paras tilanne on jos eri aloilla on omat kansainvälisyysvastaavat. Tämä lisää kansainvälisen toiminnan vas- tuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta: Kansainvälistymismahdollisuudet eivät saa riippua yksilöstä. Hanketoi- mintaa taas edistää se, että rahoitushakemukset hoidetaan keskitetysti, eikä yksi yksikkö kerrallaan. Näin vältetään liian monet hakemukset ja tehostetaan rahoituksen saamista. Haastateltavat korostivat sitä, että jos oppilaitoksen johto ei ole sitoutunut, niin kansainvälinen toiminta pysähtyy täysin. Organisaation kan- sainvälisyys etenee sillä, että myös johto vierailee kansainvälisten yhteistyökumppaneiden luona. Johdon

8

41 35

16

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

ei lainkaan jossain määrin hyvin kiitettävästi

(14)

12 mukana olo on tärkeää kansainvälisisä suhteissa – jossain maissa vuorovaikutusta ei edes synny ilman joh- toportaan edustajien läsnäoloa. Johdolta vaaditaan myös riskinottokykyä ja tahtoa panostaa uusiin asioihin.

Käytännön kansainvälistymistä edistävää kehittämistyötä oppilaitoksissa tekevät kyselyn mukaan kansain- välisyysvastaavat, mutta myös opettajat. Tulos on siinä mielessä mielenkiintoinen, että vain 60 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoittaa opettajien osallistuvan strategian laadintaan, kun taas 84 prosenttia kertoo opettajien tekevän kansainvälistymistä edistävää kehittämistyötä. Muita kyselyyn kirjattuja kehittämistyötä tekeviä tahoja ovat opetusalajohtajat ja yksittäistapauksina myös opiskelijat ja pedagogisen kehittämisen vastuuhenkilöt. 80 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi oppilaitoksensa johdon osallistuvan hyvin tai jopa kiitettävästi kansainvälisen toiminnan kehittämiseen.

Kansainvälisyystyöryhmä tai -tiimi on 77 prosentilla kyselyyn vastanneista oppilaitoksista. Kansainvälisyystii- miin kuuluu lähes aina kansainvälisyysvastaava ja erinäisiä muita toimijoita kuten opettajia, kehittämispääl- liköitä ja rehtoreita sekä muita johtoportaan edustajia. Joissain harvoissa oppilaitoksissa tiimiin on otettu mukaan myös opiskelijoita.

Kaikissa oppilaitoksissa ei kuitenkaan ole asiat näin hyvällä tasolla. Haastatellussa kansainvälistymisessään hitaasti edenneessä organisaatiossa opettajilla ei ole valmiuksia työssäoppimispaikkojen järjestämiseen eli yksi kansainvälisyyskoordinaattori hoitaa kaiken käytännön työn. Kansainvälisyystiimi lakkautettiin heti strategian valmistuttua. Silloisen johdon linjaus oli, että kansainvälisyystiimi on saanut työnsä päätökseen strategian valmistuttua ja rehtorin päätöksellä lakkautettiin oppilaitoksen kaikki kehittämistiimit ja myös kansainvälisyysvastaavien toimenkuvat. Oppilaitoksen johto on sittemmin vaihtunut hieman kansainväli- syysmyönteisemmäksi, mutta edelleen oppilaitoksessa vain yksi kansainvälisyyskoordinaattori organisoi koko toimintaa yksin.

Organisaatiomuutoksen läpikäyneessä organisaatiossa kansainvälisyystiimin toiminta on tehostunut kyse- lyajankohdasta. Tämä on välttämätöntäkin koska erityisiä haasteita toiminalle edelleen luovat organisaa- tion hajanaisuus eli pitkät maantieteelliset etäisyydet eri oppilaitosten kesken. Tämä on ratkaistu selkeällä strategiatyöllä, joka edesauttaa kansainvälisyyden jalkautumista kaikkiin yksiköihin. Uuden strategian myötä organisaatiossa on muodostunut yhtenäisempi käsitys siitä, mitä tavoitteita kansainväliselle toimin- nalle on asetettu ja mitä konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttaminen vaati kultakin yksiköltä.

Lisäksi strategian pohjalta on laadittu selkeä kehittämissuunnitelma.

Molemman haastatellut kansainvälistymiskehityksessään keskitasolla olevat organisaatiot raportoivat ky- selyssä, että heidän opettajansa tekevät käytännön kansainvälistymistä edistävää kehittämistyötä, vaikka he eivät osallistu strategia laadintaan. Tätä ei kuitenkaan koeta haastattelujen perusteella ongelmaksi koska kansainvälisyyteen liittyvät tavoitteet on tehty konkreettisiksi ja käytännönläheisiksi. Lisäksi eri alojen välinen vuoropuhelu ei ole ollut aivan mutkatonta ja opettajien ottaminen mukaan suunnittelutyöhön on koettu hankalaksi. Näin ollen katsotaan riittäväksi se, että opettajat osallistuvat enemmän käytännön työ- hön kuin strategiseen suunnitteluun.

Kansainvälistymisessään pitkällä olevissa organisaatioissa koetaan, että kansainvälisyysasioiden edistämi- nen on jokaisen opettajan tehtävä alaan tai yksikköön katsomatta. Vaikka johdon panostus on keskeistä, ei kansainvälisyys voi olla koulutuksen järjestäjän ja sen johdon asia pelkästään. Kun sekä henkilökunta, esi- miehet ja rehtorit saadaan konkreettisesti mukaan, niin toiminta tehostuu. Huolehdittava on myös siitä, että saman koulutuksen järjestäjän eri oppilaitokset/yksiköt ovat saaneet säilyttää myös omat toimintata- pansa ja verkostonsa.

