YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 12/07/2
Dnro Psy-2005-y-187
Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2007
ASIA Kuusisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ylikiiminki LUVAN HAKIJA Veljekset Valkola Ay
Lepolantie 56
91300 YLIKIIMINKI
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4
TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus toiminnasta ... 5
Tuotteet ja tuotanto ... 5
Tuotantomenetelmät ja -vaiheet ... 5
Kuivatus- ja valumavesien käsittely ... 5
Poltto- ja voiteluaineet... 6
Liikennejärjestelyt ... 6
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 7
Päästöt pintavesiin... 7
Vedenlaatu... 7
Veden määrä ... 8
Päästöt... 8
Arvio tulevasta kuormituksesta ... 9
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 9
Päästöt ilmaan ... 10
Melu ja tärinä ... 10
Jätteet ... 10
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 11
Alueen hydrologia ... 11
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 11
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 11
Vesistön tila ja käyttö ... 12
Vedenlaatu... 12
Pohjaeläimistö ... 12
Kalatalous ja kalastus ... 13
Muu vesistön käyttö ... 14
Pohjavedet ... 14
Muut elinkeinot ja toiminnot ... 14
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 14
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 14
Vaikutus pintavesiin ... 15
Vaikutus vedenlaatuun ... 15
Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 16
Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön ... 16
Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus ... 16
Melun vaikutus ... 17
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 17
Pöly- ja melutarkkailu... 17
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 17
Työmaan paloturvallisuus ... 17
Muut riskit ja häiriötilanteet ... 18
Ympäristövahinkovakuutus ... 18
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 18
Kalataloudelliset velvoitteet... 18
Korvaukset ... 18
TURVETUOTANTOTOIMINNAN LOPETTAMINEN... 19
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 19
Lupahakemuksen täydennys ... 19
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 19
Lausunnot ... 19
Muistutukset... 22
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 24
Katselmus ... 28
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 29
KÄSITTELYRATKAISU... 29U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 29
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 29
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 29
Päästöt vesiin ... 29
Päästöt ilmaan ... 30
Melu ... 30
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 31
Varastointi... 31
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 31
Toiminnan lopettaminen ... 31
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 32
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 32
RATKAISUN PERUSTELUT... 32
Käsittelyratkaisun perustelut ... 32
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 32
Luvan myöntämisen edellytykset ... 33
Lupamääräysten perustelut ... 33
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 33
Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 34
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 35
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 36
Päätöksen voimassaolo ... 36
Lupamääräysten tarkistaminen... 36
Korvattavat päätökset ... 36
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 36
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 37
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 37
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 37
KÄSITTELYMAKSU... 37U Ratkaisu ... 37
Perustelut... 37
Oikeusohje ... 37
MUUTOKSENHAKU ... 38
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Veljekset Valkola Ay on 29.12.2005 hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Kuusisuon turvetuotantoalueelle.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kuusisuon turvetuotantoalueella on tarkoitus jatkaa jyrsinpolttoturpeen tuo- tantoa noin 30,0 ha:n alalla. Tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuoje- lurakenteiden ja laskuojan kautta Nuorittajokeen, joka laskee Kiiminkijo- keen.
Kuusisuon turvetuotantoalue sijaitsee Ylikiimingin kunnassa noin 21 km kirkonkylästä koilliseen.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympä- ristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE
Pohjois-Suomen vesioikeus on 2.12.1998 antamallaan päätöksellä nro 61/98/1 myöntänyt Veljekset Valkola Ay:lle luvan johtaa Kuusisuon noin 30,1 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen vedet Nuorittajokeen Ylikiimingin kunnassa.
Ylikiimingin kunnan valvontalautakunta on 17.9.1998 myöntänyt Veljekset Valkola Ay:lle pöly- ja meluvaikutuksia koskevan ympäristöluvan.
Turvetuotantoalue koostuu kokonaisuudessaan hakijan vuokraamasta kah- den tilan alueesta.
Ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamassa Pohjois-Pohjanmaan maa- kuntakaavassa on osoitettu pohjakarttamerkinnällä turvetuotannossa ole- vaksi alueeksi.
TOIMINTA
Y l e is k uv au s to i mi nn a s ta
Kuusisuon turvetuotantoalue on kunnostettu tuotantoon vuosina 1979–
1985. Hankkeen tarkoituksena on jatkaa turvetuotantoa auma-alueet mu- kaan lukien 30,0 hehtaarina alalla. Kuusisuon alkuperäisestä pinta-alasta 44,3 ha on siirtynyt ruokohelpiviljelyyn 11,3 ha.
