LUPAPÄÄTÖS
Nro 26/06/1
Dnro Psy-2004-y-161
Annettu julkipanon jälkeen 24.2.2006
ASIA Kemijärven kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Kemijärvi LUVAN HAKIJA Kemijärven kaupunki
Vapaudenkatu 8 B
98100 Kemijärvi
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, YVA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 4
TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus toiminnasta ... 5
Viemäriverkosto ... 5
Suoritettu saneeraus... 6
Tuleva jätevesi ... 6
Prosessi ... 6
Käyttöaineet ... 7
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ja energiatehokkuus... 7
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 8
Päästöt pintavesiin... 8
Jätteet ... 9
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 9
Alueen suojelukohteet... 9
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 9
Vesistön tila ja käyttö ... 9
Vesistön luonne ... 9
Jätevesien johtaminen ... 9
Vesistön veden laatu ... 10
Kalatalous ... 14
Virkistyskäyttö... 14
Pohjavesiolot... 14
Melutilanne ja liikenne... 14
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 14
Vaikutus pintavesiin ... 14
Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus sekä melun ja tärinän vaikutukset ... 16
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 17
Käyttötarkkailu ... 17
Päästötarkkailu ... 18
Menettely poikkeustilanteissa ... 20
Tulosten raportointi ... 20
Suunnitelman muuttaminen ... 21
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 21
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 21
Lupahakemuksen täydennykset ... 21
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 21
Lausunnot ... 22
Muistutukset ja mielipiteet... 22
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 25
Neuvottelu... 26
MERKINTÄ ... 26
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 26
KÄSITTELYRATKAISU... 26U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 26
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 26
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 26
Päästöt pintavesiin... 27
Päästöt ilmaan ... 28
Melu ... 28
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 28
Varastointi... 28
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 28
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 28
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 29
RATKAISUN PERUSTELUT... 29
Käsittelyratkaisun perustelut ... 29
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 29
Luvan myöntämisen edellytykset ... 29
Lupamääräysten perustelut ... 30
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 30
Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 32
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 32
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 33
Päätöksen voimassaolo ... 33
Lupamääräysten tarkistaminen ... 33
Korvattavat päätökset ... 33
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 34
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 34
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 34
KÄSITTELYMAKSU... 34U Ratkaisu ... 34
Perustelut... 34
Oikeusohje ... 34
MUUTOKSENHAKU ... 35
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Kemijärven kaupunki on ympäristölupavirastolle 14.12.2004 toimittamal- laan hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kemijärven kaupungin alueel- la muodostuvien jätevesien käsittelyyn nykyisellä jätevedenpuhdistamolla ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Kemijärveen hakemukseen liitetyssä suunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan Kemijärven kaupungin alueella muodostuvat noin 9 000 asukkaan jätevedet.
Puhdistamo sijaitsee Kemijärven kaupungin Halosenrannan kylässä tilalla Kemijärven Takamaa I RN:o 81:48. Puhdistamo sijoittuu karttalehdelle nro 3641 07.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Voimassa olevan jätevesien johtamista koskevan luvan lupamääräys 9 edellyttää, että toiminnan lupamääräysten tarkistamista on haettava vuo- den 2004 loppuun mennessä.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 8) kohdan mukaan ympä- ristölupavirasto ratkaisee yhdyskuntajäteveden puhdistamon ympäristölu- pa-asiat, kun viemäröidyn jäteveden määrä on asukasvastineluvultaan yli 4 000.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, YVA, SOPIMUKSET JA ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE
Pohjois-Suomen vesioikeus on 18.1.1974 antamallaan päätöksellä nro 5/74/I myöntänyt Kemijärven kaupungille luvan kaupungin asemakaava- alueen ja Kallaanvaaran kaava-alueen jätevesien johtamiseen Kemijokeen tietyin lupaehdoin. Lupaehtojen mukaan jätevedet oli käsiteltävä niin, että puhdistamisessa saavutetaan BHK7:n suhteen 60 %:n ja fosforin suhteen 80 %:n puhdistusteho. Lupa oli voimassa toistaiseksi.
Pohjois-Suomen vesioikeus on 6.11.1997 antamallaan päätöksellä nro 74/97/1 myöntänyt Kemijärven kaupungille luvan johtaa keskuspuhdista- molla puhdistetut jätevedet hakemussuunnitelman mukaisesti edelleen Kemijärveen.
Lupaehtojen mukaan vesistöön johdettavan jäteveden biokemiallinen ha- penkulutus BOD7ATU saa olla enintään 17 mg O2/l ja kokonaisfosforipitoi- suus enintään 1,0 mg P /l. Puhdistustehon on oltava BOD:n suhteen vähin- tään 85 % ja kokonaisfosforin suhteen vähintään 90 % vuosikeskiarvoina laskettuna. Jätevesien käsittelyssä on lisäksi pyrittävä mahdollisimman hy- vään typen poistoon ja ammoniumtypen hapetukseen.
Kemijärven kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee alueella, jossa on voimassa oleva asemakaava. Asemakaavan on Kemijärven kaupungin val- tuusto hyväksynyt 19.12.1980. Puhdistamoalue on merkinnällä ET (yhdys- kuntateknisen huollon alue).
TOIMINTA
Y l e is k uv au s to i mi nn a s ta
Nykyinen jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostus- laitos. Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuonna 2003 vastasi BOD7:n osalta noin 8 800 hengen, kokonaisfosforin osalta noin 6 000 hen- gen ja kokonaistypen osalta noin 8 500 hengen tuottamaa jätevesimäärää virtaaman ollessa keskimäärin 2 434 m3/d.
Puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputkella Kemijokeen noin 700 m päähän rannasta. Puhdistamolla on vastaanotettu sakokaivolietettä vuosi- na 2001 - 2003 noin 1 500 m3/vuosi. Puhdistamoliete on kuivattu ja kulje- tettu kompostoitavaksi Peuraseljän kaatopaikalle.
Puhdistamon päämitoitusarvot ovat:
Qkeskim. 4 000 m3/d qmin. 4 m3/h qmaks. 510 m3/h qmit. 275 m3/h
V i e mä r i verk o s to
Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 75 km, josta betonista putkea on jäljellä 13,5 km. Verkostoa on saneerattu ja tämän hetkisen aikataulun mu- kaan kaikki betoniputket on korvattu muoviputkella vuoden 2008 loppuun mennessä.
Liittymiä yleiseen viemäriin on noin 1300 ja Iiittyneiden asukkaiden määrän arvioitiin vuonna 2000 olevan 8 900 asukasta ja 9 000 vuonna 2010.
S u o r i te t tu sa n ee r au s
Kemijärven jätevedenpuhdistamoa saneerattiin vuosina 1999 - 2000 mm.
koneiden ja laitteiden sekä automatisoinnin osalta. Esikäsittelyssä entinen konevälppä korvattiin hienovälpällä. Välpe kuivataan puristimella ja ohja- taan erilliseen välpeastiaan. Järjestelyllä pienennetään laitokselle tulevaa BOD- ja ravinnekuormitusta. Kiinteän aineen erottaminen vähentää myös pintaroskan määrää selkeytysaltaassa ja parantaa lietteen laatua. Hiekan poiston tehostamiseksi hiekanerotusaltaan pohjan kaltevuutta on lisätty, veden kiertoa parannettu ohjausseinällä ja tarkistettu ilmastimien sijoitusta altaassa. Biologista prosessia on parannettu vaihtamalla ilmastimia ja au- tomatisoimalla ilmastuksen säätöä jatkuvan hapenmittauksen perusteella.
Ylijäämälietteen kuivaus suoritetaan lingolla. Kuivattu liete kuljetetaan edelleen kaatopaikalle kompostoitavaksi.
Puhdistamolle on vuoden 2001 alussa asennettu automaattiset näytteenot- timet sekä tulevan että lähtevän veden näytteenottoa varten.
T u l ev a j äte v es i
Käsitellyssä jätevesimäärässä on havaittavissa laskeva suuntaus vuodesta 1998 vuoteen 2003 tultaessa. Vuosina 2001 - 2003 virtaama on ollut noin 25 % pienempi kuin kolmena edellisvuonna mitattiin. Tähän saattaa osal- taan vaikuttaa mittaustarkkuuden paraneminen vuosina 1999 - 2000 suori- tettujen laiteasennusten ja automatisoinnin ansiosta. Toisaalta vesilaitok- sen vedenkulutuksessa on havaittavissa sama suuntaus. Vuoden 2004 neljän ensimmäisen tarkkailukerran keskimääräinen vuorokausivirtaama on ollut 3 008 m3/d.
Kokonaisfosforin tulokuormituksessa on havaittavissa laskeva suuntaus kun taas muiden kuormitteiden osalta trendi on nouseva vuodesta 1987 vuoteen 2004 tultaessa. Kokonaistypen keskimääräinen tulokuormitus on joinain vuosina ylittänyt mitoituksen. Viimeisen seitsemän vuoden (1998 - 2004) keskimääräinen tulokuormitus vastaa asukasvastineluvuilla (BOD7 70 g/d, fosfori 4 g/d, typpi 15 g/d ja kiintoaine 105 g/d) laskien 5 000 - 10 000 asukkaan jätevesiä.
P r o s es s i
Puhdistamon käsittelyvaiheet ovat veden virtaussuunnassa lukien: tulo- pumppaus, välppäys, hiekan- ja rasvanerotus, ferrosulfaatin annostus, il- mastus, selkeytys, desinfiointimahdollisuus ja virtaamanmittaus.
Puhdistusprosessi on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Esikä- sittelynä on porrasvälppä 3 mm:n sälevälillä sekä hiekan erotus. Välpejäte ja erotettu hiekka kuivataan ja viedään kaatopaikalle. Fosforin saostami- seen lisättävä ferrosulfaatti lisätään hiekan erotukseen sekä ilmastukseen.
Molemmissa vaiheissa kemikaali sekoitetaan ilmastuksen avulla.
