LUPAPÄÄTÖS
Nro 20/06/1
Dnro Psy-2004-y-159
Annettu julkipanon jälkeen 14.2.2006
ASIA Keminmaan kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Keminmaa LUVAN HAKIJA Keminmaan kunta
Kunnantie 3
94400 Keminmaa
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 4
TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus toiminnasta ... 5
Jätevesiviemäri ... 5
Jätevedenpuhdistamo... 5
Lietteen käsittely ... 6
Kemikaalien käyttö... 6
Liikennejärjestelyt ... 6
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 7
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 7
Päästöt pintavesiin... 7
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 8
Päästöt ilmaan ... 9
Melu ja tärinä ... 9
Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen ... 9
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 9
Sääolot ja alueen hydrologia... 9
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 10
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 10
Vesistön tila ja käyttö ... 10
Purkuvesistön yleiskuvaus... 10
Veden laatu... 11
Kalatalous ... 12
Rantojen ja vesistön käyttö... 12
Maaperä ja pohjavesiolot ... 12
Muut elinkeinot ja toiminnot ... 13
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 13
Vaikutus pintavesiin ... 13
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 14
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 16
KORVAUKSET ... 17
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 17
Lupahakemuksen täydennykset ... 17
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 17
Lausunnot ... 17
Muistutukset ja mielipiteet... 18
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 19
Neuvottelu... 20
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 20
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 20
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 20
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 20
Päästöt pintavesiin... 20
Päästöt ilmaan ... 21
Melu ... 21
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 21
Varastointi... 22
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 22
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 22
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 22
RATKAISUN PERUSTELUT... 23
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 23
Luvan myöntämisen edellytykset ... 23
Lupamääräysten perustelut ... 23
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 23
Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 24
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 25
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 25
Päätöksen voimassaolo ... 25
Lupamääräysten tarkistaminen ... 26
Korvattavat päätökset ... 26
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 26
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 26
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 26
KÄSITTELYMAKSU... 27U Ratkaisu ... 27
Perustelut... 27
Oikeusohje ... 27
MUUTOKSENHAKU ... 28
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Keminmaan kunta on ympäristölupavirastolle 10.12.2004 toimittamallaan hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Keminmaan kunnan alueella muo- dostuvien jätevesien käsittelyyn nykyisellä jätevedenpuhdistamolla ja käsi- teltyjen jätevesien johtamiseen Kemijokeen hakemukseen liitetyssä suun- nitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Lupaa haetaan Keminmaan kunnan asumajätevesien käsittelyyn Laurilan jätevedenpuhdistamolla ja johtamiseen Kemijokeen. Kysymyksessä on olemassa oleva toiminta.
Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Keminmaan kunnassa Kemijoen Isohaaran pohjoisrannalla ja valtatie nro 4:ltä noin 400 m länteen. Jätevedenpuhdis- tamon alue kuuluu Keminmaan kunnan omistamaan kiinteistöön 241-404- 79-0.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 13 a) kohdan mukaan asu- kasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tar- koitetulla puhdistamolla on oltava ympäristölupa.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 8) kohdan mukaan ympä- ristölupavirasto ratkaisee yhdyskuntajäteveden puhdistamon ympäristölu- pa-asiat, kun viemäröidyn jäteveden määrä on asukasvastineluvultaan yli 4 000.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Toiminnalla on Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 73/74/I mu- kainen lupa. Lupaa on lähinnä laitteiden ja rakenteiden osalta tarkistettu vesioikeuden päätöksellä nro 60/82/1.
Jätevedenpuhdistamon maa-alueella on voimassa asemakaava, ja purku- paikan jokiympäristö kuuluu yleiskaavaan. Yleiskaava on vahvistettu 13.11.2003 ja tullut lainvoimaiseksi 19.12.2003.
TOIMINTA
Y l e is k uv au s to i mi nn a s ta
Jätevedenpuhdistamo on rinnakkaissaostuslaitos. Vuonna 2003 käsitelty jätevesimäärä oli 476 021 m3. Puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputkea pitkin Kemijokeen. Jätevesimäärät ja siten kuormitus tulevat kasvamaan hieman tulevaisuudessa, kun vuoteen 2008 mennessä viemäröinnin piiriin liitetään lisäksi 300 kiinteistöä Keminsuu-Liedakkala -seudulta.
Voimassaolevien lupamääräysten mukaan vesistöön johdettavan jäteve- den BOD7ATU:n tulee olla enintään 25 mg O2/l ja kokonaisfosforipitoisuuden enintään 1,5 mg P/l. Vaadittavat tulokset on saavutettava vuosikeskiarvoi- na. Lupaehdot on saavutettu joka vuosi vuosina 1990 - 2003 sekä BOD7:n että kokonaisfosforin suhteen, ja lähtevän veden vuosittaiset pitoisuudet ovat jääneet selvästi alle raja-arvojen.
J ä t ev es i vi e m ä ri
Keminmaan kunnassa on asukkaita noin 9 000, joista 8 700 on vesihuollon piirissä ja 7 600 viemäröinnin piirissä. Viemäröinnin piiriin kuuluu talouksia noin 2 500, kouluja 8, huoltoasemia 2 sekä sairaala. Osassa talouksia on sakokaivot. Vedenkulutus koko kunnassa on noin 1 900 m3/d ja taajamas- sa 1 000–1 200 m3/d. Ominaiskulutus on ollut noin 218 l/as vuorokaudes- sa.
Jätevesiviemärin pituus on noin 59 km, josta betoniviemäriä on 8,2 km ja loput muoviviemäriä. Jäteveden pumppaamoja on 28 kpl.
J ä t ev ed en p u hd is ta m o
Vuonna 1982 valmistunut jätevedenpuhdistamo on rinnakkaissaostuslai- tos. Saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia.
Puhdistamo on mitoitettu seuraavasti:
Qkesk 3 650 m3/d qmit 260 m3/h BOD7ATU 1 450 kg/d
Kok.P 25 kg/d
Kok.N 110 kg/d
AVL 16 500
Ilmastus:
V 2 x 1160 m3
L 0,5 kg BOD7ATU/m3/d Selkeytys:
A 2 x 180 m2
Purkuviemäri Kemijokeen on rakennettu vuonna 1981. Purkuputken pituus on noin 600 m, ja se sijaitsee noin 100 m rannasta vedenkorkeuden olles- sa ± 0 m.
Vuonna 2003 käsitelty jätevesimäärä oli 476 021 m3/a. Keskimääräinen jä- tevesimäärä vuonna 2003 oli 1 304 m3/d, joka oli noin 36 % mitoitusvir- taamasta. Vuoden 2003 suurin kuukausikeskiarvo (2 292 m3/d) oli touko- kuussa ja pienin (666 m3/d) helmikuussa. Pienin vuorokausivirtaama (593 m3/d) mitattiin maaliskuussa ja suurin virtaama (2 984 m3/d) huhtikuussa.
Vuosina 1990–2003 jätevesimäärät vaihtelivat välillä 435 379–1 266 634 m3/a (ka 745 908 m3/a). Jätevesimäärät ovat laskussa vuosien 1990–2003 jätevesimäärien perusteella. Vuosien 2000–2003 aikana ohituksia tehtiin yh- tenä vuonna; vuoden 2002 elokuussa käsittelemätöntä jätevettä johdettiin puhdistamon ohi vesistöön kolmen päivän aikana yhteensä 1 100 m3. Ohitus aiheutui puhdistamon tulopumppaamon häiriöistä.
Laitoksella otetaan vastaan sakokaivolietteitä erilliseen vastaanottopistee- seen, mistä ne johdetaan prosessiin. Vuosina 2000–2003 vastaanotetun sakokaivolietteen määrät vaihtelivat välillä 959–1 661 m3.
Sähkönkulutus vuonna 2003 oli noin 499 300 kWh/a eli 1,05 kWh/m3.
L i e tt e en kä s i tt el y
Liete kalkkistabiloidaan laitoksella ja kuivataan suotonauhakuivaimella, minkä jälkeen lietteen kuiva-ainepitoisuus on noin 15 %. Vuonna 2006 on tarkoitus siirtyä ruuvikuivaimeen.
Lietteen loppukäsittelyn kompostoimalla suorittaa Perämeren Jätehuolto Oy, joka on yksityinen jätehuoltoalan yritys. Kompostointi tapahtuu Kemin Holstinharjun jätteenkäsittelyalueella ja vuodesta 2007 lähtien mahdollises- ti Tornion Riukkajängällä.