Kuusisuon vedet johdetaan laskuojan kautta Nuorittajokeen.
T u o tt e et ja t uo t an to
Keskimääräinen vuosituotanto alueella on nykyisin noin 15 000 m3 jyrsin- polttoturvetta mekaanisella kokoojavaunumenetelmällä.
Jyrsinpolttoturve toimitetaan turvetta käyttäville asiakkaille pääasiassa Ou- luun.
T u o ta n tom e n et e lmä t ja - v aih e e t
Turpeen tuotantokausi on toukokuusta syyskuun alkuun, jolloin aktiivisia tuotantotöitä on noin 40–60 vuorokautta alku- ja keskikesän poutajaksoilla.
Myös muuna aikana tuotanto saattaa olla mahdollista. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti.
Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantomenetelmänä alueella käytetään mekaanista kokoojavaunua.
Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen ve- sien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Kuusisuon turvekuljetukset tapahtuvat pää- osin maan ollessa roudassa loka–huhtikuussa.
K u i v at u s- j a v al u ma v es i en kä s i tt el y
Kiintoaineen pidättymistä sarkaojiin tehostetaan ojiin kaivetuilla lietesyven- nyksillä ja päisteputkiin asennetuilla lietteenpidättimillä (sarkaojarakenteet).
Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiinto- aineskuormitusta alapuolisessa vesistössä. Sarkaojien lietesyvennykset on kaivettu pääsääntöisesti turvekerrokseen. Tuotantokenttien mataloituessa sarkaojia voidaan joutua kuivatuksen varmistamiseksi syventämään turve- kerroksen alapuoliseen kivennäismaakerrokseen asti (ns. matalakenttäoji- tus), jolloin pohjamaalajin salliessa myös sarkaojien lietesyvennyksiä sy- vennetään vastaavasti riittävän lietetilan varmistamiseksi. Lietesyvennyk- set puhdistetaan vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen.
Sarkaojarakenteiden jälkeen vedet johdetaan sulan kauden ajan kokooja- ojissa pumppaamolle. Vedet pumpataan jako-ojaan, josta ne purkautuvat tasaisesti pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä vedet poistuvat mitta- padon kautta laskuojaan ja sitä pitkin edelleen Nuorittajokeen.
Talvella vedet johdetaan ohitusojan kautta Vapo Oy:n Kuusisuon turvetuo- tantoalueen ojitusjärjestelmään, jossa on ympärivuotisesti käytössä vir-
taamansäätölaitteet. Vedet johdetaan kahden virtaamansäätöpadon läpi ennen kuin ne purkautuvat laskuojaa pitkin Nuorittajokeen.
Kuusisuon tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojilla tuotan- toalueen ja vesiensuojelurakenteiden kautta Nuorittajokeen.
P o l t to - j a v o i te lu a ine e t
Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuo- sittainen kulutus on noin 7 200 litraa ja voiteluaineita kuluu noin 57 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa.
Veljekset Valkola Ay:n Kuusisuon turvetuotantoalueella on vain pintavalu- tuskentän pumppaamon vaatima polttoainesäiliö, joka on tilavuudeltaan 3 500 litraa. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja se sijaitsee pumpun vä- littömässä läheisyydessä. Tuotanto- ja vetokoneiden polttoainehuolto on järjestetty niin, että polttoainesäiliöt ovat Vapo Oy:n alueella, missä niitä on kolme kappaletta tilavuudeltaan yhteensä 10 000 litraa. Voiteluaineet ym.
hakija varastoi omalla tilallaan, jossa on varasto- ja korjaamorakennukset.
Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita.
L i ik e nn e jä r j es t el yt
Jyrsinturpeen toimitukset käyttökohteisiin tapahtuvat maan ollessa roudas- sa loka–huhtikuussa. Toimitukset suuntautuvat pääasiassa Oulun suun- taan, jolloin kuljetusreitti on Kuusisuontieltä paikallistielle 8361, jota pitkin Ylikiimingin läpi paikallistielle 833 ja siitä edelleen Ouluun kantatietä 20.
Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastauk- seen pyöräkuormaajaa. Keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin 130 autokuormallista. Yhtäjaksoisesti ympäri vuorokauden toimitettaessa koko vuotuisen keskimääräisen tuotantomäärän toimittami- nen kestää noin 2 viikkoa.