Esikäsittelystä jätevesi johdetaan biologiseen ilmastusosioon, josta poiste- taan hapen ja lietesuspension (aktiiviliete) sisältämän bakteerien toiminnan yhteisvaikutuksesta orgaaninen aine sekä hapetetaan ammoniumtyppeä nitraattitypeksi. Ilmastusosasta vesi virtaa painovoimaisesti jälkiselkeytyk- seen, ja sen jälkeen vesistöön. Veden mukana kulkeva liete laskeutetaan jälkiselkeyttimessä ja palautetaan pumppaamalla ilmastusaltaan alkupää- hän.
Sekä raaka-, että biologisessa prosessissa syntyvä ylijäämäliete kuivataan lingolla. Kuivauksen jälkeen liete kuljetetaan Peuraseljän kaatopaikalle kompostoitavaksi. Laitokselta on ajettu kuivattua lietettä kaatopaikalle 1 600–2 800 m3 vuodessa.
Puhdistamolla on mahdollisuus sakokaivolietteen vastaanottoon.
K ä yt t ö a i ne e t
Puhdistamolla käytetään fosforin ja kiintoaineen erottamisessa ferrosulfaat- tia sekä lietteen kunnostukseen polymeeria.
Saostuskemikaalia (FeSO4) on syötetty 103 - 121 tonnia vuodessa, eli keskimäärin 84 - 136 g/m3. Vuonna 2003 käytettiin polymeeria noin 600 kg.
P a r a s k äyt t ö k e l p oi n e n te kn i ik k a ( BA T ) , ym pä r i s tö n ka n n al ta p a r a s käyt ä n t ö ( B E P ) ja en e r g ia te ho k k uu s
Puhdistamo on saneerattu hiljattain ja nykyiset lupaehdot on saavutettu hyvin. Kokonaisfosforipoistuma on vuosikeskiarvona laskettuna ollut vuon- na 2003 97 % ja jäännöspitoisuus 0,29 mg/l. BOD7-poistuma on vuosikes- kiarvona ollut niinikään 97 % ja jäännöspitoisuus 7 mg/l kun puhdistusvaa- timukset ovat olleet fosforin osalta > 90 % ja 1,0 mg/l ja BOD7:n osalta >
85 % ja 17 mg/l. Lisäksi lupaehdoissa vaaditaan mahdollisimman tehokas- ta ammoniumtypen poistoa.
Tällä hetkellä BOD7:n ja fosforin poistoa ei juurikaan voida enään tehostaa.
Ammoniumtypen poistoteho on vuonna 2003 vaihdellut välillä 21 - 58 %.
Ammoniumtyppeä poistetaan biologisesti tiettyjen bakteerien (nit- rosomonas ja nitrobacter) ja hapen yhteisvaikutuksella. Prosessia kutsu- taan nitrifikaatioksi. Nitrifikaation edellytyksiä ovat riittävä lämpötila ja hap- pipitoisuus. Lisäksi biologista prosessia ei saa häiritä mikään haitallinen ai- ne eikä liiallinen happamuus tai emäksisyys.
Kemijärven puhdistamon ilmastusvaiheessa happipitoisuus on käytännös- sä maksimi, koska ilmastus pidetään voimakkaana sekoittumisen vuoksi.
Edelleen vuosiraporteista havaitaan, ettei lämpötilalla ole ammoniumtypen poistumaan ollut suurta merkitystä. Tällöin on syytä olettaa, että nitrifikaa- tiota häiritsee fosforin poistossa käytettävä ferrosulfaatti ainakin jossakin määrin ja ettei nykyisellä prosessilla voida poistaa ammoniumtyppeä enempää, kuin tähänastiset tarkkailutulokset viime vuosilta ovat osoitta- neet. Käytännössä nitrifikaation tehostaminen merkitsisi prosessin muut- tamista esim. osittain kantoaineprosessiksi.
Kemijärven tuotantoa rajoittava ravinne vaihtelee typen ja fosforin välillä järven osasta ja vuoden ajasta riippuen. Kemijärven runko-osassa tuotan- toa rajoittavat sekä typpi, että fosfori yhdessä kun esim. Luusua oli Kemi- järven runko-osaan verrattuna hieman typpirajoitteisempi.
Pietiläisen tutkimuksessa (1999) Kemijärvi luokiteltiin samanaikaisesti sekä typpi-, että fosforirajoitteiseksi. Tämän perusteella voidaan olettaa, ettei ty- pen poiston tehostaminen juurikaan alenna perustuotantoa eikä siten ole taloudellisesti perusteltua.
Käyttötarkkailutietojen mukaan Kemijärven kaupungin jätevedenpuhdista- molla on vuonna 2003 käytetty sähköenergiaa 260 806 kWh. Sähkönkulu- tuksessa on laskeva trendi ja sitä on pystytty alentamaan noin 7 % vuoden 1998 tasosta pääosin vuonna 1999 - 2000 toteutettujen saneeraustoimien ansiosta. Tällöin puhdistamolle asennettiin mm. jatkuvatoiminen happipi- toisuuden mittaus, joka automaattisesti säätää ilmastustehoa. Samalla mm. esikäsittelyä uudistettiin.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
P ä ä s tö t pi n t av es i in
Kokonaistypen osalta puhdistamolta vesistöön johdettavassa kuormituk- sessa on havaittavissa nouseva suuntaus, kun taas muiden kuormitteiden osalta trendi on laskeva vuodesta 1987 vuoteen 2004 tultaessa. Lähtevän veden laadulle asetetut raja-arvot BOD7:n ja kokonaisfosforin osalta on pystytty täyttämään joka vuosi. Puhdistusteho on molempien kuormitteiden osalta ollut myös vuosittain lupaehtojen mukainen. Puhdistamolta vesis- töön johdettu vuosien 1998 - 2004 keskimääräinen kuormitus vastaa asu- kasvastineluvuilla (BOD7 70 g/d, fosfori 4 g/d, typpi 15 g/d ja kiintoaine 105 g/d) laskien kokonaistypen osalta 5 994 hengen, orgaanisen aineen (BOD7) osalta 336 hengen, kokonaisfosforin osalta 233 hengen ja kiintoai- neen osalta 191 hengen puhdistamattomia jätevesiä.
Kemijärven keskuspuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus, lähtevän veden laatu sekä puhdistus- tehot vuosina 1987 - 2004.
vuosi BOD7 fosfori typpi kiintoaine
kg/d mgO2/I % kg/d mgP/l % kg/d mgN/l % kg/d mg/l % 1987 20 6 94 2,0 0,7 90 68 22 16 28 9,1 94 1988 31 9 94 1,6 0,5 93 71 21 24 28 8,3 93 1989 53 14 85 3,5 0,9 86 93 24 19 83 21 87 1990 21 7 94 1,4 0,5 93 60 21 29 17 5,8 96 1991 38 12 94 1,4 0,4 95 59 19 68 33 10,3 92 1992 32 9 92 1,3 0,4 94 82 22 35 19 5,3 96 1993 33 10 94 0,9 0,3 96 80 25 37 23 7 97 1994 27 9 95 0,7 0,3 96 111 38 16 26 9 96 1995 24 7 97 1,0 0,3 96 90 27 20 20 6 97 1996 18 6 97 1,1 0,3 95 86 27 52 21 7 97 1997 30 11 94 0,9 0,3 95 109 38 28 18 6,2 97 1998 33 9 95 1,2 0,3 95 74 20 47 23 6,3 96 1999 33 10 94 1,1 0,4 94 87 28 48 17 5,4 96 2000 21 6 96 1,2 0,4 93 124 37 37 29 8,7 94 2001 22 8 96 0,9 0,3 95 95 35 51 19 6,9 97 2002 21 9 96 0,7 0,3 96 94 38 17 22 9,0 96 2003 16 7 97 0,7 0,3 97 79 33 38 14 5,7 98 2004 19 6 96 0,7 0,2 96 77 26 32 16 5,3 98 raja-arvot 17 85 1,0 90
keskiarvo
24 8 96 0,9 0,3 95 90 31 39 20 7 96 1998-2004
AVL 336 233 5 994 191
J ä t te e t
Puhdistusprosessissa syntyy jonkin verran biolietettä, joka laskeutetaan jälkiselkeyttimessä ja palautetaan ilmastusvaiheen alkuun (palautusliete).
Biologisessa puhdistusprosessissa palautuslietteen määrä kasvaa, ja sitä joudutaan ajoittain poistamaan (ylijäämäliete). Tämän lisäksi puhdistamolle tulevassa vedessä on ns. raakalietettä, joka ajoittain poistetaan. Kemijär- ven keskuspuhdistamolla vastaanotettiin vuonna 2003 yhteensä 1 583 m3 sakokaivolietettä ja poistettiin lietettä 1 740 m3. Poistettu liete kuivataan ja kuljetetaan kaatopaikalle kompostoitavaksi. Kaatopaikan ympäristölupa käsittää myös lietteen kompostoinnin. Jätenimike ympäristöministeriön päätöksessä 1129/2001 esitetyn jaon mukaisesti on "jätevesien käsittelys- sä syntyvää lietettä" (nro 19 08 05).
Lisäksi puhdistustoiminnassa syntyy ns. välpejätettä ja jonkin verran hiek- kaa, jotka niinikään kuljetetaan kaatopaikalle.
LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Kiinteistön maa-alueineen omistaa Kemijärven kaupunki.
A l u e en su o j el uk o ht e e t
Suojelualueista lähin on Tynnyriaapa, joka kuuluu Natura 2000-verkostoon (ID 1329). Suojelukohde sijaitsee jätevedenpuhdistamolta noin 13,5 km koilliseen.
A s u t us ja m u u r ak en n e tt u ym p ä r is t ö
Puhdistamon länsipuolella noin 140 m:n päässä on asutusalue ja eteläpuo- lella sairaala. Pohjoispuolella on asumaton Kuumalammen ja Kemijärven välinen kannas ja itäpuolella Kemijärvi.
V e s is t ön t i l a ja kä yt t ö
V e s is t ön l u o nn e
Kemijärvi on säännöstelty järviallas, jonka vuotuinen säännöstely on enimmillään 7 metriä. Järvi on luonteeltaan läpivirtausjärvi jossa luontaiset veden laadun ja määrän muutokset ovat nopeita. Järven runko-osa on mil- tei jokisuvantoon verrattavissa. Kemijärven pinta-ala ylärajalla on 285 km2 ja sen keskisyvyydeksi on arvioitu noin 5 m. Kemijärven valuma-alueen pinta-ala järven luusuassa (27 424 km2) on noin puolet koko Kemijoen ve- sistöalueen pinta-alasta.