Vaikka oppilaitosten ulkopuolisia tahoja ei kovin usein osallisteta strategiseen suunnitteluun, niin käytän- nön kansainvälisyystyö ei onnistuisi ilman yhteistyökumppaneita. Kyselyn mukaan kansainvälisyysyhteis- työtä tehdään useimmiten muiden koulutuksen järjestäjien tai saman alan oppilaitosten kanssa. Muita yh- teistyökumppaneita ovat ulkomaiset oppilaitokset, järjestöt ja yritykset. Lisäksi jotkut oppilaitokset toimivat verkostoissa, joiden tavoitteena on yhteistyö kansainvälisessä toiminnassa. Alueensa työ- ja elinkeinoelä- män yhteistyökumppanikseen mainitsi 69 prosenttia kyselyyn vastanneista oppilaitoksista. Tulosta voidaan

(15)

13 pitää hyvänä siihen nähden, että vain 18 prosenttia ilmoittaa, että työ- ja elinkeinoelämän edustajat ovat osallistuneet kansainvälisyysstrategian laatimiseen. Kansainvälistymisessään pitkällä olevissa organisaa- tioissa elinkeinoelämän osallistaminen strategiseen suunnitteluun on helpottanut mm. työssäoppimispaik- kojen löytämistä ulkomaisille opiskelijoille.

Kuva 4. Keiden toimijoiden kanssa kansainvälisyysyhteistyötä tehdään? (%)

20

39

69 82

88

maakuntaliiton muiden alueen elinkeinoelämän saman alan oppilaitosten muiden koulutuksen järjestäjien

(16)

14

4 Kansainvälisyys koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmissa

Näkyäkseen konkreettisemmin oppilaitoksen toiminnassa kansainvälisyys tulisi huomioida opetussuunnitel- matyössä. Kirjattuna paikalliseen opetussuunnitelmaan kansainvälisyys tulee näkyväksi oppilaitoksen perus- työhön.

Kyselyn mukaan kansainvälisyyden kytkeminen opetussuunnitelmiin ei kuitenkaan ole toivotulla tasolla.

Kuvan 5 väittämäkeskiarvot ovat alle kolmen eli opetussuunnitelmatyö ja kansainvälisyys linkittyvät vain jossain määrin toisiinsa. Opetussuunnitelmaa kansainvälisyysnäkökulmasta päivitetään hyvin tai kiitettä- västi vain alle neljäsosassa kyselyyn vastanneita oppilaitoksia. Jossain määrin kansainvälisyyttä opetussuun- nitelmassa huomioidaan 59 prosentissa kyselyyn vastanneita oppilaitoksia. Kokonaisuudessaan tilanne on kyllä parempi kuin edellisellä tutkimuskerralla, jolloin 58 prosenttia mainitsi opetussuunnitelmat, kun kysyt- tiin missä asiakirjoissa kansainvälisyys esiintyy.5 Kansainvälisyyden tuominen osaksi opetussuunnitelmatii- min työtä ei ole kyselyyn vastanneissa oppilaitoksissa yleistä. Samoin HOPsin käytössä työkaluna ulkomaan- jaksojen suunnittelussa ja kansainvälisyyden sisällyttämisessä paikalliseen opetussuunnitelmaan on vielä kyselyn mukaan parantamisen varaa.

Kuva 5. Opetussuunnitelmatyö ja kansainvälisyys (1=ei lainkaan, 2=jossain määrin, 3=hyvin, 4=kiitettävästi) Oppilaitoksille tehdyt haastattelut eivät juuri anna valoisampaa kuvaa. Esimerkiksi toisessa kansainvälisty- misessään pitkällä olevissa organisaatioista kansainvälisyyttä ei ole konkreettisesti tehty näkyväksi paikalli- sessa opetussuunnitelmassa. Liikkuvuusjaksolle lähteville opiskelijoille on rakennettu kansainvälisyyspolku, mutta kansainvälisistä ulkomaanjaksoista saatavia opintopisteitä dokumentoidaan harvoin. Kansainvälisyys on oppilaitoksessa niin käytännönläheistä, ettei sitä huomata viedä esim. opetussuunnitelmatiimin käsitte- lyyn. Kansainvälisyys koetaan niin arkipäiväksi ja ydintoimintoihin kuuluvaksi, ettei sitä ole nähty tarpeel- liseksi erikseen kirjata opetussuunnitelmaan. Toisaalta oppilaitoksessa myönnetään, että sen kirjaaminen muistuttaisi ei-aktiivisiakin opettajia huomioimaan kansainvälisyyden paremmin opetuksessaan. Oppilaitok- sessa kannatetaan kuitenkin opetussuunnitelman joustavaa toteuttamista.

Toisessa haastatelluista tämän tyypin oppilaitoksessa taas kansainvälisyysstrategia on liitetty kiinteästi ope- tussuunnitelmaan. Myös tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on kirjattuna kansainvälisyys näkyväksi.

Näin aktivoidaan opettajat miettimään kansainvälisen toiminnan toteuttamista. Käytössä on kasainvälinen opintopolku ja vaihto-ohjelmat ja hankkeet ovat aina kytkettynä tiettyihin tutkintoihin. Kansainvälisyys on saatu vahvasti osaksi opetussuunnitelmatyötä sillä, että oppilaitoksen jokainen yksikkö laatii oman kansain- välisyyssuunnitelmansa ja sitä kautta yksiköt joutuvat kirjaamaan millä tavalla kansainvälisyys sisällytetään

5Mahlamäki-Kultanen & Susimetsä, 2008, 82

1,98 2,15

2,17 2,30

2,49 2,55

1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00

Opetussuunnitelmiin päivitetään säännöllisesti missä opinnoissa kansainvälisyys näkyy ja miten Käytössä on kansainvälistymisen ohjaussuunnitelma

Kansainvälisyys on huomioitu opetussuunnitelmien arvioinnissa

Kansainvälisyys on osa opetussuunnitelmatiimin työtä Paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyy kansainvälisyys HOPSia käytetään työkaluna ulkomaanjaksojen

suunnittelussa

(17)

15 opetussuunnitelmaan. Henkilöstön kehityskeskusteluissa otetaan esille kysymys siitä, miten kansainvälisyys näkyy omassa opetuksessa.

