POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS
PL 69, 80101 JOENSUU Annettu julkipanon jälkeen
Puh. (013)*1411
17.6.2004
Dnro PKA-2003-Y-249 (121)
ASIA Ympäristölupa, joka koskee maankaatopaikkaa
LUVAN HAKIJA
Liperin kunta
PL 20
83101 Liperi
KIINTEISTÖ JA SEN OMISTAJA
Liperin kunnan omistama Konttilansalmi 3 –niminen tila RN:o 302:7 Liperin kunnan Liperin kylässä
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan ympäristölupa on oltava jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Alueellinen ympä- ristökeskus ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin 12 a kohdan mu- kaan kaatopaikkaa koskevan lupahakemuksen.
ASIAN VIREILLE TULO
Lupahakemus on toimitettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle 7.11.2003.
ALUEEN KAAVOITUSTILANNE, TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA
Maankaatopaikan alue on Joensuun seudun seutukaavassa merkitty maa- ja metsäta- lousalueeksi (MT). Kirkonkylän osayleiskaavassa alue kuuluu maa- ja metsätalousval- taiseen alueeseen (M). Alueella ei ole asemakaavaa. Toiminnalle ei ole aikaisemmin haettu ympäristölupaa.
Tila, jolla kaatopaikka on, on kooltaan noin 45 hehtaaria. Maankaatopaikka sijaitsee Käsämäntien (maantien 482) itäpuolella. Alue on kooltaan noin 5,5 hehtaaria (260 x 210 metriä). Lähimmät asuinrakennukset ovat pientaloja ja sijaitsevat alueen eteläpuo- lella noin 40 metrin päässä läjitysalueen reunasta. Pientalotonttien ja läjitysalueen vä- lissä on 25 metriä leveä suojavyöhyke, jossa kasvaa koivuja. Länsiosaltaan alue rajoit- tuu maantiehen, jonka vastakkaisella puolella on paloasema ja pienteollisuustontteja.
Alueen itä- ja pohjoispuolella on peltoa.
MAANKAATOPAIKAN SYNTYHISTORIA
Liperissä toimi aikanaan tiilitehdas, joka aloitti saven ottamisen alueella 1950-1960 – lukujen vaihteessa ja lopetti sen 1960-1970 –lukujen vaihteessa. Saven keskimääräi- nen ottosyvyys oli noin metri alkuperäisestä maanpinnasta. Tiilitehdas lopetti toimin- tansa 1980-luvun lopussa. Savenoton päätyttyä syntyneisiin kaivantoihin on läjitetty rakennustoiminnassa syntynyttä puhdasta ylijäämämaata, pintamaata, kiviä ja lohka- reita, risuja ja oksia puutarhoilta ja viheralueilta sekä kantoja. Jo tehtyjen läjitysten määräksi arvioidaan 20 000 kuutiometriä. Alueen keskiosaa on jo osittain maisemoitu puunistutuksin.
YMPÄRISTÖN TILA
Maaperä ja pohjavesi
Maaperätutkimusten mukaan alueen täyttökerroksen alapuolinen maalaji on savista silttimoreenia, jonka tiiviysaste vaihtelee löyhästä tiiviiseen. Alueella olevan tietolii- kennemaston lähellä olleessa tutkimuspisteessä maaperän silttimoreenin todettiin ulot- tuvan 7,6 metrin syvyydessä olevaan tiiviiseen moreenikerrokseen.
Kairausten yhteydessä pohjaveden syvyydeksi mitattiin neljä metriä maanpinnasta.
Pintavedet ja purkuvesistö
Läjitysalueen pintavedet valuvat nykyisin pelto-ojia pitkin alueen itäpuoliseen ojaan, joka purkaa vedet 1,5 kilometrin päässä olevaan Kirkkolahteen. Kirkkolahden veden laatu on ajoittain huono.
Korkeussuhteet
Alueen alkuperäinen maanpinnan korkeus ennen savenottoa on vaihdellut välillä +78 - +80. Tällä hetkellä korkeus on tehtyjen läjitysten kohdalla ylimmillään +81,30. Maa- perä viettää itään noin 300 metrin etäisyydellä olevaa Konttilansalmen vesiuomaa kohti.
Kasvillisuus
Alueen kasvillisuus on reunaosiltaan pääosin pajukkoa ja lepikkoa. Alueen keski- osaan, missä täyttöjä ei ole ajateltu jatkettavaksi, on istutettu lehtikuusia, kuusia ja koivuja, joiden korkeus on tällä hetkellä viidestä kymmeneen metriä. Äskettäin tehty- jen täyttöjen kohdalla kasvillisuus on pääasiassa rikkakasveja.