J ä t ev es i en jo h ta m in e n
Kemijärveen johdetaan keskuspuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien lisäksi mm. Kemijärven Sellu Oy:n jätevedet. Järven yläpuolista Kemijokea kuor- mittavat mm. kaksi kalankasvatuslaitosta sekä Pelkosenniemen, Savukos- ken ja Sodankylän asumajätevedet.
V e s is t ön v e d en l a at u
Kemijärven vedenlaatuselvitys perustuu vuoden 2003 vesistötarkkailura- porttiin.
Kemijärven runko-osassa kerrostuminen on järven syvyyteen nähden usein heikkoa voimakkaasta läpivirtauksesta johtuen. Rautatiesillan koh- dalla vesi oli kerrostumatonta kaikilla tarkkailukerroilla. Termusniemellä harppauskerros sijaitsi kesällä yli 10 metrin syvyydessä. Tossanselällä helmikuussa lämpötilan harppauskerros sijaitsi 10 ja 15 metrin välissä, mutta maaliskuussa ja huhtikuussa vesi oli tasalämpöistä. Kesällä Tossan- selän vesi oli kerrostunut lämpötilan suhteen siten, että heinäkuun alussa harppauskerros sijaitsi noin 10 metrissä, mutta elokuussa se oli laskenut 20 metriin.
Kemijärven laajan tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat suojaisemmissa lahdissa, sivussa Kemijoen päävirtauksesta. Kemijärven itäisessä haaras- sa Hietaselällä ja Jumiskonselällä lämpötilan harppauskerros sijaitsi kesäl- lä noin viidessä metrissä Suomulahden ja Lehtosalmen tavoin. Narkilahti on aika avoin Tossanselän suuntaan. Narkilahden havaintopaikalla heinä- kuussa harppauskerros sijaitsi 5 ja 10 metrin välillä ja elokuussa 10 metrin alapuolella, jolloin ainoastaan aivan pohjan läheinen vesi oli viileämpää.
Happi
Kemijärven pohjoispäässä rautatiesillan kohdalla veden happitilanne säilyi koko vuoden ajan koko vesipatsaassa hyvänä, mikä on seurausta veden kerrostumattomuudesta. Myös Termusniemellä ja Tossanselällä happiti- lanne oli kevättalvella koko vesipatsaassa hyvä voimakkaasta virtauksesta johtuen. Voimalaitosten juoksutusten aiheuttama voimakas virtaus estää lämpötilakerrostuneisuuden syntymisen ja pitää lämpötilan koko vesipat- saassa lähellä nollaa, minkä vuoksi hapen kulutus syvänteissä on alhai- nen.
Kesällä alusveden happitilanne heikkeni sekä Termusniemellä että Tos- sanselällä. Termusniemellä oli happea 14 metrin syvyydessä elokuun alussa 2,0 mg/l ja Tossanselällä elokuun lopulla 23 metrin syvyydessä 1,1 mg/l, joten hapettomaksi alusvesi ei kummallakaan havaintopaikalla men- nyt. Molemmilla havaintopaikoilla alusveden osuus koko vesimassasta oli melko pieni. Lapin ympäristökeskuksen ottamissa näytteissä elokuun lopul- la Termusniemen lämpötilakerrostuneisuus oli purkautunut ja happitilanne oli hyvä pinnasta pohjaan.
Kemijärven itäisessä haarassa Hietaselällä ja Jumiskonselällä happitilanne oli alusvedessä heikentynyt loppukesällä. Molemmilla havaintopaikoilla happea oli elokuun alun tarkkailukerralla alusvedessä 3 - 4 mg/l. Kemijär- ven itäisen haaran vedet purkautuvat Kemijärven runko-osaan Lehtosal- men kautta, missä happitilanne oli koko kesän muuta itäistä haaraa pa- rempi. Lehtosalmessa happea oli elokuun alussa pohjan lähellä 5,7 mg/l.
Happitilanne oli monin paikoin kesällä aikaisempia vuosia heikompi, mikä johtui ennen kaikkea veden voimakkaasta kerrostumisesta lämpötilan suh- teen.
Happamuus ja alkaliniteetti
Kemijärven runko-osassa veden pH vaihteli neutraalin molemmin puolin (6,5 - 7,5). Itäisessä haarassa pH oli hieman runko-osaa alhaisempi vaihte- luvälin ollessa 6,2 - 7,2. Alkaliniteetin arvot olivat pääasiassa erinomaista tasoa (>0,2 mmol/l). Alle 0,2 mmol/l alkaliniteetin arvoja mitattiin kevättal- vella Lehtosalmessa, keväällä ja alkukesällä Luusuassa sekä kesällä Suo- mulahdessa ja Hietaselällä. Alhaisimmatkin mitatut alkaliniteetin arvot oli- vat kuitenkin hyvää tasoa.
Sähkönjohtavuus, kloridi ja natrium
Pintaveden sähkönjohtavuus lisääntyi kaikilla näytteenottokerroilla rauta- tiesillalta Termusniemelle jätevesien vaikutuksesta. Keskimääräinen säh- könjohtavuuden lisäys oli 0,7 mS/m. Kemijärven itäisestä haarasta Leh- tosalmen kautta tulevan veden sähkönjohtavuus oli selvästi Kemijärven runko-osaa alhaisempi, mikä osaltaan vaikutti sähkönjohtavuutta laskevasti Kemijärven runko-osassa. Tossanselän ja Luusuan välillä ei sähkönjohta- vuudessa yleensä ollut juurikaan eroa. Vertikaaliset erot sähkönjohtavuuk- sissa Kemijoen runko-osassa ja Lehtosalmessa olivat vähäisiä.
Väri, CODMn ja rauta
Veden värilukuun vaikuttavat selvimmin humuksen määrä ja rautapitoi- suus. Kemijärven pohjoisosassa (rautatiesilta ja Termusniemi) veden väri- luku ja CODMn olivat kohonneet. Tossanselällä puolestaan veden väriluku ja CODMn olivat koholla heinäkuussa. Näytteitä on otettu luusuasta selvästi tiheämmin kuin muilta tarkkailupaikoilta. Luusuassa väriluku, CODMn ja rau- tapitoisuus olivat koholla sulamisvesien vaikutuksesta touko-kesäkuussa.
Heinä-elokuun keskiarvona pintaveden väriluku vaihteli Kemijärvessä ja sen lahdissa varsin vähän. Hietaselkää, Suomulahtea ja Lautalahtea lu- kuun ottamatta veden väriluku oli heinä-elokuun keskiarvona 50 - 60.
Termusniemellä rautapitoisuus oli kesällä pohjan lähellä koholla aiheuttaen myös veden tummumista. Rautaa on liuennut sedimentistä alusveteen se- dimentin happitilanteen heikentyessä. Vaikka Termusniemen alusvesi ei näytteiden mukaan ollut hapetonta, on sedimentin pintakerroksesta saat- tanut happi loppua, jolloin raudan liukeneminen on mahdollista. Tossanse- lällä alusveden rautapitoisuuden kohoaminen oli selvästi lievempää kuin Termusniemellä.
Sameus ja kiintoaine
Veden sameus oli Kemijärvellä sekä sen lahdissa yleensä vähäistä. Silmin havaittavan sameuden raja-arvona voidaan pitää sameutta 5 NTU. Pääosa Kemijärven ja sen lahtien sameusarvoista oli alle 3 NTU.
Mitatut kiintoainepitoisuudet olivat pieniä, useimmiten alle määritysrajan (1 mg/l). Lantunginperällä, Kaisanlahdessa sekä Lautalandessa kiintoainepi- toisuudet olivat hieman muuta Kemijärveä korkeammat.
Ravinteet
Kemijärven runko-osan pintaveden kokonaisfosforipitoisuus oli yleensä ta- soa 15 µg/l ja typpipitoisuus kevättalvella tasoa 300 - 400 µg/l ja kesällä yleisesti alle 300 µg/l. Loppuvuodesta fosforipitoisuus laski tasolle 10 µg/l.
Kemijärven runko-osan kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat Forsberg &
Rydingin (1980) luokituksen mukaan karujen tai lievästi rehevien vesien tasoa. Kokonaisravinteiden pitoisuuksissa vertikaaliset erot olivat muutoin vähäisiä, mutta Termusniemellä ja Tossanselällä kesäkerrostuneisuuden lopulla pitoisuustaso nousi aivan pohjan lähellä sedimentin heikosta happi- tilanteesta johtuen.
Kemijärven runko-osan ja itäisen haaran pintaveden kokonaisfosforipitoi- suudet olivat heinä-elokuun keskiarvona alle 15 µg/l. Kokonaistyppipitoi- suudet olivat lievästi koholla Tossanselällä. Kemijärven lahdista Lantun- ginperä ja Kaisanlahti olivat runko-osaa ravinteikkaampia. Narkilandessa pintaveden fosforipitoisuus oli kesällä hieman Kemijärven runko-osaa kor- keampi ja typpipitoisuus oli koholla heinäkuussa. Lautalanden ravinnepitoi- suudet olivat hieman alhaisemmat kuin Kemijärven runko-osassa.
Epäorgaanisista ravinteista määritettiin fosfaatti kaikilla näytekerroilla ja epäorgaanisen typen jakeet (nitraatti-nitriittityppi ja ammoniumtyppi) kesä- syyskuussa. Fosfaattipitoisuus vaihteli talvella 5 mg:n/l molemmin puolin, mutta keväällä pitoisuustaso oli monin paikoin korkeampi. Heinäkuussa fosfaattia oli vedessä yleisesti pieninä pitoisuuksina (2 - 3 µg/l), mutta Tos- sanselällä fosfaattipitoisuus oli alle määritysrajan. Kesän edetessä fosfaat- tipitoisuus laski ja elokuussa oli kaikilla havaintopaikoilla pintavedessä alle määritysrajan. Edelleen syyskuussa fosfaattipitoisuus oli alle määritysra- jan, mutta silloin näytteet otettiin vain Tossanselältä ja Luusuasta.