K e m i ka al ie n k ä yt t ö
Saostuskemikaalia (FeSO4) käytettiin vuoden 2003 aikana 62 320 kg eli keskimäärin 136 g/m3. Lietteen kunnostamiseen käytettiin kalkkia 17 300 kg. Polymeeriä syötettiin lietteeseen ja jäteveteen yhteensä 1 680 kg.
Laitoksella on valmius lähtevän veden klooraukseen. Kloorausta ei kuiten- kaan ole milloinkaan suoritettu.
L i ik e nn e jä r j es t el yt
Laitokselle tuodaan kemikaaleja (FeSO4) kaksi kertaa vuodessa. Sako- kaivolietettä laitokselle tuodaan noin 1 000 m3/a, mikä on noin 120 kuor- maa. Prosessista poistettua kuivattua lietettä ajetaan Kemin Holstinharjun jätteenkäsittelyalueelle kompostoitavaksi kerran viikossa (24 m3/kerta). Väl- peroskaa toimitetaan kaatopaikalle joka toinen kuukausi.
P a r a s k äyt t ö k e l p oi n e n te k ni i kk a ( B AT ) j a ym p ä r i st ö n k a n na lt a p a r a s käyt ä n t ö ( B E P )
Keminmaan kunnan jätevedenpuhdistamo on vuonna 1982 valmistunut rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle virtaa- malle 3 650 m3/d (208 m3/h) mitoitusvirtaaman ollessa 260 m3/h. Puhdis- tamon orgaaninen mitoituskuorma on 1 450 kg BOD7/d ja ravinnekuormat kok. P 25 kg/d, kok. N 110 kg/d. Saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaat- tia
Keminmaan viemäriverkon jätevesiviemärin pituus on noin 59 km, josta muoviviemäriä on noin 51 km ja loput vielä betoniviemäriä. Jäteveden- pumppaamoja on 28 kpl.
Keskivirtaama vuonna 2003 oli puhdistamolle 1 304 m3/d. Jätevedenpuh- distamon mitoituskapasiteetista on vuosien 2002–2003 keskimääräisellä vir- taamalla (1 249 m3/d) ollut käytössä 34 %. Kuukauden keskiarvovirtaama ei ylittänyt mitoituskapasiteettiä (3 650 m3/d) vuosien 2002–2003 aikana.
Puhdistamolla on sekä hydraulista- että kuormituskapasiteettia riittävästi tulevaisuuteen.
Puhdistamo toimii selkeästi alimitoitustilanteessa, kuitenkin lupaehtojen mukaisesti. Sen ikä on täällä hetkellä 22 vuotta, mikä edellyttää lähitulevai- suudessa jonkin asteisia saneeraustoimenpiteitä sekä rakenteellisessa et- tä teknisessä mielessä. Puhdistustekniikka edustaa tämän päivän tekniik- kaa.
Puhdistamoliete kuivataan laitoksella koneellisesti. Rejektivesi johdetaan prosessiin takaisin. Kuivattu liete kompostoidaan. Sen tekee yksityinen yrit- täjä.
Purkuvesistönä on Kemijoki, jolle ei ole muita vaihtoehtoja.
Hakijan kannanoton mukaan laitos edustaa hyvää ja käyttökelpoista tek- niikkaa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
P ä ä s tö t pi n t av es i in
Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään 30.7.1982 (nro 60/82/1) vel- voittanut Keminmaan kunnan tarkkailemaan Laurilan jätevedenpuhdista- mon tehoa, jäteveden määrää ja laatua sekä jäteveden vaikutuksia vas- taanottavassa vesistössä Lapin vesipiirin vesitoimiston (nyk. Lapin ympä- ristökeskus) hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on hyväksytty 9.2.1983. Kuormitustarkkailua suoritetaan kuukausittain 12 kertaa vuodes- sa.
Vuosien 1990–2003 aikana kuormitus ylitti minimimitoitusarvon kokonais- fosforin osalta vuosina 1992, 1995 ja 2002 ja kokonaistypen osalta vuonna 2000. BOD7ATU-kuormitus ei ylittänyt minimimitoitusarvoa edellä mainitulla aikavälillä. Puhdistusteho on ollut vuosina 1990–2003 BOD7ATU:n osalta keskimäärin 95 %, kokonaisfosforin osalta 93 %, kokonaistypen osalta 37
% ja kiintoaineen osalta 96 %.
Tulokuormitus on vaihdellut vuosien 1990 - 2003 aikana, eikä siinä ole ha- vaittavissa kehityssuuntaa. Vesistöön johdettu kuormitus on sen sijaan las- kenut vuoden 1990-luvun alun tasosta.
Lupamääräysten mukaan vesistöön johdettavan jäteveden BOD7ATU:n tulee olla enintään 25 mg 02/l ja kokonaisfosforipitoisuuden enintään 1,5 mg P/l.
Vaadittavat tulokset on saavutettava vuosikeskiarvoina.
Lupaehdot on saavutettu joka vuosi vuosina 1990–2003 sekä BOD7ATU:n että kokonaisfosforin suhteen, ja lähtevän veden vuosittaiset pitoisuudet ovat jääneet selvästi alle raja-arvojen. Vesistöön johdettavan veden pitoi- suudet vaihtelivat kyseisellä ajanjaksolla BOD7ATU:nosalta välillä 5–16 mg O2/l (ka. 8,7 mg O2/l) ja kokonaisfosforin osalta välillä 0,31–0,98 mg/l (ka. 0,6 mg/l).
Esitys lupaehdoiksi ja arvio tulevasta kuormituksesta
Puhdistamolta lähtevän veden raja-arvoiksi esitetään seuraavia puoli- vuosikeskiarvoina laskettavia raja-arvoja:
BOD7ATU 25 mg/l
kok.P 1,5 mg/l
Edellä mainituilla pitoisuuksilla, käytettäessä käsitellyn jäteveden typpipi- toisuutena 40 mg / l vuosien 1990–2003 keskimääräisen virtaaman mu- kaisella vesimäärällä (2044 m3/d) vesistöön menevä kuormitus tulisi ole- maan arviolta seuraava:
BOD7ATU 51 kg/d
kok.P 3,1 kg/d
kok.N 82 kg/d
Laskettaessa vuosien 1990–2003 aikana toteutuneiden BOD7ATU (ka. 8,7 mg/l) ja kok.P (ka. 0,6 mg/l) ja vuosien 2000–2003 kok.N (ka. 28 mg/l) ar- vojen mukaan, vesistöön menevä kuormitus on keskimäärin:
BOD7ATU 18 kg/d
kok.P 1,2 kg/d
kok.N 57 kg/d
Jätevesimäärät ja siten kuormitus tulevat kasvamaan hieman tulevaisuu- dessa, kun vuoteen 2008 mennessä viemäröinnin piiriin liitetään lisäksi 300 kiinteistöä Keminsuu-Liedakkala-seudulta.
P ä ä s tö t m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Jätevesien käsittely tapahtuu sisätiloissa. Myös prosessissa käytettävä kemikaali (saostuskemikaali FeSO4) säilytetään sisätiloissa. Puhdistamo- alueella ei aiheudu normaalitilanteessa myrkyllisiä päästöjä maaperään.
P ä ä s tö t i lm a a n
Kaikki toiminnot tapahtuvat sisätiloissa, joten toiminnasta ei aiheudu hajua ympäristöön. Jätevedenpuhdistamo on täysin katettu laitos, jossa on sisäi- nen ilmanvaihto. Prosessialtaat ovat vesitiivistä betonia. Kemikaali varas- toidaan sisätiloissa sitä varten rakennetuissa varastosäiliöissä. Lietteen- kuivaus tehdään koneellisesti sisätiloissa ja siihen tarvittava polymeeri valmistetaan sitä varten hankitulla laitteella.
M e l u j a t är i n ä
Puhdistamon ainoat ääntäpitävät laitteet ovat ilmastuskompressorit. Sitä varten on rakennettu oma työsuojelumääräysten mukainen eristetty huone- tila. Näin ollen melua ympäristöön ei pääse.
Puhdistamolla ei ole tärinää aiheuttavaa toimintaa.
J ä t te e t, ni i de n o m in a is u ud e t, mä ä r ä j a h yö d yn t ä m i n en
Laitokselta poistettiin lietettä vuosina 2000–2003 seuraavasti:
2000 1 249 m3/a 2001 1 412 "
2002 1 420 "
2003 1 480 "
Vuosina 2000–2002 koko prosessista poistettu lietemäärä varastoitiin erilli- seen varastoon kompostoitavaksi. Vuonna 2003 lietettä kompostoitiin 1 384 m3 ja loput vietiin kompostoitavaksi Kemin Holstinharjun jätteenkäsit- telyalueelle Perämeren Jätehuolto Oy:n toimesta. Lietettä tullaan jatkossa- kin kompostoimaan kyseisellä jätteenkäsittelyalueella. Keminmaan jäteve- denpuhdistamolla kompostointi lopetettiin kesällä 2003. Vuonna 2002 teh- dyn lieteanalyysin mukaan liete soveltuu hyötykäyttöön.
