PÄÄTÖS
Nro 26/06/2
Dnro Psy-2005-y-60
Annettu julkipanon jälkeen 30.3.2006
ASIA Siikajoen vesistön säännöstelyn seurauksena syöpyvien rantojen suojaa- minen ja rantasyöpymiä koskevan lupamääräyksen muuttaminen Vaasan hallinto-oikeuden 27.6.2003 antamalla päätöksellä ja korkeimman hallinto- oikeuden 15.4.2005 antamalla päätöksellä palauttamalta osin, Siikajoki, Ruukki, Rantsila, Pulkkila ja Kestilä
HAKIJA Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus PL 124
90101 OULU
SISÄLLYSLUETTELO
ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY JA ASIASSA ANNETUT PÄÄTÖKSET ... 3
Hakemus... 3
Katselmustoimitus... 3
Muistutukset katselmuskirjasta ... 3
Ympäristölupaviraston päätös 13.3.2002 nro 8/02/2 ... 3
Vaasan hallinto-oikeuden päätös 27.6.2003... 5
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 15.4.2005... 7
PALAUTETUN ASIAN KÄSITTELY ... 9
Hakemuksen täydentäminen ... 9
Hakemuksesta tiedottaminen... 10
Muistutukset ja vaatimukset... 10
Luvan haltijan selitys... 12
Tarkastus ... 16
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 16
KÄSITTELYRATKAISU... 16U PÄÄASIARATKAISU... 17
Muutetut määräykset ... 17
Korvausmääräys ... 19
RATKAISUN PERUSTELUT... 20
Käsittelyratkaisun perustelut ... 20
Pääasiaratkaisun perustelut... 20
Määräysten perustelut ... 20
Korvausmääräyksen perustelut ... 22
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 22
Katselmuskirjasta esitetyt muistutukset ... 22
Palautetussa asiassa tehdyt muistutukset ... 22
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 23
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 23
KÄSITTELYMAKSU... 24U Ratkaisu ... 24
Perustelut... 24
Oikeusohjeet ... 24
MUUTOKSENHAKU ... 25
ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY JA ASIASSA ANNETUT PÄÄTÖKSET
Hakemus
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on säännöstelyluvan haltijana 3.3.1998 toimittanut vesioikeuteen hakemuksen, johon on liitetty selvitys Sii- kajoen vesistön säännöstelyn vaikutuksista rantasyöpymiin. Selvityksen pe- rusteella ympäristökeskus on esittänyt maksettavaksi korvauksia ran- tasyöpymistä aiheutuneista vahingoista eräille Siikajokivarren tilojen omista- jille. Lisäksi ympäristökeskus on esittänyt vesioikeuden 1.2.1990 antaman, Uljuan tekoaltaan rakentamista ja Siikajoen vesistön säännöstelyn lopputar- kastusta koskevan päätöksen nro 16/90/2 lupaehtojen C 8) kohdan muutta- mista niin, että selvitys vahinkoarvioineen ja toimenpide-ehdotuksineen on saatettava vesioikeuden käsiteltäväksi kymmenen vuoden välein.
Katselmustoimitus
Vesioikeus on 27.10.1998 määrännyt hakemuksen käsiteltäväksi katselmus- toimituksessa. Jäljennös katselmuskirjasta ja hakemusasiakirjoista on pidet- ty yleisesti nähtävänä 4.6.–20.7.2001 Siikajoen, Ruukin, Rantsilan, Pulkkilan ja Kestilän kunnanvirastoissa. Muistutukset ja vaatimukset katselmuskirjan johdosta tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 20.7.2001.
Muistutukset katselmuskirjasta
Ympäristölupavirastolle on tehty muun muassa seuraavat muistutukset:
1. AA, BB, CC ja DD (Pihlaja RN:o 8:21, Rantsila, Kerälä)
Muistuttajat ovat ilmoittaneet, että heidän tilansa ranta on syöpynyt ja vetty- nyt, mistä aiheutuu hankaluuksia rantaan kululle. Muistuttajat ovat vaatineet rannan tarkistamista, tarvittaessa korjaamista ja rannan syöpymisen estä- mistä. Korjauksista ei saa aiheutua kuluja muistuttajille.
2. EE, FF ja GG (Ketola RN:o 5:29, Rantsila, Sipola)
Muistuttajat ovat ilmoittaneet, että virkistyskalastus-, ravustus- ja veneilyhar- rastukset ovat vaikeutuneet säännöstelystä aiheutuneiden rantasyöpymien johdosta. Jouko Lyytikäinen on vaatinut korvauksena rannan syöpymisestä 1 500 markkaa (252,28 euroa) ja laiturin rakentamisesta syöpyneeseen ran- taan 2 000 markkaa (336,38 euroa).
Ympäristölupaviraston päätös 13.3.2002 nro 8/02/2
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 13.3.2002 antanut asiassa pää- töksen nro 8/02/2.
Päätöksen 1. kohdan "Rantojen suojaaminen ja rannan suojausten paran- taminen" ensimmäinen kappale kuuluu seuraavasti:
"Luvan haltijan on suojattava alla mainittujen tilojen erityiseen käyttöön ote- tut rannat tilan omistajan osoittamassa paikassa. Ranta on suojattava noin 50 metrin pituiselta matkalta rakennusten tai muun käyttörannan kohdalta.
Rannan suojauksen yhteydessä tulee rantaan tilan omistajan osoittamaan paikkaan tehdä rannan käyttöä ja vesille pääsyä helpottava luiska. Suojattu ranta tulee muotoilla mahdollisimman luonnonmukaiseksi ja ranta tulee tilan omistajaa kuullen viimeistellä ympäristön kannalta sopivalla tavalla."
Edellä mainittu lupamääräys koskee muun muassa seuraavia tiloja:
Pulkkilan kunnan Pulkkilan kylässä Kankaala RN:o 7:18, Rantsilan kunnan Sipolan kylässä Suviranta RN:o 1:10, Mato-oja RN:o 1:13, Kieloranta RN:o 3:84, Ketola RN:o 5:29, Heiniranta RN:o 9:129 ja Heinimaa RN:o 9:135, Rantsila kunnan Kerälän kylässä Suvanto RN:o 1:54, Pihlaja RN:o 8:21 ja Lukkarila RN:o 20:0 sekä Rantsilan kunnan Rantsilan kylässä Peltola RN:o 2:26, Sarinranta RN:o 5:21 ja Suutari RN:o 8:8.
Päätöksen 1. kohdan toinen tekstikappale kuuluu seuraavasti:
"Luvan haltijan on parannettava alla mainittujen tilojen rannan suojausta tilan omistajan kanssa sovittavalla tavalla. Samalla on rantaan tilan omistajan osoittamaan paikkaan tehtävä rannankäyttöä ja vesialueelle pääsyä helpot- tava luiska, ellei sitä ole jo aikaisemmin tehty. Kiviverhousta tulee käyttää vain lyhytaikaissäännöstelyn johdosta kuluvassa vyöhykkeessä. Rannat on muotoiltava mahdollisimman luonnonmukaisiksi ja työalueet on sopeutettava nurmetuksin ja puuistutuksin ympäristöön."
Lupamääräys koskee muun muassa Pulkkilan kunnan Pulkkilan kylässä olevaa tilaa Kankaala RN:o 7:18.
Rantasyöpymien tarkkailuvelvoitetta koskeva lupamääräys kuuluu seuraa- vasti:
"5. Rantasyöpymien tarkkailuvelvoite
Luvan haltijan on jatkettava rantatörmien vakavuuden ja syöpymien tarkkai- lua. Tarkkailun tulee koskea kaikkia Uljuan voimalaitoksen alapuolisen La- mujoen ja Siikajoen rantoja Ruukinkosken pohjapadolle saakka. Havaituilta syöpymäalueilta on viipymättä laadittava kiintopisteisiin sidottu piirustus sillä tarkkuudella, että syöpymien määrä on mahdollista myöhemmin arvioida tai mitata. Syöpymien eteneminen on tarkistettava vuosittain."
Rantojen suojaamista ja rantasyöpymien korvaamista tulevaisuudessa sekä uuden asian vireille panoa koskeva lupamääräys kuuluu seuraavasti:
"6. Rantojen suojaaminen ja rantasyöpymien korvaaminen tulevaisuudessa sekä uuden asian vireille paneminen
Edellä 5 kohdassa mainitulla hankkeen vaikutusalueella sijaitsevien raken- nettujen tilojen ja muiden erityiseen käyttöön otettujen alueiden rannat on suojattava, mikäli ne ovat vaarassa syöpyä. Rannan suojaus on tehtävä riit- tävän lujaksi ja muutoin tarkoitustaan vastaavaksi sekä sellaiseksi, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa ja ettei suojauksella turmella ranta- törmää ja sen ulkonäköä enempää kuin tarkoitetun tulokset saavuttamiseksi on välttämätöntä. Muilla kuin edellä tarkoitetuilla alueilla on syöpyneistä maa-alueista maksettava korvaukset.
Siltä osin kuin rantojen suojaamisesta tai syöpymävahinkojen korvaamisesta ei luvan haltijan ja tilanomistajien kesken päästä yksimielisyyteen, on luvan haltijan viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta pantava ympäristölupavirastossa vireille rantojen suojaamista ja syöpymä- vahinkojen korvaamista koskeva hakemusasia. Hakemukseen tulee liittää
edellä 5 kohdassa mainitun tarkkailun tulokset hakemuksen kohteena ole- vien alueiden osalta sekä tehtävä toimenpide- ja korvausesitys."
