YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 33/08/2
Dnro Psy-2006-y-141
Annettu julkipanon jälkeen 5.3.2008
ASIA
Kalajoen kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, KalajokiLUVAN HAKIJA
Vesikolmio OyVesitie 7
85500 Nivala
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 5
Jäteveden johtamislupa ... 5
Puhdistamoalueen kaavoitus ... 6
PUHDISTAMON SIJAINTI JA LÄHIYMPÄRISTÖ... 6
Puhdistamon sijainti ja sen lähiympäristö ... 6
Alueen maaperä ja pohjavesiolot... 6
Suojeltavat kohteet puhdistamon ympäristössä... 7
JÄTEVESIEN PURKUALUE ... 7
Purkupaikka ... 7
Purkualueen yleiskuvaus ... 7
Kalatalous ... 8
TOIMINTA... 9
Käsiteltävät jätevedet ja lietteet ... 9
Viemäröidyt jätevedet ... 9
Sakokaivolietteet ja umpisäiliöjätevedet ... 9
Hule- ja vuotovedet... 9
Viemäriverkosto ja sen kunnostus ... 9
Puhdistamon tulokuormitus... 10
Nykyinen tulokuormitus... 10
Tuleva tulokuormitus... 11
Puhdistamon prosessiyksiköt... 13
Kemikaalit ... 13
Energian ja veden käyttö ... 15
YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN... 15
Jätevedet ... 15
Päästöt ilmaan ja haju... 16
Melu ... 16
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 16
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 16
Päästöjen vähentämismahdollisuudet ja hakijan esitys päästöjen vähentämiseksi... 17
Selvitys typenpoiston tarpeesta, vaikutuksista ja kustannuksista ... 18
Typen poiston yleiset edellytykset ... 18
Typen poiston tekniset edellytykset ... 19
Käsittelykustannukset ... 20
Ravinnekuormitus Kalajokisuulla ... 20
Typen merkitys ja vaikutus vesistössä... 20
Typpikuormitus puhdistamon edustalla ja merialueella ... 22
Typen poiston tarve ja mahdollisuudet ... 23
PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) ... 24
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 24
Vaikutus vedenlaatuun... 24
Vaikutus kalastoon... 25
Vaikutus vesistön käyttöön ... 25
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 26
Käyttö- ja päästötarkkailu... 26
Vaikutustarkkailu... 27
Vesistötarkkailu... 27
Kalataloudellinen tarkkailu ... 27
Muu tarkkailu... 28
Raportointi... 28
Käyttötarkkailu ... 28
Päästötarkkailu ... 28
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 28
Ympäristövahinkovakuutus ... 29
KORVAUKSET ... 29
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 30
Lupahakemuksen täydennykset ... 30
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 30
Lausunnot ... 30
Muistutus... 33
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 33
Katselmus ... 33
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 33
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 33
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 34
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 34
Päästöt pintavesiin... 34
Päästöt ilmaan ... 35
Melu ... 35
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 35
Kemikaalien varastointi... 35
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 36
Toiminnan lopettaminen ... 36
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 36
Purkuputken jatkaminen ... 36
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 36
RATKAISUN PERUSTELUT... 37
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 37
Luvan myöntämisen edellytykset ... 37
Lupamääräysten perustelut ... 38
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 38
Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 39
Purkuputken jatkaminen ... 39
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 39
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 40
Päätöksen voimassaolo ... 40
Lupamääräysten tarkistaminen ... 40
Korvattava päätös ... 40
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 40
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 41
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 41
KÄSITTELYMAKSU... 41U Ratkaisu ... 41
Perustelut... 41
Oikeusohje ... 41
MUUTOKSENHAKU ... 42
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Kalajoen kaupunki on ympäristölupavirastoon 16.11.2006 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa kaupungin jätevedenpuhdistamon toimintaan hakemuksen liitteenä olevasta suunnitelmasta tarkemmin ilme- nevällä tavalla.
Vesikolmio Oy on 9.1.2008 ilmoittanut, että se ostanut Kalajoen, Alavies- kan, Ylivieskan ja Haapajärven jätevedenpuhdistamot. Vesikolmio Oy:lle on siirtynyt jäteveden puhdistus omistajakuntien alueella 1.1.2008 alkaen.
Velvoitteet ja vastuut jätevedenpuhdistuksesta on Vesikolmio Oy:llä. Näin ollen ympäristöluvan hakijana on 1.1.2008 alkaen Vesikolmio Oy.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kalajoen kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 1,5 km:n päässä kaupungin keskustasta Kalajoen länsirannalla.
Puhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Se on valmistunut vuonna 1973, ja sitä on saneerattu vuosina 1989–1990. Jä- tevedet johdetaan Kalajokeen noin 2,5 km:n päässä Perämerestä. Kuivattu liete kuljetetaan kompostoitavaksi Himangan kompostointilaitokselle.
Lupaa on haettu jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen ja jäteve- sien johtamiseen Kalajokeen seuraavilla raja-arvoilla ja puhdistustehoilla:
Jäännöspitoisuus mg/l
Puhdistusteho
%
BOD7ATU 20 90
Kok.P 1,2 90
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 13 a) kohdan mukaan asu- kasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tar- koitetulla puhdistamolla on oltava ympäristölupa.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 8) kohdan mukaan ympä- ristölupavirasto ratkaisee yhdyskuntajätevedenpuhdistamon ympäristölu- pa-asian, kun viemäröidyn jäteveden määrä on asukasvastineluvultaan yli 4 000.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
J ä t ev ed en jo h ta m is l u pa
Pohjois-Suomen vesioikeus on 20.8.1985 antamallaan päätöksellä nro 25/85/III myöntänyt Kalajoen kunnalle luvan jätevesien purkuputken raken- tamiseen ja keskustaajaman jätevesien johtamiseen Kalajokeen.
Pohjois-Suomen vesioikeus on 1.11.1995 antamallaan päätöksellä nro 58/95/2 myöntänyt Kalajoen kunnalle (nykyään kaupunki) luvan Kalajoen keskustaajaman ja Hiekkasärkkien jätevedenpuhdistamolla puhdistettujen jätevesien johtamiseen Kalajokeen.
Päätöksen lupamääräykset 1–6 kuuluvat seuraavasti:
"1. Kalajoen kunnan keskustaajaman ja Hiekkasärkkien jätevedet on käsi- teltävä nykyisessä rinnakkaissaostuslaitoksessa tai vastaavan tehoisella tavalla niin, että puhdistamolta johdettavan jäteveden BOD7ATU on enintään 20 mg/l O2 ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,2 mg/l P. Puhdistustehon tulee molempien arvojen osalta olla vähintään 90 %. Puhdistustulokset on laskettava mahdolliset poikkeustilanteet, puhdistamon ohijuoksutukset ja viemäriverkon ylivuodot mukaan lukien puolivuosikeskiarvona. Tavoitteena tulee olla alle 1,0 mg/l:n fosforipitoisuus, ja sitä koskevat suunnitelmat on esitettävä Keski-Pohjanmaan ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.1996.
Lisäksi jätevesien puhdistamisessa on pyrittävä mahdollisimman tehok- kaaseen typen poistoon.
2. Puhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei jätevesistä aiheudu vaaraa terveydelle. Puhdista- molle on nimettävä vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja pätevyys on ilmoi- tettava Keski-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.
3. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että kaikki viemärilaitok- sen toiminta-alueella olevat asuinkiinteistöt voidaan liittää viemärilaitoksen piiriin. Luvan saajan on myös osaltaan huolehdittava siitä, että viemärilai- tokseen voidaan ryhtyä johtamaan teollisuuslaitosten ja muiden kiinteistö- jen jätevedet siinä määrin, kuin haittojen vähentämiseksi on tarkoituksen- mukaista.
4. Luvan saajan on oltava selvillä yleiseen viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden tavanomaisesta poikkeavien vesien määräs- tä ja laadusta sekä huolehdittava siitä, että niiden haitallisuutta riittävästi vähennetään asianmukaisilla esikäsittely- tai muilla toimenpiteillä. Luvan saajan on tarvittaessa toimitettava Keski-Pohjanmaan ympäristökeskuksel- le tiedot näiden vesien määrästä, laadusta ja esikäsittelystä. Lisäksi on noudatettava valtioneuvoston päätöksiä nrot 363/94 ja 365/94.
5. Vuoto-, hule- ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin on rajoi- tettava mahdollisimman vähäiseksi.
6. Laitoksen lietteet on käsiteltävä ja sijoitettava siten, että vesistön tai käyttökelpoisen pohjaveden pilaantumista ei tapahdu. Luvan saajan on toimitettava tarkistettu lietteenkäsittelysuunnitelma Keski-Pohjanmaan ym- päristökeskukselle 30.6.1996 mennessä."