Fosfaatin osuus kokonaisfosforista oli suurimmillaan talvella (noin 30 - 60
%) rautatiesillalla. Fosfaatin osuus laski kohden Luusuaa siten, että Luu- suassa fosfaatin osuus kokonaisfosforista oli talvella noin 20 - 40 %. Leh- tosalmessa fosfaatin osuus vaihteli talvella välillä 25 - 45 %. Alkukesällä fosfaatin osuus kokonaisfosforista oli noin 20 - 30 % Tossanselkää lukuun ottamatta. Tossanselällä fosfaatin osuus oli jo heinäkuun alussa alle 10 %.
Myös muilla tarkkailupaikoilla fosfaatin osuus oli elokuussa alle 10 % ko- konaisfosforista. Loppuvuotta kohden fosfaatin pitoisuus vedessä kasvoi ja samalla fosfaatin osuus kokonaisfosforista lisääntyi.
Nitraatti-nitriittitypen pitoisuudet olivat pintavedessä poikkeuksetta pieniä sekä heinäkuussa että elokuussa. Suurin osa mitatuista pitoisuuksista alitti määritysrajan. Ammoniumtyppeä pintavedessä oli hieman runsaammin, suurimmillaan vajaat 20 µg/l (heinäkuussa Tossanselkä 17 µg/l ja Hie- taselkä ja Lantunginperä 15 µg/1). Elokuussa pintaveden ammoniumtyppi- pitoisuudet olivat alhaisempia kuin heinäkuussa ja monin paikoin alle mää- ritysrajan. Termusniemellä ammoniumtyppipitoisuus oli kuitenkin elokuus- sa hieman heinäkuuta korkeampi.
Tuotantoa rajoittivat Kemijärven runko-osassa lähinnä typpi ja fosfori yh- dessä. Termusniemellä epäorgaanisten ravinteiden suhde vaihteli muita runko-osan havaintopaikkoja enemmän. Heinäkuussa Termusniemellä typpi oli tuotantoa rajoittavana ravinteena, mutta elokuun alussa fosfori näytti olevan tuotantoa rajoittava ravinne. Elokuun lopussa taas typen määrä väheni ja vastaavasti fosfaatin määrä lisääntyi, jolloin tuotantoa ra- joittava ravinne muuttui jälleen typeksi. Luusua oli Kemijärven runko-osaan verrattuna hieman typpirajoitteisempi, joskin myös siellä tuotanto oli aina- kin ajoittain yhteisrajoitteista. Kesän 2003 tarkkailutulokset ovat saman- suuntaiset aikaisemmin tehtyjen tutkimusten kanssa. Pietiläisen (1999) tut- kimuksessa Kemijärvi luokiteltiin samanaikaisesti typpi- ja fosforirajoittei- seksi, mutta tuotantoa rajoittava ravinne saattaa vaihdella tuotantokauden aikana.
Rehevyys
Kemijärven runko-osan ja itäisen haaran a-klorofyllipitoisuudet olivat heinä- elokuun keskiarvona lievästi rehevien vesien tasoa. Heinäkuun alussa a- klorofyllipitoisuudet olivat selvästi alhaisempia kuin elokuun alussa kaikilla tarkkailupaikoilla. Heinäkuun alhaiset a-klorofyllipitoisuudet johtuivat alhai- sesta lämpötilasta sekä siitä, että ravinteiden pitoisuudet olivat laskeneet alhaiseksi kasviplanktonin kevätmaksimin jälkeen. Heinäkuun näytteenot- tokerta ajoittui ensimmäisiin lämpimiin päiviin kylmän kesäkuun jälkeen.
Elokuun näytteenottokierros puolestaan toteutettiin pitkän hellekauden lo- puttua.
Heinä-elokuun keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli hieman muita paik- koja korkeampi Tossanselällä, Suomulandessa ja Luusuassa. Tossanseläl- lä näytteenotot ajoittuivat heinäkuun alkua lukuun ottamatta eri ajankohtiin kuin muilla tarkkailupaikoilla ja Suomulandesta on näytteet ohjelman mu- kaisesti vain elokuulta, joten Suomulanden ja Tossanselän keskiarvot eivät ole suoraan vertailukelpoisia muiden havaintopaikkojen kanssa. Tossanse- lällä mitattiin kuitenkin heinäkuun alussa hieman korkeampi a-klorofylli- pitoisuus kuin muualla Kemijärvessä ja ympäristökeskuksen näytteissä heinäkuun puolivälistä ja elokuun lopulta Tossanselän a-klorofyllipitoisuus oli Termusniemeä korkeampi.
Kemijärven lahdissa a-klorofyllipitoisuudet olivat Narkilahtea lukuun otta- matta runko-osaa korkeampia. Korkeammat pitoisuudet johtuvat osin pa- remmasta ravinteiden saatavuudesta, mutta tärkein syy lienee kuitenkin lahtien suojaisuus, mikä luo hyvät fysikaaliset edellytykset levien kasvulle.
Luusuasta a-klorofyllinäytteitä on tiheämmin kuin muilta tarkkailupaikoilta, joten levämäärän kehitystä kasvukauden aikana voidaan tarkastella luusu- an pitoisuuksien perusteella. Ensimmäiset a-klorofyllinäytteet otettiin luu- suasta 10.6., jolloin pitoisuus oli koholla kasviplanktonin kevätmaksimin jäl- jiltä. Varsinaisesti kevätmaksimi on todennäköisesti ollut jo aikaisemmin.
Epäorgaanisten ravinteiden sitoutuminen levämassaan aiheutti ravinteiden saatavuuden heikentymisen, jolloin myös a-klorofyllipitoisuudet laskivat.
Alhaisimmat a-klorofyllipitoisuudet luusuassa mitattiin heinäkuun alussa, minkä jälkeen pitoisuudet lähtivät jälleen nousuun.
Kalatalous
Kemijärvellä tehtyjen kalastustiedusteluiden perusteella järven vuosittaiset tavanomaisen pyynnin kalansaaliit ovat laskeneet vuoden 1991 noin 120 tonnista vuoden 2003 noin 88 tonniin. Kalastajamäärissä ei ole tapahtunut selvää muutosta, mutta kalastus on muuttunut hitaasti ammattimaisesta kalastuksesta vapavälinein tapahtuvan virkistyskalastuksen suuntaan ja ruokakuntakohtaiset saaliit ovat laskeneet noin 120 kg:sta noin 80 kg:aan.
Verkkopyynnillä on kuitenkin edelleen merkittävä asema Kemijärven kalas- tuksessa ja niillä saadaan lähes puolet järven kokonaissaaliista.
Kalastukseen liittyvät haitat ovat liittyneet pääosin säännöstelyyn ja verkko- jen limoittumiseen. Jätevesien vaikutusta on yleisesti pidetty verrattain vä- häisenä ja tästäkin osa lienee mielikuvatasolla.
V i r k is t ys k ä yt t ö
Alueen virkistyskäyttö koostuu pääosin vapaa-ajan veneilystä. Venesata- mia (joissa on vuokrattavia venepaikkoja) on Kemijärvellä yhdeksän (Pap- pilanniemi, Isokylä, Narkilahti, Räisälä, Sasserolahti, Soppela, Särkikan- gas, Tuulaniemi ja Ulkuniemi). Kemijärven kaupungin terveysvalvonnan alaisia uimarantoja ei ole Kemijärvessä.
P o h ja v es io l o t
Puhdistamon välittömässä läheisyydessä ei ole inventoituja pohjavesialuei- ta. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmän mukaan lähimmät inventoidut poh- javesialueet pohjavesialueet ovat Kallaanvaara (ID 3355), Honkalampi (ID 3365) sekä Ailanganniemi (ID 3405).
M e l u t il ann e j a l ii k en n e
Puhdistamoalueelle johtaa raskaalla kalustolla liikennöitävissä oleva tie, joka pidetään auki ympäri vuoden.
Raskas liikenne koostuu sakokaivolietteen tuonnista puhdistamolle sekä kuivatun lietteen kuljettamisesta kaatopaikalle. Kevyt liikenne on päivittäis- tä huolto- ja ylläpitohenkilöstön liikennettä.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN V a i ku t us p i n ta ve s iin
Kemijoen tarkkailuohjelman mukaisista tarkkailupisteistä yksi sijaitsee Ke- mijoen rautatiesillalla (Kj 107) ja seuraava Termusniemen pohjapadolla (Te148). Näiden pisteiden väliselle alueelle johdetaan sekä Kemijärven kaupungin puhdistetut jätevedet että Kemijärven Sellu Oy:n puhdistetut jä- tevedet. Yhteistarkkailuraportin ( PSV Maa ja Vesi Oy 2004) mukaan jäte- vesien vaikutuksia em. tarkkailupisteiden välillä havaitaan lähes poikkeuk- setta, mutta kuormittajien osuuksia ei yksilöidä. Vesistöön johdetun kuormi- tuksen perusteella suurin vaikutus pisteiden väliseen vedenlaadun muu- tokseen on Kemijärven Sellu Oy:llä. Vesistöön johdettu kuormitus vuonna 2003 oli Kemijärven Sellu Oy:llä BOD7:n osalta 300-kertainen, kokonais- fosforin osalta 34-kertainen, kokonaistypen osalta 3,6-kertainen ja kiintoai- neen osalta 143-kertainen Kemijärven kaupungin jäteveden puhdistamolta Kemijärveen johdettuun kuormitukseen verrattuna.
Kalataloustarkkailussa Kemijärven säännöstelyalue on jaettu eri osa- alueisiin. Jäteveden puhdistamon vesien vaikutusalue voidaan rajata Ke- mijärven kaupungin kohdalla Kemijoen ylittävän rautatiesillan ja Termus- niemi-Kalkonniemi väliselle vesialueelle. Kalataloustarkkailussa alue kuu- luu suurempaan osa-aluekokonaisuuteen 2a, johon kuuluvat edellä maini- tun vesialueen lisäksi vielä Noidanselkä ja Ämmänselkä.