Kyselyyn vastanneista oppilaitoksista 16 prosenttia ei käytä ECVET järjestelmää lainkaan ja 45 prosenttia vain jossain määrin. Vain neljäsosa vastanneista arvioi, että kansainvälisyys on joko hyvin tai kiitettävästi osana jokaisen tutkinnon suorittajan opintoja. Yli puolet vastanneista arvioi, että kansainvälisyys opetus- suunnitelmissa on vain jossain määrin tai ei lainkaan osaamisperusteista.

Kuva 6. Opitun tunnistaminen ja kansainvälisyys (1=ei lainkaan, 2=jossain määrin, 3=hyvin, 4=kiitettävästi) Haastatteluissa oppilaitoksia pyydettiin kuvaamaan näkemyksensä siitä, mitä kansainvälisyyden osaamispe- rusteisuudella tarkoitetaan. Kaikki haastatteluun osallistuneet oppilaitokset määrittelevät kansainvälisyy- den osaamisperusteisuuden järjestelmäksi, jossa voidaan aidosti mitata ulkomaanjaksolla kertynyttä osaa- mista. Tärkeätä olisi pystyä määrittelemään, mitä ammattitaitovaatimuksia ulkomaanjaksolla olisi opittava ja miten kertynyttä osaamista voidaan arvioida ja tunnistaa. Näin ollen ulkomaanjaksolta kertynyt osaami- nen voidaan todentaa osaksi tutkintoa. Osaamisperusteisuuden huomioimisessa opetussuunnitelmatyössä on oppilaitoksissa niiden oman arvion mukaan vielä kuitenkin kehittämisen varaa.

Kansainvälistymisessään hitaasti edenneessä organisaatiossa vaatimus osaamisperusteisuudesta on he- rättänyt opettajissa myös vastustusta, koska tämä kuulemma johtaa siihen, että opiskelijat haluavat näyttää osaamisensa liian varhain ja ilman riittävää harjoittelua.

Eräässä kansainvälistymisessään pitkällä olevissa organisaatiossa osaamisen kuvaaminen opetussuunnitel- massa koetaan yliteoreettiseksi, koska opiskelijalle osaaminen on kuitenkin käytännönläheistä.

ECVET-työkalujen, kuten esimerkiksi yhteistyösopimus työssäoppimispaikoista sopimisen (Memorandum of Understandin MoU) tai liikkuvuusjaksolle valmistautuvalle opiskelijalle tehtävä oppimissopimus (Learning Agreement) käyttö liikkuvuusjaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa on haastattelujenkin perusteella vielä alkutekijöissään. Edes kansainvälistymisessään pitkällä olevissa organisaatiossa ECVETin käytännön hyö- dyntämisessä ei olla vielä kovin pitkällä. Opiskelijoille tehdään kyllä oppimissopimus ennen ulkomaajaksolle lähtöä ja Europass on käytössä. Haastattelujen mukaan ECVETIN arvo ymmärretään, mutta vielä keskitytään enemmän tutkintojen osaamisperusteisuuteen kuin ECVET-työkaluihin.

Eräässä kansainvälistymiskehityksessään keskitasolla olevassa organisaatiossa ECVETiä on lähestytty kus- tannustehokkaasti eli työkaluista on tehty käytännön työhön soveltuvia. Tavoitteena on, että kansainvälis- ten jakson tavoitteet on aina määritelty, mutta hajontaakin on johtuen toiminnan tason henkilöriippuvai- suudesta eli opettajien aktiivisuudesta. Oppilaitoksessa muokataan arviointilomaketta, joka olisi uuden opetussuunnitelman mukainen. Pyrkimyksenä on myös, että ryhmäohjaajat olisivat alusta asti mukana kan- sainvälisen jakson suunnittelussa ja opiskelijan valmennuksessa. Niillä aloilla, jossa suhteet kansainvälisiin

2,31 2,33

2,43 2,47

3,10

1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00

Kansainvälisyys on osa jokaisen tutkinnon suorittajan opintoja

Käytössämme on ECVET järjestelmä Kansainvälisyys opetussuunnitelmissa on

osaamisperusteista

Arkioppiminen huomioidaan osaksi tutkintoa Laadimme oppimissopimukset (learning agreement) yli

viikon liikkuvuusjaksoille

(18)

16 yhteistyöoppilaitoksiin on opettajavetoisia, Ecvetin henki toteutuu. Joskus opettajien kielitaito ei riitä oppi- missopimusten laatimiseen, mutta kansainvälisyys palveluilta tähän saa tukea.

”ECVETin henki on tärkeämpi kuin kirjaimellinen noudattaminen.”

Useat haastatellut kansainvälisyyskoordinaattorit kuvailivat ECVETiä liian vaikeaksi työkaluksi opettajille.

Opettajilla on liian vähän aikaa perehtyä työkaluun kunnolla.

4.1 Kansainvälisyyspolut

Puolet kyselyyn vastanneista oppilaitoksista kertoo edistävänsä opintojen kansainvälisyyttä yksilöllisillä ja joustavilla opintopoluilla. Oppilaitosten kansainväliset opintopolut koostuvat useimmiten työssäoppimisjak- soista ja kieli- ja kulttuuriopinoista. Englanninkielisiä opintoja tarjoaa 40 prosenttia kyselyyn vastanneista oppilaitoksista. Opiskelijat osallistuvat oppilaitosten kansainväliseen hanketoimintaan ja oppilaitoksissa, joissa on hyvin monikulttuurinen oppimisympäristö, kotikansainvälistymismahdollisuuksia on runsaasti.

Myös tarjoamalla mahdollisuuksia kansainväliseen tutortoimintaan ja kansainvälinen ammattitaitokilpailu- toimintaan osallistumalla on mahdollista tuoda opintoihin lisää kansainvälisyyttä.

