YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 86/07/2
Dnro Psy-2005-y-165
Annettu julkipanon jälkeen 18.9.2007
ASIA Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Pyhäjärvi LUVAN HAKIJA Pyhäjärven kaupunki
PL 15
86801 PYHÄSALMI
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 5
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 5
TOIMINTA... 5
Jätevesien käsittely... 5
Liikennejärjestelyt ... 7
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 7
BAT... 7
BEP... 8
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 8
Päästöt pintavesiin... 8
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 10
Päästöt ilmaan ... 10
Melu ja tärinä ... 11
Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen ... 11
YMPÄRISTÖOLOT ... 11
Sääolot vuosina 1971–2000 ... 11
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 12
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 12
Vesistön tila ja käyttö ... 12
Yleistä ... 12
Virtaamat ... 13
Vedenlaatu... 14
Vedenlaadun kehitys ... 16
Kalojen raskasmetallipitoisuudet ... 19
Vesistön käyttökelpoisuus ... 19
Kalatalous ... 19
Muu vesistön käyttö ... 20
Maaperä ja pohjavesiolot ... 20
Muut kuormittavat toiminnat... 20
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 21
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ... 21
Vaikutus pintavesiin ... 21
Vaikutus vedenlaatuun ... 21
Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 23
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 23
Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus ... 23
Melun ja tärinän vaikutukset ... 23
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 24
Käyttötarkkailu ... 24
Päästötarkkailu ... 24
Vaikutustarkkailu... 25
Kalataloustarkkailu... 26
Raportointi... 26
Laadunvarmistus... 26
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 26
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 26
Kalatalousmaksu... 26
Korvaukset ... 26
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 27
Lupahakemuksen täydennykset ... 27
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 27
Lausunnot ... 27
Muistutukset ja mielipiteet... 29
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 31
MERKINTÄ ... 32
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 32
KÄSITTELYRATKAISU... 32U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 33
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 33
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 33
Päästöt pintavesiin... 33
Päästöt ilmaan ... 34
Melu ... 34
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 34
Kemikaalien varastointi... 34
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 34
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 35
Kalatalousmaksumääräys... 35
Selvitysmääräykset ... 35
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 36
RATKAISUN PERUSTELUT... 36
Käsittelyratkaisun perustelut ... 36
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 36
Luvan myöntämisen edellytykset ... 36
Lupamääräysten perustelut ... 37
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 37
Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 38
Kalatalousmaksumääräys... 38
Selvitysmääräykset... 39
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 39
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 41
Päätöksen voimassaolo ... 41
Lupamääräysten tarkistaminen ... 41
Korvattavat päätökset ... 41
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 41
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 41
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 42
KÄSITTELYMAKSU... 42U Ratkaisu ... 42
Perustelut... 42
Oikeusohje ... 42
MUUTOKSENHAKU ... 43
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Pyhäjärven kaupunki on ympäristölupavirastoon 20.12.2005 toimittamas- saan hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Pyhäjärven kaupungin jäte- vedenpuhdistamon toiminnalle hakemuksen liitteenä olevasta suunnitel- masta tarkemmin ilmenevällä tavalla.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee hakijan omistamalla alueella kaupungin keskustaajaman ja Pyhäjärven itäpuolella. Jätevedet johdetaan Pyhäjärven Junttiselälle noin 1,5 km Pyhäjärven luusuan ylä- puolella.
Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuhdistamolla käsitellään noin 4 000 asukkaan jätevedet. Puhdistamo sijaitsee Tikkalansalmen itäpuolella aivan Pyhäsalmi Mine Oy:n kaivoksen jätealueen vieressä. Puhdistamo on tyypil- tään rinnakkaissaostuksella varustettu aktiivilietelaitos. Puhdistamo on valmistunut vuonna 1986, ja sitä on saneerattu vuonna 1993 ammonium- typen poistoa varten. Puhdistamon kapasiteetista on käytössä noin 50 %.
Prosessista poistettava liete kuivataan ruuvikuivaimella ja kompostoidaan puhdistamoalueella sijaitsevalla kompostointialueella. Kompostoitu liete käytetään viherrakentamiseen.
Voimassa olevan vesioikeuden lupapäätöksen nro 25/99/2 mukaisesti ve- sistöön johdettavan veden BOD7ATU saa olla enintään 17,5 mg/l ja koko- naisfosforipitoisuus 1,0 mg/l. Käsittelytehon tulee molempien osalta olla vähintään 90 %. Lisäksi lupapäätöksessä on asetettu ammoniumtypen jäännöspitoisuudelle tavoitearvo 6 mg/l ja tavoitteellinen puhdistusteho 80 %. Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuhdistamolla on ajoittain ollut on- gelmia täyttää sille asetetut puhdistusvaatimukset. Yleensä puhdistamo on kuitenkin toiminut erittäin hyvin.
Ympäristölupahakemus koskee puhdistamon toiminnan jatkamista ja jäte- vesien johtamista Pyhäjärven Junttiselälle seuraavilla raja-arvoilla:
Jäännöspitoisuus mg/l
Käsittelyteho
%
BOD7ATU 17,5 90
Kok.P 1,0 90
Lisäksi hakija esittää ammoniumtypen jäännöspitoisuuden tavoitearvoksi 6 mg/l ja tavoitteelliseksi puhdistustehoksi 80 % voimassa olevien lupa- määräysten mukaisesti.
Nykyisen tasoisella jätevesimäärällä (noin 1 100 m3/d) ja mainituilla raja- arvoilla BOD7ATU-päästö olisi 19 kg/d ja fosforipäästö 1,3 kg/d. Jätevesi- määrän arvioidaan säilyvän aikaisemmalla tasolla, joten päästöjen ei ar- vioida muuttuvan tulevaisuudessa.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 13 a) kohdan mukaan asu- kasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tar- koitetulla puhdistamolla on oltava ympäristölupa.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 8) kohdan mukaan ympä- ristölupavirasto ratkaisee yhdyskuntajätevedenpuhdistamon ympäristölu- pa-asian, kun viemäröidyn jäteveden määrä on asukasvastineluvultaan yli 4 000.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Pohjois-Suomen vesioikeus on 29.6.1992 antamallaan päätöksellä nro 30/92/2 myöntänyt Pyhäjärven kunnalle luvan Pyhäjärven ja Ruotasen taa- jamien jätevesien johtamiseen Pyhäjärven Junttiselkään Pyhäjärven kun- nassa.
Pohjois-Suomen vesioikeus on 23.6.1999 antamallaan päätöksellä nro 25/99/2 tarkistanut Pyhäjärven kaupungille myönnetyn yhdyskuntajäte- vesien Pyhäjärven Junttiselkään johtamista koskevan toistaiseksi voimas- sa olevan luvan ehdot. Päätöksessä vesioikeus on määrännyt tehtäväksi selvityksen Pyhäjärven kaupungin jätevesien osuudesta ja vaikutuksesta Pyhäjärven kalataloudellisiin vahinkoihin ja haittoihin sekä esityksen niiden korvaamisesta tai estämisestä toimenpitein.
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 20.2.2002 antanut päätöksen nro 6/02/2 Pyhäjärven kaupungin asumisjätevesien johtamista koskevassa ve- sioikeuden päätöksessä nro 25/99/2 tehtäväksi määrättyä selvitysvelvoitet- ta sekä kalanhoitotoimenpiteitä ja korvauksia koskevassa asiassa.
Vaasan hallinto-oikeus on 27.8.2003 antanut päätöksen ympäristölupavi- raston päätöksestä nro 6/02/2 tehtyihin, kalatalousmaksua koskeviin vali- tuksiin.
Puhdistamo sijaitsee Pyhäjärven rantaosayleiskaavan alueella. Pyhäjärven kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.7.2001. Puhdistamon alue on kaavamerkinnällä ET (yhdyskuntateknisen huollon alue). Puhdistamo- kiinteistön pohjoispuolinen alue on kaavamerkinnällä AP (asuinpientalojen alue), ja eteläpuoliset alueet ovat merkinnöillä T (teollisuusalue) ja EV (suojaviheralue).
T O I M I N T A
J ä t ev es i en kä s it t ely
Pyhäjärven kaupungin asukasmäärä on noin 6 300, ja lähes kaikki ovat vesihuollon piirissä. Kunnallisen viemäröinnin piiriin kuuluu noin 4 000
asukasta. Noin 1 900 talouden lisäksi jätevesiverkostoon on liittynyt kolme koulua, kaksi huoltoasemaa ja sairaalaa. Myös Pyhäsalmi Mine Oy:n kai- voksen saniteettijätevedet käsitellään kaupungin jätevedenpuhdistamolla.
Pyhäjärven kaupungissa on käytössä erillisviemäröinti. Viemäriverkoston pituus on 62 km, josta betoniviemäriä on noin 15 km ja muoviviemäriä 47 km.
Puhdistamo on prosessiltaan rinnakkaissaostuksella varustettu aktiiviliete- laitos, jonka mitoitusarvot ovat:
Asukasmäärä 5 000
Qkesk 2 500 m3/d
qmit 180 m3/h
qmax 370 m3/h
BOD7 -kuorma 580 kg/d
Kok.P-kuorma 20 kg/d
Kok.N-kuorma 75 kg/d
Biologisen osan mitoitus:
lietekuormitus LMLSS 0,2
tilavuuskuorma LV 0,6
ilmastustilavuus 970 m3
selkeytys pinta-ala 260 m2
selkeytyksen tilavuus 772 m3
pintakuorma 0,7 m/h
Puhdistamo on saneerattu vuonna 1989 ammoniumtypen poistoa varten.
1990-luvun lopulla puhdistamon välpät on vaihdettu porrasvälpiksi, ilmas- tusallas katettu, lietteen kuivaus, ilmastusjärjestelmä ja selkeytysaltaan laahat uusittu sekä automaatio saneerattu.
Liete kuivataan puhdistamolla ruuvikuivaimella, jonka teho on 4 m3/h. Kui- vauksen yhteydessä lisätään lietteeseen polymeeriä vedenerotuskyvyn pa- rantamiseksi. Kuivattu liete kompostoidaan puhdistamoalueella sijaitsevalla kompostointikentällä. Kenttä, jolle kuivattu liete pumpataan, on asfalttipin- tainen. Pumppauskouru on betonia. Lietteen kompostointikenttä on sora- pintainen.
