PÄÄTÖS
Nro 46/06/2
Dnro Psy-2005-y-139
Annettu julkipanon jälkeen 9.5.2006
ASIA
Isomatalan itäpuolen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, KuivaniemiLUVAN HAKIJA
Vatungin Kalatuote Oy Kestiläntie 5495100 KUIVANIEMI
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 3
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 3
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 3
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4
TOIMINTA... 4
Yleiskuvaus toiminnasta ... 4
Laitoksen rakenteet... 5
Poltto- ja voiteluaineet... 6
Liikenne... 6
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 6
Päästöt pintavesiin ja viemäriin... 6
Päästöt ilmaan ... 7
Melu ... 7
Jätteet ... 8
Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ... 8
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 8
Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 8
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 8
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8
Vesistön tila ja käyttö ... 9
Vedenlaatu... 9
Kalatalous ... 9
Pohjavesiolot... 10
Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella ... 10
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 11
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ... 11
Vaikutukset pintavesiin ... 11
Vaikutus kalatalouteen... 11
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 12
Vaikutus ilmaan... 12
Melun ja tärinän vaikutukset ... 12
Muut vaikutukset ... 12
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 12
Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu ... 12
Kalataloustarkkailu... 12
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 12
ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 13
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 13
Lupahakemuksen täydennykset ... 13
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 13
Lausunto ... 13
Muistutukset ja mielipiteet... 13
Hakijan kuuleminen ja selitys ... 15
MERKINTÄ ... 17
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 18
LUPARATKAISU... 18
RATKAISUN PERUSTELUT... 18
LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 20
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 20
KÄSITTELYMAKSU... 20U Ratkaisu ... 20
Perustelut... 20
Oikeusohje ... 21
MUUTOKSENHAKU ... 22
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Vatungin Kalatuote Oy on ympäristölupavirastoon 7.10.2005 toimittamas- saan hakemuksessa pyytänyt lupaa Isomatalan itäpuolen kalankasvatus- laitoksen (Isomatala II) toiminnan laajentamiseen siten, että
– käytettävän kuivarehumäärän lisäys on 100 t vuodessa
– kasvatettavan kalamäärän lisäkasvun lisäys on noin 91 t vuodessa – kasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden lisäys on 2–3 allasta – fosforikuormituksen lisäys on 635 kg vuodessa
– typpikuormituksen lisäys on 5 225 kg vuodessa.
Lupaa haetaan lisäksi Kotalahden suojasatamassa talvisäilytettävän ja Va- tunginnokassa sijaitsevassa hakijan omistamassa perkaamohallissa perat- tavan kalamäärän lisäämiseen.
Hakija on lisäksi pyytänyt lupaa aloittaa toiminta ennen luvan lainvoimai- seksi tuloa.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Laitoksella on tarkoitus kasvattaa ruokakalaksi kirjolohta ja muuta kalaa, esimerkiksi siikaa ja nieriää.
Vatungin Kalatuote Oy:n Isomatalan kalankasvatuslaitokset sijaitsevat me- rialueella Kuivaniemen kunnassa Vatungin kalasatamasta noin 1,7 km ete- lään. Kalankasvatuslaitoksen laajennus tulee Isomatalan itäpuolelle Isoma- tala II -kalankasvatuslaitokselle. Yrityksen talvisäilytysallas, varastot ja uusi perkaamo sijaitsevat kalasataman välittömässä läheisyydessä. Kotalah- dessa Vatungista 1 km pohjoiseen sijaitsee laitoksen toinen kalojen tal- visäilytyspaikka.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vä- hintään 2 000 kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähin- tään 2 000 kg vuodessa.
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 10 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalastustuotteita käsittelevälle laitokselle, johon sovelletaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta an- nettua lakia.
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin mukaan luvan saaneen toimin- nan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toi- minnan muuttamiseen on oltava lupa.
Vesilain 2 luvun 2 §:n 1 momentissa säädetään, että jos rakentamisesta tai rakennelman käyttämisestä saattaa aiheutua 1 luvun 12–15 §:ssä tarkoi- tettu muutos tai seuraus, on rakentamiseen haettava lupa. Lupa on tar- peen myös poikettaessa vesioloihin vaikuttavalla tavalla aikaisemmin myönnetystä luvasta.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja vesistöön rakentamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 2 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla.
Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n mukaisesti kalankasvatus ja ympäris- tönsuojeluasetuksen 7 §:n 1 momentin 10 c) kohdassa mainittu toiminta, joksi perkaamotoiminta katsotaan, muodostavat toimintakokonaisuuden.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 23.12.2002 antamallaan päätök- sellä nro 59/02/2 myöntänyt Vatungin Kalatuote Oy:lle määräaikaisen ym- päristöluvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa Kuivaniemen edustan merialueella Rintamatalan saaren itäpään pohjoispuolella ja Isomatalan saaren pohjoispuolella (Isomatala I) ja itäpuolella (Isomatala II) ja kalojen perkaamiseen Vatunginnokassa sijaitsevassa Vatungin Kalatuote Oy:n omistamassa perkaamossa sekä kalojen talvivarastointiin Vatungin tal- visäilytysaltaassa ja Kotalahden suojasatamassa. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna on Rintamatalan laitoksella noin 80 000 kg, Isoma- tala I:n laitoksella noin 40 000 kg ja Isomatala II:n laitoksella noin 80 000 kg. Talvivarastoitava kalamäärä on Kotalahdessa enintään 100 000 kg ja Vatungin talvisäilytysaltaassa enintään 100 000 kg.Metsähallitus Suomen valtion edustajana on 19.9.2002 allekirjoitetulla ve- sialueen vuokrasopimuksella vuokrannut Vatungin Kalatuote Oy:lle noin kolmen (3) hehtaarin suuruisen vesialueen Isomatalan itäpuolelta kalan- kasvatustoimintaa varten. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2011 saak- ka.
Kuivaniemen osakaskunta on 27.7.2002 allekirjoitetulla vesialueen vuokra- sopimuksella vuokrannut Vatungin Kalatuote Oy:lle kalojen talvisäilytystä varten tarvittavan vesialueen Kotalahden suojasatamasta. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi. Vuokrasopimuksen oheen on liitetty Kuivaniemen osakaskunnan kokouksen 6.4.2002 pöytäkirja.
Alue on yleiskaavoitettu.
TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Vatungin Kalatuote Oy on rakentanut uuden perkaus- ja kalanjalostushal- lin, joka on otettu käyttöön elokuussa 2005. Investointi vaatii tuotannon kasvattamista, minkä vuoksi kalantuotantoa on tarpeen lisätä nykyisestä.
Hakijan tarkoituksena on laajentaa Isomatala II:n laitosyksikköä kalantuo- tannon lisäämistä varten. Laajennus käsittää 2–3 verkkoaltaan lisäyksen.
Lupaa haetaan rehunkulutuksen vuotuiseen lisäämiseen 100 000 kg:lla, jolloin kalantuotannon vuotuinen lisäys olisi noin 91 000 kg. Laajennukses- sa suunniteltu kalantuotannon kasvu on laskettu rehunkulutuksen enim- mäismäärän mukaan rehukertoimella 1,1.
Tuotannossa on teuraskalaa ja poikasia. Laitoksille tuodaan poikaset ny- kyisin noin 10–50 g:n painoisina ja niitä kasvatetaan yksi kausi verkkoal- taissa jollakin tuotantoyksiköistä. Sen jälkeen ne siirretään talvisäilytykseen
Kotalahteen. Seuraavana kesänä tuotanto jatkuu poikasista teuraskaloiksi ja elleivät ne saavuta riittävää kokoa, joudutaan osa säilyttämään toisen talven yli jatkokasvatukseen. Teurastettavat kalat viedään Vatungin tal- visäilytysaltaaseen ja pienempi erä suoraan teurastukseen syksyllä. Ennen jäiden tuloa merialtaat on siirretty pois kasvatuspaikoilta Isomatalasta. Ke- väällä tuotanto alkaa jäidenlähdön jälkeen yleensä viimeistään kesäkuun toisella viikolla niin, että kasvatusaltaat ja kalat ovat paikoillaan, kun meri- veden lämpötila lähestyy 10:tä astetta.
