LUPAPÄÄTÖS Nro 85/04/1 Dnro 2003-y-139 Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2004

(1)

LUPAPÄÄTÖS

Nro 85/04/1

Dnro 2003-y-139

Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2004

ASIA Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Simo LUVAN HAKIJA Simon Turvejaloste Oy

PL 15

95201 SIMO

(2)

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 4 TOIMINTA... 5

Yleiskuvaus... 5

Tuotteet ja tuotantomenetelmät ... 5

Turpeen varastointi ja toimitus ... 5

Arvio tuotannon kestosta ... 5

Liikennejärjestelyt ... 6

Poltto- ja voiteluaineet... 6

Vesiensuojelumenetelmät... 6

Nykyiset vesiensuojelumenetelmät... 6

Vesiensuojelun tehostamistoimenpiteet ... 6

Toiminnan lopettaminen... 6

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 7

Päästöt pintavesiin... 7

Päästöt maaperään ja ilmaan ... 9

Melu ... 9

Jätteet ... 9

Pöly ... 9

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 9

Sijaintipaikan ja ympäristön nykytila ... 9

Suojelukohteet ... 9

Asutus, muut elinkeinot ja toiminnot ... 10

Maaperä ja pohjavesiolot ... 10

Vesistön tila ja käyttö ... 11

Vesistökuvaus... 11

Veden laatu... 11

Kalasto ja kalastus ... 13

Kalastusoikeuden haltijat ... 13

Kalasto ja kalastus... 13

Muu vesistön ja rantojen käyttö ... 14

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 14

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ... 14

Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen... 14

Vaikutukset pintavesiin ... 15

Vaikutukset kalatalouteen ... 16

Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus ... 17

Melun ja tärinän vaikutukset ... 17

Muut vaikutukset ... 17

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 17

Tarkkailun järjestäminen ... 17

Käyttötarkkailu ... 18

Päästö- ja vaikutustarkkailu ... 18

Kalataloustarkkailu... 18

Raportointi... 18

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 19

Työmaan paloturvallisuus ... 19

Muut riskit ja häiriötilanteet ... 19

Ympäristövahinkovakuutus ... 19

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 19

Kalataloudelliset velvoitteet... 19

Korvaukset ... 19

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 20

Lupahakemuksen täydennykset ... 20

(3)

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 20

Lausunnot ... 20

1. Lapin ympäristökeskus ... 20

2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus ... 21

3. Simon kunta... 21

Muistutukset ja mielipiteet... 22

4. AA ja BB ... 22

Hakijan kuuleminen ja vastine ... 22

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 22

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 22

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 23

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 23

Päästöt vesiin ... 23

Päästöt ilmaan ja melu ... 24

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 24

Varastointi... 24

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 25

Toiminnan lopettaminen ... 25

Tarkkailu- ja raportointimääräykset ... 25

Kalatalousmääräys ... 26

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 26

RATKAISUN PERUSTELUT... 26

Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 26

Luvan myöntämisen edellytykset ... 26

Lupamääräysten perustelut ... 27

Tarkkailu- ja raportointimääräykset ... 28

Kalatalousmääräys ... 28

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 29

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 30

Päätöksen voimassaolo ... 30

Lupamääräysten tarkistaminen ... 30

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 30

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 31

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 31

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 31

KÄSITTELYMAKSU... 31

Ratkaisu ... 31

Perustelut... 31

Oikeusohje ... 31

MUUTOKSENHAKU ... 32

(4)

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Simon Turvejaloste Oy on hakenut Iso-Tuohiaavansuolle toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Hakemukseen sisältyy jo käytössä olevaa tuotantopinta-alaa ja auma-alueita yhteensä 81 hehtaaria. Lisäalueita ei si- sälly hakemukseen. Lähivuosina tuotannosta poistuu noin 25 hehtaaria.

Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon 30.9.2003.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalue sijaitsee Simon kunnan Jokikylässä val- tion omistamalla maa-alueella noin 35 kilometriä Asemakylästä koilliseen, maanteitse noin 42 kilometriä kunnan keskustaajamasta.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5) c kohdan mukaan ympä- ristölupavirastossa käsitellään turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Iso-Tuohiaavan turvetuotanto perustuu ennakkoilmoitusmenettelyyn. Tur- vetuotantoalueiden vesiensuojelusuunnitelmassa (Lapin vesi- ja ympäris- töpiiri 1993) määrättiin vesiensuojelurakenteisiin parannuksia, mutta vesioikeuden luvan hakemista ei katsottu tarpeelliseksi.

Toiminnalla ei ole voimassaolevia lupia. Ojitustoimitus on pidetty 28.4.1982.

Lapin ympäristökeskus on neuvotellut Simon Turvejaloste Oy:n kanssa ympäristöluvan luvan hakemisesta 1.11.2001 ja ympäristölupahakemusta koskeva päätös annettiin 18.2.2002 (1301Y0433-133).

Länsi-Lapin seutukaavan (Kemi, Keminmaa, Pello, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio) Lapin liiton valtuusto on hyväksynyt 26.11.1998 ja Lapin liiton hallitus on14.6.2001 hyväksynyt esityksen ympäristöministeriölle kaavaan tehtävistä vähäisistä muutoksista. Muutokset koskevat lähinnä Natura 2000 -ohjelman mukaisten suojelualueiden tarkistamista. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 25.2.2003. Länsi-Lapin seutukaava kumoaa

(5)

alueelle aikaisemmin vahvistetut Lapin seutukaavan 1., 2., 3. ja 4. osat (Lapin Liitto).

Iso-Tuohiaapa sijoittuu Länsi-Lapin seutukaavassa kaavamerkinnällä EO 2539 -merkitylle alueelle. EO-merkinnällä osoitetaan alueita soran, turpeen tai muiden ainesten ottoa varten.

Valtio on 14.4.1981 tehdyllä sopimuksella luovuttanut Simon kunnalle oikeuden ottaa turvetta Iso-Tuohisuolta 1.5.1981–31.12.2015.

TOIMINTA

Yleiskuvaus

Iso-Tuohisuo on esikuivattu vuonna 1981 ja varsinainen sarkaojitus on suoritettu vuonna 1982. Turvetuotanto suolla aloitettiin kesällä 1984. Iso- Tuohiaavan turvetuotantoalue jakaantuu kolmeen tuotantolohkoon, joilta tulevien kuivatusvesien puhdistuksessa käytetään laskeutukseen perustu- vaa vesiensuojelutekniikkaa.

Tarkoituksena on jatkaa turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien 81 hehtaarin alalla. Tuotantokelpoinen pinta-ala on tällä hetkellä 75 hehtaaria.

Tuotannosta poistuu lähivuosina noin 25 hehtaaria. Suon vedet johdetaan laskuojassa Iso-Tainijoen kautta Simojokeen noin 1,5 km:n etäisyydellä vesien purkupaikasta.

Tuotteet ja tuotantomenetelmät

Turvetuotanto Iso-Tuohiaavalla aloitettiin vuonna 1984 palaturvetuotannol- la. Nykyisin tuotantosuuntana on jyrsinturpeen tuottaminen. Tuotannossa käytetään pääasiassa mekaanisia keruuvaunuja, kahta traktoria ja yhtä aumauskonetta.

Normaali vuotuinen toiminta-aika on touko-syyskuu. Sääolosuhteista riippuen varsinaisia tuotantopäiviä on noin 40 kesän aikana.

Keskimääräinen vuosituotanto on noin 15 000 m³.

Turpeen varastointi ja toimitus

Tuotantoalueella turvetta varastoidaan neljälle auma-alueelle siten, että auma-alue 1 sijaitsee tuotantolohkon 1 eteläpäässä, auma-alueet 2 ja 3 tuotantolohkon 3 eteläpäässä ja auma-alue 4 tuotantolohkon 2 eteläpääs- sä.

Turve kuormataan aumoista täysperävaunuyhdistelmiin.

Arvio tuotannon kestosta

Tuotannon Iso-Tuohiaavalla arvioidaan jatkuvan vielä 10 vuotta.

(6)

Liikennejärjestelyt

Turverekkojen vetoisuus on 100–120 m³ turvetta. Vuodessa turverekka saapuu tai lähtee suolta enimmillään 300 kertaa. Turve kuljetetaan pää- sääntöisesti marras-toukokuussa. Jos vuosituotanto kuljetettaisiin kuljetus- jakson kunakin päivänä, liikennöintitiheys suolle olisi 1 krt/vrk. Todellisuu- dessa turvetta toimitetaan kysynnän mukaan eli joinakin päivinä ei ole yh- tään turvekuljetusta, toisinaan liikennemäärä on moninkertainen arvioituun nähden. Tarvittaessa turvetta toimitetaan myös kesäaikana.

Iso-Tuohiaavalta liikennöidään Alaniemi-Tainijoki paikallistietä Alaniemelle, ja edelleen 924 tien kautta 4-tielle.

Poltto- ja voiteluaineet

Tuotantokauden aikana Iso-Tuohiaavalla varastoidaan turpeen tuottami- seen käytettävien työkoneiden ja -laitteiden poltto- sekä voiteluaineita.

Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt säilytetään, kerätään ja toimitetaan jä- tehuoltomääräysten mukaisiin paikkoihin.

Vesiensuojelumenetelmät

Nykyiset vesiensuojelumenetelmät

Tuotantoalueelta vedet johdetaan kahden laskeutusaltaan kautta ojassa Iso-Tainijokeen.

Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarka- ojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen lasketumista sarka- ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet ohjataan eristysojissa Iso- Tainiijokeen ja Vähä-Tainijokeen.

Vesiensuojelurakenteiden kuntoa ja toimivuutta seurataan säännöllisesti ja havaitut viat korjataan välittömästi. Rakenteet tarkastetaan silmämääräi- sesti ainakin keväällä ja syksyllä. Lietetilat tyhjennetään lietteestä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Tyh- jennys suoritetaan välttäen lisäpäästöjen vesistöön joutuminen.

Vesiensuojelun tehostamistoimenpiteet

Iso-Tuohiaavan vesiensuojelua tehostetaan rakentamalla Iso-Tuohiaavalle pumppaamo ja pintavalutuskenttä. Pintavalutuskenttä rakennetaan vas- taamaan Iso-Tuohiaavalla parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT).

Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,1 hehtaaria eli 4,1 % sille kohdistuvan suunnitellun valuma-alueen (100 ha) alasta.

Toiminnan lopettaminen

Simojoki-Life hankkeessa laaditaan turvetuotannosta vapautuville kohde- alueille jälkihoidon ja -käytön suunnitelmat tuotannon päättymisen jälkei- sen kuormituksen vähentämiseksi. Yksi suunnittelun kohteista on Iso- Tuohiaapa. Jälkihoidon ja -käytön suunnittelun tavoitteena on ehkäistä ve- sistökuormituksen lisääntyminen Natura 2000 -verkostoon ehdotetussa

(7)

Simojoessa. Turvetuotantoalueiden jälkihoidon ja -käytön suunnittelu on käynnistynyt keväällä 2003.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Päästöt pintavesiin

Iso-Tuohiaavalta johdettavan veden laatua on tarkkailtu vuosina 1986–

1994 sekä 2003. Iso-Tuohiaavan laskuojan virtaamia ei ole mitattu. Tuo- tantoalueen aiheuttamaa vesistökuormitusta on arvioitu käyttämällä valumana 15,5 l/s km², mikä on keskiarvo Lapin ympäristökeskuksen alueen laskeutusaltaallisten turvetuotantosoiden tarkkailussa vuosina 1996–2002 olleiden soiden keskimääräisistä vuosivalumista.

Iso-Tuohiaavalta lähtevän veden laatu keskiarvona ilmaistuna on vuosina 1986–1994 ollut:

Vuoden- aika

Sa- meus

FTU

Sähk.

joht.

mS/m Ka.

mg/l

pH Väri mgPt/l

COD_Mn mg/O₂l

Kok.N µg/l

NH4-N µg/l

Kok.P µg/l

Fe

talvi 10 7,9 16,7 5,8 181 14,2 1 749 1 234 81 5 523 kevät 3 7,2 9,2 6,3 220 27 1 955 1 267 45 3 270 kesä 16,5 13,4 12,8 6,9 393 32,7 2 083 1 295 84 8 888 syksy 17,2 13,9 14,3 6,6 319 25,6 2 369 1 832 74 6 922

Iso-Tuohiaavalta lähtevän veden laatu 14.5.–4.9.2003 on ollut:

Määri- tykset

Ka.

mg/l

CODMn

mgO2/l

Kok.N µg/l

NH4-N µg/l

NO2+3-N µg/l

Kok.P µg/l

PO4-P µg/l

Fe µg/l

14.5. 3,7 25,4 2 491 877 1 024 26 3 1 217

26.5. 10,5 32,5 3 569 1 428 769 32 13 3 398 11.6. 5,2 29,7 1 780 287 10 63 38 5 713

23.6. 17,0 31,6 1 347 201 6 160

9.7. 15,3 29,8 989 39 10 87 47 8 476

23.7. 3,8 26,0 1 469 84 4 761

6.8. 1,6 35,4 3 072 638 612 60 18 3 954

20.8. 5,2 17,4 753 44 4 307

4.9. 3,3 16,4 1 057 41 67 50

keski- arvo

7,3 27,1 1 836 654 411 74 28 4 748

Iso-Tuohiaavalta johdettavat vedet käsitellään ainoastaan laskeutuksella ennen pintavalutuskentän rakentamista. Vesistökuormitusta arvioitaessa on käytetty Lapin ympäristökeskuksen alueen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailussa saatuja tietoja sekä laskeutusaltaallisten että pintavalutus- kentällisten tarkkailusoiden ominaiskuormituksesta. Valuman ja vedenlaadun perustella lasketut ominaiskuormitukset sisältävät luonnonhuuh- toumaa. Iso-Tuohiaavan kuormitusarvioissa käytetyistä brutto-ominaiskuor- mituksista vähennettiin keskimääräinen luonnontilaisen suon huuhtouma,

(8)

jolloin saatiin netto-ominaiskuormitus ja edelleen nettokuormitus. Tarvittava luonnonhuuhtouma arvioitiin Pudasjärven kunnassa sijaitsevan Vitmaojan luonnontilaisen valuma-alueen tarkkailutietojen pohjalta.

Iso-Tuohiaavan kuormitus on arvioitu ominaiskuormitusten perusteella tuo- tantovaiheessa suon nykyiselle ja tulevalle tuotantoalalle. Kuormitusarviota tarkasteltaessa on laskennassa käytetty suon nykyistä 75 hehtaarin alaa sekä tulevaa 50 hehtaarin alaa.

Arvio Iso-Tuohiaavan brutto- ja nettovesistökuormituksista puhdistettaessa vedet laskeutuksella on:

Laskeutusaltaallinen Bruttokuormitus kg/d

75 ha Kiintoaine COD_Mn Kok.N NH₄-N Kok.P PO₄-P

touko-syyskuu 7,1 21 2,1 1,0 0 0

rankkasade 77 162 13,0 6,7 0,3 0,1

Nettokuormitus kg/d

75 ha Kiintoaine CODMn Kok.N NH4-N Kok.P PO4-P

touko-syyskuu 3,6 7,6 1,7 1,0 0 0

rankkasade 60 78 11,2 6,7 0,2 0,1

Laskeutusaltaallinen Bruttokuormitus kg/d

touko-syyskuu 4,7 14 1,4 0,7 0 0

rankkasade 52 108 8,6 4,5 0,2 0,1

Nettokuormitus kg/d

touko-syyskuu 2,4 5,1 1,1 0,7 0 0

rankkasade 40 52 7,4 4,4 0,1 0

Pintavalutuskentän rakentamisen jälkeen Iso-Tuohiaavalta tuotantokaudella tuleva brutto- ja nettovesistökuormitus (50 ha) on arviolta:

Pintavalutuskenttä Bruttokuormitus kg/d

touko-syyskuu 2,9 18 0,8 0,1 0 0

rankkasade 16 69 3,2 1,3 0,1 0,1

Nettokuormitus kg/d

touko-syyskuu 0,8 4,7 0,6 0,1 0 0

rankkasade 4,7 19 2,1 1,1 0,1 0,1

Arvio pintavalutuskentällisen Iso-Tuohiaavan vuotuisesta brutto- ja netto- vesistökuormituksesta (50 ha) on arviolta:

Kuormitus vuositasolla kg/d

brutto 2,2 10 0,5 0,1 0 0

netto 0,6 2,6 0,4 0,1 0 0

(9)

Päästöt maaperään ja ilmaan

Turvetuotanto voi aiheuttaa tuotannonaikaisia päästöjä ilmaan ja ilman kautta pölylaskeumana maaperään. Normaalitilanteessa ei päästöjä maa- perään tai pohjaveteen aiheudu.

Melu

Melua syntyy koneista tuotantoalueilla ja turpeen lastauksen yhteydessä auma-alueilla. Melu ei ole jatkuvaa luonteeltaan se on samanlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu. Liikenne voi aiheuttaa meluhaittaa myös tuotantokauden ulkopuolisena aikana, jolloin turpeen kuljetus pääasiassa tapahtuu.

Jätteet

Turvetuotantoalueella syntyy vähän sekajätettä ja se kerätään sekajäteas- tiaan. Jätteet toimitetaan kunnalliseen jätteiden keräykseen. Ongelmajät- teet kerätään omaan astiaan ja toimitetaan ongelmajätteiden keräyspistee- seen. Jäteöljyt kerätään omaan astiaan ja toimitetaan hyödynnettäväksi.

Ongelmajätteet ja jäteöljyt varastoidaan siten, ettei vuotoja maahan pääse tapahtumaan. Pääurakoitsija vastaa tuotantosopimuksen mukaisesti jät- teistä jätehuoltomääräysten vaatimalla tavalla.

Pöly

Mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoit- tuvat tuotantokaudelle. Turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen: mitä maa- tuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämi- seen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä.

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Sijaintipaikan ja ympäristön nykytila

Iso-Tuohiaavan turve on laadultaan pääasiallisesti keskimaatunutta rah- kasaraturvetta. Tuotantoalue kokonaisuudessaan on tuotantokäytössä.

Tuotantoalueen ympärillä olevat alueet ovat pääosin maa- ja metsätalous- käyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista sanottavasti haittaamatta käyttää myös muihin tarkoituksiin (kaavamerkintä M 4504).

Iso-Tainijoki virtaa lähimmillään 400 metrin etäisyydellä tuotantoalueen itä- puolella ja Vähä-Tainijoki 400 metriä tuotantoalueen länsipuolella. Simojoki sijaitsee noin 2 km etelään Iso-Tuohiaavalta.