Puhdistamolla on päätoiminen puhdistamonhoitaja, joka toteuttaa puhdis- tamon käyttötarkkailun ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon toimintaan liit- tyvistä asioista.
Fosforin saostukseen Pyhäjärven jätevedenpuhdistamolla käytetään rau- tapohjaista saostuskemikaalia pix 105. Käytetty saostuskemikaalin määrä on ollut vuosina 2002–2004 keskimäärin 85 000 kg/a. Jätevesikuutiota kohden käytetty saostuskemikaalin määrä on ollut keskimäärin 215 g/m3, mutta vaihtelu on ollut suurta, 153–302 g/m3. Lietteen kunnostukseen on käytetty kalkkia vuosina 2002–2004 keskimäärin 67 t/a. Polymeeriä on käytetty keskimäärin noin 130 kg/a. Kemikaalit varastoidaan niitä varten rakennetuissa siiloissa tai altaissa.
Puhdistamon sähkönkulutus on ollut vuosina 2002–2004 keskimäärin noin 360 000 kWh eli 0,9 kWh/m3 (vaihteluväli 0,75–1,01 kWh/m3).
Sakokaivolietettä puhdistamolle on vastaanotettu vuosittain noin 880 m3.
Hakemuksen täydennyksen (19.4.2006) mukaan puhdistamolietteen mää- rä oli vuonna 2005 ylijäämänä 134 428 m3, kuivaliete yhteensä 1 340 m3, josta on kompostoitu noin 1 000 m3. Kompostointikentältä on johdettu sa- laojat salaojakaivoon ja edelleen viettoviemärinä pumppaamoon, joka pumppaa lietealueen ja kompostointikentän vedet takaisin prosessiin.
L i ik e nn e jä r j es t el yt
Pyhäsalmen keskustan ja Ruotasen taajaman väliseltä tieltä erkanee tieyh- teys jätevedenpuhdistamolle. Liikenne on pääasiassa puhdistamon huol- toon ja lietteen kuljetukseen liittyvää liikennettä. Lisäksi kemikaaleja tuo- daan 2–3 kertaa vuodessa.
Sakokaivolietettä tuodaan puhdistamolle tankkiautolla noin 3 kuormaa päi- vässä. Keväisin ja syksyisin noin kuukauden ajalla määrä on suurempi, noin 10–12 kuormaa päivässä.
Kompostoitua lietettä on ajettu puhdistamoalueelta viherrakennuskohtee- seen tarpeen mukaan.
P a r a s k äyt t ö k e l p oi n e n te k ni i kk a ( B AT ) j a ym p ä r i st ö n k a n na lt a p a r a s käyt ä n t ö ( B E P )
B A T
Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1986. Valmistuessaan sen tekniik- ka vastasi silloista tehokkainta ja kehittyneintä sekä taloudellisesti toteut- tamiskelpoisinta puhdistusmenetelmää. Aktiivilietelaitoksissa puhdistamoi- den prosessitekniikassa ei ole tapahtunut suuriakaan muutoksia vuosien aikana. Suomessa valtaosa 1970–1980-luvuilla rakennetuista puhdista- moista on Pyhäjärven laitoksen kaltaisia. Vain prosessi- ja ohjauslaitteissa on tapahtunut kehitystä.
Jätevedenpuhdistamon laitteiden tekninen käyttöikä on 15–25 vuotta, jona aikana teknisiä laitteita joudutaan korjaamaan, vaihtamaan tai muutta- maan.
Pyhäjärven puhdistamon teknistä tasoa on vuosien aikana päivitetty seu- raavasti:
Esikäsittelyn välpät on uusittu porrasvälpiksi, joita on kaksi ja säleväli 3 mm. Välppien läpäisevyys on 2 x 200 m3/h. Porrasvälppä teknisesti hie- novälppänä on tämän päivän parasta esikäsittelytekniikkaa. Välpän mitoi- tus perustuu välpematon hyväksikäyttöön ja ohjaus tapahtuu virtaaman mukaan, joten se on myös toimivuuden ja energian käytön kannalta opti- moitu. Välpe toimitetaan kuivattuna kaatopaikalle. Välpevesi johdetaan ta- kaisin prosessiin.
Jälkiselkeyttimien laahat on uusittu.
Ilmastusaltaan ilmastimet on uusittu hienokuplailmastimiksi. Hienokuplail- mastimien hyötysuhde eli hapettamisominaisuudet samalla energiamääräl- lä ovat paremmat kuin aikaisemmilla ilmastimilla. Samalla uusittiin kompressorien ohjaus jäteveden happipitoisuuden mukaan tapahtuvaksi.
Tällöin voidaan jäteveden happipitoisuutta pitää tasaisena ja minimiarvos- sa myös hiljaisen virtaaman aikana. Energian säästö on tuntuva. Myös il-
mastuskompressorit on uusittu, jolloin niiden hyötysuhde on parantunut ja energian käyttö pienentynyt.
Automatisointi on saneerattu.
Lietteen suotonauhakuivain on korvattu ruuvikuivaimella. Sakeuttimessa esikäsitelty ja polymeroitu liete pumpataan ruuvikuivaimeen, jossa liete kuivataan noin 20 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Kuivattu liete puretaan liete- kentälle, josta se johdetaan lietteen jatkokäsittelyyn, kompostointiin. Rejek- tivesi johdetaan takaisin puhdistusprosessiin. Ruuvikuivain on tämän het- ken uusinta tekniikkaa lietteen kuivauksen alalla. Sen toiminnassa hoito- ja käyttökustannukset ovat minimoituneet.
Ilmastusallas on katettu kokonaisuudessaan.
Edellä on käsitelty Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuhdistamoa sen käyt- töönottotilanteesta nykytilanteeseen. Tässä käsiteltyjen osien lisäksi puh- distamolla on lukuisia teknisiä laitteita, automatiikkaa ja pumppuja, joita hoidetaan ja pidetään kunnossa. Pumput ja toimilaitteet on mitoitettu käyn- nin optimoinnin mukaisesti. Tarvittaessa tehdään säätöjä ja laitteita vaihde- taan. Puhdistamo on ollut ja on tälläkin hetkellä varustettu mahdollisimman tehokkaalla, kehittyneellä ja teknisesti sekä taloudellisesti optimoidulla tek- niikalla. Näin ollen puhdistamo täyttää BAT:n määritelmän kriteerit täysin.
BE P
Mahdolliset puhdistamon käytön kannalta riskiä aiheuttavat toiminnot sekä toiminta erityis- ja poikkeustilanteissa on esitetty lakisääteisessä vesihuol- lon valmiussuunnitelmassa.
Tavanomaisessa toiminnassa puhdistamon ympäristövaikutukset on mini- moitu sille asetettujen puhdistustavoitteiden määrittämisellä. Tavoitteet asettaa valvontaviranomainen, joka myös valvoo niiden toteutumisen. Py- häjärven puhdistamo on saavuttanut puhdistusvaatimukset vuosittain.
Puhdistamolla käytetään kemikaalina ferrosulfaattia, kalkkia ja polymeeriä.
Ympäristöön päästessään kemikaalit eivät ole ympäristöä pilaavia, joskin suurena annoksena paikallisesti pH:hon vaikuttavia.
Puhdistamon laitteet ja koneet hoidetaan ja huolletaan osittain omatoimi- sesti ja osittain ao. huoltoliikkeen toimesta. Hoito- ja huoltotoimenpiteille on omat ohjeet ja tarkoituksenmukaiset työmenetelmät. Jätehuolto hoidetaan ohjeiden mukaan.
Hakija on katsonut, että jätevedenpuhdistamolla BEP:n määritelmän kritee- rit täyttyvät.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
P ä ä s tö t pi n t av es i in
Pyhäjärven jätevedenpuhdistamon päästöjä vesistöön on tarkkailtu Pyhä- joen yhteistarkkailussa.
Vuosien 2003–2005 keskimääräinen jätevesimäärä oli 1 126 m3/d, mikä on 45 % mitoitusvirtaamasta. Vuosina 2004 ja 2005 käsitelty jätevesimäärä on
ollut hieman edeltäviä vuosia suurempi. Pyhäjärven jätevedenpuhdistamol- la käsitelty jätevesimäärä on kuitenkin ollut laskusuunnassa vuodesta 1994 vuoteen 2005. Ohituksia on tehty vuosittain keskimäärin vajaat 30 m3/d.
Pyhäjärven jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesi on pääosin tavan- omaista asumajätevettä.
Puhdistamolle tuleva kuormitus on vaihdellut vuosittain melko paljon. Hap- pea kuluttavan aineen (BOD7ATU) kuormituksessa tarkastellulla aikavälillä ei ole havaittavissa kehityssuuntaa, mutta fosforin, typen ja kiintoaineen puhdistamolle tuleva kuormitus on pienentynyt. Puhdistamolle tuleva kuormitus keskimäärin vuosina 2003–2005 on ollut 45 % BOD7:n ja 52 % fosforin mitoituskuormituksesta.
Puhdistamolle tulevan kuormituksen tavoin myös vesistöön johdettu kuor- mitus on vaihdellut vuosittain melko paljon. Vesistöön johdettu typpikuormi- tus on alentunut tarkastellulla jaksolla tasolta 35 kg/d tasolle 20 kg/d.
BOD7:n, fosforin ja kiintoaineen vesistökuormituksessa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Suurimmillaan vesistökuormitus oli vuonna 1996, johtuen heikosta puhdistustuloksesta huhtikuussa, jolloin puhdistamo oli sekaisin.
CODCr-kuormitus on mitattu vuodesta 2000 lähtien. Kuormitus on vaihdel- lut ilman kehityssuuntaa ollen keskimäärin noin 60 kg/d. Myös ammonium- typpikuormituksessa vuosittainen vaihtelu on ollut suurta. Vuonna 2005 ammoniumtypen hapettuminen oli tehokasta, ja vesistökuormitus siten pie- ni.
Lähivuosina kuormituksen arvioidaan säilyvän viime vuosien tasolla.