Kalantuotannon lisäyksen myötä Kotalahdessa talvisäilytettävän kalan määrä kasvaa 50 000 kg:lla. Talvisäilytyksessä käytettävän rehun määrää ei kuitenkaan lisätä nykyisestä. Voimassa olevan luvan mukaan Kotalah- dessa saadaan talvisäilyttää kalaa enintään 100 000 kg ja käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 3 000 kg.
Kalojen talvisäilytystä varten Kotalahden vesialue on jaettu useammalle kalankasvatusyritykselle. Talvisäilytykseen tuodaan pääasiassa poikasia (1- ja 2-vuotiasta kalaa), jotka on tarkoitus samoissa kasvatusaltaissa siir- tää suoraan merelle jatkokasvatukseen seuraavana vuonna. Talvisäilytyk- seen voidaan tuoda myös teuraskalaa, jos sitä ei voida muualla säilyttää.
Talvella teuraskalaa voidaan joutua noutamaan altaista myyntiin peratta- vaksi. Vatungin kalasatamasta Kotalahteen liikutaan silloin jäitse traktorilla, autolla tai moottorikelkalla.
Kalat perataan hakijan vuonna 2005 valmistuneessa perkaushallissa. Kalat siirretään talvisäilytysaltaasta perkaamoon vedellä täytetyissä pasoissa traktorin etukuormaajassa. Kaloja perataan nykyisin noin kolmena päivänä viikossa. Tuotannon lisäyksen myötä perkauspäivät lisääntyvät 4–5 päi- vään viikossa ja vuosittain perkausjakso pitenee yhteensä noin 240 päi- vään.
Vatungin Kalatuote Oy:n Rintamatalan ja Isomatalan kalankasvatuslaitok- silla kalantuotanto oli vuonna 2004 yhteensä 201,9 t ja rehun kulutus 212 t.
Isomatala I:n ja Isomatala II:n laitosten yhteenlaskettu kalantuotanto oli vastaavasti 118,7 t ja rehun kulutus 124,7 t (luvan sallima enimmäismäärä 144 t). Kalantuotanto kasvoi edellisvuodesta 53 %.
Laitoksen rakenteet
Laitoksella käytetään muoviputkesta (halkaisija noin 280 mm) tehtyjä ren- gasmaisia ponttoneita. Rakenteessa on kaksi sisäkkäistä ponttonirengas- ta, jotka on liitetty toisiinsa teräspalkein. Palkista on nostettu ylös metrin korkuinen kaide, jonka tarkoituksena on estää kalojen hyppiminen pois al- taasta ja toimia hoitotukena. Ponttoniin on kiinnitetty verkkoallas, jonka korkeus on noin 5 metriä. Kasvatusallas ja sen ponttoni on kiinnitetty kas- vatuspaikalle ankkurein ja köysin niin, että se pääsee liikkumaan vain aal- lokon ja vedenkorkeuden vaatimalla laajuudella.
Hakemuksen mukaan verkkoaltaiden kokoa ei luvassa ole tarpeen määrä- tä lainkaan, sillä rehunkäyttöoikeus ja laitostalous määräävät optimaalisen koon. Tarvittavan kasvatustilan tarve on lisääntynyt, ja sen laskennassa lähtökohdaksi otetaan kalatiheys 5 kg lisäkasvua/m3. Näkemystä on perus- teltu sillä, että ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka edellyt- tää kalalle optimaalisia kasvuolosuhteita eli muun muassa riittävää, puh- dasta ja hapekasta vettä. Kalojen kasvuolosuhteilla on merkittävä vaikutus saavutettavaan tuotannon rehukertoimeen. Rehun syöttö on järjestetty ta- saisesti levittävillä laitteilla niin, että laajalle alueelle altaaseen levittäyty- neet kalat saavat kukin ruokansa ilman kovaa kilpailua. Tällöin rehua ei ajaudu verkkojen läpi altaan sivuille tai pohjan läpi. Niin ikään hylkeiden ai- heuttama riski on väljässä altaassa pienempi kuin tiheällä kalamäärällä.
Hylkeiden rikottua kasvatusaltaan verkon reiästä karkaa enemmän kalaa
tiheästä massasta. Väljemmät kasvatusolosuhteet eivät myöskään merkit- tävästi lisäisi verkkoaltaiden ulkomittoja eivätkä laajentaisi tuotantolaitok- sen käyttämää vuokravesialuetta.
Verkkoaltaiden enimmäiskoko on kalankasvatuksessa 20 000 m3 ja tal- visäilytyksessä 10 000 m3.
Poltto- ja voiteluaineet
Veneen polttoaineena on kevyt polttoöljy, jonka kulutus on noin 3 000 litraa vuodessa. Voiteluaineita varastoidaan myyntiastioissa yrityksen tiloissa enintään noin 50 litraa. Vähäisiä määriä polttoaineita käytetään myös tava- roiden siirtelyssä traktorilla.
Liikenne
Liikenne tapahtuu yrityksen veneellä, jolla viedään rehu laitoksille ja ruoki- taan kalat. Kesällä ruokintamatkoja laitoksille tehdään noin kaksi kertaa päivässä. Yrityksen työntekijät tekevät noin 2–5 henkilöauto- ja pakettiau- tomatkaa päivässä toimipisteeseen Kuivaniemen kuntakeskuksen suun- nasta.
Kalat kuljetetaan maanteitse rekoilla ja yrityksen pakettiautolla syyskesästä kevääseen noin 1–3 kertaa viikossa. Rehu kuljetetaan laitokselle rekoilla noin kahden viikon välein kesällä ja syksyllä. Samoilla kuljetuksilla tulee rehua myös muille alueen laitoksille. Kun Vatungin Kalatuote Oy:llä on tar- koitus siirtyä ympärivuotiseen markkinointiin, muuttuu liikenne ympärivuoti- seksi.
Toiminnassa käytetään venettä, jonka aiheuttama melu on sisäperämoot- torin käytöstä johtuen erityisen pieni.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Kalojen ruokinnassa noudatetaan erityistä huolellisuutta. Yrityksen johto on tiedostanut rehunkulutuksen merkityksen ympäristökuormituksen kannalta ratkaisevaksi tekijäksi. Rehun hukkaantumisen estäminen ja mahdollisim- man pienen rehukertoimen saavuttaminen on paras keino pienentää toi- minnan päästöjä veteen. Toiminnassa vältetään yliruokintaa ja ruokinnas- sa käytetään rehun tasaisesti altaaseen levittävää puhallinta. Ruokinnasta vastaava työntekijä ohjaa ruokintalaitetta ruokinnan koko ajan. Yritys käyt- tää ruokintaveneeseen asennettua tietokoneohjattua allaskohtaista rehun- syötön optimointia, jolla yliruokinta voidaan estää tehokkaasti. Järjestelmän käyttöönotolla on saavutettu merkittävä säästö rehunkulutuksessa.
Verkkoallaskasvatuksessa tehokas keino vesistökuormituksen vähentämi- seksi on käyttää vähän fosforia sisältävää rehua, ja Isomatalan laitoksella näin toimitaan. Laitokset ovat saavuttaneet hyviä tuloksia rehukertoimen pienentämisessä ottaen vielä huomioon tuotannon suunta. Rehukertoimen vähäinenkin pienentäminen näkyy päästöjen pienentymisenä. Päästöjen pienentämisen tavoite on täysin yhteensopiva yrityksen taloudellisten ta- voitteiden kanssa, koska rehu on ylivoimaisesti suurin kustannustekijä.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
Päästöt pintavesiin ja viemäriin
Kalankasvatuksen vesistökuormitus muodostuu pääasiassa hukkarehusta sekä kalojen ulosteista ja eritteistä. Talvisäilytyksen aikainen vesistökuor- mitus on vähäistä, koska kaloja ei juurikaan ruokita. Talvisäilytyksessä käy-
tettävän rehun määrään ei tule lisäystä hakemuksen mukaisesta toiminnan laajennuksesta. Päästöjen rajoittaminen ei ole nykytekniikalla muuten mahdollista kuin noudattaen edellä selostettua BAT-tekniikkaa.