Suojelukohteet

Simojoki kuuluu Natura 2000 -ohjelmaehdotukseen. Vuonna 2002 käynnis- tyi Simojoki Life-hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on Natura 2000

(10)

-ohjelmaehdotukseen kuuluvan Simojoen suotuisan suojelutason turvaa- minen ekologisella kunnostuksella sekä maalta tulevaa kuormitusta vähen- tämällä.

Kasvimaantieteellisesti Simojoen alue kuuluu keskiboreaaliseen havumet- sävyöhykkeeseen ja on sen pohjoisrajalla.

Tutkimuksia Iso-Tuohiaavan alueen linnustosta ei ole käytettävissä. Birdlife Suomen ja Suomen ympäristökeskuksen mukaan lähinnä oleva FINIBA- alue eli Suomen tärkeä lintualueisiin kuuluva Veittiaapa-Ristiaapa sijaitsee noin 6 kilometriä etelään Iso-Tuohiaavalta.

Asutus, muut elinkeinot ja toiminnot

Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 1,7 kilometriä Iso-Tuohiaavalta kaakkoon Tainijoen suulla.

Iso Tuohiaavan alapuoliselta Tainijoelta ja Simojoelta Sankaojalle 18 tilalla ilmoitettiin olevan rakennuksia. Alueen rakennuskanta oli: 7 asuinraken- nusta, 12 kesämökkiä, 6 rantasaunaa , 6 muuta saunaa, 1 navetta, 4 latoa ja 12 muuta rakennusta. Kahdella tilalla oli käytössä kaivo, josta otettiin ruoka-, sauna- ja kasteluvesi.

Alueen rantoja käytetään metsästykseen, kalastukseen, metsänhoitoon sekä virkistäytymiseen. Yhdellä Simojokivarren tilalla harjoitetaan matkailu- toimintaa.

Valuma-alueella sijaitsee Tainijoen asutusalue, jossa harjoitetaan maata- loutta.

Iso-Tuohiaavan läheisyydessä on neljä tuotannossa olevaa suota: Palosuo idässä, Lyypäkinaapa ja Latva-aapa pohjoisessa sekä Siivilänniemenaapa luoteessa. Iso-Tuohiaavalta koilliseen sijaitseva Tainivaara on tutkittu turvealue.

Iso-Tuohiaapa sijaitsee Isosydänmaan paliskunnan alueella.

Maaperä ja pohjavesiolot

Maaperän laadun vuoksi Simojoen vesistöalueen pohjavesivarat ovat varsin vähäiset. Pohjamoreenipatja, maaston tasaisuus ja soisuus sekä harju- jen vähäisyys eivät muodosta otollisia olosuhteita talousvedeksi kelvollisen pohjaveden muodostumiselle. Tärkeimmät esiintymät sijaitsevat jokilaak- soihin muodostuneissa jäätikköjokikerrostumissa. Iso-Tuohiaavan vaikutusalueella ei ole tiedossa olevia pohjavesialueita. Ympäristöhallinnon poh- javesitietojärjestelmän mukaan lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat noin 7–9 km:n päässä Iso-Tuohiaavalta: Veittikoski noin 7 km lounaaseen, Huh- talampi noin 7 km itä-luoteeseen sekä Onkilamminaho noin 9 km luoteeseen.

(11)

Vesistön tila ja käyttö

Vesistökuvaus

Iso-Tainijoki (64.07) saa alkunsa Kokkokivalon harjujakson kupeelta ja las- kee noin 40 km matkan Simojokeen. Iso-Tainijoella ei ole isoja sivujokia, vaan se etenee soisessa maastossa kapean valuma-alueen ympäröimänä.

Metsätalouden ohella valuma-alueella on Tainijoen asutusalue, jonka pel- loilta huuhtoutuu maataloudenkin kuormitusta veteen. Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalue sijaitsee joen alajuoksulla. Vesistöalueen pinta-ala on 245,23 km² ja järvisyys 0,69 %. Simojoen vesistöalueen (64) pinta-ala on 3 160 km² ja järvisyys 5,7 %. Simojoki saa alkunsa Simojärvestä ja virtaa 193 km:n matkan Perämereen. Simojoessa on runsaasti koskia. Simojoen koskista suurin osa sijaitsee joen keski- ja alajuoksulla. Vesistöjen laadulli- sen yleisluokituksen mukaan Simojoki kuuluu kokonaisuudessaan luok- kaan hyvä. Kuormitusta vesistöalueella aiheuttavat metsätalous, peltovilje- ly ja muu maatalous, jotka painottuvat joen keski- ja alaosalle. Joen keski- ja alajuoksun sivuvesistöjen varsilla on myös melko runsaasti turvetuotantoalueita.

Iso-Tainijoella ei ole valuman tai virtaaman mittausasemia. Simojoen virtaamia mitataan Hosionkoskella. Kesällä hetkellisen ylivaluman (rankkasade) aikainen virtaama ja valuma on arvioitu poimimalla Simojoen Hosion- kosken (F = 1981 km² ja L = 8,5 %) vuosien 1962–2003 kesä-syyskuun havaintokerroilta virtaama-aineistosta suurimmat kesävirtaamat ja laske- malla niiden keskiarvo. Näin kesän hetkellisen ylivaluman (rankkasade) ai- kaiseksi valumaksi saatiin 51,2 l/s/km².

Iso-Tuohiaavan ympärysvesien eli ns. luonnontilaisen suoalueen sekä Iso- Tainijoen arvioituna tuotantokaudella touko-syyskuussa valumana käytet- tiin Vitmaojan valuma-alueella vuosina 1992–2000 ja Oulujärveen laske- van Vuottojoella vuonna 2000 mitattuja valumia. Simojoen valumana käy- tettiin Hosionkosken seuranta-aseman pitkän ajan keskivalumaa.

Iso-Tuohiaavan alapuolisen vesistön arvioidut valumat (l/s km²) ja virtaamat (m³/s) sekä valuma-alueen pinta-alat (km²) eri tarkastelukohdissa tuotantokaudella:

F (km²)

Valuma l/s km²

Virtaama m³/s

Iso-Tainijokisuussa 345 10,0 2,45

Veden laatu

Iso-Tainijoesta on otettu vesinäytteitä vuosina 1986–1994 neljä kertaa vuodessa (talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä) yhtä aikaa Iso-Tuohiaavan laskeutusaltaasta lähtevän vesinäytteen (L1) kanssa. Iso-Tainijoen Vesis- tötarkkailun kolmesta havaintopisteistä ensimmäinen (P1) on suon laskuojan yläpuolella suvantomaisessa joen osassa. Noin 300 m vesien purkupaikan alapuolisella pisteellä (P2) Iso-Tainijoessa on talvellakin jäättö- mänä pysyvä kapea ja vuolas koski. Suon kuormitustarkkailun kannalta täl- lä kohdalla vesi on hyvin sekoittunutta. Alin piste (P3) sijaitsee noin 1 km vesien purkupaikan alapuolella maantiesillan kohdalla juuri ennen Simojo-

(12)

kea. Mittauspaikalla Iso-Tainijoki soljuu vähävetisenä aikana kivien lomitse, talvella jään alla ja tulva-aikoina selvästi koskena.

Vuosina 1986–1994 kesällä ja syksyllä Iso-Tuohiaavalta johdetussa ve- dessä humusta oli lähes kaksi kertaa enemmän jokiveden keskimääräi- seen humuspitoisuuteen verrattuna. Kuivatusvedessä myös pitoisuuden vaihtelu oli paljon laajempaa.

Vuosina 1986–1994 suon kuivatusveden kiintoainepitoisuus oli 7–23 mg/l, ja joessa 1–10 mg/l. Vuonna 2003 suon kuivatusveden kiintoainepitoisuus oli 2–17 mg/l ja joessa 0–4 mg/l.

Vuosina 1986–1994 Iso-Tuohiaavalta lähtevän kuivatusveden rautapitoisuus oli kesällä ja syksyllä keskimäärin varsin korkea. Keskiarvoa nostivat valumasta ja muista tekijöistä johtuneet erittäin korkeat yksittäiset rautapi- toisuuspiikit (maksimi yli 13 000 µg/l). Joen veden rautapitoisuus oli keski- määrin yli 2 000 µg/l, mikä saattaa rajoittaa joidenkin kalalajien viihtymistä.

Vuonna 2003 lähtevän kuivatusveden rautapitoisuus oli 1 200–8 500 µg/l (keskimäärin 4 700 µg/l) ja joessa 500–2 900 µg/l.

Turvetuotantoalueilta lähtevän veden kokonaistyppipitoisuus on joskus melko korkea ja näin oli myös Iso-Tuohiaavalla vuosina 1986–1994. Typ- pipitoisuuden vaihtelu oli tosin hyvin laajaa eli kesän ja syksyn aikana otetuissa näytteissä 500–3 800 µg/l. Korkeat typpipitoisuudet liittyivät usein suuriin humuspitoisuuksiin vedessä. Iso-Tainijoessa typpipitoisuuden kes- kiarvot olivat 500–700 µg/l, ja enimmillään yli 2 000 µg/l. Vuonna 2003 läh- tevän veden kokonaistyppipitoisuus oli 750–3 600 µg/l ja joen vedessä 500–1 800 µg/l.

Vuosina 1986–1994 suolta lähtevän veden ammoniumtyppipitoisuus vaih- teli paljon ollen keskimäärin noin 1 500 µg/l. Ilmeisesti merkittävä osa läh- tevän veden kokonaistypestä oli ammoniummuodossa. Joessa ammoni- umtyppeä oli yleensä varsin vähän, mutta enimmillään noin 240 µg/l.