Välperoskaa syntyy noin 24 m3/a, ja sitä toimitetaan kaatopaikalle joka toi- nen kuukausi.
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
S ä ä ol o t ja al u ee n h yd r o l o g ia
Keminmaan jätevedenpuhdistamolta noin kolme kilometriä kaakkoon sijait- sevan Kemi-Tornio lentoaseman säähavaintoaseman mukaan vuosisadan- ta alueella on vuosina 1971 - 2000 ollut keskimäärin 513 mm ja vuosikeski- lämpötila +1,2 °C.
A l u e en l uo n t o ja su o j el uk o ht e e t
Jätevedenpuhdistamon ja jätevesien purkualueen lähiympäristössä ei ole suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Natura-alueita sijaitsee Kemijoen suulla sekä Kemin edustan merialueella. Toiseen Kemijoen suuta lähimpänä ole- vaan Natura-alueeseen kuuluu Jakopankki ja toiseen muun muassa Iso- Räiskö, Pieni-Räiskö, Niittykari ja Iso-Valkiakari.
A s u t us ja m u u r ak en n e tt u ym p ä r is t ö
Kiinteistöllä ei ole puhdistamotoimintojen lisäksi muita rakennuksia tai toi- mintoja. Jätevedenpuhdistamon alue kuuluu Keminmaan kunnan omista- maan kiinteistöön ja purkupaikka kirkonkylän jakokunnan vesiin.
V e s is t ön t i l a ja kä yt t ö
P u r k uv e si s t ön yl e is k u va us
Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kemijoen vesistöalueella (vesistöalue nro 65) Kemijoen alaosan alueen (65.11) Isohaaran alueella. Kemijoen vesis- töalueen pinta-ala on 51 127 km2.
Jätevedenpuhdistamon yläpuolella noin yhden kilometrin päässä sijaitse- van Isohaaran voimalaitoksen virtaamien tunnusluvut jaksolla 1991–2000 ovat olleet:
MQ 607 m3/s
HQ 4 557 m3/s MHQ 3 068 m3/s
MNQ 146 m3/s
NQ 82,0 m3/s
Kemijoen vesistöalue on säännöstelty lukuun ottamatta Ylä-Kemijokea ja Ounasjokea. Kemijoessa Kemijärven alapuolella sijaitsee kahdeksan voi- malaitosta. Jätevesikuormitusta Kemijokeen aiheuttavat usean taajaman ja kalankasvatuslaitoksen jätevedet, puunjalostusteollisuus sekä turvetuotan- to. Vuonna 2003 pistekuormittajien osuus fosforin kokonaiskuormituksesta oli 22 % ja typen kokonaiskuormituksesta 38 %. Suurimmat pistekuormitta- jat ovat Rovaniemen kaupunki ja Kemijärven Sellu Oy. Lisäksi kuormitusta aiheuttavat hajakuormitus, loma-asutus ja maa- ja metsätalous. Kemin- maan jätevedenpuhdistamon viereisellä tontilla ylävirtaan päin sijaitsee Voimalohi Oy:n Keminmaan kalankasvatuslaitos, joka aiheuttaa kuormitus- ta Kemijokeen.
Kemijoen keski- ja alaosan fosforipitoisuudet ovat olleet lievästi rehevien vesien tasoa, kun taas typpipitoisuudet ovat olleet karuille vesille tyypillisiä.
Ympäristöviranomaisten tekemän ja vuosien 1994—1997 aineistoihin pe- rustuvan veden laadun yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kemi- joki kuuluu luokkaan hyvä sekä Kemijärven ylä- että alapuolella. Myös useimmat Kemijoen sivujoet kuuluvat luokkaan hyvä, mutta erityisesti ala- osalla osa sivujoista kuuluu luokkaan tyydyttävä. Virkistyskäyttökelpoisuus- luokka oli hyvä Kemijoen keski- ja alaosalla vuonna 2003.
V e d en la at u
Kemijoen vesistötarkkailua on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1976 lähtien. Nykyisin voimassa oleva tarkkailuohjelma on laadittu vuosille 2001—2005 ja Lapin ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman pienin muutoksin kirjeellään 1396Y111-103 (14.12.2000). Veden laatua on tarkkailtu Keminmaan jätevedenpuhdistamon yläpuolella Isohaaran voima- laitoksen kohdalla. Jätevedenpuhdistamon purkupisteen lähimmät alapuo- liset havaintopisteet kuuluvat Kemin edustan merialueen tarkkailuun ja si- jaitsevat usean kilometrin päässä purkupaikasta, joten Keminmaan jäteve- denpuhdistamon aiheuttamat muutokset veden laadussa eivät ole havait- tavissa enää kyseisillä pisteillä. Näin ollen veden laatua tarkastellaan tässä yhteydessä ainoastaan Isohaaran voimalaitoksen kohdalla.
Kemijoen happitilanne Isohaaran voimalaitoksen kohdalla on ollut pääosin hyvä vuosina 1982 - 2003 lukuun ottamatta maaliskuuta, jolloin happitilan- ne on ollut keskimäärin välttävä. Sähkönjohtavuus on ollut suurimmillaan- kin makeille luonnonvesille tyypillistä tasoa, eikä arvoissa näy viitteitä me- rivesistä. Väriarvot ovat vaihdelleet laajalla välillä (5 - 200 mg/I Pt). Veden väriluku on ollut alhaisimmillaan talviaikaan ja korkeimmillaan kevättulvan aikaan toukokuussa. Happea kuluttavan aineksen määrä (CODMn) keski- määrin on myöskin ollut vertailukuukausista (maalis-, touko- ja elokuu) suurimmillaan toukokuussa ja pienimmillään maaliskuussa. Humuspitoi- suutta ilmentävien veden väriluvun ja CODMn -arvon perusteella Kemijoen humuspitoisuus vaihtelee vähäisestä runsaaseen. Ravinteiden maksimipi- toisuudet havaitaan toukokuussa kevättulvan aikaan, jolloin vedessä on ajoittain myös runsaasti kiintoainesta. Elokuun keskimääräinen kokonais- fosforipitoisuus ilmentää lievää rehevyyttä ja kokonaistyppipitoisuus karuut- ta. Epäorgaanisen typen ja fosfaattifosforin suhteen perusteella minimira- vinteena toimii pääasiassa typpi.
Kemijoen veden laatu Isohaaran voimalaitoksen kohdalla v. 1982 - 2003.
syv.
m t
°C O2
kyll.%
O2
mg/l
pH S-joht mS/m
Väri mgPt/l
CODMn
mg/l
Kok.P ug/l
PO4 -P Kok.N ug/l
No2+3N ug/l
NH4-N ug/l
Kiint.
mg/l Maaliskuu 1982-2003
Ka 1,0 0,2 66 9,6 6,7 5,2 57 7,1 15 7 353 132 15 1,5 Min 1,0 0,1 58 8,3 6,6 4,8 35 5,3 12 5 310 100 7 0,5 Max 1,0 0,5 74 10,8 6,9 6,0 90 8,9 21 10 400 152 21 3,4 Toukokuu 1982-2003
Ka 1,0 3,6 102 13,5 6,7 3,4 98 11,7 36 11 429 69 15 8,7 Min 1,0 0,1 64 9,3 6,4 1,9 55 1,2 18 4 160 14 3 1,4 Max 1,0 10,2 124 16,6 7,0 8,4 200 17 79 32 700 230 68 51 Elokuu 1982-2003
Ka 1,0 16,6 92 9,0 7,2 4,0 77 10,5 17 3 327 14 7 2,5 Min 1,0 12,6 76 7,2 6,6 3,2 55 7,2 7 1 250 3 3 0,1 Max 1,0 20,4 119 12,6 7,5 7,8 140 18 30 8 440 37 16 7,9 v. 1982-2003
Ka 1,0 6,3 89 11,2 6,9 4,1 77 9,8 21 6 357 59 14 3,9 Min 1,0 0,0 58 7,2 6,4 1,9 5 1,2 4 0 160 1 2 0,1 Max 1,0 21,0 124 16,6 7,5 8,4 200 18 79 32 700 230 112 51
Kemijoen Isohaaran veden laatu on ravinteiden, hapen ja värin suhteen pysynyt samalla tasolla tai parantunut hieman vuosien 1982 - 2003 aikana.
Kokonaisfosforipitoisuuksissa on havaittavissa lievää laskua, ja väriarvot- kin ovat laskusuunnassa.