Alueella olevat rakennukset ja laitteet
Alueen keskiosassa on Tikka Communications Oy:n tietoliikennemasto ja sen viereen pystytetty laiterakennus. Tilan maantien puoleisella sivulla on tien suuntaisena Poh- jois-Karjalan Sähkö Oy:n omistama sähkölinja ilmajohtona.
SUUNNITELTU TOIMINTA Läjitysjärjestelyt
Alueella aiotaan jatkaa kunnan omassa rakennustoiminnassa ja kunnan alueella tapah- tuvassa yksityisessä rakennustoiminnassa syntyvän puhtaan ylijäämämaan läjittämistä ja loppusijoittamista. Maa-aines on laadultaan sellaista, että sitä ei voida käyttää hyö- dyksi rakennustoiminnassa.
Maa-ainesten lisäksi alueelle välivarastoidaan kunnan viheralueiden ja yksityisten puutarhojen ylläpidossa syntyvää eloperäistä ainesta kuten risuja, oksia ja kantoja.
Eloperäinen materiaali sijoitetaan rajatulle alueelle, jonka sijainti vaihtelee täyttötoi- minnan edistymisen mukaan. Tämä materiaali haketetaan määrävälein ja kompostoi- daan alueella. Maatunut aines käytetään alueen maisemoinnissa, kunnan muussa vi- herrakentamisessa tai puhdistamolietteen kompostoinnin runkoaineena.
Ylijäämämaan mukana tuleva, runsaasti humusmaata sisältävä materiaali välivarastoi- daan omaan aumaansa ja käytetään hyväksi alueella kasvualustana.
Tavoitteena on, että alueen näkyvimmät suunnat eli etelään pientaloalueen suuntaan ja länteen Käsämäntielle päin toteutetaan ensin. Alkuvaiheessa täytetään lopulliseen muotoonsa pientaloalueen suunnasta noin 50 metriä leveä vyöhyke. Täytön edetessä lopullista pintaa myös maisemoidaan istutuksin. Toisessa vaiheessa täytetään alueen pohjoisosaa Käsämäntieltä itään. Tämän jälkeen täyttö jatkuu normaalina pengertäyt- tönä.
Läjitettävää maata arvioidaan tuotavan paikalle vuosittain 1 500 – 2 000 kuutiometriä eli 80 – 120 kuorma-autollista ja 50 – 70 henkilöauton peräkärryllistä. Alueen täyttö- ajaksi on arvioitu 30 vuotta ja massamääräksi 60 000 kiintokuutiometriä. Toiminta päättyy vuoden 2033 lopussa.
Valvonta
Liittymä Käsämäntieltä säilyy nykyisellä paikallaan ja se varustetaan lukittavalla por- tilla. Portti pidetään avoinna pääsääntöisesti arkisin klo 7.00 – 16.00 tai erityissopi- muksen mukaan. Alueen pitäjä valvoo alueelle tuotavan aineksen laatua, ohjaa eri ma- teriaalit niille suunnitelluille paikoille ja pitää kirjaa materiaalin määrästä ja laadusta.
Pintavesien johtaminen
Alueelta valuvien sade- ja lumiensulamisvesien sisältämä hienojakoinen kiintoaines selkeytetään alueen koillisosaan rakennettavassa maa-altaassa. Jo nykyisinkin paikalla on savenottotoiminnassa syntynyt kaivanto, joka toimii selkeytysaltaana. Selkeytysal- lasta muotoillaan ohjaamalla altaan reuna-alueille karkearakeista maata, kuten kiviä, lohkareita ja moreenia, jotka muodostavat altaan eroosiota kestävän reunapenkereen.
Altaan reunapenkereiden korkeus toteutetaan noin metrin vedensyvyydelle, jolloin 25 x 45 metrin laajuisen altaan tilavuus on noin 1 100 kuutiometriä. Tilavuus vastaa noin kahden vuorokauden viipymää kerran vuodessa toistuvalle rankkasateelle. Todellisuu- dessa viipymä on suurempi, koska osa sateesta imeytyy maaperään. Selkeytysaltaasta vesi valuu pelto-ojia pitkin Konttilansalmeen ja siitä edelleen Kirkkolahteen.
