POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS
PL 69, 80101 JOENSUU Annettu julkipanon jälkeen
Puh. (013) *1411
28.12.2006
Dnro PKA-2004-Y-211 (111)
ASIA
Ympäristölupa, joka koskee voimalaitosta.
LUVAN HAKIJA
Vapo Oy PL 22
40101 Jyväskylä
LAITOS JA SEN SIJAINTI
Vapo Oy
Kevätniemen voimalaitos Kevätniemi
81700 Lieksa
Laitos sijaitsee Lieksan kaupungissa Kevätniemen teollisuusalueella osoitteessa Kevät- niemi, 81700 Lieksa. Kiinteistön rekisteritunnukset ovat 79:6 ja 35:3.
KIINTEISTÖN HALTIJA
Vapo Oy omistaa voimalaitoksen rakennukset ja laitteet. Voimalaitoksen alue (2 ha) on vuokrattu Vapo Timber Oy:ltä.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuoje- luasetuksen 1 §:n kohtien 3 b (öljyä, puuta, turvetta tai muuta poltettavaa ainetta käyttä- vä voimalaitos, kattilalaitos tai muu laitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 mega- wattia) ja 5 a (polttonesteiden varasto tai vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan säilyttää tällaisia kemikaaleja vähintään 100 m3) perusteella.
Ympäristönsuojelulain 86/2000 14 luvun 101 §:n mukaisesti pyydetään lupapäätöksessä määrättävän mahdollisuudesta aloittaa uuden öljykattilan käyttö vakuuksia vastaan mah- dollisesta muutoksenhausta huolimatta.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee luvan ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 mo- mentin kohdan 3 perusteella.
2
Hakijan toimintoihin kuuluvan polttonesteiden varastoinnin ympäristöluvan käsittelee ympäristönsuojeluasetuksen 7 § 5 kohdan mukaan kunnan ympäristöviranomainen. Kui- tenkin ympäristönsuojelulain 31 §:n perusteella alueellinen ympäristökeskus ratkaisee 35 §:n 4 momentissa tarkoitettujen, samalla toiminta-alueella sijaitsevien ja toisiinsa teknisessä ja toiminnallisessa yhteydessä olevien toimintojen ympäristöluvan, jos yh- denkin toiminnan lupa-asia kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen toimivaltaan.
ASIAN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET
Hakemus on saapunut ympäristökeskukseen 28.12.2004 ja sitä on täydennetty 7.2.2005.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS Voimassa olevat luvat ja sopimukset
Ympäristölupa 34 MW:n KPA-kattilalle ja 4,5 MW:n öljykattilalle, Lieksan terveys- ja ympäristölautakunnan päätös 7.9.1999.
Ympäristölupa 34 MW:n KPA-kattilalle, Lieksan terveys- ja ympäristölautakunnan pää- tös 18.6.1993. (korvattu päätöksellä 7.9.1999)
Kaavoitus
Laitosalue on merkitty asemakaavassa teollisuusalueeksi.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tehdasalue
Kevätniemen teollisuusalue, jolla voimalaitos sijaitsee Vapo Timber Oy:n sahan sekä Anaika Components Ltd Oy:n liimapuutehtaan ohella, sijaitsee noin kilometrin päässä Lieksan kaupungin keskustasta. Alue rajoittuu lännessä ja etelässä Pieliseen. Pohjoises- sa ja idässä laitoksella ei ole naapureita noin 400 metrin säteellä. Lähin asuinrakennus on Vapo Oy:n rivitalo noin 500 metrin päässä laitoksesta.
YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Ilma
Vuosina 1990–1999 tehdyissä Pohjois-Karjalan ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuk- sissa Lieksan Kevätniemi oli yksi neljästä kohteesta, joissa todettiin olevan vähiten jä- kälälajeja. Vuoden 1999 raportin mukaan mäntyjen rungoilla kasvava jäkälälajisto oli lievästi köyhtynyt Lieksan keskustassa. Lieksan keskustan näytealalla määritettiin poik- keuksellisen korkea jäkälien rikkipitoisuus, 1 680 µg/g, jonka syytä ei ollut tiedossa.
Teollisuuskylässä ja Kevätniemen pohjoispuolella männynneulasten rikkipitoisuudet olivat lievästi kohonneet, mikä johtuu lähellä sijaitsevien lämpökeskusten aiheuttamista päästöistä. Teollisuuden energiantuotannon ja lämpökeskusten päästöjen vaikutukset erottuivat lievästi keskimääräistä suurempina rikki- ja vanadiinipitoisuuksina näiden lai- tosten läheisyydessä. Kevätniemen alueella ja Kevätniemen lähialueella todetut jäkälien lajilukumäärät eivät poikkea Lieksan keskustan lajilukumääristä. Sormipaisukarpeessa
3 todettiin Kevätniemen alueella lieviä vaurioita. Lieksan keskustan alueella todettiin selviä vaurioita. Tilanne on 90-luvun jälkeen parantunut, kun useissa kiinteistöissä on siirrytty raskaan polttoöljyn käytöstä kaukolämpöön. Myös kaukolämmön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden rikkipitoisuus on vähentynyt merkittävästi.
Maaperä ja pohjavesi
Teollisuusalueella on havaittu maaperän mahdollista pilaantumista, joka on ilmeisesti aiheutunut sahan toiminnasta. Teollisuusalue on Vapo Timber Oy:n omistuksessa ja mahdolliset toimenpiteet maaperän puhdistamiseksi eivät kuulu nyt haettavan ympäris- töluvan piiriin. Vapo Oy:n voimalaitoksen toiminnassa ei ole tiedossa onnettomuuksia, joissa maaperä olisi voinut pilaantua.
Laitos ei sijaitse pohjaveden muodostumis- tai varsinaisella pohjavesialueella.
Ympäristön luonnon tila
Laitoksen toiminnalla ei nähdä olevan vaikutuksia luonnonsuojeluarvoihin, koska alu- een läheisyydessä tai vaikutusalueella ei sijaitse Natura-alueita tai muita luonnonsuoje- lukohteita. Lähimpään Lieksan kaupungin alueella sijaitsevaan Natura-alueeseen on voimalaitokselta matkaa noin 10 kilometriä. Toiminta sijoittuu teollisuusalueelle, joten sillä ei nähdä olevan maisemallista vaikutusta.
Liikenne ja liikennejärjestelyt
Laitos ei lisää merkittävästi alueen liikennettä. Voimalaitokselle tulee 3–7 turvekuormaa vuorokaudessa ja keskimäärin yksi öljykuorma kuukaudessa. Sahalle tulee vuorokau- dessa noin 120 kuormaa, joten voimalaitoksen osuus teollisuusalueen liikenteestä on hyvin pieni.
LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Voimalaitos tuottaa kaukolämpöä Lieksan kaupungille, kuivauslämpöä Vapo Timber Oy:lle sekä sähköä. Laitoksen pääasiallinen kattila on polttoaineteholtaan 34 MW höy- rykattila, jolla tuotetaan jatkuvatoimisesti lämpöä ja sähköä. Kattilan polttoaineina käy- tetään turvetta, kuorta ja sahanpurua sekä käynnistyspolttoaineena kevyttä polttoöljyä.
Savukaasut puhdistetaan kaksikammioisella sähkösuodattimella ja johdetaan omaan sa- vupiippuun (50 m). Polttamisessa syntyvä tuhka kerätään ja toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön tai toissijaisesti kaatopaikalle, mikäli hyötykäyttökohdetta ei löydetä.
Kaukolämmön tuotantoa varten on suunnitteilla 14 MW arinakattilan hankinta, jonka pääasiallisena polttoaineena olisivat puun kuori ja muut sahan sivutuotteet. Kyseisen kattilan savukaasut puhdistettaisiin siten, että voidaan saavuttaa riittävä puhdistustehok- kuus hiukkasille ja ne johdetaan sen jälkeen omaan savupiippuun (noin 50 m). Hankin- nan ajankohtaa ei kuitenkaan vielä ole päätetty.
4 Leijukattilan ja suunnitellun arinakattilan osalta haetaan myös mahdollisuutta polttaa seospolttona viljeltyjä ja biopolttoaineita kuten ruokohelpeä ja olkea sekä jätteenpoltto- asetuksen piiriin kuulumattomia puu- ja paperipohjaisia kierrätyspolttoaineita.
Voimalaitoksella on varakattiloina kolme raskaspolttoöljykattilaa (vanhemmat 4,5 ja 8 MW sekä vuonna 2005 hankittu 8 MW). Aiemmin laitoksella ollut vanha 8 MW kuori- kattila on korvattu uudella 8 MW öljykattilalla. Vanhojen öljykattiloiden savukaasut johdetaan puhdistamattomina omiin 16 metrin piippuihinsa. Uuden öljykattilan savu- kaasut puhdistetaan multisyklonilla ja johdetaan sen jälkeen 30 metriseen savupiippuun.
POR-kattiloita käytetään lähinnä vara- ja huippukattiloina.
Prosessit
Kiinteän polttoaineen kattilat
Leijukattila on Tampella Power Oy:n valmistama Cymic-höyrykattila, jonka polttoaine- teho 34 MW. Polttotapana aiemmin ollut kiertoleijupeti on muutettu kesällä 2006 kupli- vaksi leijuksi. Käynnistykseen käytetään kahta kevytöljypoltinta. Kyseessä on vasta- painevoimalaitos. Kattilan tehoa säädetään automaattisesti tarpeen mukaan ja myös pa- lamisilma säädetään automaattisesti jäännöshapen ohjaamana. Leijukattilan käyttötapa on jatkuva ja laitos on miehitetty 24 h/7 vrk. Kattilaa voidaan ohjata valvomosta ja au- tomaatiojärjestelmällä. Höyrynuohous tehdään tarvittaessa, käytännössä vähintään ker- ran vuorokaudessa.
