Puhdistamolla käsitellään Kuivaniemen Vesi Oy:n viemäriverkon jätevedet ja kunnan alueel- ta tulevia sako- ja umpikaivolietteitä

•

•

Annettu julkipanon jälkeen 19.8.2008 Dnro PPO-2007-Y-443-111

ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon toimintaa ja puhdistettujen jätevesien johtamista Kuivajo- keen Iin kunnassa.

LUVAN HAKIJA

Kuivaniemen Vesi Oy Särkitie 6

95100 Kuivaniemi LAITOS JA SEN SIJAINTI

Jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 2,4 km Kuivaniemen kirkonkylältä koilliseen Kuivanie- men Vesi Oy:n omistamalla kiinteistöllä Puhdistamo RN:o 139-407-13-76. Käsitellyt jäte- vedet johdetaan puhdistamolta länsi-lounaaseen viemäriksi määrättyä purkuojaa ja -putkea pitkin Kuivajokeen noin 3 km jokisuun yläpuolella.

Puhdistamolla käsitellään Kuivaniemen Vesi Oy:n viemäriverkon jätevedet ja kunnan alueel- ta tulevia sako- ja umpikaivolietteitä.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäris- tönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 §:n 1 momentin kohdan 13 a) perusteella. Pohjois-Suomen vesioikeus on lupapäätöksessään 29.5.1998 velvoittanut luvan haltijan hakemaan lupaehtojen tarkistamista vuoden 2007 loppuun mennessä.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 §:n 1 momentin kohdan 12 e) perusteella lupahake- mus käsitellään ympäristökeskuksessa.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 21.12.2007.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Pohjois-Suomen vesioikeus on 29.5.1998 päätöksellään nro 26/98/1 myöntänyt Kuivaniemen Vesi Oy:lle luvan toistaiseksi johtaa Kuivaniemen jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jäteve- det Kuivajokeen. Lupaehdon 1 mukaan puhdistamolta johdettavan jäteveden biokemiallinen

hapenkulutus BOD7ATU saa olla enintään 20 mg O2/l, kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,7 mg P/l ja puhdistusteho molempien suhteen vähintään 90 %.

Iin kunta kuuluu ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamaan Pohjois-Pohjanmaan maa- kuntakaava-alueeseen. Jätevedenpuhdistamon alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A), jolla osoitetaan asumisen, palveluiden, teollisuuden- ja muiden työpaikka-alueiden ym.

taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajenemisalueita. Muita merkintöjä alueella ei ole.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Iin kunnan Kuivaniemen taajaman välittömässä läheisyydessä Kuivajoen ja taajaman itä-kaakkoispuolella. Puhdistamon kiinteistöllä sijaitsee myös puhdis- tamolietteen käsittely- ja kompostointitoiminnot. Lähimpään asuttuun rakennukseen on puh- distamolta matkaa noin 500 m.

Puhdistamon läheisyydessä ei ole Natura-2000 verkostoon kuuluvia alueita. Kuivajoen ve- sistö on koskiensuojelulailla (35/1987) suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Puhdistamon vai- kutusalueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita.

Kuivajoki sivu-uomineen virtaa Oulun ja Lapin läänien rajalla Iin, Ranuan ja Simon kuntien alueella. Kuivajoki saa alkunsa 90 metriä merenpinnan yläpuolella olevasta matalasta Oijär- vestä. Pääuoman pituus järven luusuasta on noin 46 km. Kuivajoen vesistöalueen kokonais- pinta-ala on 1 356 km² ja järvisyys 2,7 %. Suurin järvi on säännöstelty Oijärvi, jonka pinta- ala on 21,6 km² ja syvyys keskimäärin vain 3 metriä.

Oijärveen laskee Kuivajoen sivujoista huomattavin, Kivijoki, jonka valuma-alue on 570 km² ja järvisyys 1,4 %. Kivijoki alkaa Ranuan kunnassa sijaitsevasta Kivijärvestä ja siihen laskee lukuisia pienempiä jokia. Sekä Kivijokeen että sen sivu-uomiin johdetaan kuivatusvesiä useilta turvetuotantoalueilta. Heinijokea kuormittavat lisäksi Ranuan kaatopaikka ja suljettu lietteenkaatopaikka.

Kuivajoen valuma-alueen metsiä ja soita on ojitettu runsaasti. Mittavista ojituksista ja met- sänhoitotoimista johtuen luonnontilaisia metsä- ja suoalueita on enää vähän jäljellä. Kuiva- joen uoma on melko luonnontilainen, mutta merkittävimmät Kuivajoen luonnontilaisuutta muuttaneet toimet on tehty Oijärvellä. Tulvasuojelullisista syistä Oijärven pintaa laskettiin 1950-luvulla ja luusuaan rakennettiin pohjapato vesimäärien säätelemiseksi. Järven poikki rakennettu pengertie estää eteläpuolisen Mursunjärven veden vaihtumisen käytännössä koko- naan. Kuivajoen Kalliokoski ja Peukaloisenkoski on perattu ja Saarikoskeen on rakennettu tulvaväylä sekä pato tulvasuojelua varten.

Kuivajoen pääuoma on kalan kutunousun kannalta avoin Oijärven pohjapadolle saakka. Ve- sistöalue on siten merkityksellinen Perämeren vaellussiika- ja nahkiaiskantojen hoidolle ja suojelulle. Kuivajoki on v. 1997 käynnistetyn Itämeren lohen laajan kotiuttamisohjelman yk- si kohdevesistö.

Kuivajoen valuma-alueella on yksi valtakunnallinen virtaamaseuranta-asema, joka sijaitsee Kuivajoen pääuomassa Ravaskan (F = 1279 km²) kohdalla, noin 8 km jokisuulta ylävirtaan.

Ravaskan virtaaman keski- ja ääriarvot vuosina 1991 - 2000 ovat olleet seuraavat:

ylivirtaama HQ 264 m³/s

keskiylivirtaama MHQ 184 m³/s

keskivirtaama MQ 18,4 m³/s

keskialivirtaama MNQ 2,74 m³/s

alivirtaama NQ 1,30 m³/s

keskivirtaama VII 10,8 m³/s.

Virtaama on yleensä pienin kevättalvella ja suurin toukokuussa.

Kuivajoen vesistöalueen kuormittajien velvoitetarkkailut on toteutettu yhteistarkkailuna vuo- den 2004 alusta lähtien vuosille 2004 - 2007 laaditun ohjelman mukaisesti. Happitilanne Kuivajoen vesistössä on ollut pääsääntöisesti hyvä. Veden pH on ollut lievästi happamalla puolella. Sähkönjohtavuudet ovat olleet luonnonvesille tyypillisesti melko alhaisia. Veden väriarvoissa ja humusta kuvaavan orgaanisen aineen määrässä (CODMn) on ollut melko pal- jon vaihtelua, mutta keskimäärin vesi on ollut humuspitoista. Havaintopaikkojen väliset erot humuksen määrässä ovat olleet keskimäärin melko pieniä.

Keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet ovat vuonna 2007 vaihdelleet välillä 23 - 56 g/l ja kokonaistyppipitoisuudet vastaavasti välillä 530 - 1000 g/l. Kasviplanktonin määrää ku- vaava a-klorofyllipitoisuus on ollut keskimäärin 5,5 g/l. Korkeimmat ravinnepitoisuudet ovat olleet rautatiesillan kohdalla (havaintopiste Kui5). Kesän keskimääräiset ravinnepitoi- suudet ovat olleet reheville vesille ja a-klorofyllipitoisuudet lievästi reheville vesille tyypillis- tä tasoa.

Veden laadun kehitystä vuosien 1995 - 2007 tulosten perusteella tarkasteltaessa rautatiesillan kohdalla ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa kokonaisravinne- tai a- klorofyllipitoisuuksissa eikä kesäajan fosfaattifosforipitoisuuksissa. Humuksen määrässä on kuitenkin havaittavissa kasvua. Kesäajan epäorgaanisen typen pitoisuuksissa on sen sijaan havaittavissa laskua. Jokisuun havaintopisteellä (Kui2) kokonaistypen pitoisuuksissa sekä humuksen määrässä on ollut laskeva suuntaus.

Vuosien 2000 - 2003 vedenlaatutietoihin perustuvan vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluo- kituksen mukaan Kuivajoen pääuoma kuuluu pääasiassa luokkaan tyydyttävä. Oijärvi ja vä- littömästi sen alapuolinen jokiosuus kuuluu luokkaan välttävä.

Seuraavassa taulukossa on vedenlaatutietoja vuosilta 2002 - 2006 ja vuodelta 2007 Kuivajoen alaosan havaintopisteiltä, joista jokisuun piste Kui2 sijaitsee Kuivaniemen Vesi Oy:n jäteve- denpuhdistamon alapuolella ja Kui5 sen yläpuolella.

Paikka Hav.aika

pH S-joht.

mS/m

K-aine mg/l

CODMn

mg/l

Kok.P g/l

PO4-P g/l

Kok.N g/l

NO23-N g/l

NH4-N g/l

Väri mg Pt/l

a-klor.

g/l

min 5,7 1,7 0,4 8 18 5 330 3 1 90 1,3

max 7,5 11,0 14 37 88 59 1203 450 230 280 41

Kui5 2002 –

2006 ka 6,8 5,3 4,2 21 38 17 736 150 31 178 9,0

min 5,9 2,2 0,7 15 23 7 530 3 1 140 1,1

max 7,2 8,4 13 35 56 36 1000 250 140 300 11

Kui5 2007

ka 6,6 4,8 5,0 25 34 15 734 118 31 194 5,5

min 2,1 0,5 9 22 8 250 3 3 2,6

max 9,4 16 35 65 15 1087 89 21 7,4

Kui2 2002 –

2006 ka 6,9 5,2 4,1 21 37 10 644 56 11 225 5,0

min 3,4 0,5 20 30 8 600 3 6

max 6,6 7,4 28 52 11 760 13 14

Kui2 2007

ka 4,5 3,6 25 40 10 657 8 10

Kuivajoen kalastoon kuuluvat ainakin seuraavat kalalajit: lohi, taimen, siika, kirjolohi, har- jus, hauki, ahven, made, lahna, säyne ja särki. Ylempänä joella tehtyjen sähkökoekalastusten mukaan koskikalastoon kuuluvat myös salakka, mutu, kivennuoliainen ja kivisimppu. Jo- keen nousee myös nahkiainen.

Kuivajoki on v. 1977 käynnistetyn Itämeren kalastuskomission valmisteleman Itämeren lo- hen laajan kotiuttamisohjelman (Salmon Action Plan) yksi kohdevesistö. Ohjelman tarkoi- tuksena on palauttaa lohikannat moniin entisiin lohijokiin siten, että vuoteen 2010 mennessä luonnonpoikastuotanto olisi puolet luonnontilaisesta. Projektiin liittyen Kuivajokeen on v.

1996 lähtien istutettu useita satoja tuhansia lohen jokipoikasia. Riista- ja kalatalouden tutki- muslaitoksen tekemissä sähkökoekalastuksissa lohen on todettu lisääntyvän Kuivajoella vä- häisessä määrin. Kuivajoen alaosalle on tehty 2000-luvulla myös ravun tuki-istutuksia.

Kuivajoen alaosalla Kuivaniemen osakaskunnan lupamyyntialueella kalasti v. 2006 noin 45 taloutta. Tärkeimpiä pyyntivälineitä olivat verkot, katiskat ja heittovavat. Lisäksi joen ala- osalla oli käytössä nahkiais- ja rapumertoja. Kokonaissaalis joen alaosalla oli v. 2006 noin 3,3 t, josta haukea oli 36 %, lahnaa 26 %, ahventa 22 % sekä madetta, lohta ja siikaa kutakin 4 %. Talouskohtainen saalis oli varsin hyvä eli 74 kg.

Kuivajoen alaosalla ravusti v. 2006 tiedustelun mukaan 2 ravustajaa yhteissaaliin ollessa noin 300 rapua. Kolmen kirjanpitokalastajana olleen nahkiaisenpyytäjän nahkiaissaalis vuosina 2004 - 2005 oli 4200 - 9700 kpl vuodessa ja vähäsateisena syksynä 2006 vain 1350 kpl.

Nahkiaisen kokonaissaaliin voi arvioida olevan tasoltaan noin kaksinkertainen kirjanpitäjien saaliiseen verrattuna.

Kalastusta haittaavina tekijöinä kalastajat pitivät Kuivajoen alaosalla turvetuotannon kuormi- tusta, vesistön liettymistä, pyydysten likaantumista, veden heikkoa laatua, metsäojitusten kuormitusta ja kalojen makuvirheitä.

Kuivajoen alaosalla on jokivarressa sekä vakituista että loma-asutusta. Joen vettä käytetään normaaliin tapaan kalastuksen ohella mm. uimiseen, veneilyyn ja saunavetenä.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Iin kunnassa Kuivaniemellä viemäröinnin piiriin kuuluu noin 1 700 asukasta. Kotitalouksien lisäksi viemäröinnin piiriin kuuluu kaksi koulua ja terveyskeskus. Viemäriverkoston pituus on 12 km, josta 8,9 km on muoviviemäriä ja loput betoniviemäriä. Käsitellyt jätevedet joh- detaan viemäriksi määrättyä purkuojaa ja -putkea pitkin Kuivajokeen noin 3 km jokisuun yläpuolella.

Jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1978 ja sitä on saneerattu vuonna 1994.

Nykyinen puhdistamo on biologis-kemiallinen bioroottorilaitos jälkisaostuksella.

