LUPAPÄÄTÖS Nro 10/06/2 Dnro Psy-2005-y-124 Annettu julkipanon jälkeen 31.1.2006

LUPAPÄÄTÖS

Nro 10/06/2

Dnro Psy-2005-y-124

Annettu julkipanon jälkeen 31.1.2006

ASIA Uljuan tekoaltaan Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen luiskaverhouksen vahvistaminen ja tekoaltaan vedenkorkeuden alentaminen patojen vahvis- tamistyön ajaksi, Kestilä, Pulkkila, Rantsila, Ruukki ja Siikajoki

LUVAN HAKIJA Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus PL 124

90101 OULU

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3

HANKKEEN KUVAUS ... 3

Hankkeen yleiskuvaus ... 3

Haettavat muutokset lupaehtoihin... 3

Suunnitellut työt ... 4

Hydrologiset olosuhteet ja hankkeen vaikutus niihin ... 6

Uljuan altaan vedenkorkeus ... 6

Virtaama ... 7

Vesistön vedenlaatu...9

Kalasto ja kalastus ...10

Vesistön muu käyttö... 11

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN ... 11

Vaikutukset vesistön tilaan... 11

Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ... 13

HANKKEEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 14

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 15

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 15

Muistutukset ja vaatimukset... 15

Hakijan selitys ... 16

Hakemuksen muutos ... 18

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 18

Käsittelyratkaisu... 18

Pääasiaratkaisu ... 19

Rakentamista koskevat lupamääräykset ... 19

Vedenkorkeuden alentamista ja juoksutusta koskevat määräykset... 20

Ohjaus... 20

RATKAISUN PERUSTELUT... 20

Käsittelyratkaisun perustelut ... 20

Pääasiaratkaisun perustelut... 21

Patojen vahvistaminen... 21

Vedenkorkeuden alentaminen ja juoksutukset ... 21

Lupamääräysten perustelut ... 22

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 23

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 23

Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 23

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 23

KÄSITTELYMAKSU... 23

Ratkaisu ... 23

Perustelut... 23

Oikeusohje ... 23

MUUTOKSENHAKU ... 24

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on ympäristölupavirastoon 16.9.2005 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Uljuan tekoal- taan vedenkorkeuden alentamiseen Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen luiskaverhouksen vahvistamistyön ajaksi Kestilän ja Pulkkilan kunnissa ha- kemukseen oheistetun suunnitelman mukaisesti. Voimassa olevan tekoal- taan säännöstelyä koskevan lupapäätöksen lupamääräyksiin haetaan muutosta siten, että tekoaltaan vedenkorkeus kunnostustöiden aikana (noin 20.6.–7.10) pidetään tasolla N₄₃ + 76,00 m ja että mikäli kovat sateet uhkaavat kunnostustyötä, juoksutusta on mahdollista muuttaa voimassa olevia lupamääräyksiä enemmän.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Vesilain 8 luvun 1 §:n mukaan hakemuksessa tarkoitettuun vesistön sään- nöstelyn muutokseen, koska siitä aiheutuu vesilain 1 luvun 12–15 §:ssä tarkoitettu muutos tai seuraus, on haettava ympäristölupaviraston lupa.

HANKKEEN KUVAUS

Hankkeen yleiskuvaus

Uljuan tekoaltaan patojen kuntoarviossa Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen kunnossa on havaittu patoturvallisuuden kannalta puutteita märän luiskan verhouksessa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa on laadittu suunnitelma patojen märän luiskan verhouksen perusparannuksesta. Pe- rusparannuksen toteuttaminen vaatii Uljuan altaan vedenkorkeuden alen- tamista työn ajaksi noin yhdellä metrillä voimassa olevan säännöstelyn ke- säaikaisen alarajan alapuolelle.

Patojen perusparannus tehdään kuivatyönä. Patoja vahvistetaan lisäämäl- lä märän luiskan verhoukseen karkeaa ja hienoa louhetta. Osa kunnostus- työstä pystytään toteuttamaan padon harjalta käsin, mutta pahiten vaurioi- tuneilla alueilla kunnostus joudutaan tekemään alhaalta päin, mistä johtuen vedenkorkeuden alentaminen on välttämätöntä.

Patojen verhouksen perusparannus aloitetaan kesällä 2006, mikäli hank- keella on lainvoimainen lupa. Työt pystytään todennäköisesti toteuttamaan yhden kesän aikana, mutta mm. poikkeuksellisen sateisen kesän sattuessa töitä voidaan osin joutua siirtämään kesälle 2007.

Haettavat muutokset lupaehtoihin

Uljuan altaan säännöstelyn muuttamista koskeva päätös on saanut lain- voiman korkeimman hallinto-oikeuden 1.2.2005 antamalla päätöksellä.

Päätöksen mukaan Uljuan altaan säännöstely on hoidettava niin, että säännöstelyn ylärajana on N43 + 79,00 m lukuun ottamatta maaliskuun 15.

päivän ja huhtikuun 15. päivän välistä aikaa, jona aikana altaan vedenkor- keuden on käytävä tason N43 + 73,50 m alapuolella, ja alarajana on murto- viiva, jonka taitepisteet ovat:

N43

1.1. +76,50 m

1.4. +72,00 m

30.4. +72,00 m

31.5. +77,00 m

30.11. +77,00 m

31.12. +76,50 m

Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen märän luiskan verhouksen vahvistami- nen kuivatyönä edellyttää vedenkorkeuden alentamista tasolle N₄₃ + 76,00 m. Vedenkorkeuden lasku on suunniteltu toteutettavaksi juoksuttamalla vettä tekoaltaasta noin 30 m³/s kevättulvan jälkeen, jolloin tasolla N₄₃ + 76,00 m oltaisiin noin 20.6. Mikäli alkukesä on sateinen, niin juoksutus- määrä saattaa olla edellä esitettyä suurempi. Jos taas alkukesä on poikke- uksellisen kuiva, taso N₄₃ + 76,00 m voidaan saavuttaa jo ennen 20.6.

Vedenkorkeus on tarkoitus pitää tasolla N₄₃ + 76,00 m lokakuun alkupuo- lelle saakka. Vedenkorkeuden nosto aloitetaan 7.10. ja patoluukut sulje- taan kokonaan 15.10., jolloin lupamääräysten mukainen taso N₄₃ + 77,00 m saavutetaan hyvissä ajoin ennen altaan jäätymistä. Lupaa haetaan Ulju- an altaan vedenkorkeuden pitämiseksi kunnostustöiden aikana noin 20.6.- 7.10. tasolla N43 + 76,00 m. Tasoa N43 + 76,00 m ei aliteta.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä on kielletty lyhytaikaissään- nöstely. Luvan mukaan juoksutusta saadaan muuttaa vuorokauden sisällä korkeintaan kaksi kertaa niin, että uusi juoksutus on vähintään 80 prosent- tia ja enintään 125 prosenttia edellisestä juoksutuksesta ja niin, että peräk- käisten vuorokausien keskimääräinen juoksutus noudattaa samaa sään- töä. Tulvasuojelun edellyttäessä Uljuan altaan vedenkorkeuden pitämistä säännöstelylle määrätyissä rajoissa tai Siikajoella pidettävien melonta- tai muiden vastaavien tapahtumien juoksutustarpeen tyydyttämiseksi saadaan juoksutusta muuttaa edellä sanottua enemmän. Lisäksi lupapäätöksen mukaisesti altaasta saadaan juoksuttaa vettä enintään 50 m³/s.

Lupaa haetaan muuttaa juoksutusta enemmän kuin lupamääräyksissä on määrätty (80/125 %), mikäli vedenkorkeus ylittää tason N₄₃ + 76,30 m.

Rankkasateella Uljuan altaasta juoksutetaan lupamääräysten sallima enim- mäismäärä eli 50 m³/s. Mikäli tarvitaan suurempia juoksutuksia, ne hoide- taan Lämsänkosken padon kautta. Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen kun- nostustyöt on tarkoitus tehdä siten, että niillä ei muutoin ole vaikutusta Lämsänkosken padolta tapahtuvaan juoksutukseen.

Suunnitellut työt

Uljuan tekoaltaan vedet on padottu Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen avulla. Arkkusaaren padon korjaustavat ovat seuraavat:

Korjaustapa I alhaalta työpenkereeltä 6+50–18+50, 33+00–38+80

Korjaustapa II harjalta 22+00–25+00

Korjaustapa III alhaalta työpenkereeltä 26+50–31+50

Korjaustapa IV harjalta 0+00–6+50, 18+50–22+00, 25+00–26+50, 31+50–33+00, 41+00–42+00

Tulisaaren padon korjaustavat ovat seuraavat:

Korjaustapa V harjalta 0+00–10+00

Korjaustapa VI tasoitusta hienolouheella 17+00–18+00

Arkkusaaren patoon tarvittavat massat ovat hienoa louhetta 0–200 mm 22 000 m³ rtr ja karkeaa louhetta 200–700 mm 18 750 m³ rtr.

Tulisaaren patoon tarvittavat massat ovat hienoa louhetta 0–200 mm 2 100 m³ rtr ja karkeaa louhetta 200–700 mm 3 600 m³ rtr.