Päätöksen lupamääräyksessä 10 on määrätty, että mikäli luvan saaja ai- koo jatkaa jätevesien johtamista vesistöön vuoden 2005 jälkeen, sen on toimitettava vuoden 2005 loppuun mennessä vesioikeuteen lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että vesioikeus voi valvontaviran- omaisen tai vahinkoa tai haittaa kärsivän hakemuksesta määrätä, että lupa raukeaa. Hakemukseen tulee vesiasetuksen 42–45 ja 71 §:n mukaisten tietojen ohella liittää tarkkailutuloksiin perustuva selvitys jätevesien johta- misen haittavaikutuksista rannan ja veden käyttöön sekä kalastoon ja ka- lastukseen. Hakemukseen on myös liitettävä sen hetkisiin teknisiin ja ta- loudellisiin mahdollisuuksiin perustuva jätevesien puhdistamisen tehosta- mista koskeva suunnitelma ja suunnitelma jätevesien johtamisesta aiheu- tuvien haittavaikutusten vähentämiseksi tarpeellisista muista toimenpiteis- tä.
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 31.5.2006 antamallaan päätök- sellä nro 55/06/2 hylännyt Kalajoen kaupungin hakemuksen jatkaa Kala- joen kaupungin jätevedenpuhdistamoa koskevan lupamääräysten tarkis- tamista koskevaa määräaikaa vuoden 2007 loppuun ja määrännyt, että Kalajoen kaupungin, mikäli se aikoo jatkaa jätevedenpuhdistamon toimin- taa ja jätevesien johtamista vesistöön, on vuoden 2006 loppuun mennessä toimitettava ympäristölupavirastoon ympäristölupahakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä nykyisen jätevesien johtamista Kalajo- keen koskevan lupapäätöksen raukeamaan. Hakemuksessa on soveltuvin osin esitettävä, mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8–13 §:ssä säädetään.
P u h di s tam o a lu ee n k aa v oi t us
Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kalajoen keskustan asemakaava-alueen ulkopuolella Kalajoen valtuuston 27.9.1993 hyväksymässä ohjeellisessa yleiskaavassa merkinnällä ET osoitetulla alueella eli yhdyskuntateknisen huollon alueella. Valtuuston 27.9.2006 hyväksymässä kaavoitusohjelmas- sa alueen kaavoitus on yhtenä vaihtoehtoisena kasvualueena vuonna 2010.
PUHDISTAMON SIJAINTI JA LÄHIYMPÄRISTÖ
P u h di s tam o n s ij a in t i j a s en l äh i ym p ä r i s t ö
Jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 1,5 km:n päässä Kalajoen kaupungin keskustasta Kalajoen kaupungin omistamilla tiloilla Puhdistamo RN:o 1:304 ja Kailaranta RN:o 1:305 Kalajoen kaupungin Etelänkylässä. Puhdistamon etäisyys Kalajoen rannasta on noin 130 metriä.
Puhdistamoa ympäröivät kiinteistöt ovat liike- ja ympäristöhäiriöitä aiheut- tamattomien teollisuusrakennusten korttelialueita sekä asuinpientalojen ja maatilojen talouskeskusten korttelialueita. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 70 metrin päässä puhdistamosta. Puhdistamon välittömässä vaiku- tuspiirissä ei ole kouluja, sairaaloita tai muita herkkiä kohteita.
A l u e en ma a p e rä j a p o h ja ve s io l o t
Puhdistamokiinteistön maaperä on pääosin savea sekä syvempänä kallio- ta ja viettää hieman jokea kohti.
Puhdistamo ei sijaitse vedenhankintaan käytetyllä tai tärkeällä pohjavesi- alueella.
S u o je l ta va t ko h te et p uh d is ta m o n ym p ä r i st ös sä
Puhdistamon välittömässä vaikutuspiirissä ei ole luonnonsuojelu- tai Natu- ra 2000 -alueita. Rantojen suojelualueen raja on noin 2 kilometrin päässä puhdistamolta merelle päin.
JÄTEVESIEN PURKUALUE
P u r k u pa ik k a
Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkessa puhdistamon kohdalta Kalajokeen.
P u r k ua l ue e n yl e i s k u v au s
Kalajoen pääuoman pituus on noin 130 km ja sen valuma-alueen pinta-ala on 4 247 km2 ja järvisyys 1,8 %. Kalajoen virtaamat Niskankoskella vuosi- na 1971–2005 ovat olleet seuraavat: ylivirtaama HQ 427 m3/s, keskivir- taama MQ 30 m3/s ja alivirtaama NQ 1,1 m3/s. Merkittävimmät sivujoet ovat Vääräjoki, Malisjoki, Settijoki ja Kuonanjoki. Vääräjoesta erkanee Sii- ponjoki, joka laskee mereen Kalajoen eteläpuolella. Kalajoen alaosa ja Sii- ponjoki on suojeltu koskiensuojelulailla. Kalajoen suisto ja Siiponjoki kuu- luvat myös Natura 2000 -suojelualueverkostoon.
Vuosien 2000–2003 käyttökelpoisuusluokituksessa Kalajoen pääuoma se- kä sivu-uomat Malisjoki, Kuonanjoki, Settijoki ja Kalajanjoki olivat käyttö- kelpoisuusluokitukseltaan välttäviä. Kalajoen edustan merialue (jokisuu) on luokiteltu luokkaan tyydyttävä. Jonkin verran edempänä laatuluokka muut- tuu hyväksi. Kalajoen vesistöalueen jokien luokittelussa ei tapahtunut muu- toksia edelliseen vuosien 1994–1997 luokitukseen verrattuna.
Kalajoen vesi on humuspitoista ja ruskeaa. Vuosien 1997–2004 vedenlaa- tuaineiston mukaan joen alaosassa väriluku on keskimäärin 200 mg Pt/l, kokonaisfosforipitoisuus keskimäärin 79 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1 600 µg/l. Ravinnepitoisuudet ovat korkeat ja ilmentävät rehevyyttä. Ve- denlaatu on pääuomassa ja joen sivujoissa välttävä ja kesäaikana voi esiintyä vedessä hajuhaittaa ja kaloissa makuhaittoja sekä levien runsas- tumista. Lisäksi Kalajoessa säännöstelystä aiheutuvat virtaamavaihtelut haittaavat ajoittain kalastusta ja muuta virkistyskäyttöä. Veden kyky vastus- taa happamoitumista on yleensä erinomainen. Veden pH on yleensä tasol- la 6,5–7,2. Kevään tulva-aikana happamuus laskee yleensä pH 6:n tuntu- maan. Vuonna 2003 tehdyn perifytonselvityksen mukaan Kalajoen puhdis- tamon alapuolella (50 m) vedenlaatu oli perifytonyhteisön rakenteen perus- teella hyvä.
Maatalous ja haja-asutus ovat Kalajoen valuma-alueen merkittävimpiä ra- vinnekuormittajia.
Kalajoen edustan merialueen pintaveden laatuun jokivesi vaikuttaa talvella voimakkaasti rannikon läheisyydessä. Myös kesällä jokiveden vaikutus on havaittavissa rannikon läheisyydessä pintaveden alentuneena suolaisuu-
tena sekä lievänä väriluvun ja ajoittain ravinne- ja rautapitoisuuksien ko- hoamisena. Kalajoen edustan havaintopaikalta KA-2 jokiveden vaikutusta ei ole havaittavissa. Kesäajan keskimääräisten ravinne- ja klorofyllipitoi- suuksien perusteella Kalajoen edustan merialue on karu. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vedenlaatu ulommalla havaintopai- kalla (KA-2) on erinomainen, mutta lähempänä rannikkoa (KA-1) hyvä.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Kalajoen edustan merialueen veden- laatu havaintopaikoilta KA-1 ja KA-2 vuosina 2001–2005.
Näyte- syv.
m
Näkö- syv.
m
Lämpö- tila
C
Happi
mg/l
Happi
kyll.%
pH Salini- teetti
% Väri
mg Pt/l
Kok.P
µg/l PO4-
P µg/l
Kok.N
µg/l NO2-
N NO3-
N µg/l
NH4- N µg/l
Fe
µg/l Sa- me- us FNU
a- kloro-
fylli µg/l
KA-1
Talvi 1,0 3,9
0,8 0,8
0,2 0,2
13,0 13,6
90 96
6,7 7,4
0,1 0,31
135 24
45 7
32 5
1 054 344
534 154
46 16
1 280 103
7,8 1,0 Kesä 1,0
4,1 2,5 2,5
14,7 12,8
10,5 10,5
105 100
7,6 7,7
0,29 0,31
22 15
11 13
3 2
354 322
70 64
11 9
165 140
1,8 1,5
2,8
KA-2
Talvi 1,0 15,0
0,0 0,2
13,5 13,4
95 95
7,5 7,6
0,33 0,33
10 8
6 6
3 2
283 283
107 107
3 2
18 23
0,5 0,5 Kesä 1,0
15,0 5,0 5,0
14,3 9,5
10,3 10,7
102 95
7,7 7,6
0,31 0,32
8 8
5 6
2 1
272 298
50 74
11 12
46 25
0,7 0,7
1,4
Kalatalous
Kalajoessa ei suoriteta kalataloudellista velvoitetarkkailua puhdistamon vaikutusalueella. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksella on käynnissä useita erilaisia vesistöhankkeita Kalajoessa, mm. ravun ja nahkiaisen li- sääntymisedellytysten parantamista ja Alavieskan yläpuolisten pohjapato- jen rakentamista koskevat hankkeet, joihin liittyy kalataloudellinen tarkkai- lu.