Vaasan hallinto-oikeuden päätös 27.6.2003
Vaasan hallinto-oikeus on 27.6.2003 antamallaan päätöksellä kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen määräyksen 1 jäljempänä mainittujen tilo- jen rantojen suojaamisen osalta sekä muuttanut määräyksiä 5 ja 6. Asia on palautettu ympäristölupavirastolle kumotuilta osin uudelleen käsiteltäväksi.
Kumoaminen ja uudelleen käsittely koskee tiloja Suviranta RN:o 1:10, Mato- oja RN:o 1:13, Kieloranta RN:o 3:84, Heiniranta RN:o 9:129, Heinimaa RN:o 9:135, Pihlaja RN:o 8:21, Sarinranta RN:o 5:21, Suutari RN:o 8:8, Kankaala RN:o 7:18, Ketola RN:o 5:29, Suvanto RN:o 1:54, Lukkarila RN:o 20:0 ja Peltola RN:o 2:26.
Muutettuina ympäristölupaviraston päätöksen määräykset 5 ja 6 kuuluvat seuraavasti:
"5. Rantasyöpymien tarkkailuvelvoite
Luvan haltijan on jatkettava rantatörmien vakavuuden ja syöpymien tarkkai- lua. Tarkkailun tulee koskea kaikkia Uljuan voimalaitoksen alapuolisen La- mujoen ja Siikajoen rantoja Ruukinkosken pohjapadolle saakka. Havaituilta syöpymäalueilta on viipymättä laadittava kiintopisteisiin sidottu piirustus tai muu vastaava nykytilan selvitys sillä tarkkuudella, että syöpymien määrä on mahdollista myöhemmin arvioida tai mitata. Syöpymien eteneminen on tar- kistettava viiden vuoden välein.
6. Rantojen suojaaminen ja rantasyöpymien korvaaminen tulevaisuudessa sekä uuden asian vireille paneminen
Edellä 5 kohdassa mainitulla hankkeen vaikutusalueella sijaitsevien ennen 1.2.1990 rakennettujen tilojen ja muiden erityiseen käyttöön otettujen aluei- den rannat on suojattava, mikäli ne ovat vaarassa syöpyä. Rannan suojaus on tehtävä riittävän lujaksi ja muutoin tarkoitustaan vastaavaksi sekä sellai- seksi, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa ja ettei suojauksella turmella rantatörmää ja sen ulkonäköä enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Muilla kuin edellä tarkoitetuilla alueilla on syöpyneistä maa-alueista maksettava korvaukset.
Siltä osin kuin rantojen suojaamisesta tai syöpymävahinkojen korvaamisesta ei luvan haltijan ja tilan omistajien kesken päästä yksimielisyyteen, on luvan haltijan kymmenen vuoden kuluttua hallinto-oikeuden päätöksen lainvoimai- seksi tulemisesta pantava ympäristölupavirastossa vireille rantojen suojaa- mista ja syöpymävahinkojen korvaamista koskeva hakemusasia. Hakemuk- seen tulee liittää edellä 5 kohdassa mainitun tarkkailun tulokset hakemuksen kohteena olevien alueiden osalta sekä tehtävä toimenpide- ja korvausesitys.
Vahingonkärsijällä on oikeus jo aikaisemmin hakea ympäristölupavirastolta toimenpidettä tai korvausta."
Perusteluina hallinto-oikeus on esittänyt rantojen suojaamisen osalta seu- raavaa:
Vesilain samanaikaisuusperiaatteen mukaisesti lupaa annettaessa vallitseva vahinkoa tai haittaa kärsivän kiinteistön käyttömuoto on toimenpiteiden ja korvausten määräämisessä ratkaiseva riippumatta siitä, milloin toimenpide-
tai korvausmääräys annetaan. Tämä koskee vesilain 2 luvun 27 §:n 1 mo- mentin ja oikeuskäytännön mukaan myös vahinkoja, joita lupaa myönnettä- essä ei osattu edellyttää. Vallitsevaa käyttömuotoa korkeampi todettu eri- tyiskäytön odotusarvo luvan myöntämishetkellä voidaan kuitenkin ottaa määräystä annettaessa huomioon.
Pohjois-Suomen vesioikeus oli päätöksellään 16.3.1968 nro 15/68/I1 myön- tänyt tie- ja vesirakennushallitukselle luvan Uljuan tekoaltaan rakentamiseen ja Siikajoen vesistön säännöstelyyn Kestilän ja Pulkkilan kunnissa. Korkein hallinto-oikeus oli asiassa antanut päätöksensä 8.5.1969, vesiylioikeus 5.10.1971 ja korkein oikeus 31.1.1974. Lupa-asiassa ei ollut otettu ennalta arvattavissa olevana vahinkona huomioon vesistön säännöstelystä mahdol- lisesti aiheutuvaa alapuolisen vesistön rannan syöpymistä eikä tämän perus- teella ratkaistu toimenpide- tai rahakorvausvelvoitteita tai määrätty luvan saajalle rantasyöpymätarkkailua.
Vesioikeuden 1.2.1990 antaman Uljuan tekoaltaan rakentamista ja Siika- joen vesistön säännöstelyä ynnä muuta koskevan lopputarkastuspäätöksen nro 16/90/2 lupaehdon C 8, sellaisena kuin se on vesiylioikeuden 10.4.1992 antamalla päätöksellä muutettuna voimassa, toisen kappaleen mukaan vesi- ja ympäristöhallituksen on suojattava viipymättä sellaiset erityiseen käyttöön otetut rannat, jotka ovat vaarassa syöpyä. Korkein hallinto-oikeus on pää- töksellään 3.3.1993 pysyttänyt vesiylioikeuden päätöksen. Lupaehdossa C 8 tai muuallakaan lopputarkastuspäätöksessä ei ole eritelty erityiseen käyttöön ottamisen ajankohtaa. Hallinto-oikeus on katsonut lupaehdon tarkoituksena olleen, että sitä annettaessa erityiseen käyttöön otetut rannat, joiden osalta ei vielä tuossa vaiheessa syöpymistä ollut tapahtunut niin, että olisi pidetty tarpeellisena antaa kiinteistökohtaista suojausmääräystä, tulevat tarvittavien suojaustoimenpiteiden piiriin. Koska toimenpiteiden kohteiden on tullut sisäl- tyä vesilain 11 luvun 13 §:n mukaiseen kohtuullisuusarviointiin, lupaehtoa ei voida tulkita siten, että sen piiriin voisi velvoitteesta tehtyjen valitusten käsit- telyaikana ilman valitusasteiden eri määräystä tulla uusia kiinteistöjä. Näillä perusteilla hallinto-oikeus on katsonut, ottaen erityisesti huomioon vesilain 2 luvun 27 §:n periaatteen, että suojausvelvoite voi koskea vain sellaisia kiin- teistöjä, joiden osalta olisi jo 1.2.1990 voitu antaa suojausmääräys. Näin ol- len ympäristökeskuksen valitus on osaksi hyväksytty ja osaksi hylätty.
Koska ympäristölupavirastolla on ollut suojausvelvoitteen tulkinnasta toinen käsitys ja hakijan valituksen liitteestä käy ilmi, että kiinteistöt Suviranta RN:o 1:10, Mato-oja RN:o 1:13, Kieloranta RN:o 3:84, Heiniranta RN:o 9:129, Heinimaa RN:o 9:135, Pihlaja RN:o 8:21, Sarinranta RN:o 5:21 ja Suutari RN:o 8:8 on mahdollisesti otettu erityiseen käyttöön 1.2.1990 jälkeen, asia on tarpeen hakijan valituksesta määräykseen sisältyvän rannan suojaamis- velvoitteen osalta palauttaa ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Lisäksi hakijan valituksen liitteen mukaan kiinteistöjen Kankaala RN:o 7:18, Ketola RN:o 5:29, Suvanto RN:o 1:54, Lukkarila RN:o 20:0 ja Peltola RN:o 2:26 ranta on ilmeisesti pääosin peltoa tai rakennukset sijaitsevat etäällä rannasta. Hallinto-oikeus on katsonut, että kyseisten tilojen osalta hakijan oi- keusturva edellyttää, että rantojen suojaamisen edellytykset erikseen tila- kohtaisesti selvitetään.
Ympäristökeskuksen vaatimus vesilain 11 luvun 13 §:ssä tarkoitetun toi- menpiteiden kustannusten kohtuullisuuden arvioinnista on hylätty. Arviointi on tehty jo lainvoimaista velvoitetta annettaessa.
Perusteluina rantasyöpymien tarkkailuvelvoitteen, rantojen suojaamisen ja rantasyöpymien korvaamisen osalta tulevaisuudessa sekä uuden asian vi- reille panemisen osalta hallinto-oikeus on lausunut seuraavaa:
Ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräyksessä 5 on luvan haltija vel- voitettu laatimaan havaituilta syöpymisalueilta kiintopisteisiin sidottu piirus- tus, jonka perusteella mahdollisen syöpymän laajuus voidaan myöhemmin määrittää. Hallinto-oikeus on katsonut, että kiintopisteisiin sidotun piirustuk- sen lisäksi on mahdollista käyttää myös muita riittävän tarkkoja havaintome- netelmiä, jotka saattavat kustannuksiltaan olla edullisempia. Tästä syystä lupamääräykseen 5 on lisätty mahdollisuus myös muiden havaintomenetel- mien käyttämiseen.
