POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS

POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS

PL 69, 80101 JOENSUU Annettu julkipanon jälkeen

Puh. 020 690 168

29.8.2008

Dnro PKA-2008-Y-131 (111)

ASIA

Ympäristölupa, joka koskee voimalaitosta. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelu- lain 101 §:n mukaiseen hakemukseen päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huo- limatta.

LUVAN HAKIJA

Vapo Oy PL 22

40101 Jyväskylä

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Vapo Oy:n Kevätniemen voimalaitos sijaitsee Lieksan kaupungissa Kevätniemen teolli- suusalueella osoitteessa Kevätniemi, 81700 Lieksa. Kiinteistön rekisteritunnukset ovat 79:6 ja 35:3.

KIINTEISTÖN HALTIJA

Vapo Oy omistaa voimalaitoksen rakennukset ja laitteet. Voimalaitoksen alue (2 ha) on vuokrattu Vapo Timber Oy:ltä.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuoje- luasetuksen 1 §:n kohtien 3 b (öljyä, puuta, turvetta tai muuta poltettavaa ainetta käyttä- vä voimalaitos, kattilalaitos tai muu laitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 mega- wattia) ja 5 a (polttonesteiden varasto tai vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan säilyttää tällaisia kemikaaleja vähintään 100 m³) perusteella.

Ympäristönsuojelulain 28 § 3 momentti (luvan saaneen toiminnan olennaiseen muutta- miseen on oltava lupa). Ympäristönsuojelulain 58 § 1 momentti (toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta, olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet).

2 Ympäristönsuojelulain 86/2000 14 luvun 101 §:n mukaisesti pyydetään lupapäätökses- sä määrättävän mahdollisuudesta aloittaa hakemuksessa esitetyn uuden arinakattilan käyttö vakuuksia vastaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee luvan ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 mo- mentin kohdan 3 perusteella.

Hakijan toimintoihin kuuluvan polttonesteiden varastoinnin ympäristöluvan käsittelee ympäristönsuojeluasetuksen 7 § 5 kohdan mukaan kunnan ympäristöviranomainen. Kui- tenkin ympäristönsuojelulain 31 §:n 4 momentin perusteella alueellinen ympäristökes- kus ratkaisee 35 §:n 4 momentissa tarkoitettujen, samalla toiminta-alueella sijaitsevien ja toisiinsa teknisessä ja toiminnallisessa yhteydessä olevien toimintojen ympäristölu- van, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen toimival- taan.

ASIAN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET

Hakemus on saapunut ympäristökeskukseen 26.5.2008.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS Voimassa olevat luvat ja sopimukset

Ympäristölupa, joka koskee voimalaitosta, 28.12.2006 Dnro PKA-2004-Y-211 (111).

Kaavoitus

Laitosalue on merkitty asemakaavassa teollisuusalueeksi.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tehdasalue

Kevätniemen teollisuusalue, jolla voimalaitos sijaitsee Vapo Timber Oy:n sahan sekä Anaika Components Ltd Oy:n liimapuutehtaan ohella, sijaitsee noin kilometrin päässä Lieksan kaupungin keskustasta. Voimalaitoksen tontti (2 ha) on vuokrattu Vapo Timber Oy:ltä. Alue rajoittuu lännessä ja etelässä Pieliseen. Pohjoisessa ja idässä laitoksella ei ole naapureita noin 400 metrin säteellä. Lähin asuinrakennus on Vapo Oy:n rivitalo noin 500 metrin päässä laitoksesta.

YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU

Laitoksen ympäristön tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia nykyisen ympäris- töluvan myöntämisen jälkeen.

Laitos ei sijaitse pohjaveden muodostumis- tai varsinaisella pohjavesialueella.

3 Laitoksen toiminnalla ei nähdä olevan vaikutuksia luonnonsuojeluarvoihin, koska alu- een läheisyydessä tai vaikutusalueella ei sijaitse Natura-alueita tai muita luonnonsuoje- lukohteita.

LAITOKSEN TOIMINTA Nykytilanne

Voimalaitos tuottaa kaukolämpöä Lieksan kaupungille, kuivauslämpöä Vapo Timber Oy:lle sekä sähköä. Laitoksen pääasiallinen kattila on polttoaineteholtaan 34 megawatin (MW) kiinteää polttoainetta polttava (KPA) höyrykattila, jonka polttoaineina käytetään turvetta, kuorta ja sahanpurua sekä käynnistyspolttoaineena kevyttä polttoöljyä. Lisäksi kattilassa voidaan polttaa seospolttona viljeltyjä polttoaineita kuten ruokohelpeä sekä kokopuuhaketta ja jätteenpolttoasetuksen piiriin kuulumattomia paperi- ja puuperäisiä kierrätyspolttoaineita. KPA-leijukattilan tulistettu höyry ajetaan turbiiniin, jolla tuote- taan sähköä ja kaukolämpöä. Kattilalla tuotetun lämmön vuotuinen tuotanto on noin 140 GWh ja sähkön noin 42 GWh (brutto). Kattilaa käytetään noin 8 000 tuntia vuodessa ja siinä poltetaan vuosittain keskimäärin 400 TJ (noin 35 000 t) jyrsinturvetta sekä 420 TJ (noin 51 000 t) kuorta ja purua. Kevyttä polttoöljyä käytetään laitoksen käynnistykseen alle 50 TJ vuodessa. Savukaasut puhdistetaan kaksikammioisella sähkösuodattimella ja johdetaan omaan savupiippuunsa (50 m). Polttamisessa syntyvä tuhka kerätään ja toimi- tetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön tai toissijaisesti kaatopaikalle, mikäli hyötykäyttö- kohdetta ei löydetä.