Pohjapatojen rakentamisen tarkkailuun sisältyvänä Hamarin ja meren väli- sellä alueella koeravustetaan joka toinen vuosi 20 vakiopaikasta. Kalata- louskunnostuksien vaikutuksia rapukantaan seurataan koeravustuksien, kirjanpitopyynnin ja ravustustiedustelujen avulla. Vuonna 2005 koeravus- tettiin Hamarin ja jokisuun välisellä alueella. Koeravustuspaikoista Plassin ravustuspaikka sijaitsee lähimpänä puhdistamoa. Tältä paikalta ei saatu yhtään rapua. Runsaiden sateiden aiheuttama virtaaman kasvu lienee vai- kuttanut tulokseen. Koko koeravustuksessa saalis oli 0,16 yksi- löä/pyydys/yö.
Nahkiaissaaliin ja Kalajokeen nousevan nahkiaiskannan selvittämiseksi 15 pyytäjää on pitänyt kirjaa saaliistaan. Kirjanpitopyynnin ja tiedustelun pe- rusteella arvioitiin, että vuonna 2005 koko Kalajoen nahkiaissaalis oli 65 918 yksilöä.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen on istutettava Kalajoen suu- osaan vuosittain 120 000 yksikesäistä vähintään 9 cm:n mittaista vaellus- siian poikasta. Jokeen nousevan siikakannan kokoa seurataan koerysällä syksyisin.
TOIMINTA
K ä s i te l täv ä t j ät e ved e t j a l ie tt e e t
V i e mä r ö id yt j ä t e ved e t
Kalajoen jätevedenpuhdistamossa käsitellään Kalajoen keskustaajaman ja Hiekkasärkkien alueen viemäriverkostosta tulevat jätevedet. Vuonna 2006 puhdistamon piirissä olevien kiinteistöjen asukasmäärä oli noin 5 950. Ta- louksien lisäksi viemäröinnin piiriin kuuluu viisi koulua, neljä huoltoasemaa, sairaala ja rehusekoittamo. Puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä on ollut vuosina 2001–2005 keskimäärin noin 1 500 m3 vuorokaudessa. Re- husekoittamon jätevedet ovat noin 20 kertaa voimakkaampia BOD :n ja noin 10 kertaa typen ja fosforin osalta kuin yhdyskuntajätevesi. Re- husekoittamolta tuleva jätevesimäärä on ollut alle 3 000 m vuodessa.
Puhdistamolle ei tule muita merkittäviä teollisuusjätevesiä, jotka poikkeai- sivat normaalista yhdyskuntajätevedestä.
7 3
S a k ok a ivo l ie t t ee t ja u mp is ä il i öj ä te v ede t
Puhdistamolle tuodaan myös haja-asutuksen sakokaivolietteitä ja umpi- kaivojätevesiä.
H u l e - ja vu o t ov e det
Viemäriverkostoon tulee vuotovesiä pääasiassa keväällä lumen sulamisen aikaan ja syksyllä runsaiden sateiden aikaan. Viemäriverkoston saneeraus on pienentänyt hieman vuotovesien määrää, mutta sekaviemäreiden ja huonokuntoisten betoniviemäreiden ja betonikaivojen kautta vuotovesiä joutuu edelleen puhdistamolle runsaasti. Puhdistamolla on jouduttu teke- mään ohituksia vain poikkeustapauksessa.
Jätevesiviemäriverkostosta ei ole tehty vuotovesiselvitystä viime vuosina.
Keskimääräinen vuotovesimäärä vuosina 2001–2005 on ollut noin 650 m3/vrk, mikä on noin 43 % puhdistamolle tulevasta vesimäärästä.
Määrä on laskettu laskutetun jätevesimäärän ja puhdistamolle tulevan jä- tevesimäärän perusteella. Verkoston vuotovesimäärä vastaa keskimääräis- tä ominaisvuotovesimäärää 0,079 l/s*km.
V i e mä r i verk o s to j a s e n k un no s t us
Viemäriverkosto on toteutettu pääosin erillisviemäröintinä ja vanhoilta osin sekaviemäröintinä, jolloin jäte- ja sadevedet johdetaan saman viemärin kautta jätevedenpuhdistamolle. Erillistä sadevesiviemäriä on noin 5 km. Jä- tevesiviemäriverkoston pituus on yhteensä 100 km, josta 85 km on vietto- viemäriä ja 15 km paineviemäriä.
Verkostomateriaalina on aiemmin käytetty betoniputkia ja nykyisin muovi- putkia. Vanhoja betonirakenteisia viemäreitä on uusittu ja saneerattu sujut- tamalla viime vuosina noin 4 km. Myös vanhoja betonirakenteisia tarkas- tuskaivoja on korvattu muovisiksi (noin 140 kpl viiden vuoden aikana). Be- toniviemäriä on vielä noin 11 km eli noin 11 % koko viemäriverkostosta.
Viemäriverkostoa on korjattu saneeraamalla viemäri ja kaivot Vuorenkal- lion alueella vuonna 2005, asentamalla neljään jätevesipumppaamoon kauko-ohjaus sekä saneeraamalla 23 kaivoa vuonna 2004, saneeraamalla viemäri ja kaivot Pohjankyläntiellä vuonna 2003, saneeraamalla viemäri ja kaivot Etelänkylässä sekä asentamalla kauko-ohjaus kahteen jätevesi- pumppaamoon vuonna 2002. Joen alittava paineviemärilinja alkoi vuotaa tammikuussa 2005 ja se uusittiin samana vuonna.
Jätevedet kootaan viettoviemärillä keräilypumppaamoille, joiden kautta ne johdetaan puhdistamolle. Keskustaajaman ja Hiekkasärkkien alueen vie- märiverkostoon kuuluu 32 pumppaamoa. Viemäriverkoston pumppaamois- ta osa on kaukovalvonnassa. Niitä ei ole varustettu ylivuotoa mittaavilla laitteilla. Pumppaamoiden ylivuodot on suljettu sulkuventtiilein.
P u h di s tam o n t u lok u o r mi t us
N yk yi n e n t u l ok u o rm i t us
Vuosina 2001–2005 jätevedenpuhdistamolle tulleet jätevesimäärät ovat ol- leet seuraavat:
Puhdistamolla käsitellyt jätevesimäärät Ohitettu vesi-
määrä keskim. suurin pienin Vuosi
Qkesk
m3/vrk
Qkesk
m3/vrk
Qmax
M3/vrk
Qmin
m3/vrk 2001 29,6 1 401 3 314 612 2002 0 1 578 2 030 1 216 2003 0 1 458 2 394 1 143 2004 0 1 622 2 770 1 156 2005 50,9 1 421 2 561 1 070
Kokonaisvesimäärä on vaihdellut tarkastelujaksolla. Vuonna 2005 paine- viemärin rikkoutuminen joen pohjassa aiheutti melko suuren ohitus- vesimäärän.
Viemärijätevesien lisäksi puhdistamolle vastaanotetaan haja- asutusalueiden sakokaivo- ja umpikaivolietteitä. Lietteet johdetaan erillisen sakokaivolietevälpän kautta sakeuttamoon ja lietteen kuivaukseen.
Viime vuosina sako- ja umpikaivolietteitä on tuotu puhdistamolle seuraa- vasti:
2005 2004 2003 2002 2001 Sakokaivo- ja umpikaivoliete m3/v 8 492 6 996 6 330 6 424 5 052
Velvoitetarkkailun mukaan puhdistamolle on tullut vuosina 2001–2005 kes- kimäärin seuraava kuormitus:
Vuosi Jätevesimäärä Biologinen hapenkulutus
Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Qkesk
m3/vrk
BOD7ATU
Kg O2/vrk
kg P/vrk kg N/vrk
2001 1 431 402 18,5 90
2002 1 584 568 19,9 140
2003 1 456 240 15,0 99
2004 1 628 295 19,6 89
2005 1 477 968 25,0 131
Puhdistamon tulokuormitus on ollut tarkastelujaksolla melko tasainen lu- kuun ottamatta vuotta 2005, jolloin tulokuormitus oli selvästi muita vuosia korkeampi. Syytä tulokuormituksen äkilliselle nousulle ei ole löydetty. Puh- distamon mitoitusvirtaama on 1 350 m3/vrk, joten puhdistamon käyttöaste keskivirtaamalla on ollut noin 106–120 %. Biologisen hapenkulutuksen osalta keskimääräinen kuormitusaste on ollut vuosina 2001–2004 noin 60–
140 % ja vuonna 2005 noin 236 %. Jätevedenpuhdistamo on täydessä kuormassa.