Kattilaprosessi voidaan jakaa seuraavasti:
− Kiinteän polttoaineen käsittely, vastaanotto ja syöttö kattilaan syöttösiiloista (2 kpl)
− Palaminen kattilan tulipesässä
− Savukaasujen puhallus ja käsittely sähkösuodattimella (kaksikammioinen)
− Tuhkan käsittely: lentotuhka kerätään varastosiiloon, josta edelleen kuljetuskonttiin.
Pohjahiekka kerätään erilliseen konttiin.
− Vedenkäsittely: raakavedenkäsittely- ja lauhdejärjestelmä + kattilavesikemikaalit (hapensidonta, suolojen sitominen, pH:n säätö)
− Kattilan syöttövesijärjestelmä ja höyryn tuotanto
− Höyryn syöttö turbiinille, ABB 8 MW. Voitelujärjestelmä sisältää öljyä 5,0 m3.
− Sähköntuotto (20 kV kytkinlaitos, tehdas 20 kV/400V)
− Paineilman tuottaminen kompressorilla
− Kaukolämmön tuotanto kaukolämpövaihtimilla ja prosessilämmön tuotanto proses- silämmönvaihtimella
KPA-leijukattilan tulistettu höyry johdetaan turbiiniin tai reduktioventtiileille. Höyryn mennessä turbiinin kautta tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä, reduktion kautta pelkästään lämpöä. Kattilalla tuotetun lämmön vuotuinen tuotanto on noin 140 GWh ja sähkön vuotuinen tuotanto on noin 42 GWh (brutto). Kattilan vuotuinen käyttöaika on 8 000 tuntia ja siinä poltetaan vuosittain keskimäärin 400 TJ (noin 35 000 t) jyrsinturvetta se- kä 420 TJ (noin 51 000 t) kuorta ja purua. Kevyttä polttoöljyä (rikkipitoisuus on alle 0,10 p-%) käytetään laitoksen käynnistykseen alle 20 000 litraa vuodessa.
Uuden arinakattilan osalta tekniset tiedot tarkentuvat myöhemmin, mutta sen tekniikka tulee vastaamaan hakemuksessa esitettyä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Polttoainet- ta ei kuivata ennen sen syöttämistä arinaan. Kattilan savukaasut tullaan puhdistamaan sähkösuodattimella. Arinakattilan arvioitu käyttöaika on 2 000–3 000 tuntia vuodessa, sen tuotanto on keskimäärin 30 GWh/a (5–40 GWh/a) ja polttoaineen käyttö keskimää- rin 35 GWh/a. Kattilassa poltetaan palaturvetta, kuorta, sahanpurua, puutähdehaketta ja
5 erittelemätöntä teollisuuden puutähdettä. Sahan sivutuotteiden ja palaturpeen määrät vaihtelevat välillä 0–100 % polttoaineista.
Öljykattilat
Vanhin öljykattiloista (8 MW) on otettu käyttöön vuonna 1984 ja sitä on modernisoitu vuonna 1995. Pienempitehoista öljykattilaa (4,5 MW) on alettu käyttää voimalaitoksella vuonna 2000, mutta kyseessä on aiemmin muualla käytössä ollut kattila. Molemmissa kattiloissa on moduloivat polttimet ja niiden palamisilma on esisäädetty. Molempien kattiloiden savukaasut johdetaan puhdistamattomina omiin savupiippuihinsa (16 m). Öl- jykattiloita käytetään lähinnä sahan lämmöntuotannon varmistamiseen. Vanhempien öl- jykattiloiden yhteistuotanto on enimmillään noin 4 GWh/a ja raskaan polttoaineen kulu- tus noin 400 t/a. Öljykattiloille tehdään käsinuohous seisokkien aikana.
Uusi raskasta polttoöljyä polttava kattila on tyypiltään yhdellä tulitorvella varustettu tu- liputkikattila, jossa savukaasut virtaavat tulitorvessa ja tulitorven sisäpuolella. Kattilan poltintyyppinä on paineöljyhajotteinen poltin. Savukaasut johdetaan multisyklonin kaut- ta 30 metriä korkeaan savupiippuun. Tuotannon ollessa 20 GWh vuosittain käytettävän polttoaineen määrä on noin 2 100 tonnia eli noin 85 TJ.
Vedenkäsittely
Jäähdytyksessä käytettävä järvivesi suodatetaan ennen käyttöä.
Vesijohtovesi käsitellään voimalaitoksen vedenkäsittelylaitoksessa ennen sen käyttöä kattilavetenä. Vesi käsitellään ionivaihtimilla, joita ovat suolahapolla elvytettävä ka- tioninvaihdin ja natriumhydroksidilla elvytettävät anioninvaihtimet. Ioninvaihtimet el- vytetään noin 200 m3:n veden käsittelyn jälkeen. Vedenkäsittelylaitoksen regeneraatio- ja konsentraattivedet (kerran viikossa muutamia kymmeniä litroja) johdetaan vesihuol- tolaitoksen viemäriin sekoitus- ja neutralointisäiliöiden kautta. Kattilavedessä käytetään apukemikaaleina hydratsiinia sekä tri- ja dinatriumfosfaattia, jotka hajoavat vesihöyry- prosessissa.
Kemikaalien käyttö ja varastointi
Vedenkäsittelykemikaalit varastoidaan konteissa ja kanistereissa siten, että ne eivät pää- se ympäristöön. Käytettävät kemikaalit ja niiden suurimmat varastointimäärät ovat seu- raavat (vastaa myös kemikaalien vuosikulutusta):
− suolahappo (30 %) noin 1 600 l
− natriumhydroksidi (45 %) noin 1 600 l
− ammoniakki (25 %) noin 200 l
− hydratsiini (35 %) noin 100 l
− tri- ja dinatriumfosfaatti noin 100 kg
Kemikaalit varastoidaan voimalaitoksella erillisessä tilassa, jossa ei ole viemäröintiä.
Happo- ja emässäiliöt ovat omissa suoja-altaissaan ja myös kattilavesikemikaalien käyt- tösäiliöt on sijoitettu suoja-altaisiin. Kattilavesikemikaalien varastoastiat ovat kemikaa- livaraston lattialla.
6 Polttoaineet
Laitoksella on käytetty polttoaineita seuraavasti vuosina 2000–2003:
Polttoaineet 2000 2001 2002 2003 Raskas polttoöljy (TJ) 6,4 8,8 8,8
Jyrsinturve (TJ) 314,0 351,0 361,0 318,0 Kuori (TJ) 30,0 30,0
Puutähdehake (TJ) 348,0 343,0 372,0 359,0
Raskasta polttoöljyä säilytetään 100 ja 200 m3 terässäiliöissä, jotka on sijoitettu 100 % betonisiin suoja-altaisiin. Sadevedet pumpataan säiliöstä pihamaalle, kun ensin on var- mistuttu, ettei vuotoja ole tapahtunut (silmämääräinen tarkkailu). Säiliöstä kattiloihin johtavat putket ovat maanpäällisiä, joten mahdolliset vuodot havaitaan nopeasti. Piha- alue on asfaltoitu eikä öljysäiliöiden lähistöllä ole sadevesikaivoja.
Kevyt polttoöljy säilytetään 20 m3 terässäiliössä, jolla on 50 % suoja-allas. Suoja- altaasta on viemäröinti öljynerotuskaivon kautta. Kevyttä polttoöljyä käytetään pääkatti- lan sytytyspolttoaineena. Lisäksi pääkattilan voiteluöljyjä varten laitoksella on 5 m3:n säiliö omassa betonibunkkerissaan. Varavoimakoneita varten laitoksella on 2,7 m3:n maanpäällinen öljysäiliö.
Turvetta ei varastoida tehdasalueella. Turvekuorma puretaan vastaanottotaskuun ja oh- jataan poltettavaksi kattilassa. Käytetyn jyrsinturpeen rikkipitoisuus vaihtelee, mutta on keskimäärin 0,3–0,6 %, tuhkapitoisuus 3–9 % ja kosteus keskimäärin 46 %.
Puun kuorta ja sahanpurua sekä muita puupolttoaineita ei voimalaitoksen toimesta va- rastoida alueella. Sahalla syntyvät puupohjaiset polttoaineet kasataan sahan alueella, josta ne kuljetetaan voimalaitoksen vastaanottoasemalle ja edelleen poltettaviksi. Tal- vella polttoaineita ei esikuivata, vaan ne syötetään sellaisenaan kattiloihin. Muina vuo- denaikoina osa kuoresta kuivataan kenttäkuivauksena sahan yhteyteen rakennetulla noin 2 hehtaarin kuivauskentällä, josta osa on varustettu lämmitysputkistolla.
Vedenhankinta ja -käyttö
Laitos on liitetty kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Prosessivesiä otetaan kunnan verkosta vuosittain noin 7 200 m3.
Laitoksen jäähdytysvesi (noin 1 700 000 m3 vuodessa) otetaan Pielisestä ja johdetaan mekaanisen suodattimen kautta voimalaitokselle. Sama vesimäärä palautetaan lämmen- neenä takaisin järveen. Jatkossa osa jäähdytysveden lämmöstä ohjataan suljetussa kier- rossa kuivauskentän putkistoihin. Tämä vähentää järvestä otetun jäähdytysveden mää- rän noin puoleen nykyisestä. Täysimittainen kuivauskentän käyttö aloitetaan keväällä 2007.