Kyselyyn vastanneita pyydettiin kuvailemaan millainen on kansainvälisyyteen kasvamisen polku oppilaitok- sessa. Näitä kuvauksia kirjattiinkin useita ja ne kertovat siitä, miten monella tavalla kansainvälisyyspolku oppilaitoksissa ymmärretään.

Joissakin oppilaitoksissa kansainvälisyyspolku on vasta kehitteillä ja vastausten perusteella voidaankin to- deta, ettei kansainvälisyyspolku synny aivan itsestään vaan vaatii yhteistyötä ja johdon sitoutumista. Myös vastavuoroisuus on tärkeää eli vaaditaan toimivat kansainväliset yhteistyösuhteet, jotta työssäoppimispaik- koja opiskelijoille löytyy.

Työssäoppimisjaksot ovatkin useimmiten kuvailtu osa kansainvälisyyspolkua myös avovastausten perus- teella. Välineenä kansainvälisyyden edistämisessä ovat yleensä opiskelijoiden liikkuvuusjaksot. Oppilaitok- sissa valmennetaan opiskelijoita kansainvälisille työssäoppimisjaksoille ja niille osallistumista tuetaan myös taloudellisesti.

Kotikansainvälisyys liittyy kansainvälisyyspolkuihin kiinteästi. Oppilaitoksissa järjestetään yhteisiä teemapäi- viä ja oppitunteja eri kieli- ja kulttuuriryhmistä olevien opiskelijoiden kesken. Monesti opiskelijat toimivat ulkomailta Suomeen saapuvien ulkomaalaisten tutoreina. Yksi kyselyyn vastanneista oppilaitoksista kertoo kansainvälistyvänsä yhdessä asiakkaidensa kanssa eli yritys- ja yhteisöasiakkaille tarjotaan palveluja oman kansainvälisen toimintansa kehittämiseksi.

Erilaiset verkostot on koettu toimivaksi välineeksi kansainvälisten opintokokonaisuuksien toteuttamisessa.

Verkostoyhteistyönä haetaan rahoitusta ja kehitetään kansainvälisten opintokokonaisuuksien laatua ja vai- kuttavuutta. Verkostot mahdollistavat oppilaitoksille myös kattavan työelämäyhteistyön kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Kansainvälisyyspolkujen etukäteissuunnittelu koetaan avovastausten perusteella hankalaksi. Etenkin jos niitä ei ole kirjattu opetussuunnitelmaan, niin kansainvälisyyspolku voi jäädä satunnaiseksi ja on heikolla pohjalla opiskelijan opinnoissa. Yleinen käytäntö on, että kansainvälisyyspolku kirjataan osaksi tutkintoa vasta opintojen lopussa jälkikäteen. Käytössä ei ole esim. tutkintokohtaisia ja erikseen organisoituja pol- kuja. Kansainvälisyyspolun linkittäminen vahvasti osaksi opetussuunnitelmaa helpottaisi opintokokonai- suuksien etukäteissuunnittelua ja siten myös vahvistaisi opintojen kansainvälistä ulottuvuutta.

Monelta oppilaitokselta kansainvälisyyspolut kuitenkin puuttuvat opetussuunnitelmasta vaikka kansainväli- syys siihen olisikin kirjattuna. Keskimäärin kansainvälisyys on varmistettu vain jossain määrin joustavilla ja yksilöllisillä opintopoluilla. Lähes puolessa kyselyyn vastanneista oppilaitoksista kansainvälisyyspolkuja ei ole lainkaan mallinnettu osaksi opetussuunnitelmaa.

(19)

17 Kuva 7. Kansainvälisyyspolut ja opetussuunnitelmatyö (1=ei lainkaan, 2=jossain määrin, 3=hyvin, 4=kiitettä- västi)

Haastatteluissa kansainvälistymiskehityksessään keskitasolla olevat organisaatiot perustelevat kanainväli- syyspolkujen puuttumista opetussuunnitelmasta sillä, että liikkuvuus on niin satunnaista – vain muutamat opiskelijat lähtevät ulkomaanjaksolle. Myös opettajien aktiivisuus on hyvin yksittäistä. Joillakin aloilla (esim.

lähihoitajat) on vaikea löytää vastaavaa kansainvälistä nimikettä ja työssäoppimispaikkaa. Oppilaitos panos- taakin enemmän kotikansainvälistymiseen esim. maahanmuuttajaopiskelijoiden kautta. Oppilaitoksella ei myöskään ole riittäviä taloudellisia resursseja kannustaa liikkuvuuteen. Kansainvälisyyden ottaminen kiinte- ästi mukaan opetussuunnitelmatyöhön vaatisi lisää opettajaresursseja – esimerkiksi opettajan, joka ottaisi asian omakseen heti ensimmäisen vuosikurssin alussa. Näin liikkuvuutta voitaisiin opintojen alusta alkaen tukea esim. kieliopinnoilla.

Kansainvälisyyspolkujen puuttumista perustellaan myös sillä, että kansainvälistä osaamista korostetaan henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa ja kansainvälisyys on kirjattuna pedagogiseen ohjelmaan, joka on osa paikallista opetussuunnitelmaa.

Kansainvälisyyden linkittämisen opetussuunnitelmaan voi tehdä ilman kansainvälisyyspolkuakin. Haastatte- lun mukaan opetussuunnitelmatyötä hyödynnetään myös opettajien ja muun henkilöstön kansainvälisessä yhteistyössä. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että eri alojen opetussuunnitelmavastaavat, kansainväli- syyskoordinaattori ja opiskelijat osallistuvat opetussuunnitelmaprosessiin. Kansainvälisyyskoordinaattori myös läpikäy kaikki opetussuunnitelmat raakaversiovaiheessa ja varmistaa, että kansainvälisyys on ainakin jollakin tavalla jokaisessa opetussuunnitelmassa mukana. Kansainvälisyyden kiinteä suhde opetussuunnitel- matyöhön vaatii asiaan vihkiytyneen opettajan ja myös sen, että kansainvälisyys on kehittyneempää toimin- taa, kuin pelkästään opiskelijoiden lähettämistä ulkomaille. Kansainvälisyyttä saadaan kaikilla aloilla edistet- tyä jos löytyy opettajia, jotka omalla kiinnostuksellaan ja innostuksella vievät asiaa muutosagentteina eteenpäin. Opettajien henkilökohtaisen kiinnostuksen ja innostuksen vaikutusta on pyritty kiertämään sillä, että kansainvälisyysasioissa tiedottaminen kohdistuisi suoraan opiskelijoille, ilman ryhmäohjaajan vaiku- tusta. Lisäksi asiaa edistää se, että kansainvälisyyspalvelujen ja johtoryhmän välillä säilyy vuoropuhelu ja yhteys kansainvälisyysasioissa.