Pyhäjärven jätevedenpuhdistamolle tuleva kuormitus, vesistöön johdettu kuormitus sekä keskimääräiset puhdistustehot vuosina 2003–2005
BOD7ATU
kg/d
CODCr
kg/d
Kok.P Kg/d
Kok.N kg/d
NH4-N1) kg/d
Kiintoaine Kg/d Tuleva kuormitus
2003 276 610 10,5 63 377
2004 232 464 9,8 55 256
2005 268 668 11,0 62 294
Keskiarvo 259 581 10,4 60 309
Lähtevä kuormitus
2003 15 60 1,0 27 16,0 34
2004 19 70 1,2 22 10,0 40
2005 10 49 1,1 19 2,0 17
Keskiarvo 14 60 1,1 23 9,3 30
Puhdistusteho %
2003 95 90 90 56 75 90
2004 92 85 88 60 82 85
2005 96 93 90 69 97 93
Keskiarvo 94 89 89 62 84 89
1) teho laskettu kokonaistypen tulevan kuormituksen perusteella
Pyhäjärven jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdetun veden BOD7ATU on vuosina 2003–2005 ollut keskimäärin 13 mg/l, CODCr 52 mg/l, fosforipitoi- suus 0,9 mg/l, typpipitoisuus 20 mg/l, ammoniumtyppipitoisuus 8 mg/l ja kiintoainepitoisuus 27 mg/l. Typestä noin 40 % on ollut ammoniumtyppenä.
Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuudet ovat pääosin olleet vuosina 2003–2005 samaa tasoa kuin vuosina 1994–2000.
Voimassa olevan vesioikeuden lupapäätöksen nro 25/99/2 mukaan vesis- töön johdettavan jäteveden BOD7ATU saa olla enintään 17,5 mg/l ja fosfori- pitoisuus enintään 1,0 mg/l. Molempien osalta käsittelytehon tulee olla vä- hintään 90 %. Lisäksi lupapäätöksessä on asetettu ammoniumtypen jään- nöspitoisuudelle tavoitearvo 6 mg/l ja tavoitteellinen puhdistusteho 80 %.
Ammoniumtypen poistoteho lasketaan käsittelemättömän jäteveden koko- naistypen ja vesistöön johdettavan jäteveden ammoniumtypen erotuksena.
Lupamääräysten toteutumista seurataan kolmen kuukauden keskiarvoina puhdistamolla tai muualla viemäriverkostossa mahdollisesti tapahtuvat ohi- juoksutukset ja puhdistamon toimintahäiriöt mukaan lukien.
Pyhäjärven jätevedenpuhdistamon toiminta on ollut vaihtelevaa. Yleensä puhdistamo on toiminut hyvin, mutta ajoittain puhdistamolla on ollut vai- keuksia lupamääräysten noudattamisessa. Sekä happea kuluttavan aineen että fosforin osalta lupamääräykset ovat jääneet toteutumatta lähes joka vuosi ainakin yhdellä vuosineljänneksellä. Ammoniumtypen tavoitearvojen osalta tilanne on ollut happea kuluttavaa ainetta ja fosforia vastaava. Lu- pamääräysten ylitykset ovat yleensä johtuneet yksittäisten tarkkailukertojen heikosta puhdistustuloksesta. Puhdistamon heikkoon tehoon on vaikutta- nut osaltaan kaivosalueelta ajoittain tulevat öljyiset jätevedet.
Esitys luparajoiksi
Pyhäjärven jätevedenpuhdistamolta lähtevän veden raja-arvoiksi esitetään seuraavia puolivuosikeskiarvoina laskettavia raja-arvoja:
Kok.P
Jäännöspitoisuus Käsittelyteho
BOD7ATU 17,5 mg/l 90 %
1,0 mg/l 90 %
Nykyisen tasoisella jätevesimäärällä (noin 1 100 m3/d) sekä mainituilla lu- parajoilla ja käsittelytehoilla vesistöön kohdistuva kuormitus olisi 19 kg/d BOD7ATU ja 1,31 kg fosforia.
P ä ä s tö t m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Jätevesi käsitellään allastiloissa, jotka ovat betonirakenteisia ja tiiviitä. Lat- tiat ovat betonia. Vesi johdetaan altaasta toiseen tiiviillä muoviputkilla tai metallikouruilla. Altaat on katettu. Liete poistetaan selkeytyksestä sakeut- tamoon ja sieltä edelleen koneelliseen kuivaukseen. Kuivattu liete joko pumpataan lietekentälle tai siirretään lietelavalla lietekentälle. Lietteen pumppauskouru on betonia. Kenttä, jolle kuivattu liete pumpataan, on as- faltoitu. Kompostointikenttä on sorapintainen.
Päästöjä maaperään ei ole.
P ä ä s tö t i lm a a n
Jätevedenpuhdistamo on tavanomainen biologis-kemiallinen rinnakkais- saostuslaitos. Prosessi ei aiheuta ympäristöön hajuhaittoja.
Puhdistamolla syntyvä liete kompostoidaan puhdistamoalueella sijaitseval- la kompostointikentällä. Kompostoinnista ei ole todettu aiheutuneen haju- haittoja.
M e l u j a t är i n ä
Puhdistamon prosessit sisältävät veden ja lietteen siirtoa pumppaamalla ja virtausta putkissa sekä kanaaleissa, joista ei aiheudu melua rakenteiden ulkopuolelle. Jäteveden ilmastus tapahtuu nykyaikaisin ilmastimin, joihin ilma johdetaan puhaltimilla. Ilmastimet ovat äänettömiä. Puhaltimista kuu- luu ääntä, mutta niiden käyttöhuone on äänieristetty. Lietteen kuivaus ta- pahtuu ruuvikuivaimella, josta käydessä ei kuulu ääntä. Puhdistamo ei ai- heuta ympäristöönsä melua.
Kemikaalitäydennys tuodaan 2–3 kertaa vuodessa. Puhdistamon liikenne on yleensä huoltoon ja hoitoon liittyvää ajoa. Liikenteen ääni ei poikkea normaalista liikenteestä.
Puhdistamon toiminta ei aiheuta tärinää.
J ä t te e t, ni i de n o m in a is u ud e t, mä ä r ä j a h yö d yn t ä m i n en
Välppäysjäte ja hiekanerotussakka toimitetaan Jokilaaksojen Jäte Oy:n kaatopaikalle. Laitokselta ei tule ongelmajätettä tai öljyä.
Prosessista poistettava liete kuivataan koneellisesti. Lietettä on poistettu laitokselta vuosina 2002–2004 keskimäärin noin 780 m3, mikä on keski- määrin noin 690 g/m3 jätevettä.
Kuivattu liete kompostoidaan puhdistamoalueella sijaitsevalla kompostoin- tikentällä. Kompostoituun lietteeseen lisätään joko turvetta tai turve- hiekkasekoitusta ja seos on käytetty viherrakentamiseen kaivoksen jäte- alueella sekä kaupungin omaan viherrakentamiseen. Myös jatkossa kom- postoitu liete pyritään käyttämään viherrakentamiseen.
Kuivatun jätevesilietteen sisältämät ravinne- ja raskasmetallipitoisuudet on analysoitu vuosittain. Tutkimusten mukaan kadmiumin, kuparin ja sinkin pi- toisuus jätevesilietteessä on ylittänyt maanviljelyksessä käytettävälle puh- distamolietteelle esitetyt suurimmat sallitut pitoisuudet (VNP 282/1994). Pi- toisuudet ovat kuitenkin olleet alle lieteseoksen raaka-aineeksi soveltuvalle lietteelle asetettujen suurimpien sallittujen pitoisuuksien.
YMPÄRISTÖOLOT
S ä ä ol o t vu o s in a 1 97 1 –2 0 00
Pyhäjärveä lähin Ilmatieteen laitoksen sääasema sijaitsee Pyhännällä. Py- hännän sääasemalla keskilämpötila on vuosina 1971–2000 ollut 2,0 °C ja sademäärä 629 mm. Vallitsevat tuulensuunnat ovat Nivalassa (lähin mit- tauspaikka) olleet kaakon–lännen suunnalta, yhteensä keskimäärin 62 %.
Vähäisimpiä ovat olleet pohjoisen puoleiset tuulet.
A l u e en l uo n t o ja su o j el uk o ht e e t
Jätevedenpuhdistamon lähiympäristössä ei ole suojelualueita tai Natura 2000-ohjelmaan kuuluvia alueita: Pyhäjärven saaret samalla alueella kuu- luvat rantojensuojeluohjelman alueisiin. Luontodirektiivin mukaisia luonto- tyyppejä Natura-alueella on seuraavasti: luonnonmetsät 5 %, puustoiset suot < 1 %, karut kirkasvetiset järvet 91 %. Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella esiintyvät kalatiira, kuikka ja laulujoutsen.
Veden hankintaan soveltuvia pohjavesialueita ei ole puhdistamon lähei- syydessä.
A s u t us ja m u u r ak en n e tt u ym p ä r is t ö
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat vajaan 400 metrin etäisyydellä puh- distamoalueen itä- ja pohjoispuolella. Noin 600 m puhdistamoalueelta luo- teeseen sijaitsee puutarha. Puhdistamoalueelta Pyhäjärven rantaan on matkaa noin 450 m. Pyhäsalmen taajamaan puhdistamoalueelta on mat- kaa noin 1,5 km.
Pyhäjärven länsirannalla aivan kaupungin keskustan tuntumassa sijaitsee uimaranta ja venesatama.
Jätevedenpuhdistamo sijaitsee aivan Pyhäsalmi Mine Oy:n kaivoksen jäte- alueen pohjoispuolella.
V e s is t ön t i l a ja kä yt t ö
Y l e is t ä
Luonnonhuuhtouman ohella Pyhäjärven ja koko Pyhäjoen vedenlaatuun voimakkaimmin vaikuttava tekijä on hajakuormitus, erityisesti maatalous.
Vuonna 2002 tehdyn selvityksen mukaan luonnonhuuhtouma on Pyhäjoen valuma-alueella hieman kokonaiskuormitusta vähäisempää. Maatalouden osuus kokonaiskuormituksesta on noin 60–70 %. Yhdyskuntajätevedet muodostavat noin 7 % koko Pyhäjoen vesistöalueen kokonaiskuormituk- sesta. Kesäaikana yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden merkitys on kui- tenkin suurempi, erityisesti jos tarkastellaan perustuotannon kannalta tär- keitä epäorgaanisia ravinnejakeita.
Pyhäjärven valuma-alueella yhdyskuntajätevesien osuus fosforikuormituk- sesta on noin 10 % ja typpikuormituksesta noin 8 %. Pyhäjärven valuma- alueella maatalous on suurin yksittäinen fosforikuormittaja, mutta ilmalas- keuman typpikuormitus on arvioitu maatalouden typpikuormitusta suurem- maksi. Pyhäjärven valuma-alueella ilmalaskeuman osuus on huomattavan suuri kokonaiskuormituksesta (kok.P noin 25 % ja kok.N noin 45 %) suu- resta vesipinta-alasta johtuen.