Suunnitellusta uudesta 14 MW arinakattilasta ei tule jäähdytysvesiä.
Laitoksen toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta Pielisen vedenlaatuun tai jäätilan- teeseen. Vedenottoon ei ole edellytetty hankittavaksi lupaa. Vapo Oy omistaa 100 %:sti Vapo Timber Oy:n, joka puolestaan on vesialueen omistaja.
7 Energian käyttö ja tuotanto
Voimalaitoksen ja sen eri laitteiden hyötysuhdetta ja toimintaa seurataan käyttötoimen- piteenä jatkuvasti ja tiedot raportoidaan kuukausittain. Voimalaitokselle on suunnitteilla yhdessä Vapo Timber Oy:n kanssa tehtävä Motivan energiaselvitys vuoden 2007 aika- na.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Höyrykattilan polttoaineina käytettävien jyrsinturpeen ja kuoren ominaisuudet voidaan hakemuksen mukaan luokitella tyypillisiksi rikkipitoisuuden, tuhkapitoisuuden ja kos- teusprosentin osalta. Lähinnä huippu- ja varakattiloina toimivien raskaspolttoöljykatti- loiden polttoaineena käytetään vähärikkistä raskasta polttoöljyä.
Olemassa olevan kiinteän polttoaineen kattilan savukaasujen hiukkaspäästöt eivät saa voimassaolevan Lieksan kaupungin terveys- ja ympäristölautakunnan 7.9.1999 antaman päätöksen määräysten mukaisesti ylittää normaalioloissa arvoa 45 mg/MJ (poltettua energiaa kohti). Voimalaitoksen toiminnassa kyseinen hiukkaspäästöjen raja-arvo alit- tuu selvästi. Höyrykattilan savukaasujen puhdistukseen käytettävä sähkösuodatin on julkaisun ”Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5–50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa” (SYKE, 2003) parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaista hiukkaspäästöjen vähentämistekniikkaa.
Edellä mainitun julkaisun mukaan arinakattiloiden hiukkaspäästöjen BAT:n mukaisena vähentämistekniikkana pidetään kokoluokassa 1–10 MW syklonia tai multisyklonia ja kokoluokassa 3–50 MW sähkösuodatinta tai kuitusuodatinta. Valittavaan puhdistustek- niikkaan ja sitä kautta päästävään päästötasoon vaikuttavat menetelmän kustannukset suhteessa saavutettuun hyötyyn. Otettaessa huomioon suunnitellun uuden arinakattilan koko, käyttö ja sijainti, kyseeseen tulee lähinnä sähkösuodatin. Edellä mainitun julkai- sun mukaisesti BAT-hiukkaspäästötasot uusille puuta ja turvetta polttaville kattiloille ovat seuraavat: 5–10 MW 50–100 mg/MJ; 10–50 MW 20–50 mg/MJ. Uuden arinakatti- lan hiukkaspäästöt tullaan puhdistamaan siten, että voidaan saavuttaa parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan mukainen päästötaso.
BAT-periaatteiden mukaisesti kaikki uudet kiinteän polttoaineen arinakattilat varuste- taan nykyään palamisilman vaiheistuksella NOx-päästöjen vähentämiseksi. Leijupolton (höyrykattila) NOx-päästöt ovat verrattain vähäisiä, eli leijupoltto itsessään on moniin muihin polttomenetelmiin verrattuna parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteiden mukaista. Tärkeimmät leijupolton NOx-päästöön vaikuttavat tekijät ovat polttoainelaatu, lämpötila ja ilmakerroin. Kevätniemen voimalaitoksella tarkkaillaan polttoainelaatua ja lämpötilaa. Palamisilman määrää säädetään automaattisesti mm. jäännöshapen määrän perusteella.
Rikkidioksidipäästöjä voidaan parhaiten vähentää 5–50 MW:n kokoluokan laitoksissa vaikuttamalla käytetyn polttoaineen rikkipitoisuuteen. Raskaan ja kevyen polttoöljyn osalta käytetään valtioneuvoston asetuksen 776/2000 raja-arvot alittavia polttoaineita (POR, S-pit. < 1,0 p-% ja POK, S-pit. < 0,10 p-%). Jyrsinturpeen rikkipitoisuus on kes- kimäärin noin 0,3–0,6 %.
Uusi POR-kattila edustaa rakenteeltaan ja poltintyypiltään kokoluokassaan yleisesti käytettyjä ratkaisuja, joten hakija esittää sen olevan BAT-vaatimusten mukainen. Myös
8 kattilan savukaasujen puhdistamiseen käytettävä multisykloni on parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaista.
Voimalaitoksella syntyvä tuhka pyritään ohjaamaan ensisijaisesti hyötykäyttöön.
Voimalaitoksen ja sen eri laitteiden hyötysuhdetta ja toimintaa seurataan käyttötoimen- piteenä jatkuvasti. Tiedot raportoidaan kuukausittain.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Voimalaitokselle vuonna 2002 laaditussa ympäristövaikutuksien tunnistamisraportissa on merkittävimpien ympäristövaikutusten arvioitu normaalikäyttötilanteissa aiheutuvan mm. savukaasupäästöistä, polttoaineen pölyämisestä ja huuhtoutumisesta ympäristöön, tuhkan pölyämisestä eri käsittelytilanteissa, tuhkan hyötykäyttökohteiden puuttumisesta sekä polttoaineliikenteen ja tuotannon aiheuttamista päästöistä (kuten pöly, öljy, pako- kaasut).
Päästöt viemäriin ja vesistöön
Enimmiltään noin 10–15 °C lämmenneet voimalaitoksen jäähdytysvedet (noin 1 700 000 m3) sekä osa puhtaista prosessivesistä (3 300 m3) johdetaan Pieliseen. Jäähdytysve- det laskettiin aiemmin sahan tukkialtaan kautta järveen, mutta nykyisin ne johdetaan sa- han edustalla rantapenkassa olevan lyhyen putken kautta suoraan pintaveteen tai sulje- tussa kierrossa kuivauskentän putkistoihin. Jäähdytysvesien lämpökuormalla sekoittu- minen muihin vesiin huomioon ottaen ei ole haitallista vaikutusta vesiluonnolle, vesis- tön veden laadulle eikä ranta-alueiden eri käyttömuodoille.
Voimalaitosalueen sadevedet johdetaan Vapo Timber Oy:n saostusaltaiden kautta Pieli- seen. Sadevesiviemäriverkosto on yhteinen sahan kanssa ja siinä ei ole öljynerotus- kaivoa. Sadevesiviemäriin voi joutua voimalaitosalueelta jonkin verran turve- ja kuori- pölyä.
Voimalaitoksen sosiaalitilojen jätevedet ja suolanpoistosarjan elvytysjätevedet neutra- loituna johdetaan Lieksan kaupungin viemäriverkostoon. Voimalaitoksen (KPA- leijukattila) jätevedet niistä tiloista, joissa on mahdollisuus öljyvahinkoon, johdetaan öl- jynerotuskaivon kautta viemäriin. Prosessivesiä johdetaan viemäriin 300 m3, saniteetti- jätevesiä 50 m3 ja muita jätevesiä 100 m3 vuodessa. Jätevesien laatua ei tarkkailla, mutta niiden määrää seurataan.
Lieksan kaupungin vesihuoltolaitos ja Vapo Oy ovat tehneet 21.11.1994 sopimuksen voimalaitoksen jätevesien johtamisesta kaupungin viemäriverkostoon. Sopimuksessa ei ole erityisehtoja.
Päästöt ilmaan
Laitoksen päästöt ilmaan koostuvat pääosin pääkattilan (34 MW KPA) päästöistä. Seu- raavassa taulukossa on esitetty voimalaitoksen toiminnasta vuosina 2000–2003 aiheutu- neet ilmapäästöt:
9
Parametri 2000 2001 2002 2003
Hiilidioksidi, BIO (t) 40 771 44 268 47 696 Hiilidioksidi, FOSS (t) 37 494 38 543 33 439 Hiukkaset, (t) 2,3 2,8 2,8 2,7 Rikkidioksidi, (t) 113,2 131,4 127,4 101,0 Typen oksidit NO2:na, (t) 60,3 71,8 71,8 58,0
Merkittävimmät päästöt ilmaan ovat KPA-leijukattilan rikkidioksidi- ja typenoksidi- päästöt sekä hiukkaset. KPA-leijukattilan ja suunnitellun KPA-arinakattilan savukaasu- jen hiukkaspäästöt puhdistetaan, joten laitoksen aiheuttamat hiukkaspäästöt jäävät sel- västi yleisen parhaana käyttökelpoisena tekniikkana pidetyn tason alle. Uusi arinakattila tulee korvaamaan osan pääkattilan käytöstä, joten sen käyttöönotto vähentää hieman pääkattilan päästöjä.
Seuraavassa taulukossa on esitetty päästölaskelmiin käytetyt lähtöarvot. KPA- leijukattilan (34 MW) osalta päästötiedot perustuvat mittauksiin, kun taas muiden osalta pääosin arvioihin päästötasosta.