Organisaatiomuutoksen läpikäyneessä organisaatiossa ei kansainvälisyytä ole vielä ehditty linkittää ope- tussuunnitelmatyöhön. Uudistettu opetussuunnitelma nähdään kuitenkin hyväksi kansainvälisen toiminnan kannalta – se antaa mahdollisuuden erilaisten opintopolkujen luomiselle ja näin ollen kansainvälisyyden toteuttamiselle arkipäivässä. Koulutusta on suunniteltu mm. ammatillisen osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Varsinaisia kansainvälisiä opintopolkuja ei kuitenkaan vielä ole käytössä, mutta työ on käynnistymässä. Opettajien ja muun henkilöstön kansainvälisessä yhteistyössä/hankkeissa opetussuunnitel- matyötä hyödynnetään uudistusten myötä enenevässä määrin.

1,52 1,88

2,61

3,10

1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00

Käytössämme on erillinen kansainvälinen koulutuslinja Kansainvälisyyspolut on mallinnettu osaksi opetussuunnitelmaa yhdessä pedagogisen ryhmän kanssa

Kansainvälisyys varmistetaan joustavilla ja yksilöllisillä opintopoluilla

Kansainvälisillä opintojaksoilla pyrimme motivoimaan elinikäiseen oppimiseen

(20)

18 Haastatellussa kansainvälistymisessään hitaasti edenneessä organisaatiossa kansainvälisyyden näkyväksi tekemiselle opetussuunnitelmatyössä ei ole ollut ajallisia resursseja. Haastatellun kansainvälisyyskoordi- naattorin mukaan paikalliseen opetussuunnitelmaan on kuitenkin tehty kansainvälisyyspolku, joka sisältää kulttuuri- ja kielivalmennuksen, projektityömahdollisuuden, tutortoiminnan ja kansainväliset työssäoppi- misjaksot.

4.2 Strategiat ja opetussuunnitelmatyö

Vastaako sitten strategiaan kirjatut tavoitteet sitä, miten opetuksen kansainvälisyyttä käytännössä ediste- tään? Lähes 80 prosenttia selvitykseen osallistuneista oppilaitoksista ei mainitse opetussuunnitelmatyötä suoraan kansainvälistymisstrategiassaan. Näistä kuitenkin joka kolmas ilmoittaa kansainvälisyyden sisälty- vän hyvin tai kiitettävästi paikalliseen opetussuunnitelmaan ja loput jossain määrin. Selvityksen mukaan näyttäisi siltä, että kansainvälisyyden kytkeminen paikalliseen opetussuunnitelmaan vähintään jossain mää- rin ei olisi riippuvaista siitä, onko sitä kirjattu strategiseksi tavoitteeksi. Toisaalta sen kirjaaminen strategi- aan voisi vahvistaa kansainvälisyyden asemaa käytännön opetussuunnitelmatyössä.

Kyselyyn vastanneista ja strategiansa analysoitavaksi lähettäneistä oppilaitoksista 11 mainitsee kansainväli- syyspolut strategiassaan. Näistä oppilaitoksista puolet ilmoittaa käyttävänsä kansainvälisyyden edistämi- seen joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja, mutta samoin tekee myös puolet niistä oppilaitoksista, joiden strategiaoissa kansainvälisyyspolkuihin ei lainkaan viitata. Toisaalta taas enemmistö kansainvälisyyspolut strategiseksi tavoitteeksi mainitsevista oppilaitoksista on mallintanut kansainvälisyyspolut osaksi opetus- suunnitelmaa. Vain kolmasosa ei ole tätä käytännön työtä tehnyt strategiastaan huolimatta. Tosin jotkut oppilaitokset ovat näin toimineet, ilman että kansainvälisyyspolkuja on strategiaan kirjattu. Strategiaan kir- jaaminen näyttäisi siten edistävän tavoitteiden käytännön toteutumista, mutta niiden kirjaamatta jättämi- nen ei myöskään ehkäise käytännön toimintaa.

Kansainvälisen toiminnan suunnitelmalla on sitä vastoin selkeää yhteys siihen, miten hyvin kansainvälisyys huomioidaan opetussuunnitelmatyössä. Niillä kyselyyn vastanneilla oppilaitoksilla, joilla on käytössään kan- sainvälisen toiminnan suunnitelma, vastauskeskiarvot ovat korkeampia kuin niillä oppilaitoksille joilla toi- mintasuunnitelmaa ei ole laadittuna. Toimintasuunnitelman laadinta näyttäisi selvityksen mukaan antavan ryhtiä myös opetuksen sisällölliseen suunnitteluun kansainvälisyysnäkökulmasta.

(21)

19

5 Opettajien ja muun ja muun henkilöstön kansainvälisyys

Opiskelijoiden kansainväliset työssäoppimisjaksot tai oppilaitokseen tulevat ulkomaiset opiskelijat eivät yk- sin riitä tekemään oppilaitoksesta aidosti kansainvälistä. Opettajilla ja oppilaitosten muulla henkilöstöllä on keskeinen vaikutus siihen, miten vahvasti kasainvälisyyttä tuodaan opetukseen ja muuhun oppilaitoksen toimintaan. Kuten jo tässäkin raportissa on useasti todettu, kansainvälisyyden integroiminen kiinteäksi osaksi ammatillisia opintoja vaatisi kansainvälisyyden linkittymistä nykyistä vahvemmin opetussuunnitelma- työhön.