Vuonna 2003 suolta lähtevän veden ammoniumtyppipitoisuus oli keski- määrin 650 µg/l ja joessa keskimäärin 9–40 µg/l.

Vuosina 1986–1994 Iso-Tuohiaavalta lähtevässä vedessä fosforia oli 50–

130 µg/l välillä ja keskimäärin oli 79 µg/l. Iso-Tainijoessa keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat 15–18 µg/l, minkä perusteella luokitellen joki oli re- hevyydeltään keskitasoa tai sitä karumpi. Kokonaistypen pitoisuuksien mukaan joki olisi ollut vähän muita alueen vesistöjä rehevämpi. Ravinteiden kokonaismäärän perusteella arvioituna perustuotannon minimiravinne olisi fosfori. Vuonna 2003 Iso-Tuohiaavalta lähtevän veden fosforipitoisuus oli 26–201 µg/l, kun se Iso-Tainijoessa oli 9–25 µg/l.

(13)

Tainijoen suulla maantiesillan kohdalla olevalla havaintopaikalla (Tainijoki 1) veden laatu on vuoden 1994 jälkeen otetuissa näytteissä ollut:

Aika Happi liukoinen

mg/l

CODMn

mg/l

Kokonais- fosfori

µg/l

Kokonais- typpi

µg/l

pH Same- us

Väriluku

30.9.1997 20 11 640 7 2,6 160

24.7.2002 8,7 15 13 550 7,43 3,5 120 3.9.2002 10,1 12 9 470 7,71 1,9 90 17.10.2002 13,1 8,9 10 380 7,63 3,6 85 14.11.2002 11,9 9,5 11 470 7,12 4,1 85 25.2.2003 12,3 7,1 10 600 6,88 4,5 65

24.4.2003 12,6 16 24 1 400 6,53 4,1 100

22.5.2003 9,9 20 13 670 6,37 1,3 130

4.6.2003 9,6 20 11 620 6,7 1,3 140

9.6.2003 9,3 19 11 550 6,91 1,6 150

13.11.2003 13,1 18 7 580 6,68 1,4 110

Kalasto ja kalastus

Kalastusoikeuden haltijat

Iso-Tuohiaavan alapuolisella Tainijoella sekä Simojoella Sankaojan suu- hun saakka vesialueita omistavat valtio ja Sankalan osakaskunta. Alueella toimii Simojoen kalastusalue, jonka muodostavat noin 40 järjestäytynyttä osakaskuntaa.

Kalasto ja kalastus

Aikaisempia kalatalousselvityksiä on tehty mm. Iso-Tainijoen kalastuksesta ja kalastosta. Vuonna 2002 tehtiin selvitys Arctic Platinum Partnership´in Suhangon kaivoshankkeen vesien vaihtoehtoisten purkuvesistöjen kalastuksesta ja kalansaaliista. Selvitykseen kuului osana myös koko Iso- Tainijoki Tainijärveltä Simojoelle asti. Tuolloin Iso-Tainijoen kalastuksesta haastateltiin postitse 49 rantatilanomistajaa sekä ns. ykkösosoitteettomalla tiedustelulla 30 Iso-Tainijokivarren lähistön asuintaloutta. Myös Simojoen kalastusta selvitettiin Takaojan ja Hiiskuanojan välisellä alueella. Simojoen vuoden 2001 ravustusta ja rapusaalista arvioitiin Simojoella rapuja ostaneen henkilön tietojen perusteella.

Rantojen ja vesistönkäyttötiedustelun yhteydessä tiedusteltiin kalastuksesta koko Iso-Tainijoella sekä sen suun alapuolisella Simojoella Sankaojalle asti. Tiedustelut tehtiin talouskohtaisena postikyselynä oletetun vaikutus- alueen tilanomistajille. Lomakkeet lähetettiin yhteensä 36 tilan osalta 47 ti- lanomistajatalouteen, joista 24 tilanomistajan osalta saatiin vastaus eli vas- tausprosentti oli 51. Saalistietoja saatiin 14 taloudelta. Kalastaneista valtaosa oli pyytänyt Iso-Tainijokisuun alapuolisella Simojoella (12 kpl). Iso- Tainijoessa oli kalastanut 5 henkilöä ja latvaosalla Tainijärvellä 1 henkilö.

Simojoella kalastuspäiviä kertyi eniten vuoden 2003 kesä-, heinä- ja elo- kuulle. Iso-Tainijoella kalastettiin selvästi vähemmän.

Iso-Tainijoen alaosilla kalasti 5 taloutta, joista 3 sai saaliiksi haukea ja ahventa yhteensä 21 kg. Vuonna 2002 Iso-Tainijoella tehdyssä tiedustelussa

(14)

saalistietoja saatiin kaikilta 20 taloudelta, joiden kokonaissaalis oli 582 kg (keskisaalis 29 kg/talous). Tärkeimmät saalislajit olivat hauki (43 %), ahven (34 %) ja särki (19 %). Harjuksen osuus oli vain 5 %. Taimenta ei esiintynyt saaliissa ollenkaan. Valtaosa kokonaissaaliista saatiin heittokalastusväli- neillä, katiskoilla ja ongella, jotka olivat selvästi myös yleisimmin käytettyjä pyydyksiä.

Simojoella kalastaneiden 12 talouden kokonaissaalis oli 239 kg, haukea oli 34 %, ahventa 23 % ja särkikaloja 18 %. Lohen sukuisten lajien osuus oli yhteensä 9 % ja eniten saatiin lohta. Valtaosa kokonaissaaliista saatiin verkolla, katiskalla ja heittokalastusvälineillä. Lajisuhteiltaan kokonaissaalis oli varsin samansuuntainen kuin jokivartta ylempänä Hiiskuanojan ja Taka- ojan välisellä Simojoella vuonna 2002.

Vain yksi talouksista oli ravustanut Iso-Tainijokisuun alapuolisella Simojoel- la 5 merralla saamatta kuitenkaan saalista. Erään Simojoelta v. 2001 rapuja suoraan pyytäjiltä ostaneen henkilön arvion mukaan Iso-Tainijokisuun alapuolinen alue ei kuulu Simojoen merkittävimpiin rapualueisiin. Run- saimmin henkilö osti kyseisenä vuonna kappalemääräisesti eniten rapuja Iso-Tainijoen yläpuolisilta alueilta. Vuoden 2002 syksyllä rapukanta Simo- joella romahti ja rapunäytteitä lähetettiin Ouluun Eläinlääkintä- ja elintarvi- kelaitoksen laboratorioon. Rapuruttoa tai muita infektioita näytteissä ei kuitenkaan havaittu. Hakijan mukaan Iso-Tainijoen rapukanta menetettiin metsä- ja suo-ojitusten myötä ilmeisesti 1980-luvulla.

Muu vesistön ja rantojen käyttö

Kahdella tilalla oli käytössä kaivo, josta otettiin ruoka-, sauna- ja kasteluvesi. Simojoen vettä käytettiin lisäksi ruokavetenä yhdessä kesämökkitalou- dessa. Lisäksi Iso-Tainijoen ja Simojoen vettä käytettiin saunavetenä (6 ), kasteluvetenä (9) uintivetenä (15). Alueen rantoja käytettiin lisäksi metsäs- tykseen (5), kalastukseen (14), metsänhoitoon (3) sekä yleisemmin virkis- täytymiseen (12). Yhdellä Simojokivarren tilalla harjoitettiin matkailutoimin- taa.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Iso-Tuohiaavan kuivatusvesistä johtuvat Simojoessa ilmenevät vedenlaadun muutokset ovat hyvin vähäisiä eikä niillä ole merkitystä joen eliöstölle tai veden käyttökelpoisuudelle. Iso-Tuohiaavan turvetuotanto ja kuormitus ei muodosta estettä Simojoen suojelulle koskiensuojelulain mukaan eikä myöskään vaaranna suojelun tarkoitusta Simojoessa, joka kuuluu valtioneuvoston päätöksessä Natura 2000 -verkostoon ehdottamiin kohteisiin.

Koska luontoon yleensä ja suojeluun kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat todennäköisesti vähäiset, ei hakijan mielestä luonnonsuojelulain 65

§:n tarkoittamaa arviointia ole tarpeen tehdä.

Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen

Turvetuotantoalueella olevien kuivatusjärjestelmien tarkoituksena on johtaa alueen sade- ja sulamisvedet pois alueelta riittävän tehokkaasti, jotta tuotantokenttien kantavuus pysyisi riittävänä ja turpeen kuivuminen tuotan-

(15)

tokentällä olisi nopeaa. Toiminnan vaikutuksena maaperään on turveker- roksen poistuminen tuotantoalueelta.

Poltto- ja voiteluaineiden sekä jäteöljyjen käytössä ja säilytyksessä on noudatettava erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta, jotta päästöjä maaperään ei synny.

Lähin pohjavesialue on noin 5 kilometrin päässä, joten toiminnalla ei ole vaikutuksia pohjaveteen.

Vaikutukset pintavesiin

Iso-Tuohiaavan vaikutuksia vesistön ainepitoisuuksiin on arvioitu kuormituksen laimentumisena vesistön koko virtaamaan täydessä tuotantolaajuu- dessa. Laskennassa käytetyt virtaamatiedot ilmenevät edellä kohdassa

"Vesistökuvaus".