Muutoin tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä.
Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joitakin kertoja tuotantokauden aikana.
P a r a s k äyt t ö k e l p oi n e n te k ni i kk a ( B AT ) ja ym p ä r i st ö n k a n na lt a p a r a s käyt ä n - t ö ( B E P)
Kuusisuon vesienkäsittely perustuu eristysojiin, sarkaojarakenteisiin, lie- tealtaisiin sekä sulan maan aikaiseen pintavalutukseen. Kun vesiä ei ve- den jäätymisen vuoksi voida pumpata pintavalutuskentälle, ohjataan ne laskuojaan, jossa on kaksi virtaamansäätöpatoa ja lasketusaltaat. Hakija on katsonut, että nykyiset vesienkäsittelymenetelmät vastaavat tämän päi- vän tietämyksen mukaan Kuusisuon olosuhteissa parasta teknisesti ja ta- loudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Kuusisuon vesienkäsit- telyä ei ole tarpeen edelleen tehostaa ottaen huomioon jo toiminnassa ole- vat tehokkaat rakenteet, vähäisen kuormituksen ja vaikutukset alapuoli- sessa vesistössä.
Kuusisuon jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä taval- la. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti en- nen niiden jatkokäsittelyyn tai kaatopaikalle toimittamista. Polttoöljyjen se- kä jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään.
Hakijan arvion mukaan Kuusisuon toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huo- mioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä (BEP).
YMPÄRISTÖKUORMITUS
P ä ä s tö t pi n t av es i in
Turvetuotannon merkittävimmät päästöt kohdistuvat vesistöön. Turvetuo- tantoalueelta lähtevän veden kiintoaineen, humuksen ja ravinteiden pitoi- suudet ovat suurempia kuin luonnontilaisen suon pitoisuudet. Lisäksi turve- tuotantoalueen valumavesi sisältää rautaa, mikä yhdessä humuksen kans- sa aiheuttaa veden ruskean värin. Erot vesien laadussa eri soiden välillä saattavat olla huomattavan suuria. Myös samalta suolta tulevien vesien laadussa on eroja eri vuosien välillä mm. hydrologisista tekijöistä johtuen.
V e d en l aa tu
Kuusisuolla on mitattu lähtevän veden laatua vuonna 2004 Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö- ja kuormitustarkkailun yhteydessä. Kuusisuolla on tarkkailtu vedenlaatua vain sulan maan aikana. Kuusisuolta lähtevä vesi on ollut hyvälaatuista. Kesä- ajan keskimääräinen kiintoainepitoisuus Kuusisuolta lähtevässä vedessä on ollut 3 mg/l, CODMn 36 mg/l, fosforipitoisuus 26 μg/l ja typpipitoisuus 1 260 μg/l. Vastaavasti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tuotantovaiheen pintavalutuskentällisillä tarkkailusoilla vuosina 1991–2004 tuotantokauden keskimääräiset pitoisuudet ovat olleet: kiintoainepitoisuus 7 mg/l, CODMn 48 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 68 μg/l ja kokonaistyppi 1 565 μg/l. Kuusisuolta lähtevässä vedessä epäorgaanisten ravinteiden osuus kokonaisravinteista on ollut pieni, sekä fosforin että typen osalta vain 3 %, kun se vuonna 2004 on tarkkailusoilla ollut keskimäärin 29–
35 %. Tarkkailutulosten perusteella Kuusisuon pintavalutuskentän toiminta on ollut selvästi keskimääräistä parempi kaikkien mitattujen suureiden osalta.
Kuusisuolta lähtevän veden laatu on ollut vuonna 2004 seuraava:
pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO23-N NH4-N Fe Kiintoaine
mg/l Ug/l ug/l ug/l Ug/l ug/l ug/l mg/l
Keskiarvo 5,3 36 26 2 1 260 22 17 2 040 3
Keskihajonta 0,2 13 9 1 272 34 17 1 239 3
Min 5,1 23 14 3 840 3 7 620 1,1
Maks 5,5 59 40 3 1 700 61 37 2 900 8,5
V e d en mää r ä
Kuusisuolla virtaamia on mitattu vuonna 2004. Kuusisuon tuotantokauden aikaiset valuma-arvot olivat selvästi alhaisempia kuin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden keskiarvot. Virtaamamittaus tosin epäonnistui osit- tain, jolloin luotettavaa tietoa saatiin vain lyhyeltä aikaväliltä. Vuonna 2004 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tarkkailusoiden keskiva- luma oli 12,7 l/s km2.