Kyselyn mukaan hanketoiminta on yhä edelleen yleisin keino, millä kansainvälisyys tehdään mahdolliseksi ammatillisten oppilaitosten opettajille ja muulle henkilöstölle. Hankkeisiin liittyy usein kansainvälistä liikku- vuutta. Myös kouluttautumismahdollisuuksia tarjotaan monessa kyselyyn vastanneessa oppilaitoksessa.

Muita kyselyyn kirjattuja henkilöstön kansainvälisen toiminnan muotoja ovat kansainväliset työelämäjaksot, ulkomailta tulevien vaihto-opiskelijoiden ohjaaminen ja ulkomaan työssäoppimisjaksolle lähtevien opiskeli- joiden tukihenkilönä/saattajana toimiminen. Opetussuunnitelmatyöllä kansainvälisyyden henkilöstölleen mahdollistaa puolet kyselyyn vastanneista oppilaitoksista.

Kuva 8. Miten kansainvälisyys on organisaatiossanne mahdollistettu opettajille ja muulle henkilöstölle? (%) Opetussuunnitelmatyön heikko hyödyntäminen opettajien ja muun henkilöstön kansainvälistymisen mah- dollistajana on haastattelujen mukaan ominaista hitaasti kansainvälistyneille tai kansainvälistymiskehityk- sessään keskivaiheilla oleville oppilaitoksille. Syyksi tähän kansainvälistymisessään hitaasti edenneessä or- ganisaatiossa kerrottiin, että opettajat eivät koe opetussuunnitelmatyön kehittämistä tärkeimpänä asiana.

Kiinnostusta on enemmän oman opetuksen kehittämiseen kuin laajempaan näkökulmaan. Kansainvälisyys nähdään edelleen erillisenä osana opetustyötä, eikä rakenteisiin ja opetussuunnitelmiin kuuluvana.

Kansainvälistymiskehityksessään keskitasolla olevat organisaatiot puolestaan poimivat jonkin verran hankkeiden kautta kansainvälisisä vaikutteita opetuksen suunnitteluun. Kansainvälisyyden ja opetussuunni- telmatyön linkittäminen on vielä vähemmällä koska opiskelijoiden mielenkiinto asiaa kohtaan vaihtelee niin paljon, ettei tätä ole katsottu tarpeelliseksi.

16 25

35 49

57 59

63

82 96

henkilöstön kv-opintopoluilla muulla laatutyöllä opetussuunnitelmatyöllä vertaisoppimisella kansainvälisyys on osa henkilöstöstrategiaa ja/tai henkilöstön

kehittämissuunnitelmaa

suunnitteluun osallistamalla kouluttautumismahdollisuuksilla hankkeisiin osallistamalla

(22)

20 Kansainvälisyys on osa henkilöstöstrategiaa tai henkilöstön kehittämissuunnitelmaa yli puolessa tutkimuk- seen osallistuneita oppilaitoksia. Tutkimukseen osallistuneilta oppilaitoksilta kysyttiin mitä näkökulmia or- ganisaation henkilöstöstrategiassa huomioidaan kansainvälistymisen näkökulmasta. Asiantuntijana toimi- minen kansainvälisissä hankkeissa, työelämäjaksot ulkomailla ja kotikansainvälisyys olivat useimmiten mai- nitut asiat. Kolmasosa vastanneista oppilaitoksista kertoo kehittävänsä opetussuunnitelmia kansainvälisyy- den näkökulmasta. Eräässä oppilaitoksessa kansainvälisyys on määritelty opettajan työelämätaidoksi eli edellytetään opettajalta kykyä toimia kansainvälisissä verkostoissa ja työympäristöissä.

Tasan puolet kyselyyn vastanneista arvioi organisaationsa henkilöstöresurssien olevan hyvin tai kiitettävästi samassa suhteessa kansainvälisyysjaksojen määrän kanssa. Kohtalaiseksi tilanteen arvioi 44 prosenttia vas- tanneista ja 6 prosenttia ilmoittaa, etteivät organisaation henkilöstöresurssit ja kansainvälisyysjaksojen määrä vastaa lainkaan toisiaan.

Organisaationsa opetushekilökunnan valmiudet opettaa englanniksi hyviksi tai kiitettäviksi arvioi 41 pro- senttia vastanneista.

Kuva 9. Millaiset ovat organisaationne opettajien valmiudet opettaa englanniksi? (%)

Haastateltavilta kysyttiin, miten henkilöstö on kansainvälisestä toiminnasta hyötynyt. Kansainvälistymiske- hityksessään keskitasolla olevassa organisaatiossa nähdään henkilöstön kansainväliset kokemukset myös opiskelijoiden etuna. Opiskelijat vaihtuvat, mutta henkilöstö työskennellessään organisaatiossa samalla ke- hittää sitä ja näin ollen kanainvälisestä toiminnasta kertyneet yksilöhyödyt hyödyttävät parhaimmillaan koko organisaatiota.

Kansainvälistymisessään hitaasti edenneessä organisaatiossa kerrotaan opettajien saaneen uusia ideoita omaan opetukseensa ja myös yleinen työhyvinvointi on parantunut. Kuitenkaan esim. opiskelijaliikkuvuu- den tai koko organisaation kansainvälistymisen edistäminen ei ole oppilaitoksen prioriteettina, koska kaikki toiminnan kehittämiseen tähtäävät toimet on lakkautettu. Näin ollen haastattelusta jäi väkisinkin kuva, että opettajat mielellään kehittävät itseään kuin panostavat esim. opiskelijaliikkuvuuden edistämiseen. Haasta- teltavan näkemyksen mukaan työssäoppimispaikkojen järjestäminen ja siihen liittyvä kansainvälinen ver- kostoituminen koetaan opettajien keskuudessa liian työlääksi.