Vatungin Kalatuote Oy:n vuosien 2003–2004 vesistö- ja kuormitustarkkai- luraportin mukaan yhtiön Rintamatalan ja Isomatalan kalankasvatuslaitos- ten vesistökuormitus on vuonna 2003 ollut 681 kg/a fosforia ja 5 770 kg/a typpeä ja vuonna 2004 1 036 kg/a fosforia ja 8 783 kg/a typpeä. Vuoden 2004 kuormitus kasvoi edellisvuodesta 52 %:a eli samassa suhteessa ka- lantuotannon ja käytetyn rehumäärän kasvun kanssa.
Hakemuksen mukaisesta lisätoiminnasta aiheutuva vesistökuormitus on arvioitu käytetyn rehumäärän, rehun laadun ja kalan lisäkasvun perusteella kasvatuskaudella keskimäärin (kg/d). Kalojen ruokintaan käytetyn rehun fosforipitoisuutena on käytetty 1,0 %:a ja typpipitoisuutena 7,5 %:a. Kasva- tettavan kalan lihan fosforipitoisuutena on käytetty 0,4 %:a ja typpipitoisuu- tena 2,5 %:a. Rehukerroin on ollut 1,1.
Isomatala II:n kalankasvatuslaitoksen rehunkulutuksen lisäyksen ollessa kasvatuskaudella 100 000 kg on tuotannon laajennuksen aiheuttama ve- sistökuormitus ainetaselaskelman mukaan enintään 635 kg fosforia ja 5 225 kg typpeä vuodessa.
Perkaamon jätevedet käsitellään suunnitelman mukaan Kuivaniemen kun- nan jätevedenpuhdistamossa. Puhdistamon päästöjen fosforipitoisuus on arvion mukaan 1,0 mg/l, typpipitoisuus 25 mg/l ja BOD7ATU 20 mg/l. Per- kaamossa käytetään vettä noin 3–4 m3/d, verivesiä tulee noin 2 m3/d ja toi- mintapäiviä on enintään 240 vuodessa. Voimassa olevan luvan mukaan perkauspäiviä oli 180 vuodessa. Perkaamotoiminnan laajentumisen myötä puhdistettujen jätevesien aiheuttamaksi vesistökuormitukseksi on arvioitu kokonaisuudessaan (kg/a):
Maks. Min.
Fosfori 1,2 1,44
Typpi 30 36
BOD7ATU 24 28,8
Perkaamossa käytetään noin 50 l desinfiointiaineita vuodessa pintojen hy- gieniaan. Muodostuva päästö on vähäinen ja vedet johdetaan puhdista- mon kautta.
Päästöt ilmaan
Ilmapäästöjä syntyy ruokintaveneen dieselpolttoaineesta pakokaasuina, ja niiden määrä on melko vähäinen. Laitoksen ajoneuvoliikenteen päästöt ovat verrattain pienet.
Melu
Toiminta aiheuttaa vähäistä melua vain satama-alueen liikenteessä ja re- hun kuljetuksissa veneellä kasvatuspaikoille.
Toiminnassa käytetään rehunkuljetusvenettä, jonka aiheuttama melu on sisämoottorin käytöstä johtuen vähäinen. Normaalitoiminnassa kaloja ruo- kitaan kesällä kaksi kertaa päivässä, jolloin ajetaan veneellä kalasatamas- ta kasvatusaltaille ja takaisin. Samalla matkalla ruokitaan myös toisen lai- toksen kalat.
Jätteet
Syntyviä jätteitä ovat kuolleet kalat, kalojen perkausjäte ja rehusäkit. Toi- minnassa ei synny ongelmajätteitä. Jäteöljyä muodostuu vain alle 50 l/a, ja se toimitetaan keräilypisteeseen huoltoasemalle.
Kalat perataan Kuivaniemen kunnan perkaushallissa. Perkausjätettä syn- tyy noin 10–15 % perattavasta kalamäärästä (arviolta 210 000 kg vuodes- sa) eli noin 21 000–31 500 kg vuodessa. Kalojen mäti otetaan talteen ja myydään tuotteina. Kalat ovat kaikki naaraita, joten mädin talteenotto vä- hentää perkausjätemäärää koko kalamäärässä saman verran. Perkeet noudetaan tuoreena päivittäin kettutarhalle Simoon.
Laitoksella tyhjentyvien rehusäkkien määrä on noin 620 vuodessa. Säkit toimitetaan kierrätykseen muovien keräilijälle tai uusiokäyttöön ja osittain kunnan kaatopaikalle.
Kuolleita kaloja laitoksella tulee noin 500–1 000 kg vuodessa. Kuolleet ka- lat haudataan maahan kaatopaikalla tai luovutetaan eläinten rehun raaka- ainetta keräävälle Simossa toimivalle kettutarhayrittäjälle.
Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt
Poikkeustilanteita alueella ovat vedenpinnan nousu voimakkaiden etelä- tuulten seurauksena. Tämä ei nykyisin käytettävällä kelluvien verkkoallas- kehikoiden tekniikalla aiheuta enää ongelmia. Voimakas tuuli ja aallokko estävät ruokinnan, mutta eivät ympäristön kannalta merkitse lisäkuormitus- ta.
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Alueen ja ympäristön yleiskuvaus
Isomatala on pieni puuton ja ruohoa kasvamaton luoto, joka on vasta viime vuosikymmenellä noussut vedenpinnan yläpuolelle. Alueella ei ole merkit- täviä kalastuksen ja virkistyksen kohteita.
Vatunginnokan alue on kalasataman, kalan perkaushallin, merivartioston, pienvenesataman ja matkailun käytössä. Niemeen on rakennettu yhteensä kahdeksan tuulivoimalayksikköä mantereelle ja Kuivamatalan saareen, jonka luonnontila on rakentamisen yhteydessä muuttunut paljon. Sataman rakenteet ovat muuttaneet rantaviivaa monessa vaiheessa.
Alueen luonto ja suojelukohteet
Isomatalan kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on luotoja, jotka kuulu- vat Natura 2000 -suojelualueisiin. Luodot kuuluvat laajaan monen kunnan alueella olevaan hajanaiseen suojelukokonaisuuteen.
Isomatalan kalankasvatuslaitoksen lähellä olevat luodot edustavat luonto- tyyppejä "kivikkorannat" ja "ulkosaariston saaret ja luodot".
Kuivajoen suulla noin 3,7 km Isomatalan kalankasvatuslaitokselta koilli- seen sijaitsee Kyyttikarin nokka, joka kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan. Alue on merkitty suojelualueeksi myös ympäristöministeriön vuonna 2005 vah- vistamassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa.
Asutus ja muu rakennettu ympäristö
Hankealue sijaitsee avomerellä, joten sen vaikutuspiirissä ei ole pysyvää asutusta. Kotalahden rannoilla on kesämökkejä, jotka ovat noin 500 metrin etäisyydellä suunnitellusta kalojen talvisäilytysalueesta.
Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu
Perämeren vesi on alueella muun muassa jokivesien, asutuksen jätevesien ja puunjalostusteollisuuden päästöjen vaikutusaluetta. Lisäksi Kuivanie- men kunnan omistamasta kalankäsittelyhallista tulee jätevesikuormitusta mereen. Vedenlaatu on kuitenkin ollut yleensä hyvä, eikä jätevesikuormi- tusta ole juurikaan voitu todeta. Kuivajoen vedet muuttavat rannikon lähellä olevien merivesien laatua talvella ja sateisina vuosina myös kesällä.
Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut Vatungin edustan intensiivitarkkai- lupisteellä OUVY-8 ennen tuotantokautta yleensä korkeampi kuin kesällä.