Maisemointi
Alueelle jo tehdyt lehti- ja havupuuistutukset säilytetään. Lisäpuustoa istutetaan siten, että se täydentää alueelle jo tehtyjä puuistutuksia, ja osaan aluetta tehdään luonnon- nurmi. Istutusalustat tehdään humuspitoisesta ylijäämämaasta ja kompostoidusta elo- peräisestä aineksesta. Istutusalustan paksuus nurmelle on 10 senttimetriä ja puustolle 50 senttimetriä.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Maisema
Maisemallisesti läjitysalue sijaitsee rakennetun ympäristön ja maanviljelysalueen ra- jakohdassa. Alueen korkeuserot ovat pienet. Tärkeimmät näkemäsuunnat läjitysalueel- le ovat etelästä ja lännestä. Maanpintaa korotetaan enintään tasolle +84,50 metriä, mi- kä on kolmesta neljään metriä pientaloalueen ja Käsämäntien tason yläpuolella. Pelto- alueen maanpinta on puolestaan noin seitsemän metriä korkeimman tason alapuolella.
Läjitysalueen lopullinen muoto on suunniteltu vaihtelevaksi, jotta ei muodostuisi ku- vaan kaatopaikkamaisesta penkereestä.
Maaperä
Alueelle läjitetään vain puhtaita kaivumaita, joten läjitysmateriaaleilla ei ole haitallista vaikutusta ympäristöön, maaperään tai pohjaveteen. Perusmaana olevan silttimoreenin vedenläpäisykyky on huono ja veden virtausnopeus erittäin hidas, minkä vuoksi poh- javeden muodostuminen alueella on vähäistä.
Pöly, melu ja haju
Alueelle läjitettävä aines voi kuivissa oloissa pölytä jossain määrin. Läjitysmateriaa- leista savi, siltti ja moreeni eivät tiiviin olomuotonsa vuoksi ole kuitenkaan erityisen altista pölyämään. Alueella varaudutaan kastelemaan pintoja selkeytysaltaasta pum- pattavalla vedellä, mikäli pölyäminen haittaa. Valmiit läjityspenkereen pinnat verhoil- laan ja istutetaan määrävälein sitä mukaa kun lopullista pintaa valmistuu.
Läjitysmateriaalia tuovien ajoneuvojen aikaan saama melu ei poikkea normaalista ajoneuvoliikenteestä. Ajoittain alueella käy myös levityskone, joka muotoilee penke- reitä.
Materiaali puhtaana ei aiheuta haitallista hajua.
Purkuvesistö
Purkuvesistön tila on ajoittain heikko, minkä vuoksi läjitysalueen vaikutukset vesis- töön tulee rajoittaa mahdollisimman pieniksi. Koska alueelle läjitetään vain puhdasta maa-ainesjätettä, ei siitä liukene pintavesiin ravinteita tai muita haitallisia aineita. Pin- tavesien samentavaa vaikutusta pienennetään selkeyttämällä vesi altaassa ennen pur- kuvesistöön johtamista. Vesistöön johdettavien pintavesien määrä ei suunniteltujen täyttötoimenpiteiden johdosta lisäänny.
Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin
Läjitysmateriaalin puhtauden vuoksi ainekset eivät muodosta terveydellistä tai muu- toinkaan haitallista riskiä myöskään silloin jos materiaalia pääsee esimerkiksi pölynä kaatopaikka-alueen ympäristöön. Poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten rankkasateen aiheuttama tulva tai voimakkaan myrskyn aiheuttama läjitysmateriaalin pääsy alueen ulkopuolelle eivät nekään muodosta kuin lyhytaikaisen haitan ympäristölle. Tulvan aiheuttaman maaperän liettymisen vaikutusta voidaan rajoittaa sulkemalla selkeytysal- taan purkuoja, jolloin liete varastoituu altaaseen ja alueen reunaojiin.
ASIAN KÄSITTELY
Asian vireilläolosta tiedottaminen
Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Liperin kunnan ilmoitustauluilla 12.12.2003-16.1.2004 sekä 12.12.2003 sanomalehti Karjalaisessa. Lähinaapureille on tiedotettu erikseen lähetetyillä kirjeillä.
Tarkastukset neuvottelut
Hakemukseen liittyen alue tarkastettiin 10.12.2003. Tarkastusmuistio on liitetty ha- kemusasiakirjoihin.
Lausunnot
Liperin teknisen lautakunnan lupajaos:
Lupamääräyksiin tulee sisällyttää vaatimus maankaatopaikan puhdistamisesta muusta kuin puhtaasta maa- tai eloperäisestä jätteestä, kuten metalli-, muovi- ja rakennusjät- teestä, ennen alueen käyttöönottoa ja sen toimittamisesta asianmukaiselle jätteidenkä- sittelypaikalle.