6

49

31

10

4 0

10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

huonot kohtalaiset hyvät kiitettävät en osaa arvioida

(23)

21 5.1 Henkilöstön kehittäminen ja strategiat

Puolet analysoitavaksi lähetetyistä strategioista paneutuu henkilöstön osaamiseen kehittämiseen kansain- välisyysnäkökulmasta. Sillä, onko asia kirjattuna strategiaan, ei ole vaikutusta siihen, millä keinoilla opetta- jien ja muun henkilöstön kansainvälistymistä edistetään. Suosituimpia kuvassa 8 lueteltuja kansainvälisty- miskeinoja käytetään strategiatekstistä riippumatta. Ainoastaan henkilöstön kansainväliset opintopolut ovat hieman yleisemiä niissä oppilaitoksissa, joissa henkilöstön osaamisen kehittämisen ja kansainvälistymi- sen yhteyteen viitataan myös strategiatasolla.

(24)

22

6 Kotikansainvälisyys ja tasa-arvo

Vaikka kansainvälisyyttä ei aktiivisesti linkitetä opetussuunnitelmatyöhön, on moni asia oppilaitoksissa myös hyvällä tasolla. Selvityksessä oltiin kiinnostuneita siitä, millainen merkitys kansainvälisyydellä on kou- lutuksen järjestäjälle ja oppilaitokselle? Kaikki haastateltavat, organisaation kansainvälistymisen tasosta huolimatta korostivat, että ammatillinen koulutus ei ole ajan tasalla jos se ei huomioi kansainvälisyyttä.

Kansainvälisyyden pitäisi olla itsestäänselvyys ja monessa oppilaitoksessa näin myös on; työtä kansainväli- sen toiminnan edelleen kehittämiseksi on kuitenkin tehtävä jatkuvasti.

Parhaimmillaan kansainvälisyys lähtee koulutuskuntayhtymän visiosta ja strategisena linjauksena on tarjota kaikkien tutkintojen opiskelijoille yhtäläiset kansainvälistymismahdollisuudet työssäoppimisen tai vaihto- ohjelmien kautta. Liikkuvuus ei kuitenkaan ole ainoa kansainvälistymismuoto. Kansainvälisessä toiminnas- saan pitkälle edenneissä oppilaitoksissa opiskelijoilla on erilaisia mahdollisuuksia kotikansainvälistyä, mm.

laaja kieliopintovalikoima.

Tasa-arvosta huolehtiminen kansainvälisyydessä toimii kyselyn mukaan hyvin oppilaitoksissa. Esimerkiksi opiskelijoita osallistetaan liikkuvuusjaksojen suunnitteluun suhteellisen hyvin ja kansainvälisyysosaamista on ainakin jossain määrin saatavissa enemmistössä kyselyyn vastanneita oppilaitoksia.

Kuva 10. Kansainvälisyys ja tasa-arvo (1=ei lainkaan, 2=jossain määrin, 3=hyvin, 4=kiitettävästi)

Vaikka oppilaitoksessa pyrittäisiinkin tarjoamaan opiskelijoille ja henkilöstölle mahdollisimman tasa-arvoi- set kansainvälistymismahdollisuudet, ei liikkuvuus ole kaikille mahdollista. Näin ollen oppilaitoksen on har- joitettava erilaisia kotikansainvälisyysmuotoja taatakseen kaikki halukkaille kosketuksen kansainvälisyyteen.

Kotikansainvälisyys onkin yleisin keino, jolla kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo käytännössä var- mistetaan arjen työssä. Sitä vastoin opiskelijoiden osallistaminen kansainväliseen toimintaan ja joustavat opintopolut eivät ole niin yleisiä keinoja tasa-arvoisten mahdollisuuksien varmistamiseksi.

2,48 2,57

2,67 2,70

2,92 3,06

1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00

Huomioimme erityistarpeet omaavat opiskelijat liikkuvuudessa

Kotikansainvälisyydellä (esim. opetussisällöt, materiaalit, ulkomaiset opettajat ja muut vieraat) varmistetaan…

Kansainvälisyystyö on jalkautettu oppilaitoksen arkeen Kansainvälisyysosaamista on tasapuolisesti saatavilla Opiskelijat ovat mukana liikkuvuusjakson suunnittelussa Kansainvälisyydessä on huomioitu tasa-arvonäkökulma

(25)

23 Kuva 11. Miten kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo käytännössä varmistetaan arjen työssä? (%) Strategioissa määritellyllä kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan kyselyn mukaan useimmiten ulkomaisia vie- railijoita ja koulun monikulttuurisia opiskelijoita ja opettajia. Yksi kyselyyn vastannut oppilaitos ilmoitti te- kevänsä kansainvälisyysyhteistyötä alueen yritysten kanssa.

Kuva 12. Mitä kansainvälisyysstrategiassanne tarkoitetaan kotikansainvälistymisellä? (%)

Kansainvälisyys on mukana oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa 41 prosentilla kyse- lyyn vastanneista oppilaitoksista. Viidesosalla vastanneista oppilaitoksista ei ole tasa-arvo- ja yhdenvertai- suussuunnitelmaa.