Puhdistamon prosessit ja toiminnan laajuus

Puhdistamon prosessiin pääyksiköt osat esikäsittely, etuselkeytys, bioroottorit, kemikalointi (AVR), flokkaus ja jälkiselkeytys sekä lietteen käsittely. Laitos on mitoitettu seuraaville kuormitusarvoille:

Jätevesimäärä Qkesk 350 m³/d

Qmax 700 m³/d qkesk 15 m³/h

Mitoitusvirtaama qmit 30 m³/h

qmax 60 m³/h

Kuormitus: AVL 1 100

BOD7 95 kg/d Kok.P 4,1 kg/d Kok.N 13,2 kg/d kiintoaine 130 kg/d

Puhdistamolle otetaan vastaan ja käsitellään haja-asutuksen sakokaivolietettä. Täille on oma välppä.

Puhdistamolla syntyvää lietettä pumpataan sakeuttamosta lietelavoille päivittäin. Lavojen al- la on turvetta, salaojasorakerros ja salaojat, joista rejektivedet johdetaan takaisin puhdista- molle. Lietelavoilta jo osittain kompostoitunut liete siirretään kompostointikentälle, jossa on suodatinkerroksena 30 - 40 cm kasvuturvetta. Liete on mennyt viime vuosina viherrakenta- miseen.

Laitos on automatisoitu eikä siellä ole jatkuvaa miehitystä. Päivystäjä käy puhdistamolla myös viikonloppuisin.

Jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä on 2000-luvulla ollut keskimäärin 63 732 m³/a eli 175 m³/d. Keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä on noin 50 % mitoitusvirtaamas- ta. Vuonna 2006 vuorokautiset virtaamat vaihtelivat välillä 5 - 448 m³/d ja mitoitusvirtaama ylittyi huhti- ja joulukuussa yhteensä kuutena päivänä. Jätevesimäärä ovat pysytelleet lähes samalla tasolla vuosina 1998 - 2006 ollen vuonna 2006 edeltäviä vuosia pienempi. Ohituksia on ollut vuosina 1998 - 1999 ja 2001. Ohitusvedet johdetaan välppäyksen ja tasausaltaan kautta purkuviemäriin ja edelleen vesistöön. Sako- ja umpikaivolietettä vastaanotettiin lai- toksella vuonna 2006 noin 596 m³. Lietettä tulee keskimäärin yksi kuorma päivässä, eniten huhti- ja lokakuussa.

Lietettä pumpataan lietelavoille noin 100 m³ vuodessa. Lietteen metallipitoisuudet ovat alit- taneet puhdistamolietteelle asetetut pitoisuusraja-arvot. Lietettä varastoidaan lietelavoilla noin kolme vuotta ja siirretään osittain kompostoituneena kompostikentälle. Kompostoitu- nutta lietettä on mennyt viime vuosina viherrakentamiseen noin 250 m³ vuodessa.

Puhdistamolle vuosina 1999 - 2006 tulleen jäteveden keskimääräinen vuorokausivirtaama ja kuormituksen määrä on esitetty seuraavassa taulukossa. Tuleva kuormitus on ollut vuosita- solla BOD7:n ja ravinteiden osalta selvästi mitoitusarvoja pienempää ja tarkastelujaksolla vä- hentynyt fosforikuormitusta lukuun ottamatta.

Vuosi MQ m³/d

BOD7ATU

kg/d

Fosfori kg P/d

Typpi kg N/d

Kiintoaine kg/d

1999 166 27 1,4 9,8 36

2000 162 31 1,1 14,8 30

2001 156 37 1,2 10,4 36

2002 175 35 1,2 9,2 63

2003 182 19 1,1 7,9 22

2004 185 18 1,4 8,5 22

2005 197 21 1,6 7,9 31

2006 165 21 1,4 9,0 26

ka 174 26 1,3 9,7 33

Ennuste jätevesimäärän kehittymisestä

Puhdistamolle tulevan jätevesimäärän ei arvioida muuttuvan merkittävästi tulevina vuosina viime vuosien tasosta. Viemäriverkostoon joutuvat tulvavedet ovat pääosin peräisin kiinteis- töjen sakokaivoista. Sakokaivojen poistumisen myötä vuotovedet vähenevät ja toisaalta puh- distamolle tuleva jätevesimäärä voi jonkin verran kasvaa, kun haja-asutusalueita liittyy vie- märöinnin piiriin.

Laitos hakee lupaa nykyisen luvan mukaisin päästömääräyksin ja ottaen huomioon valtio- neuvoston asetuksessa 888/2006 annetut vähimmäisvaatimukset.

Käytettävät kemikaalit ja energiankulutus

Saostuskemikaalia (ALF) käytettiin vuonna 2006 yhteensä 14 807 kg eli keskimäärin 234 g/m³. Kemikaalia tuodaan laitokselle 1 - 2 kertaa vuodessa. Käytetyt kemikaalit varastoi- daan sisätiloissa.

Sähkönkulutus jätevedenpuhdistamolla oli vuonna 2006 yhteensä 63 880 kWh/a eli 1,06 kWh/m³.

Jätevedenpuhdistamo on v. 1994 valmistunut biologis-kemiallinen bioroottorilaitos jälkisaos- tuksella. Laitos on toiminut lupaehtojen mukaisesti ja puhdistustulos on ollut hyvä. Tällä hetkellä puhdistustekniikka ja laitteet ovat tavanomaista hyväksi koettua ja hyväksyttyä tek- niikkaa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin

Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon tehoa on tarkkailtu neljä kertaa vuodessa ottamalla lai- tokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäytteet. Puhdista- molta vesistöön päätyvä kuormitus on vuosina 1998 - 2006 ollut keskimäärin 0,9 kg BOD7ATU/d, 0,05 kg P/d, 6,8 kg N/d, 7,3 kg CODCr/d (2003-2006) ja 1,6 kg kiintoainetta vuo- rokaudessa. Vesistöön päätyvä BOD7-kuormitus on tarkastelujaksolla 1998 - 2006 pienenty- nyt ja typpikuormitus hieman kasvanut. Fosfori ja kiintoainekuormitus ovat olleet suurim- millaan 2000-luvun alkuvuosina. Puhdistamon teho on typen poistoa lukuun ottamatta ollut hyvä.

Puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä on ollut viime vuosina noin 175 m³/d. Jätevesimäärän ei arvioida lähivuosina tästä merkittävästi muuttuvan. Haettavien ja nykyisin lainvoimaisten luparajojen mukaisilla jäännöspitoisuuksilla ja edellä mainitulla jätevesimäärällä kuormitus tulisi olemaan 3,5 kg BOD7ATU/d ja 0,12 kg P/d.

Vesistöön päätyvä kuormitus ja puhdistamon teho vuosina 1998 - 2006 on esitetty seuraavas- sa taulukossa.