Muistutukset Herra ja rouva X:
Nykyiselle maankaatopaikalle on viety oksien, risujen ja jätemaan lisäksi auton ren- kaita, vanhoja sohvakalusteita ja muuta maatumatonta tavaraa kuten betonia ja muo- via. Lisäksi alueelle sijoitettiin aikanaan muun muassa öljyllä saastunutta maa-ainesta.
Alueen siisteys on surkea. Oksien haketusta ei ole ilmeisesti koskaan suoritettu. Risut on yleensä peitetty kertyneillä maa-aineksilla.
Maankaatopaikalle on järjestettävä asianmukainen valvonta, jottei alueelle tuoda sinne kuulumatonta tavaraa. Lisäksi alueen kulkureitti on pidettävä asianmukaisessa kun- nossa. Oksat on haketettava mieluummin joka syksy.
Hakijan kuuleminen
Luvan hakija on antanut vastineen lausunnosta ja muistutuksesta. Vastineessa se lau- suu, että kunnan tekninen johtaja on nyt ollut yhteydessä rajanaapureihin, muun muas- sa herra X:ään, jotka muistavat, että läjitysalueella olisi ollut savesta muotoilta, hal- kaisijaltaan 10-12 metrin suuruinen maa-allas, johon olisi 25 vuotta sitten sijoitettu
öljyperäisiä maita. Maa-allas sijaitsi kyseisten naapureiden ja nykyisen tietoliikenne- maston väliselle alueella maston läheisyydessä.
Hakija katsoo, että saatua selvitystä öljyisten maiden läjityksestä on pidettävä uskotta- vana. Ottaen kuitenkin huomioon kyseisten maiden sijainti (lähes keskellä maankaa- topaikkaa), erittäin tiivis maaperä (erityisen tiivis savi), pitkän maatumisajan (25 vuot- ta) sekä kohtuullisen arvioitavissa olevan määrän, maiden sijoittaminen mainitulle paikalle ja maankaatopaikan toteuttaminen ei hakemuksen mukaan aiheuta sellaista ympäristöriskiä, joka antaisi aihetta lupahakemuksen muuttamiseen.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Ympäristökeskus myöntää Liperin kunnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan maankaatopaikalle Konttilansalmi 3 -tilalle. Lupa myönnetään edel- lyttäen, että toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan jäljempänä seuraavia määräyksiä.
Maankaatopaikalle saadaan tuoda maa-aineksia vasta sen jälkeen, kun alueen mahdol- linen pilaantuneisuus on tutkittu ja maaperä puhdistettu.
Muistutuksessa ja lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyk- sistä ilmenevällä tavalla. Niitä on perusteltu lisäksi omana kohtanaan ratkaisun perus- teluosassa.
LUPAMÄÄRÄYKSET
1. Maankaatopaikka luokitellaan pysyvän jätteen kaatopaikaksi.
2. Kaatopaikalle saadaan pysyvästi sijoittaa aineksia enintään 60 000 kuutiometriä.
3. Alueelle saa tuoda vain kunnan alueella tapahtuvassa maanrakennustoiminnassa syn- tyvää puhdasta ylijäämämaata sekä viheralueiden ja puutarhojen hoidossa syntyvää eloperäistä ainesta kuten risuja ja oksia.
Muunlaista jätettä, kuten sekajätettä, alueelle ei saa tuoda. Mikäli alueelle tuodaan jä- tettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimi- tettava yleiseen jätteiden käsittelypaikkaan tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa vas- taavan jätteen vastaanotto on hyväksytty.
4. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, roskaantumista, maaperän pilaantumisvaaraa, pinta- ja pohjavesien pi- laantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Ympäristön siisteyttä on valvotta- va. Pölyämisen vähentämiseksi aluetta ja sinne läjitettäviä maita sekä alueelle johta- vaa tietä on kasteltava tarvittaessa.
5. Osalla alueesta voi olla jätteiden välivarastoja ja käsittelyalueita, jotka tulee erikseen merkitä.
6. Kaatopaikalle vastaanotetun aineksen höytykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus on tar- vittaessa erikseen selvitettävä ennen sen loppusijoitusta tai hyötykäyttöön toimittamis- ta, mikäli sen puhtaudesta ei ole varmuutta. Kaatopaikalta on tätä tarkoitusta varten varattava alue, jossa hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuuden selvittämistä vaativat maa- ja kiviaineserät voidaan mahdollista ympäristöhaittaa aiheuttamatta lyhytaikai-
sesti välivarastoida selvityksen ajaksi.
7. Kaatopaikalle pysyvästi sijoitettavan aineksen määrää on pyrittävä kaikin tavoin vä- hentämään. Hyödynnettävissä olevat ainekset on pidettävä erillään ja käyttökelpoiset ainekset eroteltava toisistaan ja lajiteltava sekä käytettävä uudelleen tai toimitettava
asianmukaiseen käsittelyyn.