Voimalaitoksella on lisäksi kolme raskaspolttoöljykattilaa (POR), vanhemmat 4,5 ja 8 MW kattilat sekä vuonna 2005 hankittu 8 MW kattila. POR-kattiloita käytetään lähinnä vara- ja huippukattiloina. Niiden yhteistuotanto on enimmillään noin 4 GWh/a ja ras- kaan polttoaineen kulutus noin 400 t/a. Vanhojen öljykattiloiden savukaasut johdetaan puhdistamattomina omiin 16 metrin piippuihinsa. Uusimman öljykattilan savukaasut puhdistetaan multisyklonilla ja johdetaan sen jälkeen 30 metriseen savupiippuun.

Polttoaineista kevyt polttoöljy varastoidaan 20 m³ säiliössä ja raskas polttoöljy varastoi- daan kahdessa eri (200 m³ ja 100 m³) säiliössä.

Voimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua ympäristöön. Poikkeustilan- teissa kovaa melua voi aiheutua varoventtiilien ulospuhalluksista. Merkittävimmät pääs- töt ovat KPA-leijukattilan rikkidioksidipäästöt, typenoksidipäästöt sekä hiukkaset.

KPA-leijukattilan ja uuden KPA-arinakattilan savukaasujen hiukkaspäästöt puhdiste- taan.

Suunniteltu toiminnan muutos

Aiemman ympäristöluvan mukaisesti laitokselle oli suunniteltu hankittavaksi 14 MW arinakattila, jonka pääasiallisena polttoaineena olisivat olleet puun kuori ja muut sahan sivutuotteet. Kyseisen kattilan savukaasut olisi puhdistettu sähkösuotimella ja johdettu sen jälkeen omaan 50 metrin pituiseen savupiippuunsa. Suunnitelmaa on hakemuksen mukaan kuitenkin muutettu siten, että hankittava arinakattila olisi nimellisteholtaan 5 MW (polttoaineteho 5,9 MW, keskimääräinen hyötysuhde 85 %). Tämän vuonna 2009 käyttöönotettavan kattilan pääasiallisina polttoaineina olisivat puun kuori ja muut sahan sivutuotteet. Lisäksi kattilassa olisi mahdollista polttaa palaturvetta, viljeltyjä polttoai- neita (ruokohelpi ja kokopuuhake) sekä jätteenpolttoasetuksen ulkopuolisia puu- ja pa- peripohjaisia kierrätyspolttoaineita. Sahan sivutuotteiden ja palaturpeen määrät vaihteli-

4 sivat välillä 0–100 % polttoaineista. Uuden arinakattilan arvioitu käyttöaika on 2 000–

3 000 tuntia vuodessa ja sillä tuotettaisiin energiaa keskimäärin 15 GWh/a.

Uuden arinakattilan tekniikka tulee vastaamaan hakemuksessa esitettyä parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa. Polttoainetta ei kuivata ennen sen syöttämistä arinaan. Kattilan sa- vukaasut tullaan puhdistamaan multisyklonilla ja johtamaan omaan noin 30 metriseen savupiippuunsa. Arinakattilan savukaasut puhdistetaan siten, että voidaan saavuttaa riit- tävä puhdistustehokkuus hiukkasille.

Kattila nuohotaan vesinuohouksella tarvittaessa (vähintään kerran vuorokaudessa).

Nuohouksessa käytettävä vesi päätyy märkätuhkan joukkoon. Kattilan tehonsäätö ja pa- lamisilman säätö tapahtuvat automaattisesti.

Polttoaineet

Laitoksella on käytetty polttoaineita vuosina 2004–2007 seuraavasti:

Polttoaineet (TJ) 2004 2005 2006 2007 Raskas polttoöljy 32 48 111 52 Jyrsinturve 306 288 392 525 Kuori ja puutähdehake 381 356 108 151

Uuden arinakattilan pääpolttoaineiden kulutukseksi ennakoidaan 8 500 tonnia (36 720 GJ) palaturvetta ja 8 500 tonnia (19 890 GJ) kuorta vuodessa.

Vedenhankinta ja -käyttö

Laitos on liitetty kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Prosessivesiä otetaan kunnan verkosta vuosittain noin 7 200 m³.

Laitoksen jäähdytysvesi (noin 1 700 000 m³ vuodessa) otetaan Pielisestä ja johdetaan mekaanisen suodattimen kautta voimalaitokselle. Sama vesimäärä palautetaan lämmen- neenä takaisin järveen. Suunnitellusta uudesta 5 MW arinakattilasta ei tule jäähdytysve- siä.

Laitoksen toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta Pielisen vedenlaatuun tai jäätilan- teeseen. Vedenottoon ei ole edellytetty hankittavaksi lupaa. Vapo Oy omistaa Vapo Timber Oy:n, joka puolestaan on vesialueen omistaja.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Alkuperäisen suunnitelman ja voimassa olevassa ympäristöluvassa olleen 14 MW kiin- teän polttoaineen kattilan savukaasujen hiukkaset oli tarkoitus puhdistaa sähkösuotimel- la. Muutetun suunnitelman mukaan 5 MW:n arinakattilan hiukkaspäästöt tullaan puhdis- tamaan multisyklonilla siten, että voidaan saavuttaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen päästötaso. Julkaisun ”Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5–50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa” (SYKE, 2003) mukaan arinakattiloiden hiukkaspäästöjen BAT:n mukaisena vähentämistekniikkana pidetään kokoluokassa 1–10 MW syklonia tai multisyklonia ja kokoluokassa 3–50 MW sähkösuodatinta tai kuitusuodatinta. Edelleen BAT:n mukaiset hiukkaspäästötasot uusille puuta ja turvetta polttaville kattiloille ovat

5 seuraavat: 5–10 MW kattilat 50–100 mg/MJ; 10–50 MW kattilat 20–50 mg/MJ. Suun- nitellun kattilan ominaishiukkaspäästöiksi ilmoitetaan hakemuksessa 100 mg/MJ.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteiden mukaisesti kaikki uudet kiinteän poltto- aineen arinakattilat varustetaan nykyään palamisilman vaiheistuksella NOx-päästöjen vähentämiseksi. Rikkidioksidipäästöjä voidaan parhaiten vähentää 5–50 MW:n koko- luokan laitoksissa vaikuttamalla käytetyn polttoaineen rikkipitoisuuteen. Jyrsinturpeen rikkipitoisuus on keskimäärin noin 0,3–0,6 %. Kevätniemen voimalaitoksen rikkidiok- sidipäästöt saattavat tulevaisuudessa ylittää BAT-tason, koska Itä-Suomen alueelta saa- tavan jyrsinturpeen rikkipitoisuus on keskimääräistä korkeampi. Öljy on vaihtoehtoinen polttoaine, mutta sen poltto ei hakemuksen mukaan olisi liiketaloudellisesti kannattavaa.