Kalatalous
Kalastustiedustelun mukaan Kemijokisuun kalastoon kuuluvat ainakin seu- raavat kalalajit: lohi, taimen, siika, hauki, made, ahven, kuha, kirjolohi, lah- na ja särki. Kemijokisuulle istutetaan vuosittain huomattavia määriä lohen, meritaimenen ja vaellussiian poikasia.
Isohaaran alapuolisella yhtenäislupa-alueella, joka käsittää Isohaaran ala- puolista Kemijokisuuta reilun 5 km:n matkan, on tehty kalastustiedustelu viimeksi vuodelta 2003. Yhtenäislupa-alueella kalasti v. 2003 yhteensä 340 taloutta, joista jonkinlaista verkkokalastusta harjoitti vajaa 60 taloutta ja vie- hekalastusta 260 taloutta. Kemijokisuulla suosituin pyyntimuoto oli vetouis- telu, jota harjoitti vajaa 60 % kaikista kalastajista. Heittokalastusta harjoitti neljännes kalastajista. Verkoista suosituimpia olivat lohiverkot, joilla kalasti 13 % kalastajista. Onkimista mato- ja pilkkiongilla harjoitti noin viidennes kalastajista. Muiden pyydysten käyttö oli vähäistä. Verkoilla kalastettiin keskimäärin 37 päivää. Viehekalastusta harjoitettiin keskimäärin 14 kertaa vuoden aikana.
Kalastustiedustelun mukaan kokonaissaalis Kemijokisuun yhtenäislupa- alueella oli v. 2003 yhteensä noin 7 t, josta oli lohta 22 %, haukea 18 %, ahventa 16 % ja taimenta 9 %. Saaliista pääosa eli 42 % oli vetouiste- lusaalista. Kesä 2003 oli heikko lohikesä; lohen osuus kokonaissaaliista jäikin selvästi edellisvuosia pienemmäksi. Taimenen ja siian suhteellinen osuus saaliista oli aiempien vuosien tasoa ja muilla lajeilla osuus oli keski- määräistä suurempi. Kilomääräisesti vuoden 2003 saalis oli tarkkailujakson heikoin johtuen pääasiassa pienestä lohisaaliista sekä myös keskimääräis- tä pienemmästä siikasaaliista.
Kemijokisuulla harjoitetaan myös siian mädinhankintapyyntiä. Siikasaalis on ollut kalastustiedusteluvuosina 2001 ja 2003 noin 16 - 18 t vuodessa.
R a n t oj e n j a v e si s tön kä yt t ö
Kemijoen suuosan vesistön käyttö rajoittuu pääasiallisesti virkistysluontoi- seen veneilyyn ja uintiin sekä kotitarvekalastukseen.
Isohaaran pohjoispuoli on asemakaavoitettu ja rakennettu likipitäen Juu- rakkopudakselle asti. Tontit eivät ulottune rantaan asti. Rantojen käyttö on virkistysluontoista ulkoilua. Eteläosa on lähes rakentamatonta.
M a a p e r ä ja p oh ja v es i ol o t
Alueen maaperää luonnehtivat sora, hiekka ja silttiset jokikerrostumat. Alu- een topografia on verraten tasaista. Jätevesialtaiden alla on kalliota.
Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Jätevedenpuhdistamon läheisyy- dessä ei sijaitse vedenhankinnalle tärkeitä pohjavesialueita.
Puhdistamon vaikutusalueella ei ole vedenottamoita.
M u u t el ink e in o t j a t o i mi n no t
Jätevedenpuhdistamon ympärillä on lähivirkistysalueita, teollisuus- ja va- rastoalueita, Voimalohi Oy:n kalanviljelylaitos ja venesatama.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
V a i ku t us p i n ta ve s iin
Yhdyskuntajätevesien vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöit- täviä, happea kuluttavia ja hygieenistä haittaa aiheuttavia. Virtaavissa ve- sissä happiongelmia esiintyy harvemmin. Ravinnekuormitus aiheuttaa ve- sien rehevöitymistä. Selvimmin vaikutukset näkyvät keski- ja loppukesällä, jolloin vedet ovat lämpimimmillään ja perustuotanto voimakkaimmillaan.
Ravinteisuuden kasvu voimistaa sekä planktisen levästön että pintaleväs- tön kasvua, mikä voi ilmetä rantojen ja seisovien kalanpyydysten limoittu- misen lisääntymisenä. Myös rantakasvillisuus voi lisääntyä.
Keminmaan jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten arvioidaan jäävän pieniksi, sillä jätevesi laimenee tehokkaasti joen suuren virtaaman vuoksi, ja kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset jäävät siten hyvin alhaisiksi. Myös alivirtaamatilanteessa pitoisuuslisäykset ovat pieniä.
Ravinnekuormituksen laskennallinen vaikutus. Kuormitus on laskettu käyt- täen vuosien 1990—2003 keskimääräistä jätevesimäärää (2 044 m3/d) ja vuosien 1991—2000 virtaamatietoja.
Raja-arvojen mukainen kuormitus Vuosien 1990-2003 mukainen kuormitus
Kuormitus (kg/d) BOD7ATU Kok.P Kok.N Kuormitus (kg/d) BOD7ATU Kok.P Kok.N
51 3,1 17 1,4 52,2
Virtaama Virtaama
m3/s MQ MNQ m3/s MQ MNQ
607 146 607 146
Pitoisuuslisä Pitoisuuslisä
BOD7 (mg/1) 0,001 0,004 BOD7 (mg/I) 0,0003 0,001 Kok.P (µg/I) 0,06 0,2 Kok.P (µg/I) 0,03 0,1
Kok.N (µg/I) 1,0 4
Vesistövaikutusarvion mukaan puhdistamon kuormituksen vesistövaiku- tukset jäävät vähäisiksi hyvistä laimenemisolosuhteista johtuen. Kuormi- tuksen vaikutus vedenlaatuun on siksi vähäinen, että sillä ei arvioida ole- van käytännössä vaikutusta alueen paikallisiin tai vaelluskalakantoihin.
Ravinnekuormitus lisää periaatteessa aina vesistön rehevyyttä ja sitä kaut- ta myös seisovien pyydysten limoittumista. Käytännössä kuormituksen vai- kutus Isohaaran alapuoliseen verkkopyyntiin on kuitenkin hyvin vähäinen.
Kalastus alueella on pääasiassa vapakalastusta, johon kuormituksella ei ole suoranaista vaikutusta. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Keminmaan kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu on toteutet- tu vuonna 1983 hyväksytyn ohjelman mukaisesti.
Puhdistamolla suoritetaan työpäivittäin puhdistamon hoitajan toimesta käyttötarkkailua puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, ohijuoksutus- ten, häiriöiden, kemikaalikulutuksen yms. selvittämiseksi. Käyttötarkkailus- ta pidetään päiväkirjaa.
Käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeet (viikkovirtaamat, päivittäiset ohituk- set sekä käyttötarkkailun yhteenveto) toimitetaan kuukausittain Lapin ym- päristökeskukselle sekä Keminmaan kunnalle ympäristökeskuksen hyväk- symällä tavalla. Käyttötarkkailun tiedot tulee toimittaa myös kuormitustark- kailusta vastaavan konsultin tietoon. Käyttötarkkailutiedot toimitetaan ym- päristökeskukselle ja konsultille puolivuosittain kahden viikon kuluessa las- kentajakson päättymisestä.
Kuormitustarkkailun suorittaa julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos tai ympäristökeskuksen hyväksymä laboratorio. Näytteitä otetaan tulevasta ja lähtevästä vedestä 24 tunnin kokoomanäytteinä sekä kertanäytteinä il- mastusaltaalta ja lietteestä. Tarkkailun suorittaja päättää näytteenotosta.
Näytteet otetaan kahdeksan kertaa vuodessa seuraavasti:
– tammikuu – helmi-maaliskuu – huhtikuu
– touko-kesäkuu – heinäkuu – elo-syyskuu – lokakuu
– marras-joulukuu.
Puhdistamolle tulevista ja sieltä lähtevistä jätevesistä tehdään seuraavat määritykset:
– lämpötila
– happi (vain lähtevä vesi) – pH
– sähkönjohtavuus – BOD7ATU
– CODCr
– kok.P – kok.N – NO3+2-N – NH4-N
– Fe (vain lähtevä vesi) – kiintoaine
– fekaaliset koliformiset bakteerit (vain lähtevä vesi).