Kesällä pitoisuus on ollut keskimäärin 10–20 µg/l eli hieman korkeampi kuin avomerellä. Seurantajakson (1998–2004) havaintojen perusteella ei voida kuitenkaan havaita mitään kehityssuuntaa pisteen OUVY-8 koko- naisfosforipitoisuudessa. Fosfaattifosforipitoisuus oli määritysrajan tuntu- massa (2 µg/l). Alhainen fosfaattipitoisuus ilmaisee perustuotannon kasvun riippuvan useimmiten fosforin saannista, mutta toisaalta myös epäorgaani- sen typen pitoisuus oli pieni ja joillakin näytekerroilla perustuotanto oli yh- teisrajoitteista. Intensiivipisteen OUVY-8 keskimääräiset fosforiyhdisteiden pitoisuudet eivät juuri ole olleet korkeampia kuin edellisinä vuosina muilla havaintopaikoilla, vaikka havaintopaikalla oli myös talviaikaista tarkkailua.
Etenkin vuosien 2003 ja 2004 keskimääräiset pitoisuudet olivat muiden pisteiden pitoisuuksia alhaisempia.
Vuonna 2004 havaintopaikan OUVY-8 keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli keskimäärin vähän korkeampi (noin 5 µg/l) kuin aikaisempina vuosina.
Kalatalous
Kalastusoloja on selostettu aikaisempaa lupahakemusta varten tehdyssä kalatalousselvityksessä. Mahdollisia muutoksia kalastusoloihin selvitettiin puhelinhaastatteluilla syyskuussa 2005, mutta ammattikalastajien mukaan muutoksia ei ole tapahtunut.
Vatungin Kalatuote Oy:n voimassa olevassa ympäristö- ja vesitalousluvas- sa on kalatalouden osalta todettu seuraavaa:
Vatungin edustan merialueen verkkokassikasvatuslaitosten vaikutuspiirin kalastusta ja kalastoa on selvitetty tammi–helmikuussa 2001 puhelimitse ja postitiedustelulla. Kohderyhmänä olivat Kuivaniemen kunnan ammattika- lastajarekisterissä olevat 9 ammattikalastajaa sekä Vatunginniemessä Haminanlahden ja Haminansalmen läheisyydessä asuvat kesämökin omis- tajat. Lisäksi puhelimitse haastateltiin yhteen alueella vakinaisesti lähes ammattimaisesti kalastavaan talouteen kuuluvia henkilöitä. Huhtikuussa 2001 tiedustelujoukkoa vielä laajennettiin haastattelemalla postitse Kota- lahden alueen kesämökkiläiset. Kyselyn tiedustelualueeksi rajattiin Ryös- kärinkallan, Liipan, Rintamatalan, Isomatalan ja Kotalahden ympäristön alue.
Rajatulla tiedustelualueella kalastus oli lähinnä verkkopyyntiä ja kalasta- neet taloudet yhtä lukuun ottamatta olivat kalastaneet verkoilla. Katiska- pyynti oli selvästi vähäisempää, ja vain kaksi taloutta oli käyttänyt katisko- ja. Muikkurysää oli käyttänyt yksi kalastaneista. Kalastaneiden talouksien ilmoittama saalis tiedustelualueella oli noin 1 600 kg, josta suurin osa oli ahventa (37 %), lahnaa (19 %) ja särkeä (12 %). Rysällä pyytänyt ei huo- mannut ilmoittaa saaliissaan särkikaloja, joita esimerkiksi rysällä saattaa sivusaaliina saada runsaasti. Näin ollen särjen ja lahnan todellinen saalis- määrä on todennäköisesti suurempi. Keskimääräinen vuosisaalis oli 146 kg/talous. Yhdestätoista kalastaneesta taloudesta kuusi sai saalista
enemmän kuin 100 kg vuodessa. Suurin yksittäisen talouden saama vuo- sisaalis oli lähes 430 kg ja pienin 2,5 kg, mikä oli selvästi vähäisempi kuin seuraavaksi vähiten saalista saaneen talouden saalis (36 kg).
Kalastukselle aiheutuneista haittatekijöistä kalastajilta kysyttiin pyydysten likaantumisesta, kalojen makuvirheistä, kasvillisuuden lisääntymisestä, ve- den samentumisesta ja vähempiarvoisten kalojen lisääntymisestä. Selvästi suurin osa kalastaneista arvioi pyydysten likaantumisen ja limoittumisen sekä veden samentumisen olevan alueella varsin runsasta. Yksi kalasta- neista mainitsi, että verkot on puhdistettava aina rannalla ennen kuin ne voi laittaa uudestaan pyyntiin. Kauempana ulappa-alueella kalastaneet ammattikalastajat arvioivat pyydysten likaantumishaittojen johtuvan lähinnä Kuivajoesta ja Simojoesta tulevasta turve- ja humuspitoisesta vedestä.
Myös kalankasvatuksella arvioitiin olevan jonkin verran vaikutusta veden samentumiseen ja verkkojen limoittumiseen, mutta selvästi vähemmän kuin Kuivajoen ja Simojoen vaikutuksella. Tiedustelualueelta ulapalle men- täessä vesi kirkastui selvästi. Kotalahden kesämökkiläiset arvioivat kalan- kasvatuksen enemmänkin likaavan pyydyksiä.
Saaliskalojen mudanmakua tai makuvirheitä oli osa tiedusteluun vastan- neista havainnut jonkin verran, osa ei lainkaan. Makuvirheitä olivat havain- neet lähinnä Kotalahden kesämökkiläiset. Yksi rysäkalastaja mainitsi muun muassa rannan läheisten rysien muikkusaaliissa olleen ajoittain sivuma- kua, ja saalis olikin käytetty rehuksi. Lähes kaikki kalastaneet olivat ha- vainneet kasvillisuuden lisääntymistä matalikoilla. Lisäksi oli havaittu vä- hempiarvoisten kalojen lisääntymistä, erityisesti lahna- ja särkikannan voi- mistumista.
Pohjavesiolot
Vatunginnokka on vain 1–3 metriä merenpinnan yläpuolella, ja alueella on ohut maaperä. Tämän vuoksi merkittäviä pohjavesivaroja ei ole. Alueella on kunnan vesijohtoverkosto, jonka vesi tulee kuntakeskuksen verkostos- ta.
Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella
Kalasataman aluetta hallitsevat tuulivoimalat (8 kpl), joiden liike on jatku- vaa ja melu kuuluu kevyellä maatuulella hyvin koko alueella. Merituulella tai voimakkaammissa tuuliolosuhteissa tuulivoimaloiden ääni peittyy muu- hun tuulen ääneen ja aaltojen kohinaan.
Isomatalan kalankasvatuslaitos sijaitsee avomerellä noin 1,7 km Vatungin kalasatamasta etelään. Yleinen tie päättyy ennen Vatungin kalasataman aluetta olevan kioskin/kahvilan kohdalla. Liikenne on rauhallista, ja sen määrä on pieni.
Muuta kuormitusta aiheuttaa lähinnä kesämökkien hajakuormitus. Kunnan omistaman kalankäsittelyhallin jätevedet on käsitelty biologisessa puhdis- tamossa vuoden 2002 alusta alkaen.
Kuivaniemen edustan merialueella toimii kolme muuta kalankasvatuslaitos- ta (Ulappalohi Oy, Lohibotnia Oy ja Linnatien Lohi Ky), ja alueella on 11 rysäjuonipaikkaa.
Ykköslohi Oy:n kalankasvatuslaitos Haukiputaan edustalla on lopettanut toiminnan ja samoin Lohisuutari Oy:n laitos Iin edustalla. Näin ollen hakija on katsonut, että kalankasvatuslaitosten aiheuttama vesistökuormitus on pienentynyt Perämeren rannikolla eikä Perämeren kokonaiskuormitus li- sääntyisi Isomatala II:n kalankasvatuslaitoksen laajennuksesta huolimatta.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Hankealueella on ollut kalankasvatustoimintaa 1980-luvun alkupuolelta al- kaen. Kalankasvatuksen päästöt ovat aikaisemmin olleet nykyisiä suu- remmat, koska rehunkulutus oli suurempi ja tuotannon päästöt olivat sel- västi nykyistä suuremmat. Tämä johtuu siitä, että aikaisemmin tuotantotek- niikka oli enemmän kuormittavaa.