Arvio laskeutusaltaallisen Iso-Tuohiaavan turvetuotannon vaikutuksista alapuolisessa vesistössä nykyisellä (75 ha) ja tulevalla (50 ha) pinta-alalla:

Bruttovesistövaikutukset 75 ha Ka mg/l

COD_Mn mg/l

Kok.N µg/l

NH₄-N µg/l

Kok.P µg/l

PO₄-P µgl Iso-Tuohiaapa tuotantokausi 2,3 6,8 678 327 11,9 4,0

rankkasade 5,7 11,9 956 493 20,7 8,4 Iso-Tainijokisuu tuotantokausi <0,1 <0,1 8,1 3,9 <1 <1

rankkasade <0,1 <0,1 11,95 6,2 <1 <1 Simojoki Tainij. kohdalla tuotantokausi <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 1,2 <1 <1 <1 Nettovesistövaikutukset 75 ha Ka

mg/l

COD_Mn mg/l

Kok.N µg/l

NH₄-N µg/l

Kok.P µg/l

PO₄-P µgl Iso-Tuohiaapa tuotantokausi 1,2 2,5 562 325 6,7 3,4

rankkasade <0,1 <0,1 10,3 6,1 <1 <1 Simojoki Tainij. kohdalla tuotantokausi <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 1,05 <1 <1 <1 Bruttovesistövaikutukset 50 ha Ka

mg/l

CODMn

mg/l

Kok.N µg/l

NH4-N µg/l

Kok.P µg/l

PO4-P µgl Iso-Tuohiaapa Tuotantokausi 1,6 4,6 461 222 8,1 2,7

rankkasade <0,1 <0,1 8,0 4,1 <1 <1 Simojoki Tainij. kohdalla tuotantokausi <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 Nettovesistövaikutukset 50 ha Ka

mg/l

CODMn

mg/l

Kok.N µg/l

NH4-N µg/l

Kok.P µg/l

PO4-P µgl Iso-Tuohiaapa tuotantokausi 0,8 1,7 382 221 4,6 2,3

rankkasade <0,1 <0,1 6,9 4,1 <1 <1 Simojoki Tainij. kohdalla tuotantokausi <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1

(16)

Arvio pintavalutuskentällisen Iso-Tuohiaavan turvetuotannon vaikutuksista alapuolisessa vesistössä tulevalla pinta-alalla (50 ha):

Bruttovesistövaikutukset 50 ha Ka mg/l

COD_Mn mg/l

Kok.N µg/l

NH₄-N µg/l

Kok.P µg/l

PO₄-P µgl Iso-Tuohiaapa Tuotantokausi 0,9 5,9 266 42 10 2,5

rankkasade <0,1 <0,1 3,0 1,2 <1 <1 Simojoki Tainij. kohdalla tuotantokausi <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 Nettovesistövaikutukset 50 ha Ka

mg/l

CODMn

mg/l

Kok.N µg/l

NH4-N µg/l

Kok.P µg/l

PO4-P µgl Iso-Tuohiaapa tuotantokausi 0,3 1,5 183 43 5,9 0,8

rankkasade <0,1 <0,1 1,9 1,1 <1 <1 Simojoki Tainij. kohdalla tuotantokausi <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1 rankkasade <0,1 <0,1 <1 <1 <1 <1

Laskennalliset vaikutukset pitoisuustasoon ovat havaittavissa Iso- Tainijoessa kokonaistypen ja ammoniumtypen osalta. Simojoessa vaikutuksia ei ole juurikaan mitattavissa.

Virtaamat kasvavat tuotantokaudella vain alle 1 %:n luonnontilaiseen suo- alueeseen verrattuna. Koska vaikutukset virtaamiin jäävät suhteellisen pieniksi, jäävät myös vedenkorkeusvaihtelut vesistössä vähäisiksi. Iso- Tuohiaavan vaikutukset alapuolisen Iso-Tainijoen virtaamiin ovat merkityk- settömiä jopa kesän rankkasateiden aikana.

Vaikutukset kalatalouteen

Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueen vesiensuojelumenetelmien toimiessa normaalisti turvetuotannon aiheuttamat vaikutukset rajoittuvat Iso- Tainijokeen ja ovat enää vähäisiä Simojoella.

Iso-Tainijoen valuma-alueen vesi on luonnostaan ajoittain rautapitoista, mistä johtuen vesi on ruskeaa ja mm. verkkopyydykset voivat likaantua ta- vanomaista herkemmin Simojoessa Iso-Tainijoen suun alapuolella.

Iso-Tainijoen saalislajisto on valtaosin vähempiarvoisia lajeja kuten haukea, ahventa ja särkeä. Lohensukuisista lajeista esiintynee luontaisesti harjusta, mutta kanta lienee kalastustiedustelun perusteella heikko. Aivan Iso-Tainijoen suulla olevalla Suukoskella voi olla merkitystä harjuksen poi- kastuotannon kannalta. Lähellä olevissa pääasiassa pohjoisesta laskevis- sa muutamissa sivujoissa ja -puroissa on sähkökalastuksissa tavattu lohen ja harjuksen poikasia, mutta ei taimenta.

Iso-Tainijokisuun alapuolisella Simojoella rapukanta ei ole pyynnin kannalta merkittävä. Rapukanta on heikentynyt 10 vuoden aikana. Osakaskun- nan alueella pyyntiä on rajoitettu siten, että ravustuslupia myönnetään vain osakaskunnan jäsenille ja mertamäärä on enintään 5/jäsen. Vuosittaiset saaliit alueella ovat nykyään vähäiset. Ravustuksen kannalta selvästi mer- kittävämmät alueet Simojoessa sijaitsevat Iso-Tainijokisuun yläpuolisilla alueilla.

(17)

Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus

Tuulen nopeuden ollessa vähintään 10 m/s turvetuotanto keskeytetään, millä ehkäistään myös pölypäästöjen leviämistä. Lisäksi kesällä vallitsevat tuulensuunnat ovat etelään tai länteen, mikä osaltaan vähentää mahdollisia pölyhaittoja asutukselle. Asutuksen suuntaan pohjoiseen käyvän pohjoistuulen aikana sääolot ovat yleensä sellaiset, että tuotanto ei ole käyn- nissä.

Hakijan mukaan on epätodennäköistä, että turvetuotanto aiheuttaisi pöly- haittaa edes lähimmälle, 1,7 kilometrin päässä tuotantoalueelta eteläkaak- koon sijaitsevalla asutuksella.

Kuljetuksen aikana tapahtuvaa pölyn leviämistä ehkäistään turvekuormien huolellisella peittämisellä.

Iso-Tainijokeen ja Vähä-Tainijokeen turvepölyä kulkeutuu todennäköisesti ilman kautta, mutta vesistön ravinnekuormitukseen ei ilmassa kulkeutu- neella turvepölyllä ole sanottavaa vaikutusta.

Melun ja tärinän vaikutukset

Turvetuotannon ei oleteta aiheuttavan meluhaittoja asutukselle. Lisäksi ke- säaikaan vallitsevat tuulensuunnat osaltaan vähentävät mahdollisia meluhaittoja asutukselle, minkä lisäksi pohjoistuulen aikana tuotanto ei yleensä ole käynnissä.

Iso-Tuohiaavan turverekkojen liikennöinti ei aiheuta olennaista muutosta kyseisten kuljetusreitin teiden liikennemääriin.

Muut vaikutukset

Pintavalutuskenttää lukuun ottamatta tuotantoalue ja vesiensuojelurakenteet on otettu jo käyttöön, joten toiminnalla ei ole enää merkittäviä maise- mavaikutuksia.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Tarkkailun järjestäminen

Vuosina 1986–1994 Iso-Tuohiaavan kuormitus- ja vesistötarkkailu suori- tettiin Lapin vesipiirin vesitoimiston hyväksymän ohjelman (14.6.1985, kirje nro 5/500 Lav 1985) mukaisesti. Kuormitus- ja vesistötarkkailussa näytteitä otettiin neljä kertaa vuodessa talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä. Suolla ei tuolloin suoritettu säännöllisiä virtaamanmittauksia, joten kuormitustark- kailunäytteiden tuloksia on tarkasteltu pitoisuuksien perusteella. Vastai- suudessa Iso-Tuohiaavalta laskevien vesien virtaama mitataan pintavalu- tuskentän alaosaan vesien purkukohtaan rakennettavalla mittapadolla, jo- hon asennetaan sulan kauden ajaksi jatkuvatoiminen virtaamamittari.

Lapin ympäristökeskuksen alueella tuotannossa olevien soiden kuormitus- tarkkailu on vuoden 1994 lopulta alkaen toteutettu keskitetysti. Tarkkailun pääperiaate on, että osa soista kuuluu käytännön tarkkailun piiriin ja muiden soiden kuormitus lasketaan tarkkailusoiden aineiston perusteella.

(18)

Tarkkailun tulokset on raportoitu vuosittain kuormitus- ja vesistötarkkailun yhteenvetoraporteissa. Vuonna 2003 Iso-Tuohiaapa oli Lapin ympäristö- keskuksen alueen turvetuotantosoiden yhteistarkkailusuona.

Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailun tarkoituksena on antaa päästötarkkailulle taustatietoja.

Siihen kuuluu kuormitukseen liittyviä tietojen hankinta sekä vesiensuojelu- järjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttötarkkailun apuna pidetään päivä- kirjaa.