Koska padon verhous vaihtelee, on kokonaismassoissa varauduttava vä- hintään 10 prosentin lisätarpeeseen. Näin tarvittavaksi karkean louheen määräksi arvioidaan yhteensä noin 25 000 m³ rtr ja hienon louheen mää- räksi noin 28 000 m³ rtr.

Tulisaaren padon eteläpäästä noin 2 km:n etäisyydellä sijaitsee Haapavuo- ren maa-aineksen ottoalue. Siellä on tehty louhetta aikanaan Uljuan teko- altaan patojen rakentamista varten. Alueesta on tehty uusi louheen otto- suunnitelma. Pulkkilan kunta omistaa alueen. Alueesta on tehty kunnan kanssa sopimus ja maa-aineksen oton lupakäsittely on meneillään. Pato- jen korjaukseen tarvittavan materiaalin louhinta pyritään aloittamaan lop- puvuodesta 2005. Louhinta-alueella materiaali kasataan hieno- ja kar- kealouhekasoihin.

Verhouksen perusparannus aloitetaan kesällä 2006 edellyttäen, että hank- keella on lainvoimainen lupa. Uljuan tekoaltaan vedenkorkeus alennetaan kevättulvan jälkeen tasolle N43 + 76,00 m.

Tulisaaren padolla materiaalin kuljetus voi tapahtua ajamalla kuorma pa- don eteläpäästä. Kuorma kaadetaan korjauskohdalle, jota levitetään siten, että kuljetuskalusto voi jatkaa padon pohjoispuolella olevista luiskista ha- kemaan uutta kuormaa.

Arkkusaaren padolle ajo ja padolta poisajo tapahtuu Vornan kohdalta. En- nen työn aloittamista padolle rakennetaan riittävä määrä kohtaamispaikko- ja ja mataliin osiin kääntymispaikkoja. Padon itäpäähän tulevaa uutta tieyh- teyttä ei kannata käyttää, koska ajomatkat lisääntyisivät ja yli 4 km:n mit- tainen tie tarvitsisi perusteellisen kunnostuksen.

Arkkusaaren padossa korjaustavassa IV ja Tulisaaren padossa korjausta- vassa VI olemassa oleva verhous tasoitetaan hienolla louheella, jotta tule- va kunnossapito helpottuu.

Arkkusaaren padossa korjaustavassa II ja Tulisaaren padossa korjausta- vassa V verhouksen louheen asettelu tehdään padon harjalta. Periaattee- na on saada tarpeeksi karkeaa louhetta eroosiovyöhykkeeltä padon harjal- le asti, jotta jäät eivät työntäisi verhousta ylöspäin. Uusi louhekerros tasoi- tetaan alapäästään jouhevasti olemassa olevaan louheverhoukseen. Kar- kea louhe asetetaan huolellisesti toisiaan vasten ja kiilataan hienolouheel-

la. Karkean louheen kivien tulisi olla särmikkäitä louhoskiviä, mitkä voidaan asettaa tiiviisti toisiaan vasten. Raskaammat kivet (500–700 mm) muodos- tavat rungon ja ne asetellaan siten, että yläpinnat jäävät likimain samaan tasoon.

Arkkusaaren padossa korjaustavoissa I ja III lisäverhouksen asettelu aloi- tetaan juureen rakennettavalta terassilta. Terassi tehdään hienolouheesta siten, että työtaso on N₄₃ + 76,50 m. Louhetta lisätään sen verran, että työskentelyterassi on koneelle riittävän leveä. Harjalle kipattava louhe siir- retään kaivinkoneella märän puolen luiskaan alemmaksi, josta terassilla työskentelevä kaivinkone asettelee terassilta lähtien louheet tiiviisti toisiaan vasten. Olemassa oleva verhous tasoitetaan hienolla louheella sopivaksi patjaksi uudelle verhoukselle padon harjalta tasolle. Karkea louhe asetel- laan tukevasti kivet toisiaan vasten. Karkea louhe kiilataan paikalle tuodul- la hienolouheella. Työn edetessä myös ylimääräinen osa terassin hieno- louheesta käytetään kiilaukseen. Ylin osa luiskasta voidaan tämän jälkeen tehdä padon harjalta. Korjaustavan I ja III erona on vain lisättävän louheen määrä. Korjaustavassa III joudutaan vähintään alaosassa tekemään korja- us kahtena kerroksena.

Työt tehdään yhden kesän aikana kesäkuun puolivälistä marraskuun puo- liväliin. Vedenkorkeus pidetään tason N₄₃ + 76,00 m tuntumassa vesitilan- teesta riippuen heinäkuun alusta lokakuun 7. päivään asti, josta alkaen ve- denkorkeutta aletaan nostaa hitaasti. Juoksutus lopetetaan lokakuun 15.

päivä, minkä jälkeen altaan vedenkorkeus annetaan nousta lähelle tasoa N₄₃ + 78,00 m.

Hydrologiset olosuhteet ja hankkeen vaikutus niihin

Uljuan altaan vedenkorkeus

Uljuan altaan vedenkorkeus on vuosina 1995–2004 vaihdellut välillä N₄₃ + 71,93–79,18 m keskiarvon ollessa N₄₃ + 77,25 m. Heinä–syyskuussa kes- kimääräinen vedenkorkeus on ollut N₄₃ + 78,21 m. Patojen kunnostus- hankkeen takia altaan vedenkorkeus alennettaisiin heinä–syyskuussa 1,0 metriä voimassa olevan säännöstelyn alarajan alapuolelle ja noin 2–2,5 metriä kesän keskimääräisen vedenkorkeuden alapuolelle. Seuraavassa kuvassa on esitetty Uljuan altaan vedenkorkeuden keski- ja ääriarvot sekä voimassa olevan säännöstelyluvan alaraja ja siihen haettava väliaikainen muutos.

Uljuan vedenkorkeus 1995-2004

70,0 71,0 72,0 73,0 74,0 75,0 76,0 77,0 78,0 79,0 80,0

1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

m

keskiarvo minimi maksimi

säännöstelyn alaraja haettava muutos

Vedenkorkeuden alentamisen aiheuttamat Uljuan altaan vesitilavuuden ja pinta-alan muutokset ovat seuraavat:

pinta-ala tilavuus

N43 + 77,00 m → N43 + 76,00 m – 2 km² – 22,5 milj. m³ N43 + 78,00 m → N43 + 76,00 m – 4 km² – 22,5 milj. m³

Vedenkorkeuden alentaminen aiheuttaa myös viipymän lyhenemisen. Ul- juan altaan teoreettinen viipymä vedenkorkeudella N43 + 78,00 m, mikäli käytetään vuosien 1995–2004 heinä–syyskuun keskivirtaamaa 7,1 m³/s, on 195 vrk. Vastaavasti viipymä säännöstelyn kesäaikaisella alarajalla (N43 + 77,00 m) on 151 vrk ja vedenkorkeudella N43 + 76,00 m 114 vrk.

Kunnostushankkeen vuoksi tehtävä vedenkorkeuden alentaminen vähen- tää siten teoreettista viipymää Uljuan altaassa hieman yli kuukaudella säännöstelyn kesäaikaiseen alarajaan verrattuna ja noin kahdella ja puo- lella kuukaudella kesän keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna.

Virtaama

Uljuan altaasta on juoksutettu vettä keskimäärin 11,6 m³/s vuosien 1995–

2004 keskiarvona, mutta vaihtelu juoksutuksessa on ollut suurta. Suurim- mat juoksutukset ovat tapahtuneet yleensä keväällä lumen sulamisen ai- koihin, mutta myös loppusyksystä virtaama on ajoittain noussut suureksi.

Toisaalta vuosina 1995–1996 sekä vuosien 2001 ja 2003 keväälläkin juok- sutus on ollut alle 50 m³/s.

Patojen kunnostushankkeen vaikutus Uljuan altaasta juoksutettavaan ve- simäärään ajoittuu kesäkuun alkupuolelle, jolloin vedenkorkeus lasketaan halutulle tasolle, ja toisaalta loka–marraskuuhun, jolloin vedenkorkeus pa-

lautetaan normaalitasolle. Kesän aikana virtaamaan ei oleteta aiheutuvan muutoksia tavanomaiseen juoksutuskäytäntöön verrattuna.

Suunnitelman mukaan Uljuan altaasta tullaan juoksuttamaan vettä noin 30 m³/s toukokuun loppupuolelta kesäkuun 20. päivän tienoille saakka, jolloin hakemuksen liitteenä olevien Suomen ympäristökeskuksessa tehtyjen mal- lilaskelmien mukaan vedenkorkeus olisi tasolla N₄₃ + 76,00 m, mikäli kesä- kuu ei ole poikkeuksellisen sateinen. Toisaalta kuivan alkukesän sattuessa tavoitetaso voidaan saavuttaa jo aikaisemmin. Kunnostushankkeen takia Uljuan altaasta kesäkuussa juoksutettava vesimäärä on tavanomaista suu- rempi, mutta jää samalle tasolle tai alhaisemmaksi kuin esim. kesäkuussa 1998 toteutettu juoksutus, jolloin juoksutettu vesimäärä 1.6.–19.6. oli sa- teista johtuen 30–45 m³/s. Vuosien 1995–2004 keskimääräiseen tasoon verrattuna juoksutus olisi noin 5–17 m³/s suurempi.