BOD7ATU Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine Vuosi

kg/d Teho

%

kg/d Teho

%

kg/d Teho

%

kg/d Teho

%

1998 1,3 97 0,06 96 6,1 27 1,9 92

1999 1,1 96 0,04 97 5,8 40 1,1 97

2000 0,9 97 0,05 96 6,4 57 1,1 96

2001 1,0 97 0,08 93 6,9 34 2,2 94

2002 1,0 97 0,08 93 7,9 14 2,8 96

2003 0,8 96 0,08 93 7,8 1 0,7 97

2004 0,7 96 0,03 98 6,2 27 1,1 95

2005 0,7 97 0,03 98 7,5 18 2,2 93

2006 0,6 97 0,04 97 7,2 20 1,6 94

ka 0,9 97 0,05 96 6,8 26 1,6 95

Puhdistamolta vesistöön johdettavan veden keskimääräinen laatu sekä suurimmat ja pienim- mät pitoisuudet vuosina 2003 – 2006 on esitetty seuraavassa taulukossa. Fosforista keski- määrin vain noin 16 % on ollut fosfaattifosforia ja typestä noin 10 0 % epäorgaanista typpeä.

BOD_7ATU mg/l

COD_Cf mg/l

Kok.P mg/l

PO₄-P mg/l

Kok.N mg/l

NO₃-N mg/l

NH₄-N mg/l

kiintoaine mg/l

keskiarvo 4,0 30 0,15 0,02 30 13 17 7,4

minimi 3,0 4 0,07 0,01 4 1.2 1 0,2

maksimi 7,0 40 0,45 0,08 70 32 33 24

Verrattaessa lähtevän veden laatua vuoden 2006 alusta voimaan tulleisiin yhdyskuntien jäte- vedenpuhdistamoista johdettavaa jätevettä koskeviin vähimmäisvaatimuksiin (VNp 365/1994) on vaatimukset vuosina 2004 - 2006 täytetty CODCr:n ja kiintoaineen osalta.

BOD7:n ja fosforin osalta määräykset päästöistä on annettu lupapäätöksessä.

Puhdistamo on täyttänyt sille Pohjois-Suomen vesioikeuden 29.5.1998 antamassa lupapää- töksessä nro 26/98/1 asetetut pitoisuus- ja tehovaatimukset BOD7ATU-arvon osalta. Fosforipi- toisuus on ylittänyt luparajan (0,7 mg P/l) hieman vuoden 2001 ensimmäisellä ja vuoden 2002 toisella puolivuotisjaksolla. Vuonna 2001 1. puolivuotisjaksolla laitoksella jäätiin myös hieman alle fosforin puhdistustehovaatimuksen.

Päästöt ilmaan

Jätevedenpuhdistustoiminnasta aiheutuu usein jossain määrin hajua ympäristöön. Hajulähtei- tä voivat olla esimerkiksi sakokaivolietteen vastaanotto ja ilmanvaihto sekä lietteen käsittely ja kompostointi.

Kuivaniemellä hajua aiheutuu lähinnä sakokaivolietteen vastaanotosta. Lietteen käsittely ja kompostointi eivät hakijan mukaan aiheuta merkittävää hajua ympäristöön.

Melu ja tärinä

Puhdistuslaitteet ovat sisätiloissa ja ne on tarvittavilta osin eristetty. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua eikä tärinää ympäristöön.

Puhdistamolle tuodaan kemikaaleja 1 - 2 kertaa vuodessa. Sakokaivolietteen ajo ajoittuu ke- väällä ja syksyllä noin kuukauden ajalle lähes päivittäin. Välpejätettä kuljetetaan pois puh- distamolta kerran kuukaudessa. Kompostoitunutta lietettä haetaan urakoitsijan toimesta ke- säaikana noin 10 kertaa kuukaudessa.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Puhdistamolla syntyvä kuivattu välpejäte säilytetään tiiviissä jäteastiassa, joka tyhjennetään määrävälein. Jäte toimitetaan Simon kaatopaikalle.

Prosessista poistettu liete, noin 100 m³ vuodessa, varastoidaan lietelavoilla ja kompostoidaan sen jälkeen viereisellä kompostointialueella. Kompostoitunut liete toimitetaan viherrakenta- miseen.

Poikkeukselliset tilanteet

Jätevesihuollon riskitilanteita, niihin varautumista ja toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteissa on tarkasteltu lakisääteisessä vesihuollon valmiussuunnitelmassa.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin

Yhdyskuntajätevesipuhdistamoiden kuormituksen vesistövaikutukset voivat olla lähinnä re- hevöittäviä, happea kuluttavia ja hygieenistä haittaa aiheuttavia.

Kuivaniemen jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan viemäriksi määrättyä pur- kuojaa ja -putkea pitkin Kuivajokeen noin 3 km jokisuun yläpuolella. Jätevesien vaikutusta Kuivajoen veden laatuun voidaan arvioida laimentumissuhteen perusteella. Seuraavassa tau- lukossa on esitetty arvio pitoisuuslisäyksistä laskettuna vuosien 1998 - 2006 keskimääräisillä kuormituksilla sekä vastaava arvio haettujen luparajojen mukaisilla kuormituksilla. Virtaa- mina on käytetty Ravaskan virtaamia.

Kuormitus kg/d

Pitoisuuslisäykset

MQ = 18,4 m³/s MNQ = 2,74 m³/s Havaittu 1998 - 2006

BOD7ATU 0,9 0,6 g/l 4 g/l

CODCr 7,3 5 g/l 30 g/l

Kok.P 0,05 0,03 g/l 0,21 g/l

Kok. N 6,8 4 g/l 29 g/l

Kiintoaine 1,6 1,0 g/l 7 g/l

Arvio haetuilla luparajoilla

BOD7ATU 3,5 2 g/l 15 g/l

Kok.P 0,12 0,08 g/l 0,5 g/l

Laskennallisesti arvioituna Kuivaniemen jätevesien vaikutus voi näkyä vesistössä lähinnä lie- vänä typpipitoisuuden kasvuna selvimmin alivirtaamatilanteissa. Keskivirtaamilla typpipitoi- suus kasvaa arviolta 4 g/l ja alivirtaamatilanteessa noin 30 g/l. Fosforin osalta vastaavat pitoisuuslisäykset eivät ole analyyttisesti havaittavia. Kuivajoen happitilanteeseen jätevesillä ei ole sanottavaa vaikutusta.

Puhdistamolta lähtevässä vedessä oli v. 2005 fekaalisia kolibakteereja 0 - 30 kpl/100 ml ja seuraavana vuonna 0 - 200 kpl/100 ml. Määrät ovat varsin pieniä. Jätevesillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Kuivajoen bakteeritiheyksiin. Kuivajoen vedestä ei määritetä bakteeritiheyksiä.

Jätevesillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta vesistön rehevyystasoon eikä vesistön käyttöön ja käyttökelpoisuuteen. Vesien yleinen käyttökelpoisuusluokka alueella on tyydyt- tävä.

Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen

Puhdistamon ravinnekuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta alapuolisen vesistön kala-, nahkiais- tai rapukantoihin. Kuormituksesta johtuva konkreettinen kalastushaitta on seisovi- en pyydysten lisääntyvä limoittuminen, mitä voi ilmetä purkualueen lähialueella. Tämä kos- kee lähinnä nahkiaisen mertapyyntiä Suukosken alueella. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Tietoisuutta jätevesien laskusta voidaan sinäl- lään pitää kalastushaittana, joka voi vähentää kalastushalukkuutta purkualueen välittömässä läheisyydessä Suukosken yläpuolella.

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen

Puhdistamolta ei arvioida aiheutuvan normaalioloissa haitallisia päästöjä maaperään ja poh- javeteen. Kompostointi tapahtuu maaperusteisella alueella, joten sieltä suotautuu vesiä maa- perään ja pohjaveteen. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle.

Viemäriverkostossa ja pumppaamoilla tapahtuvat häiriötilanteet saattavat aiheuttaa jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Häiriöistä ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ja vika korjataan niin pian kuin mahdollista. Tarvittaessa käynnistetään tarkkailutoimet.

Arvio muista ympäristövaikutuksista

Kunnallisen jätevedenpuhdistamon vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen ovat kokonaisuutena positiivisia. Kunnallisella jätevedenpuhdistamolla jätevedet käsitellään keskitetysti ja tehokkaasti. Toiminta ei normaalioloissa vaaranna ihmisten terveyttä.

Kuivaniemellä hajua aiheutuu lähinnä sakokaivolietteen vastaanotosta. Lietteen käsittely ja kompostointi aiheuttaa hakijan mukaan vähemmän hajua ympäristöön. Lähin asuttu talous sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä kompostointialueen pohjoispuolella.

Toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön. Toiminnan vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelu- tai Natu- ra-alueita.

Toiminnan ei arvioida aiheuttavan häiritsevää melua eikä tärinää ympäristöön.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Kuivajoen vesistöalueelle on laadittu uusi yhteistarkkailusuunnitelma vuosille 2008 - 2015 (Pöyry Environment Oy 2007b). Suunnitelma sisältää käyttö- ja päästötarkkailun sekä vesis- tö- ja kalataloustarkkailun. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt ohjelman vesistötarkkailua koskevan osan 31.1.2008 antamallaan päätöksellä dnro PPO-2008-Y-33- 119 ja Kainuun TE-keskus kalataloustarkkailun 17.1.2008 antamallaan päätöksellä. Tarkkai- luohjelma on hakemusasiakirjoissa liitteenä.

Kuivajoen alueen vesistötarkkailut on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1994 lähtien.

Vesistötarkkailun tavoitteena on selvittää pistekuormittajien vaikutuksia ja vaikutusalueiden laajuutta vesistössä. Vesistötarkkailuun on liitetty myös biologista tarkkailua. Pohjaeläin- tarkkailua on osin muutettu menetelmällisesti vastaamaan ympäristöhallinnon ohjeita ja ai- empaan ohjelmaan kirjatusta JOP-mallin käytöstä on luovuttu. Lisäksi on huomioitu Oulujo- en-Iijoen vesienhoitoalueen seurantaohjelma Kuivajoen vesistöalueen osalta.

Päästötarkkailu

Kuivajoen yhteistarkkailusuunnitelmaan sisältyy tarkkailuvelvollisten käyttö- ja päästötark- kailusuunnitelma. Suunnitelman mukaan Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolla suoritetaan työpäivittäin omistajan toimesta käyttötarkkailua puhdistamon toiminnan, jäteve- den määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden, kemikaalikulutuksen yms. seuraamiseksi. Käyttö- tarkkailusta pidetään päiväkirjaa. Käyttötarkkailun yhteenveto sekä päivittäisten ohitusten yhteenvetolomake lähetetään laskentajakson loputtua puolivuosittain tarkkailun suorittajalle ja ympäristökeskukseen.

Puhdistamon päästöjen määrittämiseksi näytteet otetaan pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa kokoomanäytteinä 24 tunnin ajalta automaattisin näytteenottimin tai vähintään 10 tunnin ko- koomana kerran tunnissa otetuista osanäytteistä. Puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä vedes- tä määritetään lämpötila, pH, alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, BOD7ATU, CODCr, kokonaisfos-

fori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Puhdistamolta lähtevästä vedestä määritetään lisäksi happi, PO4-P, NO2- ja NO3-N, NH4-N, fekaaliset koliformiset bakteerit ja saostuskemikaalin jään- nöspitoisuus (Fe / Al). Kullakin näytteenottokerralla selvitetään lisäksi näytteenottovuoro- kauden virtaama, maksimituntivirtaama ja kemikaalin annostus.

Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu tutkitaan kerran vuodessa. Lietteestä määritetään kui- va-aine, pH, typpi, fosfori, kalsium ja magnesium sekä raskasmetallit kadmium, koboltti, ku- pari, elohopea, mangaani, nikkeli, lyijy ja sinkki.

Vaikutusten tarkkailu

Kuivajoen yhteistarkkailusuunnitelman mukaan Oijärven sekä Kuiva- ja Kivijoen veden laa- tua tarkkaillaan näytteenotoin ja analyysein ohjelmassa määritellyillä havaintopaikoilla, joista Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamoa lähinnä sijaitsevat vuosittain toistuvan tark- kailun piiriin kuuluva laitoksen alapuolinen Kuivajoen piste Kui2 sekä laitoksen yläpuolinen, laajan alueellisen tarkkailun osioon kuuluva Kuivajoen havaintopiste Kui12. Näytteet vesis- töhavaintopaikoilta otetaan ohjelmassa määriteltyinä ajankohtina. Jätevedenpuhdistamon alapuoliselta tarkkailupaikalta otetaan näytteet puhdistamon kuormitustarkkailun yhteydessä neljä kertaa vuodessa. Vesinäytteistä määritetään lämpötila, sähkönjohtavuus, CODMn, kiin- toaine, kok.P, PO4-P, kok.N, NO2 + NO3-N, NH4-N ja fekaaliset koliformiset bakteerit.

Pohjaeläinnäytteet otetaan ohjelman mukaan vesistön kolmelta havaintokohteelta vuosina 2009 ja 2012.

Kalataloustarkkailu koostuu vuosittain jatkuvasta kalastuskirjanpidosta, vuoden 2012 tiedois- ta koottavasta kalastusselvityksestä sekä sähkökoekalastuksista, jotka tehdään vuosina 2009 ja 2012. Koekalastusten yhteydessä koealoilta tehdään myös habitaattikuvaus eli määritetään koekohteiden koot ja ominaisuudet.