Kattila 34 MW 14 MW 8 + 4,5 MW 8 MW
Polttoaine Turve Puu Kevyt
polttoöljy Puu (ja turve)
Raskas polttoöljy
Raskas polttoöljy Polttoaineen lämpöarvo 10,1 6,3 42,4 6,3 41,1 41,1 Polttoaineen käyttö TJ/a 400 420 50 127 17 85 Polttoaineen käyttö t/a 35 000 51 000 1 179 20 168 412 2 100
Päästöt
Hiukkaset mg/MJ 4 4 4 40 40 20
SO2, mg/MJ 160 160 - 0 - -
NO2, mg/MJ 85 85 150 150 150 150
CO2 foss, t/MJ 105,9 0 74,1 77,4
CO2 bio, t/MJ 0 109,6 108
KPA-kattilan päästöjä on mitattu viiden vuoden välein. Vuosina 2000 ja 2005 mittaus tehtiin noin 100 % tehoalueella (2 näytettä/tehoalue, 12 eri pisteestä/näyte) ulkona pys- tystä pyöreästä savukanavasta kahdesta valmiiksi asennetusta mittayhteestä. Seuraavat tulokset saatiin kahden koejakson (imuaika 36 minuuttia/näyte, 3 minuuttia/piste) kes- kiarvona:
Mittauksen ajankohta pvm 16.2.2000 3.1.2005 Virtaus normaalitilassa (kuiva) m3n/s 12,20 14,54
CO-pitoisuus mg/m3n 677 1 446
CO-päästö mg/MJ 186 595
Pölypitoisuus redusoituna 6 % O2 (kuiva) mg/m3n 10 34
Pölyn ominaispäästö mg/MJ 4 13
Pölypäästö kg/h 0,453 1,675
NOx-pitoisuus NO2:na mg/m3n 680 231 NOx-ominaispäästö NO2:na mg/MJ 187 95
Mittausten perusteella KPA-kattilan hiukkasten ominaispäästöt alittavat selvästi sille voimassaolevassa ympäristöluvassa annetun raja-arvon 45 mg/MJ.
Suurin voimalaitoksen toiminnasta alueen ilman laatuun aiheutuva vaikutus johtuu KPA-leijukattilasta (34 MW). Vuoden 1993 ympäristölupahakemuksen yhteydessä ko.
10 kattilan päästöjen vaikutusta arvioitiin Ilmatieteen laitoksen kehittämällä nomo- grammilla (Ilmatieteen laitoksen raportteja 1989:1). Laskelmien mukaan kattilan pääs- töistä aiheutuvat maksimipitoisuudet esiintyvät noin 600 metrin etäisyydellä laitoksesta.
Ilman rikkidioksidipitoisuuden suurin tuntikeskiarvo oli noin 42 µg/m3 (polttoaineena vain turve) tai 24 µg/m3 (polttoaineena puu ja turve). Kyseisessä arviossa turpeen rikki- pitoisuutena oli käytetty arvoa 0,6 %. Typpidioksidipitoisuuden suurimman tuntipitoi- suuden arvioitiin olevan noin 30 µg/ m3.
Hiukkasten osalta hakija toteaa, että lähtökohtaisesti teollisuusalueelle sijoittuvalla, pe- ruskuormakattilan osalta tehokkaasti hiukkasia savukaasuista poistavalla sähkösuodat- timella varustetulla laitoksella ei ole arvioitu olevan haitallisia vaikutuksia ympäristön ilman hiukkaspitoisuudelle. Raskaspolttoöljykattiloiden päästöjä voidaan pitää merki- tyksettöminä KPA-leijukattilan päästöihin verrattuna.
Uusi POR-kattila
Kattilasta aiheutuu hiukkas-, SO2, NOx ja CO2-päästöjä. Päästöt on laskettu kattilan ar- vioidulla 20 GWh:n vuosituotannolla, mutta todellinen vuosituotanto ja päästöt tulevat olemaan vaihtelevia. Uusi kattila korvaa vanhojen 4,5 ja 8 MW:n öljykattiloiden käyt- töä, jolloin niiden päästöt vähenevät. Koska kyseessä on uusi kattila, jonka päästöt puh- distetaan multisyklonilla, ympäristön kuormitus vähenee vanhojen kattiloiden käyttöön verrattuna. Uuden 8 MW:n kattilan käytöstä aiheutuvien päästöjen ei katsota merkittä- västi lisäävän alueen kokonaispäästöjä eikä vaikuttavan ympäristöön.
Hakija arvioi kattilan arvioidusta (20 GWh/a) käytöstä aiheutuvan seuraavat vuosipääs- töt: hiukkaset 1,7 t, SO2 40 t, NOx (NO2) 13 t ja CO2 (foss) 6 500 t.
Laitoksen CO2-päästöjen nettokasvu on noin 4 000 tonnia, joka syntyy siten, että käy- töstä poistetun 8 MW KPA-kattilan myötä biopohjaiset CO2-päästöt pienenevät, mutta uuden raskasöljykattilan myötä fossiilisista polttoaineista peräisin olevat CO2-päästöt kasvavat.
Suunniteltu 14 MW KPA-kattila
Kun 14 MW KPA-kattila otetaan tulevaisuudessa käyttöön, vähenee öljykattiloiden käyttö ja niistä aiheutuva ympäristökuormitus. KPA-kattilan käyttöönoton myötä hiuk- kas-, NOx-, ja CO2-päästöjen voidaan odottaa lisääntyvän hieman nykytilanteesta.
Huomattavin vaikutus KPA-kattilan käyttöönotolla tulee kuitenkin olemaan rikkipäästö- jen pienenemiseen. Hakija arvioi kattilan käytöstä aiheutuvan seuraavat vuosipäästöt:
hiukkaset 5,1 t, NOx (NO2) 19 t ja CO2 (bio) 13 722 t.
Päästöt maaperään tai pohjaveteen
Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Normaalitoiminnalla ei ole vaikutuksia maape- rään. Valtaosa piha-alueesta on asfaltoitu. Hulevedet johdetaan osittain suoraan ja osit- tain sahan selkeytysaltaiden kautta järveen.
Melu ja tärinä
Voimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua ympäristöön. Poikkeustilan- teissa kovaa melua voi aiheutua varoventtiilien ulospuhalluksista. Laitoksen aiheuttama melu ei ylitä raja-arvoja kiinteistön rajalla eikä hakija näe erillistä meluselvitystä tar- peelliseksi. Toiminnasta ei aiheudu tärinää.
11
Lämmön ja sähkön tuotanto aiheuttaa jatkuvaa melua, jonka enimmäistaso on < 55 dB, keskitaso on 45 dB ja melutasot tontin rajalla < 50 dB (yö) sekä < 55 dB (päivä). KPA- laitoksen käyntimelua rajoitetaan äänenvaimentimin ja rakenteellisin keinoin. Hetkellis- tä häiritsevää melua voi aiheutua satunnaisesti mm. varoventtiilien testaamisesta. Toi- minnasta ei aiheudu ympäristöön tärinää.
Jätteet ja jätehuolto
Jätteiden määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä pidetään kirjaa. Tiedot toimitetaan vuosittain ympäristöhallinnon tietojärjestelmään (Vahti).
Polttoaineiden vastaanotossa syntyy ns. seulaylitettä (kiviä yms.) muutamia kuutioita vuodessa. Nämä viedään hyötykäyttöön lähinnä täyteaineiksi tai kaatopaikalle. Turpeen seassa tulevat kannot murskataan laitoksella.
Voimalaitostoiminnassa syntyy tuhkaa noin 6 t vuorokaudessa, ja se kerätään siiloihin ja kontteihin. Lentotuhka (1 000 t/a) kerätään kontteihin ja toimitetaan ensisijaisesti hyö- tykäyttöön ja toissijaisesti kaatopaikalle. Lentotuhkasta otetaan vuosittain kokoomanäy- te. Pohjahiekkaa syntyy noin 20 m3/kk, mikä vastaa noin 360 t/a. Pohjahiekka toimite- taan hyötykäyttöön. Suunnitellussa arinakattilassa syntyvä märkätuhka kerätään talteen ja toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön ja toissijaisesti kaatopaikalle. Märkätuhkan määrä on huomattavasti KPA-leijukattilassa syntyviä tuhkamääriä pienempi.
Tuhkan raskasmetallipitoisuudet on määritetty kokoomanäytteistä säännöllisesti. Tuh- kan laatua seuraa myös Evira (Elintarviketurvallisuusvirasto), sillä lentotuhka on tuot- teistettu lannoitteeksi tietyin edellytyksin. Talvella 2006 otetussa näytteessä alkuainepi- toisuudet olivat seuraavat:
Arseeni 51, alumiini 17 500, kadmium 0,7, kromi 52,2, kupari 59,4, nikkeli 48,7, lyijy <
5, sinkki 608 ja rikki 18 600 mg/kg.
Laitoksella syntyy voimalaitokselle ominaisia ongelmajätteitä. Voiteluöljyjäte (alle 1 m3/a) poltetaan muuhun polttoaineeseen sekoitettuna. Öljykattiloissa syntyvän öljytuh- kaa syntyy lähinnä kattiloiden erillispuhdistusten yhteydessä ja määrä on vuositasolla arvioituna alle 100 kg. Öljytuhka toimitetaan ongelmajätteeksi. Muut ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle.
Voimalaitoksen normaalin talousjätteen huoltoyhtiö vie yleiselle kaatopaikalle.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu
Voimalaitoksen toimintaa tarkkaillaan ja ohjataan voimalaitoksen valvomosta, joka toimii miehitettynä jatkuvassa kolmivuorossa.