Pyhäjärven Junttiselälle johdetaan Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuh- distamon jätevesien lisäksi Pyhäsalmi Mine Oy:n kaivoksen jätevedet. Kai- voksen jätevedet sisältävät lähinnä suoloja ja metalleja. Pyhäsalmi Mine Oy:n kaivoksen keskimääräinen kuormitus vuosina 2002–2004 oli:
Kiintoaine t/a
CODCr
t/a
SO4
t/a
Ca t/a
Cu kg/a
Zn t/a
Fe t/a
Cd kg/a 40 502 12 014 4 834 239 0,8 5,0 4,0
Virtaamat
Jätevedenpuhdistamolta jätevedet johdetaan Pyhäjärven pohjoisosaan Junttiselälle. Pyhäjärven kokonaispinta-ala on 121 km2 ja valuma-alueen pinta-ala 676,42 km2. Junttiselkä muodostaa vain pienen osan Pyhäjärves- tä, noin 5,8 km2. Pyhäjärvestä vesi virtaa Junttiselän kautta Pyhäjokeen.
Tulva-aikana tapahtuu takaisinvirtausta Kirkkoselän suuntaan, koska va- rastointitilavuus Junttiselällä valuma-alueen pinta-alaan verrattuna on pieni ja toisaalta tulva-aikana juoksutus Pyhäjokeen on vähäistä. Hetkellisesti takaisinvirtausta voi tapahtua myös kesäaikana.
Pyhäjärven säännöstelyllä pyritään pienentämään Pyhäjoen kevättulva- aikaisia virtaamahuippuja, joten Pyhäjärvestä juoksutettavat vesimäärät ovat tällöin pienimmillään. Lupamääräysten mukaan virtaaman Pyhäjärven luusuassa tulee olla vähintään 0,25 m3/s 40 vuorokauden tulvakautta lu- kuun ottamatta.
Pyhäjärven vedenkorkeus on ollut vuosina 1991–2000 keskimäärin N60 + 139,6 m. Vedenkorkeus on vaihdellut välillä N60 + 139,1–140,0 m.
Pyhäjärven keskisyvyys on 6,3 m ja suurin syvyys 27 m. Junttiselkä on kui- tenkin huomattavasti muuta järveä matalampi. Junttiselän suurin syvyys on 9 m ja syvänne on hyvin pienialainen, vain muutaman hehtaarin kokoinen.
Muutoin Junttiselän syvyys on noin 2–4 m.
Virtaama keski- ja ääriarvot Pyhäjärven luusuassa ovat olleet:
Keskivirtaama (MQ) 5,59 m3/s Ylivirtaama (HQ) 11,0 m3/s Keskiylivirtaama (MHQ) 9,37 m3/s Keskialivirtaama (MNQ) 1,67 m3/s Alivirtaama (NQ) 0,00 m3/s
Kesä-syyskuun keskivirtaama jaksolla 1991–2000 on ollut 4,71 m3/s ja toukokuun keskivirtaama 3,34 m3/s. Talvella virtaama on ollut tasoa 7 m3/s.
Virtaama on pienimmillään tulva-aikana huhtikuun lopulta toukokuulle ja keskimäärin suurimmillaan talvella.
Pyhäjärvestä juoksutettavan veden osuus virtaamasta Pyhäjoen alaosalla (Tolpankoskessa) on erityisesti talvella huomattavan suuri. Vuosien 1991–
2000 keskiarvona tammi-maaliskuussa keskimäärin 53 % Tolpankoskessa virtaavasta vedestä on ollut peräisin Pyhäjärvestä. Keväällä sen sijaan pääosa Pyhäjoen alajuoksun vedestä kertyy Pyhäjoen valuma-alueelta Pyhäjärven alapuolella. Kesällä keskimäärin noin neljännes Tolpankosken virtaamasta on peräisin Pyhäjärvestä.
V e d en l aa tu
Vedenlaadun nykytilaa on kuvattu vuosien 2003–2005 tarkkailutietojen pe- rusteella.
Pyhäjärven Junttiselän happitilanne on ollut kerrostuneisuuskausina huo- no. Kevättalvisin alusvesi on ollut täysin hapetonta. Myös kesällä happiti- lanne on heikentynyt selvästi ja alusvesi on ollut ajoittain hapetonta. Myös Kirkkoselän ja Pyhäselän alusveden happitilanne on kevättalvisin huonon- tunut selvästi. Kirkkoselällä happitilanne on kesällä säilynyt hyvänä, mutta Pyhäselän syvänteessä kesällä happitilanne on huonontunut alusvedessä.
Junttiselän huonoon happitilanteeseen vaikuttavat osaltaan sekä kaupun- gin että kaivoksen jätevedet. Kaivokselta vesistöön johdettava välittömästi happea kuluttava kuormitus on vähäistä, mutta elektrolyyttipitoiset vedet aiheuttavat Junttiselälle voimakkaan kerrostumisen talvella. Kesällä vesi kerrostuu termisesti. Kaupungin jätevedenpuhdistamolta tulevat jätevedet painuvat kaivoksen vesien tavoin pohjalle ja kaupungin jätevesien orgaa- ninen aines kuluttaa hajotessaan happea alusvedestä.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on kartoittanut laajemmin Junt- tiselän happitilannetta kevättalvella 2000. Ympäristökeskuksen havainto- paikat sijaitsivat matalilla alueilla, mistä johtuen näytteet otettiin vain 1 met- rin syvyydestä. Havaintopaikoilla 1 metrin syvyydessä happitilanne oli kar- toitusajankohtana hyvä (12–13 mg/l).
Veden pH on vaihdellut Pyhäjärvessä keskimäärin neutraalin molemmin puolin. Junttiselällä pH on kuitenkin viime vuosina keväisin ollut alhainen.
Huonoin tilanne oli keväällä 2004, jolloin pH laski alimmillaan selvästi alle viiden. Normaalia voimakkaampi kevättäyskierto aiheutti muutoksia poh- jasedimentin tilassa. Sedimentin hapellisen kerroksen alla arvellaan olevan pelkistävä kerros rautasulfidia. Kun rautasulfidi pääsee kosketuksiin hapel- lisen veden kanssa, vapautuu veteen rautaa ja veden pH laskee. Raudan vapautuessa vapautuu myös fosforia sedimentistä veteen. Junttiselällä fos- foripitoisuus olikin koholla samaan aikaan alhaisen pH:n kanssa.
Keväällä 2004 Junttiselän pH laski kalojen kannalta haitallisen alhaiseksi.
Laajamittaisia kalakuolemia ei Junttiselällä kuitenkaan todettu, vaan kalat pakenivat todennäköisesti Tikkalansalmen kautta Kirkkoselän puolelle. Ke- vätkutuisten kalojen kutu kuitenkin epäonnistui keväällä 2004 veden alhai- sen pH:n takia Junttiselällä. Junttiselältä hapanta vettä purkautui Pyhäjo- keen, missä todettiin keväällä 2004 kalakuolemia aina Venetpaloon saak- ka.
Pyhäsalmi Mine Oy tarkkailee veden pH:ta ja sähkönjohtavuutta keväisin viikoittain ja kesällä kerran kuukaudessa Tikkalansalmessa ja Pyhäjärven luusuassa. Tikkalansalmen sähkönjohtavuus kohoaa säännöllisesti keväi- sin.
Junttiselällä sähkönjohtavuus on ollut selvästi koholla, mikä johtuu lähinnä kaivoksen elektrolyyttipitoisten vesien johtamisesta Junttiselälle. Kaivoksen jätevesien vaikutuksesta myös metallien ja sulfaatin pitoisuudet ovat olleet Junttiselän alusvedessä koholla kevättalvisin, jolloin sekoittumisolot ovat huonot. Kesällä vesikerrosten sekoittuminen on tehokkaampaa ja pitoisuu- det ovat olleet koholla koko vesipatsaassa. Kirkkoselällä ja Pyhäselällä metallien ja sulfaatin pitoisuudet ovat olleet selvästi Junttiselkää alhaisem-
pia, mutta ajoittain erityisesti raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat olleet koholla myös Pyhäselän ja Kirkkoselän alusvedessä.
Pyhäjärven veden värissä ja ravinnepitoisuuksissa tapahtuu selvä muutos Pyhäselältä Junttiselälle. Pyhäselkä on varsin kirkasvetinen ja niukkaravin- teinen. Kesän keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat olleet karujen vesien tasoa. Myös a-klorofyllin pitoisuus on ollut aivan karujen ja lievästi rehevien vesien raja-arvon tuntumassa.
Kirkkoselällä pitoisuudet ovat hieman suuremmat kuin Pyhäselällä, mutta kesän keskaimääräiset ravinnepitoisuudet ovat olleet edelleen karujen ve- sien tasoa. A-klorofyllin pitoisuus kuvastaa lievää rehevyyttä.
Junttiselällä sekä ravinteiden että a-klorofyllin pitoisuudet ovat olleet rehe- vien vesien tasoa. Junttiselän ravinnepitoisuuksia nostavat alueelle johdet- tavat jätevedet. Jätevesien ohella Junttiselän pitoisuuksiin vaikuttaa alueen hajakuormitus, mikä on Pyhäselän ja Kirkkoselän aluetta suurempaa. Fos- foripitoisuus on talvella pintakerroksessa (0–2 m) ollut pienempi kuin kesäl- lä, mikä johtunee veden voimakkaasta kerrostumisesta talvella ja jäteve- sien kulkeutumisesta alusveteen. Alusveden ravinnepitoisuuksia Junt- tiselällä ei ole mitattu.
Niukkaravinteisuudesta johtuen Pyhäjärven Pyhäselällä ja Kirkkoselällä pe- rustuotantoa rajoittaa pääasiassa sekä fosforin että typen saatavuus. Ajoit- tain kuitenkin typpeä on runsaammin vedessä, jolloin tuotantoa rajoittava ravinne on fosfori. Junttiselällä sen sijaan tuotantoa rajoittava ravinne vaih- telee ajallisesti. Alkukesällä yleensä epäorgaanista typpeä on runsaasti vedessä ja tuotanto on fosforirajoitteista. Kesän aikana tilanne kuitenkin muuttuu ja loppukesällä epäorgaanisen typen pitoisuus laskee ja Junt- tiselän tuotanto muuttuu typpirajoitteiseksi.