Hakijan mukaan tuotannonaikaista käyttötarkkailua suorittaa Simon Turve- jaloste Oy:n henkilökunta. Käyttötarkkailuun sisältyy virtaamien havain- nointi ja kirjaus. Virtaamamittaus suoritetaan mittapadolta viikoittain tuo- tantoaikoina. Tulva-aikoina ja poikkeuksellisen voimakkaiden sateiden aikana mittaus suoritetaan päivittäin. Lisäksi tehdään tarvittavat toimenpiteet kuten ojien puhdistus, pintapölyn poisto, ja lietteenkeräilyaltaiden puhdistus, joilla voidaan vaikuttaa valumavesien laatuun. Tiedot merkitään tark- kailupäiväkirjaan.

Tarkkailupäiväkirjaa säilytetään ja esitetään pyydettäessä valvontaviran- omaisille.

Päästö- ja vaikutustarkkailu

Hakija on esittänyt, että Iso-Tuohiaavan vesistöä koskeva päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän Lapin alueen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Hakijan mukaan Iso-Tuohiaavalla ei ole tarkkailtu toiminnan pöly- ja melu- vaikutuksia ei ole tarkkailtu, eikä tarkkailulle ole perusteita vastaisuudessa- kaan, koska yksittäisen suon pöly- ja melutarkkailun suorittaminen on suhteellisen kallista. Lisäksi teoreettisen tarkastelun pohjalta on epätodennä- köistä, että pöly- tai meluhaittoja esiintyisi.

Liikennetarkkailua ei ole järjestetty, koska teoreettisella tarkastelulla voidaan arvioida suuntaa antavasti vuotuinen liikennemäärä ja sen mahdollisesti aiheuttamat vaikutukset.

Kalataloustarkkailu

Iso-Tuohiaavalla ei ole ollut toimintansa aikana erityistä kalataloustarkkai- luvelvoitetta. Hankealueen läheisyydessä on myös muita turvetuotantoalueita kuten Vähä-Tainijokeen vetensä laskeva Latva-Lyypäkinaapa. Ylem- pänä Simojoella on kalataloustarkkailuvelvollisia turvetuotantoalueita mm.

Varesaapa ja Lumiaapa, joiden kalastustiedustelualue on ulottunut Tainijo- kisuulle asti. Hakija on esittänyt, että Iso-Tuohiaavan päästöjen vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon voitaisiin tarkkailla esimerkiksi Varesaavan ja Lumiaavan kalataloustarkkailun yhteydessä.

Raportointi

Tarkkailun tulokset on esitetty raportoitavaksi Lapin turvetuottajien yhteis- tarkkailutulosten yhteydessä.

(19)

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Työmaan paloturvallisuus

Suurin riski turvetuotantoalueella on tulipalo. Iso-Tuohiaavalla noudatetaan sisäasiainministeriön pelastusosaston 26.4.2004 antamaa ohjetta turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Palontorjuntaa varten Iso-Tuohiaavan tuotantokenttien ympärille on rakennettu 12 kpl tilavuudeltaan vähintään 10 m³:n sammutusvesiallasta, joissa ei saa olla läpivirtausta. Kaikille altaille on kulkuyhteys tuotantokentiltä ja auma-alueilta. Lisäksi sammutusvesiva- rastoina toimii saostusallas. Ehtymättömänä vesilähteenä on Iso- Tuohiaavan itäpuolinen Iso-Tainijoki.

Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen tu- lipaloriskin vuoksi sekä pölypäästöjen leviämisen ehkäisemiseksi.

Muut riskit ja häiriötilanteet

Turvetuotantotoimintaan liittyviä muita riskejä ovat kuivatus- ja vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäi- liöiden vuodot.

Turvetuotantoalueen rakenteiden ja laitteiden kuntoa seurataan säännölli- sesti ja havaitut epäkohdat korjataan välittömästi.

Polttoaineiden ja öljyjen varastoinnissa, tankkauksissa ja muussakin toiminnassa noudatetaan erityistä huolellisuutta. Öljyvuotojen varalle alueella on turvetta imeyttämistä varten. Mikäli isompia vuotoja sattuu, niistä ilmoi- tetaan asianomaiselle viranomaiselle.

Ympäristövahinkovakuutus

Simon Turvejaloste Oy:llä on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus.

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET

Kalataloudelliset velvoitteet

Iso-Tuohiaavalla ei ole ollut toimintansa aikana kalanistutusvelvoitteita. Iso- Tuohiaavan vaikutukset kohdistuvat Tainijokisuun alaosille ja suolle rakennettavan pintavalutuskentän ansiosta päästöistä aiheutuvat vaikutukset kalastoon ovat ilmeisen pienet. Rapukantaa Iso-Tainijoella ei ole. Joen alaosilla on lohensukuisista lajeista harjuksen poikastuotantoa, mutta kevät- kutuisena lajina sille ei arvioida olevan turvetuotannosta juurikaan haittaa.

Näin ollen hakija ei ole katsonut kalanistutusvelvoitetta aiheelliseksi.

Korvaukset

Turvetuotannon yhteistarkkailussa mitatuilla ominaiskuormituksilla laskien suunnitellun Iso-Tuohiaavan turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen vesistövaikutukset ovat Iso-Tainijoessa hyvin vähäisiä. Iso-Tuohiaavan ei voida katsoa vaikuttavan ovat Iso-Tainijoen veden laatuun tai käyttökelpoi-

(20)

suuteen suuresti. Suon vaikutukset ovat Iso-Tainijoen virtaamiin ovat myös olemattomia, eivätkä siten aiheuta rantojen vettymistä tai haittaa esim.

metsätaloudelle. Edellä lausutun perusteella Iso-Tuohiaavan turvetuotannosta ei ole arvioitu aiheutuvan korvattavaa tai kompensoitavaa vahinkoa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakija on täydentänyt hakemustaan 15.10.2003 Iso-Tuohiaavan vesiensuojelun tehostamissuunnitelmalla sekä 8.1.2004 muun muassa tiedoilla Iso-Tainijoen veden laadusta vuoden 1994 jälkeen käytettävissä olevilla tiedoilla sekä arviolla hankkeen vaikutuksista Natura 2000 -ohjelmaan eh- dotettuun Simojokeen.

Hakijan edustaja on 18.8.2004 puhelimitse ilmoittanut, että hakija on saa- nut hallintaansa pintavalutuskentän rakentamista varten tarvittavan alueen.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Simon kunnassa 3.2.–4.3.2004 sekä erityistiedok- siantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 3.2.2004 sanomalehti Pohjolan Sanomissa. Ympäristölupavirasto on pyy- tänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Simon kunnalta ja kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselta.

Lausunnot

1. Lapin ympäristökeskus

Maankäyttö, suojelualueet ja muut arvokkaat alueet

Ympäristökeskus on todennut, että Lapissa suoritetun luonnonsuojelulli- sesti ja kalataloudellisesti arvokkaidenpienvesien inventoinnin (Raatikai- nen, H. 1995) mukaan hankealueen lähellä ei ole mainitunlaisia pienvesiä.

Hankealueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Länsi-Lapin seutukaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 25.02.2003) Iso-Tuohiaavan alue on osoitettu merkinnällä EO 2539, tuotannossa oleva turvealue. EO- merkinnällä osoitetaan alueita soran, turpeen tai muiden ainesten ottoa varten. Kaavassa alueelle on osoitettu ulkoilureitti. Ympäristökeskuksen tiedon mukaan reittiä ei ole kuitenkaan rakennettu. Suota ympäröivät alueet on osoitettu merkinnällä M 4504. Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouteen tarkoitettuja alueita.

Iso-Tuohiaapa sijaitsee Suomen Natura 2000 -verkostoehdotukseen sisäl- tyvällä Simojoen vesistöalueella (FI 130 1613). Turvetuotantoalueen välit- tömässä läheisyydessä ei ole muita luonnonsuojelualueita. Ympäristöhal- linnon rekistereiden mukaan alueella ei ole uhanalaisia lajeja eikä suurten petolintujen pesiä.

(21)

Natura-arviointi

Hakija on päätynyt siihen, että varsinaista luonnonsuojelulain 65 §:n mu- kaista arviointia hankkeen vaikutuksista ei tarvitse tehdä. Hakija on perus- tellut näkemystään muun muassa viittaamalla hakemuksessa esitettyyn selvitykseen kuivatusvesien vaikutuksista vesistössä, jonka mukaan Simo- joessa ilmenevät veden laadun muutokset ovat hyvin vähäisiä eikä niillä ole merkitystä joen eliöstölle tai veden käyttökelpoisuudelle. Iso- Tuohiaavan turvetuotanto ja kuormitus ei muodosta estettä Simojoen suojelulle koskiensuojelulain mukaan eikä myöskään vaaranna suojelun tarkoitusta Simojoessa, joka kuuluu valtioneuvoston päätöksessä Natura 2000-verkostoon ehdottamiin kohteisiin.

Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa suoritettuun tarveharkin- taan.

Ympäristöluvassa huomioon otettavat seikat

Tuotantoalueella toteutuu parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate edel- lyttäen, että pintavalutuskenttä toimii suunnitellulla tavalla. Rakennettavan pintavalutuskentän käyttöönotosta on ilmoitettava Lapin ympäristökeskuk- selle, ja kentän toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti.

Tuotantoalueen vesiensuojelua on jatkettava kunnes alue siirtyy uuteen käyttöön. Jos lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesiensuojelu- järjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on muutoksista ilmoitettava etukä- teen Lapin ympäristökeskukselle.