Polttoaineiden kulutusta seurataan vuorokausitasolla ja tarvittaessa tuntitasolla. Laitok- sella on käytössä tiedonkeruujärjestelmä, joka laskee tuntitasolla käytetyn polttoaine- määrän. Nämä tiedot tallentuvat vuorokausiraporttiin. Käytetty puupolttoaine lasketaan kokonaistaseesta vähennettynä turpeen määrällä. Turvekuormat punnitaan ja jokaisesta kuormasta määritellään kosteus ja tehollinen lämpöarvo. Turpeen rikkipitoisuutta mita-
12 taan säännöllisesti. Myös puupolttoaineiden kosteutta ja lämpöarvoa seurataan sään- nöllisesti.
KPA-leijukattilan tarkkailu perustuu käyttötarkkailusuunnitelmaan. Prosessin ohjauk- seen perustuva käyttötarkkailu kohdistuu päästöjen kannalta merkittäviin tekijöihin, ku- ten palamisen hyvyyteen, erotinlaitteiden kuntoon, käyttövaihteluihin ja käyttöhäiriöi- hin. Tulipesän lämpötilaa sekä savukaasujen lämpötilaa, jäännöshappi-, hiilimonoksidi- ja hiilidioksidipitoisuutta ja nokikuvaa seurataan jatkuvasti. Prosessitiedot kerätään au- tomaatiojärjestelmään, jonka tiedoista saadaan tulostettua mm. kuukausiraportit. Säh- kösuodattimen toimintaa ja kuntoa tarkkaillaan seuraamalla virtaa ja jännitettä. Poik- keavista arvoista saadaan hälytykset käytön valvontaan.
Öljykattiloiden tarkkailu tapahtuu mittaamalla savukaasujen lämpötilaa (jatkuva mitta- us) ja nokilukua. Tarpeen mukaan mitataan myös jäännöshapen ja hiilimonoksidin pi- toisuuksia. Polttoaineen kulutusta seurataan virtausmittausten (kg/h), tuotetun energian ja toimitustietojen avulla. Öljykattilat toimivat varakattiloina ja niiden käyttö on vähäis- tä.
Uuden arinakattilan tarkkailu tapahtuu mittaamalla palamattomia aineita, jäännöshap- pea, savukaasun lämpötilaa sekä tulipesän lämpötilaa.
Päästö- ja vaikutustarkkailu
KPA-kattilan savukaasujen hiukkaspäästöt mitataan viiden vuoden välein. Viimeisin mittaus on tehty vuonna 2005. Kattilamuutoksen takia päästömittaus tehdään myös tammikuussa 2007. Tuleva arinakattila tullaan liittämään KPA-leijukattilan automaatio- seurantaan. Päästöjen osalta suoritetaan käyttöönoton jälkeen ensimmäinen mittaus sa- vukaasuille ja sen jälkeen suoritetaan mittaukset viiden vuoden välein.
Jätteiden määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä pidetään kirjaa. Tiedot toimitetaan vuosittain ympäristöhallinnon tietojärjestelmään (Vahti). Tuhkan arseeni-, elohopea-, kadmium-, kromi-, kupari-, nikkeli-, lyijy-, sinkki- ja rikkipitoisuutta seurataan voimas- saolevan ympäristöluvan mukaisesti vuosikokoomanäytteiden avulla.
Jäähdytysvedestä mitataan meno- ja paluulämpötila sekä energia ja näiden perusteella lasketaan käytetty vesimäärä. Raportointi suoritetaan vuorokausitasolla. Jäähdytysvesil- lä ei ole havaittu olevan vaikutusta mm. Pielisen jäätilanteeseen, minkä vuoksi hakija ei pidä tarpeellisena vaikutustarkkailua Pielisen osalta.
Viemäröitävien jätevesien määrää seurataan, mutta hakijan näkemyksen mukaan tarvet- ta laajempaan tarkkailuun ei ole.
Vaikutustarkkailun osalta Vapo Oy osallistuu alueen ilmanlaadun yhteisselvityksiin.
Laadunvarmistus
Laitoksella ei ole sertifioitua ympäristöjärjestelmää, mutta Vapo Oy:n toimialatasolla on toimintajärjestelmä, johon on sisällytetty myös ympäristöasioita. Järjestelmää ei ole ser- tifioitu. Vapo Oy tasolla on asetettu ympäristöpoliitikka ja määritelty jonkin verran lai- toskohtaista ohjausta. Toimialatasolla on määritelty lisäksi ympäristöperiaatteet, joiden mukaisesti yksikkötasolla asetetaan ympäristötavoitteita.
13 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Riskinarviointi ja toimet onnettomuuksien estämiseksi
Kattilalaitokselle (höyrykattila) on laadittu vaaranarviointi sekä ympäristövaikutusten ja -riskien tunnistamisselvitys vuonna 2002. Lisäksi vuonna 2006 tehtiin Atex-tarkastelu (räjähdysvaaralliset tilat). Suoritetun arvioinnin perusteella tunnistetut riskit arvioitiin vähäisiksi. Merkittävimmät ympäristövaikutukset arvioitiin aiheutuvan polttoaineen vastaanotossa, varastoinnissa, käsittelyssä tai siirrossa tapahtuvista onnettomuuksista tai tulipalosta laitoksella. Edellä mainittujen selvitysten pohjalta suurimmat riskit liittyvät seuraaviin toimintoihin:
1. Polttoaineen vastaanotossa, varastoinnissa, käsittelyssä ja siirrossa
− Toteutuu öljyvuoto asfaltille ja edelleen maahan tai vesistöön (imeytysaineet ovat samalla kentällä, joten öljy ei helposti pääse ympäristöön)
− Pölyräjähdys aiheuttaa palon: sammutusvesien mukana huuhtoutuu veteen kiintoaineita
− Turvepalo sisällä, kuten edellä, lisäksi kaapeleiden ja sähkölaitteiden palaes- sa savukaasut sisältävät suolahappoa ym. haitallisia aineita.
2. Öljyn varastoinnissa ja siirrossa
− Säiliö tai sen putkistot syttyvät palamaan: savukaasupäästöt, sammutusvesi 3. Kattilalaitoksen käytössä
− Kattilahäiriö tai suodatinhäiriö: päästöt ilmaan voivat lisääntyä 4. Höyryjärjestelmien osalta
− Kattilahäiriö, käyttöhäiriö
− Varoventtiilin avautuminen: melu 5. Öljyjärjestelmien ja öljyn polton osalta
− Öljyä vuotaa lattialle ja vuotanut öljy syttyy ja palaa
Hallintatoimenpiteiden perusteella edellä mainituista poikkeus- tai hätätilanteista aiheu- tuva riski arvioitiin kuitenkin vähäiseksi.
Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa
Sähkösuodin on kaksikammioinen, joten toisen kammion häiriötilanteissa ilmapäästöt puhdistetaan edelleen yhdellä kammiolla. Puhdistustehosta tällaisessa tilanteessa ei ole mitattua tietoa, mutta hakija arvioi puhdistuskapasiteetin kuitenkin riittävän. Sellaisissa häiriötilanteissa, joissa sähkösuodin lakkaa kokonaan toimimasta (oikosulku tms.), KPA-kattila ajetaan alas ja vika korjataan.
Kattiloiden häiriötilanteissa kattilat ajetaan alas korjaustoimia varten.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen
Hakemuksesta on kuulutettu ja se on ollut asiakirjaliitteineen yleisesti nähtävänä Liek- san kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa kuulutusaikana 18.1.–17.2.2006. Lisäksi hakemuksesta on kuulutettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen virallisella ilmoitus-
14 taululla. Lupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 19.1.2006. Hakemuksesta on lähetetty erillisellä kirjeellä tieto laitoksen naapurille.
Neuvottelut ja tarkastukset
Lupahakemuksesta neuvoteltiin ja laitos tarkastettiin 15.12.2006. Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.
Lausunnot
Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Lieksan kaupunginhallitukselta ja Lieksan sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaostolta 16.1.2006.
Lieksan sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston lausunnossa 16.2.2006 tode- taan, mm. seuraavaa:
Voimalaitoksen päästöillä ei ole merkittäviä vaikutuksia ilman laatuun. Hake- muksessa esitettyjä päästötietoja nykyisessä ja tulevassa tilanteessa olisi kuiten- kin aiheellista täsmentää siten, että huomioidaan tilanne uuden 8 MW:n öljykat- tilan käyttöönoton jälkeen ja ainakin arvioidaan voimalaitoksen kokonaispäästöt tilanteessa, jossa lupahakemuksessa esitetty 14 MW:n arinakattila otetaan käyt- töön.
Ilmanlaadun seuranta on järkevää toteuttaa yhteistarkkailuna, kuten on tehty tä- hänkin asti. Voimalaitoksen lupaehtoihin tulee sisällyttää velvoite yhteistarkkai- luun osallistumisesta.
Hakemuksen mukaan voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva päiväajan keskime- lutaso on tontin rajalla alle 55 dB ja vastaavasti yöajan melutaso on alle 50 dB.