Hallinto-oikeus on katsonut Siikajoen rantojen tilanteen jo vakiintuneen niin, että syöpymien etenemisen tarkistaminen viiden vuoden välein on riittävää.
Määräystä 6 on syytä tämän päätöksen mukaisen tulkinnan perusteella täsmentää erityiseen käyttöön ottamisen ajankohdan osalta. Hallinto-oikeus on katsonut, että kymmenen vuoden määräaika päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uuden hakemuksen vireille panemiseksi on riittävä.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 15.4.2005
Korkein hallinto-oikeus on muuttanut määräystä 1, joka koskee rantojen suo- jaamista ja rannan suojausten parantamista, suojausmenetelmän osalta ja pidentänyt määräyksessä tarkoitettujen töiden tekemiselle asetetun määrä- ajan viideksi vuodeksi.
Korkein hallinto-oikeus on määrännyt, että rantojen suojaamista ja ran- tasyöpymien korvaamista tulevaisuudessa sekä uuden asian vireille pane- mista koskevan määräyksen 6 osalta ympäristölupaviraston ja Vaasan hal- linto-oikeuden päätökset kumotaan ja asia palautetaan sanotulta osalta ym- päristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Määräys 1 kuuluu muutettuna seuraavasti:
"Luvan saajan on suojattava alla mainittujen tilojen erityiseen käyttöön otetut rannat tilan omistajan osoittamassa paikassa. Suojausmenetelmää harkit- taessa on otettava huomioon, että korkeimman hallinto-oikeuden 1.2.2005 antaman päätöksen taltionumero 191 mukaan Uljuan tekoaltaasta on juok- sutettava vettä ilman lyhytaikaissäännöstelyä.
Ranta on suojattava 50 metrin pituiselta matkalta rakennusten tai muun käyttörannan kohdalta. Rannan suojauksen yhteydessä tulee rantaan tilan omistajan osoittamaan paikkaan tehdä rannan käyttöä ja vesille pääsyä hel- pottava luiska. Suojattu ranta tulee tilan omistajaa kuullen viimeistellä ympä- ristön kannalta sopivalla tavalla.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = Tilaluettelo, kuten Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä 13.3.2002 nro 8/02/2 lukuun ottamatta niitä tiloja, joiden osalta Vaasan hal- linto-oikeus on kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen ja palauttanut asian ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = Luvan haltijan on parannettava alla mainittujen tilojen rannan suojausta tilan omistajan kanssa sovittavalla tavalla. Suojausmenetelmää harkittaessa on otettava huomioon, että korkeimman hallinto-oikeuden 1.2.2005 antaman päätöksen taltionumero 191 mukaan Uljuan tekoaltaasta on juoksutettava vettä ilman lyhytaikaissäännöstelyä.
Samalla on rantaan tilan omistajan kanssa sovittavaan paikkaan tehtävä rannan käyttöä ja vesialueelle pääsyä helpottava luiska, ellei sitä ole jo ai- kaisemmin tehty. Rannat on muotoiltava mahdollisimman luonnonmukaisiksi ja työalueet on sopeutettava nurmetuksin ja puuistutuksin ympäristöön.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = Tilaluettelo, kuten Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä 13.3.2002 nro 8/02/2 lukuun ottamatta tilaa Kankaala RN:o 7:18, jonka osal- ta Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen ja palauttanut asian ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on tehtävä viiden kuluessa tämän pää- töksen antopäivästä lukien."
Perusteluina korkein hallinto-oikeus on esittänyt, että se on 1.2.2005 anta- mallaan päätöksellä taltionumero 191 kumonnut Vaasan hallinto-oikeuden Siikajoen vesistön säännöstelystä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vä- hentämistä ja säännöstelyä koskevien lupaehtojen tarkistamista koskevassa asiassa 28.5.2002 antaman päätöksen nro 02/0101/3 ja saattanut korvaus- velvollisuutta lukuun ottamatta voimaan Pohjois-Suomen ympäristölupavi- raston asiassa 31.10.2000 antaman päätöksen nro 61/00/1, jossa on mää- rätty, että Uljuan tekoaltaasta on juoksutettava vettä ilman lyhytaikaissään- nöstelyä.
Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan lyhytaikaissäännöstelystä johtuva suuri virtaaman, virtausnopeuden ja vedenkorkeuden nousu on aiheuttanut voimakasta eroosiota erityisesti hienojakoisessa maaperässä. Rannan eroosio on ollut suurinta keväällä tulvan aikana ja myös kesällä rantatörmät ovat olleet alttiita eroosiolle. Vedenkorkeuden vaihtelu on aiheuttanut myös suotovirtausten suunnanmuutoksia rantatörmässä. Samalla ovat vaihdelleet rantatörmien stabiilisuuteen vaikuttavat sisäisiin tekijöihin kuuluvat suotopai- ne, hiukkaspaine ja maaperän kosteus. Muutokset ovat voineet aiheuttaa rantatörmässä hydraulisia murtumia eli rantasyöpymiä.
Siikajoen säännöstelyssä korkeimman hallinto-oikeuden edellä sanottu pää- tös huomioon ottaen ei enää jatkossa harjoiteta lyhytaikaissäännöstelyä, vaan vuosisäännöstelyä, joka ei kuluta rantoja niin paljon kuin lyhytaikais- säännöstely. Tämä on otettava huomioon erityiseen käyttöön otettujen ran- tojen suojaustapaa harkittaessa.
Eri suojaustapojen suunnitteleminen ja kokeileminen vie aikaa, minkä vuoksi suojausvelvoitteille asetettu määräaika pidennetään puolestatoista vuodesta viideksi vuodeksi.
Koska lyhytaikaissäännöstelystä luopumisella saattaa olla vaikutusta myös rantojen suojaamiseen ja rantasyöpymien korvaamiseen tulevaisuudessa sekä siihen, onko ja milloin uusi tätä koskeva asia pantava vireille, on näitä seikkoja koskeva määräys 6 kumottava ja asia palautettava tältä osin ympä- ristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
PALAUTETUN ASIAN KÄSITTELY
Hakemuksen täydentäminen
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Uljuan tekoaltaan rakentamisen ja Siikajoen vesistön säännöstelyn luvan haltijana on 30.6.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon täydennystä.
Toimenpide- ja korvausesitys
Ympäristökeskus on todennut, että Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen määräyksen 1 yhteensä 13 tilan rantojen suojaamisen osalta ja palauttanut asian tältä osin ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Korvausten osalta on voimassa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 13.3.2002 antama päätös nro 8/02/2, jossa kyseisten tilojen omistajille on määrätty maksettavaksi korvausta vyöryneistä maa- alueista. Asia ei ole korvausten osalta käsiteltävänä ympäristölupavirastos- sa.
Ympäristökeskus on esittänyt, että kyseisten tilojen rantoja ei määrätä suo- jattavaksi. Ympäristökeskus on pyytänyt Rantsilan kunnalta keväällä 2005 li- säselvitystä tiloilla olevien rakennusten rakentamisajankohdasta sekä tehnyt uuden karttatarkastelun rakennusten etäisyydestä rannasta ja rannan maankäyttömuodosta. Lisäselvitykset eivät ole antaneet sellaista uutta tie- toa, jonka perusteella kyseessä olevien tilojen rannat tulisi määrätä suojatta- vaksi. Rannat on joko otettu erityiseen käyttöön 1.2.1990 jälkeen tai niitä ei ole otettu lainkaan erityiseen käyttöön.
Seuraavassa luettelossa on esitetty tarkistettavat vuoden 1990 jälkeen ra- kennetut tilat selityksineen, tilojen erityisen käytön ajankohtaisuus ja tilojen rakennusten etäisyys rannasta:
– Suviranta RN:o 1:10, kesämökkirakennus valmistunut vuonna 1991, lähimmän rakennuksen etäisyys rannasta 10 metriä ja päärakennuk- sen 20 metriä.
– Mato-oja RN:o 1:13, tila rekisteröity vuonna 1996, ei rakennuksia, ei erityisessä käytössä.
– Kieloranta RN:o 3:84, tila rekisteröity vuonna 1998 ja kesämökkiraken- nus rakennettu vuonna 1991.
– Heiniranta RN:o 9:129, tila rekisteröity ja rakennettu vuonna 1991, pää- rakennuksen etäisyys rannasta 15–20 metriä.
– Heinimaa RN:o 9:135, tila rekisteröity vuonna 1994 ja rakennettu vuo- sina 1994–96, rakennuksen etäisyys rannasta 15–20 metriä.
– Pihlaja RN:o 8:21, mökki rakennettu vuosina 1999–2004, etäisyys ran- nasta 10–15 metriä.
– Sarinranta RN:o 5:21, tila rekisteröity vuonna 1992 ja rakennettu vuon- na 1991, rakennuksen etäisyys rannasta noin 20 metriä.
– Suutari RN:o 8:8, entiselle pellolle rakennettu päärakennus vuosina 1996–2000, rakennuksen etäisyys rannasta 15–20 metriä.