Uljuan altaan vedenkorkeus on tarkoitus korottaa takaisin voimassa ole- vien lupamääräysten mukaiselle tasolle loka–marraskuussa. Täyttö aloite- taan 7.10. ja patoluukut suljetaan kokonaan 15.10., jolloin altaasta ei juok- suteta lainkaan vettä alapuoliseen vesistöön, kunnes allas jäätyy tai ve- denkorkeus on N₄₃ + 78,00 m, mikä on ajankohdalle tavanomainen taso.

Keskimääräinen loka–marraskuun juoksutus Uljuan altaasta on vuosina 1995–2004 ollut 8,7 m³/s. Lamujoen keskivirtaama loka–marraskuussa on ollut 7,4 m³/s, joten Uljuan altaan vedenkorkeuden korottaminen takaisin tavanomaiselle tasolle kunnostustöiden jälkeen aiheuttaisi altaan alapuoli- sella Lamujoen osalla sekä Siikajoessa virtaaman pienenemisen hieman alle puoleen tavanomaisesta tasosta. Uljuan altaan vedenkorkeuden korot- taminen aloitetaan täydellä teholla vasta 15.10., jotta lokakuun alkupuolella turvattaisiin nahkiaisen nousun kannalta riittävä vesimäärä Siikajoen ala- osalla.

Siikajoen alajuoksua kohden vaikutus vähenee sivujokien tuomasta vir- taaman lisäyksestä johtuen. Uljuan altaan alapuoliset virtaamanmittauspai- kat sijaitsevat Harjunnivassa ja Länkelässä. Verrattuna vuosien 1991–

2000 keskimääräiseen kesäkuun virtaamaan olisi altaan kunnostustöiden aiheuttama virtaaman lisäys kesäkuussa Harjunnivassa vajaat + 40 % ja Länkelässä noin + 30 %. Vastaavasti Uljuan altaan täyttäminen aiheuttaa keskimäärin Harjunnivassa noin 30 %:n ja Länkelässä noin 25 %:n virtaa- man pienenemisen loka–marraskuussa.

Seuraavassa kuvassa on esitetty juoksutus Uljuan altaasta Siikajokeen vuosien 1995–2004 keskiarvona sekä saman ajanjakson ääriarvot. Lisäksi kuvassa on esitetty kunnostushankkeen aiheuttama muutos keskimääräi- seen juoksutuskäytäntöön.

Juoksutus Uljuasta 1995-2004

0 20 40 60 80 100 120 140

1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

m³/s

keskiarvo minimi maksimi

juoksutuksen muutos

Vesistön vedenlaatu

Uljuan altaan talvinen happitilanne on ollut huono. Pohjan lähellä vesi on ollut hapetonta jo keskitalvella. Päällysveden ja väliveden happitilanne on ollut vielä tammi–helmikuussa suhteellisen hyvä, mutta maaliskuussa hap- pitilanne on heikentynyt koko altaassa. Sulamisvesien myötä happitilanne on huhtikuussa parantunut altaan itäpäästä alkaen. Keskimäärin huhti- kuussa vuosina 2000–2004 happitilanne on ollut Uljuan altaan itäpäässä jo melko hyvä. Altaan keski- ja länsiosassa happitilanne on huhtikuussakin ol- lut melko huono. Ajoittain (esim. talvella 2000, 2001 ja 2003) Uljuan altaan keski- ja alaosalla myös päällysvesi on ollut lähes hapetonta maaliskuun lopussa ja huhtikuussa. Uljuan altaan vedenkorkeus oli talvella 2002/2003 lähellä säännöstelyn nykyistä alarajaa, jolloin happitilanne Uljuan altaassa oli tavanomaista heikompi. Kevättalvella 2003 Uljuan altaan keski- ja ala- osa oli käytännössä hapeton maaliskuun puolivälistä huhtikuun loppupuo- lelle saakka. Talven 2002/2003 happitilannetta heikensi alhaisen veden- korkeuden lisäksi aikainen talventulo ja siitä johtunut pitkä jääpeitteinen kausi. Talvina 2000 ja 2001 hapettomuus alkoi vasta huhtikuun alussa.

Myös kesäkerrostuneisuuden aikana altaan alusveden happitilanne on hei- kentynyt. Kesäkuussa happitilanne on ollut hyvä, koska kerrostuneisuus on vasta syntynyt, eikä alusveden happi ole juuri ehtinyt kulua. Heinäkuussa ja elokuussa sen sijaan alusveden happipitoisuus on ollut keskimäärin noin 4 mg/l. Kesällä 2002 altaan syvänteen lämpötilakerrostuminen oli tavan- omaista voimakkaampaa, ja alusveden happitilanne oli muita vuosia hei- kompi. Kesällä 2001 puolestaan lämpötilakerrostuneisuutta ei altaan sy- vännepisteessä todettu, jolloin myös happitilanne säilyi pinnasta pohjaan hyvänä.

Uljuan altaassa ei ole viime vuosina havaittu pH-ongelmia. Veden pH on vaihdellut välillä 6–7 ollen lievästi hapan. Sähkönjohtavuus on sen sijaan ollut alusvedessä lievästi koholla kevättalvisin, kun hapettomissa oloissa sedimentistä on liuennut suoloja alusveteen.

Veden väri Uljuan altaassa on varsin tumma johtuen suuresta humuksen (CODMn) ja raudan määrästä. Alusvedessä on mitattu ajoittain erittäin kor- keita rautapitoisuuksia, kun hapettomissa oloissa rautaa on vapautunut sedimentistä veteen.

Uljuan altaan ravinnepitoisuudet ovat olleet korkeita. Sekä fosforia että typpeä on vedessä runsaasti. Hapettomina kausina alusveden fosfaattifos- foripitoisuus on ajoittain noussut erittäin korkeaksi (noin 1 mg/l) ja typpi on pelkistynyt ammoniummuotoon. Esimerkiksi syvänteen alusvedessä kevät- talvella kokonaisfosfori on ollut lähes kokonaan fosfaattina ja vastaavasti kokonaistyppi ammoniumtyppenä. Uljuan altaan a-klorofyllipitoisuus kuvas- taa rehevyyttä. Sekä fosfaattia että epäorgaanista typpeä on ollut vedessä liuenneena varsin runsaasti, joten tuotantoa rajoittavat muut tekijät kuin ra- vinteiden saatavuus, todennäköisesti erityisesti veden tumma väri.

Uljuan allas toimii fosforin, raudan ja kiintoaineen nettopidättäjänä, vaikka mainittuja aineita voi altaasta huuhtoutua alapuoliseen vesistöön keväisin.

Erityisesti fosforin ja raudan huuhtoutumiseen vaikuttaa kevättalven heikko happitilanne altaassa. Typpeä altaaseen sen sijaan ei pidäty, vaan koko- naistyppipitoisuus on ollut altaasta lähtevässä vedessä vuositasolla noin 60 µg/l korkeampi kuin altaan yläpuolella. Myös typen olomuoto muuttuu osittain altaassa siten, että erityisesti loppukesällä epäorgaanisen typen pi- toisuudet ovat olleet altaasta lähtevässä vedessä korkeampia kuin yläpuo- lella. Humuksen (COD_Mn) määrään Uljuan allas ei vaikuta vuositasolla, mutta altaan vaikutuksesta vuodenaikaisvaihtelut alapuolella ovat selvästi yläpuolta vähäisemmät.

Uljuan altaasta juoksutettu vesi on ollut alkukesällä (kesäkuu) typpipitoi- suutta lukuun ottamatta jonkin verran parempilaatuista kuin Lamujoen vesi.

Kokonaistyppipitoisuus altaasta juoksutetussa vedessä on ollut alkukesällä keskimäärin noin 200 µg/l korkeampi kuin Lamujoessa. Myös epäorgaanis- ta typpeä on ollut altaan vedessä enemmän kuin Lamujoen vedessä.

Kesällä (heinä–syyskuussa) Uljuan altaasta juoksutetun veden ja Lamu- joen veden laadun ero on ollut suhteellisen vähäinen. Rautaa on kuitenkin ollut altaasta juoksutetussa vedessä selvästi vähemmän kuin Lamujoessa, mikä on heijastunut myös veden väriin. Myös fosforipitoisuudet ovat olleet altaasta juoksutetussa vedessä Lamujoen veden fosforipitoisuuksia alhai- semmat, mutta kokonaistyppipitoisuuksissa eroa ei ole ollut havaittavissa.

Uljuan altaan vedessä on kuitenkin kesällä ollut ammoniumtyppeä run- saammin kuin Lamujoen vedessä.

Loka–marraskuussa Uljuan altaasta juoksutetun veden happipitoisuus on ollut yleensä Lamujoen veden happipitoisuutta parempi. Väriluku sekä fos- foripitoisuudet ovat sen sijaan olleet altaasta juoksutetussa vedessä kes- kimäärin korkeampia kuin Lamujoen vedessä. Typpeä ja kiintoainetta on marraskuussa ollut Uljuan altaan vedessä vähemmän kuin Lamujoen ve- dessä.