Velvoitetarkkailun mukaan puhdistamolle tulevat ja puhdistamolta vesis- töön johdetut ainepitoisuudet sekä puhdistustulos ovat olleet vuosikeskiar- voina vuosina 2001–2005 seuraavat:
Vuosi Biologinen hapenkulutus
BOD7ATU Kokonaisfosfori Ammoniumtyppi NH4-N tuleva
pitoisuus mg O2/l
lähtevä pitoisuus
mg O2/l
puhdis- tusteho
%
tuleva pitoisuus
mg P/l
lähtevä pitoisuus
mg P/l
puhdis- tusteho
%
tuleva pitoisuus
mg N/l
Lähtevä pitoisuus mg NH4/l
Nitrifikaa- tioaste
% 2001 281 38 86 13 0,94 93 63 63 0 2002 330 21 93 12,2 0,9 93 91 57 39
2003 169 13 92 11 1,7 83 71 57 14
2004 181 9 95 12 1,1 91 55 48 12 2005 652 28 85 17 0,92 91 89 50 20
Kalajoen puhdistamo on toiminut melko hyvin. Vaaditut puhdistustehot on saavutettu sekä BOD7ATU:n että fosforin suhteen useimpina vuosina. Vaa- dituista pitoisuusarvoista puhdistamo on saavuttanut fosforin osalta arvon lähes joka vuosi. Biologisen hapenkulutuksen osalta vesistöön lähtevän jä- teveden pitoisuusarvot on saavutettu harvemmin. Ammoniumtypen nitri- fiointi on ollut vähäistä. Myös EU-direktiivin mukaisessa tarkastelussa val- tioneuvoston päätöksen nro 365/1994 yli 2000 asukasvastineluvun puhdis- tamoille edellytetyt puhdistustulokset on saavutettu.
T u l ev a t ulo k u o rm i tu s
Kalajoen väestömäärän on arvioitu laskevan hieman seuraavien vuosi- kymmenten aikana. Puhdistamolle viemäröidään kuitenkin myös Hiek- kasärkkien alue, missä suurin osa kuormituksesta aiheutuu matkailusta.
Matkailun arvioidaan kasvavan alueella lisääntyvän majoituskapasiteetin myötä. Lisäksi viemäriverkostoa laajennetaan jonkin verran uusille asema- kaava-alueille ja mahdollisesti myös tiheimmin asutuille haja-asutusalueille.
Suunnitteilla on rakentaa siirtoviemäri Alavieskasta Kalajoelle, jolloin kuormitus lisääntyisi noin 1 300 asukkaan jätevesillä. Tällöin puhdistamolle tuleva jätevesimäärä olisi seuraava:
Vuosi 2020 Laatu Kalajoki Alavieska Yhteensä Asukasmäärä As 7 100 1 600 8 700
Qjv 1 200 300 1 500
Qvuoto 500 150 650
Qkesk 1 700 450 2 150 Qmaks
m3/vrk
4 600 1 300 5 900
Puhdistamolle tuleva kuormitus on arvioitu seuraavaksi:
Vuosi 2020 Osapuoli Laatu Kuormitusarvo Laatu Kuormitus
Kalajoki 65 460
Alavieska 50 80
BOD7
Yhteensä
g/as.
62
kg/vrk
540
Kalajoki 110 780
Alavieska 80 120
Kiintoaine
Yhteensä
g/as.
104
kg/vrk
900
Kalajoki 22 155
Alavieska 15 25
Kok. typpi
Yhteensä
g/as.
21
kg/vrk
180 Kalajoki 3,0 21,5 Alavieska 2,5 4,0 Kok. fosfori
Yhteensä
g/as.
2,9
kg/vrk
25,5
Sako- ja umpikaivolietteiden määrän oletetaan pysyvän samalla tasolla tai kasvavan hieman haja-asutusta koskevan valtioneuvoston jätevesiasetuk- sen myötä. Teollisuuden jätevesimäärän oletetaan pysyvän nykyisellä ta- solla. Vuotovesien määrää pyritään edelleen vähentämään viemäriverkos- toa saneeraamalla, minkä oletetaan pienentävän puhdistamolle tulevaa vir- taamaa hieman.
Puhdistamon on suunniteltu jatkavan toimintaansa nykyisellään lähivuo- sien ajan. Vuonna 2002 tehdyssä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on päädytty vaihtoehtoon, jossa jäteveden puhdistaminen Kalajokilaakson alueella keskitettäisiin yhteen keskuspuhdistamoon. Vesihuollon kehittä- missuunnitelman jatkeeksi on tehty vuonna 2004 vesihuollon yhteistyön- selvitys parhaasta toimintamallista. Sen mukaan jäteveden puhdistamises- ta huolehtii alueellinen tukkuyhtiö. Parhaillaan valmistellaan tukkuyhtiön osakassopimusta. Päätöksen asiasta pitäisi syntyä viimeistään vuonna 2007.
Lisäksi Alavieskan ja Kalajoen välisen siirtoviemärin yleissuunnittelu on käynnistetty marraskuussa 2005. Tähän liittyy selvitys Kalajoen ja Alavies- kan puhdistamoille tehtävistä toimenpiteistä ja kustannuksista siirtoviemä- rihankkeen toteutuessa. Päätös siirtoviemärin rakentamisesta tehdään tuk- kuyhtiöpäätöksen jälkeen.
Puhdistamon saneeraussuunnitelmasta päätetään siinä vaiheessa, kun tiedetään, missä jätevedet tullaan jatkossa käsittelemään. Jos Kalajoen puhdistamo jatkaa toimintaansa, tiedetään millaisia jätevesimääriä puhdis- tamolla jatkossa tullaan käsittelemään. Jos Kalajoen puhdistamolla käsitel- lään jatkossa vain Kalajoen kaupungin alueen jätevesiä, tehdään tehosta- missuunnitelmat tämän mukaisesti.
P u h di s tam o n p r o se s si yk s i k ö t
Kalajoen puhdistamo on tyypiltään biologiseen aktiivilietemenetelmään pe- rustuva rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosforin poistossa käytetään ferro- sulfaattia. Mahdollisimman hyvän ammoniumtypen nitrifiointituloksen saa- vuttamiseksi jätevettä alkaloidaan kalkkilisäyksellä. Puhdistamo on raken- nettu vuonna 1973 sekä laajennettu ja saneerattu vuosina 1989–1990.
Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat:
– AVL 4 500 – Qkesk 1 350 m3/vrk – qmit 160 m3/tunti – BOD7 410 kg/vrk
Jätevedenpuhdistamo käsittää veden virtaussuunnassa lueteltuina seu- raavat osat:
– Tulopumppaamo, jossa ohituksen mittaus – Porrasvälppä 575 m3/tunti
– Hiekan erotus, V = 10 m3 – Ilmastusaltaat, V = 830 m3 – Selkeytysallas, V = 200 m3 – Lähtevän veden mittaus – Purkujohto Kalajokeen Lietteenkäsittely
– Lietteen koneellinen kuivaus lingolla – polymeerilaitteisto
Lisäksi erilliset toiminnot ja tilat
– Sakokaivolietteen vastaanottoa varten on erillinen porrasvälppä. Välpe johdetaan lieteruuvilla välpelavalle. Sakokaivolietevarastosta liete joh- detaan sakeuttamon kautta kuivaukseen.
– Lietteen palautuspumppaamo, josta liete pumpataan ilmastukseen.
– Kompressorit ilmastukseen ja paineilman tuottamiseksi mammuttipum- puille.
– Kemikaalin syöttölaitteet altaineen ferrosulfaatin syötölle ilmastukseen ja polymeerin syötölle lietteen kuivaukseen.
– Kalkkisiilo
– Teknisen veden pumppaamo – Valvomo- ja sosiaalitilat – Välpe- ja kuivatun lietteen lavat – Korjaamo
– Sähkölaitehuone
Puhdistamo on kokonaisuudessaan katettu ja lämpöeristetty.
Ke m i ka al it
Puhdistamolla käytettäviä kemikaaleja ovat ferrosulfaatti, kalkki ja poly- meeri. Puhdistamolla on asianmukaiset suojaimet ja silmäsuihkut sekä suihku ja käsien pesuallas.
Ferrosulfaatti
Fosforin poistoa varten tulevaan jäteveteen lisätään ferrosulfaattia (FeSO4) saostukseen. Ferrosulfaatti tuodaan irtotavarana varastoon, josta se siirre- tään liuotusaltaaseen. Ferrosulfaattiliuos annostellaan virtaamaohjatusti pumpuilla syöttökohtaan. Jauhemainen ferrosulfaatti on terveydelle haital- lista nieltynä ja se ärsyttää silmiä, hengityselimiä ja ihoa.
Vuosina 2001–2005 ferrosulfaatti on käytetty seuraavasti:
2005 2004 2003 2002 2001 Ferrosulfaattia t/v 78 475 97 946 85 560 70 147 72 803 Keskimääräinen annostelu g/m3 152 180 159 123 137
Ferrosulfaatin sisältämä rauta saostaa jätevedestä fosforia ja muita lika- aineita. Rautasaostumat laskeutetaan puhdistamon selkeytysaltaassa ja poistetaan puhdistusprosessista ylijäämälietteenä. Ferrosulfaatista jäljelle jäävästä sulfaatista osa päätyy veteen liuenneena purkuvesistöön.