Pyhäjärven Emolahti kuuluu valtakunnalliseen ympäristöviranomaisten koordinoimaan leväseurantaan. Leväseurannan havainnointityön tekevät pääasiassa vapaaehtoiset henkilöt. Heidän joukossaan on kuntien viran- omaisia ja ranta-asukkaita. Havainnoijat ilmoittavat viikoittain oman seu- rantavesistönsä tilanteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen. Le- väseurannassa ei ole havaittu sinilevää Pyhäjärven Emolahdessa vuosina 2002–2005.
Pyhäjärvestä Pyhäjokeen juoksutettavan veden laatua on tarkkailtu Pyhä- järven luusuan alapuolella. Pyhäjärvestä Pyhäjokeen juoksutettavan veden laatu on vastannut pitkälti Pyhäjärven pintaveden laatua kevättalvella ja kesällä.
Pyhäjokeen juoksutettavan veden happitilanne on ollut hyvä. Veden pH on ollut yleensä 6–7 mutta keväisin laskenut alle kuuden. Huhti-toukokuun tarkkailukertojen keskimääräinen pH oli vuosina 2003 ja 2004 alle kuuden.
Pyhäjokeen juoksutettavan veden sähköjohtavuus on koholla luonnonve- sien tasoon verrattuna. Talvisin sähkönjohtavuus on ollut keskimäärin 13 mS/m, mutta keväällä, kesällä ja syksyllä noin 20–35 mS/m. Sähkönjoh- tavuus säilyy koholla koko Pyhäjoessa Pyhäjärvestä juoksutettavan veden suuresta osuudesta johtuen.
Pyhäjärvestä lähtevä vesi on ollut kevättulva-aikaa lukuun ottamatta jok- seenkin kirkasta (väriluku noin 40). Humuksen määrää kuvaava CODMn on ollut noin 10 mg/l. Raudan määrä vaihtelee Pyhäjokeen juoksutettavassa vedessä vuoden aikana paljon. Talvella rautapitoisuus on ollut alhainen
(noin 100–200 µg/l), mutta keväällä ajoittain hyvinkin korkea. Kesällä rau- tapitoisuus on ollut yleensä 500–1 000 µg/l.
Pyhäjokeen juoksutettavan veden ravinnepitoisuudet ovat olleet lievästi rehevien vesien tai rehevien vesien tasoa. Alhaisimmillaan erityisesti fosfo- ripitoisuus on ollut talvella (noin 10–15 µg/l). Korkeimmat pitoisuudet on mitattu kevättulvan aikana, jolloin fosforia on ollut noin 30–60 µg/l ja typpeä noin 1 000–1 500 µg/l.
V e d en l aad u n k eh i tys
Pyhäjärven vedenlaadun tarkkailu muuttui vuonna 1997, kun se liitettiin Pyhäjoen yhteistarkkailuohjelmaan. Ennen vuotta 1997 esim. ravinteista ei ole olemassa yhtenäisiä tulossarjoja, mistä johtuen vedenlaadun kehitystä on tarkasteltu lähinnä vuodesta 1997 lähtien.
Muutokset Pyhäjärven Junttiselän ja Kirkkoselän happitilanteessa ovat ol- leet vähäisiä. Kevättalvella Junttiselän alusvesi on ollut säännöllisesti ha- petonta. Kirkkoselän ajoittaiset keskimääräistä paremmat happitilanteet johtuvat lähinnä siitä, että joinakin vuosina näytteet on jouduttu heikon jää- tilanteen vuoksi ottamaan lähempää rantaa matalammasta vedestä. Junt- tiselän alusveden happitilanteessa kesäaikana näyttäisi olevan lievä laske- va suuntaus, mikä ei kuitenkaan näyttäisi selittyvän Pyhäjärven kaupungin happea kuluttavan kuormituksen muutoksilla.
Junttiselkä on kärsinyt happiongelmista jo pitkään, ja esim. 1980-luvun alussa Junttiselän alusvedessä happitilanne oli kevättalvisin varsin heikko, joskaan säännöllisesti ei täyttä hapettomuutta todettu.
Junttiselän kevättalvinen fosforipitoisuus on vaihdellut melko paljon, mutta sekä kokonaisfosforin että fosfaattifosforin pitoisuuksissa näyttäisi olevan lievä nouseva suuntaus tarkastellulla ajanjaksolla. Kesällä pitoisuudet sen sijaan ovat vaihdelleet ilman kehityssuuntaa. Kirkkoselän fosforipitoisuuk- sissa ei ole havaittavissa muutosta. 1980-luvun alussa Junttiselän koko- naisfosforipitoisuus oli kevättalvella tasoa 10 µg/l ja kesällä noin 20 µg/l (vain yksi tulos elokuulta 1981). 1980-luvun loppupuolella kokonaisfosfori- pitoisuus oli keskimäärin noin 30 µg/l, eli 1980-luvulla pitoisuudet ovat ol- leet samaa tasoa kuin nykyisin.
Junttiselän typpipitoisuus on vaihdellut sekä kevättalvella että kesällä mel- ko paljon, mutta selvää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Junttiselän ve- den kokonaistyppipitoisuus oli 1980-luvun alussa kevättalvella tasoa 550 µg/l ja kesällä tasoa 400 µg/l (yksi havainto). 1980-luvun loppupuolella Junttiselällä kokonaistyppipitoisuus oli kesällä noin 500 µg/l. Viime vuosina Junttiselän kevättalvinen kokonaistyppipitoisuus on muutamaa vuotta lu- kuun ottamatta ollut 1980-luvun alun tasoa ja kesällä yleensä 1980-luvun lopun tasoa. Kirkkoselällä kokonaistyppipitoisuus on lievästi noussut kesä- aikana.
Perifyton
Pyhäjärvellä on tarkkailtu perifytonin kasvua vuosina 1998, 2001 ja 2004 kahtena kolmen viikon inkubointijaksona kesä-elokuussa. Junttiselällä peri- fytonin kasvu on vaihdellut vuosittain suuresti. Vuotta 1998 lukuun ottamat- ta perifytonin kiintoainepitoisuuden ja a-klorofyllin pitoisuus ovat olleet Junttiselällä huomattavasti suuremmat kuin Pyhäselällä ja Kirkkoselällä.
Vuonna 2004 perifytonista määritettiin myös metallipitoisuuksia. Kaikki mi- tatut kadmiumin ja lyijyn pitoisuudet olivat alle määritysrajan (Cd < 0,01 mg/m2 ja Pb < 0,05 mg/m2). Myös kuparin pitoisuus oli ensim- mäisellä jaksolla alle määritysrajan (< 0,05 mg/m2), mutta toisella jaksolla Kirkkoselän ja Junttiselän perifytonista mitattiin pieniä määriä kuparia (0,16–0,18 mg/m2). Rautaa, mangaania ja sinkkiä Junttiselän perifytonissa oli selvästi runsaammin kuin Kirkkoselän tai Pyhäselän perifytonissa:
Fe Mn Zn
mg/m2 mg/m2 mg/m2
Junttiselkä 62 24 1,9
Kirkkoselkä 12 12 0,73 Pyhäselkä 2,8 1,0 0,2
Varsinkin Junttiselällä metallien pitoisuus perifytonissa vaihteli paljon inku- bointijaksojen välillä.
Sedimentti
Pyhäjärven sedimentin laatua on tarkkailtu vuosina 1998 ja 2004. Näytteet on otettu viipaloivalla sedimenttinoutimella siten, että 5 cm:n syvyyteen asti on otettu jokainen 1 cm:n paksuinen viipale ja sen alapuolelta joka toinen 1 cm:n paksuinen viipale 15 cm:iin asti.
Hehkutushäviö kuvaa orgaanisen aineen pitoisuutta sedimentissä, joten se kuvastaa järven rehevyystasossa tapahtuneita muutoksia. Pyhäjärven se- dimentin hehkutushäviössä tapahtuneet muutokset ovat olleet vähäisiä se- dimentin pintakerroksessa, joskin lievää hehkutushäviön kasvua on havait- tavissa erityisesti Junttiselällä ja Pyhäselällä. Erot tarkkailupaikkojen välillä ovat olleet vähäisiä, mutta Junttiselän hehkutushäviö on ollut hieman Kirk- koselän ja Pyhäselän hehkutushäviötä suurempi.
Kokonaisfosforia on Junttiselän sedimentissä selvästi enemmän kuin Py- häselän tai Kirkkoselän sedimentissä. Syvimmissä sedimentistä tutkituissa kerroksissa Junttiselän fosforipitoisuus oli jonkin verran alhaisempi kuin lä- hempänä pintaa, mutta sedimentin pintakerroksissa muutokset fosforipitoi- suudessa olivat vähäisiä. Vuonna 1998 Junttiselän sedimentin fosforipitoi- suus oli 5 cm:n alapuolella noin 1,0 mg/g, eli pidemmällä aikavälillä Junt- tiselän sedimentin fosforipitoisuus on ollut selvässä kasvussa. Kirkkoselällä muutokset sedimentin fosforipitoisuudessa ovat olleet vähäisiä, mutta pi- toisuustaso laskee kuitenkin hieman pintaa kohden. Pyhäselällä korkeim- mat fosforipitoisuudet mitattiin 3–9 cm:n syvyydestä. Syvemmällä ja lä- hempänä pintaa pitoisuudet olivat selvästi alhaisempia. Pyhäjärven sedi- mentin fosforipitoisuus oli kaikilla tutkimuspaikoilla alhaisempi kuin Kuusa- mon pienten järvien sedimentin keskimääräinen fosforipitoisuus. Kirk- koselän ja Pyhäselän fosforipitoisuus oli myös Perämeren sedimentin kes- kimääräistä tasoa alhaisempi, mutta Junttiselän fosforipitoisuus oli hieman Perämeren keskimääräistä tasoa korkeampi.