Puun osuuden lisääminen ei myöskään ole kannattavasti mahdollista. Hakemuksessa tuodaan esille, että BAT-arvoja sovellettaessa on huomioitava päästöjen alueelliset vai- kutukset; Pohjois-Karjala ja etenkin Lieksan ympäristö on harvaan asuttua seutua eikä alueella ole juurikaan muuta teollisuutta.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan

Laitoksen päästöt ilmaan koostuvat pääosin pääkattilan (34 MW KPA) päästöistä. Seu- raavassa taulukossa on esitetty laitoksen toiminnasta vuosina 2004–2007 aiheutuneet ilmapäästöt (tiedot osittain ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä) sekä teoreettiset päästötuuden kattilan käyttöönoton jälkeen:

Vuodet 2004–2007 Päästöt tonneina

minimi maksimi

Uuden kattilan käyttöönoton jälkeen Hiukkaset (t) 2,0 9,0 8,4

Rikkidioksidi (t) 80 172 184 Typen oksidit NO2:na (t) 49 81 91 Hiilidioksidi, FOSS (t) 27 230 55 138 34 580 Hiilidioksidi, BIO (t) 16 288 37 069 59 880

Edellisestä lupahakemuksesta poiketen 34 MW:n arinakattilan vuosipäästöiksi ilmoite- taan hakemuksessa 180 rikkidioksidia ja 120 tonnia typen oksideita vuodessa (aiemmin 130 t SO2 ja 80 t NO2/a).

Vuonna 2007 tehdyissä nykyisten kattiloiden päästömittausten tulosten mukaan hiuk- kasten, typen oksidien ja rikkidioksidin päästöt ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella tasolla (Suomen ympäristö 649: Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5–50 MW:n polttolaitoksissa).

1) öljykattilat: 8 MW POR^(* (vuonna 2005 hankittu), ja vanhemmat 8 MW ja 4,5 MW kattilat. Mittaukset yhdellä tehoalueella, pitoisuudet redusoituna 3 % O2.

8 MW POR^(* 8 MW POR 4,5 MW POR

CO-pitoisuus mg/m³n 20 < 10 82

CO-päästö mg/MJ 6 < 3 24

Pölypitoisuus mg/m³n 78 56 144

Pölyn ominaispäästö mg/MJ 23 17 42

SO2-pitoisuus mg/m³n 1 270 1 265 1 243 SO2-ominaispäästö mg/MJ 365 363 357

NOx-pitoisuus NO2:na mg/m³n 726 651 669 NOx-ominaispäästö NO2:na mg/MJ 209 187 192

6

2) 34 MW:n kiinteän polttoaineen kattila. Mittaukset kahdella tehoalueella, Pitoisuudet redusoituna 3 % O2.

Tehoalue (keskimääräiset tulokset) 1 2

Tuorehöyryn virtaus kg/s 61 9,9

CO-pitoisuus mg/m³n < 54 < 143

CO-päästö mg/MJ < 20 < 56

Pölypitoisuus mg/m³n 4 20

Pölyn ominaispäästö mg/MJ 1,4 8

SO2-pitoisuus mg/m³n 63 497

SO2-ominaispäästö mg/MJ 25 193

NOx-pitoisuus NO2:na mg/m³n 264 97 NOx-ominaispäästö NO2:na mg/MJ 103 154

Muutetun suunnitelman mukaisen 5 MW arinakattilan ominaispäästöt ja suurimmat tun- tipäästöt ovat seuraavat:

Päästö Vuosipäästö t/a

Suurin tunti- päästö kg/h

Ominaispäästö mg/MJ

Hiukkaset 5,7 1,9 100

Rikkidioksidi 12 3,7 300

Typen oksidit (NO2) 10 3,4 150 (puu) 200 (turve) Hiilidioksidi

FOSS BIO

3 750 2 180

1 250 730

102 000 109 600

Päästöt viemäriin, vesistöön, maaperään tai pohjaveteen

Laitoksen jätevedet johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon, öljyvaaralliset ve- det viemäröidään öljynerotuskaivon kautta. Osa puhtaista prosessivesistä johdetaan Pie- liseen. Laitoksen jäähdytysvesi otetaan Pielisestä ja palautetaan noin 10–15ºC lämmen- neenä takaisin. Alueen pintavedet johdetaan erotusaltaan kautta järveen. Laitoksen toi- minnalla ei arvioida olevan vaikutusta Pielisen vedenlaatuun tai jäätilanteeseen. Laitok- sen normaali toiminta ei vaikuta maaperään tai pohjaveteen.

Uuden kattilan käyttöönoton ei ilmoiteta lisäävän päästöjä viemäriin tai vesistöön tai vaikuttavan maaperään ja pohjaveteen.

Melu ja tärinä

Laitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua ympäristöön. Hakemuksessa esite- tyn arvion mukaan toiminnasta aiheutuvat melutasot eivät kasva verrattuna aiemmassa luvassa arvioituihin. Kiinteän polttoaineen kattiloiden käyntimelua rajoitetaan äänen- vaimentimin ja rakenteellisin keinoin. Hakija ei näe tarpeelliseksi tehdä erillisiä melu- mittauksia.