Seuraavassa luettelossa on esitetty ennen vuotta 1991 rakennetut tarkis- tettavat tilat, niiden maankäyttömuodot ja tilojen rakennusten etäisyys ran- nasta:
– Kankaala RN:o 7:18, tilan ranta on pääosin metsämaata ja rakennuk- set sijaitsevat noin 330 metrin etäisyydellä rannasta. Rakennukset on rakennettu vuonna 1920.
– Ketola RN:o 5:29, tilan ranta on peltoa ja rakennukset ovat noin 140 metrin etäisyydellä rannasta. Tilan rakennukset on rakennettu vuonna 1953.
– Suvanto RN:o 1:54, tilan ranta on peltoa eikä siinä ole rakennuksia. Ti- laa ei ole otettu erityiseen käyttöön.
– Lukkarila RN:o 20:0, tilan ranta on peltoa ja rakennusten etäisyys ran- nasta on noin 100 metriä. Rakennukset on rakennettu vuonna 1965.
– Peltola RN:o 2:26, tilan rannat ovat olleet peltoa ja rakennuksen etäi- syys rannasta on noin 120 metriä. Rakennukset on rakennettu vuonna 1977. Vuosina 1999–2001 on törmälle ja saareen rakennettu vuokra- mökkejä.
Esitys lupamääräykseksi 6
Ympäristökeskus on esittänyt, että rantojen suojaamiseksi tulevaisuudessa ym. annetaan seuraava lupamääräys:
"6. Rantojen suojaaminen ja rantasyöpymien korvaaminen tulevaisuudessa sekä uuden asian vireille paneminen
Edellä 5 kohdassa mainitulla hankkeen vaikutusalueella sijaitsevien ennen 1.2.1990 rakennettujen tilojen ja muiden erityiseen käyttöön otettujen aluei- den rannat on suojattava noin 50 metrin matkalta, mikäli ne ovat vaarassa syöpyä niin, että syöpymisestä aiheutuisi huomattavaa vahinkoa ennen edellä mainittua ajankohtaa rakennetuille rakennuksille. Rannan suojaus on tehtävä riittävän lujaksi ja muutoin tarkoitustaan vastaavaksi sekä sellaisek- si, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa ja ettei suojauksella tur- mella rantatörmää ja sen ulkonäköä enempää kuin tarkoitetun tuloksen saa- vuttamiseksi on välttämätöntä. Muilla kuin edellä tarkoitetuilla alueilla on syöpyneistä maa-alueista maksettava korvaukset.
Siltä osin kuin rantojen suojaamisesta tai syöpymävahinkojen korvaamisesta ei luvan haltijan ja tilanomistajien kesken päästä yksimielisyyteen, on luvan haltijan kymmenen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tule- misesta pantava ympäristölupavirastossa vireille rantojen suojaamista ja syöpymävahinkojen korvaamista koskeva hakemusasia. Hakemukseen tu- lee liittää edellä 5 kohdassa mainitun tarkkailun tulokset hakemuksen koh- teena olevien alueiden osalta sekä tehdä toimenpide- ja korvausesitys.
Vahingonkärsijällä on oikeus jo aikaisemmin hakea ympäristölupavirastolta toimenpidettä tai korvausta."
Hakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen palautetulta osin tiedoksi kuu- luttamalla ympäristölupavirastossa sekä Siikajoen, Ruukin, Rantsilan, Pulk- kilan ja Kestilän kunnissa 19.8.–19.9.2005 sekä erityistiedoksiantona asian- osaisille.
Muistutukset ja vaatimukset
1. Alitalon maatalousyhtymä / HH (Alikaijala RN:o 8:108, Rantsila, Kerälä)
Muistuttaja on todennut, että tilan rakennuksen kohdalla oleva ranta on ki- vetty vuonna 2003. Ennen kiveämistä rakennuksen kivijalka kuvattiin. Kivi- jalka on edelleen painunut ja halkeamat ovat suurentuneet. Myös maa-aines
talon länsipäädyssä on painunut. Muistuttaja on vaatinut, että talon kivijalka korjataan.
2. II (Ruusula RN:o 9:134, Rantsila, Sipola)
Muistuttaja on vaatinut tilan rannan suojaamista kiveyksellä noin 50 metrin matkalta. Ranta on syöpynyt vuosi vuodelta. Määrätty 40 euron korvaus kor- koineen 57,91 euroa on rannan syöpymisvahinkoon nähden riittämätön eikä peitä niitä kustannuksia, jotka vedenkorkeuden vaihtelut aiheuttavat rantaan johtavan kulkuväylän ja portaiden korjaamiseen vuosittain.
3. JJ ja KK (Leppäsaari RN:o 7:17, Rantsila, Kerälä)
Muistuttajat ovat vaatineet korjaamaan jokitörmän lisääntyvän valumisen ki- veyksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Vapaa-ajan käytössä oleva tila ra- joittuu noin 55 metrin matkalla Siikajokeen. Siikajoen säännöstelystä johtuen joen rantatörmää sortuu vuosittain niin, että rantatörmällä sijaitsevat maakel- lari ja liiteri valuvat vähitellen jokeen, eikä rantaan voi rakentaa kunnollista laituria eikä venepaikkaa.
4. LL ja MM (Sirola RN:o 4:9, Rantsila, Sipola)
Muistuttajat ovat vaatineet, että Siikajoki on puhdistettava ja ruopattava, ran- tojen syöpyminen estettävä ja joen vesimäärää on lisättävä. Siikajoen ve- denlaatu on heikentynyt ja veden määrä on vähentynyt säännöstelyn seu- rauksena kesän 2005 aikana. Rantatörmät ovat syöpyneet, rannat ovat re- hevöityneet ja kaislikoituneet ja joen pohja on liejuuntunut sekä veden mää- rä on vähentynyt. Uiminen ja veneily on joessa lähes mahdotonta.
5. FF (Ketola RN:o 5:29, Rantsila, Sipola)
Muistuttaja on vaatinut, että tilan rannan vyöryminen on estettävä. Ranta on vyörynyt huomattavasti ympäristölupaviraston edellisen maastotarkastuksen jälkeen etenkin laiturin kohdalta. Siikajoen vedenkorkeuden vaihtelu Sipolan kylän kohdalla on lähes metrin luokkaa.
6. NN (Keskikoski RN:o 15:10 ja Niemelä RN:o 15:15, Rantsila, Sipola)
Muistuttaja on vaatinut, että Siikajokeen rajoittuville tiloille säännöstelystä ai- heutuvat vauriot tulee arvioida oikeudenmukaisesti. Säännöstelystä on ai- heutunut tiloille huomattavaa arvonmenetystä.
7. OO (Ranta RN:o 9:104, Rantsila, Sipola)
Muistuttaja on ilmoittanut odottaneensa korkeimman hallinto-oikeuden 15.4.2005 antaman päätöksen mukaisesti Siikajoen tilan parantumista ja vedenkorkeuden nousemista, mutta mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut. Ti- lan ranta syöpyy edelleenkin ja vedenkorkeus on alhainen. Laituri ja vene makaavat liejussa ja uiminen on lähes mahdotonta.
8. PP ja QQ (Koskenniska RN:o 19:3, Rantsila, Kerälä)
Muistuttajat ovat vaatineet, että tilan ranta-alue ja tilaan kuuluva saari on kunnostettava sellaiseksi kuin ne olivat ennen säännöstelyn aloittamista. Jos kunnostus ei ole mahdollista, menetetty maa-alue ja pysyvä haitta on korvat- tava täysimääräisesti. Myös keskemmällä jokea olevat saaret on kunnostet- tava alkuperäiseen kokoonsa. Jos vahinkoja ei korjata, muistuttajat tulevat
esittämään yksilöidyn korvausvaatimuksen menetetystä maa-alueesta ja py- syvästä haitasta.
9. RR (Koskenkangas RN:o 16:69, Rantsila, Rantsila)
Muistuttaja on todennut, että muistuttajan tilan ja naapuritilan rajalla sijaitse- van kanavan molemmin puolin on tapahtunut huomattavaa syöpymistä ja sen ympäristöstä kaatuu puita ja pystyssä olevien puiden juuret ovat tulleet näkyviin. Kanavan reunapenkereeseen on syöpynyt suurehkoja koloja.
Muistuttaja on vaatinut, että kanavan reunapenger korjataan.
10. SS (Tuomela RN:o 9:125, Rantsila, Sipola)
Muistuttaja on vaatinut, että tilan ranta kivetään ja luiska korjataan tai mak- setaan riittävä korvaus, jotta työn pystyy itse tekemään. Tilan ranta on syö- pynyt kymmenen vuoden aikana 3–4 metriä niin, että tilaan kuuluu jo osa Lamujokea.
11. TT ja UU (Kesälä RN:o 1:54, Ruukki, Ruukki)
Muistuttajat ovat vaatineet, että tilan rannan syöpymät on korjattava tai to- dellinen tilan arvon alennus on korvattava. Säännöstely on syövyttänyt tilan rantaa, mistä on aiheutunut haittaa ja tilan arvon alennusta.
12. XX ja YY (Yli-Tuokkola RN:o 11:93, Rantsila, Rantsila)
Muistuttajat ovat vaatineet tilan rannan suojaamista syöpymistä vastaan.
Kiinteistön asuinrakennus on rakennettu vuonna 1971.