Kuusisuon keskivirtaamat ja -valumat vuoden 2004 tuotantokaudella sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (PPO) alueen tarkkailusoiden keskiarvot vuosina 1999–2004 ovat olleet seuraavat:
Vuosi MQ Mq Hq Nq
l/s l/s km2 l/s km2 l/s km2
Kuusisuo
2004 2,5 5,1 56,4 0,3
PPO
1999–2004 14,0 10,4 111,7 1,8
P ä ä s tö t
Turvetuotantosuon kokonaisainevirtaama (bruttokuormitus) muodostuu luonnonhuuhtoumasta ja tuotannon aiheuttamasta kuormituksesta. Turve- tuotantosuon nettokuormitus saadaan, kun bruttokuormituksesta vähenne- tään luonnonhuuhtouman osuus. Kuusisuon tuotantokauden aikainen kuormitus lupakaudella on esitetty seuraavassa taulukossa.
Vuosi T CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine
ha Kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d
BRUTTO NETTO
2004 35 9,1 0,01 0,37 1,0 0,001 0,21 0,39
2003 40 10,0 0,02 0,4 1,3 0,0 0,000 0,1 0,0
2002 40 9,7 0,02 0,3 1,2 7,0 0,014 0,23 0,70
2001 40 12,1 0,01 0,3 1,0 8,2 0,007 0,25 0,25
2000 40 10 0,02 0,3 1,4 0,0 0,000 0 0
1999 30 12 0,018 0,5 2 0 0,006 0,24 0
Keskiarvo 10,4 0,01 0,4 1,3 3,0 0,005 0,2 0,2
Tulokset on poimittu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen käyttö- ja kuormitustarkkailuraporteista vuosilta 1999–2004. Vuoden 2004 kuormitus on mitattu, mutta aiempien vuosien kuormitus on arvioitu muiden pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden perusteella. Luonnonhuuhtouman arviointiin on vuosina 1999–2003 käytetty Vitmaojan luonnontilaisella va- luma-alueella mitattujen virtaamien ja vedenlaatutietojen perusteella las- kettuja huuhtouma-arvoja. Vuonna 2004 luonnonhuuhtouman arviointiin on käytetty sovittuja taustapitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l.
Kuusisuon mitatut keskimääräiset ominaiskuormitusluvut vuonna 2004 on esitetty seuraavassa taulukossa.
CODMn Kok. P Kok. N Fe Kiintoaine
g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d
Kuusisuo 2004
Brutto 201 0,17 8,1 6,9 22,8
Netto 0,03 4,6 8,6
Ylivaluma (Brutto) 1 567 1,4 49 296
A r v i o t u lev a s ta k u or m i t uk s est a
Arvio Kuusisuon tulevasta kuormituksesta eri vuodenaikoina on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukossa on esitetty myös arvio rankkasateen aiheuttamasta kuormituksesta ja koko vuoden kuormituksesta.
Tuleva kuormitus Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N
BRUTTO ha kg/d kg/d kg/d kg/d
Talvi (d=157) 33 0,7 1,7 0,01 0,2
Kevät (d=25) 33 10,9 24,9 0,07 1,2
Kesä (d=135) 33 0,8 6,6 0,01 0,3
Syksy (d=49) 33 1,4 11,3 0,02 0,8
Rankkasade 33 9,8 51,7 0,05 1,6
Vuosi kg/v 553 2346 4,5 132
Tuleva kuormitus Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N
NETTO ha kg/d kg/d kg/d kg/d
Talvi (d=157) 33 0,6 0,0 0,01 0,1
Kevät (d=25) 33 9,9 0,0 0,05 0,7
Kesä (d=135) 33 0,3 3,3 0,001 0,2
Syksy (d=49) 33 0,8 2,0 0,02 0,6
Vuosi kg/v 416 555 2,9 88
Tuotantokauden aikainen keskimääräinen nettokuormitus Kuusisuolta on arvion mukaan 0,3 kg/d kiintoainetta, 3,3 kg/d CODMn, 0,001 kg/d fosforia ja 0,2 kg/d typpeä. Turvesuon kuormitus riippuu valuntaoloista. Voimakkai- den sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitukset voivat nousta huomattavasti keskimääräistä suuremmiksi. Kuusisuon vuosikuor- mituksesta voi suuri osa ajoittua kevään huippuvirtaamien aikaan. Vastaa- vasti alivalumakaudella kuormitus jää keskimääräistä selvästi alhaisem- maksi ja saattaa kesän kuivana kautena loppua kokonaankin virtaaman ehtyessä.