7 Jätteet ja jätehuolto

Voimalaitostoiminnassa syntyvä lentotuhkan määräksi arvioidaan hakemuksessa 1 400 tonnia vuodessa, kun sen määräksi aiemmassa luvassa ilmoitettiin 1 000 tonnia vuodes- sa. Lentotuhka kerätään kontteihin ja toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön ja toissi- jaisesti kaatopaikalle. Lentotuhkasta otetaan vuosittain kokoomanäyte. Pohjahiekkaa syntyy noin 20 m³/kk, mikä vastaa noin 360 t/a. Pohjahiekka toimitetaan hyötykäyttöön.

Uudessa arinakattilassa syntyvä märkätuhka kerätään talteen ja toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön ja toissijaisesti kaatopaikalle. On myös mahdollista, että se voitaisiin polttaa uudelleen leijukattilassa, mikäli siinä on riittävästi palamatonta materiaalia.

Märkätuhkan määrä on huomattavasti KPA-leijukattilassa syntyviä tuhkamääriä pie- nempi, arviolta 120 tonnia vuodessa.

Laitoksella syntyy lisäksi voimalaitokselle ominaisia ongelmajätteitä, mutta niiden mää- rän ei ilmoiteta muuttuvan aiempaan verrattuna. Voiteluöljyjäte (alle 1 m³/a) on poltettu muuhun polttoaineeseen sekoitettuna. Öljykattiloissa syntyy öljytuhkaa lähinnä kattiloi- den erillispuhdistusten yhteydessä ja määrä on alle 100 kiloa vuodessa. Öljytuhka toimi- tetaan ongelmajätteeksi. Muut ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle.

TOIMINNAN VAIKUTUS ILMAN LAATUUN, YLEISEEN VIIHTYISYYTEEN JA IH- MISTEN TERVEYTEEN

Uuden arinakattilan päästöjen vaikutusta alueen ilman laatuun on arvioitu laskennalli- sesti (Savupiipun korkeustarkastelu, Ramboll Analytics Oy 3.3.2008, 89101400). Las- kelmien perusteella laitoksen aiheuttama hiukkasten ja typen oksidien (NO₂) pitoisuus- maksimi esiintyy 30 metrin piipun korkeudella 260–290 metrin etäisyydellä savupiipus- ta ja 40 metrin piipulla 300–340 metrin etäisyydellä savupiipun juuresta. Korkein katti- lan aiheuttama hiukkasten tuntipitoisuus voimalaitoksen ympäristössä on 30 metrin pii- pulla 16 µg/m³ ja 40 metrin piipulla 11 µg/m³. Vastaavasti typenoksidien korkeimmat tuntipitoisuudet ovat 30 metrin piipulla 59 µg/m³ ja 40 metrin piipulla 40 µg/m³. Las- kelmien perusteella ja menetelmälliset epävarmuudet huomioiden suunniteltu 5 MW:n laitos ei aiheuta ohje- tai raja-arvoja ylittäviä pitoisuuksia laitoksen ympäristössä.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Uuden arinakattilan tarkkailu tapahtuu mittaamalla jatkuvasti tulipesän lämpötilaa sekä savukaasujen lämpötilaa, palamattomia aineita (häkä ja hiilivedyt), jäännöshappea, tum- muutta ja nokikuvaa. Lisäksi savukaasujen hiilidioksidia seurataan ainetaseen avulla.

Kattila tullaan liittämään 34 MW:n kiinteän polttoaineen kattilan automaatioseurantaan.

Polttoaineen kulutusta seurataan taseen avulla.

Muilta osin laitoksen käyttötarkkailu hoidetaan voimassaolevan luvan mukaisesti.

Päästö- ja vaikutustarkkailu

Uuden arinakattilan hiukkas-, rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöjä seurataan viiden vuoden välein tehtävin mittauksin. Ensimmäinen mittaus tehdään kattilan käyttöönoton jälkeen ja sen jälkeen mittaukset uusitaan viiden vuoden välein. Lisäksi taseiden avulla

8 arvioidaan elohopean, kadmiumin, lyijyn, arseenin, kromin, nikkelin, vanadiinin, sin- kin ja kuparin päästöjä.

Muilta osin laitoksen päästöjä ja toiminnan vaikutuksia tarkkaillaan voimassaolevan lu- van mukaisesti.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Uuden arinakattilan tai sen puhdistinlaitteen häiriö- ja poikkeustilanteissa kattilan tuo- tanto pysäytetään ja vika korjataan. Muutoin laitoksella toimitaan aiemman luvan mu- kaisesti. Voimalaitoksella on tunnistettu ympäristövaikutukset ja -riskit ja laadittu ym- päristövaikutusten vähentämistä koskeva suunnitelma vuonna 2002.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu ja se on ollut asiakirjaliitteineen yleisesti nähtävänä Liek- san kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa kuulutusaikana 1.7.–6.8.2008. Lisäksi ha- kemuksesta on kuulutettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustau- lulla. Lupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 2.7.2008.

Hakemuksesta on lähetetty erillisellä kirjeellä tieto laitoksen naapureille.

Neuvottelut ja tarkastukset

Lupahakemuksesta neuvoteltiin 25.8.2008.

Lausunnot

Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Lieksan kaupunginhallitukselta ja Lieksan rakennus- ja ympäristölautakunnalta 27.6.2008 lähetetyillä kirjeillä.

Lieksan rakennus- ja ympäristölautakunta antoi hakemuksesta 11.8.2008 seuraavan lau- sunnon: Hakemuksessa on esitetty ympäristöluvan muutos siten, että uusi 5 MW arinakattila korvaa voimassa olevassa ympäristöluvassa mainitun 14 MW kiinteän polt- toaineen kattilan. Tämä ei tuo kunnan ympäristönsuojelunviranomaisen näkemyksen mukaan olennaisesti muutoksia voimalaitoksen ympäristövaikutuksiin eikä 28.12.2006 myönnettyyn ympäristölupaan.