Kullakin näytteenottokerralla tulee lisäksi selvittää:
– näytteenottovuorokauden virtaama, maksimituntivirtaama ja kemikaalin annostus
– ilmastusaltaiden, happipitoisuus, viipymä, lietteen laskeutuvuus, kiinto- ainepitoisuus, lieteindeksi, lietekuorma, tilakuorma ja lieteikä
– selkeytysaltaiden näkösyvyys, lietetilavuuskuorma (q maks) ja pintakuor- ma
– palautuslietteestä laskeutuvuus, kiintoainepitoisuus, lieteindeksi, palau- tuslietteen määrä ja palautussuhde.
– Ylijäämälietteen määrä mitataan tai arvioidaan – nitrifikaatiotila.
Kunkin puhdistamokäynnin yhteydessä käydään yhdessä puhdistamonhoi- tajan kanssa läpi käyttötarkkailun päiväkirja ja selvitetään samassa yhtey- dessä mahdollisten ohijuoksutusten ja häiriöiden syyt. Lisäksi tarkistetaan kemikaalin annostukset.
Lisäksi tarkkailussa noudatetaan valtioneuvoston päätöksessä (365/94) annettuja ohjeita.
Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu tutkitaan kerran vuodessa. Lietteestä määritetään:
Kuiva-aine, TS g/kg (%)
Hehkutusjäännös g/kg (%)
pH
Ravinteet ja hivenaineet
- typpi N mg/kg (%/TS)
- fosfori P mg/kg (%/TS)
- kalsium Ca mg/kg (%/TS)
- magnesium Mg mg/kg (%/TS)
Raskasmetallit
kadmium Cd mg/kg TS koboltti Co mg/kg TS kromi Cr mg/kg TS kupari Cu mg/kg TS elohopea Hg mg/kg TS mangaani Mn mg/kg TS nikkeli Ni mg/kg TS
lyijy Pb mg/kg TS sinkki Zn mg/kg TS.
Tarkkailutulokset toimitetaan tarkkailuvelvolliselle, Keminmaan kunnan ympäristöviranomaiselle sekä Lapin ympäristökeskukselle heti niiden val- mistuttua ja viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta. Tarkkailutulok- siin liitetään lyhyt lausunto puhdistamon toiminnasta tutkimushetkellä.
Kuormitustarkkailuraportti laaditaan vuosittain maaliskuun loppuun mennes- sä. Raportissa tarkastellaan erityisesti lupaehtojen toteutumista, puhdista- mon kuormitusastetta, toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kuormitus- tarkkailuraportit toimitetaan tarkkailuvelvolliselle, Keminmaan kunnan ym- päristöviranomaiselle, Lapin ympäristökeskukselle (2 kpl) sekä vesistötark- kailua hoitavalle konsultille. Kuormitustarkkailun tulokset toimitetaan lisäksi sähköisesti ympäristökeskukselle ympäristöhallinnon kulloistenkin ohjeiden mukaisesti.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Jätevesi Keminmaan puhdistamolle tulee tulopumppaamon kautta, jotta puhdistamon toiminta on varmistettu myös ylimmän vedenkorkeuden (HW) aikana. Ennen tulopumppaamoa on tulvakynnyskaivo katastrofiohitusta varten.
Jätevedenpuhdistamo on toteutettu kaksilinjaisena, joten lievän laitehäi- riötilan vallitessa puhdistamoa voidaan käyttää yksilinjaisena, jolloin pur- kautuva jätevesi on puhdistettu ainakin 50 prosenttisesti.
Mikäli koko puhdistamo ei ole häiriötilassa, voidaan yksiköitä ohittaa seu- raavasti:
– koko laitos mittauksen jälkeen – välppä erikseen
– hiekanerotin erikseen
– rinnakkaisen linjan kautta ilmastusallas ja selkeytysallas.
Häiriötilanteessa voidaan jätevettä käsitellä vähintään esikäsiteltynä, ilmas- tettuna ja selkeytettynä tai selkeytettynä. Näin ollen ympäristöhäiriön riski on varsin pieni.
Jätevedenpuhdistamon toimintaohjeet on tarkemmin määritelty vesihuollon valmiussuunnitelmassa.
Puhdistamon sijainnista ja tekniikasta johtuen vakavan ympäristöriskin vaara on hyvin pieni.
KORVAUKSET
Kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset jäävät siksi vähäisiksi, että niistä ei arvioida aiheutuvan korvattavaa vahinkoa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
L u p ah ak em u k se n tä yd e n n yk s e t
Hakija on täydentänyt hakemusta 4.2.2005 lietteen käsittelyä ja kemikaa- lien käyttöä koskevilla tiedoilla sekä 29.11.2005 tulevan veden lämpötila- tiedoilla.
L u p ah ak em u k se s ta t i ed o tt am i n en
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Keminmaan kunnassa 18.4.2005–18.5.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoi- tettu Pohjolan Sanomissa 18.4.2005.
Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Kemin- maan kunnalta, Keminmaan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuoje- luviranomaiselta sekä Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.
L a u su nn ot
1. Lapin ympäristökeskus on todennut, että Keminmaan jätevedenpuh- distamo on toiminut viime vuosina varsin hyvin eikä Lapin ympäristökes- kuksen tietoon ole tullut valituksia toiminnasta.
Ympäristökeskuksen mukaan puhdistamolle voidaan myöntää hakemuk- sen mukainen ympäristölupa seuraavin lisäyksin:
1. Jätevedenpuhdistamon lähtevän veden pitoisuuksien raja-arvoiksi puo- livuosikeskiarvona tulee määrätä BOD7ATU osalta 17 mgO2/l ja koko- naisfosforin osalta 0,7 mg/l. Puhdistustehon tulee olla molemmilla vähin- tään 90 %.
2. Laitoksen tulee täydentää tarkkailuohjelma vastaamaan Lapin ympä- ristökeskuksen nykyisiä ohjeita. Uusittu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma tulee toimittaa Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
2. Keminmaan kunnan ympäristölautakunta on lausunut seuraavaa:
Hakemuksessa todetaan, että Keminmaan jätevedenpuhdistamo on toimi- nut lupaehtojen mukaisesti. Voidaan sanoa, että laitosta on hoidettu hyvin.
Laitoksen lupaehdot ovat vuodelta 1974, jolloin sille on myönnetty ensim- mäinen lupa. Koska puhdistamotekniikka on kehittynyt kolmenkymmenen vuoden aikana jonkin verran ja säätötekniikan osalta runsaastikin, tulisi lu- paehtoja tästä syystä jonkin verran tarkistaa. Kun vertaamme lupaehtoja toteutuneisiin päästöihin, olisi päästörajoja laskettava lähemmäksi toteutu- neita päästöjä, kuitenkin niin, että toimintaa ei tarpeettomasti vaikeuteta.
Tällöin huolelliselle puhdistamonpidolle olisi tulevaisuudessakin motivaatio-
ta. Tavoitetta tukevat käytettävissä olevat uudet säätötekniikat, jotka mah- dollistavat reaaliaikaiset säädöt.
Lupaehtoihin olisi syytä lisätä myös kohta, jolla luvan haltija velvoitetaan ilmoittamaan puhdistamon ohijuoksutuksista mahdollisimman nopeasti. Il- moitusvelvollisuuden tulisi koskea myös sellaisia viemäriverkostossa ta- pahtuvia häiriöitä, jotka aiheuttavat jäteveden johtamisen muualle kuin puhdistamolle.
Lautakunnan lausunnossa on todettu lisäksi, että terveydensuojeluviran- omaisella ei ole ollut huomautettavaa laitoksen tähänastisesta toiminnasta.
Vuonna 2004 on viereisellä tontilla aloittanut toimintansa kalanjalostuslai- tos. Tämän johdosta lautakunta haluaa laitoksen kiinnittävän vielä suu- rempaa huomiota sekä laitokselle tulevien jätevesien että laitokselta lähte- vän lietteen käsittelyalueen siisteyteen.
3. Kemin kaupungin kaupunkirakennelautakunta on todennut, että ot- taen huomioon jätevedenpuhdistamon pienimuotoisuuden, ei puhdistamol- la ole käytännössä vesistövaikutuksia. Tämän johdosta sillä ei ole huo- mauttamista hakemuksen johdosta.
M u i s t ut u ks e t j a m iel i pi t ee t
4. As Oy Keminmaan Puomipolku 13 (Keminmaa, Kirkonkylä, Rantainssi RN:o 8:152), jonka omistama kiinteistö sijaitsee noin 500 metriä jäteve- denpuhdistamolta alavirtaan, Keminmaan kunnan puoleisella jokitörmällä on vaatinut, että ympäristöluvan ehtoja on kiristettävä. Erityisesti rehevöi- tymistä aiheuttavien päästöjen määrää on saatava alennettua. Puhdistus- tehoa on parannettava uusimmalla tekniikalla kuitenkin kohtuuttoman suu- ria investointeja välttäen.