Yleisesti Kemijärvellä tehtyjen kalastustiedustelujen perusteella järven vuosittaiset tavanomaisen pyynnin kalansaaliit ovat laskeneet vuoden 1991 noin 120 tonnista vuoden 2003 noin 88 tonniin. Kalastajamäärissä ei ole tapahtunut selvää muutosta, mutta kalastus on muuttunut hitaasti am- mattimaisesta kalastuksesta vapavälinen tapahtuvan virkistyskalastuksen suuntaan ja ruokakuntakohtaiset saaliit ovat laskeneet noin 120 kg:sta noin 80 kg:aan. Verkkopyynnillä on kuitenkin edelleen merkittävä asema Kemi- järven kalastuksessa, ja niillä saadaan lähes puolet järven kokonaissaaliis- ta.
Vuoden 2000 tiedustelussa noin 1 101 tiedusteluun vastanneesta ruoka- kunnasta 162 (15 %) ilmoitti kalastaneensa ensisijaisesti osa-alueella 2 ja vuonna 2003 määrä oli 1 094 kalastaneesta ruokakunnasta vastaavasti 129 (12 %). Osa-alueen kokonaissaaliin kannalta merkittävin pyyntimuoto on verkkokalastus, jolla saatiin vuosina 2000 - 2003 noin 43 - 63 % alueen kokonaissaaliista. Seuraavaksi merkittävin on vetouistelu ja virvelikalastus, joiden osuus kasvoi runsaaseen 30 %:iin vuoden 2003 tiedustelussa.
Vuonna 2000 verkkopyydyksistä saatiin eniten saalista harvoilla, yli 46 mm:n verkoilla ja vuonna 2003 puolestaan 36 - 45 mm:n verkoilla. Ylei- simmät saalislajit olivat vuonna 2000 hauki (36 %), ahven (26 %) ja made (14 %). Lohensukuisista kaloista merkittävin laji oli saalismäärältään muik- ku (12 %). Vuoden 2003 osalta ei tarkkoja saalisosuuksia ollut käytettävis- sä. Tiedustelun mielipideosion mukaan verkkokalastajien tavoitelluin laji oli siika.
Vuosien 2000 ja 2003 tiedusteluissa vastaajat arvioivat osa-aluetta 2a pääosin tyydyttäväksi kalavedeksi (37 - 30 % vastaajista). Myös valtaosa (38 - 41 %) arvioi osa-alueen pysyneen kalavetenä ennallaan. Kalastuksel- lisesti järven parhaana alueena on pidetty järven eteläosaan sijoittuvaa Luusuan aluetta ja järven keskiosaa. Kaupungin alapuoleista aluetta eli jä- tevesien vaikutusaluetta on pidetty muihin alueisiin verrattuna lähinnä kes- kimääräisenä.
Tiedustelussa vastaajia pyydettiin kuvaamaan eri haittatekijöiden merkitys- tä alueella, jossa vastanneet olivat ensisijaisesti kalastaneet. Haitan suu- ruutta pyrittiin arvioimaan viisiportaisella asteikolla (ei haittaa - suuri haitta).
Vuonna 2000 osa-alueella 2a "jätevesien johtaminen vesistöön" oli keski- määräistä useammin haittatekijänä, vaikka "kalojen maku- tai hajuhaittoja"
siellä ei esiintynytkään keskimääräisestä poikkeavasti. "Pyydyksien limoit- tuminen", mikä myös voidaan yhdistää osaksi jätevesien vaikutukseen, oli tuolloin kolmanneksi yleisin kalastushaitta.
Vuoden 2003 tiedustelussa "pyydysten limoittuminen" oli merkittävin kalas- tushaitta neljällä osa-alueella. Kaupungin alapuolella (alue 2a) sekä Räisä- lässä (alue 4b) alueen kalastajat arvioivat "jätevedet" viidenneksi merkittä- vimmäksi kalastusta haittaavaksi tekijäksi.
Jätevesien johtamisesta voi arvioida yleisesti johtuvan jossain määrin kala- taloudellista haittaa, joka ilmenee etenkin lisääntyneenä seisovien pyydys- ten likaantumisena jätevesien lähivaikutusalueella. Jätevedet voivat edes- auttaa rehevöitymistä, mistä hyötyvät lähinnä särkikalat, ahven ja hauki.
Jätevedet voivat myös osittain vaikuttaa kalojen makuhaittoihin kesäaika- na. Jätevedet vaikuttavat veden happipitoisuuteen sitä heikentävästi ja tä- mä voi vaikuttaa esim. siian ja muikun mädin selviytymiseen talven yli. Ka- lat saattavat myös karttaa jätevesien purkualueita.
Kalastustiedustelujen perusteella Kemijärvellä haittatekijät ovat vuosien saatossa pysyneet varsin samanlaisina ja ovat liittyneet pääosin säännös- telyyn ja siitä johtuvaan verkkojen limoittumiseen. Jätevesien vaikutukset on tiedusteluissa arvioitu taka-alalle joskin kaupungin alapuolisella alueella ja Räisälän alueella jätevedet arvioitiin vuoden 2003 tiedustelussa viiden merkittävimmän kalastushaitan joukkoon. Osaksi haitat saattavat esiintyä mielikuvatasolla, sillä kalojen haju- ja makuhaittoja ei kaupungin alapuoli- sella vesialueella esiintynyt sen enempää kuin muillakaan osa-alueilla.
I l ma a n j ou t u vi e n pä ä s tö je n v a ik u tu s s e kä me lu n j a t ä r in ä n v ai k ut u k se t
Puhdistamotoiminnasta koituu jonkin verran melu- ja hajuhaittoja. Meluhai- tat syntyvät pääosin kompostoidun lietteen, sekä sakokaivolietteen kulje- tuksesta, joka tehdään raskaalla kalustolla. Hajuhaittoja muodostuu mata- lapaineen aikana sekä tuulen suunnan ollessa idästä.
Puhdistamon läheisyydessä oleville omakotitaloille suoritettiin kesällä 2004 kysely. Tiedusteluita jaettiin noin 200 m:n säteelle puhdistamoa Iähinnä oleviin talouksiin 11, joista 8 palautettiin. Tiedusteluissa kysyttiin haju- tai muiden haittojen ilmenemistä, sekä haitan tasoa. Tehdyn kyselyn mukaan melu- ja hajuhaittoja ei pidetty merkityksellisinä.
Palautetuista neljä ilmoitti, ettei puhdistamosta ole haittaa tai haisee har- voin eikä haittaa asumista. Palautetuista kolme ilmoitti, että hajuhaittoja oli satunnaisesti ja ilmenivat itätuulen tai matalapaineen aikana. Vaikutukset olivat kuitenkin siedettäviä. Palautetuista yksi ilmoitti, että hajuhaitat hait- taavat asumista ja vaati välittömiä toimenpiteitä hajuhaittojen vähentämi- seksi. Lisäksi kaksi ilmoitti, että viereinen Kuumalampi on rehevöitynyt puhdistamotoiminnan vuoksi. Jätevedenpuhdistamon vaikutukset rehevöi- tymiseen voidaan kuitenkin sulkea pois, koska puhdistettujen vesien pur- kupaikka on päinvastaisessa suunnassa eri vesistössä.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Saneeratun puhdistamon velvoitetarkkailuohjelman on Lapin ympäristö- keskus hyväksynyt 24.5.1999 kirjeellään 1397Y0053-123.
Vuosi 2001 oli ensimmäinen tarkkailuvuosi puhdistamon saneerauksen jäl- keen ja kuormitustarkkailu oli valtioneuvoston päätöksen nro 365/94 hen- gen mukaisesti tiheämpää. Vuodesta 2002 lähtien siirryttiin normaaliin tarkkailuohjelman mukaiseen tarkkailuun, jossa näytteitä puhdistamolta otetaan kuusi (6) kertaa vuodessa.
Purkuvesistön tarkkailua suoritetaan osana Kemijoen yhteistarkkailua.
K ä yt t ö t a r k k a i l u
Käyttötarkkailu muodostaa pohjan laitoksen hoidolle ja toiminnan kehittä- miselle. Käyttötarkkailua suorittaa puhdistamonhoitaja pitämällä päiväkirjaa mm. seuraavista asioista:
– käsitelty jätevesimäärä (m3/d) – vastaan otettu sakokaivoliete (m3/d) – kemikaalin syöttömäärä (kg/d, g/m3)
– todetut käyttö- ja toimintahäiriöt ja niiden syyt – hoitotoimenpiteet (pesu, pumpun huolto yms.) – suoritetut ohitukset (m3/d)
– lietteenpoiston määrät (m3)
– näytteenotto ja valvontatarkastukset – selkeytyksen näkösyvyys (cm)
– puhdistamolta lähtevän veden liukoisen fosforin pitoisuus viikoittain hoi- tajan omien mittausten perusteella.
Käyttötarkkailussa tulee kirjata määräajoin myös kompostointialueen hoi- toon liittyvät toimenpiteet: kompostin kääntämiset, kompostin lämpötilatie- dot, kompostoidun lietteen määrä ja muualle toimitettu komposti.
Päiväkirjat on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja niiden on oltava viranomaisen saatavilla. Käyttötarkkailu- ja kuormitustiedot tulee toimittaa TYVI-tietojärjestelmän kautta ympäristökeskuksen VAHTI-rekisteriin sen määrääminä aikoina. Käyttötarkkailutiedot tulee toimittaa heti laskentajak- son päätyttyä ja edellisen vuoden tiedot viimeistään 15.1. mennessä tark- kailua suorittavalle konsultille.
P ä ä s tö t a rk k ai l u
Vuonna 2003 suurin mitattu BOD7:n tulokuormitus oli 1 015 kg/d, mikä vas- taa asukasvastinelukua 14 500. Vuoden 2003 keskimääräinen tulokuormi- tus oli 615 kg/d (AVL 8 786). Vuoden 2001 tihennetyssä tarkkailussa BOD7:n maksimitulokuormitus oli 973 kg/d (AVL 13 900) ja AVL 10 000 ylit- tyi kolmella tarkkailukerralla kahdestatoista. Vuoden 2001 keskimääräinen tulokuormitus vastasi asukasvastinelukua 8 310. Vuoden 2004 neljällä en- simmäisellä tarkkailukerralla suurin tulokuormitus 666 kg/d vastaa asukas- vastinelukua 9 509.