Uuden arinakattilan toiminnassa ja ilmapäästöjen hallinnassa on noudatettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakemuksessa esitettyjä päästötietoja tulee päivittää käyt- töönottomittausten jälkeen. Tiedot laitoksen päästömittausten tuloksista tulee toimittaa Lieksan kaupungin ympäristönsuojelun viranomaiselle vuosiraportin yhteydessä.

Ilmanlaadun seurantaa on järkevää toteuttaa yhteistarkkailuna, kuten tähänkin asti on tehty. Ympäristöön sekä kaupungin vesihuoltolaitokseen vaikuttavista poikkeus- ja häi- riötilanteista on ilmoitettava välittömästi ympäristökeskuksen lisäksi myös Lieksan kaupungin ympäristön suojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle. Laitoksen toimin- nasta aiheutuvaa melua on tarvittaessa mitattava. Melumittaukset on järkevää toteuttaa yhteisselvityksenä alueen muiden toimijoiden kanssa.

9

Kunnan ympäristönsuojelunviranomaisen näkemyksen mukaan YSL 101 §:n mukainen uuden arinakattilan käyttöönotto vakuuksia vastaan voidaan aloittaa mahdollisesta muu- toksenhausta huolimatta.

Lieksan kaupunginhallitus ei antanut lausuntoa.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia.

Hakijan kuuleminen

Vapo Oy:llä ei ollut huomautettavaa Lieksan rakennus- ja ympäristölautakunnalta saa- dusta lausunnosta.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu

Uutta kiinteän polttoaineen kattilaa koskeva hakemus ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisesta aloitusluvasta hylätään.

Pohjois-Karjalan ympäristökeskus myöntää Vapo Oy:lle hakemuksen mukaisen muu- toksen 28.12.2006 myönnettyyn ympäristölupaan Dnro PKA-2004-Y-211 (111). Tällöin kyseisen ympäristölupapäätöksen lupamääräykset 3, 4, 5, 6, 16, 21, 22, 24, 26, 34 ja 36 korvataan seuraavilla määräyksillä. Muita kyseisen päätöksen määräyksiä ei ole tarpeen muuttaa ja ne jäävät edelleen voimaan.

Ilmansuojelu

3. Kattiloiden savukaasut on puhdistettava normaalitilanteessa tehokkaasti siten, että il- maan joutuvat päästöt ovat mahdollisimman pienet. Puhdistinlaitteet on häiriötilantei- den ja huoltojen jälkeen saatettava toimintakykyisiksi niin pian kuin on teknisesti mah- dollista.

4. Voimalaitoksen 34 MW kiinteän polttoaineen kattilan savukaasun hiukkaspäästöt saavat olla sähkösuotimen jälkeen enintään 30 mg/MJ.

Laitokselle hankittavan 5 MW:n kiinteän polttoaineen kattilan savukaasun hiukkaspääs- töt saavat olla multisyklonin jälkeen enintään 100 mg/MJ.

Vuonna 2005 hankitun 8 MW:n öljykattilan savukaasun hiukkaspäästöt saavat olla mul- tisyklonin jälkeen enintään 30 mg/MJ.

Päästörajat koskevat normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys- ja pysäytys- jaksoja ei lasketa tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan saavutetuksi, jos kolmen pe- räkkäisen lyhytaikaisen päästömittauksen keskiarvo mittausepävarmuus huomioiden ei ylitä annettua päästörajaa.

10 Polttoaineet

5. Laitoksessa voidaan käyttää hakemuksen mukaisia polttoaineita eli turvetta, puhtaita puuperäisiä polttoaineita (esim. kuori, puru) sekä raskasta polttoöljyä. Lisäksi voidaan polttaa viljeltyjä polttoaineita, kuten ruokohelpeä ja kokopuuhaketta, sekä jätteenpoltto- asetuksen piiriin kuulumattomia puu- ja paperipohjaisia kierrätyspolttoaineita. Sytytyk- sessä voidaan käyttää kevyttä polttoöljyä. Polttoainejakeiden sekoituksen tulee olla kai- kissa olosuhteissa riittävän tehokasta siten, että seoksen laatu ja energiatiheys ovat ho- mogeenisia.

Laitoksella ei saa polttaa sellaisia jätteitä, joiden polttoon sovelletaan jätteenpoltto- asetusta (VNA 362/2003).

6. Kiinteän polttoaineen kuljetus ja käsittely on tehtävä siten, ettei puu-, turve- tai muus- ta pölystä aiheudu haittaa ympäristölle. Laitoksen toiminta ei saa aiheuttaa myöskään jatkuvaa tai usein toistuvaa hajuhaittaa lähiympäristölle.

Toiminnan ja päästöjen tarkkailu

16. Laitoksen toimintaa tulee tarkkailla vähintään hakemuksen mukaisesti. Kattiloiden käyttöolosuhteita tulee tarkkailla mm. seuraamalla niiden palamisolosuhteita, savukaa- sujen happipitoisuuksia sekä tulipesän ja savukaasujen lämpötilaa. Myös kattiloiden ylös- ja alasajojen tulee olla tarkkailun piirissä. Lisäksi tulee seurata ainakin polttoai- neiden laatua ja niiden syöttöä sekä puhdistinlaitteiden toimintakuntoa.