Muistuttajan tontti sijaitsee lähinnä Kemijokea, kohdalla, jossa joen ranta- törmä on noin 5 metriä korkea ja laskee noin 45 asteen kulmassa vesira- jaan. Joki on muistuttajan kohdalla vajaa kilometrin leveä ja vesirajasta joki syvenee hyvin hitaasti joen keskivirtaa kohti kahlatessa; vasta noin 25 met- rin päässä vesirajasta veden syvyys on kaksi metriä. Muistuttajan kiinteis- tön kohtaa Kemijoessa käytetään uimapaikkana. Koska yleistä uimarantaa ei ole lähellä, taloyhtiön rakentamia portaita pitkin lähipiirin lapset laskeu- tuvat jokeen uimaan. Rannassa joen pohja on enimmiltä osin mutaa ja lie- jua. Rannan tuntumassa joen virtaus ei vaihda vettä. Pikemminkin uima- paikalla on hyvin hiljaa etenevä ns. akanvirta. Lapset siis uivat seisovassa rantavedessä. Viimeisen viidentoista vuoden aikana rantatörmä on hitaasti edelleen syöpynyt ja rantaveden kasvusto on lisääntynyt. Ulpukkasaarek- keet ovat selvästi kasvaneet ja jalan alla tuntuu eloperäistä pohjakasvus- toa. Uimisen jälkeen useiden lasten (alle 10 v) iho on ärtynyt, ihoon on tul- lut punaisia näppylöitä, jotka terveyskeskuksen lääkärin mukaan johtuvat vedestä. Lääkärin neuvosta uimista on vähennetty ja uinnin jälkeen lapset on suihkutettu hanavedellä. Ihoärtymys on näin toimien selvästi vähäisem- pää, mutta lasten uintihaluja helteellä on epämukavaa rajoittaa. On ilmeis- tä, että ihoärsytyksen syy on Keminmaan kunnan jätevedenpuhdistamon alavirran veden laadussa. Osittain puhdistetut jätevedet heikentävät veden laatua – suoraan ja/tai välillisesti. Suoraan, jos veteen pääsee myrkylli- siä/ärsytystä aiheuttavia aineita. Ja välillisesti, jos jäteveden ravinteet li- säävät ärsytystä aiheuttavaa kasvustoa. Yleisesti on tiedossa että ainakin leväkasvustot voivat aiheuttaa iho-oireita. Levät lisääntyvät, kun veden ra- vinteet lisääntyvät. Vedenpuhdistamon päästöt sisältävät rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita (ainakin fosfori 1,5 mg/l). Jokisuulla on matalarantai- sia ja vähävirtaisia uimapaikkoja ainakin välillä Valmarinniemi–Lauttaustie.
Tältä alueelta olisi tarpeellista ottaa vesinäytteitä, joista ihoärsytyksen syy ehkä selviäisi. Veden laadun paraneminen lisäisi kuntalaisten viihtyvyyttä alueella.
Muistuttaja pyytää saada kirjallisen tiedon tämän mielipiteen käsittelystä sekä siitä mahdollisesti annetuista vastineista.
5. Hannu Rantapörhölä on vaatinut, että vuodesta 2005 alkaen lupa jäte- vesien jokeen laskemiseen on oltava määräaikainen, 5:stä 10:een vuo- teen. Myös jätevesien haittavaikutukset ammattikalastukselle on tarkistet- tava kolmen (3) vuoden välein. Hakija on velvoitettava istuttamaan 0,5 mil- joonaa vastakuoriutunutta Kemijoen kesäsiikaa. Muistuttaja harjoittaa am- mattimaista kalastusta niin sanotulla yhtenäislupa-alueella Kemijoessa.
Alueella sijaitsee jäteveden purkuputki. Muistuttaja on perustellut vaati- muksiaan seuraavasti: "Harjoitan kalastusta kuudella (6) nahkiaisrysällä vuosittain elokuun 15. päivästä alkaen jäiden tuloon asti. Lisäksi pyydän verkoilla (50—100 kpl) siikaa syyskuun alusta jäiden tuloon asti. Molemmat pyyntimuodot on minulle ammattikalastajana tärkeitä. Viimevuosien aikana pyydysten likaantuminen on voimakkaasti lisääntynyt vedessä olevien levi- en kasvuston vuoksi. Katson, että lisääntyvien pyydysten puhdistuskuluihin olisi hakija velvoitettava. Niiden osalta syntyvät haittavahingot on korvatta- va täysimääräisesti ja tarkempi haittasuuruus on selvitettävä asiantuntija- tasolla. Olen päätoiminen ammattikalastaja ja tästä syystä katson haittava- hinkojen korvaamisen ensiarvoisen tärkeäksi."
H a k i ja n ku u l em in en ja va s tin e
Hakija on antanut seuraavan vastineen annettuihin lausuntoihin, muistu- tuksiin ja mielipiteisiin:
1. Lapin ympäristökeskus
Lapin ympäristökeskus esittää lähtevän veden pitoisuuksien raja-arvoksi puolivuosikeskiarvona BOD7:n osalta 17 mg/l O2 ja kokonaisfosforin osalta 0,7 mg/l sekä puhdistustehoksi molempien osalta vähintään 90 %.
Hakija pitää ympäristökeskuksen esitystä liian tiukkana ja pitäytyy esittä- missään lupaehdoissa. Mainittuihin pitoisuuksiin ja puhdistustehoon on mahdollista päästä laitoksen asianmukaisella hoidolla, mutta liian tiukat puhdistusvaatimukset vaikeuttavat tarpeettomasti puhdistamon toimintaa eivätkä ole vesistön kannalta millään tavalla perusteltuja.
Hakija tulee esittämään nykyisten ohjeiden mukaisen tarkkailuohjelman Lapin ympäristökeskukselle aikanaan lupapäätöksen edellyttämällä tavalla.
2. Keminmaan kunta, ympäristölautakunta
Ympäristölautakunnan mielestä lupaehtoja tulisi jonkin verran kiristää, kos- ka puhdistamolla on päästy voimassa olevia lupaehtoja parempaan puh- distustulokseen.
Hakija pitäytyy esittämissään lupaehdoissa ja sitoutuu hoitamaan laitosta jatkossakin hyvin.
4. As Oy Keminmaan Puomipolku 13
Lupaehtojen kiristämisen osalta hakija viittaa edellisiin kohtiin. Keminmaan puhdistettujen jätevesien kuormitus on häviävän pieni Kemijoen virtaamas- sa. Teoriassa pienikin ravinnekuormitus tosin lisää rehevöitymistä. Uimas- sa käyvien lasten iho-oireet kuitenkin hyvin todennäköisesti johtuvat Kemi- joen veden laadusta yleensä ja siihen enemmän vaikuttavista tekijöistä kuin Keminmaan puhdistetuista jätevesistä.
5. Hannu Rantapörhölä
Puhdistamon kuormituksen vesistövaikutukset ovat hyvistä laimentumis- olosuhteista johtuen hyvin vähäiset. Kuormituksen aiheuttamien ravintei- den ja happea kuluttavan orgaanisen aineksen pitoisuuslisäykset vesistös- sä jäävät alle mittausherkkyyden. Seisovien pyydysten likaantuminen virta- vesissä on normaali ilmiö, mitä kuormitus voi kuitenkin lisätä. Keminmaan puhdistamon kuormituksen vaikutus Kemijoen veden ravinnepitoisuuteen on siksi vähäinen, että sillä ei ole mitattavissa olevaa vaikutusta pyydysten likaantumiseen Kemijokisuulla. Nahkiaisen ja vaellussiian pyynti painottuu Kemijokisuulla syksyyn syys-lokakuulle, jolloin vedet ovat jo varsin kylmiä ja levän kasvu on senkin vuoksi vähäisempää kuin kesällä.
N e u v ot t elu
Hakijan kanssa on pidetty neuvottelu 29.11.2005 laitoksella. Neuvottelu- pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Keminmaan kunnalle ympäristöluvan jäte- vedenpuhdistamon toimintaan ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen Kemijokeen Keminmaan kunnassa. Luvan saajan on noudatettava lupa- määräyksiä.
Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön koh- distuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.
LUPAMÄÄRÄYKSET
M ä ä r ä yk s e t pi la a ntu m i se n eh k äi s em is e ks i
P ä ä s tö t pi n t av es i in
1. Jätevedet on puhdistettava hakemuksen mukaisessa biologis- kemiallisessa puhdistamossa. Puhdistamoon saadaan tehdä Lapin ympä- ristökeskuksen hyväksymällä tavalla sellaisia muutoksia, jotka eivät hei- kennä puhdistustulosta.