Valtioneuvoston päätöksessä 365/94 on esitetty, että laitoksilla joiden AVL on välillä 10 000–49 999, puhdistamolta otettavien näytteiden vähimmäis- määrä on 12. Laitoksilta joiden AVL on 2 000–9 999, näytteitä on otettava 4 kertaa vuodessa ensimmäisen vuoden tihennetyn tarkkailun jälkeen.
Asukasvastineluku lasketaan päätöksen mukaan puhdistamolle vuoden ai- kana tulevan suurimman viikkokuormituksen vuorokautisesta keskiarvosta poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta. Lapin ympäristökeskuksesta saadun tiedon mukaan vireillä on muutos AVL:n laskennasta, joka muut- taisi laskentaa enemmän keskiarvopainotteiseksi.
Edellä sanotun perusteella esitetään että päästötarkkailun näytteitä Kemi- järven puhdistamolta otetaan nykyisen käytännön mukaisesti kuusi (6) ker- taa vuodessa helmi-, huhti-, kesä-, elo-, loka- ja joulukuussa. Koska tulo- kuormitus on ajoittain ylittänyt asetetun raja-arvon AVL
10 000, otetaan näytteitä enemmän kuin 4 kertaa, mutta koska laitoksen toiminta on ollut luotettavaa (mm. vuoden 2001 tarkkailussa lupaehtoihin yllettiin kaikilla 12 tarkkailukerralla) ja hoito huolellista sekä vuoden 2004 tähänastisilla tarkkailukerroilla on jääty alle em. rajan, ei ole syytä lisätä tarkkailukertoja enempää. Mikäli AVL:n laskentatapaa muutetaan keskiar- vopainotteiseksi, niin tällöin Kemijärven puhdistamon BOD:n tulokuormitus jääkin alle raja-arvon AVL 10 000.
Päästötarkkailun näytteet otetaan virtaamaan suhteutettuna vuorokauden kokoomanäytteenä puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä vedestä. Näyt- teistä tehdään seuraavat määritykset:
– lämpötila – pH
– sähkönjohtavuus – BOD7ATU
– CODCr – kok.P – kok.N – kiintoaine – alkaliniteetti.
Lähtevästä vedestä tehdään lisäksi seuraavat määritykset:
– happi
– NH4-N (kertanäytteestä) – NO3-N
– PO4-P
– fekaaliset koliformiset bakteerit (kertanäytteestä) – saostuskemikaalin jäännöspitoisuus (Al tai Fe).
Puhdistamolla tulee jokaisella näytteenottokerralla selvittää lisäksi:
– näytteenottovuorokauden virtaama, m3/d – selkeytysaltaiden näkösyvyys, cm
pintakuorma, (qmax) m/h
– ylijäämälietteen määrä m3/h – kemikaalin- ja sähkönkulutus.
Kunkin puhdistamokäynnin yhteydessä käydään yhdessä puhdistamonhoi- tajan kanssa läpi käyttötarkkailun päiväkirja ja selvitetään samassa yhtey- dessä mahdolliset ohijuoksutusten ja häiriöiden syyt sekä tarkistetaan ke- mikaalin annostukset. Lisäksi tarkkailussa noudatetaan valtioneuvoston päätöksessä (365/94) annettuja ohjeita.
Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu tutkitaan kerran vuodessa. Liet- teestä tehdään seuraavat määritykset:
kuiva-aine, TS g/kg (%)
hehkutusjäännös g/kg (%) pH
Ravinteet ja hivenaineet:
typpi N mg/kg (%/TS)
fosfori P mg/kg (%/TS)
kalium K mg/kg (%/TS)
kalsium Ca mg/kg (%/TS)
magnesium Mg mg/kg (%/TS)
Raskasmetallit:
kadmium Cd mg/kg TS
koboltti Co mg/kg TS
kromi Cr mg/kg TS
kupari Cu mg/kg TS
elohopea Hg mg/kg TS
mangaani Mn mg/kg TS
nikkeli Ni mg/kg TS
lyijy Pb mg/kg TS
sinkki Zn mg/kg TS
Valmiin kompostin laatu tutkitaan myös, mikäli raakalietteessä mitataan valtioneuvoston päätöksessä 282/1994 määrättyjä suurimpia sallittuja pi- toisuuksia.
M e n e t te l y p oi k ke u st i l an t ei ssa
Jos vesistöön tai maaperään joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määräl- tään tavanomaisesta poikkeavia aineita tai päästöjä tai jätevesipäästö ylit- tää tai uhkaa ylittää luvanmukaiset raja-arvot laiterikon tai puhdistamon ti- lapäisen toimintahäiriön takia, on toiminnanharjoittajan tehtävä siitä viipy- mättä ilmoitus Lapin ympäristökeskukselle ja Kemijärven kaupungin ympä- ristönsuojeluviranomaisille. Valvovien viranomaisten kanssa sovitaan tuol- loin, onko tarvetta suorittaa ylimääräistä näytteenottoa puhdistamolla tai vesistössä. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen ja haittojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämi- seksi vastaisuudessa.
Poikkeustilanteen aikaiset näytteet ottaa ja tarvittavat määritykset tekee velvoitetarkkailua suorittava konsultti, mutta äkillisissä tilanteissa näytteen voi ottaa myös puhdistamonhoitaja. Näytteet analysoidaan julkisen valvon- nan alaisessa vesitutkimuslaboratoriossa.
Mikäli näyte tuhoutuu kuljetuksessa tai muutoin ennen analysointia tai tu- losta pidetään epävarmana, on pääperiaatteena uusintanäytteen ottami- nen. Korvaavien tai täydentävien näytteiden ottaminen harkitaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti yhdessä tarkkailun toteuttajan, toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen kesken. Suunnitelmasta poikkeaminen on aina esitettävä tarkkailuraportissa.
T u l os t en r a p o r to i nt i
Tarkkailutulokset toimitetaan tiedoksi välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tutkimuksen tilaajalle, Ke- mijärven kaupungin ympäristöviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskuksel- le. Ympäristökeskukselle tulokset tulee toimittaa paperitulosteiden Iisäksi sähköisessä muodossa ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Tulok- sista on ilmettävä käytetyt mittaus- ja laskentamenetelmät sekä kokonai- sepävarmuus. Päästötarkkailun tuloksissa tulee olla kuormituslaskelmien lisäksi lyhyt lausunto puhdistamon toiminnasta ja tiedossa olevista poikke- uksellisista tekijöistä, jotka mahdollisesti ovat vaikuttaneet puhdistustulok- seen.
Vuosittain laaditaan yhteenvetoraportti käyttö- ja päästötarkkailusta ympä- ristöhallinnon kulloistenkin ohjeiden mukaisesti. Raportoinnissa noudate- taan julkaisussa "Yleisohjeet velvoitetarkkailusta" (Vuoristo 1992) annettuja ohjeita. Raportissa huomioidaan myös mahdollinen Lapin ympäristökes- kuksen näytteenotto puhdistamolta. Raportin jakelu on sama kuin yksittäis- ten tarkkailutulosteidenkin ja se tulee toimittaa asianosaisille tarkkailuvuot- ta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Lapin ympäristökes- kukselle toimitettavat jaksotiedot ja vuosiyhteenvetotulokset tulee toimittaa paperitulosteiden lisäksi sähköisessä muodossa ympäristökeskuksen oh- jeiden mukaisesti.
S u u n ni te lm a n m u utt a m in e n
Tämä tarkkailusuunnitelma on voimassa toistaiseksi ja sitä voidaan myö- hemmin muuttaa Kemijärven kaupungin ja Lapin ympäristökeskuksen so- pimalla tavalla.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Kaupungin jäteveden puhdistamolla riskit liittyvät sulamisaikaisiin ohituk- siin, laiterikkoihin tai muihin poikkeuksellisiin tilanteisiin (esim. myrskyjen aiheuttamat pitkäkestoiset sähkökatkot). Lisäksi verkoston piirissä tapahtu- va myrkkypäästö tms. voi pysäyttää biologisen prosessin.
Ohituksien määrää voidaan vähentää estämällä hulevesien pääseminen verkostoon. Verkoston saneeraus tullaan saattamaan loppuun vuoteen 2009 mennessä. Tällöin kaikki betoniputket on suunnitelman mukaan kor- vattu muoviputkella.
Puhdistamo-organisaatiossa on käytössä henkilökunnan varallaolojärjes- telmä, sekä puhdistamon ja verkoston hälytysjärjestelmä. Tällä voidaan ly- hentää häiriötilanteiden ajallista kestoa merkittävästi.
Riskitilanteisiin ja häiriötilanteiden kestoon on lisäksi varauduttu pitämällä tärkeimpiä laitteita ja niiden varaosia heti saatavilla.
Häiriötilanteissa vika pyritään korjaamaan viipymättä ja toimenpiteistä laa- ditaan lyhyt selostus käyttötarkkailutietoihin.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
L u p ah ak em u k se n tä yd e n n yk s e t
Hakija on täydentänyt hakemusta 28.11.2005 tulevan veden lämpötilatie- doilla ja 30.11.2005 Peuraselän jäteasemalle toimitettavan lieteen tarkkai- lua koskevilla tiedoilla.
L u p ah ak em u k se s ta t i ed o tt am i n en
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Kemijärven kaupungissa 21.1.2005–21.2.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoi- tettu sanomalehti Koillis-Lapissa 21.1.2005.
Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Kemijärven kaupungilta sekä Kemijärven kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveyden- suojeluviranomaiselta.
L a u su nn ot
1. Lapin ympäristökeskus on todennut, että Kemijärven jätevedenpuhdis- tamo on toiminut viime vuosina moitteettomasti. Vuonna 2004 otettujen kuuden näytteen lähtevän veden biologinen hapenkulutus (BOD7ATU) vaih- teli välillä 5,0 - 8,0 mg/l ja fosforipitoisuus välillä 0,17 - 0,42 mg/l. Lapin ympäristökeskuksen tietoon ei ole tullut valituksia laitoksen toiminnasta.