Kuusisuon nettokuormituksen on arvioitu olevan noin 416 kg/a kiintoainet- ta, 555 kg/a CODMn, 2,9 kg/a fosforia ja 88 kg/a typpeä.
P ä ä s tö t m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Turvetuotantotoiminta ei ole päästöjä maaperään aiheuttavaa toimintaa.
Öljyä sekä poltto- ja voiteluaineita voi päästä maaperään lähinnä poikke- uksellisesti onnettomuustilanteissa sekä koneiden taikka laitteiden rikkoon- tumisen yhteydessä.
Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsitte- lyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa onnettomuuden aiheut- tama vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puh- distettavissa, eikä voi päästä ojastoja myöten vesistöön. Kuusisuon turve- tuotanto ja sen edellyttämien poltto- ja voiteluaineiden varastointi eivät si- joitu pohjavesialueelle, joten pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei ole.
P ä ä s tö t i lm a a n
Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn le- viämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään li- sääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat myös pölyäviä työvaiheita.
Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle las- tauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämisek- si.
Tutkimustulosten ja useilla tuotantoalueilla jatkuneiden laskeumamittaus- ten perusteella on arvioitu, että turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuo- tannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyä- miselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta.
Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu pienenevän paljon viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä.
Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten ai- heuttaa viihtyvyyshaittaa.
Turvepöly on kevyttä eikä leviä vastatuuleen. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotanto- alueen ympäristöön.
M e l u j a t är i n ä
Tutkimusten mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 dB:n melua 100–200 metrin etäisyy- delle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostus- toimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 dB:n melutasoja 300–400 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Kasvillisuuden (puus- ton) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta.
Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuo- tantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on sa- manlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähin- nä traktorit).
J ä t te e t
Tuotantoalueella syntyy vähäisiä määriä sekajätettä sekä jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä. Kaikki alueella syntyvät jätteet viedään jätteiden lajittelupis-
teeseen, jossa on keräilyastiat erilaatuisille jätteille. Jäteöljyt ja muut öljyi- set jätteet noutaa Ekokem Oy. Sekajätteiden keruusta huolehtii Kiimingin jätehuolto R. Laurila.
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
A l u e en hyd r o l o g i a
Kuusisuon turvetuotantoalue sijaitsee Kiiminkijoen vesistöalueella (60) ja tarkemmin Nuorittajoen alaosan (60.02) Nuoritan alueella (60.061). Valu- ma-alueen pinta-ala alarajalla on 1 136,02 km2 ja järvisyys 2,15 %. Kuu- sisuon vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen noin 200 metrin matkan kaivettua laskuojaa pitkin Nuorittajokeen, joka laskee Kiiminkijoen pääuomaan noin 26 km päässä.
Talvella vedet johdetaan ohitusojan kautta Vapo Oy:n Kuusisuon turvetuo- tantoalueen ojitusjärjestelmään, jossa on käytössä ympärivuotisesti vir- taamansäätölaitteet. Talviaikainen laskuoja laskee Nuorittajokeen 2,8 km kesäaikaista laskuojaa alempana.
Kiiminkijoen valuma-alueen pinta-alasta noin 60 % on suota. Nuoritan va- luma-alueella (60.061) oli vuosina 1997–2001 kaivettuja ja vuosina 2002–
2004 suunniteltuja eli nyt jo toteutuneita metsäojituksia yhteensä 1 064 ha, mikä on noin 6 % valuma-alueen pinta-alasta.
Vähäisestä järvisyydestä johtuen Nuorittajoen virtaaman vaihtelut ovat suuria. Nuorittajoen keskivirtaamat jokisuulla ja Kuusisuon kohdalla on ar- vioitu Nuoritan mittausaseman (F=1 045 km2) vuosien 1980–2005 kesä–
syyskuun valuman perusteella. Keskivalumana on käytetty arvoa 8,4 l/s km2 sekä kesäajan keskimääräisinä yli- ja alivalumina arvoja 60 l/s km2 ja 2 l/s km2. Nuorittajokisuun (F=1 136 km2) keskivirtaama on kesällä 9,5 m3/s, ylivirtaama 68 m3/s ja alivirtaama 2,3 m3/s.