Kalkki
Lietteen sakeuttamoon syötetään kalkkimaitoa nitrifikaation kuluttaman al- kaliniteetin ja pH:n nostamiseksi. Kalkkimaito valmistetaan puhdistamolla siilossa säilytetystä jauhemaisesta sammutetusta kalkkista. Kalkki toimite- taan puhdistamolle säiliöautolla, josta se puhalletaan pölyämisen estämi- seksi suoraan siiloon. Kalkki on erittäin emäksisenä ihoa ärsyttävää ja voi aiheuttaa silmään joutuessa vakavan silmävaurion.
Vuosina 2001–2005 kalkkia on käytetty seuraavasti:
2005 2004 2003 2002 2001 Kalkkia t/v 14,3 17,1 16,7 15,5 15,2
Polymeeri
Lietteen kuivauksessa käytetään flokkauskemikaalina polymeeriä (poly- elektrolyyttiä) noin 600–700 kg vuodessa. Säkeissä toimitettu polymeeri siirretään imurilla polymeerilaitteistoon, jossa siitä valmistetaan polymeeri- liuos. Polymeerisäkit säilytetään samassa tilassa polymeerilaitteiston vie- rellä.
Polymeeri sitoutuu kuivattavaan ylijäämälietteeseen ja mahdollinen ylijää- mä johdetaan kuivatuksen rejektivesien mukana jäteveden puhdistuspro- sessin alkuun. Sellaisenaan polymeeri on haitallista vesieliöille ja voi ai- heuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Veden tai kosteu- den vaikutuksesta vuodot ja roiskeet tekevät pinnat erittäin liukkaiksi.
E n e r gi a n j a v e de n k ä yt t ö
Puhdistamon sähköenergiankulutus viime vuosina on ollut seuraava:
Vuosi Sähkökulutus, kWh kWh/käsitelty jätevesikuutio
2005 405 840 0,78
2004 486 240 0,82
2003 465 240 0,88
2002 447 360 0,77
2001 426 360 0,83
Puhdistamolla käytetään talousvettä noin 105 m3 vuodessa tilojen siivouk- seen ja altaiden ja laitteiden puhdistukseen.
YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN
J ä t ev ed e t
Velvoitetarkkailun mukaan puhdistamolta on vesistöön johdettu vuosina 2001–2005 keskimäärin seuraava kuormitus:
Vuosi Jätevesimäärä Biologinen ha- penkulutus
Kokonais- fosfori
Kokonais- typpi
Ammonium- typpi
Kiintoaine Qkesk
m3/vrk
BOD7ATU
kg O2/vrk
kg P/vrk kg N/vrk kg NH4/vrk kg SS/vrk
2001 1 431 55 1,3 105 89,6 68,2
2002 1 584 33 1,4 93 87 38
2003 1 456 20 2,5 90 84
2004 1 628 15 1,8 84,7 78,4 19
2005 1 477 42 1,4 78 78 44
Puhdistamolta lähtevä vesistökuormitus on velvoitetarkkailujen mukaan pysynyt melko tasaisena.
Puhdistamolta vesistöön johdettavan kuormituksen arvioidaan kehittyvän tulevaisuudessa seuraavasti:
Vuosi Viemäri- vesimäärä keskimäärin
Biologinen hapenkulutus
Kokonais- fosfori
Kokonaistyppi Ammonium- typpi Q
m3/vrk
BOD7ATU
Kg O2/vrk
Kok.P kg P/vrk
Kok.N kg N/vrk
NH4-N kg NH4/vrk 2001–2005 1 496 33 1,68 90,1 83,4
…2020 1 700 37 1,87 102 93,5
Puhdistamon poistotehokkuus on ollut viime vuosina kohtalainen kuten myös vesistöön johdettava kuormitus käsiteltyihin jätevesimäärin nähden.
Tulevan vesistökuormituksen laskemisessa on käytetty seuraavia lähtevän veden arvoja: BOD7ATU = 22 mg/l, Kok.P = 1,1 mg/l, Kok.N = 60 mg/l ja ammoniumtyppi = 55 mg/l. Tulevaisuudessa vesistökuormituksen tason arvioidaan nousevan hieman nykyisestä.
P ä ä s tö t i lm a a n ja ha j u
Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu mainittavia päästöjä il- maan.
Hajua aiheuttavat jäteveden esikäsittely- ja ylijäämälietteen varastointi- ja käsittelytilat on katettu ja lämpöeristetty. Sisätilat on varustettu ilmanvaihto- järjestelmällä. Hajuhaittoja ei ole esiintynyt ympäristössä.
Puhdistamon toiminta ei aiheuta merkittäviä pölypäästöjä. Puhdistamoalue on asfaltoitu.
M e l u
Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu ympäristölle meluhaittaa tai tärinää.
Puhdistamon sisällä olevat äänekkäät laitteet (kompressorit, puhaltimet) on sijoitettu eristettyihin tiloihin. Puhdistamolla ei ole muita merkittäviä melu- lähteitä. Näin ollen melutaso alittaa yöajan ohjearvon 45 dB(A) lähimmässä häiriintyvässä kohteessa eli asuintalon kohdalla noin 150 metrin etäisyy- dellä puhdistamosta.
P ä ä s tö t m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen.
Kaikki jäteveden kanssa tekemisiin joutuvat rakenteet on tehty vesitiiviistä materiaalista. Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella.
J ä t te e t, ni i de n k ä sit t e l y j a hyö d yn t ä m i n e n
Puhdistamolla syntyy pääasiassa vain jäteveden esikäsittelyn välpejätettä sekä kuivattua lietettä. Muut vähäiset jätteet lajitellaan kaatopaikka-, metal- li- ja ongelmajätteisiin, jotka toimitetaan asianmukaisesti jatkokäsiteltäviksi.
Välpejäte
Jätevedenpuhdistuksen mekaanisessa esikäsittelyssä erotettavaa välpejä- tettä (jätetunnus 19 08 01) syntyi vuonna 2005 noin 60 m³. Jätteen puris- tuksessa erottuva jätevesi johdetaan takaisin puhdistusprosessiin.
Hajua aiheuttava ja runsaasti eloperäistä ainesta sisältävä välpejäte toimi- tetaan puristettuna ja muovisukkaan pakattuna tavanomaisen kaatopaikka- jätteen joukossa Ylivieskan kaatopaikalle noin kerran kolmessa viikossa.
Välpejäte on voitu pienissä erissä sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopai- kalle.
Puhdistamoliete
Jätevesilietteet stabiloidaan kalkilla ja kuivataan koneellisesti lingolla. Puh- distusprosessista poistettu ylijäämäliete kuivataan lingolla polymeerilisäyk- sen jälkeen. Tiivistettävään lietteeseen lisätään myös kalkkia. Tiivistykses- tä syntyvä rejektivesi johdetaan takaisin puhdistusprosessiin.
Viime vuosina kuivattua lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus on ollut keski- määrin arviolta TS 19–29 %, on kuljetettu puhdistamolta kompostoitavaksi seuraavasti:
2005 2004 2003 2002 2001 Poisviety kuivattu liete m3/v 801 1 073 904 817 513*
*lisäksi viety kaatopaikalle 320 m3/v
Hajua aiheuttava ja runsaasti eloperäistä ainesta sisältävä liete (jätetunnus 19 08 01) kuljetetaan Himangan kompostointilaitokselle. Liete kuljetetaan kompostoitavaksi kuorma-autolla noin 10 m3:n erissä tiiviillä lavalla noin kerran viikossa.
Puhdistamon velvoitetarkkailuna kompostoitua lieteseosta on tutkittu vähin- tään kerran vuodessa. Lietteestä tutkitaan mm. ravinne- ja raskasmetallipi- toisuudet. Raskasmetallipitoisuudet ovat alittaneet valtioneuvoston päätök- sessä nro 282/1994 maanviljelyssä käytettävälle lietteelle ja lieteseokselle annetut sallitut raja-arvot vuosina 2001–2004. Vuoden 2005 lietetutkimuk- sessa elohopeapitoisuus ylitti enimmäispitoisuuden.
P ä ä s tö je n v ä h en t äm i s ma hdo l li s uu d et j a h ak ij a n es i t ys p ä äs t öje n v äh e nt ä m i- s e ks i
Puhdistamon keskimääräinen kuormitusaste puhdistamon nykyisiin mitoi- tusarvoihin verrattuna (2001–2005) ja ennusteen mukainen kuormitusaste vuoteen 2020 asti (vain Kalajoen jätevedet) ovat seuraavat:
Vuosi Virtaama BOD7ATU
2001–2005 112 % 120 % 2010 119 % 106 % 2020 126 % 113 %
Puhdistamon mitoitus ei riitä ilman saneerausta arvioitujen kuormitusten käsittelemiseen.