Voimalaitoksen käyttötarkkailua koskevat tiedot (mukaan lukien häiriötilanteet ja niihin liittyvät korjaustoimenpiteet) tulee kirjata muistiin käyttöpäiväkirjaan, joka on pyydet- täessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

21. Kiinteän polttoaineen kattiloiden NO_x-, CO- ja hiukkaspäästöt on mitattava vähin- tään viiden vuoden välein kuitenkin siten, että uuden 5 MW kattilan ilmapäästöt mita- taan ensimmäisen kerran kuuden kuukauden kuluessa kattilan käyttöönotosta. Mittauk- set tulee tehdä tavanomaisilla polttoaineilla ja seossuhteilla ainakin 50 ja 100 % käyttö- tehoilla kattilan normaaleja käyttöolosuhteita vastaavassa tilanteessa. Laskennalliset päästökertoimet tulee korjata mittaustulosten perusteella vastaamaan todellisia päästö- tasoja.

22. Vuonna 2005 hankitun 8 MW:n raskasöljykattilan hiukkaspäästöt tulee mitata vä- hintään viiden vuoden välein. Mittaukset tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan kahdella eri käyttöteholla kattilan normaaleja käyttöolosuhteita vastaavassa tilanteessa. Lasken- nalliset päästökertoimet tulee korjata mittaustulosten perusteella vastaamaan todellisia päästötasoja.

24. Kiinteän polttoaineen kattiloiden lento- ja pohjatuhkien määrää ja laatua tulee tark- kailla. Sekä hyödynnettävistä että kaatopaikalle toimitettavista tuhkista otettavista edus- tavista kokoomanäytteistä tulee tehdä vastaanottajan edellyttämät selvitykset, kuten ras- kasmetallimääritykset ja kaatopaikkakelpoisuustestit.

26. Tarkkailuissa on käytettävä pääsääntöisesti standardoituja tai muita luotettavia ja riit- tävästi dokumentoituja menetelmiä. Mittaajilla ja analyysilaboratorioilla tulee olla riittä- vä pätevyys. Menetelmien valinnassa on huomioitava myös ns. E-PRTR -asetuksen vaa- timukset (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 166/2006 epäpuhtauksien pääs-

11 töjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direk- tiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta).

Näytteenottoon ja analyyseihin sekä raportointiin liittyvistä yksityiskohdista tulee sopia tarvittaessa valvontaviranomaisen kanssa. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa täs- mentää tai muuttaa edellä mainittuja tarkkailuja, mikäli se on toiminnan, sen aiheuttami- en päästöjen tai ympäristön tilan seurannan vuoksi perusteltua.

Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet

34. Poikkeuksellisista päästöistä sekä häiriötilanteista ja onnettomuuksista, joista voi ol- la vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on ilmoitettava viipymättä Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle, Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja pelastuslaitokselle sekä viemäriin joutuvien päästöjen osalta myös jätevedenpuhdista- molle. Luvan saajan on lisäksi ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen sekä ta- pahtuman uusiutumisen ehkäisemiseksi.

Häiriötilanteet on merkittävä käyttöpäiväkirjaan tai niistä on pidettävä muuta vastaavaa kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa.

Raportointi

36. Laitoksen toiminnasta on laadittava vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

Yhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

− kattiloiden käyttöajat ja energian tuotannot

− polttoaineiden ja kemikaalien laatu- ja kulutustiedot

− tiedot Pielisestä otettavan ja sinne palautettavan jäähdytysveden määrästä ja lämpötilasta

− selvitys käytöntarkkailusta tarkkailutuloksia ja muita havaintoja hyväksikäyttä- en häiriötilanteet eriteltyinä

− polttoaineena käytetyn turpeen rikkipitoisuusmääritysten tulokset

− vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavien vesien määrä

− yhteenveto ilmapäästöistä: päästömittausten tulokset sekä laskennallisesti arvi- oidut hiukkas-, rikkidioksidi-, typenoksidi- (NO₂:na) sekä hiilidioksidipäästöt ilmaan sekä näiden laskentaperusteet

− yhteenveto edellisen vuoden jäte- ja ongelmajätekirjanpidosta. Jätteet on luoki- teltava ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 jäteluettelon mukaisesti.

− selvitys tuhkan määrästä, laadusta ja hyötykäytöstä

− yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä (pro- sessit, puhdistimet ym.)

− muut ympäristönsuojeluun liittyvät mittausraportit ja selvitykset

− tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista (ajankohta, syy, vaikutukset, korjaustoi- menpiteet)

− vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa, jotka saattavat vaikuttaa päästöihin

Raportoinnissa tulee hyödyntää Tyvi-operaattorin kautta sähköisesti toimitettavia tietoja valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla.

12 Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja aineistot tulee säilyttää vähintään kolme vuotta. Ns. E-PRTR –asetuksen mukaan raportoidut tiedot on kuitenkin säilytettävä vii- den vuoden ajan kyseisen ilmoitusvuoden päättymisestä lukien. Tosite ympäristövahin- kovakuutuksen olemassaolosta on liitettävä vuosiraporttiin.

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminnan voidaan katsoa edelleen täyttävän ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuu- tonta rasitusta.

Lupamääräysten yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen eh- käisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoit- tamisesta sekä päästöpaikan sijainnista kuten myös jätteistä sekä niiden synnyn ja hai- tallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pi- laantumisesta aiheutuvia haittoja.

Aiemman ympäristölupapäätöksen Dnro PKA-2004-Y-211 (111), 28.12.2006 lupamää- räyksiä on muutettu vain tarpeellisilta osin. Kyseisen päätöksen muut kuin tässä päätök- sessä mainitut lupamääräykset jäävät edelleen sellaisenaan voimaan. Päästöraja-arvoja asetettaessa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevissa lupamääräyksissä on huomioitu parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.