Kuusisuon kohdalla Nuorittajoen valuma-alue on 1 010 km2. Kesän keski- virtaama on 8,5 m3/s, ylivirtaama 61 m3/s ja alivirtaama 2 m3/s.
A l u ee n lu o n to ja s u o je lu k oh t e et
Kuusisuo sijaitsee Kiiminkijoen valuma-alueella, ja Kiiminkijoki (FI1101202) kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Kiiminkijoki on tyyppiä SCI oleva alue, jonka suojelun tavoitteena on turvata luontodirektiivin liitteen I mukaisten luontotyyppien ja liitteen II mukaisten eliölajien suotuisa suojelutaso.
Kuusisuon läheisyydessä ei ole muita luonnonsuojelukohteita. Hakijan tie- dossa ei ole hankealueen läheisyydessä arvokkaita pienvesiä.
A s u t us ja m u u r ak en n e tt u ym p ä r is t ö
Kuusisuon läheisyydessä on kolme asuttua tilaa. Lähin asuinrakennus on noin 185 m tuotantoalueen itäpuolella sijaitsevalla tilalla Kotisaarela RN:o 111:1. Tilan ja tuotantoalueen välissä on kapea metsäinen vyöhyke. Tila Välimaa RN:o 84:22 sijaitsee noin 340 metriä tuotantoalueen itäpuolella.
Tämän tilan ja tuotantoalueen välissä on suomaastoa, kangasmetsää sekä soratie, joka on lähimmillään noin 130 metrin etäisyydellä tilasta. Tuotanto-
alueesta koilliseen noin 410 metrin päässä sijaitsee tila Kuusisto I RN:o 112:0. Tilan ja tuotantoalueen välissä on ojitettua suometsää. Tuotanto- alueen läheisyydessä ei ole loma-asutusta.
V e s is t ön t i l a ja kä yt t ö
V e d en l aa tu
Purkuvesistön vedenlaatua on tarkasteltu Kuusisuon ylä- ja alapuolisten Nuorittajoen tarkkailupisteiden perusteella. Lisäksi on tarkasteltu vedenlaa- tua Nuorittajoen suulla ja turvetuotannon yläpuolella.
Kuusisuon alapuolisessa tarkkailupisteessä vedenlaatu on ollut keskimää- rin hieman parempi kuin yläpuolisessa tarkkailupisteessä. Ainoastaan epä- orgaanisen typen pitoisuudet ovat välillä olleet hieman korkeampia kuin yläpuolisessa pisteessä. Molemmissa tarkkailupisteissä vesi on ollut tum- maa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudeltaan vesi on lievästi rehevää.
Myös a-klorofyllipitoisuus kuvastaa lievää rehevyyttä.
Nuorittajoen suualueella vesi on ollut humuspitoista ja varsin tummaa. Tur- vetuotantoalueen yläpuolella Nuorittajoen Määtänperällä vesi on ollut yhtä humuspitoista, mutta väriltään jokisuun vettä hieman tummempaa.
A-klorofyllipitoisuus on kuvastanut lievää rehevyyttä–rehevyyttä.
A-klorofyllipitoisuus on yleensä ollut Nuorittajoen suualueella alhaisempi
kuin yläpuolisessa pisteessä. Vuonna 2004 ylempänä joessa a-klorofyllipitoisuus kasvoi loppukesää kohti ja oli reheville vesille tyypilli-
nen, kun jokisuussa pitoisuus oli suunnilleen sama koko kesän ajan ja oli lievästi reheville vesille tyypillinen.
Nuorittajoen typpipitoisuudet ovat olleet melko alhaisia suhteessa joen humuspitoisuuteen. Jokisuulla typpipitoisuus on ollut alhaisempi kuin joen yläosassa. Vuosien 1998–2004 typpipitoisuuden keskiarvo on jokisuussa ollut 593 µg/l, kun se turvetuotannon yläpuolisessa Nuorittajoessa on ollut 612 µg/l. Fosforipitoisuudet ovat olleet rehevien vesien pitoisuuksien tasoa, keskimäärin 50 µg/l sekä ylä- että alaosassa. Rautapitoisuus on ollut jo- kisuussa hieman korkeampi kuin Nuorittajoen yläosassa.