Isomatalan kalankasvatuslaitos sijaitsee noin 1,5 km:n päässä luonnon- suojelualueesta ja toiminnalla voi noudatetun potentiaalisen vaikutus- alueen rajausperiaatteen mukaan olla mahdollisesti lievää vaikutusta alu- een vedenlaatuun silloin, kun tuotanto on voimakkaimmillaan. Mikäli suoje- luun ehdotetulla alueella on ollut suojeluarvoja 1990-luvun loppupuolella, jolloin ehdotus on tehty, ovat suojeluarvot edelleen olemassa, koska alue on ollut kalankasvatuksen potentiaalista vaikutusaluetta 15–20 vuoden ajan. Ehdotetun suojelualueen tämän osan luonnonarvoja ei ole erikseen ilmoitettu, mutta maa-alue (linnusto ja kasvillisuus) ja matalan veden alue (kasvillisuus) on näissä kohteissa vielä pitkään pinta-alaltaan varsin vähäi- nen, kunnes maan kohoaminen vähitellen laajentaa luotoja.
Alueen luotojen asettuminen jonoksi (kaakko–luode-suunnassa) ohjaa ve- den virtaukset samansuuntaisiksi. Kalalaitokset käyttävät hyväkseen tätä virtausta, joka takaa tasaisen veden vaihtumisen. Suojelualueen kannalta tämä merkitsee sitä, että kalalaitosten kuormitus joutuu virtaukseen noin 6–10 metrin syvyisellä vesialueella eikä ajaudu luotojen rantavesiin.
Vaikutukset pintavesiin
Laitoksen ravinnekuormitus tulee kohottamaan meriveden ravinnepitoisuut- ta vain suppealla alueella kunkin rehua enemmälti käyttävän laitoksen lä- hialueella. Tämän lähivaikutusalueen koko on oletettavasti noin 50–150 metriä virtauksen alapuolella. Virtauksen voimakkuus vaihtelee ja samoin myös lähivaikutusalueen ravinnepitoisuuksien muutoksen voimakkuus.
Voimakkaan virtauksen aikana laimentuminen on tehokkaampaa, vedessä mitattavat ravinnepitoisuudet pienempiä ja vaikutusalue vastaavasti laa- jempi. Virtauksen voimakkuus riippuu ensi sijassa merialueen tuulista ja il- manpaineen vaihteluista.
Jatkuvalla tarkkailulla on osoitettu, että kalankasvatuksen vaikutukset vesi- alueen tilaan ovat lieviä ja ilmenevät vain ajoittain. Vatungin Kalatuote Oy:n kalankasvatuslaitokset lisäävät merialueen kuormitusta, mutta eivät tule aiheuttamaan vesien pilaantumista tai haittoja muille veden tai rannan käyttäjille.
Vaikutus kalatalouteen
Kukaan haastatelluista alueella kalastaneista ammattikalastajista tai Ha- minanlahden ja Haminansalmen kesämökkiläisistä ei maininnut kalankas- vatuksesta olevan haittaa kalastukselle. Mökkiläiset ilmaisivat haittojen, ku- ten esimerkiksi ajoittain veden pinnalla kelluneen, ilmeisesti kalanrehusta peräisin olevan rasvan vähentyneen selvästi kalankasvatuksen siirryttyä rantojen läheisyydestä ulommaksi merelle. Ammattikalastajia huolettivat lähinnä romahtaneet siikakannat sekä pyyntirajoitusten takia merkityksetön lohenpyynti. Myös kasvaneen hyljekannan aiheuttamien vahinkojen arvioi- tiin olevan este ammattikalastukselle.
Kotalahden mökkiläisistä puolet sen sijaan ilmoitti, että muun muassa ka- lankasvatuksen aiheuttamasta pyydysten likaantumisesta, kasvillisuuden
lisääntymisestä ja veden pinnalla ajoittain olevasta rasvakalvosta on sel- västi aiheutunut heidän kalastukselleen haittaa.
Lähes kaikki kalastaneista olivat sitä mieltä, että vähempiarvoiset kalalajit, kuten lahna ja särki ovat Vatungin edustalla ja lähinnä Kotalahden alueella lisääntyneet.
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen
Hakijan arvion mukaan toiminnalla ei ole vaikutuksia maaperään tai pohja- veteen.
Vaikutus ilmaan
Toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia kaasujen, hajun tai pölyn le- viämisenä.
Melun ja tärinän vaikutukset
Rehun maantiekuljetuksia on muutamien viikkojen välein. Rehun siirtämi- nen hallista veneeseen tehdään traktorilla matkan ollessa noin 150 metriä.
Toiminta aiheuttaa vähäistä melua vain satama-alueen liikenteessä ja re- hun kuljetuksissa veneellä kasvatuspaikoille. Tärinää ei aiheudu.
Isomatalan kasvatusaltaat sijaitsevat riittävän etäällä mantereesta ja saa- rista, ja toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta niihin. Kasvatusaltaiden lähivesialueella ei ole toimintoja, joihin kalankasvatuksella olisi haitallisia vaikutuksia.
Muut vaikutukset
Hankkeen vaikutusalueella ei ole vakituista asutusta. Kalojen talvisäilytys ei häiritse Kotalahden alueen kesämökkien käyttöä, koska etäisyyttä on riit- tävästi ja toimintaa on vain talvella.
Hankkeen suorat positiiviset vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti toimin- nan työllistäviin henkilöihin ja heidän talouksiinsa elinolosuhteiden paran- tumisena.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu
Laitoksella pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään verkkoaltaittain muun muassa rehunkulutus, kalojen siirrot, kuolleiden kalojen määrä, ve- den lämpötila, poikkeukselliset tapahtumat ja muut tarvittavat tiedot.
Laitoksella on voimassa oleva vesistövaikutusten tarkkailuohjelma. Tark- kailu toteutetaan yhteistarkkailuna ja sitä esitetään jatkettavaksi edelleen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vahvistamalla tavalla.
Kalataloustarkkailu
Hakijan mukaan kalataloustarkkailu ei ole tarpeen.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Hakemuksen mukaan riskinä laitoksen toiminnan kannalta voitaneen pitää hyljekannan voimakasta kasvua ja tästä johtuvaa hylkeiden aiheuttamaa verkkoaltaiden rikkoutumista ja kalojen menetystä.
Hyljekanta on lisääntynyt viime vuosina, ja hylkeiden aiheuttaman verkko- altaiden rikkoutumisen takia pyritään käyttämään mahdollisimman suuria kasvatusaltaita. Tällöin kala karkaa reikien kautta hitaammin kuin ahtaasta altaasta ja reikä ehditään paremmin huomata ennen merkittäviä menetyk- siä. Kalojen menetys on ympäristökuormituksen kannalta kielteinen tapah- tuma. Muut torjuntakeinot, kuten kaksinkertaisten altaiden käyttäminen, ei ole tuottanut ratkaisua ongelmaan.
ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
Hakija on katsonut, ettei toiminnasta aiheudu korvattavaa vahinkoa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydennykset
Hakemusta on täydennetty 30.11.2005 sekä 1. ja 2.12.2005 muun muassa asianosaistiedoilla.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Kuivaniemen kunnassa 15.12.2005–16.1.2006 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on lähettänyt ha- kemusasiakirjat ja asiaa koskevan kuulutuksen tiedoksi Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokes- kukselle sekä kuulutuksen Kuivaniemen kunnan ympäristönsuojelu- ja ter- veydensuojeluviranomaiselle ja Pohjanlahden merenkulkupiirille. Lisäksi ympäristölupavirasto on pyytänyt Kuivaniemen kunnan kaavoitusviran- omaisen lausuntoa hakemuksen johdosta 16.1.2006 mennessä. Kuulutuk- sen julkaisemisesta on ilmoitettu 15.12.2005 Pohjolan Sanomissa.
Lausunto
1. Kuivaniemen kunnan kaavoitusviranomainen
Kaavoitusviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdos- ta.