Kalasto ja kalastus

Tärkeimmät saaliskalat Uljuan altaassa ovat hauki, lahna, made ja ahven.

Harvoilla verkoilla (# 35–90 mm) saatu yksikkösaalis on vuoden 1990 jäl- keen ollut selvästi pienempi kuin 1980-luvun lopulla. Kirjanpitokalastajien kalastus keskittyy talveen ja muutos yksikkösaaliissa johtuu suurimmaksi osaksi pyydyskokukertojen (pkk) määrän oleellisesta muutoksesta talvella.

Verkoilla saatu hauen yksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan hyvä eli 1980-luvun loppua lukuun ottamatta tasoa 1–2 kg/pkk. Lahnasaalis on vaihdellut vuosittain ilman selvää kehityssuuntaa. Lahnan yksikkösaalis on ollut 1980-luvun lopun jälkeen tasoa 0,3–0,6 kg/pkk. Madesaalis on tark- kailujakson aikana pienentynyt. Mateen yksikkösaalis on ollut jo kauan pieni eli tasoa 0,2–0,4 kg/pkk. Rysillä saadut hauki- ja lahnasaaliit ovat tarkkailujakson aikana vaihdelleet vuosittain ilman selvää kehityssuuntaa, mutta viime vuosina saaliit ovat olleet kuitenkin keskimääräistä pienempiä.

Rysillä saadut hauki- ja lahnasaaliit ovat olleet yleensä tasoa 4–10 kg/pkk.

Kirjanpitokalastajien käytössä olevien verkkojen harvuus rajoittaa ahven- saalista ja ahventa saadaankin lähinnä katiskoilla, joilla saatu yksikkösaalis on ollut enimmäkseen tasoa 0,5–0,8 kg/pkk.

Uljuan altaalla kalastaa noin 150–200 kalastajaa. Lukuun sisältyvät myös altaan alakanavalla vavoilla kalastavat henkilöt, jotka kalastavat vavoilla myös varsinaisen altaan puolella. Tärkeimmät pyydykset ovat verkot, ka- tiskat ja heittovavat. Rantarysiä on käytössä vain muutamalla kalastajalla.

Kokonaisvuosisaaliiksi on arvioitu 13 000–15 000 kg, josta haukea ja lah- naa olisi molempia noin 5 000 kg, ahventa 2 000–3 000 kg ja madetta 1 000–2 000 kg.

Uljuan altaan luontaisesti lisääntyvään kalastoon kuuluvat ainakin hauki, lahna, made, ahven, särki, salakka ja kiiski. Näiden lisäksi kalastoon kuu- luvat istutusperäiset kirjolohi ja kuha.

Vesistön muu käyttö

Uljuan altaan rannat ovat pääosin asumattomia. Rantatiloista on vakitui- sesti asuttuja 3 ja ainakin 26 tilalla on loma-asunto. Tyhjillään olevia ra- kennuksia on lisäksi 16. Vesistön käyttö on Uljuan altaalla tavanomaista vesistön virkistyskäyttöä kuten kalastusta, vesilintujen metsästystä, venei- lyä ja uintia. Yleisiä uimarantoja ei ole.

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN

Vaikutukset vesistön tilaan

Uljuan altaan märän luiskan verhouksen vahvistamiseen käytetään kar- keaa ja hienoa louhetta, joten varsinaiset kunnostustyöt eivät aiheuta ve- sistön samentumista tai muita vaikutuksia vedenlaatuun.

Kunnostustöiden ajaksi alennettava vedenkorkeus jää Uljuan altaan eroosiovyöhykkeen yläosaan, joten vedenkorkeuden laskusta ei arvioida aiheutuvan vesistön samentumista tai muita vaikutuksia vedenlaatuun. Ul- juan altaan vedenkorkeus käy vuosittain keväällä noin 4 metriä nyt haetta- van väliaikaisen vedenkorkeuden alarajan alapuolella.

Suunnitelman mukaan altaasta kevättulvan jälkeen juoksutettava vesimää- rä tulee olemaan 30 m³/s. Mikäli alkukesä on tavanomaista sateisempi, on kokonaisuuden kannalta edullisempaa juoksuttaa mainittua virtaamaa enemmän, jotta työt saadaan käyntiin mahdollisimman pian ja toteutettua yhden kesän aikana siten, että syksyllä vedenkorkeutta päästään korotta- maan ajoissa. Jonkin verran yli 30 m³/s:n suuruiset juoksutukset eivät vielä aiheuta alapuolisessa vesistössä esim. tulvahaittaa.

Lupamääräysten mukainen Uljuan altaan vedenkorkeuden alaraja joulu- kuun alkuun saakka on N43 + 77,00 m, mutta tavanomainen taso syksyllä on ollut noin N43 + 78,00 m. Jotta kunnostushanke ei aiheuttaisi Uljuan al- taassa tavanomaista heikompaa happitilannetta kunnostustöitä seuraava- na talvena, tavoitteena on korottaa vedenkorkeus tasolle N43 + 78,00 m ennen altaan jäätymistä, mikä tapahtuu keskimäärin noin marraskuun puo- livälissä. Suomen ympäristökeskuksessa tehtyjen mallilaskelmien mukaan patoluukut olisi suljettava 15.10., jotta 50 %:n todennäköisyydellä allas olisi tavoitekorkeudessa ennen jäätymistä. Vastaavasti luukut olisi suljettava 7.10., jotta allas olisi 75 %:n todennäköisyydellä tavoitekorkeudessa ennen jäätymistä. Jos luukut suljetaan vasta lokakuun lopulla, on todennäköisyys saavuttaa tavoitetaso ennen jäätymistä enää noin 10 %.

Mikäli Uljuan altaan patoluukut suljetaan kokonaan lokakuun alkupuolella, voi se kuivana syksynä vaikuttaa nahkiaisen nousuun Siikajokeen. Siksi Uljuan altaan vedenkorkeuden nosto on suunniteltu toteutettavaksi siten, että altaan täyttö aloitetaan 7.10., mutta luukut suljetaan kokonaan vasta 15.10., jolloin nahkiaisen pyynti on jo loppunut jokisuulla. Tässä tapauk- sessa todennäköisyys, että Uljuan altaan vedenkorkeus ennen jäätymistä on tasolla N₄₃ + 78,00, on noin 65 %. Nahkiaisen pyynnin turvaamiseksi täyttöä ei aloiteta ennen 7.10.

Jos Uljuan altaan vedenkorkeus jää selvästi alle tavoitetason N₄₃ + 78,00 m, voi altaan happitilanne olla seuraavana kevättalvena heikko, millä on vaikutusta myös muuhun vedenlaatuun. Kokonaisuuden kannalta on kui- tenkin parempi, että työt saadaan toteutettua yhden kesän aikana, elleivät poikkeukselliset sääolot sitä estä.

Kunnostushankkeesta aiheutuvat vesistövaikutukset Uljuan altaan alapuo- liseen Lamujokeen ja Siikajokeen keskittyvät kesäkuuhun ja loka–

marraskuuhun. Kesäkuussa virtaama alapuolisessa Lamujoessa ja Siika- joessa on keskimääräistä suurempi, mutta jää esim. vuonna 1998 mitattua alhaisemmaksi. Uljuan altaasta juoksutettavan veden osuus alapuolisessa joessa on tavanomaista suurempi, minkä ei arvioida heikentävän veden- laatua altaan alapuolella, sillä altaasta juoksutettavan veden laatu on ollut kesäkuussa keskimäärin Lamujoen vedenlaatua parempi. Typpipitoisuus Uljuan altaan vedessä on kuitenkin ollut Lamujoen vettä korkeampi, mikä saattaa nostaa alapuolisen vesistön typpipitoisuutta juoksutuksen aikana.

Väliaikainen typpipitoisuuden lievä lisääntyminen ei kuitenkaan aiheuta re- hevyyshaittaa, koska typen saatavuus ei rajoita tuotantoa Siikajoessa. Eri- tyisesti alkukesällä epäorgaanista typpeä on muutoinkin runsaasti vedes- sä.

Kesällä Uljuan altaasta juoksutetaan vettä normaaliin tapaan, eikä altaan vedenlaadussa arvioida tapahtuvan muutoksia. Altaan vedenkorkeus on kesällä noin 2–2,5 m tavanomaista alempana, mikä saattaa heikentää ke- sän lämpötilakerrostuneisuutta. Lämpötilakerrostuneisuuden voimakkuu- teen vaikuttavat oleellisesti myös kesän sääolot. Mikäli kerrostuneisuus jää tavanomaista heikommaksi, säilyvät alusveden happitilanne ja myös muu vedenlaatu tavanomaista parempana. Vedenkorkeuden alentaminen ly- hentää veden viipymää Uljuan altaassa, mutta sillä ei arvioida olevan mer- kittävää vaikutusta altaasta lähtevän veden laatuun. Fosforin ja kiintoai- neen pitoisuus saattaa kuitenkin hieman kohota tavanomaisesta tasosta, mutta pysynee kuitenkin normaalin vaihtelun rajoissa.

Syksyllä kunnostustöiden päätyttyä Uljuan voimalaitoksen patoluukut sulje- taan vedenkorkeuden korottamiseksi lupamääräysten mukaiselle tasolle.