Raportointi

Päästötarkkailun tulokset toimitetaan valvontaviranomaisille heti niiden valmistuttua ja vii- meistään kuukauden kuluttua näytteenotosta. Puhdistamon päästötarkkailutuloksiin liitetään lyhyt lausunto laitoksen toiminnasta tutkimushetkellä. Mahdolliset toimenpidesuositukset ilmoitetaan laitokselle välittömästi. Vuosittain laadittavat päästötarkkailuraportit ovat sup- peita, ja niissä tarkastellaan erityisesti lupaehtojen toteutumista, puhdistamon kuormitusastet- ta, toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä kuormituksen kehittymistä. Päästötarkkailu- tulokset ja asiaan liittyvät tiedot toimitetaan ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa.

Laajojen tarkkailujen välivuosina tehtävän intensiivitarkkailun ja vuosittaisen alueellisen tarkkailun tuloksista laaditaan lyhyt yhteenvetoraportti maaliskuun loppuun mennessä. Vuo- sien 2009 ja 2012 laajan alueellisen tarkkailun jälkeen laaditaan huhtikuun loppuun mennessä perusteellinen yhteenvetoraportti, jonka minimisisältö käy ilmi tarkkailusuunnitelmasta. Ka- lataloustarkkailun tulokset raportoidaan vesistötarkkailun raportointien yhteydessä ja pohja- eläintarkkailun tulokset vuosien 2009 ja 2012 yhteistarkkailun vuosiraporteissa.

ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Arvio vahingoista ja niiden korvaamisesta

Edellisen lupakäsittelyn yhteydessä jätevesien johtamisen ei arvioitu aiheuttavan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Toiminnassa tai päästöissä ei ole tapahtunut eikä arvioida tapahtuvan myöskään jatkossa olennaisia muutoksia. Uutta ympäristölupaa haetaan entisillä luparajoilla. Näin ollen myös jatkossa kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutuk- set arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen

Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Iin kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 14.4. - 13.5.2008. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Iin kunnassa ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksessa.

Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti ilmoitettu sanoma- lehti Rantapohjassa 15.4.2008 ja erikseen tiedotettu asianosaisille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Lupa-asian käsittelyyn liittyvä toiminnan maastotarkastus ja asiaa koskeva neuvottelu on pi- detty 17.6.2008. Tarkastuksella tutustuttiin puhdistamon toimintaan ja rakenteisiin sekä liet- teenkäsittelyyn ja käytiin läpi asiassa saadut lausunnot. Todettiin, etteivät lausunnot anna ai- hetta vastineeseen. Tarkastusmuistio on liitetty lupakäsittelyn asiakirjoihin.

Lausunnot

Ympäristökeskus on pyytänyt asiassa lausunnot Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä sekä Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnanhallitukselta.

Lausuntonsa asiassa antoivat Kainuun TE-keskus ja Oulunkaaren ympäristöpalvelut Iin kun- nan ympäristönsuojeluviranomaisena.

Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan estettä luvan myöntämiselle ei ole. Lausunnossa edellytetään lupaehtojen tarkistamishakemuksen jättämistä vuoden 2017 loppuun mennessä. Tarkkailu voidaan lausunnon mukaan toteuttaa hakijan esityksen mukai- sesti.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa todetaan puhdistamon toimineen moit- teettomasti ja täyttäneen sille asetetut vaatimukset. Puhdistamon lähinaapurit eivät ole huo- mauttaneet laitoksen haju- tai muistakaan ympäristöhaitoista.

Muistutukset ja mielipiteet

Asiassa ei jätetty muistutuksia.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Kuivaniemen Vesi Oy:lle ympäristönsuojelu- lain 28 §:n mukaisen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupahakemuksessa 17.12.2007 tarkoitetun jätevedenpuhdistamon toiminnalle ja puhdistettujen jätevesien johta- miseen avo-ojan ja purkuputken kautta nykyiselle purkupaikalle Kuivajokeen Iin kunnassa ja antaa toimintaa koskevat lupamääräykset. Purkuoja määrätään edelleen viemäriksi.

Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu vesialueeseen tai sen käyttöön kohdistuvaa korvat- tavaa vahinkoa tai edunmenetystä. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin

1 Kuivaniemen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolle viemäröidyt ja toimitetut jätevedet ja sako- kaivolietteet on käsiteltävä hakemusasiakirjoissa esitetyllä tavalla hakemusselostuksen liit- teen 2 (Puhdistamon sijainti ja vedenlaadun havaintopaikat) ja liitteen 4 (Asemapiirros) mu- kaisesti sijaitsevalla biologis-kemiallisella puhdistamolla ja johdettava nykyisessä, liitteeseen 2 merkityssä purkupaikassa Iijokeen.

2 Jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava siten, että puhdistamolta vesistöön johdet- tavan jäteveden pitoisuudet eivät ylitä seuraavia raja-arvoja ja laitoksella saavutetaan seuraa- vat puhdistustehot:

- BOD7ATU enintään 20 mg O2/l ja puhdistusteho vähintään 90 % - kokonaisfosfori enintään 0,7 mg/l ja puhdistusteho vähintään 90 %.

Laitoksen käytössä ja hoidossa on lisäksi pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen pois- toon jätevesistä.

Asetetut puhdistusvaatimukset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvoina mukaan lukien mah- dolliset ohitukset ja viemärilaitoksen poikkeustilanteet.

Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston asetuksella nro 888/2006 määritellyt vähimmäisvaatimukset ky- seisen asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.

3 Puhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mah- dollisimman hyvä puhdistustulos ja että toiminnan ympäristöhaitat ovat mahdollisimman vä- häiset.

Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa terveydelle.

Puhdistamolla on oltava nimettynä vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot ja niissä tapahtu- vat muutokset on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

4 Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että kaikki viemärilaitoksen alueella muodostu- vat yhdyskuntajätevedet sekä tarpeellisessa määrin esikäsitellyt teollisuusjätevedet johdetaan puhdistamolle. Sade-, kuivatus- ja vuotovesien pääsy jätevesiviemäreihin on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi.

5 Luvan saajan on oltava selvillä viemärilaitokselle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden tavanomaisista yhdyskuntajätevesistä poikkeavien jätevesien sekä sakokaivolietteiden mää- rästä, laadusta ja esikäsittelystä. Tiedot näistä on tarvittaessa toimitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

Teollisuusjätevesien ja muiden tavanomaisesta poikkeavien jätevesien johtamisesta vesihuol- tolaitoksen viemäriin tulee olla liittymissopimus. Teollisuusjätevesisopimus on lähetettävä tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

Luvan saajan on huolehdittava siitä, että viemärilaitokseen johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä poikkeavien jätevesien sekä sakokaivolietteiden haitallisuutta viemärilaitoksen toiminnalle vähennetään riittävästi asianmukaisen esikäsittelyn ja muiden toimenpiteiden avulla ja että kyseisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen ja valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 vaatimukset.

6 Jätevedenpuhdistamon rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Niihin voidaan tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät heikennä puhdistamon toimintatehoa tai lisää ympäristökuormitusta ja joilla ei ole haitallista vaikutusta yksityisen tai yleisen edun kannal- ta. Mahdolliset muutokset on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymäl- lä tavalla.