Luvan haltijan selitys
Ympäristökeskus on 21.10.2005 antanut selityksen muistutuksista. Selityk- sessä ympäristökeskus on todennut seuraavaa.
Yleistä
Muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat Lamujoen ja Siikajoen varrella. Siikajoen Hyttikoskella noin 12 km Uljuan tekoaltaan alakanavasta sijaitsee limnigrafi, joka seuraa vedenkorkeutta vuorokauden ympäri. Vähäinen sadanta ja ly- hytaikaissäännöstelyn loppuminen ovat vaikuttaneet jokiuomaan siten, että tulovirtaama on ollut tänä vuonna vähäistä. Tarkastelun mukaan vuoden 2005 helmikuun jälkeen Siikajoen vedenkorkeus on vaihdellut kahden viikon jaksoilla muutamasta senttimetristä noin kahteenkymmeneen senttimetriin lukuun ottamatta tulvahuippuja. Korkeimman hallinto-oikeuden 1.2.2005 an- tamassa päätöksessä muutettiin myös Siikajoen vanhan uoman virtaamia si- ten, että uomaan ohijuoksutetaan enemmän vettä kesäaikana. Ohijuoksu- tusta ei ole vielä voitu toteuttaa ennen kuin uomassa olevat yhdeksän poh- japatoa on rakennettu kestämään uudet muutokset. Kuusi pohjapatoa val- mistuu marraskuun loppuun 2005 mennessä. Uuden säännöstelykäytännön ja luonnon olosuhteiden vaikutusta rantatörmiin ei vielä tunneta. Talvella jo- kijäiden ja supon muodostuminen tulevat olemaan erilaisia kuin aikaisem- min. Uuden säännöstelykäytännön vaikutus on ollut todettavissa kesällä 2005 rantatörmän vesirajassa, jossa kuluneella vyöhykkeellä on alkanut muodostua erinäistä kasvillisuutta. Ilmiötä voidaan pitää myönteisenä, koska hienoaineksen huuhtoutuminen vähenee ja kasvillisuus juurtuu rantaan ja estää rannan kulumista. Ympäristökeskus on todennut, että kaikki muistutta- jat eivät ole vielä ehtineet havaita uuden säännöstelykäytännön vaikutusta
rannassa ja vesistössä. Kirjoitukset säännöstelyn aiheuttamista suurista ve- denkorkeusvaihteluista eivät pidä paikkaansa ja ovat aiheettomia. Muistutta- jien maininnat vedenkorkeuksista saattavat ajoittua tulva-ajan vedenkor- keuksiin. Epäselvyyttä saattaa olla myös termeissä lyhytaikaissäännöstely ja vuosisäännöstely. Vuosisäännöstelyllä saadaan vähennettyä luonnonmu- kaisia haittoja varastoimalla vettä Uljuan tekoaltaaseen.
Kun Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto antoi 13.3.2002 päätöksen nro 8/02/2 ja määräsi 57 uutta tilaa suojattavaksi ja 25 tilan vanhan suojauksen uudelleen maisemoitavaksi, teetti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus pe- rusteellisen tutkimuksen ja geotekniset laskelmat rantatörmän vakavuudes- ta, maalajeista, vakavuuskertoimista, eroosiosuojauksesta ja tarkastelun kunnostusmenetelmistä tilalla Alikaijala RN:o 8:108. Geobotnia Oy:n suorit- tamat tutkimukset osoittavat, että rantatörmien vakavuuden suurimmat hai- talliset tekijät ovat savinen tai hienorakenteinen maalaji sekä rantatörmän korkeus. Eroosiosuojauksella voidaan pysäyttää rannan syöpyminen, mutta sillä ei ole välttämättä merkitystä luiskan kokonaisstabiliteettiin. Tutkimus vahvistaa myös niitä käsityksiä, joita muutamat maanomistajat ovat esittä- neet mielipiteenään törmän liikkumisesta rakennuksineen jokeen päin. Tä- hän ilmiöön vaikuttavat myös pohjaveden korkeus ja maalajikerrostumat ran- tatörmään nähden. Rakennusten perustamistavalla on myös suuri merkitys.
Jokivarren vanhimpia taloja on aikoinaan perustettu kivien päälle savimaille.
Ympäristökeskus on seurannut vaaitsemalla esimerkiksi Rantsilan kunnan Kerälän kylässä sijaitsevan tilan Yli-Mämmi RN:o 5:33 vanhan kiviperustei- sen talon liikkumista korkeussuunnassa vuosina 1994–1997. Rakennuksen nurkkien on todettu liikkuvan vuosittain roudan vaikutuksesta noin 4 cm.
Useat maanomistajat rakentavat pieniä rakennelmia kuten grillikatoksia, puuvarastoja ja maakellareita korkean jokitörmän läheisyyteen. Rannan lä- heisyyden tavoittelussa rakentajat unohtavat törmän sortumavaaran. Esi- merkkejä häiritystä maapohjasta tai törmän kuormittamisesta on havaittu muun muassa vuonna 2000 Siikajoen vesistön säännöstelyä koskevassa katselmustoimituksessa. Näissä asioissa tulee noudattaa maankäyttö- ja ra- kennuslakia sekä käyttää hyväksi teknistä asiantuntemusta vaarojen välttä- miseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n mukaan rakennuspaikan so- veltuvuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on otettava huomioon mm. se, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n ja 138 §:n mukaan säännös koskee soveltuvin osin myös toimenpidelupaa.
Muistuttajat ovat lausuneet mielipiteitään myös jokiuomaan liittyvistä muista syistä kuin Siikajoen säännöstelystä johtuvista vahingoista ja haitoista. Nii- den käsitteleminen ei kuulu tämän hakemuksen piiriin.
Muistutuksissa on esitetty yleisesti vaatimuksia myös vesistön virkistyskäy- töstä, veneilystä, ruoppauksista ja liettymien poistosta. Niidenkään käsitte- leminen ei kuulu tämän hakemuksen piiriin.
Selitys muistutuksista ja vaatimuksista
1. Alitalon maatalousyhtymä / HH (Alikaijala RN:o 8:108)
Tilan rakennus sijaitsee vain metrin etäisyydellä jyrkästä rantatörmästä ja se on rakennettu 1800-luvun lopussa. Ympäristökeskus tilasi vuonna 2002 maaperätutkimuksiin ja geoteknisiin laskelmiin hyvin perehtyneen konsultin selvittämään mahdolliset suojausmenetelmät ja arviot rantatörmän vaka- vuudesta. Tutkimus osoitti, että rantatörmä oli epävakaassa tilassa ja raken- nus sijaitsi kokonaisuudessaan vaarallisimman liukupinnan vaikutusalueella.
Törmän vakavuuden suurimmat vaaratekijät ovat savinen maalaji ja törmän korkeus. Sortumien eteneminen on estetty rantaluiskan kunnostuksella, mut- ta luiska on edelleen epävakaassa tilassa. Arvion mukaan rakennuksen tulisi olla noin 20 metrin etäisyydellä törmän reunasta. Talo on perustettu isojen kivien varaan. Rakennuksen perustamistavalla on suuri merkitys rakennuk- sen painumiselle savisella maaperällä. Rakennus on kokonaan kiviperus- tuksella, joten maan routimisella voi olla merkittävä vaikutus rakennuksen painumiseen. Rantasyöpymä on suojattu vuonna 2003.
Edellä mainituin perustein ympäristökeskus on todennut tehneensä kaiken, mitä velvoitteet ja olosuhteet ovat edellyttäneet, ja pitänyt vaatimusta aiheet- tomana. Törmän tarkkailua ympäristökeskus on ilmoittanut edelleen jatka- vansa.
2. II (Ruusula RN:o 9:134)
Ympäristökeskus on todennut, että korvattavat pinta-alat ja yksikköhinnat on määritelty katselmustoimituksessa vuosina 1999–2001 ja ne ovat saaneet myöhemmin lainvoiman niin perusteiltaan kuin määriltään. Rannan suojauk- sen osalta ympäristökeskus on viitannut ympäristölupaviraston päätökseen, jonka lupamääräyksessä 1 tilan ranta on määrätty suojattavaksi. Ympäristö- keskus on ilmoittanut teettävänsä tilan rannan suojaamisen viiden vuoden määräaikana.
3. JJ ja KK (Leppäsaari RN:o 7:17)
Ympäristökeskus on todennut, että kaikki vaatimukset tulevat otetuksi huo- mioon, koska tilan ranta on määrätty suojattavaksi viiden vuoden aikana.
Ympäristökeskus on ilmoittanut jatkavansa rakennusten tarkkailua.
4. LL ja MM (Sirola RN:o 4:9)
Ympäristökeskus on todennut, että tilan ranta on määrätty suojattavaksi vii- den vuoden kuluessa ja että se teettää ensin suunnitelmat ja toteuttaa sitten rakentamisen lupamääräysten mukaisesti. Muut esitetyt mielipiteet ja muis- tutukset eivät ympäristökeskuksen mielestä kuulu tähän hakemukseen.