Maa- ja kiviainesjätteitä käsiteltäessä tulee erotella uusio- tai hyötykäyttöön kelpaavat kannot ja muu aines. Vuoden 2004 jälkeen erottelua on tarvittaessa tehostettava niin, että pääosa alueelle tuotavan maa-aineksen mukana tulevasta puujätteestä joka tapa- uksessa erotellaan.
8. Muutoin toiminnan yhteydessä toiminnanharjoittajan haltuun tulevat hyödyntämiseen tai läjitysalueelle kelpaamattomat jätteet on toimitettava kaatopaikalle, jolla on lupa
kyseisen jätteen vastaanottamiseen.
9. Alueella nyt olevat ja maankaatopaikalle kuulumattomat jätteet, kuten tiilet, tynnyrit ja kyllästetty puutavara, jotka on maastossa havaittavissa, on kuljetettava alueelta pois asianmukaisesti jätteenä käsiteltäväksi 31.8.2004 mennessä.
10. Kaatopaikalle johtavan tien varteen on pystytettävä opastustaulu, josta ilmenee pai- kan aukioloajat ja se, millaista jätettä alueelle saa tuoda.
11. Eloperäinen aines on haketettava riittävän usein ja siitä syntyvä aines käytettävä alueen maisemointiin tai muualla käytettäväksi.
12. Kaatopaikan täyttäminen tulee tapahtua siinä järjestyksessä kuin mitä hakemusasia- kirjoihin liitetyistä leikkaus- ja muista vastaavista piirroksista ilmenee. Kaatopaikan ylin korkeus saa olla +84 metriä. Paikalle tuotavat maa-ainekset on tasattava riittävän usein, että maiseman rumentumista ei tapahdu. Alue on nurmetettava ja metsitettävä sitä mukaa kuin täyttö etenee.
Kaatopaikalla on estettävä ja torjuttava suunnitelmallisesti sortumista ja penkereen puutteellisesta vakavuudesta johtuvat haitat ja vaarat sekä muut vaaratilanteet. Täyttö tulee tiivistää huolellisesti ja on vältettävä yli 1:3 kaltevuuksia luiskissa sekä liian kos- teita täyttömaita. Luiskan vakavuutta on tarvittaessa vahvistettava vastapenkerein, loi- vennuksin, geotekstiilein tai stabilointimenetelmin.
13. Alueella syntyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava alueen koillisosaan rakennetta- vaan selkeytysaltaaseen, josta ne johdetaan pelto-ojia pitkin Kirkkolahteen.
14. Maankaatopaikalle saa tuoda jätteitä arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7.00- 16.00. Erityisestä syystä, kuten keväisin ja syksyisin, kun puutarhajätettä syntyy taval- lista enemmän, paikka voi olla auki myös lauantaisin klo 8.00-15.00.
Maankaatopaikka-alueen portti on pidettävä kunnossa ja lukittuna muina kuin auki- oloaikoina. Jos alueen portti pidetään päivisin avoinna eikä paikalla silloin ole valvo- jaa, luvan saajan on huolehdittava siitä, että alueelle tuodaan vain luvassa sallittua jätettä.
15. Maankaatopaikalla on oltava nimetty hoitaja. Hänen nimensä ja yhteystietonsa on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Liperin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
16. Maankaatopaikalta lähtevän pintaveden laatua on tarkkailtava kerran vuodessa otett- tavin näyttein. Näyte on otettava selkeytysaltaasta laskevasta ojasta syys-lokakuussa
silloin kun altaasta virtaa vettä pois.
Vedestä tulee määrittää seuraavat parametrit: kovuus, sähkönjohtavuus, kloridi, rauta ja happi.
17. Alueelle toimitetuista aineksista on pidettävä kirjaa, josta ilmenee ainesten määrä, laatu, alkuperä, kuljettaja, kuljetustapa ja käsittelytapa. Kirjanpitoon on liitettävä mahdolliset selvitykset hyötytuotteiden puhtaudesta ja kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset.
Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja Liperin ympäristönsuojeluviranomai- selle vuosittain helmikuun loppuun mennessä yhteenvetoraportti, josta ilmenee seu- raavat tiedot:
- vastaanotetun jätteen määrä jätelajeittain, tiedot hyötykäytöstä, kaatopaikkakelpoi- suustestien tulokset, selvitys mahdollisista toiminnan ympäristövaikutuksista ja haitto- jen torjunnasta sekä selvitys mahdollisista poikkeuksellisista tapahtumista
- hyödynnettävän jätteen osalta tulevan ja lähtevän jätteen määrät, varaston määrä vuoden lopussa, laatu ja mahdolliset selvitykset hyötytuotteiden puhtaudesta Myös edellä kohdassa 16 tarkoitetut vesinäytetulokset pitää toimittaa helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja Liperin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Kir- janpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille.