Päästöt ilmaan

7 Jäteveden ja lietteen vastaanotto ja käsittely on hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuvat hajupäästöt ovat mahdollisimman vähäiset. Toiminta ja liikennöinti puhdistamoalueelle on järjestettävä välttäen tarpeetonta melua.

Jätteiden käsittely, varastointi ja hyödyntäminen

8 Puhdistamotoiminnassa on pyrittävä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyöty- käyttöön. Jätteiden varastoinnista kiinteistöllä ja kuljettamisesta muualle ei saa aiheutua ros- kaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle.

9 Jäteveden puhdistusprosessissa syntyvä liete on hakemuksessa esitetyn mukaisesti kuivattava puhdistamoalueella sijaitsevissa lietealtaissa tai koneellisesti ja kompostoitava tarkoitukseen varatulla kompostointialueella. Lietteen kuivauksessa syntyvät jätevedet on johdettava jäteve- denpuhdistamon prosessiin. Liete voidaan myös toimittaa laitokseen, jolla on asianmukainen lupa lietteen vastaanottoon ja käsittelyyn, jolloin kuljetus on järjestettävä siten, ettei kuorma- uksesta ja kuljetuksesta aiheudu ympäristöhaittaa.

Jätevesilietettä kompostoitaessa tulee käyttää seosainetta riittävä määrä kosteuden sitomiseksi, hajuhaittojen välttämiseksi ja kompostiaumojen pitämiseksi hapellisina. Kompostointiolosuh- teiden tasaisuus ja kompostoitumisen jatkuvuus aumoissa on turvattava rakenteellisesti ja riit- tävällä seurannalla.

Kompostituote on varastoitava siten, ettei siitä aiheudu ympäristökuormitusta tai ympäristön pilaantumisen vaaraa ja käytettävä mahdollisuuksien mukaan hyödyksi esimerkiksi viherra- kentamisessa. Kompostituotteen luovuttajan on laadittava tuotteen käytöstä ohje, josta käy il- mi sen käytön rajoitukset ja tuotteen sekä sen käytön mahdollisesti edellyttämät suojaamis- ja suojautumistoimenpiteet.

10 Puhdistamoprosessin kiinteät jätteet, kuten välppäysjätteet ja hiekanerotusjätteet on kuljetet- tava alueelliselle jäteasemalle tai laitokseen, jolla on asianmukainen lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Käsittely ja kuljetus on järjestettävä siten, ettei jätteistä aiheudu haju- tai hy- gieniahaittaa.

Kemikaalien varastointi

11 Laitoksella käytettävät kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti siten, ettei varastoinnista aiheudu päästöjä maaperään eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle ja ihmisten terveydelle.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

12 Jos puhdistamolta tai viemäriverkosta on joutunut tai uhkaa joutua vesistöön, maaperään tai ilmaan laadultaan, määrältään tai muilta haitallisilta ominaisuuksiltaan merkittävästi tavan- omaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin pääs- tön lopettamiseksi, vahinkojen ja haittojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäise- miseksi. Tapahtumasta on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksel-

le ja Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä, mikäli häiriöstä saattaa olla vaaraa terveydelle, myös Iin kunnan terveydensuojeluviranomaiselle.

Luvan saajan tulee ylläpitää ja kehittää toimintavalmiuttaan häiriötilanteiden varalle ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Luvan saajalla on oltava ajantasainen toimintasuunnitelma sekä asian edellyttämät henkilösuojaimet ja torjuntavälineistö mahdollisten häiriötilanteiden varalle.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

13 Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta ympäristökuormituksesta ja sen vaikutuksista ja järjestettävä näitä koskeva käyttö-, päästö- ja kuormitustarkkailu.

14 Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailu on järjestettävä hakemuksen liitteenä 7 olevassa, 26.11.2007 päivätyssä ohjelmassa "Kuivajoen yhteistarkkailusuunnitelma vuosille 2008 - 2015" esitetyn mukaisesti. Käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelmaa voidaan luvan saa- jan esityksestä muuttaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Ympäristökeskus voi lisäksi tarvittavilta osin tarkentaa tarkkailuohjelmaa.

15 Puhdistamon vesistövaikutusten tarkkailussa on noudatettava 26.11.2007 päivättyyn Kuiva- joen yhteistarkkailusuunnitelmaan sisältyvää vesistötarkkailuohjelmaa (luku 6) ja kalatalous- tarkkailuohjelmaa (luku 7) tarkennettuna valvontaviranomaisten hyväksymispäätöksissään 31.1.2008 (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus) ja 17.1.2008 (Kainuun työvoima- ja elin- keinokeskus) määräämällä tavalla. Vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaa voidaan lupapää- töksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa edellä mainittujen valvontaviranomaisten hy- väksymällä tavalla.

16 Tarkkailujen tulokset on toimitettava ja raportoitava valvontaviranomaisille sekä Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuohjelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti. Tiedot jätevedenpuhdistamon toiminnasta sekä laitoksen kuormitustiedot on raportoitava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla viimeistään seuraavan vuoden maa- liskuun loppuun mennessä.

Tarkkailujen tulokset on säilytettävä ja annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen.

ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN

Mikäli tämän päätöksen tarkoittamasta jäteveden johtamisesta aiheutuu sellainen korvattava vahinko, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu, voi vahingonkärsijä vaatia siitä tämän päätöksen estämättä korvausta ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.

RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet

Toiminta tässä päätöksessä määrätyllä tavalla järjestettynä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee maakuntakaavan mukaisella taajamatoimintojen alueella.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ei jätevedenpuhdistamon toiminnasta aiheudu ter- veyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohja- veden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai ylei- seltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan luvassa on pilaantumisen ehkäisemiseksi annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä pääs- töpaikan sijainnista, jätteistä, niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä sekä toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Määräykset on annettava myös muista toi- mista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään ympäristönsuojelulain 3 §:ssä tarkoitettua ympäristön pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Ympäristönsuojelulain 45 §:n mukaan luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Edel- leen 46 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailus- ta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jäl- keisestä ympäristön tilan tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten tarpeellisia tietoja.

Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon myös valtioneuvoston periaatepäätös "Ve- siensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" (23.11.2006), jonka mukaan ravinteiden poistoa jä- tevesistä tehostetaan ja puhdistamoiden toimintaedellytyksiä parannetaan mm. viemärilaitos- ten hyvällä hoidolla, uusinvestoinnein ja häiriötilanteisiin varautumista ennakoivin toimenpi- tein.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräykset 1 - 11 on annettu vesien ja muun ympäristön kuormituksen vähentämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ja pilaantumisvaaran sekä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitetun, naapureihin ja lähistöllä asuviin kohdistuvan kohtuuttoman rasituksen eh- käisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi ja parantamiseksi.