Nuorittajoen vesi on ravinteisuudeltaan melko rehevää ja väriltään tum- maa. Veden ruskea väri on seurausta valuma-alueen soilta tulevasta hu- muksesta sekä veden melko korkeasta rautapitoisuudesta. Nuorittajoen vedenlaatu on ollut yleensä heikompi kuin Kiiminkijoen pääuoman veden- laatu. Nuorittajoen vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten vuosien aikana. Vuosien 2000–2003 käyttökelpoisuusluokituk- sen perusteella Nuorittajoki on vedenlaadultaan tyydyttävä.
P o h ja e lä im i s tö
Nuorittajoen pohjaeläimistön koostumusta on selvitetty osana Kiiminkijoen yhteistarkkailun vesistötarkkailua määrävuosina otettavilla näytteillä.
Vuonna 2004 pohjaeläinnäytteet otettiin Nuorittajoen Pylväs-, Viini- ja Kal- liokoskilta.
Nuorittajoen koskien pohjaeläimistö oli vuonna 2004 sekä lajistoltaan että yksilömäärältään monipuolista ja maantieteellisesti alueelle varsin tyypillis- tä. Vuoden 2004 näytteissä esiintyi pohjaeläimiä kaikista koskivesille tyypil- lisistä taksoniryhmistä.
Pohjaeläimistön koostumuksessa havaittavan vaihtelun avulla voidaan seurata vedenlaadussa tapahtuvia muutoksia. Pohjaeläimistössä ei vuo- sien 1999 ja 2004 aineistoja verrattaessa ole ollut havaittavissa sellaisia taksonikoostumuksen tai esiintymisrunsauden muutoksia, jotka viittaisivat laajempiin elinympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Lajisto on pysynyt varsin samankaltaisena ja yksittäiset erot näytevuosien välillä johtuvat to- dennäköisesti näytteenotto-olosuhteiden vaihtelusta sekä pohjaeläinyhtei- söjen luonnollisesta vuosittaisvaihtelusta.
K a l a ta lo us ja ka l ast u s
Nuorittajoella kirjanpitokalastusalueita ovat Keinäsperän–Määtänperän alue sekä Kallaojan–Yliperän alue. Kuusisuon turvetuotantoalueen vedet laskevat Kallaojan–Yliperän alueelle. Keinäsperän-Määtänperän alue si- jaitsee Kuusisuon yläpuolella Nuorittajoen yläosalla.
Vuonna 2004 Keinäsperän–Määtänperän alueella kalastettiin pääasiassa verkoilla, koukuilla ja katiskoilla. Verkkosaalis oli aiempia vuosia heikompi.
Lahnaa, haukea ja särkeä saatiin verkoilla vain 0,3–0,4 kg/pkk. Koukuilla saatiin haukea 0,5 kg/pkk.
Kallaojan–Yliperän alueella pyynti oli vähäistä. Pyynti ajoittui pääasiassa touko–kesäkuulle. Alueen kokonaissaalis vuonna 2004 oli 54 kg, josta tai- menen osuus oli 48 %, hauen 22 % ja lahnan 20 %. Lisäksi saatiin ahven- ta, harjusta ja särkeä. Kalastajakohtainen kokonaissaalis oli 18 kg.
Verkkopyynnin kokonaissaalis oli 22,3 kg. Lahnaa saatiin verkoilla 198 g/pkk, haukea 140 g/pkk ja taimenta 66 g/pkk. Vapakalastusvälinein pyy- dettiin taimenta kaikkiaan 22 kg eli 735 g/pkk. Vuonna 2004 pyydyskoku- kertaa kohden laskettu kokonaissaalis sekä lahnasaalis olivat vuosien 1999–2004 keskiarvoa pienempiä. Vapavälinein pyydetty taimensaalis oli vuonna 2004 edellisvuosia suurempi. Hauen heittokalastussaalis on vaih- dellut viime vuosien aikana.
Vuonna 2004 kalastusta haittasivat eniten runsaista sateista aiheutuneet vedenpinnankorkeuden suuret vaihtelut sekä voimakas virtaus. Veden ros- kaisuus ja pyydysten limoittuminen haittasivat kalastusta keski- ja loppu- kesällä. Makuhaittoja esiintyi lähinnä loppukesällä.
Nuorittajoen rapukanta on säilynyt hyvänä, ja myös pientä rapua on tavattu runsaasti. Ravustajien havaintojen mukaan rapukanta on lisääntynyt, vaik- ka pyyntialueet ovat pienentyneet ja ravustajien lukumäärä on kasvanut.