Jätevedet saa johtaa aiemmin rakennetussa noin 600 m:n pituisessa pur- kuputkessa Kemijokeen. Purkuputken paikan on oltava merkitty rannalle asetetulla taululla, jossa on oltava myös merkintä putken pään etäisyydes- tä rannasta.
2. Jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava niin, että päästään seuraaviin puhdistustehoihin ja vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuu- det eivät ylitä seuraavia raja-arvoja:
- BOD7ATU enintään 17 mg/l O2 ja puhdistusteho vähintään 90 % sekä - kokonaisfosfori enintään 0,8 mg/l P ja puhdistusteho vähintään 90 %.
Tulokset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvoina laskettuna mahdolliset ohi- juoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien.
Laitoksen käytössä ja hoidossa on pyrittävä mahdollisimman tehokkaa- seen typen poistoon.
Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelyte- hon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksillä nro 365/1994 ja 757/1998 määritellyt vähimmäisvaatimukset sillä tavoin tarkkailtuna, kuin valtioneuvoston päätöksessä nro 365/1994 edellytetään.
3. Sade-, kuivatus- ja vuotovesien pääsy viemäriverkostoon on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi.
4. Luvan saajan on oltava selvillä yleiseen viemärilaitokseen johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden tavanomaisesta yhdyskuntajätevesistä poik- keavien jätevesien sekä sakokaivolietteiden määrästä, laadusta ja esikäsit- telystä. Tiedot on tarvittaessa toimitettava Lapin ympäristökeskukselle.
Luvan saajan on huolehdittava siitä, että viemärilaitokseen johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä poikkeavien jätevesien sekä sakokaivolietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukai- sen esikäsittelyn ja muiden toimenpiteiden avulla.
P ä ä s tö t i lm a a n
5. Jäteveden ja lietteen käsittely on hoidettava niin, että haju- ja pölypääs- töt ovat mahdollisimman vähäiset.
M e l u
6. Jäteveden ja lietteen käsittely sekä puhdistamoalueella tapahtuva lii- kenne on hoidettava välttäen tarpeetonta melua.
J ä t te i de n k ä si t t el y j a h yö d yn t ä m i ne n
7. Puhdistamotoimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdolli- simman vähän. Jätehuolto ja jätteiden kuljetus on järjestettävä kunnan jä- tehuoltomääräysten mukaisesti ja lisäksi seuraavasti:
Puhdistusprosessin kiinteät jätteet eli lähinnä välppäys- ja hiekanerotus- sakka on kuljetettava jäteasemalle siten, ettei jätteistä aiheudu haju- tai hygieniahaittaa.
Puhdistamotoiminnassa muodostuva liete on kuljetettava kompostoitavaksi jäteasemalle, jolla on lietteen käsittelyyn tarvittava ympäristölupa.
V a r a s to int i
8. Puhdistamoprosessissa käytettävät kemikaalit on varastoitava asianmu- kaisesti siten, ettei varastoinnista aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten ter- veydelle ja ympäristölle.
H ä i r i öt il an t e et ja mu u t p o ik ke u k se ll i se t ti la n tee t
9. Viemäriverkoston pumppaamot on varustettava häiriöistä ilmoittavilla hä- lytyslaitteilla.
10 Puhdistamon toiminnan ympäristön tilaa vaarantavista tai uhkaavista häiriöistä on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Kemin- maan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja, mikäli häiriöstä saattaa olla vaaraa terveydelle, myös Keminmaan kunnan terveydensuojeluviran- omaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä sekä järjestettävä tar- peellinen tarkkailu liitteessä 2 esitetyllä tavalla.
11. Poikkeustilanteiden varalta on oltava toimintasuunnitelma ja toiminta- valmius.
T a r k ka il u- j a r ap o rt o i nt i mä ärä ys
12. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituk- sesta ja sen vaikutuksista ympäristöön ja järjestettävä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu sekä raportointi tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.
Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa ja raportointia voidaan päätöksen lain- voimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailuohjelmaa ja raportointia voidaan muuttaa Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa.
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE
Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölu- pavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuk- sen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskeva vaatimus.
RATKAISUN PERUSTELUT
Y m p ä ri s tö l u va n h ar k i n na n pe r u s te e t
Harjoitettaessa jätevedenpuhdistamotoimintaa tässä päätöksessä esitetyl- lä tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen toiminta täyttää ympäristönsuoje- lulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
L u v an m yö n t äm i sen e de ll yt yk s e t
Jätevedet käsitellään biologis-kemiallisessa puhdistamossa. Lähin asutus sijaitsee puhdistamosta noin puolen kilometrin etäisyydellä. Puhdistamo si- jaitsee asemakaava-alueella.
Jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutukset eivät kohdistu luonnonsuoje- lun kannalta herkille alueille.
Jätevesikuormitus kohdistuu Kemijoen suuosaan. Vesistövaikutukset jää- vät vähäisiksi hyvistä laimenemisolosuhteista johtuen, eikä vaikutuksia ole laskennallisesti havaittavissa vesistön veden laadussa. Ravinnekuormitus lisää periaatteessa aina vesistön rehevyyttä ja sitä kautta myös seisovien pyydysten limoittumista. Käytännössä kuormituksen vaikutus Isohaaran alapuoliseen verkkopyyntiin on kuitenkin hyvin vähäinen. Kalastus alueella on pääasiassa vapakalastusta, johon kuormituksella ei ole suoranaista vaikutusta. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta.
Haju- ja meluhaittoja ei aiheudu ottaen huomioon laitoksen sijainti asutuk- sen suhteen.
Ottaen huomioon edellä mainittu toiminnan sijoituspaikka ja vesistön tila sekä toiminnalle asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympä- ristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pi- laantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankin- nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantu- mista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.
Toiminnan arvioidaan vastaavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaati- musta, ja se on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista.
L u p am ää rä ys t e n p er u s t el u t
M ä ä r ä yk s e t pi la a ntu m i se n eh k äi s em is e ks i
Lupamääräyksessä 2 asetetut päästömääräykset ovat tarpeen vesien pi- laantumisen ehkäisemiseksi ja erityisesti vesistön kalastus- ja virkistyskäyt- tömahdollisuuksien edistämiseksi. Päästörajoja ja puhdistusvaatimuksia on tiukennettu nykyisen luvan määräyksiin verrattuna. Raja-arvot on määrätty saavutettaviksi puolivuosikeskiarvoina laskettuna aikaisempaan vuosikes- kiarvoina tapahtuneeseen verrattuna. Lupamääräystä annettaessa on tar- kasteltu myös muita Kemijoen vesistöalueella toimivia asumajäteveden puhdistamoja yhdenmukaisen käytännön saavuttamiseksi.
Kun tulevan veden lämpötila on tarkkailutulosten mukaan 12 0C vain noin 2 viikkoa vuosittain (elokuussa), ei typen poistoon ole nykyisellä laitoksella mahdollisuuksia. Typpipäästön rajoittamiseen on kiinnitettävä huomiota, mutta sitä koskevia tarkempia määräyksiä ei ole tarpeen antaa. Puhdista- mon huolellisella hoidolla voidaan typpipäästöjä rajoittaa. Myöskään valtio- neuvoston päätöksessä 365/94 ei typelle ole asetettu poistoteho- tai pitoi- suusarvoja asukasvastineluvultaan alle 10 000 asukkaan jätevedenpuhdis- tamojen osalta.
Lupamääräykset 1 ja 2 täyttävät yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan valtioneuvoston päätöksen nro 365/1994 (muutos nro 757/1998) vaatimuk- set. Määräyksissä on otettu huomioon ympäristöministeriön hyväksymä, vuoteen 2005 ulottuva vesiensuojelun tavoiteohjelma ja sovellettu käyttö- kelpoisen tekniikan periaatetta. Vesioikeuden päätöksien nro 73/74/I ja 60/82/I mukaisesti rakennettu puhdistamo ja purkuputki ovat edelleen ra- kenteiltaan ja laitteiltaan käyttökelpoisia ratkaisuja. Purkuputkea koskeva määräys on kirjattu lupamääräykseen 1.
Lupamääräys 3 viemäriverkoston hoidosta on annettu puhdistamon tehon parantamiseksi ja ohijuoksutusten vähentämiseksi.
Lupamääräyksellä 4 korostetaan toiminnanharjoittajan velvollisuutta osal- taan huolehtia tavanomaisesta yhdyskuntajätevesistä poikkeavien jäteve- sien esikäsittelystä vesien puhdistustuloksen parantamiseksi.