Muistutukset ja mielipiteet
2. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskus on katsonut, että haetun suuruisesta tuotannosta ja re- hun käytöstä saattaa aiheutua sellaista merialueen pilaantumista, että lu- paa toiminnan laajentamiseen ei tule myöntää. Alueella olevien kalankas- vatuslaitosten kuivarehumääriä on jo aiemmissa lupapäätöksissä rajoitettu merialueen pilaantumisen ehkäisemiseksi.
3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että vesistövaikutukset lisään- tyvät nykyisestä selvästi, jos kaikki alueen vanha ja nyt haettava lisäkapa- siteetti otetaan käyttöön. Vaikutukset eivät kuitenkaan kasva niin suuriksi, ettei lupaa voitaisi yleisen kalatalousedun estämättä myöntää. Luvan tulee
olla määräaikainen ja voimassa enintään vuoden 2010 loppuun saakka ku- ten alueen muillakin kalankasvatuslaitoksilla. Vesistötarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Erillinen kalataloustarkkailu ei ole tarpeen.
4. Oulunkaaren ympäristöpalvelut
Ympäristöpalvelut on Kuivaniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaise- na katsonut, että lupaharkinnassa tulisi ottaa huomioon laitoksen käyttämä tekniikka, tehollinen tuotantomäärä ja päästöjen minimointi, kuten perkaa- mon jätteiden hyötykäyttö ja jätevesien viemäröinti.
5. Ulappalohi Oy, Lohibotnia Oy ja Linnatien Lohi Ky
Muistuttajat ovat ilmoittaneet halukkuutensa laajentaa omaa yritystoimin- taansa, mikäli ympäristölupavirasto katsoo, että Kuivaniemen edustan me- rialueen kalankasvatusta ja talvivarastointia voidaan laajentaa nykyises- tään. Muistuttajat ovat katsoneet, että siinä tapauksessa Vatungin Kala- tuote Oy:n kyseessä oleva hakemus ja muiden kalankasvattajien lupaha- kemukset tuotannon laajentamiseksi on käsiteltävä yhdessä lisälupien ta- sapuolisen jakautumisen varmistamiseksi.
6. AA ja BB (Ala-Jääskö RN:o 12:13 ja Kotalahdenperän palsta RN:o 878:44)
Muistuttajat ovat toivoneet, että kulkuoikeus säilyisi ennallaan eivätkä ran- nat ja vesistö saastuisi. Vedenlaatua on seurattava.
7. CC (Merellinen RN:o 7:25) ja 9. DD (Maallinen RN:o 7:24)
Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä ja varanneet tilaisuuden korvausvaatimuksen esittämiseen, mikäli lupa myönnetään ja haittoja il- menee.
8. EE (Ärje RN:o 34:14), FF (Angervola RN:o 24:43), GG ja HH (Onsajanoja RN:o 25:48), HH (Leppäranta RN:o 25:47), II (Onsajanpirtti RN:o 25:40), JJ (Nokkala RN:o 25:41), KK (Kiviranta RN:o 25:46), LL (Rauhanranta RN:o 25:45), MM omasta sekä val- takirjalla muiden Onsajantupa-nimisen tilan omistajien puolesta (Onsajantupa RN:o 25:39) sekä NN (Röyttä Välitalo RN:o 34)
Muistuttajat ovat vaatineet lupahakemuksen hylkäämistä sekä entistenkin kalankasvatusaltaiden poistamista Kuivaniemen merialueelta.
10. OO / PP, 11. QQ ja RR sekä SS ja TT, 12. UU:n kuolinpesä / VV sekä WW ja XX (Herrala RN:o 47:28), 13. YY sekä ZZ ja ÅÅ (Karpinkangas RN:o 141:7) ja 19. ÄÄ omasta sekä Rautiolan osakaskunnan puolesta
Muistuttajat ovat vaatineet lupahakemuksen hylkäämistä.
14. ÖÖ ja AA1 (Villa-Emilia RN:o 23:42)
Muistuttajat ovat vaatineet lupahakemuksen hylkäämistä. Muistuttajat ovat lisäksi vaatineet, ettei vanhoja lupia uudistettaisi.
15. BB1:n kuolinpesä / CC1 (Halkokari RN:o 6:103)
Muistuttaja on ehdottanut vähemmän ympäristöhaittoja aiheuttavan kasva- tusympäristön hakemista tai aallonmurtajan purkamista sekä veden laadun ja vaihtuvuuden tarkkailua nykyisillä kasvatusmäärillä. Muistuttaja on va- rannut tilaisuuden korvausvaatimuksen esittämiseen, mikäli lupa myönne- tään.
16. DD1 (Kultarannikko RN:o 16:74)
Muistuttaja on katsonut, että kalankasvatuksen suunniteltua lisämäärää on syytä vähentää noin 10 %:lla vahingollisten ympäristövaikutusten estämi- seksi.
17. EE1 ja FF1 (Nikka RN:o 7:40)
Muistuttajat ovat vaatineet lupahakemuksen hylkäämistä. Muistuttajat ovat lisäksi esittäneet vaatimuksia viranomaisille, muun muassa riittävää lupa- määräysten seurantaa ja tarkkailua, sekä vaatineet selvitettäväksi, onko Vatungin alue liitetty viemäriverkostoon ja johdetaanko perkuujätevedet to- dellisuudessa Kuivaniemen kunnan jätevedenpuhdistamolle.
18. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Luonnonsuojelupiiri on vaatinut lupahakemuksen hylkäämistä siltä osin kuin se koskee kalankasvatustoiminnan laajentamista, ja että talvisäily- tysaltaille on määrättävä jonkinlainen lietteenpuhdistusvelvoite.
20. GG1 (Erola RN:o 16:87)
Muistuttaja on vaatinut ensisijaisesti lupahakemuksen hylkäämistä ja toissi- jaisesti luvan saajan velvoittamista maksamaan korvausta muistuttajan omistaman kiinteistön osalta 2 000 euroa, mikäli lupa myönnetään.
Hakijan kuuleminen ja selitys
Ympäristölupavirasto on 17.1.2006 varannut hakijalle tilaisuuden antaa se- litys muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on toimittanut selityksen- sä ympäristölupavirastoon 2.2.2006. Muistutuksissa esitetyistä vaatimuk- sista hakija on esittänyt selityksenään seuraavaa:
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Hakija on vaatinut luvan myöntämistä hakemuksen mukaisena. Perustelui- naan luvan myöntämiselle hakija on viitannut muun muassa toiminnassa käytettävään parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan sekä toiminnan ai- heuttamien päästöjen vähäisyyteen. Hakijan mukaan toiminnalla on vähäi- siä vaikutuksia vedenlaatuun eikä se aiheuta vesistön pilaantumista tai muita ympäristönsuojelulain 42 §:ssä mainittuja luvan myöntämisen estei- tä. Hanke ei myöskään vaaranna Natura-kohteiden suojelutavoitteita.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Hakija on vaatinut luvan myöntämistä vähintään vuoden 2010 loppuun saakka. Vesistötarkkailua jatketaan ympäristökeskuksen hyväksymällä ta- valla.
4. Oulunkaaren ympäristöpalvelut
Hakija on todennut muun muassa, että laitoksen käyttämää tekniikkaa ku- vataan hakemuksen liitteessä 7. Rehukerroin Isomatalan kalankasvatuslai- toksella on 1,1, mitä voidaan pitää varsin pienenä. Kalojen perkeitä muo- dostuu vuosittain noin 10–15 % perattavasta kalamäärästä eli noin 2 100–
3 150 kg vuodessa. Perkausjäte luovutetaan alueella eläinten rehun raaka- ainetta keräävälle kettutarhayrittäjälle. Muutenkin päästöt pyritään mini- moimaan hakemuksesta ilmenevin tavoin.
5. Ulappalohi Oy, Lohibotnia Oy ja Linnatien Lohi Ky
Hakija on todennut, ettei muistuttajilla ole lupahakemusta vireillä ympäris- tölupavirastossa. Asiasta olisi tullut sopia huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa. Mahdollinen yhteislupakäsittely viivyttäisi kohtuuttomasti hake- muksen mukaista hanketta, eikä hakija suostu muistuttajien esitykseen.