18. Luvansaajan on toimitettava ympäristökeskukselle 30 000 euron vakuus. Ympäris- tökeskus voi muuttaa vakuuden suuruutta tarvittaessa.
19. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Puheena olevaa paikkaa on käytetty maankaatopaikkana useamman vuoden ajan ilman asianmukaista lupaa. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnalla on kuitenkin oltava ympäristölupa. Paikka sinällään on sopiva toiminnalle, kun sinne tuodaan vain puhtai- ta ylijäämämaita sekä risuja, oksia ja vastaavanlaista materiaalia. Haitta maisemalle jää vähäiseksi, vaikka alueen pinta nousee täyttöjen vuoksi. Pölyämistä voi tapahtua jonkin verran. Koska melua ei alueen käytön vähäisyydestä johtuen häiritsevässä mää- rin synny, siitä ei ole tarpeen antaa määräyksiä. Ainesten puhtaudesta johtuen toiminta ei pilaa pintavesien laatua.
Tällä ympäristöluvalla ja sen määräyksillä turvataan, että ympäristöä ei pilata eikä naapurikiinteistöille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä sekä asiakir- joissa olevaa suunnitelmaselostusta, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset.
Ympäristökeskus katsoo, että kunnalla on riittävä asiantuntemus toiminnan mukaiseen jätteiden käsittelyyn.
Lupamääräysten yleisperustelut
Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnas- ta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa muun muassa terveyshaittaa, merkit- tävää muuta ympäristön pilaantumista taikka maaperän pilaantumista.
Ympäristönsuojelulain 43 §:n perusteella ympäristöluvassa on annettava pilaantumi- sen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset muun muassa seuraavista seikoista:
- päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijain- nista
- jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä
- toimista häiriö- ja muissa poikkeustilanteissa sekä muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään pilaantumista tai siitä aiheutuvia haittoja.
Ympäristönsuojelulain 45 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset mää- räykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudat- tamiseksi. Ympäristönsuojeluasetuksessa on tarkemmat määräykset siitä, minkälaisia määräyksiä kaatopaikkaa koskevassa lupapäätöksessä on oltava.
Yksityiskohtaiset perustelut Määräykset 1-3
Ympäristönsuojeluasetuksen 20 § edellyttää, että kaatopaikkaa koskevassa lupapää- töksessä on oltava määräykset muun muassa kaatopaikan luokasta.
Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain puhtaita maa-aineksia sekä muita luvassa mainit- tuja jätteitä. Siten alueelle ei saa tuoda esimerkiksi pilaantuneita maita eikä sekajätet- tä. Kunnan ulkopuolelta jätettä ei saa paikalle tuoda.
Suurin sallittu täyttömäärä perustuu hakijan ilmoitukseen.
Määräys 4
Kaatopaikka on täytettävä järjestelmällisesti ja esitetyn suunnitelman mukaisesti. Alu- een viihtyvyyden ja maiseman turvaamiseksi alueen etelä- ja länsilaidat on täytettävä ensin.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että paikalle tuotavat kasat tasataan riittä- vän usein. Yleisen siisteyden vuoksi risut ja vastaavat on haketettava tarpeeksi monta kertaa vuodessa.
Koska alueelle tuodaan maa-aineksia, ne saattavat kuivina aikoina aiheuttaa naapurus- ton asukkaille pölyhaittoja. Tämän vuoksi niitä on tarpeen mukaan kasteltava. Sama koskee kaatopaikalle johtaa tietä.
Alue on maisemoitava sitä mukaa, kun täyttötyöt ovat saavuttaneet suunnitelman mu- kaiset tasot.
Määräykset 5-8
Kaatopaikan pitäjän velvollisuutena on jätemäärän minimoiminen ja jätteen hyödyn- täminen mahdollisuuksien mukaan. Hyödynnettävissä olevat ainekset on pidettävä
erillään, käyttökelpoiset aineet on erotettava toisistaan, lajiteltava ja käytettävä uudel- leen. Kaatopaikalle on tätä varten merkittävä alueet, joilla hyötykäyttöön menevät ai- nekset välivarastoidaan.
Määräys 9
Ympäristökeskuksen paikalla 9.12.2003 tekemässä tarkastuksessa havaittiin, että maankaatopaikalle on aikaisemmin tuotu sinne kuulumatonta jätettä. Ne tulee siirtää alueelta pois.