Luvassa on tarpeen määrätä lupaehtojen tarkistamisajankohta siten, että pääosa Simojoen valuma-alueella toimivien tuotantosoiden lupamääräyk- set tulevat tarkistettavaksi samanaikaisesti vuoden 2010 loppuun mennes- sä.

Käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä vuosittain tiedot milloin pumppaus on aloitettu ja lopetettu. Käyttöpäiväkirjasta tulee laatia vuosiyhteenveto, joka toimitetaan vuosittain päästötarkkailuraportin laatijalle ja viranomaisille.

Koosteet käyttöpäiväkirjoista tulee liittää seuraavaan lupaehtojen tarkista- mishakemukseen. Päästö- ja vesistötarkkailu voidaan järjestää hakijan esityksen mukaisesti.

2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että toiminnan vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon on tarkkailtava Lapin TE-keskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Tämä on tarpeen, koska Iso-Tuohiaavalla tuotanto jatkuu vielä 10 vuotta ja lähialueilla on muitakin turvetuotantoalueita.

Kalataloustarkkailu voidaan yhdistää alueella nykyisiin tehtäviin muihin tarkkailuihin.

3. Simon kunta

Simon kunnanhallitus on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.

(22)

Muistutukset ja mielipiteet

4. AA ja BB

AA:n ja BB:n (Ala-Sankala RN:o 18:2 ja Koivula RN:o 18:35) mukaan Si- mojoen rapukanta oli runsaimmillaan vuosina 1960-1990, jolloin rapusaa- liilla oli myös taloudellista merkitystä. Vuoden 1990 jälkeen rapukanta on jatkuvasti vähentynyt siten, että kanta näyttää häviävän. Vuoden 2003 syksyllä pyynti tuotto ainoastaan kolme rapua.

Hakija ja muut turvetuotannon harjoittajat pitäisi korvauksena velvoittaa tut- kituttamaan, mistä jokiravun vähäinen kanta tai häviäminen Simojoesta johtuu. Tutkimuksen voisi suorittaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tai Oulun yliopisto.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Ympäristölupavirasto on varannut Simon Turvejaloste Oy:lle tilaisuuden antaa vastineensa lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Vastine on toimitettu ympäristölupavirastoon 29.4.2004.

Muistuttajien 4. AA ja BB muistutuksen johdosta hakija on todennut, että Simojoella rapusaaliit romahtivat vuonna 2002. Ravustajien huolestuttua asiasta Lapin ympäristökeskus ryhtyi pyyntikauden lopulla selvittämään saaliiden taantumiseen johtaneita syitä.

Selvityksestä laadittu raportti perustui muun muassa katoalueilta pyydetty- jen rapujen laboratoriotutkimukseen sekä ravunpyytäjien, saaliin ostajien ja tutkijoiden haastatteluun sekä Simojoen vedenlaatutietoihin vuodelta 2002 ja myös sitä aikaisemmilta vuosilta. Menetelmiltään selvitystä voidaan pitää suhteellisen kattavana.

Merkittävimmät Simojoen vesistön fosfori- ja typpikuormittajat ovat maa- ja metsätalous. Koko vesistöalueella ihmistoiminnasta johtuva vuotuinen fos- forikuormitus on 8 tonnia, josta maatalouden osuus on 55 %, metsätalou- den 30 %, asutuksen 13 % ja turvetuotannon 2 %. Vuotuinen typpikuormi- tus on 144 tonnia, josta maatalous aiheuttaa 60 %, metsätalous 23 %, asutus 12 % ja turvetuotanto 5 %.

Tutkimusaineiston perusteella vuoden 2002 heikkoon rapusaaliiseen ei voitu osoittaa selkeää syytä. Rapusaaliin taantumisesta tai rapujen häviä- misestä voitiin esittää arvailuja ja oletuksia, mutta tutkimuksessa ei ilmen- nyt mitään sellaista, mikä viittaisi rapukannan taantumisen johtuvan turvetuotannosta.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

YMPÄ RISTÖ LU PAR AT KAI SU

Ympäristölupavirasto myöntää Simon Turvejaloste Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Simon kunnassa sijaitsevalla Iso-Tuohiaavalla sekä turvetuotantoalueen vesien johtamiseen laskuojan kautta Iso-Tainijokeen ja

(23)

edelleen Simojokeen. Iso-Tuohiaavan tuotantoala auma-alueineen on yh- teensä 81 hehtaaria.

Vesien johtamisesta aiheutuvan kalataloudellisen vahingon kompensoimi- seksi määrätään istutusvelvoite. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt vesiin

1. Tuotantoalueelta vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 5 olevan pii- rustuksen

– "Iso-Tuohiaapa. Tuotantosuunnitelma" MK 1:5 000 sekä hakemuksen täydennyksenä toimitettujen piirustusten

– "Iso-Tuohiaapa. Tuotantosuunnitelma" MK 1:5 000, – "Iso-Tuohiaapa. Tuotantosuunnitelma" MK 1:10 000,

– "Iso-Tuohiaapa. Vesiensuojelusuunnitelma. Pintavalutuskenttä"

MK 1:2 000,

– "Iso-Tuohiaapa. Laskeutusallas 1". MK 1:1 000. Pituusleikkaus MK 1:5 000. Pituusleikkaus MK 1:100. Poikkileikkaus MK 1:50. Mitoi- tusarvot,

– "Iso-Tuohiaapa. Kokoojaoja 1 ja 2". Pituusleikkaus MK 1:5 000/1:100 ja

"Iso-Tuohiaapa. Sarkaojan lietesyvennys" Poikkileikkaus MK 1:50. Pi- tuusleikkaus MK 1:100. Lietteenpidätin

mukaisesti ja muutoin hakemuksesta ilmenevästi alapuoliseen vesistöön.

Tuotantoalueen vedet saadaan 1.6.2005 saakka johtaa ympäri vuoden laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta laskuojassa Iso-Tainijokeen.

1.6.2005 lähtien tuotantoalueen vedet on sulan maan aikana, kun pumppujen jäätyminen ei ole esteenä, johdettava laskeutusaltaiden ja pintavalu- tuskentän kautta Iso-Tainijokeen. Muuna aikana vedet saadaan johtaa pin- tavalutuskenttä ohittaen laskeutusaltaiden kautta.

Pintavalutuskentän toimintaa on tarkkailtava. Mahdolliset oikovirtaukset on estettävä padotuksin tai muilla ympäristökeskuksen hyväksymillä toimenpi- teillä.

2. Sarkaojissa tulee olla lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteput- ket. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalu- eesta eristysojilla, jotka on varustettu lietettä keräävin rakentein. Auma- alueiden ja ojien väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin.

3. Pintavalutuskentän rakentamisen aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava ennakolta Lapin ympäristökeskukselle.

(24)

Kaikki vesiensuojelurakenteet on tehtävä ja otettava käyttöön 1.6.2005 mennessä. Tuotantotoiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi.

4. Toiminnassa muodostuvat kaivumaat on tasattava ja muotoiltava ympä- ristöön soveltuviksi ja siten, että ei jää haitallisia vettymisalueita. Tarpee- tonta laskuojan perkausta ja kivennäismaahan ulottuvaa kaivua on vältet- tävä. Kunnossapitoyöt on muutoinkin tehtävä niin ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

5. Vesiensuojelurakenteisiin saadaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityisen tai yleisen edun kannalta. Muutokset on tehtävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

6. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet sekä turvetuotantoalueen vesien las- kuojat on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöl- lisesti. Altaat ja syvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähin- tään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Rakenteiden ja laitteiden toimivuudesta ja altaiden sekä syvennysten tyhjennyksestä on annettava tarvittavat tiedot ympäristökeskukselle.

7. Jos Iso-Tuohiaavalla on tarpeen tehdä massansiirtoja, tulee niitä ja niihin liittyviä vesiensuojelurakenteita koskevat suunnitelmat esittää ennak- koon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.

Päästöt ilmaan ja melu

8. Tuotantotoimet on suunniteltava ja ajoitettava niin, että pölyä ei leviä tarpeettomasti ympäristöön. Tuotantoalueella tulee olla käytössä tuulipussi.

Kun tuulen nopeus on yli 10 m/s, tuotantotoimet on keskeytettävä.

Pölyn leviäminen Iso-Tainijokeen ja Vähä-Tainijokeen tulee estää tarvittaessa keskeyttämällä työt lähilohkoilla silloin kun tuuli käy tuotantoalueelta vesistöihin päin.

Turpeen varastointi ja kuljetus on järjestettävä niin, että pölypäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Turvetuotanto ja varastotoiminnot on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

9. Jätehuolto on järjestettävä Simon kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti sekä muutoinkin asianmukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava vas- taanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottoon. Luovutettaessa ongel- majätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirtoasiakirja.

Varastointi

10. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt on säilytettävä siten, että vuodot maaperään ja vesiin estetään.

Polttoaineet on säilytettävä kaksivaippaisissa säiliöissä tai muutoin varmis- tauduttava siitä, että polttoainetta ei pääse vuototapauksissa maaperään.

(25)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

11. Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä paloaltaita siten, että alueella käytössä olevalla kalustolla voidaan tulta torjua kaikkialla tuotantoalueella. Lisäksi alueella on oltava osoitettuna yksi ns. ehtymätön vesilähde, josta tuotantokauden aikana saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa.

12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Simon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa jär- jestettävä niiden edellyttämä tarkkailu.