5. FF (Ketola RN:o 5:29)
Ympäristökeskus on todennut, että tilan ranta on peltoa ja tilan rakennukset sijaitsevat noin 140 metrin etäisyydellä Siikajoesta. Tila on yksi niistä tiloista, joiden osalta rantasyöpymien korjaaminen ja rannan suojaaminen on mää- rätty uudelleen käsiteltäväksi. Ympäristökeskus on todennut, että tilan ran- nassa on ilmennyt uusi vyörymä, jonka pinta-ala on noin 40 m2 . Vyörymä on esitetty korvattavaksi samoilla perusteilla kuin katselmustoimituksessa vuo- sina 1998–2001. Lainvoimaisessa päätöksessä maapohjan hehtaarihinta oli 10 000 mk/ha ja korvaus määrättiin puolitoistakertaisena. Näillä perusteilla laskien ympäristökeskus on ilmoittanut korvauksen vyöryneestä alueesta olevan 10 euroa. Korvaus on esitetty pyöristettäväksi vähintään 100 mark- kaan eli 17 euroon. Ympäristökeskus on ilmoittanut jatkavansa tilalla ran- tasyöpymien tarkkailua voimassa olevien lupamääräysten mukaisesti.
6. NN (Keskikoski RN:o 15:10 ja Niemelä RN:o 15:15)
Ympäristökeskus on todennut noudattaneensa kaikkien oikeusasteiden pää- töksiä. Tiloille Palkki RN:o 15:13 ja Siltala RN:o 15:15 on maksettu lainvoi- maiset korvaukset rannan syöpymisestä. Lyhytaikaissäännöstelyn loppumi- nen ja uuden säännöstelykäytännön muuttaminen edistävät rannan vaka- vuutta ja vähentävät muitakin haittoja syöpymisen ohella. Rantoja rasittaa edelleen luontaisesti törmä- ja uomaeroosio sekä tulvan aiheuttamat haitat.
Muistutus on aiheeton. Ympäristökeskus on ilmoittanut jatkavansa tiloilla rantasyöpymien tarkkailua voimassa olevien lupamääräysten mukaisesti.
7. OO (Ranta RN:o 9:104)
Ympäristökeskus on todennut, että uudella säännöstelykäytännöllä ja sa- dannalla on suuri merkitys vedenkorkeuden vaihteluihin. Matala vesi on on- gelmallinen kaikissa vesistöissä ja sen seurauksena tyypillisiä ilmiöitä ovat pohjan rehevöityminen sekä erilaiset haitat veneilylle ja virkistyskäytölle.
Rannan syöpymisen osalta ympäristökeskus on viitannut luvan haltijalle määrättyihin tarkkailuvelvoitteisiin. Tilan rakennukset ovat noin 60 metrin etäisyydellä rannasta ja rantatörmä on matala ja hyväkuntoinen. Vesiraja on osittain syöpynyt. Vakaa vedenkorkeus sekä matala ja virtaamaton vesi ei- vät syövytä rantoja. Ympäristökeskus on ilmoittanut jatkavansa rannan tark- kailua lupamääräysten mukaisesti
8. PP ja QQ (Koskenniska RN:o 19:3)
Ympäristökeskus on todennut, että se on maksanut korvauksia tilan rannois- ta molemmin puolin Siikajokea ja että tilalle rakennettu rantasuojaus maise- moidaan lupamääräysten mukaisesti maanomistajan ja ympäristökeskuksen kesken sovittavalla tavalla. Rantojen syöpymisen osalta ympäristökeskus on todennut lyhytaikaissäännöstelyn loppuneen ja viitannut edellä esittämään- sä. Rannan ja saarien kunnostamisvaatimukselle ei ole perusteita, koska Siikajoen pohjoisrannalle vuonna 1989 rakennettu mökkirakennus on noin 15 metrin etäisyydellä rannasta eikä sillä ole sortumavaaraa. Rantatörmässä ei ole ollut havaittavissa halkeamia. Jokiuomassa olevat neljä saarta ovat erittäin matalia ja rikkonaisia eikä niihin voi rakentaa. Saaret peittyvät tulvien alle ja ovat siten herkkiä veden ja jäiden kulutukselle. Saarilla on kuitenkin virkistyskäyttöarvoa. Katselmustoimituksessa on jokirannan pellot, metsät ja erityiseen käyttöön otetut maat korvattu hinnalla 15 000 mk/ha kahden met- rin leveydeltä. Ympäristökeskus on korvannut tilaan kuuluvat tulvasaaret samoin perustein ja lisäksi ilmoittanut korvaavansa saarista 500 m2:n suu- ruisen alueen yksikköhinnalla 2 500 euroa/ha eli yhteensä 125 eurolla. Muu- toin vaatimukset saarista ja rannasta ovat aiheettomia.
9. RR (Koskenkangas RN:o 16:69)
Ympäristökeskus on todennut, että ojakanavan kunnossapito kuuluu joko oji- tusyhtiölle ja/tai maanomistajille, jotka saavat hyötyä kuivatuksesta. Muistut- taja voi selvittää kanavan korjausasiaa naapurikiinteistöjen omistajien kans- sa. Lisäksi ympäristökeskus on todennut, että lähes kaikki ojat, jotka laske- vat jyrkästi muuhun vesistöön, syöpyvät rannasta sitä laajemmin, mitä jyr- kemmät korkeuserot ovat. Muistutus ei kuulu tämän hakemuksen piiriin ja on aiheeton.
10. SS (Tuomela RN:o 9:125)
Ympäristökeskus on todennut, että Lamujoen rannat on katselmustoimituk- sessa arvioitu sortuneeksi neljän metrin leveydeltä säännöstelyn alkamises- ta. Tilan omistajalle on kesällä 2005 maksettu korvauksia rannan syöpymi- sestä ympäristölupaviraston päätöksen mukaisesti. Vuonna 1994 rakennettu mökki sijaitsee turvallisesti 35–40 metrin etäisyydellä rannasta. Törmä on syöpynyt kahdesta kohtaa vesirajasta. Vaatimus on aiheeton.
11. TT ja UU (Kesälä RN:o 1:54)
Ympäristökeskus on todennut, että tilalle on maksettu korvauksia rannan vyörymisestä ja että tilan ranta on määrätty suojattavaksi. Muistutuksessa maanomistajat eivät ole esittäneet, mistä haitoista on kysymys, eivätkä ole osoittaneet minkäänlaista laskelmaa tilan arvon alennuksesta. Rannan syö- pyminen Siikajoen säännöstelystä on tilalla vähäistä, koska tila sijaitsee vai- kutusalueen lopussa lähellä Ruukinkoskea. Rannan syöpyminen tai kulumi- nen johtuu myös jäiden ja tulvien vaikutuksesta. Vaatimukset tilan haitoista ja arvon alennuksesta ovat aiheettomia.
12. VV ja XX (Yli-Tuokkola RN:o 11:93)
Ympäristökeskus on todennut, että asuinrakennus ja sen kohdalla oleva ran- tatörmä ovat hyvässä kunnossa. Asuinrakennuksen läheisyyteen on vuonna 2002 rakennettu lämpökeskus noin 5 metrin etäisyydelle törmästä. Vanha syöpymä sijaitsee rakennuksista noin 10–15 metriä Siikajokea ylävirtaan päin. Asuinrakennuksen sortumisvaaraa ei ole tällä hetkellä, mutta törmän tarkkailua jatketaan. Vaatimus rannan suojaamisesta on aiheeton.
Tarkastus
Ympäristölupavirasto on 10.11.2005 pitänyt tarkastuksen Rantsilan kunnan Sipolan kylässä sijaitsevalla tilalla Ketola RN:o 5:29. Tarkastuksesta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
KÄSITTELYRATKAISU
1. Alitalon maatalousyhtymä / HH, 2. II, 3. JJ ja KK, 4. LL ja MM, 6. NN, 7.
OO, 8. PP ja QQ, 9. RR, 10. SS, 11. TT ja UU sekä 12. VV ja XX
Muistuttajat ovat vaatineet Siikajoen säännöstelystä aiheutuneiden tilojensa rantojen syöpymien korjaamista ja rantojen suojausta. Vaatimukset jätetään tutkimatta.
4. LL:n ja MM:n vaatimukset Siikajoen puhdistamisesta, ruoppaamisesta ja joen vesimäärän lisäämisestä jätetään tutkimatta.