6. AA ja BB
Hakija on todennut, ettei toiminnan laajentaminen tule vaikuttamaan nykyi- siin kulkuoikeuksiin. Muutoin hakija on viitannut 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen sekä 17. Pirkko ja Tauno Palosaaren muistutuksista vastaamaansa.
7. CC ja 9. DD
Hakija on vaatinut luvan myöntämistä hakemuksen mukaisena. Haittoja ei synny siinä määrin, että korvauksia tulisi määrätä maksettavaksi.
8. EE muistuttajakumppaneineen
Hakija on vaatinut luvan myöntämistä hakemuksen mukaisena. Nykyisiä kalankasvatusaltaita ei tulla poistamaan, koska toiminnalla on voimassa oleva ympäristö- ja vesitalouslupa.
10. OO:n kuolinpesä / PP
Hakija on todennut toimintansa olevan riippuvaista pilaantumattomasta ympäristöstä eikä hakemuksen mukaisella toiminnalla tulla pilaamaan ym- päristöä.
11. QQ ja RR sekä SS ja TT sekä 12. UU:n kuolinpesä / VV sekä WW ja XX
Hakija on todennut, että toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettu ja toteutetaan vastaisuudessakin ympäristökeskuksen hyväksy- mällä tavalla. Toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista.
13. YY sekä ZZ ja ÅÅ
Hakija on viitannut 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja 18. Poh- jois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n muistutuksista vastaamaansa.
14. ÖÖ ja AA1
Hakija on vaatinut luvan myöntämistä hakemuksen mukaisena.
15. BB1:n kuolinpesä / CC1
Hakija on vaatinut, että toiminta voidaan sijoittaa haetun mukaiselle alueel- le. Ympäristöhaitat ovat minimaalisia eikä toiminnan sijoittaminen muualle ole ympäristön kannalta edullisempaa. Muistuttajan vaatima aallonmurta- jan purkaminen sopii hakijalle, mutta se ei saa viivyttää lupahakemuksen käsittelyä. Hakija on vastustanut muistuttajan esittämää vedenlaadun seu- rantavelvoitetta. Hakija on pitänyt korvausvaatimuksia perusteettomina.
16. DD1
Hakija on vastustanut kalankasvatusoikeuden vähentämistä koskevaa vaa- timusta. Hakija on lisäksi viitannut 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kuksen ja 18. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n muistutuksista vastaamaansa.
17. EE1 ja FF1
Hakija on vaatinut luvan myöntämistä hakemuksen mukaisena. Hakija on vastustanut lisätarkkailujen määräämistä. Hakija on todennut, että per- kaamon jätevedet puhdistetaan suunnitelmien mukaan kunnan jäteveden- puhdistamolla.
18. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Hakija on vaatinut luvan myöntämistä hakemuksen mukaisena. Talvisäily- tysaltaiden lietteenpoistovelvoitteen osalta hakija on todennut, että talvisäi- lytysaltaiden vesistövaikutukset tulevat vähenemään, koska lisääntyvä ka- lamäärä sitoo itseensä muun muassa fosforia ja typpeä eikä kaloja juuri- kaan ruokita talvella. Hakija on vastustanut lietteenpuhdistusvelvoitteen asettamista.
19. ÄÄ omasta sekä Rautiolan osakaskunnan puolesta
Hakija on vaatinut luvan myöntämistä hakemuksen mukaisena. Hakija on katsonut, etteivät toiminnan vaikutukset ulotu usean kilometrin päässä Va- tungista sijaitsevaan Rautiolaan saakka.
20. GG1
Hakija on vaatinut luvan myöntämistä hakemuksen mukaisena. Hakija on katsonut, ettei korvattavia haittoja synny.
MERKINTÄ
Ympäristölupavirastolla on asiaa ratkaistessaan ollut esillä Kuivaniemen edustan kalankasvatuslaitoksia (Ulappalohi Oy, Lohibotnia Oy, Linnatien Lohi Ky ja Vatungin Kalatuote Oy) koskevat ympäristölupaviraston päätök- set nro 56/02/2, 57/02/2, 58/02/2 ja 59/02/2 sekä Hietakallan kalankasva- tuslaitosta koskevan hakemuksen hylkäämistä koskeva ympäristölupavi- raston päätös nro 45/03/2 ja sen asiakirjat.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
LUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaa on haettu Kuivaniemen edustan merialueella Isomatalan saaren itä- puolella sijaitsevan Isomatala II:n kalankasvatuslaitoksen toiminnan laajen- tamiseen siten, että kalojen kasvatuksessa käytettävän kuivarehun määrää lisätään 100 000 kg vuodessa, kalojen lisäkasvun määrää noin 91 000 kg vuodessa ja kasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden määrää 2–3 kap- paleella. Vastaavasti talvisäilytettävän ja perattavan kalan määrä kasvaa voimassa olevan luvan mukaisista määristä. Käytettävän kuivarehun mää- rän perusteella tuotantomäärän lisäyksestä aiheutuvaksi vuotuiseksi las- kennalliseksi fosforipäästöksi on arvioitu 635 kg ja typpipäästöksi 5 225 kg.
Kuivaniemen edustan merialueella toimii jo entuudestaan Vatungin Kala- tuote Oy:n kalankasvatuslaitos mukaan lukien neljä kalankasvatuslaitosta, joille ympäristölupavirasto on vuonna 2002 myöntänyt määräaikaiset luvat vuoden 2010 loppuun saakka. Kyseisissä lupahakemuksissa oli haettu lu- paa yhteensä 607 500 kg:n vuotuisen kalamäärän kasvattamiseen ja 729 000 kg:n vuotuisen kuivarehumäärän käyttöön. Ympäristölupavirasto katsoi lupapäätöksissään, että mainitun suuruinen tuotanto ja rehun käyttö saattoivat aiheuttaa sellaista merialueen pilaantumista, ettei ympäristölu- paa haetun suuruiselle toiminnalle voitu myöntää. Tämän vuoksi tuotanto- määriä rajoitettiin siten, että lupa myönnettiin yhteensä 588 000 kg:n vuo- tuisen kuivarehumäärän käyttöön.
Ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönne- tään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden no- jalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, ase- tettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ai- heudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, edellä 7–
9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdolli- suuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruus- suhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasi- tusta.
Hakemusasiakirjoihin on liitetty Vatungin Kalatuote Oy:n kalankasvatuslai- toksen velvoitetarkkailun tulokset vuosilta 2003–2004. Tarkkailutulosten mukaan yhtiön Rintamatalan ja Isomatalan kalankasvatuslaitoksilla rehun kulutus on ollut yhteensä 177 000 kg vuonna 2002, 139 000 kg vuonna 2003 ja 212 000 kg vuonna 2004 ja vastaavasti kalojen lisäkasvu on ollut 165 000 kg vuonna 2002, 132 000 kg vuonna 2003 ja 202 000 kg vuonna 2004. Rehukerroin on ollut 1,07 vuonna 2002 ja 1,05 vuosina 2003 ja 2004. Kalankasvatuslaitosten laskennallinen vesistökuormitus on ollut 880 kg fosforia ja 7 424 kg typpeä vuonna 2002, 681 kg fosforia ja 5 770 kg typpeä vuonna 2003 sekä 1 036 kg fosforia ja 8 783 kg typpeä vuonna 2004.