Altaasta ei juoksuteta vettä lainkaan vesistöön 15.10. alkaen. Tällöin vir-

taama Lamujoen alaosalla ja Siikajoessa Lamujoen ja Siikajoen yhtymä- kohdan alapuolella jää noin puoleen tavanomaisesta. Vesi on tällöin lähes kokonaan Lamujoen vettä. Loka–marraskuussa Lamujoen typpi- ja kiinto- ainepitoisuus on ollut Uljuan altaasta juoksutettavan veden pitoisuutta kor- keampi ja happitilanne hieman heikompi. Muutoin Lamujoen vedenlaatu on ollut Uljuan altaasta juoksutettavan veden laatua parempi. Uljuan altaan vedenkorkeuden korottamisen aikana alapuolisen Lamujoen ja Siikajoen typpi- ja kiintoainepitoisuus saattaa siten olla tavanomaista korkeampi. Ve- denkorkeuden korottaminen ajoittuu kuitenkin loppusyksyyn, joten lievä typpipitoisuuden kohoaminen ei aiheuta alapuolisen vesistön rehevöitymis- tä. Sen jälkeen kun Uljuan altaan vedenkorkeus on saatu tavoitetasolle, jatkuu Uljuan altaan säännöstely tavanomaiseen tapaan ja alapuolisen ve- sistön vedenlaatu palautuu normaalitasolle.

Mikäli Uljuan altaan vedenkorkeus jää säännöstelyn alarajan tasolle mar- raskuussa, on altaan kevättalvinen happitilanne todennäköisesti tavan- omaista heikompi, jolloin myös altaasta juoksutettavan veden laatu heik- kenee.

Altaan patojen kunnostamisesta aiheutuvat virtaaman ja vedenlaadun muutokset alapuolisessa Lamujoessa ja Siikajoessa jäävät normaalin vaih- telun rajoihin. Ainoastaan syksyllä virtaama on tavanomaista pidempään alhainen, mutta virtaama ei kuitenkaan alita normaalia kesäaikaista alivir- taamaa eikä siten aiheuta pysyvää haittaa ekosysteemille. Uljuan altaan alapuolisen Siikajoen kaltaisessa säännöstellyssä vesistössä ekosysteemi on sopeutunut virtaaman ja vedenkorkeuden vaihteluihin.

Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen

Uljuan altaan kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista kuten hauki, lahna, ahven ja särki, joiden kantoihin hankkeesta aiheutuvilla vähäisillä vedenlaadun muutoksilla ei ole vaikutusta. Töiden aikaisilla mahdollisilla vedenlaadun muutoksilla ei ole vaikutusta myöskään talvikutuisen mateen elinolosuhtei- siin.

Vedenkorkeuden lasku touko–kesäkuun aikana ajoittuu kevätkutuisten ka- lalajien lisääntymisaikaan. Hauki ehtinee pääosin kutea matalaan rantave- teen jo ennen vedenkorkeuden laskua poikasten kuoriutuessa noin kahden viikon kuluttua kudusta. Vedenkorkeuden lasku ajoittuu hauen osalta pää- osin mädin hautoutumisvaiheeseen sekä pienpoikasvaiheeseen, jolloin ai- nakin osa poikastuotannosta menetetään yhtenä keväänä. Ahvenen kutu- aika on pitempi kuin hauella ja lahna kutee myöhemmin kuin hauki. Myös ahvenella ja lahnalla sekä muillakin särkikaloilla kutu tapahtuu matalaan rantaveteen. Vedenkorkeuden lasku ajoittuu osin kutu- ja pienpoikasvai- heeseen, jolloin ainakin osa poikastuotannosta menetetään. Altaan tyh- jenemisnopeudesta riippuen osa ahvenista ja lahnoista voi kutea vielä sil- loin, kun vedenkorkeus on jo alennettu. Kutu tapahtuu silloinkin normaalis- ta kutualustasta poikkeaville lähes kasvittomille pohjille. Tämä heikentää li- sääntymistulosta, mikä lienee kuitenkin näillä kaloilla parempi kuin niillä, jotka ehtivät kutea ”korkean veden” aikana ennen vedenkorkeuden laskua.

Kevätkutuisten kalalajien kannat ovat Uljuan altaassa kuitenkin vahvoja ei- kä yksi normaalia heikompi vuosiluokka heijastu merkittävästi esimerkiksi myöhemmin saatavaan saaliiseen. Ko. vuosiluokka tulee aktiivisen pyynnin kohteeksi aikaisintaan noin viiden vuoden kuluttua.

Vedenkorkeuden lasku heikentää jossain määrin vesistön virkistyskäyttö- mahdollisuuksia, mutta ei estä esimerkiksi kesäaikaista kalastusta. Kalas- tus on Uljuan altaalla normaaliin tapaan aktiivista keväällä ja alkukesällä kevätkutuisten kalalajien kutuaikana, jolloin vedenkorkeuden lasku vaikeut- taa kalastusta ranta-alueilla ja voi tilapäisesti heikentää myös saalista. Ve- denkorkeuden lasku on kuitenkin vähittäistä ja tasaista, joten pyynti on mahdollista pyyntipaikkoja vaihtamalla myös matalilla ranta-alueilla.

Uljuan altaan osittainen tyhjentäminen keväällä heijastuu alapuolisessa Sii- kajoessa normaalia suurempina virtaamina mainittuna aikana, mikä vaike- uttaa lähinnä kalastusta seisovilla pyydyksillä. Varsinkin verkkokalastus on Siikajoella normaalistikin melko vähäistä. Töiden aikaisilla vähäisillä veden- laadun muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta Siikajoen kalastoon tai ka- lastukseen. Syksyllä lokakuun alkupuolelta lähtien juoksutus Uljuan altaas- ta on normaalia vähäisempää, mikä ilmenee Siikajoessa tavallista pienem- pinä virtaamina, mikäli syksy on vähäsateinen. Nahkiaisen pyynti Siikajoel- la keskittyy syyskuulle ja lokakuun alkuun, jolloin hankkeella ei ole vaiku- tusta Siikajoen virtaamiin eikä nahkiaisen nousuun jokeen. Nahkiaisen ak- tiivinen pyynti loppuu yleensä lokakuun puolivälissä, joten Uljuan altaan täyttämisestä johtuva pieni virtaama Siikajoessa lokakuun alkupuolelta läh- tien ei enää vaikuta merkittävästi nahkiaisen pyyntiin Siikajokisuulla.

Uljuan altaan ja Siikajoen kalojen käyttökelpoisuuteen hankkeella ei arvioi- da olevan vaikutusta.

HANKKEEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Siikajoen säännöstelyn vesistötarkkailu toteutetaan osana Siikajoen yhteis- tarkkailua. Siikajoella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- sen hyväksymä tarkkailuohjelma vuosille 2004–2006. Tarkkailuohjelman mukaan Uljuan altaasta otetaan kolmelta tarkkailupaikalta näytteet vuosit- tain joulukuussa, tammikuussa sekä kaksi kertaa maaliskuussa ja huhti- kuussa. Näytteistä määritetään lämpötila ja happipitoisuus sekä kerran maaliskuussa laajempi analyysivalikoima. Lisäksi Uljuan altaan syvänne- pisteeltä otetaan näytteet kerran kesä-, heinä- ja elokuussa ja näistä näyt- teistä määritetään laajempi analyysivalikoima. Uljuan altaan laajempi ana- lyysivalikoima on sama kuin jäljempänä esitetyt analyysit, joiden lisäksi näytteistä määritetään vielä sameus.

Siikajoen yhteistarkkailussa otetaan näytteitä Uljuan altaan ylä- ja alapuo- lelta sekä Lamujoen alaosalta vuosittain kaikkiaan 17 kertaa. Huhti–

elokuussa näytteet otetaan kaksi kertaa kuukaudessa ja muulloin kerran kuukaudessa. Näytteistä määritetään lämpötila, happi, hapen kyllästysas- te, sähkönjohtavuus, pH, väri, COD_Mn, kiintoaine, kok.P, PO₄ –P, kok.N, NO₂₊₃ –N, NH₄–N, Fe, a-klorofylli (kesä–syyskuu).

Hakija on katsonut, että erillinen kunnostustöiden tarkkailu ei ole tarpeen, koska mahdolliset vaikutukset tulevat esille Siikajoen yhteistarkkailun puit- teissa.

Hankkeen kalataloudelliset vaikutukset Uljuan altaalla arvioidaan sen ta- soisiksi, että niitä ei ole tarpeen tarkkailla erillisen ohjelman mukaisesti.

Siikajoen yhteistarkkailuun liittyen altaalla kalastaa kaksi kirjanpitokalasta- jaa ympäri vuoden. Talvella he kalastavat verkoilla ja kesällä rysillä ja ka- tiskoilla. Kirjanpitokalastajien saaliita hankkeen toteutusvuotena verrataan edellisvuosien saalistasoon. Lisäksi kirjanpitokalastajiin ollaan yhteydessä

ja heitä kehotetaan pitämään erikseen kirjaa hankkeen toteutusvuotena toukokuulta vuoden loppuun vedenkorkeuden alentamisesta kalastukselle mahdollisesti aiheutuvista haitoista tai vesistössä havaituista muista poik- keavista ilmiöistä.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Kestilän, Pulkkilan, Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnissa 5.10.–4.11.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulu- tuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 6.10.2005 paikallislehti Siikajo- kilaaksossa.