Kokonaistyppipitoisuuden vertikaalinen vaihtelu oli kaikilla tarkkailupaikoilla huomattavasti suurempaa kuin kokonaisfosforin. Junttiselällä kokonaistyp- pipitoisuus oli koholla aivan sedimentin pinnassa sekä syvimmissä kerrok- sissa, mutta 2–11 cm:n syvyydessä typpeä oli varsin vähän. Kirkkoselällä typpeä oli yleisesti runsaammin kuin Junttiselällä, mutta Kirkkoselällä päin- vastoin kuin Junttiselällä alhaisimmat pitoisuudet mitattiin sedimentin pin- takerroksessa sekä syvimmissä tutkituissa kerroksissa. Pyhäselällä puo-
lestaan korkeimmat pitoisuudet mitattiin noin 10 cm:n syvyydessä, minkä yläpuolella typpipitoisuudet olivat varsin pieniä. Kaikkiaan Pyhäjärven se- dimentin typpipitoisuudet olivat pienempiä ja pitoisuuksien vaihtelu suu- rempaa vuonna 2004 kuin vuonna 1998. Mitään selvää syytä muutokseen ei ole tiedossa. Sedimentin fosforipitoisuuden tavoin Pyhäjärven sedimen- tin typpipitoisuus oli Kuusamon pienten järvien keskimääräistä tasoa alhai- sempi, mutta suunnilleen samaa tasoa kuin Perämeren sedimentin keski- määrin.
Hiili:typpi-suhteen (C:N-suhde) perusteella voidaan tehdä päätelmiä or- gaanisen aineen alkuperästä. C:N-suhteen ollessa korkea orgaaninen ai- nes sisältää runsaasti humusta, kun taas suhteen ollessa matala orgaani- nen aines on syntynyt pääosin järvessä perustuotannon seurauksena. Py- häjärven sedimentin typpipitoisuus vaihteli hyvin paljon vuoden 2004 tut- kimuksessa, minkä seurauksena myös C:N-suhteen vaihtelu oli hyvin suur- ta. Sedimentin typpipitoisuus poikkesi merkittävästi vuoden 1998 tuloksis- ta, joten vuoden 2004 tulosten perusteella ei voida tehdä luotettavaa arvio- ta orgaanisen aineen alkuperästä. Vuonna 1998 Pyhäjärven sedimentin C:N-suhde oli pääosin noin 15, mikä kuvastaa humuskuormituksen merki- tystä. Pyhäselän ja Junttiselän C:N-suhde laski sedimentin ylimmissä ker- roksissa Junttiselän aivan ylintä kerrosta (0–1 cm) lukuun ottamatta, joten tuotantotaso oli kasvusuunnassa Junttiselällä ja Pyhäselällä.
Junttiselän syvänteen 15 cm:n sedimenttiprofiili edustaa kokonaisuudes- saan Pyhäsalmen kaivoksen toiminnan aikaista tilannetta. Reheväksi luoki- tellun Junttiselän sedimentaatio on selvästi suurempaa kuin muualla jär- vessä, joten muissa osissa järveä 15 cm:n syvyinen sedimenttipatsas edustaa selvästi pidempää ajanjaksoa. Tutkittujen raskasmetallien ja man- gaanin pitoisuudet olivat Junttiselällä alhaisempia kuin Kirkkoselällä, vaikka kaivoksen jätevedet johdetaan Junttiselälle, mistä virtaussuunta on yleen- sä kohden Pyhäjokea. Alhaisemmat pitoisuudet Junttiselällä ovat seuraus- ta Junttiselän suuremmasta sedimentaatiosta, jolloin raskasmetallit sekoit- tuvat suurempaan massaan sedimenttiä. Kirkkoselän sedimentissä ras- kasmetallipitoisuudet olivat selvästi koholla noin 5 cm:n syvyydestä ylös- päin, mikä edustanee kaivoksen toiminta-aikaa. Aivan Kirkkoselän sedi- mentin pintakerroksessa raskasmetallipitoisuudet laskivat, mikä johtunee kaivoksen jätevesien käsittelyn tehostumisesta 1980-luvulla. Pyhäselän sedimentissä metallipitoisuudet olivat pieniä rautaa ja mangaania lukuun ottamatta ja muutokset raskasmetallien pitoisuuksissa vähäisiä.
Junttiselän sedimentin raskasmetallipitoisuudet sekä Kirkkoselän sedimen- tin ylimpien kerrosten pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin Myllymaan (1987) Kuusamon luonnontilaisille järville esittämät keskimääräiset pitoi- suudet tai Leivuoren ja Niemistön (1993) esittämät Perämeren keskimää- räiset pitoisuudet. Kirkkoselän alimmissa tutkituissa sedimenttikerroksissa raskasmetallipitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Myllymaan esittämät pi- toisuudet sinkkiä lukuun ottamatta.
Sedimentin hapetuspelkistysolot olivat heikentyneet koko järven alueella sedimentin pintakerroksessa, mikä näkyy kasvaneena Cu:Zn-suhteena.
Pyhäselällä Cu:Z-suhde on kuitenkin olut heikompi myös aikaisemmin ja Junttisyvässä Cu:Zn-suhde on säilynyt samalla tasolla useita vuosia. Kirk- koselän Cu:Zn-suhde on sen sijaan kasvanut koko sedimenttiprofiilin ajan.
K a l o je n ra s ka s me ta l li p it o isu u d et
Junttiselän ja Kirkkoselän kalojen raskasmetallipitoisuuksia on tutkittu vuo- sina 1998 ja 2001. Junttiselältä ja Kirkkoselältä on kummaltakin pyydetty 20 haukea, joiden kylkilihaksesta on määritetty elohopean, kuparin, sinkin, kadmiumin ja lyijyn pitoisuus. Haukien keskipaino on ollut vajaat 1 kg lu- kuun ottamatta Junttiselän haukia vuonna 1998, jolloin keskipaino oli 1,4 kg.
Pyhäjärven kalojen metallipitoisuudet ovat olleet varsin pieniä. Elohopean, kadmiumin ja lyijyn pitoisuus ovat olleet selvästi alle EU:n hyväksymien enimmäispitoisuuksien. Pyhäjärveen tulevan metallikuormituksen vaikutus- ta oli havaittavissa kalojen sinkki- ja kuparipitoisuudessa, jotka olivat Junt- tiselällä suurempia kuin Kirkkoselällä. Sen sijaan lyijypitoisuus oli vuonna 2001 Kirkkoselällä suurempi kuin Junttiselällä. Kaikkien tutkittujen metal- lien pitoisuudet olivat sen verran pieniä, että ne eivät heikennä kalojen käyttökelpoisuutta.
V e s is t ön k ä yt t ö k e lp o i su us
Vesistön yleinen käyttökelpoisuus on Pyhäselällä erinomainen, Kirkkoseläl- lä hyvä ja Junttiselällä tyydyttävä vuosien 2000–2003 vedenlaatutietojen perusteella tehdyn luokituksen mukaan.
Kalatalous
Jätevedenpuhdistamon kalataloustarkkailuun liittyvän kalastuskirjanpidon (julkaisematon) mukaan kirjanpitäjien kalastus Junttiselällä on vuonna 2000–2004 tapahtunut pääasiassa harvoilla verkoilla (# 40–60 mm). Ti- heämpiä verkkoja ei ole juuri käytetty viime vuosina. Harvoja lahnaverkkoja (# 75–95 mm) on käytetty vähän. Näiden ohella on ollut käytössä talvella iskukoukkuja ja kesällä vähän myös katiskoita. Kirjanpitäjien tärkeimmät saalislajit ovat selvästi hauki ja lahna. Siikaa ja madetta on saatu vain vä- hän, yleensä yhteensä alle 10 kg vuodessa. Ahven- ja särkisaaliit ovat ol- leet myös pieniä johtuen lähinnä käytetystä verkkoharvuudesta. Hauki- ja lahnasaaliit ovat vaihdelleet vuosittain, mutta keskimääräinen yksikkösaalis on ollut molemmilla hyvä eli 1,1 kg verkon koentakertaa (pkk) kohden. Har- voilla lahnaverkoilla on pyydetty melko vähän, ja niillä saatu lahnasaalis on ollut vuonna 2002–2004 hyvä, keskimäärin 3,0 kg/pkk.
Kirjanpitäjien mukaan kalastusta Junttiselällä ovat haitanneet pyydysten limoittuminen, kalojen makuvirheet ja kalojen kuoleminen pyydyksiin kevät- talvella. Veden voimakas happamoituminen keväällä 2004 haittasi myös kalastusta.
Pyhäjärven säännöstelyn kalataloustarkkailuun liittyvän kalastustiedustelun mukaan kalastajien määrä Pyhäjärvellä on vähentynyt huomattavasti viime vuosina. 1990-luvun alussa myytiin vuosittain hieman yli 1 000 kalastuslu- paa, mutta vuonna 2002 enää 470. Junttiselän kalastus näyttää myös suh- teellisesti vähentyneen, sillä tiedusteluun vastanneista kalasti Junttiselällä vuonna 1998 12 % ja vuonna 2002 5 %. Vuoden 2002 osuus vastannee noin 20:tä kalastajaa. Kokonaissaalis oli Junttiselällä vuonna 2002 noin 2,2 t, lähes täysin haukea, lahnaa, ahventa ja särkeä. Vuonna 1998 saalis oli vielä yli kolminkertainen. Saalisalenema johtunee pääasiassa kalasta- jamäärän ja kalastusaktiivisuuden laskusta eikä niinkään kevätkutuisten kalakantojen heikkenemisestä.
Kokonaissaalis (kg) Junttiselällä vuosina 1998 ja 2002
Hauki Lahna Ahven Siika Muikku Taimen Made Kuha Särki Kiiski Yht.
1998 2 489 1 457 1 972 68 - 13 12 2 1 576 195 7 784
2002 807 158 768 48 5 - 28 5 339 14 2 172
Kalasto ja sen hoitotoimet
Pyhäjärven Junttiselän kalastoon kuuluvat ainakin hauki, lahna, ahven, sii- ka, muikku, taimen, kuha, made, särki ja kiiski. Pyhäjärveen on istutettu viime vuosina vuosittain kuhan ja siian poikasia sekä vuorovuosin järvilo- hen ja taimenen poikasia. Myös Junttiselälle on istutettu kaloja pieniä eriä.
Rapukanta tuhoutui Junttiselältä vuonna 1998. Rapua on istutettu uudel- leen 2000-luvulla, mutta istutusten tuloksellisuus on ollut ilmeisen heikko mm. keväällä 2004 tapahtuneen veden voimakkaan happamoitumisen ta- kia.