8. PP:n ja QQ:n vaatimus rapukannan palauttamista koskeva vaatimus jäte- tään tutkimatta.
PÄÄASIARATKAISU
Ympäristölupavirasto muuttaa Siikajoen vesistön säännöstelyn seurauksena syöpyvien rantojen suojaamista ja rantasyöpymiä koskevat Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 13.3.2002 antaman päätöksen nro 8/02/2, jota pää- töstä ovat Vaasan hallinto-oikeus 27.6.2003 antamallaan päätöksellä ja kor- kein hallinto-oikeus 15.4.2005 antamallaan päätöksellä eräiltä osin muutta- neet, määräykset 1 ja 6 kuulumaan seuraavasti:
Muutetut määräykset
Määräyksen 1 tilaluettelot kuuluvat muutettuina seuraavasti:
1. Rantojen suojaaminen ja rannan suojausten parantaminen
= = = = = = = = = = = = = = = = = = Rantojen suojaaminen
Kunta ja kylä RN:o Tilan nimi
Pulkkila, Vorna
Joutsenkoski 7:12
Rantsila, Sipola
Haapaniemi 1:3
Kesälä 1:14
Ylitalo 3:11
Sirola 4:9
Ketola 5:29
Lampela 9:29
Ruusula 9:134
Kantohaka 10:21
Koivuranta 10:23
Arola 10:25
Päivärinne 10:45
Isokarhu 13:22
Yli-Tenhu 14:8
Ranta-Heikkilä 48:13 Rantsila, Kerälä
Heikkilä 1:64
Lomakoti 1:65
Tervo 1:71
Tiinala 1:79
Yliheikkilä 1:85
Ylitalo 2:11
Kuoppala 4:25
Rinne 4:32
Lahti 4:62
Ala-Häkkilä 4:66
Mämmi 5:54
Kotiranta 5:59
Leppäsaari 7:17
Sadinranta 7:22
Kihnula 8:87
Alikaijala 8:108
Hillilä 12:1
Tervakangas 18
Hoppula 19:1
Rantsila, Rantsila
Koskenniemi 1:26
Haapakoski 1:45
Kelhänkoski 5:28
Rantala 11:90
Koskenkangas 16:69
Koivula 18:263
Törmälä 43:5
Maunula 43:29
Rantsila, Pehkola
Kesälä 1:54
Jahtiniemi 5:90
Mäkelänsaari 5:91
= = = = = = = = = = = = = = = = = = Rantojen suojausten parantaminen
Kunta ja kylä RN:o Tilan nimi
Pulkkila, Sipola
Pulkkilan kaarre 4:7
Jylhänniska 7:16
Rantsila, Sipola
Pirttikangas 2:11
Erola 2:12
Niemenpuoli 3:16
Niemi 3:66
Nurmenlampi 3:77
Koivuranta 3:85
Kaurala 3:92
Ala-Pussila 4:15
Töyrä 8:28
Vainionpää 8:29
Vainio 8:32
Rantala 9:41
Törmä 55:0
Rantsila, Kerälä
Moisala 1:22
Koukkari 4:35
Ylihäkkilä 4:49
Mällinen 5:32
Yli-Mämmi 5:33
Keski-Häkkilä 14:0
Keskitalo 19:2
Rantsila, Rantsila
Ala-Törmälä 82:0
Rantsila, Mankila
Uusirantala 14:36
= = = = = = = = = = = = = = = = = = Lupamääräys 6 kuuluu muutettuna seuraavasti:
6. Rantojen suojaaminen ja rantasyöpymien korvaaminen tulevaisuudessa sekä uuden asian vireille paneminen
Edellä 5 kohdassa mainitulla hankkeen vaikutusalueella sijaitsevien ennen 1.2.1990 rakennettujen tilojen ja muiden erityiseen käyttöön otettujen aluei- den rannat on suojattava noin 50 metrin matkalta, mikäli ne ovat vaarassa syöpyä niin, että syöpymisestä aiheutuisi huomattavaa vahinkoa ennen edellä mainittua ajankohtaa rakennetuille rakennuksille. Rannan suojaus on tehtävä riittävän lujaksi ja muutoin tarkoitustaan vastaavaksi sekä sellaisek- si, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa ja ettei suojauksella tur- mella rantatörmää ja sen ulkonäköä enempää kuin tarkoitetun tuloksen saa- vuttamiseksi on välttämätöntä. Muilla kuin edellä tarkoitetuilla alueilla on syöpyneistä maa-alueista maksettava korvaukset.
Siltä osin kuin rantojen suojaamisesta tai syöpymävahinkojen korvaamisesta ei luvan haltijan ja tilanomistajien kesken päästä yksimielisyyteen, on luvan haltijan kymmenen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tule- misesta pantava ympäristölupavirastossa vireille rantojen suojaamista ja syöpymävahinkojen korvaamista koskeva hakemusasia. Hakemukseen tu- lee liittää edellä 5 kohdassa mainitun tarkkailun tulokset hakemuksen koh- teena olevien alueiden osalta sekä tehdä toimenpide- ja korvausesitys.
Vahingonkärsijällä on oikeus jo aikaisemmin hakea ympäristölupavirastolta toimenpidettä tai korvausta.
Korvausmääräys
Luvan haltijan on maksettava Rantsilan kunnan Sipolan kylässä sijaitsevan tilan Ketola RN:o 5:29 omistajille (EE, FF ja GG) korvauksena Siikajoen ran- nassa olevan laiturin kohdalla olevasta noin 40 m²:n suuruisesta syöpymäs- tä 17 euroa.
Korvaus on maksettava kolmenkymmenen päivän kuluessa tämän päätök- sen lainvoimaiseksi tulemisesta (eräpäivä). Korvaukselle on maksettava kuuden prosentin vuotuinen korko 13.9.2005 lukien eräpäivään saakka.
Eräpäivän jälkeiseltä ajalta on korvaukselle maksettava vuotuista viivästys- korkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voi- massa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.
RATKAISUN PERUSTELUT
Käsittelyratkaisun perustelut
1. Alitalon maatalousyhtymä / HH, 2. II, 3. JJ ja KK, 4. LL ja MM, 6. NN, 7.
OO, 8. PP ja QQ, 9. RR, 10. SS, 11. TT ja UU sekä 12. VV ja XX
Koska säännöstelystä aiheutuneita syöpymävahinkoja koskevat vaatimukset voidaan tutkia vain niiden 13 tilan osalta, miltä osin asia on palautettu uudel- leen käsiteltäväksi, muistuttajien vaatimukset jätetään tässä yhteydessä teh- tyinä tutkimatta.
4. LL ja MM
Tässä asiassa on kysymys vain määräysten 1 ja 6 uudelleen käsittelemises- tä palautetulta osin. Esitettyjä toimenpidevaatimuksia ei siten voida käsitellä tässä yhteydessä. Näin ollen vaatimukset jätetään tutkimatta.
8. PP ja QQ
Tässä asiassa on kysymys vain määräysten 1 ja 6 uudelleen käsittelemises- tä palautetulta osin. Määräykset eivät koske hankkeesta rapukannalle aiheu- tuneita vahinkoja. Näin ollen rapukannan palauttamista koskeva vaatimus jä- tetään tutkimatta.
Pääasiaratkaisun perustelut
Määräysten perustelut Määräys 1
Vesilain samanaikaisuusperiaatteen mukaisesti lupaa annettaessa vallitseva vahinkoa kärsivän kiinteistön käyttömuoto on toimenpiteiden ja korvausten määräämisessä ratkaiseva riippumatta siitä, milloin toimenpide- tai kor- vausmääräys annetaan. Tämä koskee vesilain 2 luvun 27 §:n 1 momentin ja oikeuskäytännön mukaan myös vahinkoja, joita lupaa myönnettäessä ei osattu edellyttää. Vallitsevaa käyttömuotoa korkeampi todettu erityiskäytön odotusarvo luvan myöntämishetkellä voidaan kuitenkin ottaa määräystä an- nettaessa huomioon.
Vesioikeus on päätöksellään 16.3.1968 nro 15/68/II myöntänyt tie- ja vesira- kennushallitukselle luvan Uljuan tekoaltaan rakentamiseen ja Siikajoen ve- sistön säännöstelyyn Kestilän ja Pulkkilan kunnissa. Korkein hallinto-oikeus on asiassa antanut päätöksensä 8.5.1969, vesiylioikeus 5.10.1971 ja kor- kein oikeus 31.1.1974. Lupa-asiassa ei ollut otettu ennalta arvattavissa ole- vana vahinkona huomioon vesistön säännöstelystä mahdollisesti aiheutuvaa alapuolisen vesistön rannan syöpymistä eikä tämän perusteella ratkaistu
toimenpide- tai rahakorvausvelvoitteita tai määrätty luvan saajalle ran- tasyöpymätarkkailua.
Vesioikeuden 1.2.1990 antaman Uljuan tekoaltaan rakentamista ja Siika- joen vesistön säännöstelyä ynnä muuta koskevan lopputarkastuspäätöksen nro 16/90/2 lupaehdon C 8, sellaisena kuin se on vesiylioikeuden 10.4.1992 antamalla päätöksellä muutettuna voimassa, toisen kappaleen mukaan vesi- ja ympäristöhallituksen on suojattava viipymättä sellaiset erityiseen käyttöön otetut rannat, jotka ovat vaarassa syöpyä. Korkein hallinto-oikeus on pää- töksellään 3.3.1993 pysyttänyt vesiylioikeuden päätöksen. Lupaehdossa C 8 tai muuallakaan lopputarkastuspäätöksessä ei ole eritelty erityiseen käyttöön ottamisen ajankohtaa. Ympäristölupavirasto katsoo kuten Vaasan hallinto- oikeus päätöksessään 27.6.2003 lupamääräyksen tarkoituksena olleen, että sitä annettaessa erityiseen käyttöön otetut rannat, joiden osalta ei vielä tuossa vaiheessa syöpymistä ollut tapahtunut niin, että olisi pidetty tarpeelli- sena antaa kiinteistökohtaista suojausmääräystä, tulevat tarvittavien suo- jaustoimenpiteiden piiriin. Koska toimenpiteiden kohteiden on tullut sisältyä vesilain 11 luvun 13 §:n mukaiseen kohtuullisuusarviointiin, lupamääräystä ei voida tulkita siten, että sen piiriin voisi velvoitteesta tehtyjen valitusten kä- sittelyaikana ilman valitusasteiden eri määräystä tulla uusia kiinteistöjä. Näil- lä perusteilla ympäristölupavirasto katsoo ottaen erityisesti huomioon vesi- lain 2 luvun 27 §:n periaatteen, että suojausvelvoite voi koskea vain sellaisia kiinteistöjä, joiden osalta olisi jo 1.2.1990 voitu antaa suojausmääräys.