Puhdistamolietteet on kuljetettu Peuraselän kaatopaikalle. Kaatopaikan ympäristölupa-anomus on parhaillaan Lapin ympäristökeskuksen käsitel- tävänä. Luvassa tullaan myöntämään kaatopaikalle jatkoaikaa vuoteen 2007 saakka ja sen jälkeen määräämään kaatopaikan sulkemisesta. Kaa- topaikan ympäristölupahakemuksessa esitetään puhdistamolietteen kom- postoinnin jatkamista entisellä paikallaan kaatopaikan sulkemisen jälkeen- kin. Puhdistamon lähialue sopii huonosti kompostointiin läheiselle asutuk- selle aiheutuvan hajuhaitan vuoksi.
Lapin ympäristökeskus ei näe estettä Kemijärven kaupungin jäteveden- puhdistamon ympäristöluvan myöntämiseen hakemuksen mukaisesti.
Vesistöön johdettavan jäteveden tulee täyttää puolivuosikeskiarvona seu- raavat raja-arvot:
– BOD7ATU enintään 15 mg/l O2 ja puhdistusteho vähintään 90%
– kokonaisfosfori enintään 0,5 mg/l ja puhdistusteho vähintään 90 %.
Lupahakemuksen liitteenä oleva tarkkailusuunnitelma voidaan hyväksyä sellaisenaan lukuun ottamatta tarkkailukertoja. Vuoden 2004 analyysien perusteella puhdistamon AVL on ollut 11 844, mikä tarkoittaa sitä, että näytteitä tulee ottaa 12 kpl/vuosi. Mikäli AVL:n määritystapa muuttuu tai kuormitus muutoin muuttuu, voidaan näytteidenottomäärää myöhemmin tarkastella uudelleen.
M u i s t ut u ks e t j a m iel i pi t ee t
2. Kemijärven osakaskunta on vaatinut, että hakijalle tulee määrätä sito- va typpireduktiovelvoite, puhdistustehon tulee sekä kokonaisfosforin että BOD7:n osalta olla vähintään 95 %, jäteveden kokonaisfosforipitoisuus saa olla enintään 0,5 mg/l ja BOD7-kuormitus saa olla enintään 8 mg/l. Hakijan tulee maksaa purkuputken pysyvästä käyttöoikeudesta 5 000 euroa Kemi- järven osakaskunnalle. Hakijalle tulee määrätä 2 000 euron vuosittainen kalatalousmaksu käytettäväksi vahinkoalueen kalakantojen hoitoon. Lisäk- si hakijan tulee maksaa aikaisemman lupakauden aikana aiheutuneesta mutta korvaamatta jääneestä kalatalousvahingosta 2 000 euron vuosikor- vaukset laillisine korkoineen.
Hakemusasiakirjoista ilmenee, että vastaanottava vesistö on myös typpira- joitteinen. Ottaen huomioon, että myös Etelä-Suomen rannikkoaluetta pi- detään typpirajoitteisena ja ottaen huomioon, että Etelä-Suomen rannikko- aluetta koskevissa yhdyskuntajätevesien ympäristöluvissa jo pitkään on annettu määräykset typpireduktiovelvoitteesta, on pelkästään oikeuskäy- tännön yhtenäisyyden takia myös nyt vireillä olevassa tapauksessa annet- tava sitovat määräykset typpireduktiovelvoitteesta. Ottaen vielä huomioon, ettei direktiiviä 91/271/ETY kaikilta osin ole implementoitu, vaikka tähän varattu aika on kulunut umpeen, ja että jätevedet johdetaan alueelle, jolla on todettu rehevöitymishaittoja, on vastaanottavaa vesialuetta ja vesistöä pidettävä direktiivissä 91/271/ETY tarkoitettuna haavoittumiselle alttiina vesialueena. Koska direktiiviä ei ole implementoitu kaikilta osin, tulee em.
direktiiviä ja sen määräyksiä soveltaa suoraan ja välittömästi ja hakijalle tu- lee em. direktiivin nojalla asettaa typpireduktiovelvoite.
Hakemusasiakirjoista ilmenee, että hakija jo nyt alittaa osakaskunnan vaa- timat päästöarvot. Ottaen huomioon, ettei jätevesimäärissä arvioida tapah- tuvan muutoksia, hakijalle tulee asettaa vaaditut päästömääräykset.
Hakija on rakentanut purkuputken Kemijärven osakaskunnan alueelle ja alueen käytölle lienee myönnetty pysyvä käyttöoikeus. Tästä käyttöoikeu- desta ei kuitenkaan tiettävästi koskaan ole maksettu korvauksia vesialueen omistajalle. Korkein hallinto-oikeus on ennakkopäätöksessään 18.10.2004 t. 2590 todennut, että pysyvän käyttöoikeuden myöntämisestä aina tulee määrätä maksettavaksi korvaukset vesialueiden omistajille, ja näin on pel- kästään oikeuskäytännön yhtenäisyyden takia tehtävä myös tässä tapauk- sessa.
Jätevedet ja jätevesien rehevöittävät vaikutukset haittaavat kalastusta mm.
siten, että pyydykset likaantuvat ja limoittuvat. Rehevöityminen aiheuttaa myös muutoin haittaa kalastolle ja kalastukselle, ja tämä on todettu myös hakemuksessa. Esimerkiksi alueen saaliit ovat merkittävästi laskeneet.
Vaadimme, että tämä kalataloudellinen haitta ja vahinko kompensoidaan määräämällä vähintään 2 000 euron vuosittainen kalatalousmaksu. Toissi- jaisesti tulee maksun suuruudeltaan olla vähintään 1 000 euroa. Peruste- lemme vaatimustamme sillä, että Veitsiluoto Oy:lle Pohjois-Suomen vesioi- keuden päätöksellä nro 50/94/1 on määrätty noin 3 000 euron kalatalous- maksu. Nyt vireillä olevan asian hakemusasiakirjoista ilmenee, että Kemi- järven Sellu Oy:n typpikuormitus on noin kolminkertainen Kemijärven kau- pungin typpikuormitukseen verrattuna. Ottaen huomioon, että vastaanotta- va vesistö myös on typpirajoitteinen, tulee em. perusteella ja oikeuskäy- tännön yhtenäisyyden takia myös Kemijärven kaupungille asetettavan ka- latalousmaksun olla suuruudeltaan vähintään 1 000 euroa. Vaikka kalata- loudellisen haitan aiheutuminen on ilmeistä, ei hakija aikaisemman lupa- kauden aikana suorittanut minkäänlaisia korvauksia tai kompensaatiota.
Tämän johdosta tulee aikaisemman lupakauden aikana aiheutunut vahinko korvata laillisine korkoineen tämän prosessin yhteydessä.
3. AA (Ojalahti RN:o 122:7 Halosenrannan kylä) on muistuttanut, että vaikka jätevedenpuhdistamo on päässyt hyviin tuloksiin biologisen hapen- kulutuksen ja fosforin osalta ja poistumat näyttävät prosenttimäärinä kau- niilta, veden kuormitus vastaa BOD7:n osalta 230 hengen puhdistamatto- mia jätevesiä ja kokonaisfosforin osalta 175 hengen puhdistamattomia jä- tevesiä.
Muistuttaja huomauttaa lisäksi, että tiedoksiantokuulutuksessa ei mainita mitään Iaitoksen puhdistustehosta typen osalta. Lupahakemuksesta ilme-
nee, että veden kuormitus on kasvanut kokonaistypen osalta vuodesta 1997 Iähtien. Ammoniumtypen poistoteho on vain 21 - 58 %. Vesistöön johdettu kuormitus vastaa kokonaistypen osalta 5 227 hengen puhdista- mattomia jätevesiä. Koko laajan kaupungin asukasluku oli 31.12.2004 9 759 asukasta. Nitrifikaation tehottomuus merkitsee valtavaa lannoite- kuormitusta jatkuvalla syötöllä Kemijärveen. Leväkasvusto lisääntyy, ja happea kuluttavien bakteerien määrä lisääntyy. Eipä ihme, että rannat re- hevöityvät, vesi samenee ja verkot ja katiskat limoittuvat hetkessä. Kemi- järvi järvenä, vesikasvien ja kalojen eloyhteisönä, samoin kuin Kemijärven rantojen asukkaat, ovat jo kovilla valtavan säännöstelyn johdosta, kun ve- denpintaa nostetaan ja lasketaan vuoden kierrossa seitsemän metriä.
Varsinkin talvella, kun vesi on vähänä ja luonnollinen hapettuminen estynyt ja virtaama pieni, suuri typpikuormitus aiheuttaa biologisen katastrofin vaa- ran.
Rantakiinteistöjen arvo laskee ilman muuta, jos vesi on samea, haiseva lä- täkkö ja rannat rehevöityneet likavesien järveen laskemisen johdosta. Koti- tarvekalastus ja virkistyskalastus menettävät merkityksensä ja vähenevät, vaikka haju- ja makuhaitat olisivatkin mielikuvatasolla, kuten lupahakemuk- sessa tähdennetään. Kenen tekee mieli syödä likavesissä kasvaneita kalo- ja! Onhan eräiden kalalajien kohdalla myös syöntirajoitussuosituksia.
Saastuttamisluvan perusteluna ei mielestämme voi olla se, että joku muu saastuttaa vielä enemmän.
Ympäristölupaviraston on vaadittava kaikkia veden kuormittajia pienentä- mään päästöjään kaikilta osin. Nykyajan tietämystä ja teknologiaa hyväksi käyttäen se on kyllä mahdollista.
Kemijärven Sellu Oy:n prosessia on uudistettu ympäristöystävällisempään suuntaan. Se on tehtaan toiminalle elintärkeä imagokysymys. Toivottavasti uudistuksen tulokset alkavat vähitellen tuntua myös vesistössä.
Kemijärven kaupungin päättäjien tulisi ymmärtää kauniin järven- sä/järvemme matkailullinen ja myös paikallinen arvo ja kaikin käytettävissä olevin keinoin yrittää puhdistaa ja parantaa järven tilaa.
Säästäminen jätevedenpuhdistuksen kehittämisessä olisi hyvin lyhytnä- köistä.
Kemijärven kaupungin jätevedenpuhdistamon prosessia on kehitettävä si- ten, että myös typpikuormitus saadaan merkittävästi pienemmäksi kuin ny- kyisin.