Osakaskunnan toimesta on viime vuosina tehty Junttiselällä lähinnä kokei- luluontoista hoitokalastusta sekä vesikasvillisuuden poistoa. Jatkossa on tavoitteena tehdä mainittuja toimia systemaattisemmin.
M u u v es is t ö n kä yt t ö
Tikkalansalmessa, kaupungin keskustan puoleisella rannalla sijaitsee ylei- nen uimaranta.
Pyhäjärven rannoilla on runsaasti vapaa-ajan asutusta, joka kuitenkin on keskittynyt järven etelä- ja keskiosiin. Junttiselän rannoilla kiinteä ja vapaa- ajan asutus on harvaa.
M a a p e r ä ja p oh ja v es i ol o t
Puhdistamon läheisyydessä ei ole vedenhankintaan soveltuvia pohjavesi- alueita.
M u u t ku orm i t ta v at t o i mi n na t
Junttiselälle johdetaan myös Pyhäsalmi Mine Oy:n kaivoksen jätevedet.
Pyhäjoen vuosien 2006–2011 kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuoh- jelman mukaan Pyhäjoen vesistöön aiheuttavat jätevesikuormitusta lähin- nä seitsemän taajaman ja kolmen pienemmän puhdistamon jätevedet, elin- tarvike- ja kaivosteollisuus, turvetuotanto ja Haapaveden voimalaitos. Li- säksi Pyhäjoen vesistöalueella aiheuttavat kuormitusta haja-asutus, loma- asutus sekä maa- ja metsätalous.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
V a i ku t us l u o nt o on j a l u on n on s u oj el u arv o i hi n
Pyhäjärven kaupungin jätevesien purkualueella ei ole luonnonsuojelualuei- ta, joihin jätevesien johtamisella voisi olla vaikutusta.
Jätevedenpuhdistamolla ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön.
V a i ku t us p i n ta ve s iin
V a i ku t us v e d en la a tu u n
Virtaussuunta Junttiselällä on yleensä pohjoiseen kohden Pyhäjokea, mut- ta erityisesti tulva-aikana Junttiselän vesiä kulkeutuu takaisin Kirkkoselälle Tikkalansalmen kautta, mikä on havaittavissa Tikkalansalmessa keväisin kohonneena sähkönjohtavuutena.
Pyhäjärven jätevedenpuhdistamon vesistövaikutuksia voidaan arvioida laimentumissuhteen avulla Pyhäjärven luusuassa, missä keskivirtaama on 6,6 m3/s. Keskimäärin pienimmillään virtaama on säännöstelystä johtuen toukokuussa, jolloin keskivirtaama on 3,3 m3/s. Erityisesti talvella Junt- tiselän kerrostuminen on voimakasta ja jätevedet painuvat järvivettä ras- kaampina pohjaan. Vesistötarkkailutulosten perusteella talvella Pyhäjär- vestä Pyhäjokeen purkautuva vesi on melko hyvälaatuista Junttiselän pin- tavettä, joten jätevedet kertyvät talvella alusveteen eikä sekoittumista koko vesimassaan tapahdu. Kesällä jätevesien sekoittuminen järviveteen on te- hokkaampaa, mutta myös kesäaikana kerrostumista tapahtuu. Virtaaman ollessa pienimmillään toukokuussa jätevesien sekoittuminen on sulamisve- sistä ja täyskierrosta johtuen tehokasta.
Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormituksen arvioidaan jat- kossa säilyvän edellisvuosien tasolla. Vesistövaikutusarviossa kuormituk- sena on käytetty vuosien 2003–2005 keskimääräistä kuormitusta. Vesis- töön johdettavan jäteveden BOD7ATU:n luparajaksi esitetään voimassa ole- vien lupamääräysten mukaisesti 17,5 mg/l O2 ja fosforin raja-arvoksi 1 mg/l.
Laskennallisesti Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuhdistamon aiheuttama hapen kuluminen vesistössä on vähäistä. Erityisesti talvella jätevedet kui- tenkin kertyvät alusveteen ja osaltaan heikentävät alusveden happitilannet- ta talven kerrostuneisuuskautena. Junttiselän pienen syvänteen veden voimakas kerrostuminen talvella johtuu Junttiselälle johdettavista run- saselektrolyyttisistä kaivoksen jätevesistä. Kaivoksen jätevedet eivät sisäl- lä biologisesti happea kuluttavaa ainesta, mutta hitaammin hajoavaa ai- nesta (CODCr) kaivoksen jätevesissä on enemmän kuin kaupungin jäteve- sissä. Kaupungin ja kaivoksen jätevesien yhteisvaikutuksesta johtuen Junt- tiselän alusveden happitilanne on talvisin huono, mihin oman lisänsä tuo muu alueelle tuleva kuormitus (hajakuormitus) ja luonnolliseen kiertoon liit- tyvä orgaanisen aineen hajoaminen alusvedessä. Junttisyvän kaltaisissa pienialaisissa syvänteissä hapen loppuminen kerrostuneisuuskausina alusvedestä on luontaisestikin mahdollista.
Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuhdistamon aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset Pyhäjärven luusuassa erilaisissa virtaamatilanteissa se- kä kuormitus käyttäen vuosien 2002–2004 keskimääräistä kuormitusta ovat:
Kuormitus Pitoisuuslisäykset
kg/d Q=6,6 m3/s Q= 3,3 m3/s
BOD7ATU 14 0,03 mg/l 0,05 mg/l
CODCr 60 0,10 mg/l 0,21 mg/l
Kok.P 1,1 1,9 µg/l 3,9 µg/l Kok.N 23 40 µg/l 80 µg/l NH4-N 9,3 16 µg/l 33 µg/l Kiintoaine 30 0,05 mg/l 0,11 mg/l
Varsinaisen happea kuluttavan aineen kuormituksen lisäksi ammoniumty- pen hapettuminen kuluttaa vesistön happivaroja. Vuonna 2005 ammo- niumtyppi hapettui puhdistamolla erinomaisesti ja vesistöön johdettu am- moniumtyppikuormitus oli pientä.
Kesällä elektrolyyttipitoisuudesta johtuva kerrostuminen on yleensä heik- koa, mutta kesällä Junttisyvä kerrostuu termisesti, jolloin happea kuluttava kuormitus kuluttaa alusveden happivaroja. Kesällä terminen kerrostuminen on kuitenkin talven kerrostuneisuutta heikompaa ja lyhytaikaisempaa, joten happitilanne säilyy Junttiselällä kesällä talvea parempana. Keväällä ja syk- syllä täyskierto hapettaa alusveden Junttiselällä.
Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuhdistamon jätevedet lisäävät laskennal- lisesti Junttiselän fosforipitoisuutta keskivirtaamatilanteessa noin 2 µg/l ja typpipitoisuutta noin 40 µg/l. Toukokuun alivirtaamatilanteessa pitoisuusli- säykset ovat kaksinkertaiset keskivirtaamatilanteeseen verrattuna piene- mästä virtaamasta johtuen. Jätevesien aiheuttama ravinnelisäys rehevöit- tää osaltaan Junttiselkää, mutta etenkin fosforipitoisuuden perusteella Junttiselkä olisi todennäköisesti rehevä ilman jätevedenpuhdistamon kuormitustakin.
Happea kuluttavan aineen tavoin jätevesien mukanaan tuomat ravinteet kertyvät kerrostuneisuuskausina alusveteen ja toisaalta heikosta alusve- den happitilanteesta johtuen ravinteita vapautuu sedimentistä alusveteen.
Alusveden ravinnepitoisuuksia ei ole mitattu. Pyhäjärvestä lähtevän veden ravinnepitoisuudet ovat olleet koholla kevättulvan aikana, mikä osaltaan johtuu lumen sulamisen aiheuttamasta huuhtoumasta valuma-alueelta, mutta osaltaan pitoisuuksia nostavat myös talvikerrostuneisuuden aikana alusveteen kertyneet ravinnevarat, jotka täyskierron myötä sekoittuvat ko- ko vesimassaan.
Junttiselkä on vain kapean salmen kautta yhteydessä muuhun Pyhäjär- veen. Yleensä virtaussuunta on Junttiselältä Pyhäjokea kohden, mutta eri- tyisesti tulva-aikana virtaus voi kääntyä Tikkalansalmessa Kirkkoselkää kohti. Tällöin Junttiselältä joutuu huonompilaatuista vettä Kirkkoselälle. Ko- konaisuutena Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormituksen vaikutukset Kirkkoselän vedenlaatuun jäävät hyvin vähäisiksi.
Junttiselälle kohdistuu kuormitusta useasta eri lähteestä eikä yksittäisen kuormittajan vaikutusta kokonaisuudesta voida erottaa. Toisaalta Junt- tiselälle johdettava erityyppinen kuormitus vahvistaa osaltaan toistensa vaikutusta. Junttiselkä olisi todennäköisesti rehevä ja kerrostuneisuuskau-
sina esiintyisi hapenvajetta ilman jätevedenpuhdistamon kuormitustakin, mitä ilmiöitä jätevedenpuhdistamon kuormitus kuitenkin osaltaan vahvis- taa.
V a i ku t us k a la s to o n j a k al a stu k s ee n
Junttiselkä on matala läpivirtausallas, joka on kapean salmen kautta yh- teydessä muuhun Pyhäjärveen. Keskeisiä ongelmia ovat Junttiselällä ol- leet jo pitkään rehevyys, runsas vesikasvillisuus ja toistuva alusveden ha- penvajaus, joka aiheuttaa järven sisäistä kuormitusta. Junttiselän kalasto koostuu pääasiassa kevätkutuisista vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kalalajeista, joiden kantoihin puhdistamon kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta. Vesistön rehevöityminen suosii särkikaloja vaate- liaampien kalalajien kustannuksella. Ravinnekuormituksen aiheuttama pe- rustuotannon kasvu seurausilmiöineen sekä orgaaninen kuormitus heiken- tää lähinnä syyskutuisten kalalajien lisääntymisolosuhteita. Junttiselällä esiintyy kevättalvisin hapettomuutta, eikä se käytännössä sovellu syysku- tuisten kalojen lisääntymisalueeksi. Junttiselkä olisi rehevä ja hapenvajetta esiintyisi ilman puhdistamon kuormitustakin, joka kuitenkin vahvistaa näitä ilmiöitä. Puhdistamon kuormituksen osuus Junttiselän kokonaiskuormituk- sesta on siksi vähäinen, että sen ei arvioida olevan esteenä rapukannan mahdolliselle elpymiselle. Junttiselän alapuolisen Pyhäjoen kalakantoihin puhdistamon kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta.