Tarkkailutulosten perusteella voidaan todeta vesistökuormituksen kasva- neen vuonna 2004 sekä fosforin että typen osalta verrattuna vuoteen
2002. Tarkkailuraportin mukaan kuormitus on kasvanut samassa suhtees- sa käytetyn rehumäärän kanssa. Toisaalta taas raportissa sanotaan rehu- kertoimen pienentyneen parantuneen rehulaadun ja ruokinnan koneellis- tumisen myötä selvästi vuosien 2001–2004 välisenä aikana, mikä näkyy pienentyneenä kuormituksena. Käytetyn vuotuisen rehumäärän ja lasken- nallisten vesistökuormitusten perusteella voidaan laskea vesistökuormitus käytettyä rehukiloa kohden, minkä perusteella voidaan puolestaan laskea kuormituksen todellinen muutos. Vesistökuormitus on ollut käytettyä rehu- kiloa kohden 0,0050 kg fosforia ja 0,042 kg typpeä vuonna 2002, 0,0049 kg fosforia ja 0,042 kg vuonna 2003 ja 0,0049 kg fosforia ja 0,041 kg vuonna 2004. Näin ollen kuormitus on vähentynyt vuodesta 2002 vuoteen 2004 fosforin osalta 0,0001 kg ja typen osalta 0,001 kg käytettyä rehukiloa kohden.
Vatungin Kalatuote Oy:n kalankasvatuslaitosten vuonna 2002 myönnetyn ympäristö- ja vesitalousluvan mukainen kasvatuskauden aikainen sallittu rehunkäyttömäärä on yhteensä 240 000 kg vuodessa. Tälle enimmäismää- rälle laskettuna vuotuinen vesistökuormitus olisi edellä lasketun kuormitus- vähenemän perusteella vähentynyt vuodesta 2002 vuoteen 2004 fosforin osalta 24 kg ja typen osalta 240 kg. Nyt haetun rehumäärän (100 000 kg/a) lisäyksen aiheuttama laskennallinen vesistökuormituksen lisäys on hakijan arvion mukaan 635 kg fosforia ja 5 225 kg typpeä vuodessa. Vesistökuor- mituksen lisäys olisi siten moninkertainen verrattuna sen laskennalliseen vähenemään. Huomioon on lisäksi otettava se, että kokonaiskuormitus on todellisuudessa kasvanut käytetyn rehumäärän kasvun myötä.
Isomatala II:n kalankasvatuslaitoksen laajennuksen vaikutuksia on ympä- ristönsuojelulain 42 §:n mukaisesti arvioitava yhdessä muiden toimintojen kanssa eikä vaikutuksia voida siten arvioida pelkästään yhtiön omien ka- lankasvatusyksiköiden kuormitustietojen ja niiden muutosten perusteella.
Muiksi toiminnoiksi ympäristölupavirasto katsoo ainoastaan Kuivaniemen edustan merialueella toimivat kalankasvatuslaitokset. Hakijan ilmoittamien Haukiputaan edustalla sijaitsevan Ykköslohi Oy:n ja Iin edustalla sijaitse- van Lohisuutari Oy:n kalankasvatuslaitosten toiminnan lopettamisen vaiku- tuksia ei voida ottaa huomioon tämän asian lupaharkinnassa, koska kysei- set laitokset eivät sijaitse samalla vaikutusalueella Kuivaniemen edustan kalankasvatuslaitosten kanssa.
Hakemukseen ei ole liitetty muiden Kuivaniemen edustan kalankasvatus- laitosten tarkkailutietoja. Ympäristölupavirastolla käytettävissä olleen tark- kailuraportin "Kuivaniemen edustan kalankasvatuslaitosten velvoitetarkkai- lun tulokset vuonna 2002 ja vertailu vuosien 1994–2002 tuloksiin" mukaan vuonna 1994 Kuivaniemen edustan merialueen kalankasvatuslaitoksilla on käytetty kuivarehua yhteensä 252 000 kg ja fosforikuormitus on ollut 13,9 g/d ja typpikuormitus 115,4 kg/d. Vastaavasti vuonna 2002 käytetyn kuivarehun yhteismäärä on ollut 464 300 kg ja fosforikuormitus on ollut 19,7 kg/d ja typpikuormitus 167,7 kg/d. Vertailtaessa vuosien 1994–2002 Kuivaniemen edustan kalankasvatuslaitosten aiheuttamia fosfori- ja typpi- kuormituksia voidaan todeta, että kuormitukset ovat tasaisesti kasvaneet lukuun ottamatta vuosia 1997 ja 2002, jolloin kuormitukset ovat hieman pienentyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Ympäristölupaviraston vuonna 2002 myöntämien kalankasvatuslaitosten ympäristölupien mukainen kuiva- rehun kulutus saa olla yhteensä 588 000 kg vuodessa. Vatungin Kalatuote Oy:n tarkkailutulosten perusteella myös muiden Kuivaniemen edustan ka- lankasvatuslaitosten fosfori- ja typpikuormituksen voidaan olettaa lisäänty- neen rehun kulutuksen kasvun myötä vuodesta 2002 siitäkin huolimatta, että rehukerroin on pienentynyt.
Hakemusasiakirjoista saadun selvityksen mukaan Kuivaniemen edustan merialueen tilassa ja vedenlaadussa ei ole tapahtunut olennaista kehitystä parempaan suuntaan.
Ottaen huomioon edellä mainittu ja se, että Kuivaniemen edustan kalan- kasvatuslaitosten kuivarehumääriä on jo edellä mainituin tavoin rajoitettu merialueen pilaantumisen ehkäisemiseksi, ei Isomatala II:n kalankasvatus- laitoksen laajentamiselle ole ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mu- kaisia luvan myöntämisen edellytyksiä, ennen kuin samalla vaikutusalueel- la olevilla muilla kalankasvatuslaitoksilla vähennetään rehunkäyttöä tai ny- kyisestä rehumäärästä aiheutuvat päästöt vähenevät olennaisesti nykyi- sestään.
Kalankasvatuksen laajentamismahdollisuudet voidaan arvioida uudelleen vuonna 2010, jolloin kaikkien Kuivaniemen edustan kalankasvatuslaitosten luvat on uudistettava, mikäli toimintaa jatketaan vuoden 2010 jälkeen. Täl- löin asiaa tarkastellaan kokonaisuutena ottaen huomioon tarkkailutulokset, vahinkoarvio ja muu asiaan vaikuttava tieto.
LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA
Ympäristölupavirasto ottaa hakemuksen hylkäämistä koskevat vaatimukset huomioon. Lausunnon antaminen muista vaatimuksista ei ole tarpeen asian lopputulos huomioon ottaen.
Muistutukset jätetään tutkimatta siltä osin kuin niissä on esitetty tähän asiaan kuulumattomia vaatimuksia. Tässä asiassa on kysymys Vatungin Kalatuote Oy:n kalankasvatus-, talvisäilytys- ja perkaustoiminnan laajen- tamisesta ja asia käsitellään ainoastaan laajennusta koskevilta osin. Näin ollen jo luvan saaneita toimintoja koskevia vaatimuksia ei voida käsitellä tämän asian käsittelyn yhteydessä.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 39 § 1 ja 3 momentti, 41 § ja 42 § 1 momentti
KÄSITTELYMAKSU
Ratkaisu
Lupa-asian käsittelymaksu on 1 358,50 euroa.
Perustelut
Kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu 20 000–100 000 kg/v) koskevan päätöksen käsittelymaksu on alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevan taulukon mukaan 2 090 euroa. Kun hakemus on hylätty hankkeen vesistövaikutusten takia, eikä työmäärä ole sanottavasti kohdis- tunut perkaamoa ja verkkoaltaiden rakentamista koskevaan hakemuksen osaan, ei näitä oteta huomioon käsittelymaksua määrättäessä. Kun lisäksi asian vaatima työmäärä on ollut edellä mainitussa taulukossa tarkoitettua työmäärää pienempi, määrätään maksu 35 % alennettuna. Näin ollen kä- sittelymaksu, joka peritään myös kielteisestä päätöksestä, on 1 358,50 eu- roa.
Oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Jukka Sihvomaa
Urpo Myllymaa Jorma Rantakangas
Anna-Maria Karppinen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Urpo Myllymaa (tarkastava jäsen) ja Jorma Rantakangas. Asian on esitellyt esittelijä Anna-Maria Karp- pinen.
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 08 - 5348 500.
A-MK/es
Liite
Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 8.6.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava
− ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
− valittajan nimi ja kotikunta
− postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)
− miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta
− mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi
− perusteet, joilla muutosta vaaditaan
− valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
− asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle
− mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
− jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi
aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