Hakemuksesta ei täysin ilmene, missä voimalaitosalueen rajat ovat (voimalaitos- alue 2 ha). Kunnan tekemien alustavien melumittausten mukaan Kevätniemen saha-alueesta aiheutuva päiväajan melutaso (LAeq) on lähimpien Kevätniemessä ja Rantakylässä sijaitsevien asuinrakennusten piha-alueella 45–51 dB. Kevät- niemestä etelään sijaitsevan Timitranniemen leirintäalueen keskimääräinen me- lutaso on sääolosuhteista riippuen 34–45 dB. Kevätniemen teollisuusalueella on useita melua aiheuttavia toimijoita, joten yksittäisen laitoksen aiheuttamaa melua on mittauksin vaikea selvittää. Teollisuusalueesta aiheutuva päiväajan melutaso näyttäisi olevan selkeästi alle nykyisten ohjearvojen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Yöajan melutaso voi sen sijaan olla ohjearvojen tuntumassa. Leirintä- alueille annettu melutason yöohjearvo ja mahdollisesti myös päiväohjearvo voi joissain sääolosuhteissa ylittyä Timitran leirintäalueella. Kevätniemen voimalai- toksen meluvaikutukset voivat etenkin yöaikaan ulottua teollisuusalueen ulko- puolelle ja mm. Timitran leirintäalueelle. Tästä syystä Vapo Oy tulisi velvoittaa osallistumaan meluselvitykseen, joka olisi järkevää toteuttaa Kevätniemen teol- lisuusalueella olevien muiden yritysten ja Lieksan kaupungin yhteisselvityksenä.
Lieksan kaupunginhallitus omana lausuntonaan yhtyy sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaoston asiassa lausumaan.
15 Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia.
Hakijan kuuleminen
Vapo Oy.llä ei ollut huomautettavaa kyseisistä lausunnoista.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu
Tällä päätöksellä kumotaan Lieksan kaupungin terveys- ja ympäristölautakunnan 7.9.1999 Vapo Oy:n Kevätniemen voimalaitokselle myöntämä ympäristölupa.
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus myöntää Vapo Oy:n Kevätniemen voimalaitokselle ympäristönsuojelulain 28 §:ssä tarkoitetun luvan hakemuksen mukaiselle toiminnalle.
Uutta öljykattilaa koskeva hakemus ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisesta aloitus- luvasta hylätään. Luvan saajan on noudatettava toiminnassaan hakemuksessa esitetyn li- säksi seuraavia lupamääräyksiä:
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu
1. Laitoksen ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edis- tettävä niin, etteivät toiminnasta aiheutuvat päästöt viemäriin tai ympäristöön, melu tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympä- ristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista, ympäristön roskaantumista tai toiminnan vaikutuspiirissä olevien yleisen viihtyvyyden alenemista.
2. Laitoksella on oltava ympäristövastaava, joka vastaa laitoksen toiminnan ympäristön- suojelusta sekä toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja pitää tarvittaessa yhteyttä valvon- taviranomaisiin. Ympäristövastaavan ja sijaisten nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle.
Ilmansuojelu
3. Voimalaitoksen savukaasut on puhdistettava normaalitilanteessa tehokkaasti nykyisil- lä tai vähintään vastaavan tehoisilla puhdistimilla siten, että ilmaan joutuvat päästöt ovat mahdollisimman pienet. Puhdistinlaitteet on häiriötilanteiden ja huoltojen jälkeen saa- tettava toimintakykyisiksi niin pian kuin on teknisesti mahdollista.
4. Voimalaitoksen 34 MW ja 14 MW kiinteän polttoaineen kattiloiden savukaasun hiukkaspäästöt saavat olla sähkösuotimen jälkeen enintään 30 mg/MJ kuivaa savukaa- sua redusoituna 6 % happipitoisuuteen.
Vuonna 2005 hankitun 8 MW:n öljykattilan savukaasun hiukkaspäästöt saavat olla mul- tisyklonin jälkeen enintään 30 mg/MJ kuivaa savukaasua redusoituna 3 % happipitoi- suuteen.
16
Päästörajat koskevat normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys- ja pysäytys- jaksoja ei lasketa tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan saavutetuksi, jos kolmen pe- räkkäisen lyhytaikaisen päästömittauksen keskiarvo mittausepävarmuus huomioiden ei ylitä annettua päästörajaa.
Polttoaineet
5. Laitoksessa voidaan käyttää hakemuksen mukaisia polttoaineita eli turvetta, puhtaita puuperäisiä polttoaineita (esim. kuori, puru) sekä raskasta polttoöljyä. Lisäksi voidaan polttaa viljeltyjä polttoaineita ja biopolttoaineita, kuten ruokohelpeä ja olkea, sekä jät- teenpolttoasetuksen piiriin kuulumattomia puu- ja paperipohjaisia kierrätyspolttoaineita.
Polttoainejakeiden sekoituksen tulee olla kaikissa olosuhteissa riittävän tehokasta siten, että seoksen laatu ja energiatiheys ovat homogeenisia. Sytytyksessä voidaan käyttää ke- vyttä polttoöljyä.
Laitoksella ei saa polttaa sellaisia jätteitä, joiden polttoon sovelletaan jätteenpoltto- asetusta (VNA 362/2003).
6. Kiinteän polttoaineen kuljetus ja käsittely on tehtävä siten, ettei puu- tai turvepölystä aiheudu haittaa ympäristölle.
7. Öljykattiloissa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia. Sytytykseen käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.
Öljyn ja kemikaalien varastointi ja käsittely
8. Öljyn ja kemikaalien pääsy ilmaan, maaperään, pohja- ja pintavesiin sekä viemäriin on estettävä ja niitä on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle, terveydelle tai yleiselle viihtyisyydelle. Öljysäiliöt on täytettävä valvotusti. Mahdolliset ympäristöön vuotoina päässeet kemikaalit ja öljy on kerättävä välittömästi talteen.
9. Vedenkäsittelykemikaalit on varastoitava tiiviissä säiliöissä tiivispohjaisissa tiloissa.
Mikäli varastointipaikat eivät ole allastettuja, kemikaalit tulee varastoida suoja-altaissa.
Kemikaalien varastointi ja käsittely on järjestettävä siten, etteivät keskenään vaarallises- ti reagoivat kemikaalit pääse mahdollisessa astioiden vuototilanteessa kosketuksiin tois- tensa kanssa.
10. Öljysäiliöiden suoja-altaiden sadevedet on johdettava sadevesiviemäriin valvotusti siten, ettei viemäriin pääse öljyä. Mahdolliset öljyiset vedet on toimitettava asianmukai- seen käsittelyyn.
Päästöt viemäriin ja vesistöön
11. Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettava jätevesi ei saa sisältää sellaisia määriä tai pitoisuuksia öljyä, kiintoainetta tai muita aineita, jotka ovat haitallisia viemäriverkon ja vesihuoltolaitoksen puhdistamon rakenteille tai laitteille, puhdistamon toiminnalle tai työntekijöiden terveydelle, lietteen käsittelyprosesseille tai hyödyntämiselle tai purku- vesistölle ja muulle ympäristölle. Kaikki vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavat ve- det on tarvittaessa esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla ennen viemäröintiä näiden vaa- timusten täyttämiseksi.
17
12. Likaantumaton jäähdytyksessä käytetty vesi voidaan johtaa takaisin Pieliseen ole- massa olevaa (sijainti merkitty hakemusasiakirjoihin 15.12.2006 liitettyyn karttaan) tai vastaavaa putkilinjaa pitkin.
13. Jäähdytysveden purkuputken kautta vesistöön johdettavat vedet eivät saa aiheuttaa pintavesien pilaantumisvaaraa. Jäähdytysveteen ei saa päästää öljyä, kiintoainetta tai muita vesistön tilaan haitallisesti vaikuttavia aineita.
14. Tehdasalueen hulevedet on kerättävä hallitusti ja esikäsiteltävä tarvittaessa siten, etteivät ne aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Öljyä, kiintoainetta tai muita vesis- tön tilaan haitallisesti vaikuttavia aineita ei saa päästää sadevesiviemärin kautta vesis- töön.
15. Voimalaitosalueen viemäröintijärjestelyistä on laadittava selkeä kaaviokuva ja ase- mapiirros, jossa on esitetty
a) hulevesien ja jäähdytysvesien johtamisjärjestelyt,
b) vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavien jätevesien johtamisjärjestelyt sekä c) mahdolliset hule-, jäähdytys- tai jätevesien esikäsittelyyn liittyvät rakenteet.
Kaaviokuva ja asemapiirros on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.8.2007 mennessä.
Toiminnan ja päästöjen tarkkailu
A. Käyttötarkkailu
16. Voimalaitoksen toimintaa tulee tarkkailla vähintään hakemuksen mukaisesti. Katti- loiden käyttöolosuhteita tulee tarkkailla seuraamalla mm. savukaasujen happi- ja häkä- pitoisuuksia sekä tulipesän ja savukaasujen lämpötilaa. Myös kattiloiden ylös- ja alasajojen tulee olla tarkkailun piirissä. Lisäksi tulee seurata ainakin polttoaineiden laa- tua ja niiden syöttöä sekä sähkösuodattimien ja multisyklonin toimintakuntoa.
Voimalaitoksen käyttötarkkailua koskevat tiedot (mukaan lukien häiriötilanteet ja niihin liittyvät korjaustoimenpiteet) tulee kirjata muistiin käyttöpäiväkirjaan, joka on pyydet- täessä esitettävä valvontaviranomaiselle.
17. Öljysäiliöiden ja -putkistojen sekä suoja-altaiden kunto on tarkastettava säännölli- sesti ja havaitut puutteet on korjattava viipymättä. Tarkastuksista ja huolto- sekä korja- ustoimista on pidettävä kirjaa ja kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviran- omaiselle.
18. Kemikaalien varastoja ja säiliöitä sekä näiden täyttöön ja käyttöön liittyvien laitteis- tojen, putkistojen ja suoja-altaiden toimintaa ja kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata havaitut puutteet viipymättä. Tarkkailusta sekä huolloista ja korjauksista on pi- dettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.