Puhdistamon kuormituksen rehevöitävä vaikutus ilmenee Junttiselällä lä- hinnä erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä hait- toina kuten pyydysten likaantumisena, vesikasvillisuuden lisääntymisenä ja kalojen makuvirheinä. Käytännössä puhdistamon kuormituksen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muita samaan suuntaan vaikuttavista tekijöis- tä kuten maa- ja metsätalouden, haja-asutuksen ja järven sisäisen kuormi- tuksen vaikutuksista. Kyseiset kalastushaitat olisivat mahdollisia ilman puhdistamon kuormitustakin, joka kuitenkin vahvistaa niitä. Tietoisuutta jä- tevesien johtamisesta voidaan sinänsä pitää myös kalastushaittana, joka voi vähentää kalastushalukkuutta Junttiselällä.
V a i ku t us m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Päästöjä maaperään ei tapahdu, koska jätevesien käsittely tapahtuu allas- tiloissa. Kemikaalien varastointi tapahtuu sisätiloissa.
I l ma a n j ou t u vi e n pä ä s tö je n v a ik u tu s
Jätevedenpuhdistamon toiminta ei aiheuta hajuhaittoja. Pyhäjärven kau- pungille ei ole tullut valituksia jätevedenpuhdistamon aiheuttamista haju- haitoista.
M e l u n j a tä r i n än v a ik u t uk s et
Jätevedenpuhdistamo ei aiheuta meluhaittoja eikä tärinää. Pyhäjärven kaupungille ei ole tullut valituksia jätevedenpuhdistamon aiheuttamista me- luhaitoista.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuhdistamon päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan Pyhäjoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloustark- kailu toteutetaan erillisen ohjelman mukaisesti.
K ä yt t ö t a r k k a i l u
Puhdistamon hoitajan tarkkailee työpäivittäin muun muassa puhdistamon toimintaa, jäteveden määrää, ohijuoksutuksia, häiriöitä ja kemikaalin kulu- tusti. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa. Konsultti hyödyntää käyttö- tarkkailun tietoja vuosiyhteenvetoa laadittaessa.
Käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeet (viikkovirtaamat, päivittäiset ohituk- set sekä käyttötarkkailun yhteenveto) toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sähköisesti ympäristökeskuksen hyväksymällä taval- la. Tietojen toimittamiseen voidaan käyttää esim. ympäristöhallinnon Tyvi- palvelua. Käyttötarkkailun tiedot toimitetaan myös kuormitustarkkailusta vastaavan konsultin tietoon. Käyttötarkkailutiedot toimitetaan ympäristö- keskukselle ja konsultille neljännesvuosittain kahden viikon kuluessa las- kentajakson päättymisestä.
P ä ä s tö t a rk k ai l u
Päästötarkkailun suorittaa julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos tai ympäristökeskuksen hyväksymä laboratorio. Näytteet otetaan kahdeksan kertaa vuodessa. Näytteenotto ajoitetaan tasaisesti ympäri vuoden, esim.
seuraavan aikataulun mukaisesti:
tammikuu helmi–maaliskuu
huhtikuu touko–kesäkuu
heinäkuu elo–syyskuu
lokakuu marras–joulukuu
Näytteet otetaan kokoomanäytteinä 24 tunnin ajalta näytteenottimella. Mi- käli automaattinen näytteenotto ei ole mahdollista, otetaan näytteet vähin- tään 10 tunnin kokoomana koottuna kerran tunnissa otetuista osanäytteis- tä. Tarkkailusta vastaavan konsultin tulee ainakin päättää näytteenotto.
Puhdistamolle tulevista ja sieltä lähtevistä jätevesistä tehdään seuraavat määritykset:
Tuleva ja lähtevä vesi Vain lähtevä vesi Lämpötila Happi
pH PO4-P
Alkaliniteetti NO3-N Sähkönjohtavuus NH4-N
BOD7atu Fekaaliset koliformiset bakteerit
CODcr Saostuskemikaalin jäännöspitoisuus (Fe/Al) Kok.P
Kok.N Kiintoaine
Kullakin näytteenottokerralla selvitetään lisäksi:
Näytteenottovuorokauden – virtaama
– maksimituntivirtaama – kemikaalin annostus Ilmastusaltaiden
– happipitoisuus – viipymä
– lietteen laskeutuvuus – kiintoainepitoisuus – lieteindeksi
– lietekuorma – tilakuorma – lieteikä Selkeytysaltaiden
– näkösyvyys
– lietetilavuuskuorma (q maks.) – pintakuorma
Palautuslietteestä
– laskeutuvuus – kiintoainepitoisuus – lieteindeksi
– palautuslietteen määrä – palautussuhde
Ylijäämälietteen määrä mitataan tai arvioidaan ja määritetään nitrifikaatioti- la.
Kunkin puhdistamokäynnin yhteydessä käydään yhdessä puhdistamonhoi- tajan kanssa läpi käyttötarkkailun päiväkirja ja selvitetään mahdollisten ohi- juoksutusten ja häiriöiden syyt.
Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu tutkitaan kerran vuodessa. Lietteestä määritetään
– kuiva-aine, TS g/kg (%) – pH
– raskasmetallit (mg/kg/TS): kadmium, koboltti, kromi, kupari, elohopea, mangaani, nikkeli, lyijy ja sinkki
– ravinteet ja hivenaineet (mg/kg, %/TS): typpi, fosfori, kalium, kalsium ja magnesium.
V a i ku t us ta r k k ai lu
Hakija on esittänyt vesistötarkkailun toteutettavaksi asiakirjoihin liitetyn Py- häjoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.
K a l a ta lo us t a r kk ai l u
Hakija on esittänyt kalataloustarkkailun toteutettavaksi asiakirjoihin liitetyn Pyhäjoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.
Ohjelmaan sisältyy kalastustiedusteluja, kalastuskirjanpitoa ja kalakanta- näytteitä.
R a p o r to i nt i
Hakija on esittänyt raportoinnin toteutettavaksi asiakirjoihin liitetyn Pyhä- joen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.
L a a du nv ar m i s tu s
Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai valvovan vi- ranomaisen hyväksymin menetelmin.
Lisäksi tarkkailussa noudatetaan valtioneuvoston päätöksessä (365/1994) annettuja ohjeita.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Puhdistamo on kaksilinjainen. Jos jompikumpi linjoista menee epäkuntoon, voidaan jätevesi käsitellä toisen linjan kautta (mitoituksesta noin 50 % käy- tössä). Myös ilmastusallas ja selkeytysallas voidaan ohittaa erikseen. Kä- sittelemätöntä jätevettä ei puhdistamolta pääse vesistöön, vaan jätevesi käsitellään vähintään mekaanisesti tai kemiallisesti.
Häiriötilanteissa toimitaan kaupungin vesihuollon valmiussuunnitelman mukaisesti.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
K a l a ta lo us m a ks u
Kalataloushaitat arvioidaan voitavan kompensoida kalatalousmaksulla.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 20.2.2002 antaman päätöksen mukaan hakijan on maksettava vuosilta 2002–2005 vuotuista kalatalous- maksua 2 035 €, mikä tulee käyttää vähäarvoisen kalan tehopyyntiin taikka osittain tai kokonaan muihin vesistön kalataloudellista tilaa parantaviin kun- nostustöihin. Jatkossa kalatalousmaksuksi esitetään samansuuruista mak- sua.
K o r v a uk se t
Puhdistamon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu Junttiselän nykyi- nen tila huomioon ottaen tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
L u p ah ak em u k se n tä yd e n n yk s e t
Lupahakemusta on täydennetty 24.4.2006. Täydennys sisältää asianosais- tietoja, asemapiirroksen, josta ilmenee kompostointikentän sijainti, puhdis- tamolietteen ja kompostointilietteen määrä sekä piirroksen kompostointi- kentän rakenteesta.
L u p ah ak em u k se s ta t i ed o tt am i n en
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Pyhäjärven kaupungissa 31.5.–30.6.2006 sekä eri- tyistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on 31.5.2006 ilmoitettu sanomalehti Pyhäjärven Sanomissa.
Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeino- keskukselta sekä Pyhäjärven kaupungin ympäristönsuojelu-, terveyden- suojelu- ja kaavoitusviranomaiselta.
L a u su nn ot
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskus on todennut, että Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuh- distamo on saavuttanut pääosin voimassa olevan lupapäätöksen mukaiset luparajat molempien pitoisuuksien ja puhdistustehojen osalta vuosina 2000–2005. Voimassa olevat lupamääräykset ovat riittävät ja saavutetta- vissa ilman merkittäviä puhdistamon saneerauksia. Laitoksen huolelliseen hoitoon tulee kiinnittää huomiota, jotta puhdistustehon vaihtelu saadaan mahdollisimman vähäiseksi.
Ammoniumtypelle annettu tavoitearvo enintään 6 mg/l ja poistoteho enin- tään 80% on pääosin saavutettu vuosina 2000–2005. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tavoitearvot ovat riittävät.
Puhdistamon vuosittaisista ohitusten määristä ei ole mainintaa hakemuk- sessa. Todennäköisesti ohitusten vesistövaikutukset jäävät kuitenkin vä- häisiksi. Ohitusten lisäksi myös vuotovesien määrä tulee saada mahdolli- simman pieneksi. Näiden seikkojen vuoksi hakijan tulee jatkaa viemärien saneeraamista.
Jäteveden puhdistuksessa syntyvä liete kompostoidaan murskepohjaisella salaojitetulla kentällä kuivauksen jälkeen. Hakijan tulee varmistua siitä, että alueen pinta on tiivis, jolloin voidaan estää alueelta aiheutuvat hallitsemat- tomat päästöt ympäristöön ja maaperään. Hakemuksessa ei ole mainittu, onko kentän ympärillä eristysojaa. Kompostikentältä tulevaa pintavaluntaa varten tulee kentän ympärillä olla eristysoja, josta vedet voidaan johtaa puhdistamolle.
Kompostoitu liete sisältää sen hyötykäyttöä haittaavia määriä kadmiumia, sinkkiä ja kuparia. Hakijan tulee harkita toimenpiteitä, joilla voidaan vähen-