Lupamääräyksessä 2 asetetut päästömääräykset ovat aiemman, vesilain perusteella annetun luvan päästörajojen mukaiset. Puhdistamo on pääosin toiminut lupamääräysten mukaisesti 2000-luvulla ja annettuja päästömääräyksiä voidaan pitää tarkoituksenmukaisina ja riittävinä kyseiselle laitokselle. Lupamääräys täyttää yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan valtio- neuvoston asetuksen nro 888/2006 vaatimukset.

Koko viemärilaitoksen käyttöä, hoitoa ja kunnossapitoa koskevien lupamääräysten 3 ja 4 sekä lupamääräyksen 6 tarkoituksena on varmistaa alueen jätevesien kokoaminen ja johtami- nen sekä käsittely mahdollisimman tehokkaasti ja haitattomasti luotettavasti toimivalla lai- toksella.

Lupamääräyksellä 5 korostetaan toiminnanharjoittajan velvollisuutta osaltaan huolehtia koos- tumukseltaan tai pitoisuuksiltaan tavanomaisista yhdyskuntajätevesistä poikkeavien jätevesi- en riittävästä esikäsittelystä puhdistamon toimintaedellytysten, laitoksen turvallisen käytön ja laitokselta edellytetyn puhdistustehon varmistamiseksi. Esikäsittely saattaa olla tarpeen myös haitallisten päästöjen ehkäisemiseksi ja puhdistamolietteen hyötykäyttömahdollisuuksi- en turvaamiseksi.

Lupamääräys 7 on annettu toiminnasta aiheutuvien haju- ja meluhaittojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi.

Lupamääräykset 8 - 10 on annettu jätelain ja sen perusteella annettujen säädösten noudatta- miseksi ja toimintaympäristön viihtyisyyden säilyttämiseksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamat- tomat jätteet toimitetaan kaatopaikalle. Lupamääräyksen 9 tarkoituksena on luoda edellytyk- set kompostoitumiselle ja varmistaa, että mm. ravinnepäästöt valumaveden mukana lietteen- käsittelyalueelta suoraan vesistöön voidaan estää.

Lupamääräys 11 on annettu maaperän puhtaana pysymisen varmistamiseksi sekä ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi.

Lupamääräyksen 12 tarkoituksena on varmistaa suunnitelmallinen varautuminen häiriötilan- teisiin sekä asian edellyttämä viivytyksetön tiedonkulku valvontaviranomaisille ja ehkäistä häiriöistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen laajeneminen välittömin torjunta- ja korjaamis- toimenpitein.

Tarkkailu on määrätty tehtäväksi vuosille 2008 - 2015 laaditun ja vaikutustarkkailujen osalta ao. viranomaisten hyväksymän Kuivajoen yhteistarkkailusuunnitelman mukaisena (lupamää- räykset 14 - 17). Tarkkailumääräyksiä ja -suunnitelmia voidaan ympäristönsuojelulain 46 §:n 4 momentin mukaisesti tarvittaessa muuttaa lupamääräyksissä mainittujen valvontaviran- omaisten hyväksymällä tavalla.

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN

Kainuun TE-keskuksen lausunnossaan esittämä, lupamääräysten tarkistamisajankohtaa ja tarkkailua koskeva kanta on otettu huomioon luvan voimassaoloa ja tarkistamista koskevista määräyksistä sekä lupamääräyksistä 15 - 17 ilmenevästi.

Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto on otettu huomioon luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa sekä yleisesti lupamääräyksiä annettaessa.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Tämä päätös on voimassa 31.12.2017 saakka. Mikäli toimintaa on tarkoitus jatkaa maini- tun ajankohdan jälkeen, luvan saajan on hyvissä ajoin ja kuitenkin viimeistään 30.6.2017 jätettävä asiaa koskeva ympäristölupahakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle. Kysei- seen hakemukseen tulee liittää selvitykset ja suunnitelmat mahdollisesti tarvittavista sanee- raustoimista puhdistamon häiriöttömän ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi sekä asian käsittelyn edellyttämät muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 – 12 §:ssä mainitut selvitykset.

Muutoin luvan voimassaoloon ja muuttamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin sekä 58 ja 59 §:n säännöksiä niissä mainituin edellytyksin.

Korvattavat päätökset

Lainvoiman saatuaan tämä päätös korvaa Pohjois-Suomen vesioikeuden 29.5.1998 antaman päätöksen nro 103/97/1, joka koskee Kuivaniemen jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien johtamista Kuivajokeen.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia sään- nöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 – 8, 41 – 47, 52 – 56, 72 ja 90 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6, 16 – 19, 30 ja 36 § Jätelaki (1072/1993) 6, 12, 15, 19, 51 ja 52 §

Jäteasetus (1390/1993) 7 ja 8 §

Valtioneuvoston asetus (888/2006) yhdyskuntajätevesistä

Valtioneuvoston asetus (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Maksu lupa-asian käsittelystä on 1 400 euroa. Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105

§:ään ja ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuk- sen (1237/2003) 2 §:ään.

Sovelletut oikeusohjeet

Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista 1237/

2003

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 §:ssä on säädetty. Päätös ja ilmoitus päätöksen antamisesta toimitetaan asianosaisille jäljempänä esi- tetysti.

Päätös

Hakija

Jäljennös päätöksestä

Iin kunnanhallitus

Oulun kaaren ympäristölautakunta Kainuun TE-keskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus, kirjaamo

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus/valvoja Ilmoitus päätöksestä

Hakemuksesta tiedonannon saaneet Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Iin kunnan virallisella ilmoitustaululla ja sanomalehti Rantapohjassa.

Lisätietoja päätöksestä

Lisätietoja päätöksestä saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta vanhempi insinööri Aulis Kaasiselta, p. 020 490 6347.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallin- to-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kukselle. Valitusaika päättyy19.9.2008

Valitusoikeus on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät;

- alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä

Vanhempi insinööri Aulis Kaasinen

LIITE Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutostaVaasan hallinto oikeudelta valituksel- la, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle jatoimi- tettava valitusajan kuluessaPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

Valitusaika

Valitusaika onkolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa las- kettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itse- näisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arki- päivän.

Valituksen toimittaminen

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon.

Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä telekopiona tai sähköpostitse. Toimitustavasta riippumatta valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä viimeistään valitusajan päättyessä klo 16.15.

Valituskirjelmän sisältö ja liitteet

Valituskirjelmässä on ilmoitettava:

1) päätös, johon haetaan muutosta

2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä:

1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;

2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suulli- sesti Vaasan hallinto oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto oikeus niin määrää.

Oikeudenkäyntimaksu

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993, muut. 974/2001, 1024/2002 ja 1280/2005) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot:

postiosoite: PL 124, 90101 OULU

käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 90100 OULU aukioloaika: 8.00 - 16.15

puhelin: 020 490 111 telekopio: 020 490 6305

sähköposti: kirjaamo.ppo@ymparisto.fi