19. Polttoaineena käytettävän turpeen rikkipitoisuus tulee selvittää vuosittain luotetta- vasti esimerkiksi määrävälein otettavilla kokoomanäytteillä.
B. Päästö- ja vaikutustarkkailu
20. Viemäröitävän jäteveden määrää on mitattava.
18 21. Voimalaitoksen kiinteän polttoaineen kattilan NOx-, CO- ja hiukkaspäästöt on mi- tattava vähintään viiden vuoden välein. Mittaukset tulee tehdä tavanomaisilla polttoai- neilla ja seossuhteilla ainakin 50 ja 100 % käyttötehoilla kattilan normaaleja käyttöolo- suhteita vastaavassa tilanteessa. Mittausten tulokset tulee ilmoittaa kuivaa savukaasua kohti. Laskennalliset päästökertoimet tulee korjata mittaustulosten perusteella vastaa- maan todellisia päästötasoja.
Mikäli laitokselle hankitaan suunniteltu 14 MW kiinteän polttoaineen kattila, myös sen päästöjä on seurattava vastaavasti. Uuden kattilan todelliset ilmapäästöt on selvitettävä mittauksin kuuden kuukauden kuluessa kattilan käyttöönoton jälkeen ja jatkossa vähin- tään viiden vuoden välein.
Seuraavassa päästömittauksessa tulee mahdollisuuksien mukaan selvittää nykyisen KPA-kattilan sähkösuodattimen häiriötilanteiden vaikutus puhdistustehoon.
22. Voimalaitoksen raskasöljykattiloiden hiukkaspäästöt on mitattava vuonna 2007.
Uuden 8 MW:n raskasöljykattilan hiukkaspäästöt tulee mitata tämän jälkeen vähintään viiden vuoden välein. Mittaukset tulee tehdä ainakin 50 ja 100 % käyttötehoilla kattiloi- den normaaleja käyttöolosuhteita vastaavassa tilanteessa. Mittausten tulokset tulee il- moittaa kuivaa savukaasua kohti. Laskennalliset päästökertoimet tulee korjata mittaus- tulosten perusteella vastaamaan todellisia päästötasoja.
23. Voimalaitoksen päästömittauksia koskevat mittaussuunnitelmat on toimitettava Poh- jois-Karjalan ympäristökeskukselle viimeistään kuukausi ennen mittausajankohtaa ja mittausraportit viimeistään kaksi kuukautta mittausten jälkeen. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa mittaussuunnitelmaa koskevia tarkentavia ohjeita.
24. Kiinteän polttoaineen kattiloiden lento- ja pohjatuhkien määrää ja laatua tulee tark- kailla. Sekä hyödynnettävistä että kaatopaikalle toimitettavista tuhkista tulee tehdä vas- taanottajan edellyttämät selvitykset, kuten raskasmetallimääritykset ja kaatopaikkakel- poisuustestit.
25. Laitoksen tulee tarvittaessa osallistua alueen ilmanlaadun yhteistarkkailuihin val- vontaviranomaisten edellyttämällä tavalla.
26. Tarkkailuissa on käytettävä pääsääntöisesti standardoituja tai muita luotettavia ja riit- tävästi dokumentoituja menetelmiä. Mittaajilla ja analyysilaboratorioilla tulee olla riittä- vä pätevyys. Näytteenottoon ja analyyseihin sekä raportointiin liittyvistä yksityiskohdis- ta tulee sopia tarvittaessa valvontaviranomaisen kanssa. Valvontaviranomainen voi tar- vittaessa täsmentää tai muuttaa edellä mainittuja tarkkailuja, mikäli se on toiminnan, sen aiheuttamien päästöjen tai ympäristön tilan seurannan vuoksi perusteltua.
Jätteiden käsittely, varastointi ja hyödyntäminen
27. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.
Jätteistä tai jätehuollosta ei saa aiheutua roskaantumista eikä haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle.
Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava asianmukaisesti hyö- dynnettäväksi ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikalle saa toimittaa vain ne jätteet, joita ei voi kohtuullisin kustannuksin hyödyntää muualla. Kiin- teän polttoaineen kattiloiden tuhkajätteitä tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää si- ten, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet saa luovuttaa vain
19 asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty jätelain edellyttämällä tavalla. Jättei- den kuljettamisessa tulee aina käyttää asianmukaista kuljettajaa.
28. Ongelmajätteiden, kuten öljyjätteiden ja raskasöljytuhkan, pääsy ilmaan, maaperään, pohja- ja pintavesiin sekä viemäriin on estettävä. Ongelmajätteet on varastoitava niille tarkoitetussa lukitussa varastopaikassa tiiviissä, ongelmajätteen laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustetuissa astioissa tai säiliöissä, jotka kestävät tavanomaisesta käytöstä, siirtelystä ja säilytysolosuhteista aiheutuvan kuormituksen ja rasituksen. On- gelmajätteet on varastoitava sellaisella viemäröimättömällä alustalla, josta ne saadaan mahdollisissa onnettomuustilanteissa kerättyä talteen.
29. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti asianmukaisesti kuljetettuina ongelmajätteiden vastaanotto- tai käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Va- rastoinnin tai kuljetuksen aikana ongelmajätteitä ei saa yhdistellä tai sekoittaa tarpeet- tomasti keskenään tai muihin jätteisiin.
30. Ongelmajätteiden kuljetuksista tai siirroista on laadittava valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukainen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovute- taan jätteiden vastaanottajalle.
31. Jätteistä tulee olla kirjanpito, josta ilmenee niiden laji, laatu, määrä, käsittely- ja hyödyntämistavat, ongelmajätteiden siirtoasiakirjat, kuljettajat sekä sijoituspaikka. Kir- janpitoa on säilytettävä vähintään kolme vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä ympäris- töluvan valvontaviranomaiselle.
Melu
32. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei laitoksen toiminnasta aiheudu ympäristöön terveydelle haitallista tai yleistä viihtyisyyttä vähentävää melua tai tärinää. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää laitoksen läheisellä asuinalueella melun A- painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7.00–22.00) 55 dB eikä yöoh- jearvoa (klo 22.00–7.00) 50 dB. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin.
33. Laitoksen toiminnasta aiheutuvan melutaso tulee mitata, mikäli valvontaviranomai- nen katsoo sen tarpeelliseksi. Melumittaukset voidaan tehdä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Melutasolle annettujen raja-arvojen ylityksissä luvan saajan on ryh- dyttävä yksin tai yhteistyössä alueen muiden melua aiheuttavien toimijoiden kanssa toi- menpiteisiin mahdollisen meluhaitan poistamiseksi.
Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet
34. Poikkeuksellisista päästöistä sekä häiriötilanteista ja onnettomuuksista, joista voi ol- la vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on ilmoitettava viipymättä Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle sekä Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisel- le ja viemäriin joutuvien päästöjen osalta myös jätevedenpuhdistamolle. Luvan saajan on lisäksi ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen sekä tapahtuman uusiutumi- sen ehkäisemiseksi.
Häiriötilanteet on merkittävä käyttöpäiväkirjaan tai niistä on pidettävä muuta vastaavaa kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa.
20 35. Laitoksella on aina oltava saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen (esim. öljy- vuotojen) torjuntalaitteistoa sekä imeytysaineita sekä niiden käyttöön perehtyneitä hen- kilöitä. Henkilöstön ympäristöasioihin liittyvästä ohjeistuksesta ja koulutuksesta on huolehdittava säännöllisesti.
Raportointi
36. Laitoksen toiminnasta on laadittava vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
Yhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:
− kattiloiden käyttöajat ja energian tuotannot
− polttoaineiden ja kemikaalien laatu- ja kulutustiedot
− tiedot Pielisestä otettavan ja sinne palautettavan jäähdytysveden määrästä ja lämpötilasta
− selvitys käytöntarkkailusta tarkkailutuloksia ja muita havaintoja hyväksikäyttä- en häiriötilanteet eriteltyinä
− polttoaineena käytetyn turpeen rikkipitoisuusmääritysten tulokset
− vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavien vesien määrä
− yhteenveto ilmapäästöistä: päästömittausten tulokset sekä laskennallisesti arvi- oidut hiukkas-, rikkidioksidi-, typenoksidi- (NO2:na) sekä hiilidioksidipäästöt ilmaan sekä näiden laskentaperusteet
− yhteenveto edellisen vuoden jäte- ja ongelmajätekirjanpidosta. Jätteet on luoki- teltava ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 jäteluettelon mukaisesti.
− selvitys tuhkan määrästä, laadusta ja hyötykäytöstä
− yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä (pro- sessit, puhdistimet ym.)
− muut ympäristönsuojeluun liittyvät mittausraportit ja selvitykset
− tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista (ajankohta, syy, vaikutukset, korjaustoi- menpiteet)
− vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa, jotka saattavat vaikuttaa päästöihin
Raportoinnissa tulee hyödyntää Tyvi-operaattorin kautta sähköisesti toimitettavia tietoja valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla.
Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja aineistot tulee säilyttää vähintään kolme vuotta. Tosite ympäristövahinkovakuutuksen olemassaolosta on liitettävä vuosiraport- tiin.
Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen
37. Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava toiminnan olennaisista muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä. Luvanhaltijan vaihtuessa on uuden haltijan ilmoitettava tästä kirjallisesti ympäristökeskukselle.
Toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta tulee laatia suunnitelma, joka toimitetaan hyvissä ajoin ennen toiminnan lo- pettamista ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
21 Asetuksen noudattaminen
38. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa ole- via määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimas- saolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (ympäristönsuoje- lulaki 56 §).
PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset
Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta ra- situsta.
Lupamääräysten yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen eh- käisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoit- tamisesta sekä päästöpaikan sijainnista kuten myös jätteistä sekä niiden synnyn ja hai- tallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pi- laantumisesta aiheutuvia haittoja.
Päästöraja-arvoja asetettaessa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevissa lupamääräyksissä on huomioitu parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Lupa- määräyksiä asetettaessa on huomioitu myös varautuminen onnettomuuksien ehkäisemi- seen ja niiden seurausten rajoittamiseen.
Hakija on esittänyt pyynnön saada aloittaa uuden öljykattilan käyttö muutoksenhausta huolimatta. Hakemukseen ei tältä ole voitu suostua, koska hakemuksen tueksi ei ole esi- tetty ympäristönsuojelulain 101 §:n 1 momentissa edellytettyjä perusteltuja syitä. Luvi- tettavasta laitoksesta kokonaisuutena saadun selvityksen mukaan tarvittava lisäenergia voidaan tuottaa väliaikaisesti muilla kattiloilla.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Määräykset 1–2 (Yleinen ympäristönsuojelu)
Lupamääräykset 1–2 ovat tarpeen vesien ja muun ympäristön pilaantumisen ja sen vaa- ran ehkäisemiseksi sekä naapureihin ja lähistöllä asuviin kohdistuvan kohtuuttoman ra- situksen estämiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Laitoksen ympäristön- suojelun riittävän tason turvaamiseksi ja viranomaisten yhteydenpidon helpottamiseksi on tarpeen, että laitokselle on nimetty ympäristöasioista vastaava henkilö.
22 Määräykset 3–4 (Ilmansuojelu)
Luvanhaltijalle annetaan ympäristönsuojelulain nojalla velvoite pitää laitoksen toimin- nasta aiheutuvat ilmapäästöt mahdollisimman pieninä. Laitoksen ilmapäästöjen puhdis- tusyksiköitä on käytettävä ja huollettava niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustaso.
Lupamääräyksessä 4 voimalaitokselle annettujen hiukkaspäästöjä koskevien enimmäis- pitoisuuksien perusteena on BAT-periaate (paras käyttökelpoinen tekniikka). Voimalai- toksen nykyisen 34 MW:n kiinteän polttoaineen kattilan savukaasuista tehdyt päästö- mittaukset osoittavat, että sen hiukkas- ja NOx-päästöt vastaavat BAT-tasoa (Suomen ympäristö 649: Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5–50 MW:n polttolaitoksis- sa), joten annettu hiukkaspäästöraja voidaan helposti alittaa huolehtimalla laitoksen op- timaalisesta käytöstä ja huolloista. Uuden 8 MW:n öljykattilan ilmapäästöt puhdistetaan BAT-tekniikan mukaisesti multisyklonilla, joten myös sen hiukkaspäästöjen odotetaan alittavan selvästi annettu hiukkaspäästöraja.
Määräykset 5–7 (Polttoaineet)
Voimalaitoksen kattilassa voidaan polttaa lupamääräyksen 5 mukaisia polttoaineita edellyttäen, että polton päästöt ilmaan eivät aiheuta vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
Voimalaitoksen kattila ei nykyisellään täytä jätteenpolttoasetuksen vaatimuksia poltto- olosuhteiden eikä päästömittausten suhteen, minkä vuoksi laitoksella ei saa polttaa sel- laisia jätteitä, joiden polttoon kyseistä asetusta sovelletaan. Tällaisia jätteitä ovat esi- merkiksi voiteluöljyjätteet.
Kiinteän polttoaineen kuljetuksessa ja käsittelyssä on huolehdittava siitä, ettei toiminta aiheuta ympäristöhaittoja.
Voimalaitoksen polttoaineilla ja niiden ominaisuuksilla on huomattava merkitys mm.
ilmapäästöihin ja niiden ehkäisemiseen. Paras ja kustannustehokkain tapa vähentää öljyn polton rikkidioksidipäästöjä on valita mahdollisimman vähän rikkiä sisältävä polttoaine.
Lupamääräyksessä 7 asetetut rajat käytettävän polttoöljyn rikkipitoisuudelle perustuvat valtioneuvoston asetukseen raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006).
Määräykset 8–10 (Öljyn ja kemikaalien varastointi ja käsittely)
Laitos käyttää öljyä sekä erilaisia vedenkäsittelykemikaaleja, joista hallitsemattomissa tilanteissa voi aiheutua ympäristö- ja terveyshaittaa. Toiminnasta aiheutuvia ympäristö- päästöjä voidaan vähentää tai ehkäistä huolellisella toiminnalla ja ympäristölle mahdol- lisimman turvallisilla menetelmillä sekä riittävällä varautumisella onnettomuus- ja häi- riötilanteisiin. Kemikaalien varastointi- ja käyttöpaikkojen sekä öljysäiliöiden suojauk- set samoin kuin näiden huolellinen käyttö ja kunnossapito ovat tarpeellisia ympäristö- ja terveysriskejä aiheuttavien päästöjen ennaltaehkäisemiseksi.
Luvan saajan on varauduttava ennalta estämään öljyn ja kemikaalien pääsy onnetto- muustilanteessa vesistöön, sadevesiviemäriin, jätevesiviemäriin tai ilmaan. Etenkin öl- jysäiliöiden täytön turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota, koska käsiteltävät suuret öljymäärät voivat onnettomuustilanteissa ympäristöön päästessään aiheuttaa merkittävää vaaraa ympäristölle. Ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi on keskeistä, että onnettomuus-
23 tilanteissa vuotoina ympäristöön päässeet aineet saadaan nopeasti kerättyä talteen en- nen kuin ne kulkeutuvat sadevesiviemäreihin, vesistöön tai maaperään.
Laitoksella käytettävät öljyt ja kemikaalit on säilytettävä siihen tarkoitukseen varatuissa tiloissa ja säiliöissä, jotka täyttävät lupamääräysten vaatimukset. Onnettomuuksien eh- käisemiseksi on tarpeen tarkastaa putkistojen ja laitteistojen kunto säännöllisesti.
Määräykset 11–15 (Päästöt viemäriin ja vesistöön)
Viemäröitävän jäteveden laatua ja sen tarkkailua koskevat määräykset on annettu jäte- vedenpuhdistamon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 36
§:n mukaan vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavat teollisuusjätevedet ja muut pilaa- via aineita sisältävät jätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla vesihuoltolai- toksen päästöistä ympäristöön aiheutuvien haittojen estämiseksi tai muiden purkuvesis- töä koskevien säännösten vaatimusten täyttämiseksi. Tarvittaessa esikäsittelyllä tulee estää myös se, että viemäröitävät jätevedet olisivat haitallisia puhdistamon työntekijöi- den terveydelle, vaikeuttaisivat jäteveden ja lietteen käsittelyprosesseja tai lietteen ym- päristön kannalta turvallista sijoittamista tai voisivat vaurioittaa viemäriverkkoa, puh- distamoa tai niihin liittyviä laitteita.
Vesistöön johdettavia sadevesiä ja jäähdytysvesiä koskevat määräykset on annettu pin- tavesien suojelemiseksi ympäristönsuojelulain ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen sekä toiminnanharjoittajalle asetetun selvilläolovelvollisuuden perusteella.
Onnettomuustilanteissa piha-alueelle vuotanut öljy tai kemikaali tai kiinteiden polttoai- neiden käsittelystä peräisin oleva kiintoaine voi päästä sadevesiviemärien kautta vesis- töön ja heikentää veden laatua niin, että siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista.
Määräykset 16–26 (Toiminnan ja päästöjen tarkkailu)
Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset mää- räykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vai- kutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Toimin- nanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympä- ristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista 5 §:ssä mainitun selvilläolovelvollisuuden nojalla.
Voimalaitoksen kunnossapito ja huolellinen ajotapa ovat usein keskeisiä tekijöitä poltto- laitosten päästöjen vähentämisessä. Kiinnittämällä huomiota osaamiseen, kunnossapi- toon ja käytön tarkkailuun voidaan joissakin tapauksissa merkittävästi pienentää päästö- jä ympäristöön. Palamisolosuhteiden tarkkailulla ja tätä kautta tehtävillä automaattisilla tai manuaalisilla säädöillä voidaan optimoida palamista ja tätä kautta vähentää mm. epä- täydellisestä palamisesta johtuvia päästöjä ilmaan. Keskeinen osa ilmapäästöjen vähen- tämisestä on puhdistinlaitteiden toimintakunnosta huolehtiminen.
Laitoksella käytettävien öljyjen ja kemikaalien aiheuttamien ympäristöriskien hallinta edellyttää toiminnalta huolellisuutta ja varovaisuutta, mihin kuuluu myös öljyjen ja ke- mikaalien varastointiin ja käyttöön liittyvien laitteistojen ja putkistojen kunnosta ja toi- mintakyvystä huolehtiminen.
Jotta voimalaitoksen toimintakunto puhdistuslaitteineen ja päästötasot voidaan todentaa, tulee laitoksen päästöistä tehdä määrävälein uusittavat kattavat päästömittaukset. Voi- malaitoksen kattilan päästömittausten toteuttamisen tulee perustua mittaussuunnitel- maan, joka on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle vähintään yhtä kuu-