Hakija on esittänyt pyynnön saada aloittaa uuden kiinteän polttoaineen kattilan käyttö muutoksenhausta huolimatta. Hakemukseen ei tältä ole voitu suostua, koska hakemuk- sen tueksi ei ole esitetty ympäristönsuojelulain 101 §:n 1 momentissa edellytettyjä pe- rusteltuja syitä. Luvitettavasta laitoksesta kokonaisuutena saadun selvityksen mukaan tarvittava lisäenergia voidaan tuottaa väliaikaisesti muilla kattiloilla.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset 3–4 (Ilmansuojelu)

Luvanhaltijalle annetaan ympäristönsuojelulain nojalla velvoite pitää laitoksen toimin- nasta aiheutuvat ilmapäästöt mahdollisimman pieninä. Laitosta ja sen ilmapäästöjen puhdistusyksiköitä on käytettävä ja huollettava niin, että saavutetaan mahdollisimman alhainen, parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen päästötaso. Nykyisissä kattiloissa puhdistinlaitteet on 34 MW:n KPA-kattilassa (sähkösuodatin) ja uudemmassa 8 MW:n POR-kattilassa (multisykloni). Vanhemmissa öljykattiloissa ei ole puhdistinlaitteita.

Vuonna 2007 nykyisten kattiloiden savukaasuista tehdyt päästömittaukset osoittivat, että niiden päästöt vastaavat BAT-tasoa. Suunniteltuun uuteen 5 MW:n kattilan päästöt tul- laan puhdistamaan multisyklonilla.

13

Lupamääräyksessä 4 laitokselle annettujen hiukkaspäästöjä koskevien enimmäispitoi- suuksien perusteena on BAT-periaate (Suomen ympäristö 649: Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5–50 MW:n polttolaitoksissa). Suunnitellulle 5 MW:n kiinteän poltto- aineen kattilalle asetettu raja-arvo on myös samansuuruinen kuin hakemuksessa kattilal- le ilmoitettu ominaispäästöarvo.

Määräykset 5–6 (Polttoaineet)

Voimalaitoksen kattilassa voidaan polttaa lupamääräyksen 5 mukaisia polttoaineita edellyttäen, että polton päästöt ilmaan eivät aiheuta vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Laitoksen kattilat eivät nykyisellään täytä jätteenpolttoasetuksen vaatimuksia poltto- olosuhteiden eikä päästömittausten suhteen, minkä vuoksi niissä ei saa polttaa sellaisia jätteitä, joiden polttoon kyseistä asetusta sovelletaan. Tällaisia jätteitä ovat esimerkiksi öljyjätteet.

Kiinteän polttoaineen kuljetuksessa ja käsittelyssä on huolehdittava siitä, ettei toiminta aiheuta ympäristöhaittoja.

Määräykset 16, 21, 22, 24 ja 26 (Toiminnan ja päästöjen tarkkailu)

Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset mää- räykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vai- kutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Toimin- nanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympä- ristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista 5 §:ssä mainitun selvilläolovelvollisuuden nojalla.

Kattiloiden ja puhdistinlaitteiden huolellinen kunnossapito ja ajotapa ovat usein keskei- siä tekijöitä polttolaitosten päästöjen vähentämisessä. Kiinnittämällä huomiota osaami- seen, kunnossapitoon ja käytön tarkkailuun voidaan joissakin tapauksissa merkittävästi pienentää päästöjä ympäristöön. Palamisolosuhteiden tarkkailulla ja tätä kautta tehtävil- lä automaattisilla tai manuaalisilla säädöillä voidaan optimoida palamista ja tätä kautta vähentää mm. epätäydellisestä palamisesta johtuvia päästöjä ilmaan. Myös puhdistin- laitteiden toimintakunnosta huolehtiminen on keskeistä ilmapäästöjen vähentämisessä.

Jotta kattiloiden toimintakunto puhdistuslaitteineen ja päästötasot voidaan todentaa, tu- lee laitoksen päästöistä tehdä määrävälein uusittavat kattavat päästömittaukset. Päästö- mittausten toteuttamisen tulee perustua mittaussuunnitelmaan, joka on toimitettava Poh- jois-Karjalan ympäristökeskukselle vähintään yhtä kuukautta ennen mittausajankohtaa.

Mittaussuunnitelmassa käsiteltäviä asioita ovat mm. mitattavat prosessit, mittauspaikat, -menetelmät ja -laitteet, mitattavat suureet, mittausten aikaisten käyttöolosuhteiden seu- ranta, mittaustilanteet sekä raportointi. Näytteenottoajan pituus arvioidaan päästön vaih- televuuden ja jaksottaisuuden perusteella. Tulosten raportoinnissa tulee tuoda esille myös mittausepävarmuuden suuruus. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä pätevyys ja mittauksissa on käytettävä mahdollisuuksien mukaan standardisoituja menetelmiä. Ym- päristönsuojelulaki edellyttää mittauksilta, testauksilta, selvityksiltä ja tutkimuksilta luo- tettavuutta ja sitä, että ne on tehty pätevästi ja tarkoituksenmukaisin menetelmin (108

§). Lisäksi on otettava huomioon parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate (4 §) ja ns.

E-PRTR -asetuksen vaatimukset.

14 Laitoksen raskasöljykattiloiden hiukkaspäästöt on mitattu vuonna 2007. Jatkossa vuonna 2005 hankitun öljykattilan päästömittaukset tulee tehdä vähintään viiden vuoden välein. Aiemmassa ympäristöluvassa oli määrätty, että öljykattiloiden päästömittaukset tuli tehdä ainakin 50 ja 100 % käyttötehoilla, mutta mittauksissa tämä todettiin vaikeak- si toteuttaa, sillä kattiloiden lämpöteho määräytyy sahan kuivausprosessin tarvitseman tehon perusteella.

Määräys 34 (Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet)

Määräyksellä 34 varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteessa, jossa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua merkittävää haittaa. Toiminnanharjoittajan on ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:n mukaan välittömästi ilmoitettava ympäristökeskuk- selle sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuk- sista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Määräykseen on lisätty velvoite ilmoittaa poikkeustilanteista myös kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle ja pelastuslaitokselle. Vesihuoltolaitoksen viemäriin joutuvien poikkeuksellisten päästöjen osalta ilmoitus myös jätevedenpuhdistamon hoitajalle on tarpeellinen, jotta jä- tevedenpuhdistamon toiminnalle aiheutuvat haitat voidaan minimoida.