Muistutukset ja vaatimukset

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristökeskus on todennut, että hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Lisäksi se on tarpeen patoturvallisuuden ylläpitämiseksi.

Patojen kunnossapito ja perusparantaminen on yleisen tarpeen vaatimaa.

Ympäristökeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää vesilain 2 luvun 6 §:n nojalla eikä erillinen työnaikainen vesistötarkkailu ole tarpeen.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Uljuan tekoaltaan veden- korkeuden alentamisesta aiheutuu haittaa kevätkutuisten kalojen lisäänty- miselle. Yhden tavallista heikomman vuosiluokan vaikutus saaliiseen jää kuitenkin niin vähäiseksi, ettei kalataloudellisen kompensaation määräämi- nen ole yleisen kalatalousedun näkökulmasta tarpeen. Kompensaatiota edellyttävää haittaa ei ole odotettavissa myöskään Siikajoessa. Lupa voi- daan myöntää määräaikaisena vuoden 2006 loppuun.

3. Vattenfall Sähköntuotanto Oy

Muistuttaja on todennut, että Uljuan säännöstelyallas on tehty Siikajoen tulvasuojelun ja voimatalouden tarpeita varten. Hakemusasiakirjoissa ei ole mitään mainintaa yhtiön omistamasta Uljuan vesivoimalaitoksesta. Hake- muksen mukaan kaikki juoksutukset Uljuan altaasta tapahtuvat koko kor- jaustyön ajan vain ja ainoastaan patoluukkuja avaamalla ja sulkemalla.

Hakemuksessa on jäänyt täysin käsittelemättä korjaustyön vaikutus säh- köntuotantoon Uljuan voimalaitoksella.

Muistuttaja on voimalaitoksen omistajana edellyttänyt, että säännöstelyal- taan vesi myös korjaustyön aikana juoksutetaan mahdollisuuksien mukaan tavanomaisella tavalla turpiinin läpi eikä hakemuksen mukaisesti patoluuk- kujen kautta.

Yhtiön kannalta on tärkeää, että maapatojen korjaustyö suoritetaan yhden kesäkauden aikana ja poikkeuslupa myöskin rajataan yhteen vuoteen.

Hakemuksessa mainittujen mallilaskelmien mukaan Uljuan altaan veden- korkeuden lasku työskentelytasolle N₄₃ + 76,00 m kesäkuun 20. päivään

mennessä vaatii tekoaltaasta jo keskimääräisenkin vesivuoden aikana ke- väällä tavanomaista 30 m³/s:n maksimiarvoa huomattavasti suuremman juoksutustarpeen ja samalla voimalaitoksen ohijuoksutuksen. Näiden ta- vanomaista suurempien juoksutustarpeiden pienentämiseksi muistuttaja on vaatinut Uljuan tekoaltaan vedenkorkeuden laskua kevätkuopan aikana ta- solle N₄₃ + 71,00 m, mikäli lumen mitattu vesiarvo kevättalvella on keski- määräinen tai suurempi. Näin osaltaan varmistetaan, että maapatojen kor- jaustyöt voidaan suorittaa yhden vedenlaskun aikana eikä jouduta juoksut- tamaan tavanomaista suurempia virtaamia.

Muistuttaja on todennut, että lupahakemuksen mukaan hankkeesta ei ai- heudu korvattavaa vahinkoa. Uljuan tekoaltaan käyttö perustuu 28.6.1965 tehtyyn sopimukseen Suomen valtion ja muistuttajan edeltäjän välillä. Ulju- an säännöstelyaltaan tyhjennysteiden korjaus- ja laajentamistöiden yhtey- dessä 10.3.1992 tehdyssä neuvottelumuistiossa on vesi- ja ympäristöhalli- tuksen puolesta todettu seuraavaa: "Sekä kunnossapito- että patoturva- vastuu aiheuttavat sen, että velvollisuus suorittaa Uljuan altaan parantami- seksi välttämättömät korjaus- ja laajennustyöt ja vastuu niiden mahdolli- sesti aiheuttamista vahingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä kuu- luvat vesi- ja ympäristöhallitukselle."

Edellä mainituilla perusteilla ja vesilain korvauksia koskevat säännökset huomioon ottaen muistuttaja on katsonut, että sillä on oikeus saada valtiol- ta korvaus korjaustöiden takia menetettävästä sähköntuotannosta. Hake- muksen liitteenä olevien mallilaskelmien mukaisen keskimääräisen vesi- vuoden sähköntuotannon menetys yhden korjausvuoden aikana on kesä- kuun ohijuoksutusten osalta 175 MWh (ilman vaadittua vedenkorkeuden alentamista tasolle N₄₃ + 71,00 m) ja syys–lokakuun aikaisten putouskor- keustappioiden osalta 130 MWh. Näiden rahallinen arvo on yhteensä 10 675 euroa ilman arvonlisäveroa. Tämän suuruisen korvauksen muistuttaja on vaatinut korvattavaksi laillisine viivästyskorkoineen. Keskimääräistä suuremman kevättulvan aikana ohijuoksutuksesta aiheutuvat menetykset voivat olla moninkertaiset edellä mainittuun korvaukseen verrattuna.

Hakijan selitys

Hakija on 29.11.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksen muistu- tuksista ja esittänyt siinä seuraavaa.

Hakija on todennut, ettei sillä ole huomautettavaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen eikä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen lau- sunnosta.

Vattenfall Sähköntuotanto Oy:n muistutuksen johdosta hakija on halunnut korostaa, että Uljuan tekoaltaan rakentaminen ja säännöstely on aikanaan toteutettu tulvasuojelua ja vesivoiman tuotantoa varten. Altaan patojen pe- rusparannushanke varmistaa näiden käyttömuotojen hyödyn pitkälle eteenpäin. Hankkeen rahoittaa kokonaisuudessaan rakenteiden omistaja- na Suomen valtio.

Hakija on ilmoittanut hyväksyvänsä Vattenfall Sähköntuotanto Oy:n vaati- muksen veden juoksuttamisesta korjaustyön aikana voimalaitoksen turpii- nin läpi aina, kun se on mahdollista.

Hakija on ilmoittanut pyrkivänsä mahdollisuuksiensa mukaan suorittamaan työn kokonaisuudessaan yhden kesäkauden aikana. Riskin muodostaa kuitenkin poikkeuksellisen runsassateinen kesä tai rahoituksen riittävyys.

Koska märän luiskan lopullista kuntoa ei voida nähdä kokonaan ennen ve- denkorkeuden alentamista, on otettava huomioon suunnitelman mahdolli- nen laajeneminen. Sen myötä voivat työmäärä ja hankkeen kustannukset lisääntyä alkuperäiseen kustannusarvioon verrattuna.

Korkeimman hallinto-oikeuden 1.2.2005 antaman päätöksen mukaan Ul- juan altaan vedenkorkeuden ehdoton alaraja on N₄₃ + 72,00 m. Päätök- sessä alarajan korotuksen perusteena ovat suuret haitat kalataloudelle ja altaan happitilanteelle vedenkorkeuden laskiessa mainitun alarajan ala- puolelle. Altaan tilavuus välillä N₄₃ +71,00 – 72,00 m on vain 6,6 milj. m³ ei- kä sillä ole juurikaan merkitystä altaan täytön kannalta tulvan loppuvai- heessa.

Tärkeämpää on ajoittaa kevätkuoppa alarajalle N₄₃ + 72,00 m tulovirtaa- mien selvän nousun alkamishetkeen. Hakija on ilmoittanut pyrkivänsä Suo- men ympäristökeskuksen kanssa erityiseen tarkkaavaisuuteen altaan täy- tön suhteen korjaustöitä edeltävänä keväänä. Sen sijaan alarajan alittami- seen ei ole olemassa perusteita.

Suomen valtio toteuttaa kustannuksellaan Uljuan tekoaltaan mittavan pe- rusparannushankkeen. On varsin poikkeuksellista, että yksityinen vesivoi- mantuottaja saa veloituksetta käyttää näitä rakenteita liiketoimintaansa.

Tie- ja vesirakennushallituksen ja Revon Sähkön kesken 28.6.1965 teke- män sopimuksen 4 kohdassa lausutaan: " Tie- ja vesirakennushallitus vas- taa kaikesta altaan rakennussuunnitelman toteuttamisesta aiheutuneista vahingoista, haitoista ja edunmenetyksistä kuitenkin niin, että Revon Säh- kö Oy vastaa kaikesta vesivoiman menetyksestä tai sanotun voiman käy- tön estymisestä koituvista vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä…".

Hakijan käsityksen mukaan tämä sopimus sovellettuna perusparannuk- seen tarkoittaa, että voimayhtiö vastaa perusparannuksesta aiheutuvasta voiman käytön estymisestä johtuvasta edunmenetyksestä. Näin ollen kor- vauksen määräämiselle ei ole perusteita ja se on tässä tilanteessa kohtuu- tonta.