Toiminnan lopettaminen

13. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesien johtamisjär- jestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on niistä ennakolta ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistuvien lohkojen vesiensuojelutoimia on jatkettava, kunnes toiminta ei enää sanottavasti aiheuta vesistö- kuormitusta. Vesiensuojelutoimia ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tuotannon lopettamisesta tai alueelle on saatu kasvustopeite.

14. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyt- täväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämis- tä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta.

Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta sekä niiden toiminnan päättymisen jälkeen mahdollisesti aiheutu- vien vesistön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista luvan saaja on vastuussa.

Vastaava suunnitelma on esitettävä myös, jos lupakauden aikana huomat- tava osa alueesta poistuu tuotannosta ja kyseisellä alueella tehdään muutoksia vesien johtamis- ja vesiensuojelujärjestelyihin.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

15.Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön ja järjestettävä käyttö- ja päästö- tarkkailu sekä raportointi tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.

Ennen päästötarkkailun aloittamista on tuotantoalueelta johdettavien vesien laskuojaan pintavalutuskentän alapuolelle rakennettava Lapin ympäris- tökeskuksen hyväksymä mittapato, jonka yhteydessä on sulan maan aikana oltava toiminnassa jatkuvatoiminen virtaamamittari.

Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa ja raportointia voidaan päätöksen lain- voimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa havaintoaikojen ja -paikkojen sekä mittausten, määritysten ja raportoinnin osalta.

Vaikutustarkkailun vesistötarkkailu on tehtävä Lapin ympäristökeskuksen määräämällä tavalla.

(26)

Kalataloustarkkailu on tehtävä Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen mää- räämällä tavalla.

Kalatalousmääräys

16. Luvan saajan on istutettava vuosittain Iso-Tainijokeen lähinnä Suukos- keen vähintään 30 vähintään 20 cm:n mittaista meri- tai järvitaimenen poi- kasta. Istutukset voidaan yhdistää ja jaksottaa muiden kalatalousvelvoittei- den kanssa Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.

Istukkaiden lajia, kokoa ja määrää voidaan muuttaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla siten, että kalanhoidon tulos ei huonone.

Vesialueen osakaskuntaa ja metsähallitusta on kuultava velvoitetta toteu- tettaessa ja muutettaessa.

Istutukset on tehtävä ensimmäisen kerran vuonna 2005. Ennen istutusten aloittamista istutussuunnitelma on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksyttäväksi.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koske- van hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheu- tetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.

RATKAISUN PERUSTELUT

Ympäristöluvan harkinnan perusteet

Mikäli hakemuksessa tarkoitettua toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Toiminnan pääasiallisella vaikutusalueella Iso-Tainijoessa ei ole erityisesti suojeltavia lajeja tai muita erityisiä luontoarvoja. Simojoessa toiminnan vaikutukset ovat enää verrattain vähäiset ja rajoittuvat suhteellisen suppealle alueelle. Simojoki on ehdotettu hyväksyttäväksi Suomen Natura 2000 -verkostoon edustamaan harvoja luonnontilaisia rakentamattomia kes- kisuuria jokivesistöjä Suomessa. Simojoen pääuoman luonnontila on arvo- tettu kirjaimella B, eli hyvä. Simojoki on Torniojoen ja Kiiminkijoen ohella ainoita jokivesistöjä, joihin Itämeren lohi nousee vielä kudulle.

Natura 2000 -verkoston oikeusvaikutuksista valtioneuvoston päätöksessä 20.8.1998 on todettu muun muassa, ettei suojeluohjelman hyväksyminen vaikuta alueen käyttöä koskeviin voimassa oleviin lupiin. Turvetuotannon osalta on todettu, että suojelun kannalta riittävän tehokkaasti käsitellyt tuotantoalueen kuivatusvedet voidaan johtaa tällaisilta alueilta myös Natura

(27)

2000 -verkostoon kuuluvaan vesistöalueeseen tai suojelusuolle. Uusien, käyttöön otettavien turvetuotantoalueiden lupaharkinnassa noudatetaan valtioneuvoston päätöksen mukaan luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:n sään- nöksiä.

Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueella tuotanto on aloitettu vuonna 1984.

Kuivatusvesien johtamiselle ei aiemmin ole haettu vesioikeuden lupaa tai ympäristölupaa. Tästä syystä Iso-Tuohiaavan turvetuotantoa on lupaharkinnassa arvioitava kuten uutta, käyttöön otettavaa tuotantoaluetta, jolloin luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:n säännökset on otettava huomioon lupaharkinnassa.

Ottaen huomioon Iso-Tuohiaavan turvetuotantoalueella toteutetut ja tässä päätöksessä vesiensuojelun tehostamiseksi annettavat määräykset sekä vesien johtaminen laskuojassa ja Iso-Tainijoessa ennen Simojokea, ympä- ristölupavirasto arvioi, että hanke ei luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoite- tulla tavalla merkittävästi heikennä Simojoen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi se on ehdotettu hyväksyttäväksi Natura 2000 -verkostoon.

Iso-Tuohiaavalta johdettavat vedet eivät ennalta arvioiden aiheuta niin merkittäviä vaikutuksia, että lupaa ei voitaisi myöntää. Toiminnasta voi aiheutua melua lähinnä toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä, missä ei ole asutusta tai muita häiriintyviä kohteita. Pölyämistä voi aiheutua kau- empanakin tuotantotoiminnan luonteesta ja sääoloista riippuen. Ympäris- tön maankäyttö huomioon ottaen ei pölystä ennakolta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa.

Kun otetaan huomioon Iso-Tuohiaavan ja sen ympäristön tila ja käyttö, tuotantoalueelta tulevien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen tässä pää- töksessä asetettava vesiensuojelun tehostamisvelvoite mukaan lukien, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, erityisten luon- nonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.

Lupamääräysten perustelut

Vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavat määräykset ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisia, kun tuotantoalueelta johdettavien vesien puhdistamisessa otetaan käyttöön pintavalutus. Koska vedet joudutaan maasto-olosuhteista johtuen pumppaamaan pintavalutus- kentälle, velvoite koskee sulan maan aikaa, jolloin pumppujen jäätyminen ei ole esteenä pintavalutuksen käyttämiselle. Tästä johtuen muuna aikana vedet saadaan johtaa pintavalutuskenttä ohittaen laskeutusaltaiden kautta.

Koska tuotantoalueen läheisyydessä ei ole erityisiä luontoarvoja, asutusta eikä sellaista maankäyttöä, joka voisi häiriintyä tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä, näitä koskeva lupamääräys 8. sekä muut yleisluontoiset määräykset ovat riittävät.

Häiriötilanteita varten annetaan tavanomaiset varautumismääräykset. Yksi- tyiskohtaisten määräysten tai ohjeiden antaminen kuuluu asianomaisille viranomaisille.

Muut määräykset annetaan valvonnallisista syistä.

(28)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin (506/2002) mukaan muun muassa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta ja raportoinnista on annettava määräykset lupapäätöksessä.

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristö- riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäris- töä kuormittavaa toimintaa harjoittavan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten syntymisen kannalta keskeisimmässä ase- massa.

Tarkkailua koskeva määräys sisältää käyttö- ja päästötarkkailun. Käyttö- tarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamää- räysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi.

Päätöksen liitteenä 2 oleva päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuotta- maan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa.

Vaikutustarkkailun vesistötarkkailu tulee tehdä Lapin ympäristökeskuksen määräämällä tavalla, kuten hakemuksessa on esitetty, jolloin tarkkailuohjelma voidaan liittää osaksi vesistön yhteistarkkailua.

Lapin ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa.

Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista.

Kalatalousmääräys

Hakemusasiakirjoissa esitetyn laskennallisen arvion mukaan Iso- Tuohiaavan vaikutukset vastaanottavassa vesistössä ovat verrattain vä- häiset. Kuitenkin tarkkailutulosten perusteella Iso-Tuohiaavalta johdetta- vassa vedessä on etenkin rautaa ollut runsaasti. Laskelmiin liittyy merkittä- viä epävarmuustekijöitä erityisesti, koska tuotantoalueelta johdettavia vesien virtaamaa ei mitattu, vaan ne perutustuvat arvioihin. Lisäksi erityisesti tuotantokauden ulkopuolella vesistöön joutuva kuormitus on käytännön ko- kemusten mukaan suurta. Iso-Tuohiaavalla näin on etenkin silloin, kun tuotantoalueelta tulevat vedet käsitellään ainoastaan lasketuksella.

Sanotuista syistä tarkkailutuloksiin perustuvat laskelmat eivät tässä tapa- uksessa ole riittävät osoittamaan Iso-Tuohiaavalta johdettavista vesistä ai- heutuvia vedenlaadun muutoksia.

Ympäristölupavirasto arvioi, että Iso-Tuohiaavan vaikutus on ajoittain havaittavissa Iso-Tainijoen vedenlaadussa selvästi kohonneina pitoisuuksina, mutta Simojoessa vaikutukset ovat todennäköisesti enää vähäisiä.

Iso-Tainijoesta saadaan saaliiksi pääasiassa haukea, ahventa ja särkeä, mutta myös harjusta. Tuotantoalueen koko, toteutetut ja vielä toteutettavat vesiensuojeluratkaisut sekä vedet vastaan ottavan Iso-Tainijoen tila huomioon ottaen toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein hyvitet- tävää tai korvattavaa paikalliskalojen vähenemistä tai pyynnin vaikeutumis- ta.

Selvityksessä päästöjen vaikutuksista kalastoon ja kalastoon on todettu, että Iso-Tainijoen suun tuntumassa sijaitsevalla Suukoskella saattaa olla