Yleisluontoiset lupamääräykset 5 ja 6 ovat riittävät puhdistamon haju- ja meluhaittojen osalta, koska laitoksen läheisyydessä ei ole asutusta tai mui- ta altistuvia kohteita.
Lupamääräyksessä 7 on annettu yleisluonteiset määräykset jätteiden käsit- telystä.
Puhdistamokemikaalien säilyttämisessä tulee maaperän puhtaana pysymi- sen varmistamiseksi sekä terveyden ja ympäristön suojelemiseksi noudat- taa lupamääräystä 8.
T a r k ka il u- j a r ap o rt o i nt i mä ärä ys
Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan muun muassa toimin- nan käyttö- ja päästötarkkailusta sekä raportoinnista on annettava määrä- ykset lupapäätöksessä.
Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristö- riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäris- töä kuormittavaa toimintaa harjoittavan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten syntymisen kannalta keskeisimmässä ase- massa.
Tarkkailua ja raportointia koskeva määräys sisältää käyttö-, päästö- ja vai- kutustarkkailun.
Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toimin- nan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lu- pamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vä- häiseksi.
Päätöksen liitteenä 2 oleva päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuotta- maan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa.
Vaikutustarkkailu määrätään toteutettavaksi Lapin ympäristökeskuksen hy- väksymällä tavalla.
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
1. Lapin ympäristökeskuksen vaatimus jätevedenpuhdistamolle asetetta- vista puhdistusvaatimuksista on otettu lupamääräyksessä 2 huomioon.
Lähtevän veden fosforipitoisuudeksi on kuitenkin määrätty tarkkailutulokset huomioon ottaen enintään 0,8 mg/l P. Asiassa viitataan lupamääräysten perusteluihin.
Ympäristökeskuksen tarkkailua koskevat vaatimukset on otettu tarkkailu- määräyksessä huomioon, kuitenkin niin, että käyttö- ja päästötarkkailuoh- jelma on vahvistettu tässä luvassa siten, että ympäristökeskus voi sitä tar- kentaa.
2. Keminmaan kunnan ympäristölautakunnan vaatimus päästörajojen tiu- kentamisesta on otettu lupamääräyksessä 2 huomioon. Vaatimus ohijuok- sutuksista ja viemäriverkostossa tapahtuvista poikkeuksellisista jäteveden johtamisista ilmoittamisesta on otettu huomioon lupamääräyksessä 9. Liet- teenkäsittelyä koskeva vaatimus on otettu huomioon muun muassa lupa- määräyksessä 5.
4. As.Oy Keminmaan Puomipolku 13:n vaatimus erityisesti rehevöitymistä aiheuttavien päästöjen määrän alentamisesta ja puhdistustehon paranta- misesta on otettu huomioon muun muassa lupamääräyksessä 2. Vaatimus vesinäytteiden ottamiseen velvoittamisesta jokisuun matalarantaisilta ja vähävirtaisilta uimapaikoilta on otettu huomioon tarkkailuohjelmassa siten, että tarkkailun kohteeksi tulee muistuttajakiinteistön edustan vesialue.
5. Hannu Rantapörhölän vaatimus 5:stä 10:een vuoden määräaikaisesta luvasta on otettu huomioon siten, että lupamääräykset on määrätty tarkis- tettaviksi kymmenen vuoden kuluttua. Vaatimus kalastukselle aiheutuvien haittojen selvittämisestä ja korvaamisesta on hylätty, koska toiminnan vai- kutukset yksinään eivät riitä selittämään muistuttajan havaintoja pyydysten likaantumisesta. Muistuttajan mukaan pyydysten likaantuminen on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Puhdistamolta lähtevä kuormitus on sen sijaan jonkin verran laskenut viimeisten vuosien aikana. Kemijoen vesis- töön kohdistuu myös muuta vesistön veden laatuun vaikuttavaa kuormitus- ta. Eri tekijöiden merkitys ja suuruus tulee parhaiten selvitettyä kokonais- valtaisessa vaikutustarkkailussa, jonka hyväksyminen on delegoitu ympä- ristökeskukselle. Ennalta arvaamattomien vahinkojen osalta viitataan oh- jaukseen.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
P ä ä t ök sen v oi ma ss a ol o
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä
muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta.
L u p am ää rä ys t e n t ar k i s ta mi ne n
Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua jä- tevedenpuhdistamon toimintaa vuoden 2016 jälkeen, sanotun vuoden ke- säkuun loppuun mennessä tehtävä ympäristöluvan lupamääräysten tarkis- tamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä lu- van raukeamaan.
Hakemukseen tulee liittää yksityiskohtainen selvitys toiminnasta, päästöis- tä ja toiminnan vaikutuksista ympäristöön sekä suunnitelma toimista, joilla päästöjä voidaan edelleen vähentää sekä muut ympäristönsuojeluasetuk- sen mukaiset selvitykset.
K o r v a tt a va t pä ä tö ks e t
Tämän päätöksen saatua lainvoiman lakkaavat olemasta voimassa Poh- jois-Suomen vesioikeuden 12.9.1974 antama päätös nro 73/74/I ja 30.7.1982 antama päätös nro 60/82/I.
L u p aa a nk a r a mm an as e tu k se n no ud at t a mi n en
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56
§:n nojalla.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 45
§ 1 momentti, 46 § 1 ja 4 momentti ja 55 § 2 momentti Jätelaki 4 §, 6 § ja 15 §
Valtioneuvoston päätös nro 365/1994 ja 757/1998 yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä
KÄSITTELYMAKSU
R a t k ai s u
Lupa-asian käsittelymaksu on 1 960 euroa.
P e r u s te lut
Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa koskevan asian, jäteveden määrän ol- lessa asukasvastineluvultaan alle 50 000, käsittelymaksu on 1 960 euroa.
O i k e us o hj e
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Matti Hepola
Urpo Myllymaa Simo Perkkiö
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupa- viraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Urpo Myllymaa ja Simo Perkkiö (esittelijä).
Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 500.
SP/pl
Liitteet
Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Tarkkailuohjelma
Liite 1
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 16.3.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi
aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
KEMINMAAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILU
Tarkkailu on tehdään siten, että laitteiden ja menetelmien toimivuus ja te- ho, toiminnasta aiheutuvat päästöt sekä toiminnan ympäristövaikutukset voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella.
Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailua suorittaa puhdistamon hoitaja pitämällä päiväkirjaa mm.
seuraavista asioista:
– käsitelty jätevesimäärä (m3/d) – vastaanotettu sakokaivoliete (m3/d) – kemikaalien syöttömäärät (kg/d, g/m3)
– todetut käyttö- ja toimintahäiriöt ja niiden syyt – hoitotoimenpiteet
– suoritetut ohitukset (m3/d) – lietteenpoiston määrät (m3)
– näytteenotto ja valvontatarkastukset – selkeytyksen näkösyvyys (cm) ja
– puhdistamolta lähtevän veden liukoisen fosforin pitoisuus viikoittain hoi- tajan omien mittausten perusteella.
Käyttötarkkailussa kirjataan myös lietteen ja muun jätteen käsittelyä ja toi- mittamista koskevat tiedot.
Käyttötarkkailu- ja kuormitustiedot toimitetaan TYVI-tietojärjestelmän kaut- ta ympäristökeskuksen VAHTI-rekisteriin ympäristökeskuksen määrääminä aikoina.
Päästötarkkailu
Lähtevän veden tarkkailu
Päästötarkkailussa näytteet otetaan kokoomanäytteinä 24 tunnin ajalta vä- hintään neljä kertaa vuodessa: helmi-maaliskuu, touko-kesäkuu, elo- syyskuu ja marras-joulukuu.
Päästötarkkailun näytteet otetaan virtaamaan suhteutettuna vuorokauden kokoomanäytteenä puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä vedestä. Näyt- teistä määritetään ainakin lämpötila, pH, sähkönjohtavuus, BOD7ATU, CODCr, kok.P, kok.N, kiintoaine ja alkaliniteetti.
Lähtevästä vedestä määritetään lisäksi happi, NH4-N (kertanäytteestä), N03+2-N, P04-P, fekaaliset koliformiset bakteerit (kertanäytteestä) ja saos- tuskemikaalin jäännöspitoisuus (Fe).
Näytteenoton yhteydessä käydään puhdistamonhoitajan kanssa läpi käyt- tötarkkailun päiväkirja ja selvitetään mahdolliset ohijuoksutusten ja häiriöi- den syyt sekä tarkistetaan kemikaalin annostukset. Lisäksi tarkkailussa noudatetaan valtioneuvoston päätöksessä (365/94) annettuja ohjeita.