Muistutuksessa on esitetty laskelma korjaustyön aikaisista energian mene- tyksestä. Hakijan käsityksen mukaan laskelmassa ei ole otettu huomioon vesivoiman tuotantomahdollisuuksien muuttumista 1.2.2005 annetulla pää- töksellä eikä laskelma siten vastaa todellista tilannetta. Uusi tasaisempi juoksutuskäytäntö on johtanut tänä vuonna siihen, että Vattenfall Sähkön- tuotanto Oy ei ole voinut tuottaa nykyisellä turpiinillaan vesivoimaa ollen- kaan kesäkuun alusta marraskuun puoliväliin, vaan kaikki juoksutus on ta- pahtunut luukkujen kautta. Virtaaman täytyy olla vähintään 12–14 m³/s, jot- ta voimalaitoksen nykyinen turpiini voisi tuottaa vesivoimaa. Maksimira- kennusvirtaama on yli 30 m³/s. Koska kesä 2005 oli normaalia vähäveti- sempi, hakija on tarkastellut ajanjaksoa 1.6.–31.10. havaintovuosilta 1971–

2005. Rekisteritiedoista on poimittavissa yhteisvirtaama voimalaitokselta ja Lämsänkosken padolta. Uuden juoksutusohjeen mukaan Uljuan tulovir- taamasta on juoksutettava vähintään 2/3 Lämsänkosken padon kautta kui- tenkin korkeintaan 3 m³/s. Tämä tarkoittaa, että voimalaitos voisi toimia yh- teisvirtaamalla 15–17 m³/s. Pitkällä havaintojaksolla pysyvyys tälle virtaa- malle on 30–22,4 %.

Havaintosarjassa voi olla vanhan juoksutusohjeen mukaan nykytilannetta enemmän suurempia virtaamia, joten uudessa säännöstelytilanteessa py- syvyys voi olla tätäkin pienempi. Näin ollen voimalaitoksella voidaan tuot- taa vesivoimaa 1.6.–30.10 keskimäärin noin neljännen osan ajasta eli noin kuukauden muun ajan ollessa ohijuoksutusta.

Korjausaikana pääosa tulvan jälkeisestä vedenkorkeuden alentamisesta tehdään voimalaitoksen kautta. Syksyllä vedenkorkeuden korottaminen ta- pahtuu sulkemalla luukut ja ohijuoksutuksia ei tehdä. Vähävetisenä kesänä vesivoimaa voidaan tuottaa korjaustyön johdosta jopa enemmän. Myös keskimääräisessä tilanteessa lienee tuotanto suurempi. Sen sijaan runsas- vetisenä vuotena voi tuotanto jäädä korjaustyön vuoksi vähäisemmäksi.

Näin ollen ei ole olemassa perusteita maksaa korvausta menetetystä vesi- voiman tuotannosta.

Hakemuksen muutos

Hakija on 15.12.2005 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuk- sen muutoksessa ilmoittanut, että Vattenfall Sähköntuotanto Oy on käydyn neuvottelun tuloksena toimittanut hakijalle lausunnon.

Lausunnossaan Vattenfall Sähköntuotanto Oy on ilmoittanut, että yhtiöllä voimalaitoksen omistajana ei ole huomautettavaa Uljuan tekoaltaan ve- denkorkeuden alentamisesta, mikäli hakija muuttaa ympäristölupavirastolle toimitettua hakemusta seuraavasti:

– Uljuan altaan vesi voidaan korjaustyön aikana juoksuttaa mahdolli- suuksien mukaan voimalaitoksen turpiinin läpi.

– Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus yhdessä Suomen ympäristö- keskuksen kanssa tekee erityisen huolellisesti kevättulvaennusteet niin, tekoallas on mahdollisimman tarkkaan alarajallaan N₄₃ + 72,00 m tulovirtaamien voimakkaan nousun alkaessa keväällä.

– Maapatojen korjaustyö suoritetaan kesäkauden 2006 aikana ja poikke- uslupa myöskin rajataan yhteen vuoteen.

Lisäksi yhtiö on ilmoittanut luopuvansa tuotantotappioiden korvausvaati- muksesta ja vaatimuksesta vedenkorkeuden alentamisesta tasolle N₄₃ + 71,00 m, vaikka tie- ja vesirakennushallituksen ja Revon Sähkö Oy:n kes- ken 28.6.1965 tehdyn sopimuksen kohta 4 koskee selkeästi vain raken- nussuunnitelman toteuttamisesta aiheutuvia edunmenetyksiä ja turpiinia on käytännössä ajettu hakijan selityksessä mainittua pienemmällä vesi- määrällä.

Hakija on ilmoittanut muuttavansa hakemustaan siten kuin edellä Vattenfall Sähköntuotanto Oy:n lausunnossa on edellytetty. Lisäksi hakija on ilmoit- tanut, että luiskaverhouksen vahvistamistöiden tekemiseksi yhden kesän aikana juoksutukset on voitava tehdä työn aikana joustavasti siten, ettei Ul- juan altaan vedenkorkeus nouse tason N43 + 76,50 m yläpuolelle.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

Käsittelyratkaisu

Ympäristölupavirasto tutkii hakemuksen myös Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen luiskaverhouksen vahvistamista koskevana lupahakemuksena.

Pääasiaratkaisu

Ympäristölupavirasto myöntää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle luvan Uljuan tekoaltaan Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen luiskaverhouk- sen vahvistamiseen sekä tekoaltaan vedenkorkeuden alentamiseen vah- vistamistyön ajaksi Kestilän ja Pulkkilan kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Ennakoimatto- man vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

Rakentamista koskevat lupamääräykset

1. Arkkusaaren pato on vahvistettava hakemussuunnitelman liitteenä ole- vasta kartasta MK 1:10 000 ilmenevistä kohdin hakemussuunnitelman liit- teinä olevien 1:100 mittakaavaisten piirustusten "Arkkusaaren pato. Kor- jaustapa I. plv. 6+50…18+50 ja 33+00…38+80", " Arkkusaaren pato. Kor- jaustapa II. plv. 22+00…25+00", "Arkkusaaren pato. Korjaustapa III. plv.

26+50…31+50" ja "Arkkusaaren pato. Korjaustapa IV" mukaisesti sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Tulisaaren pato on vahvistettava hakemussuunnitelman liitteenä olevasta kartasta MK 1:10 000 ilmenevistä kohdista hakemussuunnitelman liitteenä olevan 1:100 mittakaavaisen piirustuksen "Tulisaaren pato. Korjaustapa V.

plv. 0+00…10+00" mukaisesti sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilme- nevällä tavalla.

2. Patojen vahvistamistöitä koskeva lupa on voimassa 7.10.2006 saakka.

3. Patojen vahvistamistyöt on suoritettava niin, ettei niistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä.

Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vai- keuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämä- töntä. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työ- alueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahin- gonkärsijälle.

4. Luvan saajan on poistettava tekoaltaasta ja sen rannoilta ylimääräinen maa-aines sekä huolehdittava rakennustyön muidenkin jälkien poistami- sesta ja maisemoinnista.

5. Luvan saajan on pidettävä vahvistamistyön kohteena olevat patojen osat lupapäätöksen edellyttämässä kunnossa.

6. Luvan saajan on ennakolta ilmoitettava patojen vahvistamistyön aloitta- misesta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Kestilän ja Pulk- kilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Vattenfall Sähköntuo- tanto Oy:lle.

Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa työn päättymisestä lukien.

Vedenkorkeuden alentamista ja juoksutusta koskevat määräykset

7. Luvan saajan on yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa tehtäviä erityisen huolellisia kevään 2006 tulvaennusteita ja mallilaskelmia hyväksi käyttäen toimittava niin, että tekoaltaan vedenkorkeus on keväällä 2006 tu- lovirtaaman voimakkaan nousun alkaessa mahdollisimman tarkasti voi- massa olevan säännöstelyluvan alarajalla N₄₃ + 72,00 m.

Kevättulvan jälkeen Uljuan altaan vedenkorkeuden alentaminen saadaan aloittaa juoksuttamalla altaasta suunnilleen virtaamaa 30 m³/s tai, mikäli alkukesä on sateinen, suurempaakin virtaamaa niin, että 20.6.2006 altaan vedenkorkeus on N₄₃ + 76,00 m.

Uljuan tekoaltaan vedenkorkeus saadaan patojen vahvistamistyön aikana (20.6.–7.10.2006) pitää voimassa olevasta säännöstelyluvasta poiketen tasolla N₄₃ + 76,00 m. Tasoa N₄₃ + 76,00 m ei saa alittaa.

Uljuan tekoaltaan vesi on myös vahvistamistyön aikana voitava mahdolli- suuksien mukaan juoksuttaa Uljuan voimalaitoksen turpiinin kautta.

Mikäli voimakkaat sateet uhkaavat kunnostustyömaata, juoksutusta saa- daan muuttaa voimassa olevan säännöstelyluvan määräyksiä enemmän.

Juoksutukset on vahvistamistyön aikana pyrittävä hoitamaan niin, että Ul- juan altaan vedenkorkeus ei nouse tason N₄₃ + 76,50 m yläpuolelle.