Kalajoen puhdistamon ilmastustilavuudesta on käytössä 70 % ja tilakuor- ma keskimääräisellä kuormituksella on noin 0,6 kg/m3 vrk. Aktiivilietepro- sessin tilakuorman tulisi olla tasolla 0,4–0,5 kg/m3 vrk. Kalajoen BOD7- kuormitus vuonna 2010 on ilman Alavieskan suunnalta tulevaa kuormitusta 400–420 kg/vrk. Tällöin tilakuormaksi muodostuu 0,84 kg/m3 vrk. Tämä ta- so on liian korkea lupamääräysten täyttämiseksi biologisen hapenkulutuk- sen osalta. Kun otetaan käyttöön loput tämänhetkisestä ilmastustilavuu- desta, saadaan kasvava kuormitus käsiteltyä.
Kun viemäriverkoston saneeraus vähentää puhdistamolle joutuvaa vuoto- vesien määrää, puhdistamon toimintavarmuus ja puhdistustehokkuus pa- ranevat. Tällöin puhdistamolla on olemassa hyvät edellytykset saavuttaa haettujen lupamääräysten mukainen käsittelytehokkuus.
Hakija on ehdottanut seuraavia lupamääräyksiä vesistöön johdettavan jä- teveden pitoisuuksille ja puhdistusteholle:
– BOD7-ATU pitoisuus lähtevässä vedessä enintään 15 mg O2/l, – fosforipitoisuus lähtevässä vedessä enintään 1,2 mg P/l,
– puhdistustulos edellä mainittujen osalta vähintään 90 % ja
– mahdollisimman hyvä ammoniumtypen hapetus, ei typenpoistovaati- muksia.
Ensisijaisena haittojen vähentämistoimena hakija on esittänyt viemäriver- koston vuotovesimäärien vähentämistä edelleen. Vuotovesien vähentämi- sen myötä puhdistamon hyvä toimintavarmuus ja puhdistustaso paranevat.
Muutoinkin puhdistamon prosessinohjausta ja toimintavarmuutta pyritään kehittämään sekä parantamaan niin, että häiriöt saadaan mahdollisimman vähiin sekä samalla puhdistustulos mahdollisimman hyväksi.
Laajamittaisiin korjausinvestointeihin ei kannata ryhtyä ennen kun jäteve- sien käsittelyn eri vaihtoehdot on selvitetty.
S e l vi t ys t yp e n p o i s to n ta r p ees t a , va i kut u k si s ta ja ku s ta n nu k si s ta
T yp e n p o is t o n yl e i se t ed el l yt yk s e t
Yleensä täystypenpoisto edellyttää puhdistamolta ja erityisesti saneeratta- valta puhdistamolta ensin nitrifikaatioprosessia ja sen jälkeen denitrifikaa- tioprosessia (ND-prosessi) tai toisin päin (DN-prosessi).
Nitrifikaatiota pidetään voimakkaasti lämpötilariippuvaisena ja sen toteut- tamista jäteveden lämpötilan laskiessa alhaiseksi (< 8°C) vaikeana ja kal- liina. Nitrifioivia bakteereita pidetään myös herkkinä inhiboiville yhdisteille.
Kalajoen puhdistamolle tulevan jäteveden lämpötila on alhaisimmillaan +4–
+6 °C. Vain elo–syyskuussa lämpötila on ollut noin 12 °C. Näin ollen pysy- vää nitrifikaatiota on vaikea ylläpitää. EU:n jätevesidirektiivin tarkoittama lämpötilaehto typen poistolle (t ≥ + 12 °C) toteutuu Kalajoen olosuhteissa vain muutaman viikon ajan vuodessa.
Jäteveden lämpötilasta riippuva nitrifikaatio on typenpoistoprosessin mää- räävä tekijä. Talviaikaan nitrifikaation ylläpito vaikeutuu merkittävästi. Jos nitrifikaatio häiriintyy kylmänä aikana, nitrifikaation uudelleen käynnistämi- nen on mahdollista vasta, kun veden lämpötila on noussut riittävästi. Jos näissä olosuhteissa tavoitteena on ympärivuotinen typen poisto, niin pro- sessin määräävä tekijä on alhaiselle lämpötilalle mitoitettu nitrifikaatio. Täl- löin prosessin toiminta on kuitenkin epävarmaa.
Ammoniumtypen hapettaminen nitraatiksi vaatii happea 4,57 g O2/g N. Jos biomassan tuotto otetaan reaktiossa huomioon, hapenkulutus on hieman pienempi. Ammoniumtypen hapettaminen kuluttaa alkaliniteettia 7,14 g CaCO3/g N eli ilman kemikaalilisäystä prosessin pH laskee. Alkaliniteetin kulutus tulee korvata lisäämällä nitrifikaatiorprosessiin alkalointikemikaalia, esim. soodaa (NaHCO3) tai kalkkifilleriä (CaCO3). Nitrifikaation optimi pH on 7,0–8,5.
Ammoniakin hapettaminen nitrifikaatiolla ei vähennä vesistöön joutuvaa kokonaistyppikuormitusta, ainoastaan happea kuluttavaa kuormitusta. Vas- taanottavan vesistön typpikuormituksen kokonaismäärä pienenee vasta, kun jätevedestä poistetaan typpeä.
Denitrifikaatiossa nitraattityppi pelkistyy typpikaasuksi. Denitrifikaatio ta- pahtuu hapettomissa tai vähähappisissa (anoksisissa) olosuhteissa ts.
happipitoisuuden tulee olla < 0,5 mg/l. Jos happipitoisuus on korkeampi, bakteerit käyttävät molekylaarista happea nitraatin sijasta. Denitrifikaatio vaatii orgaanista ainesta riittävästi eli BOD7/N -suhde > 3–5. Orgaanista ainesta voidaan joutua lisäämään jäteveteen. Myös teollisuusjätevesien orgaaninen aines voi olla hyödyllistä denitrifikaatiossa. Denitrifikaatio on vähemmän lämpötilariippuvainen kuin nitrifikaatio.
Jos denitrifikaatio tapahtuu nitrifikaation jälkeen, on käsiteltävässä vedessä niin vähän orgaanista ainetta, ettei denitrifikaatiolle ole edellytyksiä ennen kuin prosessiin on lisätty sopivaa hiililähdettä. Hiilen lisäyksellä nitraatti pelkistyy typpikaasuksi. Laitoksen typenpoistoteho määräytyy tällöin sen mukaan, kuinka tehokkaasti ammoniumtyppi on hapettunut nitrifikaatiovai- heessa.
Denitrifikaatioprosessin mitoitus perustuu denitrifikaatiossa kulutettavan orgaanisen aineen määrään, joka on toteutustavasta riippuen 3–4 kg BHK/kg NO3-N.
Nitraattitypen pelkistyminen typpikaasuksi tuottaa alkaliniteettia 3,57 g Ca- CO3/g N. Näin ollen denitrifikaatio tuottaa noin puolet siitä alkaliniteetista, minkä nitrifikaatio kuluttaa. ND-prosessiin tarvitsee siten lisätä selvästi vä- hemmän alkalointikemikaalia pelkkään nitrifikaatioprosessiin verrattuna.
T yp e n p o is t o n t ek ni s e t ed e llyt yk s e t
Kalajoen puhdistamon typen poiston kannalta merkittävä prosessinosa on ilmastus (830 m3). Puhdistamo on mitoitettu nykyistä tilannetta pienemmäl- le kuormitukselle. Mitoittava orgaaninen kuormitus on 410 kg BOD7/vrk ja mitoitusvirtaama 160 m3/tunti. Puhdistamolle tulevan orgaanisen aineen ja ravinnekuormituksen vuosien 2001–2005 keskiarvot ovat olleet seuraavat:
Q (m3/vrk) BOD (kg/vrk) P (kg/vrk) N (kg/vrk)
1 515 495 19,6 110
Biologisia prosesseja määräävien kuormitteiden suhteen Kalajoen puhdis- tamolle tuleva jätevesi on tyypillistä yhdyskuntajätevettä, jonka keskimää- räinen C:N:P-suhde on 25:4,5:1. Orgaaninen aine on biologisen prosessin minimitekijä. Normaalikuormitteisessa prosessissa kaikki orgaaninen aines hajoaa. Jos tavoitteena on denitrifikaatio, prosessiin voidaan joutua lisää- mään orgaanista ainetta nitraattia pelkistävien heterotrofisten bakteerien ravinnoksi.
Nykyisin Kalajoen puhdistamon prosessi on normaali- tai korkeakuormittei- nen. Kuormitussuhde vaihtelee paljon, esimerkiksi vuonna 2005 kuormi- tussuhde on alimmillaan ollut 0,11 kg BOD7/kg MLSS*vrk ja korkeimmil- laan 1,8 kg BOD7/kg MLSS*vrk. Tästä johtuen myös biologisen prosessin poistoteho vaihtelee (vuonna 2005 poistoteho oli 72–99 %). Kesällä ja syk- syllä on havaittavissa osittaista nitrifikaatiota. Nykyisillä allastilavuuksilla ympärivuotinen nitrifikaation ylläpito ja denitrifikaation toteutus ei ole mah- dollista reaktoritilavuutta kasvattamatta. Puhdistamo on rakennettu yksilin- jaisena, joten typenpoiston edellyttämää reaktoritilavuutta ei ole mahdollis- ta lisätä olemassa olevia tiloja käyttämällä.