Määräys 10
Opastetaulu tien varressa on tarpeellinen, jotta alueella kävijät tietävät sen, millaista jätettä alueella on sallittua tuoda.
Määräykset 11 ja 12
Eloperäisen aineksen riittävän usein tapahtuva hakettaminen aikaan saa sen, että alue pysyy siistinä.
Kaatopaikan korkein sallittu täyttökorkeus on määrätty maisemallisista syistä. Paikan alavuudesta johtuen kaatopaikka ei voi olla korkea. Paikan hallittu täyttäminen vähen- tää maisemahaittoja.
Ympäristönsuojeluasetuksen 20 §:n mukaan kaatopaikkaa koskevassa lupapäätöksessä tulee olla määräykset muun muassa vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoi- tamisesta. Siten täyttö tulee suorittaa niin, että vahingot torjutaan ennakolta. Loivat penkat vähentävät sortumisen vaaraa.
Määräys 13
Puheena olevalle kaatopaikalle saa tuoda vain puhtaita ylijäämämaita. Tästä huolimat- ta lupaan on tarpeellista ottaa määräyksiä sade- ja sulamisvesien puhdistamisesta. Riit- tävänä puhdistusmenetelmänä on pidettävä selkeytysaltaan rakentaminen.
Määräys 14
Koska kysymyksessä ei ole yleinen kaatopaikka, kovin pitkä päivittäinen aukioloaika ei ole tarpeellinen. Joinakin aikoina vuodesta puutarhajätteen määrä voi olla huomat- tava. Tällöin on oltava mahdollisuus toimittaa jätteitä kaatopaikalle myös lauantaisin.
Luvan hakijan velvollisuutena tiedottaa näistä poikkeuksellisista ajoista.
Koska kuitenkin on kysymyksessä kaatopaikka, yleisen kokemuksen mukaan on mah- dollista, että alueelle yritetään tuoda muitakin kuin sallittuja jätteitä. Alue on siksi pi- dettävä lukittuna muina kuin luvassa määrättyinä kellonaikoina. Jollei alueella ole au- kioloaikoina jatkuvasti valvojaa, on luvan saajan tavalla tai toisella huolehdittava siitä, että alueelle tuodaan vain asianmukaisia jätteitä.
Luvan saaja on velvollinen poistamaan alueelta kaikki sellaiset jätteet, jotka eivät sin- ne kuulu, ellei jätteen tuojaa saada selville.
Määräys 15
Jäteasetuksen 10 §:n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja.
Määräys 16
Pintaveden tarkkailun avulla voidaan päästä selville mahdollisesti ilman lupaa tuota- vista pilaantuneista aineksista. Tarkkailu on tarpeellista vain kerran vuodessa silloin, kun sadevettä tulee tavallista enemmän.
Määräys 17
Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä alueelle tuoduista, siellä käsitellyistä ja varas- toiduista jätteistä, niiden laadusta ja määristä sekä maankaatopaikan täyttötilanteesta.
Toiminnan valvonta sekä kirjanpito ja raportointi on tarpeen, jotta toiminnanharjoitta- ja ja viranomainen voisivat olla selvillä toiminnasta ja sen vaikutuksista.
Määräys 18
Määräyksellä asetetaan ympäristönsuojelulain 42 §:n 3 momentissa tarkoitettu vakuus, joka on aina vaadittava kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta. Vakuuden asettaminen koskee myös kuntaa.
Vakuussummalla turvataan alueen kuntoon saattaminen sekä toiminnan aikana että sen loputtua. Jos luvanmukaisten jätteiden käsittelykustannukset muuttuvat olennai- sesti, vakuuden suuruutta voidaan tarkistaa ympäristökeskuksen aloitteesta.
Kun otetaan huomioon alueella käsiteltävien jätteiden laatu ja melko vähäinen määrä, vakuuden ei tarvitse olla suurempi kuin 30 000 euroa.
Määräys 19
Määräys on ehdoton ja johtuu ympäristönsuojelulain 56 §:stä.
Perusteet alueen pilaantuneisuuden selvittämiselle
Hakija on herra ja rouva X:n muistutukseen antamassaan vastineessa myöntänyt, että alueelle on joskus sijoitettu öljyllä pilaantunutta maata. Alue on myös merkitty Poh- jois-Karjalan ympäristökeskuksen ylläpitämään, mahdollisten pilaantuneiden maiden tiedostoon kohdenumerolla 426-88. Kun pilaantuneiden maiden sijaintia myös Liperin kunnan osalta on ympäristökeskuksessa aikanaan selvitetty, kunta ei ole maan omista- jana missään vaiheessa vaatinut sitä, kohdetta ei saisi merkitä tiedostoon siitä syystä, että kyseistä aluetta ei voitaisi epäillä pilaantuneeksi.