Kyselyssä oppilaitoksilta tiedusteltiin avokysymyksellä, että mitä oppilaitoksen strategiassa heidän mieles- tään tarkoitetaan sillä, että kansainvälistymismahdollisuudet ovat tasavertaisia. Vastausten perusteella kan- sainvälistymismahdollisuuksien tasavertaisuudella tarkoitetaan kansainvälistymismahdollisuuksien aktii- vista tiedottamista useiden eri kanavien kautta. Tavoitteena on myös, että kaikkien toimipisteiden ja tutkin-

10

22

35

49 55

61 71

74 82

muulla tavoin mahdollisuudella englanninkieliseen opetukseen joustavilla opintopoluilla osallistamalla opiskelijat kansainvälisen toiminnan…

tasa-arvoistamalla haku- ja valintamenettelyä systemaattisella haku- ja valintamenettelyllä aktiivisella tiedottamisella osallistamalla henkilöstö kansainvälisen toiminnan…

kotikansainvälisyydellä

14

41 49

51 53 53 55

61 74

86 90

94

Muuta Ulkomainen apulaisopettajia maahanmuuttajien kotouttamistyötä Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien kehittämistä…

opetussuunnitelmatyötä kansainvälistä tuutorointia

globaalikasvatusta kielten opetukseen kehittämistä

teemapäiviä hanketoimintaa monikulttuurisia oppilaita ja opettajia

ulkomaisia vierailijoita

(26)

24 tojen opiskelijoilla, myös opinnoissaan heikommin menestyvillä, on yhtäläinen mahdollisuus osallistua kan- sainvälisille työssäoppimisjaksoille. Kansainvälistymisen tueksi toteutetaan yksilöllisiä opintopolkuja ja riit- tävää valmennusta. Toimintaan valitaan ensisijaisesti opiskelijoita, joilla ei ole aiempaa kansainvälistä koke- musta. Myös henkilöstön liikkuvuudessa huolehditaan vaihtuvuudesta eli vältetään kansainvälisen toimin- nan kasautumista samoille henkilöille.

Kotikansainvälisyys nähdään keinona toiminnan tasavertaisuuden edistämiseksi. Kansainvälisyys tuodaan mukaan henkilöstön kehityskeskusteluihin, joissa kartoitetaan halukkuus osallistua ja kouluttautua kansain- väliseen toimintaan. Miten paljon opetuksessa sitten painotetaan kansainvälisyyttä, kerrotaan olevan opet- tajan omasta osaamisesta tai kiinnostuneisuudesta riippuvaa. Opettaja on siten avainroolissa siinä, kuinka paljon kansainvälisyys esiintyy arkiopinnoissa.

Kyselyn mukaan liikkuvuudessa pyritään huomioimaan enemmän myös erityisopiskelijoiden vaihtomahdol- lisuuksia, mutta kerrotaan myös, että kokemusten perusteella tukitoimia erityisopiskelijoiden liikkuvuuteen liittyen pitää parantaa.

6.1 Kansainvälisyyspalvelut

Erilaisista kansainvälistymismahdollisuuksista, kuten hankkeista ja liikkuvuudesta tiedottaminen on oppilai- toksen kansainvälisyyspalveluiden keskeisin tehtävä. Kansainvälisyyspalveluilla on myös muita yhtä tärke- äksi koettuja tehtäviä kuten esim. verkostoituminen ja liikkuvuuden organisointi.

Kuva 13. Mitä kansainvälisyyspalveluilla oppilaitoksessanne tarkoitetaan? (%)

Muita kyselyyn kirjattuja yksittäisiä kansainvälisyyspalvelun muotoja ovat opetussuunnitelmatyöhön osallis- tuminen, yritysten ja yhteisöjen kansainvälisen toiminnan tukeminen, kotikansainvälisyyden pedagoginen hyödyntäminen ja koulutusviennin mahdollisuuksien selvittäminen.

Kansainvälistymiskehityksessään keskitasolla olevassa organisaatiossa on kyselyn mukaan kaikkien toimi- pisteiden ja tutkintojen opiskelijoilla on yhtäläinen mahdollisuus osallistua kansainvälisiin vaihtoihin. Haas- tatteluissa kerrottiin, että käytännössä tiedottamista on tehostettu mm. siten että tieto kansainvälistymis- mahdollisuuksista menee suoraan opiskelijoille ja opettajille eikä ryhmäohjaajien kautta. Näin on saatu ryh- mäohjaajien henkilökohtaista vaikutusta vähemmäksi ja tasa-arvoa varmistettua. Opettajien tasapuolisista mahdollisuuksista osallistua kansainvälisiin työelämäjaksoihin huolehtivat koulutuspäälliköt.

Organisaatiomuutoksen läpikäyneessä organisaatiossa tasa-arvoisuus on parantunut kyselyajankohdasta hyväksytyn strategian ja selkeän vastuunjaon seurauksena. Kansainvälisen toiminnan kehittäminen on

12

74 90 90 92 92 94 94 98

0 20 40 60 80 100 120

muuta arviointia ja seurantaa palautteen keräämistä hankkeista ja/tai liikkuvuusjaksoista

kansainvälisen toiminnan kehittämistä asiantuntija- ja opettajavaihtojen koordinointia rahoituksen hakua opiskelijaliikkuvuuden organisointia verkostoitumista tiedottamista (hankkeet ja liikkuvuusmahdollisuudet)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Suomesta lähtevä ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypin mukaan 2015 Aikuiskoulutuksessa, kuten muillakin koulutusasteilla kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus

opiskelijaliikkuvuus Suomeen tilastoidaan henkilöpohjaisesti, kun taas lyhytkestoinen Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijoiden sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus

Taulukossa 6 on ulkomaille lähtevien ja Suomeen tulevien määrät suhteutettu uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijoiden määrään.. Yliopistosektorilla

6.5 Suomesta ulkomaille lähtevien opettajien ja muun henkilöstön pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus alueittain………..24.. 6.6 Suomesta

Kehittämissuunnitelmakausi on loppupuolellaan ja CIMOssa haluttiin edellä kuvatusta viite- kehyksestä käsin lähteä selvittämään sitä, miten kansainvälistymiselle

Lapin ammattikorkeakoulun TKI- toiminta on myös avointa, jolloin toteutetun hanketyön tutkimusmenetelmät, aineistot, tulokset ja julkaisut tuodaan mahdollisimman avoimesti

Arvioinnista saadun tiedon hyödyntämisestä opetuksen ja koulun kehittämisessä rehtorit olivat melko optimistisia, mutta sekä rehtoreiden että opettajien mielestä

Niin kuin runoudessa kieli kuvaa kohdettaan vierei- syyden, metonyymisen suhteen kautta, myös proosassa voitaisiin riistäytyä vähän kauemmas suomalaisesta bio- grafistisen