Nitrifikaation suunnittelun lähtökohtana on riittävän pitkä lieteikä, jotta nitri- fioivat bakteerit kasvavat ja pysyvät prosessissa. Nitrifikaation toteuttami-
nen matalassa lämpötilassa edellyttää korkeampaa biomassapitoisuutta ja/tai kuormituksen alentamista. Jäteveden lämpötilan ollessa +5 °C, tulee lieteiän olla vähintään 20 vrk. Lämpötilan ollessa +10°C, tulee lieteiän olla vähintään 10 vrk. Tällä hetkellä Kalajoen puhdistamon lieteikä on 1,7–10 vrk. Ainoastaan kerran vuosien 2004–2006 aikana on lieteikä ylittänyt 20 vrk. Lieteikä kertoo, kuinka kauan liete (mikrobit) on keskimäärin pro- sessissa.
Denitrifikaatio vaatii riittävästi orgaanista ainesta hiilen lähteeksi. Käytet- täessä jätevettä vaatimuksena pidetään, että BOD7/N -suhde on yli 3–5.
Kalajoen puhdistamolle tulevan jäteveden BOD7/N -suhde on noin 4,5.
K ä s i tt e l yk u s ta n nuk s e t
Puhdistamon nykyinen reaktoritilavuus ei mahdollista typen poiston toteut- tamista olemassa olevissa tiloissa. Investointikustannuksia syntyisi mm. il- mastuskapasiteetin lisäämisestä, jälkiselkeyttimien rakentamisesta, kalkin ja metanolin annostelulaitteiden rakentamisesta, instrumentoinnista ym. In- vestointikustannukset nousisivat useisiin miljooniin euroihin.
Käyttökustannukset kasvaisivat ympärivuotisen typenpoiston myötä lisä- energian tarpeesta, lisähiilestä ja kalkista sekä prosessin kunnossapito- ja hoitokustannuksista.
R a v i nn eku o r m it u s K a l a jo ki su u ll a
Typpeä ja fosforia tulee Kalajokisuulle pistekuormituksesta, mutta huomat- tavassa määrin myös hajakuormituksesta, sillä Kalajokilaakso on voima- kasta maa- ja metsätalousaluetta. Yksittäisistä kuormittajista maatalous on suurin.
Kalajoen kaupungin jätevesien fosforikuormitus on ollut vuosina 2001–
2005 keskimäärin 1,68 kg/vrk ja typpikuormitus 90 kg/vrk. Yhdyskuntajä- tevesien ravinnepäästöjen kokonaismäärästä on leville käyttökelpoisessa muodossa typestä keskimäärin 90 % ja fosforista 40 %. Kalajoen kaupun- gin jätevesikuormituksesta leville käyttökelpoinen osuus olisi näin ollen 0,67 kg/vrk fosforia ja 81 kg/vrk typpeä.
T yp e n m er k i t ys j a v a ik u tu s v e si s tö s sä
Typellä ja sen yhdisteillä voi vesistössä olla rehevoittävä, happea kuluttava ja myrkyllinen vaikutus. Jätevesien sisältämä ammoniumtyppi kuluttaa ve- sistön happivaroja nitrifikaatiossa. Ammoniakki ja nitriitti ovat suurina pitoi- suuksina myrkyllisiä vesieliöille. Kuitenkin ammoniakin myrkylliset pitoisuu- det ovat mahdollisia vasta verrattain korkeassa pH:ssa (noin 8,5). Nitriitti on nitrifikaation lyhytikäinen välituote ja sitä saattaa esiintyä jätevesissä.
Sen myrkyllisyys perustuu nitriitin ominaisuuteen sitoutua hemoglobiiniin ja estää hapen kuljetus elimistössä. Nitriittiä esiintyykin lähinnä hapettomissa oloissa, sillä hapellisissa oloissa nitriitti hapettuu nopeasti nitraatiksi.
Typpikuormituksen rehevöittävä vaikutus riippuu monista tekijöistä, joista tärkeimpiä ovat fosforin määrä, valaistusolot ja lämpötila. Fosfori on kui- tenkin merkittävämpi kokonaistuotannon säätelijä kuin typpi, sillä typpi voi esiintyä vedessä sekä liukoisessa että kaasumaisessa olomuodossa.
Kun typpi käy vesistössä vähiin, on ilmasta typpeä sitovilla levillä etuasema kasvunopeudessa verrattuna typpeä sitomattomiin leviin. Typensitojalevien hajotessa vesistöön vapautuu typpeä. Tasapaino typen sidonnan ja denitri- fikaation välillä riippuu viime kädessä vesistöön tulevasta ulkoisesta fosfo- rivirrasta. Typen kierto on sopeutuvampi kuin fosforin kierto, minkä vuoksi se mukautuu enemmän rajoittavan ravinteen ainetaseeseen. Paikallisessa säätelyssä vesimassan pintaosissa typpi voi olla minimitekijä denitrifikaa- tiosta ja epäorgaanisesta typen kulutuksesta johtuen.
Veden typpi-fosforisuhde (N/P) ilmentää planktonlevien kasvua rajoittavaa minimiravinnetta vesistössä. Minimiravinnetilannetta voidaan tarkastella sekä kokonaisravinteiden että mineraaliravinteiden osalta. Kun kokonais- ravinteiden N/P -suhde on yli 17 tai mineraaliravinteiden N/P -suhde yli 12, on levätuotantoa rajoittava minimiravinne fosfori. Kun kokonaisravinnesuh- de on 10–17 ja mineraaliravinnesuhde 5–12, voivat sekä fosfori että typpi olla minimiravinteina. Jos kokonaisravinnesuhde on alle 10 ja mineraalira- vinnesuhde alle 5, on levien kasvua rajoittavana minimiravinteena typpi.
Ravinnesuhteen ohella on kiinnitettävä huomiota myös pitoisuuksiin. Ra- vinteen kuluminen loppuun tai lähes loppuun on osoitus sen rajoittavuu- desta. Toisaalta suurilla pitoisuuksilla on todennäköistä, että tuotanto ei ole ravinnerajoitteista.
Suomessa rehevöitymistä on hillitty fosforikuormitusta rajoittamalla niin si- sävesissä kuin merialueilla. Typenpoiston tarve ja vaikutus vesistössä riip- puvat purkuvesistön ominaisuuksista, minkä vuoksi yhtä suoraviivaisia kuormitusrajoituksia kuin fosforin suhteen ei ole voitu perustella.
Typpeä tulee poistaa tehostetusti taajamien jätevesistä yhdyskuntajäteve- siä koskevan valtioneuvoston asetuksen nro 888/2006 edellyttämällä taval- la, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Koko- naistypen jäännöspitoisuus saa olla 10 000–100 000 avl:n laitoksilla enin- tään 15 mg/l ja poistoteho 70 %. Vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia.
Johtopäätökset vesistön rehevyystasosta tehdään yleensä leväbiomassan ja ravinnepitoisuuksien perusteella. Leväbiomassamittarina käytetään le- vän a-klorofyllipitoisuutta vedestä määritettynä. Rehevyystasoa voidaan arvioida esimerkiksi seuraavia raja-arvoja käyttäen:
Rehevyystaso a-klorofylli µg/l
fosfori µg/l
typpi µg/l
karu < 3 < 15 < 400
lievästi rehevä 3–7 15–25 400–600
rehevä 7–40 25–100 600–1 500
erittäin rehevä > 40 > 100 > 1 500
Kalajoen edusta kuuluu alueeseen, jossa rehevöitymisriski on varsin pieni.
Rehevöitymisriskiä on tarkasteltu rannikkomallilla. Merialueen rannikon geomorfologia on suotuisa ja saa aikaan sen, että alue on Suomen vähä- ravinteisin rannikkoalue.
T yp p i k u or m i t us puh d i st a mon e du s ta lla ja me r i al u ee l la Vedenlaatu vuosina 2001–2005
Velvoitetarkkailuna veden fysikaalis-kemiallista laatua on tarkkailtu vuosina 2002 ja 2004 Kalajoen puhdistamon edustalla. Tarkkailuvuodet olivat hyvin erilaiset sääolosuhteiltaan, joten tulokset poikkeavat selvästi toisistaan. Ka- lajoki on luonteeltaan ravinteikas, mutta tarkkailuvuosina ero ravinnepitoi- suuksissa oli selvä.
Maaliskuussa 2002 kokonaisfosforipitoisuus oli 60–70 µg/l, mutta maalis- kuussa 2004 70–80 µg/l. Kesä–elokuussa 2002 kokonaisfosforipitoisuus Kalajoen puhdistamon edustan tarkkailupisteellä oli 20–60 µg/l ja vuonna 2004 vastaavaan aikaan 60–70 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli maalis- kuussa 2002 1 200–1 500 µg/l ja vuonna 2004 1 500–1 700 µg/l. Kesä–
elokuussa 2002 typpipitoisuus oli 1 000–1 200 µg/l ja vuonna 2004 1 500–
2 100 µg/l.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen seurannan mukaan happitilanne on säilynyt hyvänä Kalajoen suulla. Veden pH on ollut 6,0–7,5. Ravinteista erityisesti fosforin pitoisuudet vaihtelevat huomattavasti valuntatilanteiden mukaan. Kevättulvan aikana ja kesällä voimakkaiden sateiden aikana ve- den kokonaisfosforipitoisuudet ovat erittäin korkeita. Muutoin kokonaisfos- foripitoisuus on tasoa 50–75 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus on ollut 1 000–
2 000 µg/l. Nitraatti-nitriittitypen pitoisuudet ovat korkeita, mutta ammo- niumtyppeä vedessä on vähän.