Todennäköisyys siis siitä, että alueelle on sijoitettu öljyisiä maita, on suuri. Määriä ei voida pitää saadun selvityksen mukaan vähäisinä. Ympäristö- ja terveyshaittojen es- tämiseksi alue on tästä syystä tutkittava ja siinä yhteydessä selvitettävä, missä kohtaa aluetta pilaantuneita maita mahdollisesti on.
Jos kyseisessä tutkimuksessa ilmenee, että alueella on pilaantuneita paikkoja, alue on puhdistettava. Kunnan on maanomistajana haettava puhdistamiseen erikseen joko ym- päristölupa tai tehtävä sellainen ilmoitus, josta säädetään ympäristönsuojelulain 78
§:ssä. Ympäristökeskus ratkaisee asian tämän jälkeen joko ympäristölupana tai maini- tussa lainkohdassa tarkoitetulla päätöksellä.
Jos taas tutkimuksissa ilmenee, että alueella ei ole pilaantuneita aineksia, toiminta voidaan aloittaa. Tutkimustuloksista on lähetettävä tieto ympäristökeskukselle, joka tämän jälkeen antaa luvan kaatopaikan käyttämiseksi.
Alueelle ei saa tuoda tässä luvassa tarkoitettuja maa-aineksia ennen kuin alue on tut- kittu, koska maiden tuonti haittaisi maaperätutkimusten tekemistä. Risuja ja vastaavaa puutarhajätettä alueelle voi kuitenkin tämän estämättä vähäisessä määrin tuoda.
Vastaus muistutuksessa ja lausunnossa esitettyihin seikkoihin
Päätöksessä luvan saaja on velvoitettu toimittamaan kaatopaikalta pois sellainen nyt siellä oleva jäte, joka ei sinne kuulu. Näin alue tulee nykyistä siistimmäksi. Alueen siisteys lisääntyy myös siten, että päätöksen nojalla luvan saaja on velvollinen haket- tamaan risut ja vastaavat riittävän usein. Päätöksessä on lisäksi määräyksiä alueen valvonnasta. Alueen pilaantuneisuus on selvitettävä siten kuin tässä ympäristöluvassa sanotaan.
LUVAN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi, kuitenkin vasta siitä alkaen, kun alueen mah- dollinen pilaantuneisuus on edellä tarkoitetulla tavalla selvitetty ja maaperä puhdistet- tu.
Jos maankaatopaikan toimintaa jatketaan vuoden 2015 jälkeen, tulee luvan hakijan toimittaa hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Pohjois-Karjalan ympäristökeskuk- seen 31.12.2014 mennessä.
Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tai laajentamiseen on haettava lupa. Toiminnan olennaisesta supistamisesta, lopettamisesta taikka toiminnan harjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Perusteluissa mainitut ja
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-5, 7-8, 28 § 1 mom 4 k, 41, 43 ja 45-46 §, 52 § 1 mom
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6 § 1 mom 12 a k, 20, 30 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 19 ja 51 §
Jäteasetus (1390/1993) 3 ja 8-10 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 §
Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1415/2001)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tästä päätöksestä peritään suoritemaksua 3 400 euroa.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Päätös Liperin kunta
Tiedoksi Liperin teknisen lautakunnan lupajaos Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ilmoituk- sella Liperin kunnan ilmoitustaululla ja sanomalehti Karjalaisessa.
Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille naapurikiinteistöjen haltijoille
lähetetään erillinen kirje.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja lupamaksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Kirjallisella valituksella muutosta saavat hakea luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoitukse- na on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyy- den edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joi- den tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua.
Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
Ympäristölupapäällikkö Kari Varonen
Lakimies Kirmo Saastamoinen
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle.
Valitusaika
Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle kolmantenakym- menentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta.
Valitusaika päättyy 19.7.2004.
Valitus ja sen liitteet
Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi, osoite ja kotikunta
- muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi
- ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- asiamiehen valtakirja
Valituskirjelmä on valittaja, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos va- littajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituk- sen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksen toimittaminen perille
Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asia- kirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päätty- mistä.
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä mak- suista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Käyntiosoite: Torikatu 36 A 4. kerros Postiosoite: PL 69, 80101 JOENSUU
Puhelin: vaihde (013) 1411; telekopio (013) 123 622 Aukioloaika: klo 8 – 16.15