Luvan haltijan selvityksen mukaan kiinteistöt Suviranta RN:o 1:10, Mato-oja RN:o 1:13, Kieloranta RN:o 3:84, Heiniranta RN:o 9:129, Heinimaa RN:o 9:135, Pihlaja RN:o 8:21, Sarinranta RN:o 5:21, Suutari RN:o 8:8 ja Peltola RN:o 2:26 on otettu erityiseen käyttöön 1.2.1990 jälkeen. Lisäksi mainitun selvityksen mukaan kiinteistöjen Kankaala RN:o 7:18, Ketola RN:o 5:29, Suvanto RN:o 1:54 ja Lukkarila RN:o 20:0 rannat ovat peltoa tai metsämaata tai rakennukset sijaitsevat etäällä rannasta. Asiakirjoista saata- van selvityksen perusteella ympäristölupavirasto katsoo luvan haltijan selvi- tyksen oikeaksi.
Edellä mainituilla perusteilla määräystä 1 on tarkistettu siten, että 13 uudel- leen käsiteltäväksi palautettua tilaa eivät kuuluu tämän määräyksen piiriin.
Määräys 6
Määräyksessä 6 on ennen 1.2.1990 rakennettujen tilojen ja muiden erityi- seen käyttöön otettujen alueiden osalta annettu velvoite suojata rannat noin 50 metrin matkalta, mikäli ne ovat vaarassa syöpyä niin, että syöpymisestä aiheutuisi huomattavaa vahinkoa ennen edellä mainittua ajankohtaa raken- netuille rakennuksille. Määräystä annettaessa on otettu huomioon se, että korkeimman hallinto-oikeuden 1.2.2005 antaman päätöksen mukaan Uljuan tekoaltaasta on juoksutettava vettä ilman lyhytaikaissäännöstelyä.
Siltä osin kuin rantojen suojaamisesta tai syöpymävahinkojen korvaamisesta ei luvan haltijan ja tilanomistajien kesken päästä yksimielisyyteen, on mää- räyksessä asetettu luvan haltijalle velvoite kymmenen vuoden kuluessa tä- män päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta panna ympäristölupavirastossa vireille rantojen suojaamista ja syöpymävahinkojen korvaamista koskeva hakemusasia.
Korvausmääräyksen perustelut
Ympäristölupavirasto arvioi syöpymän pinta-alaksi 40 m² ja maapohjan hin- naksi 1 700 euroa/ha. Korvaus on luvan haltijan esityksen mukaisesti mää- rätty puolitoistakertaisena ja korotettu 17 euroon.
Korvaukselle määrätään maksettavaksi korkoa edellä kohdasta "Korvaus- määräys" ilmenevästi vesilain 11 luvun 14c §:n nojalla, koska kysymys on vahingosta, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu. Korko on määrättävä siitä hetkestä (13.9.2005) lähtien, jolloin korvausvaatimus esitettiin.
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
Katselmuskirjasta esitetyt muistutukset 1. AA, BB, CC ja DD
Vaatimus tilan rannan syöpymien korjaamisesta ja estämisestä toimenpitein hylätään edellä kohdasta "Määräysten perustelut" ilmenevästi. Ympäristölu- pavirasto toteaa, että tilalle on rakennettu kesämökki vuosina 1999–2004, joten tilan ranta on otettu erityiseen käyttöön 1.2.1990 jälkeen. Ympäristölu- paviraston 13.3.2002 antamassa päätöksessä on tilalle Pihlaja RN:o 8:21 määrätty vyörymäkorvaus. Muutoin tilaa koskevat Vaasan hallinto-oikeuden 27.6.2003 antaman päätöksen mukainen rantasyöpymien tarkkailuvelvoite (määräys 5) sekä tässä päätöksessä määrätty rantasyöpymien korvaamista tulevaisuudessa ja uuden asian vireille panemista koskeva määräys 6.
2. EE, FF ja GG
Korvausvaatimukset on ratkaistu ympäristölupaviraston 13.3.2002 antamas- sa päätöksessä nro 8/02/2, joten enemmän lausunnon antaminen vaatimus- ten osalta ei ole tarpeen. Muutoin tilaa koskevat Vaasan hallinto-oikeuden 27.6.2003 antaman päätöksen mukainen rantasyöpymien tarkkailuvelvoite (määräys 5) sekä tässä päätöksessä määrätty rantasyöpymien korvaamista tulevaisuudessa ja uuden asian vireille panemista koskeva määräys 6.
Palautetussa asiassa tehdyt muistutukset
1. Alitalon maatalousyhtymä / HH, 2. II, 3. JJ ja KK, 4. LL ja MM ja 9. RR Ympäristölupavirasto toteaa, että muistuttajien tilojen rantojen suojaamista ja suojausten parantamista koskee korkeimman hallinto-oikeuden 15.4.2005 antaman päätöksen lupamääräys 1. Lisäksi tiloja koskevat Vaasan hallinto- oikeuden 27.6.2003 antaman päätöksen mukainen rantasyöpymien tarkkai- luvelvoite (määräys 5) sekä tässä päätöksessä määrätty rantojen suojaamis- ta ja rantasyöpymien korvaamista tulevaisuudessa ja uuden asian vireille panemista koskeva määräys 6. Lisäksi ympäristölupavirasto toteaa, että ti- loille on määrätty korvaukset vyöryneistä maa-alueista ympäristölupaviras- ton 13.3.2002 antamassa päätöksessä nro 8/02/2.
5. FF
Vaatimus tilan Ketola RN:o 5:29 rannan vyörymisen estämisestä hylätään.
Perusteluina viitataan edellä kohtaan "Määräysten perustelut". Tilan rannas- sa oleva vyörymä, jonka pinta-ala on noin 40 m², on määrätty korvattavaksi ympäristökeskuksen esityksen mukaisesti edellä kohdasta "Korvaus- määräys" ja sen perusteluista ilmenevästi. Muutoin tilaa koskevat Vaasan hallinto-oikeuden 27.6.2003 antaman päätöksen mukainen rantasyöpymien tarkkailuvelvoite (määräys 5) sekä tässä päätöksessä määrätty rantasyöpy- mien korvaamista tulevaisuudessa ja uuden asian vireille panemista koske- va määräys 6.
6. NN, 7. OO, 8. PP ja QQ, 11. TT ja UU sekä 12. VV ja XX
Ympäristölupavirasto toteaa, että muistuttajien tiloja koskevat Vaasan hallin- to-oikeuden 27.6.2003 antaman päätöksen mukainen rantasyöpymien tark- kailuvelvoite (määräys 5) sekä tässä päätöksessä määrätty rantojen suo- jaamista ja rantasyöpymien korvaamista tulevaisuudessa ja uuden asian vi- reille panemista koskeva määräys 6.
10. SS
Ympäristölupavirasto toteaa, että tila Tuomela RN:o 9:125 on otettu erityis- käyttöön vuoden 1994 jälkeen, jolloin kesämökille on myönnetty rakennuslu- pa. Määräyksen 1 perusteluista ilmenevästi tila ei kuulu suojausvelvoitteen piiriin. Muutoin tilaa koskevat Vaasan hallinto-oikeuden 27.6.2003 antaman päätöksen mukainen rantasyöpymien tarkkailuvelvoite (määräys 5) sekä tässä päätöksessä määrätty rantasyöpymien korvaamista tulevaisuudessa ja uuden asian vireille panemista koskeva määräys 6. Lisäksi ympäristölu- pavirasto toteaa, että muistuttajan tilalle on määrätty korvaus syöpyneestä maa-alueesta ja rannan käytön vaikeutumisesta ympäristölupaviraston 13.3.2002 antamassa päätöksessä nro 8/02/2.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Vesilaki 11 luku 3 § 1 momentti 2) kohta, 13 §, 14 § ja 14 c § ja 16 luku 21 § 1 momentti (308/1990)
Korkolaki 4 § 1 momentti
Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annettu laki 12 § 1) kohta
KÄSITTELYMAKSU
Ratkaisu
Käsittelymaksuna peritään 134,55 euroa.
Perustelut
Tämä asia on tullut vireille 3.3.1998 eli ennen 1.3.2000, jolloin tuli voimaan ympäristöministeriön päätös ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista.
Tämän asian vireilletuloaikana oli voimassa laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista. Tämän lain mukaan katselmustoimituksessa käsitellystä asiasta on tullut periä 2 000 markan (336,38 euron) ja muussa asiassa 800 markan (134,55 euron) suu- ruinen oikeudenkäyntimaksu. Koska palautuksen jälkeen asia on käsitelty kuulutusmenettelyssä, peritään viimeksi mainitun suuruinen maksu.
Oikeusohjeet
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittä- vistä maksuista annettu laki 3 § 1 momentti (701/1993)
Ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettu ympäristöministe- riön päätös (244/2000)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Jukka Sihvomaa
Simo Perkkiö Paavo Liimatta
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Paavo Liimatta (esittelijä).
Tiedustelut asian esittelijä, puh. 08 - 5348 500.
PL/es
Liite
Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 2.5.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asi- aa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystie- dot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväk-
si
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskir- jelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviras- ton kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähet- tää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeu- denkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviran- omaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