Häiriö- ja poikkeustilanteissa ympäristöön joutuvat päästöt voivat aiheuttaa merkittävää ympäristökuormitusta. Ilmoitettava poikkeustilanne voi syntyä hetkellisestä, mutta ym- päristön kannalta merkittävästä lisäkuormasta (esimerkiksi öljypäästö, huomattavan suuri hiukkaspäästö, poikkeuksellinen melupäästö) tai pitempiaikaisesta poikkeukselli- sesta päästöstä. Viranomaiselle tehtävässä ilmoituksessa tulee mainita ainakin häiriön syy ja kesto, tehdyt korjaustoimenpiteet sekä arvio häiriöstä aiheutuneista päästöistä ja niiden vaikutuksista.

Määräys 36 (Raportointi)

Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 46 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 §:n perusteella. Laitoksen toiminnasta pidettävän riit- tävän yksityiskohtaisen kirjanpidon ja siihen perustuvan vuosiraportin tarkoituksena on pitää toiminnanharjoittaja ja valvontaviranomaiset selvillä toiminnan aiheuttamasta ym- päristöön kohdistuvasta kuormituksesta sekä sen laadusta ja laajuudesta. Saatujen tieto- jen perusteella seurataan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristölupiin liittyvien raporttien ja tarkkailujen tietoja viedään myös ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristönsuojelulain 27 §: n mukaisesti.

Sellainen yksityisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellisen ympäristökeskuksen myön- tämä ympäristölupa, on ympäristövahinkovakuutuksesta annetun asetuksen (717/1998) mukaan velvollinen ottamaan ympäristövahinkovakuutuksen.

Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin

Lieksan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnossaan esittämät vaatimukset on huomioitu seuraavasti:

Luvanhaltija on velvoitettu käyttämään ja huoltamaan laitosta ja sen ilmapäästöjen puh- distusyksiköitä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisesti. BAT- periaate on huomioitu myös päästörajoja asetettaessa.

15

Luvanhaltija on velvoitettu toimittamaan laitoksen vuosiraportti (sisältää mm. päästö- mittausten tulokset) Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi toi- minnanharjoittaja on määrätty ilmoittamaan ympäristöön sekä kaupungin vesihuoltolai- tokseen vaikuttavista poikkeus- ja häiriötilanteista Lieksan kaupungin ympäristön suoje- luviranomaiselle ja pelastuslaitokselle.

Meluselvityksistä ja ilmanlaadun tarkkailusta on määrätty laitoksen aiemmassa ympäris- töluvassa eikä lupaa ole ollut niiltä osin tarpeellista muuttaa tällä päätöksellä.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

Luvansaajan on viimeistään 31.12.2018 jätettävä toimivaltaiselle lupaviranomaiselle hakemus lupamääräyksien tarkistamiseksi. Tämä päätös on voimassa siihen saakka, kunnes lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemusasia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä toiminnanharjoittajan tulee tehdä selvitys toiminnassa syntyvän tuhkan hyötykäytön kehityksestä.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Ympäristölupa tulee voimaan, kun päätös on saanut lainvoiman.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta (717/1998)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 166/2006 epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta

Jätelaki (1072/1993) 12, 51–52, 54 § Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 8 ja 22 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2–5, 27–28, 31, 35, 41–43, 45–47, 52, 55–56, 81, 83, 96–97, 100, 101, 105 ja 108 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 ja 37 §

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 3 130 €.

Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristö- ministeriön alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1387/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseisen asetuksen mu- kaan toiminnan olennaista muuttamista (ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentti) kos-

16 kevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulu- kon mukaisesta maksusta. Maksutaulukon mukaan suurimmalta polttoaineteholtaan 50–

150 MW olevan voimalaitoksen tai kattilalaitoksen lupamaksu on 6 260 €. Päätöksessä asetettu käsittelymaksu on tästä 50 %.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös: Hakija

Tiedoksi: Lieksan kaupunginhallitus

Lieksan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoittaminen:

Pohjois-Karjalan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristö- suojelulain 54 §:n mukaisessa järjestyksessä Lieksan teknisessä palvelukeskuksessa ja sanomalehti Karjalaisessa. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille naapurikiinteistöjen haltijoille lähetetään erillinen kirje.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja lupamaksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oi- keutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilme- nevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden teh- tävänä on valvoa asiassa yleistä etua.

Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristölupapäällikkö Kari Varonen

Ylitarkastaja Tiina Ristola

LIITTEET Valitusosoitus

Ympäristölupa, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 28.12.2006, Dnro PKA-2004-Y-211 (111).

17 LIITE 1.

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Vali- tuskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitus- ajassa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle.

Valitusaika

Valitus on toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 29.9.2008.

Valitus ja sen liitteet

Valituskirjelmässä on ilmoitettava:

- valittajan nimi, osoite ja kotikunta

- muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi

- ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- asiamiehen valtakirja.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valit- tajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja ko- tikunta.

Valituksen toimittaminen perille

Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Lähettäjän vas- tuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä taikka sähköpostil- la. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston au- kiolon päättymistä. Sähköpostitse lähetettyjen asiakirjojen pitää olla kirjaamon sähköpos- tiosoitteessa ennen viraston aukiolon päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hal- linto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Käyntiosoite: Torikatu 36 A

Postiosoite: PL 69, 80101 JOENSUU

Sähköpostiosoite: kirjaamo.pka@ymparisto.fi

Puhelin: asiakaspalvelu 020 690 168, telekopio 013 123 622 Aukioloaika: klo 8.00 – 16.15

18 LIITE 2.

Ympäristölupa, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 28.12.2006, Dnro PKA-2004-Y-211 (111).