Vedenkorkeuden korottaminen on aloitettava viimeistään 7.10.2006, pato- luukut saadaan pitää suljettuna 15.10.2006 alkaen ja säännöstelyluvan mukainen taso N₄₃ + 77,00 m on pyrittävä saavuttamaan hyvissä ajoin en- nen tekoaltaan jäätymistä.

Uljuan tekoaltaan vedenkorkeuden alentamisen aloittamisesta kevättulvan jälkeen ja vedenkorkeuden korottamisesta syksyllä on ennakolta hyvissä ajoin ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kestilän, Pulkkilan, Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle sekä Vattenfall Sähköntuotanto Oy:lle.

Ohjaus

Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta, rakennelman käyt- tämisestä tai vedenkorkeuden tilapäisestä alentamisesta tai niihin liittyvistä juoksutuksista aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vas- tuussa, voidaan korvausta tämän päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella.

RATKAISUN PERUSTELUT

Käsittelyratkaisun perustelut

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ei ole hakenut lupaa Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen luiskaverhouksen vahvistamiseen. Koska tältä osin on kysymys aikaisemmin annettujen lupamääräysten muuttamisesta, olisi lu- paa tullut hakea myös patojen vahvistamistöihin. Enemmän viivästyksen välttämiseksi ympäristölupavirasto on tutkinut asian myös tältä osin lupa- hakemusasiana.

Pääasiaratkaisun perustelut

Patojen vahvistaminen

Uljuan tekoaltaan patojen kuntoarviossa Arkkusaaren ja Tulisaaren patojen kunnossa on todettu patoturvallisuuden kannalta puutteita märän luiskan verhouksessa. Sen vuoksi patojen märkää luiskaa on tarvittavilta osin tar- peen vahvistaa.

Patojen märän luiskan vahvistamistyöt eivät sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua.

Patojen vahvistamistöiden tekemisestä kuivatyönä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa Uljuan altaassa tai sen alapuolisessa vesistössä.

Näin ollen luvan myöntämisedellytykset tältä osin täyttyvät.

Vedenkorkeuden alentaminen ja juoksutukset

Ympäristölupaviraston 31.10.2000 antamalla päätöksellä nro 61/00/1 ja korkeimman hallinto-oikeuden 1.2.2005 vahvistamalla päätöksellä muutet- tu Siikajoen säännöstelyä koskevan lupapäätöksen lupaehto 4) kuuluu seuraavasti:

"4) Sitten kun jäljempänä lupaehdoissa 7), 8) ja 14) mainitut toimenpiteet on suoritettu, hakijalla on oikeus johtaa vettä Siikajoesta tekoaltaaseen ja säännöstellä Siikajoen vedenjuoksua seuraavien määräysten mukaisesti.

Säännöstely on hoidettava niin, että säännöstelyn ylärajana on N₄₃ + 79,00 m lukuun ottamatta maaliskuun 15. päivän ja huhtikuun 15. päivän välistä aikaa, jona aikana altaan vedenpinnan on käytävä tason N₄₃ + 73,50 m alapuolella, ja alarajana on murtoviiva, jonka taitepisteet ovat:

N₄₃

1.1. +76,50 m

1.4. +72,00 m

30.4. +72,00 m

31.5. +77,00 m

30.11. +77,00 m

31.12. +76,50 m

Edellä mainittu yläraja saadaan ylittää poikkeuksellisen suurista tulvista tai muista ennalta arvaamattomista ja hakijasta riippumattomista syistä, kuten sateista, tuulista ja lämpötiloista johtuen enintään kolmen vuorokauden ai- kana 25 cm.

Mikäli tällainen ylitys aiheuttaa sellaista vahinkoa, haittaa tai muuta edun- menetystä, jota tässä lupapäätöksessä tai aikaisemmissa päätöksissä ei ole määrätty korvattavaksi, hakija on velvollinen korvaamaan nämä välit- tömästi niiden tapahduttua.

Uljuan tekoaltaasta on juoksutettava vettä ilman lyhytaikaissäännöstelyä.

Juoksutusta saadaan muuttaa vuorokauden sisällä korkeintaan kaksi ker- taa niin, että uusi juoksutus on vähintään 80 prosenttia ja enintään 125

prosenttia edellisestä juoksutuksesta ja niin, että peräkkäisten vuorokausi- en keskimääräinen juoksutus noudattaa samaa sääntöä.

Tulvasuojelun edellyttäessä, Uljuan altaan vedenkorkeuden pitämiseksi säännöstelylle määrätyissä rajoissa tai Siikajoella pidettävien melonta- tai muiden vastaavien tapahtumien juoksutustarpeen tyydyttämiseksi saadaan juoksutusta muuttaa edellä sanottua enemmän.

Siikajoen tulvasuojelu on hoidettava niin, että Uljuan altaan tilavuuden ylit- tävä vesimäärä juoksutetaan Lämsänkosken padon ja altaan tyhjennys- kanavan kautta valtaosaltaan heti tulvan alettua. Hakijan on vuosittain huo- lehdittava matemaattiseen vesistömalliin perustuvan tulvaennusteen laati- misesta. Suurin altaasta juoksutettava vesimäärä saa olla 50 m³/s.

= = = = = = = = = = = = = = = = = Uljuan tekoaltaan ja Lämsänkosken säännöstelypadon juoksutukset ja nii- den muutokset on lisäksi hoidettava siten, ettei Uljuan altaalla, sen alapuo- lella tai Lämsänkosken säännöstelypadon alapuolella synny vältettävissä olevia vahinkoja.

= = = = = = = = = = = = = = = = ="

Uljuan altaan vedenkorkeus on voimassa olevan säännöstelyluvan määrä- yksistä poiketen tarpeen alentaa tasolle N₄₃ + 76,00 m Arkkusaaren ja Tu- lisaaren patojen vahvistamistöiden ajaksi 20.6.–7.10.2006, jotta työt voi- daan tehdä kuivatyönä. Mikäli kovat sateet uhkaavat patojen vahvistamis- työmaata työn aikana, on lisäksi tarpeen saada tarvittaessa muuttaa altaan juoksutusta voimassa olevia lupamääräyksiä enemmän.

Uljuan altaan voimalaitoksen omistaja Vattenfall Sähköntuotanto Oy ja säännöstelyluvan haltija Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ovat sopi- neet, ettei altaan vedenkorkeuden alentamisesta mahdollisesti aiheutuvista tuotantotappioista makseta korvausta.

Altaan vedenkorkeuden alentamisesta aiheutuu jonkin verran haittaa ke- vätkutuisten kalojen lisääntymiselle, mutta haittaa on pidettävä niin vähäi- senä, ettei kalataloudellisen kompensaation määrääminen yleisen kalata- lousedun näkökulmasta tai vähäisen kalataloushaitan korvaaminen yksityi- selle kalatalousedulle ole tarpeen.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden vedenkorkeuden alentamisesta ja juoksu- tuksista annetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu muutakaan kor- vattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan pääasia- ratkaisusta ilmenevä ohjaus.

Vedenkorkeuden tilapäisestä alentamisesta koituva hyöty on siitä aiheutu- vaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna huo- mattava.

Näin ollen luvan myöntämisedellytykset tältä osin täyttyvät.

Lupamääräysten perustelut

Patojen vahvistamistyön osalta luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaamisesta.

Vedenkorkeuden alentamisen ja juoksutusten osalta ottaen huomioon, että suunnitellut patojen vahvistamistoimenpiteet voidaan toteuttaa, on annettu oikeus tilapäisesti poiketa voimassa olevan säännöstelyluvan määräyksistä mahdollisimman vähin säännöstelylupaan kohdistuvin muutoksin.

Erillisen työnaikaisen vesistötarkkailun ja kalataloudellisen tarkkailun mää- rääminen ei ole tarpeen. Tarkkailut voidaan toteuttaa osana Siikajoen yh- teistarkkailua.

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA

Vattenfall Sähköntuotanto Oy:n vaatimukset, joihin hakija on ilmoittanut suostuvansa, on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 1 ja 2 momentti, 12 §, 15 § ja 31 § 1 momentti sekä 8 luku 6 §, 9 § 1 momentti ja 10 §

Vesiasetus 85 § 1 momentti

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 1 332 euroa.

Perustelut

Hankkeessa on kysymys Uljuan tekoaltaan rakentamista ja Siikajoen säännöstelyä koskevan yksittäisen lupamääräyksen tilapäisestä teknis- luonteisesta muuttamisesta tekoaltaan patojen vahvistamisen ja vedenkor- keuden alentamisen osalta. Tällöin peritään käsittelymaksuna alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan taulukon mukaisesta maksusta, jonka suu- ruus on tekojärven rakentamisen osalta sisältäen yli 10–50 km²:n suurui- sen vesialueen säännöstelyn 13 320 euroa, 10 % eli 1 332 euroa.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jukka Sihvomaa

Simo Perkkiö Paavo Liimatta

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Paavo Lii- matta (esittelijä).

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 08 - 5348 500.

PL/es

Liite

Valitusosoitus

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 2.3.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asi- aa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystie- dot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväk-

si

- perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskir- jelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviras- ton kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähet- tää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeu- denkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviran- omaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.