4. BB omasta ja CC:n (Petterilä RN:o 61:10, Ojaranta RN:o 122:2 ja Hietaranta RN:o 61:4, Halosenrannan kylä) puolesta on toimittanut sa- mansisältöisen muistutuksen kuin muistutus nro 3.
5. DD ja EE ovat kiinteistön Ojalahti RN:o 122:7 asukkaina toimittaneet samansisältöisen muistutuksen kuin muistutus nro 3.
6. FF (Kankaanmutka RN:o 122:4, Halosenrannan kylä) on toimittanut asiallisesti samansisältöisen muistutuksen kuin muistutus nro 3.
7. GG ja HHovat kiinteistön Kankaanmutka RN:o 122:4 asukkaina toimit- taneet samansisältöisen muistutuksen kuin muistutus nro 3.
8. II ja JJ (Ojaniemi RN:o 122:8, Halosenrannan kylä) ovat toimittaneet samansisältöisen muistutuksen kuin muistutus nro 3.
H a k i ja n ku u l em in en ja va s tin e
Ympäristölupavirasto on varannut Kemijärven kaupungille tilaisuuden vas- tineen antamiseen asiakohdassa mainitun hakemuksen johdosta annettui- hin muistutuksiin. 18.4.2005 saapuneessa vastineessaan Kemijärven kau- punki toteaa seuraavaa:
Kemijärven osakaskunta
Osakaskunta on esittänyt vaatimuksen typpireduktiovelvoitteen asettami- sesta. Hakijan käsityksen mukaan vaatimus on perusteeton. Kemijärven vesistövaikutuksia on tutkittu Iaajasti koko Kemijärven jätevedenpuhdista- mon toiminnan ajan. Missään vaiheessa ei ole voitu todeta Kemijärven jä- tevedenpuhdistamolta johdettavien jätevesien typpikuormituksen aiheutta- neen purkuvesistössä sellaisia vaikutuksia, jotka olisivat heikentäneet pur- kuvesistön tilaa. Etelä-Suomen rannikkoalueella olosuhteet ovat totaalises- ti erilaiset, eikä siellä omaksuttua Iupakäytäntöä voida sellaisenaan ottaa perusteeksi nyt puheena olevassa lupa-asiassa. Vaatimukset typpiredukti- on asettamiselle tulee perustua todettuihin vesistövaikutuksiin ko. purku- vesistössä.
Osakaskunnan vaatimukset lupaehtojen muuttamisesta (kokonaisfosfori ja BOD7) eivät perustu mihinkään ja on perusteettomina hylättävä. Tältä osin hakija viittaa nykyisen luvan lupaehtoon 2, jossa todetaan että "puhdista- moa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavute- taan mahdollisimman hyvä puhdistustulos." Näin hakija on toiminutkin ja saavuttanut usein nykyisiä lupaehtoja parempia puhdistustuloksia.
Purkuputki on rakennettu jätevedenpuhdistamolle myönnetyn alkuperäisen Iuvan (Pohjois-Suomen vesioikeus 18.1.1974) mukaisesti. Purkuputki on järven pohjaan upotettu putki, josta ei hakijan mielestä voi aiheuta min- käänlaista korvattavaa haittaa. Hakija pitää osakaskunnan korvausvaati- musta näiltä osin perusteettomana.
Jätevedenpuhdistamolta johdettavien jätevesien osalta ei ole voitu osoittaa aiheutuneen kalataloudellista haittaa. Kemijärven kalataloudelliseen tilaan on eniten vaikuttanut Kemijärven säännöstely, kuten hakija on hakemuk- sessaan todennut.
Kemijärven Sellu Oy:n jätevesien kokonaiskuormitus on huomattavasti suurempi verrattuna Kemijärven kaupungin jätevedenpuhdistamon koko- naiskuormitukseen. Osakaskunnan vertailu tältä osin on virheellinen.
AA, GG ja HH, FF, II ja JJ, DD ja BB ovat toimittaneet täysin samansisäl- töiset muistutukset, joissa vaaditaan typpikuormituksen pienentämistä. Täl- tä osin viitataan edellä esitettyyn. Hakija pitää vaatimusta perusteettoma- na.
Lapin ympäristökeskus
Hakijan mielestä puhdistamon nykyinen toiminta ja vesistötarkkailun tulok- set eivät tue vaatimusta nykyisten puhdistustehojen kiristämiselle. Nykyiset puhdistusvaatimukset täydennettynä nykyisen luvan Iupaehdolla 2. (vrt.
edellä) ovat hakijan mielestä riittäviä.
Mikäli kuitenkin puhdistusvaatimuksia kiristetään, tulisi ne määrätä vuosi- keskiarvoina.
N e u v ot t elu
Hakijan kanssa on pidetty neuvottelu 28.11.2005 laitoksella. Neuvottelu- pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.
MERKINTÄ
Ympäristölupavirastolla on ollut asiaa ratkaistessaan esillä vesioikeuden 18.1.1974 antama päätös nro 5/74/I, joka koskee lupaa Kemijärven kau- pungin asemakaava-alueen ja Kallaanvaaran kaava-alueen jätevesien joh- tamiseksi Kemijokeen.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
KÄSITTELYRATKAISU
2. Kemijärven osakaskunnan vaatimus purkuputken käyttöä koskevan kor- vauksen määräämisestä jätetään jo lainvoimaisesti ratkaistuna tutkimatta.
3. AA:n, 4. BB:n ja CC:n, 5. DD:n ja EE:n, 6. FF:n, 7. GG:n ja HH:n sekä 8.
II:n ja JJ:n vaatimus kaikkien veden kuormittajien velvoittamisesta pienen- tämään päästöjä jätetään tähän asiaan kuulumattomana tutkimatta.
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Kemijärven kaupungille ympäristöluvan jä- tevedenpuhdistamon toimintaan ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen Kemijärveen Kemijärven kaupungissa. Luvan saajan on noudatettava lu- pamääräyksiä.
Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön koh- distuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.
LUPAMÄÄRÄYKSET
M ä ä r ä yk s e t pi la a ntu m i se n eh k äi s em is e ks i
P ä ä s tö t pi n t av es i in
1. Jätevedet on puhdistettava hakemuksen mukaisessa biologis- kemiallisessa puhdistamossa. Puhdistamoon saadaan tehdä Lapin ympä- ristökeskuksen hyväksymällä tavalla sellaisia muutoksia, jotka eivät hei- kennä puhdistustulosta.
Jätevedet saa johtaa aiemmin rakennetussa noin 700 m:n pituisessa pur- kuputkessa Kemijärveen. Purkuputken paikan on oltava merkitty rannalle asetetulla taululla, jossa on oltava myös merkintä putken pään etäisyydes- tä rannasta. Talvisin on putken pään kohta viitoitettava heikon jään aiheut- taman vaaran välttämiseksi.
2. Jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava niin, että päästään seuraaviin puhdistustehoihin ja vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuu- det eivät ylitä seuraavia raja-arvoja:
– BOD7ATU enintään 15 mg/l O2 ja puhdistusteho vähintään 90 % sekä – kokonaisfosfori enintään 0,7 mg/l P ja puhdistusteho vähintään 90 %.
Tulokset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvoina laskettuna mahdolliset ohi- juoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien.
Laitoksen käytössä ja hoidossa on pyrittävä mahdollisimman tehokkaa- seen typen poistoon.
Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelyte- hon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksillä nro 365/1994 ja 757/1998 määritellyt vähimmäisvaatimukset sillä tavoin tarkkailtuna, kuin valtioneuvoston päätöksessä nro 365/1994 edellytetään.
3. Sade-, kuivatus- ja vuotovesien pääsy viemäriverkostoon on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi.
4. Luvan saajan on oltava selvillä yleiseen viemärilaitokseen johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden tavanomaisesta yhdyskuntajätevesistä poik- keavien jätevesien sekä sakokaivolietteiden määrästä, laadusta ja esikäsit- telystä. Tiedot on tarvittaessa toimitettava Lapin ympäristökeskukselle.
Luvan saajan on huolehdittava siitä, että viemärilaitokseen johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä poikkeavien jätevesien sekä sakokaivolietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukai- sen esikäsittelyn ja muiden toimenpiteiden avulla.
P ä ä s tö t i lm a a n
5. Jäteveden ja lietteen käsittely on hoidettava niin, että haju- ja pölypääs- töt ovat mahdollisimman vähäiset.
M e l u
6. Jäteveden ja lietteen käsittely sekä puhdistamoalueella tapahtuva lii- kenne on hoidettava välttäen tarpeetonta melua.
J ä t te i de n k ä si t t el y j a h yö d yn t ä m i ne n
7. Puhdistamotoimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdolli- simman vähän. Jätehuolto ja jätteiden kuljetus on järjestettävä kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja lisäksi seuraavasti:
Puhdistusprosessin kiinteät jätteet eli lähinnä välppäys- ja hiekanerotus- sakka on kuljetettava jäteasemalle siten, ettei jätteistä aiheudu haju- tai hygieniahaittaa.
Puhdistamotoiminnassa muodostuva liete on kuljetettava kompostoitavaksi jäteasemalle, jolla on lietteen käsittelyyn tarvittava ympäristölupa.
V a r a s to int i
8. Puhdistamoprosessissa käytettävät kemikaalit on varastoitava asianmu- kaisesti siten, ettei varastoinnista aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten ter- veydelle ja ympäristölle.
H ä i r i öt il an t e et ja mu u t p o ik ke u k se ll i se t ti la n tee t
9. Viemäriverkoston pumppaamot on varustettava häiriöistä ilmoittavilla hä- lytyslaitteilla vuoden 2010 loppuun mennessä.
10. Puhdistamon toiminnan ympäristön tilaa vaarantavista tai uhkaavista häiriöistä on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Kemijär- ven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja, mikäli häiriöstä saattaa olla vaaraa terveydelle, myös Kemijärven kaupungin terveydensuojeluvi- ranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu liitteessä 2 esitetyllä tavalla.
11. Poikkeustilanteiden varalta on oltava toimintasuunnitelma ja toiminta- valmius.
T a r k ka il u- j a r ap o rt o i nt i mä ärä ys
12. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituk- sesta ja sen vaikutuksista ympäristöön ja järjestettävä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu sekä raportointi tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.