Vuosien 2000–2003 vedenlaatuun perustuvan vesien yleisen käyttökelpoi- suusluokituksen mukaan vedenlaatu on Kalajoen pääuomassa välttävä ja Kalajokisuulla tyydyttävä. Talvella jokivedet vaikuttavat voimakkaasti pinta- veden laatuun rannikon läheisyydessä. Myös kesällä jokivesien vaikutus on havaittavissa. Kesäajan keskimääräisten ravinne- ja klorofyllipitoisuuk- sien perusteella Kalajoen edustan merialue on karu.
Minimiravinne
Kesällä 2002 Kalajoen pääuoman fosfaattipitoisuus oli alhainen, mutta typ- peä vedessä oli erittäin runsaasti, jolloin fosfori oli minimiravinne. Vuonna 2004 epäorgaanisia ravinteita oli vedessä runsaasti, joten ravinteiden saa- tavuus ei rajoittanut levätuotantoa. Kalajoen edustan merialueella fosfori on minimiravinne. Ainoastaan satunnaisesti kesäaikaan vallitsee tilanne, jolloin sekä fosfori että typpi voivat olla minimiravinteita.
Typpiyhdisteiden vaikutus
Kalajoen kaupungin käsitellyissä jätevesissä oli vuonna 2005 typpiyhdistei- tä seuraavasti:
– kok.N 30–109 mg/l, keskimäärin 53 mg/l – NH4-N 23–71 mg/l, keskimäärin 50 mg/l
Vuonna 2005 jätevesien ammoniumtyppikuormitus oli 74 kg/vrk, jonka ha- pettaminen nitraatiksi kuluttaa 340 kg happea. Hapenkulutus on moninker- tainen verrattuna orgaanisen aiheen aiheuttamaan hapen kulutukseen (keskimäärin 42 kg/vrk). Puhdistamolla tapahtuu nitrifikaatiota jonkin verran lähinnä kesällä ja syksyllä, mutta ei juurikaan talvella tai keväällä.
Kalajoen edustan merialueella happitilanne on ollut hyvä myös pohjanlä- heisissä kerroksissa sekä talvella että kesällä. Näin ollen merialueen kan- nalta erityistä tarvetta jätevedenpuhdistamolla tapahtuvaan nitrifikaatipro- sessin tehostamiseen ei ole.
Kalajoen edustan merialueelta määritetään epäorgaanisten ravinteiden pi- toisuudet myös kevättalvella. Maaliskuun näytteissä pitoisuudet ovat sel- västi korkeammat kuin kesällä otetuissa näytteissä. Talvella epäorgaanis- ten ravinteiden pitoisuudet ovat korkeammat, sillä perustuotanto ei kuluta ravinteita. pH on neutraalin tuntumassa eikä nouse tasolle, jossa ammoni- akin toksisia vaikutuksia voisi esiintyä. Kesällä ammoniumtyppipitoisuus on hyvin pieni ja veden pH alle 8 eikä ammoniakin toksisia vaikutuksia esiin- ny.
Typen rehevöittävä vaikutus
Kalajoen ja sen edustan merialueelle tulevasta typpikuormituksesta merkit- tävin osa on peräisin hajakuormituksesta. Tarkasteltaessa typpikuormituk- sen kehitystä 1970-luvulta lähtien voidaan todeta, että kaikkien Kalajoen varrella sijaitsevien jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu typpikuormi- tus oli 1970-luvulla tasoa 200 kg/vrk. Mikäli kuormitus tulisi kokonaan Kala- joen suulle, lisäisi se keskivirtaamalla 30 m3/s typpipitoisuutta noin 80 µg/l.
Nykyisin yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu kuormitus on tasoa 330 kg/vrk, minkä aiheuttama pitoisuuden lisääntyminen jokisuulla olisi noin 130 µg/l. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden typpikuormituk- sen lisääntyminen selittää siten noin 50 µg/l:n typpikuormituksen lisäänty- misen, kun pitoisuus on lisääntynyt noin 700 µg/l. Kalajoen puhdistamon osuus yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden yhteenlasketusta typpikuor- masta on vajaa kolmasosa.
Mikäli Kalajoen nykyinen puhdistamo saneerattaisiin typpeä poistavaksi, pienenisi joen typpikuormitus noin 30–40 µg/l eli alle 5 %.
Kalajoen puhdistetuissa jätevesissä typpi on suurimmaksi osaksi ammo- niumtyppenä (yli 90%). Ravinnesuhdetarkastelu osoittaa, että pääasialli- nen minimiravinne Kalajoen edustalla on fosfori. Jätevesien vaikutus typpi- pitoisuuteen rajoittunee purkualueen läheisyyteen ollen suurimmillaan ke- säaikaan. Typenpoiston tehostamisella voitaisiin pienentää vesistön kuor- mitusta jonkin verran.
T yp e n p o is t o n t a rve ja ma h do l li s uu d et
Tarkkailutulosten perusteella Kalajoen edustan merialue on fosforirajoittei- nen. Ulkoinen fosforikuormitus on alueen ravinnetaloudelle keskeisempi kuin typpikuormitus.
Kalajoen puhdistamo on alle 10 000 avl:n laitos, joten asetuksen nro 888/2006 mukaisia puhdistustavoitteita ei tule soveltaa Kalajoen puhdis- tamoon.
Kun otetaan huomioon Kalajoen edustan merialueen nykyinen ravinne- ja rehevyystaso sekä minimiravinneanalyysi, Kalajoen kaupungin jätevesien typpipäästöjen vähentämisen vaikutus merialueen tilaan olisi vähäinen ja paikallinen.
Puhdistettujen jätevesien ravinnepitoisuudet laimenevat tehokkaasti jo en- nen merialuetta. Nykyinen käsittely voidaan katsoa riittäväksi, eikä hakijan käsityksen mukaan tehostettua typenpoistoa tarvita.
PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNAL- TA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP)
Kalajoen puhdistamolla on käytössä Suomessa yleisesti käytetty jäteve- sien rinnakkaissaostukseen perustuva biologis-kemiallinen puhdistuspro- sessi. Puhdistusprosessi on teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoinen ja vähentää tehokkaasti jätevesistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta.
Puhdistusprosessissa käytetyt kemikaali- ja energiamäärät ovat kohtuulli- sia saavutettuun korkeaan puhdistustulokseen nähden. Puhdistamo on toiminut tasaisen hyvin, eikä mainittavia ongelmia ole ollut. Tehtäviinsä koulutettu henkilökunta suorittaa säännöllistä käyttötarkkailua ja huoltotoi- menpiteitä. Viemäriverkostoa saneerataan tarpeen mukaan poikkeustilan- teiden ja häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi.
Kalajoen jätevedenpuhdistamon mittakaavassa nykyisin käytössä olevan käsittelymenetelmän voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
V a i ku t us v e d en la a tu u n
Kalajoen vesistöalueen velvoitetarkkailujaksolla 2001–2005 hydrologiset ja meteorologiset olot poikkesivat vuosittain huomattavasti toisistaan. Sää- ja virtaamaoloilla on olennainen vaikutus vedenlaatuun.
Kalajoen puhdistamon kuormitusta voidaan arvioida lähinnä meressä Kala- joen edustalla olevan tarkkailupisteen perusteella. Vesistötarkkailunäytteet on otettu maaliskuussa sekä kerran kuukaudessa kesä-elokuussa vuosina 2002 ja 2004. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on seurannut veden- laatua vuosittain Kalajoen suulla 15–18 kertaa vuodessa.
Seuraavassa taulukossa on arvioitu laskennallisesti Kalajoen jäteveden- puhdistamon aiheuttamaa ravinnepitoisuuksien lisäystä jätevesien purku- paikan läheisyydessä Kalajoessa vuosien 2001–2004 keskiarvona.
Fosfori (µg/l) Typpi (µg/l)
MQ elokuu toukokuu MQ elokuu toukokuu Kalajoen jvp < 1 1 <1 28 69 13
Kuormituksen vaikutus on laskettu vuoden keskivirtaamatilanteessa sekä elokuun ja toukokuun keskimääräisessä virtaamatilanteessa. Elokuu kuvaa vähävirtaamaista aikaa ja toukokuu suuren virtaaman aikaa. Kuormitusar- viossa on käytetty mitattuja kuormituksia. Virtaama on arvioitu Hamarin ja Niskakosken väliseltä, säännöstelemättömältä jokiosuudelta mitattujen va- lumien perusteella.