Kallaojan–Yliperän alueella rapusaalis oli 0,55 kpl/pkk, mitä voidaan pitää kohtalaisena. Vuonna 2004 rapuja saatiin kaksi kertaa se määrä kuin vuonna 2003, mutta lisääntynyt pyynti alensi pyydyskokukertakohtaista määrää. Vuosien 1998–2004 keskimääräinen vuosisaalis on ollut 117 kpl.
Määrää ovat alentaneet vuodet 2000–2002, jolloin rapuja ei saatu lain- kaan. Vuonna 2004 alueen kokonaissaalis oli 643 kpl.
Keinäsperän–Määtänperän alueen rapusaalis oli kohtalainen eli 0,37 kpl/pkk. Alueen rapusaalis on pysynyt samana vuodesta 2001 lähtien.
Vuosien 1996 ja 2000 suuret pyydyskokukertakohtaiset saaliit (noin 1,3–
1,5 kpl/pkk) ovat johtuneet pyynnin vähäisyydestä kyseisinä vuosina. Vuo- sittainen kokonaissaalis on ollut vuosina 1996–2004 keskimäärin 2 211 ra- pua. Vuonna 2004 alueen kokonaissaalis oli 1 038 kpl.
Vuoden 2003 sähkökoekalastusten mukaan Nuorittajoella esiintyi istutettu- ja taimenenpoikasia (1–2+ ikäluokkaa). Kalliokosken koealalla taimenen sähkökoekalastussaaliin biomassa oli edellisvuosia (1999–2002) pienempi.
Pylväskosken koealalla taimenen biomassa oli edellisvuosia suurempi. Ke- sänvanhoja harjuksen poikasia havaittiin yksi.
M u u v es is t ö n kä yt t ö
Nuorittajoki sopii kokonsa puolesta hyvin uimiseen. Nuorittajoen varrella on vapaa-ajan asutusta. Alueen muita virkistyskäyttömuotoja ovat retkeily, ve- neily, kalastus, ravustus ja metsästys.
P o h ja v ede t
Kuusisuon välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähin poh- javesialue on yli 5 kilometrin päässä suon itäpuolella. Tilalla Saarela RN:o 111:4 on oma talousvesikaivo. Muutoin suon lähitalot ovat liittyneet Viini- vaaran vesiosuuskuntaan.
M u u t el ink e in o t j a t o i mi n no t
Tuotantoalueen ympäristö on pääosin metsäistä ojitettua turve- ja kan- gasmaata. Suon länsipuolella tuotantoalue rajoittuu Vapo Oy:n Kuusisuon turvetuotantoalueeseen. Tuotantoalueen länsipuolella on myös peltoalue, joka rajoittuu kahdelta sivulta tuotantoalueeseen. Tuotantoalueen itäpuolel- la, yli 200 metrin päässä metsän takana on myös peltoalue.
Kuusisuo sijaitsee poronhoitoalueella. Tuotantoalue sijoittuu Kiimingin pa- liskunnan poronhoitoalueeseen. Tuotantoalueen ojituksessa on otettu huomioon porojen liikkuminen alueella.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
V a i ku t us l u o nt o on j a l u on n on s u oj el u arv o i hi n
Kuusisuon turvetuotannossa on kysymys jo yli 20 vuotta jatkuneesta toi- minnasta, joka ei ole sanottavasti vaikuttanut alapuolisen vesistöalueen ti- laan. Toiminnan jatkaminen ei tulevaisuudessakaan uhkaa vesistöalueen luonnontilaisuutta, joten Natura-alueen laajuus ja tarkoitus huomioon ottaen vesien johtaminen ei edellytä Natura-arvion tekemistä.
Natura 2000 -verkostoon on sisällytetty alueita, joiden välittömässä lähei- syydessä on turvetuotannossa olevia tai siihen varattuja ja hankittuja soita.
Natura 2000 -päätöksessä on todettu, että turvetuotantoa näillä soilla on pidettävä valtakunnallisen energiahuollon kannalta tarpeellisena ja näillä soilla voidaan turvetuotantoa harjoittaa. Suojelun kannalta riittävän tehok- kaasti käsitellyt tuotantoalueen vedet voidaan johtaa myös Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan vesistöalueeseen tai suojelusuolle.
Kuusisuon vesistövaikutukset rajoittuvat laskuojiin. Vaikutukset ovat pieniä vedenlaadun pitoisuusmuutoksia, jotka eivät vaaranna Kiiminkijoen Natura 2000 -alueen luontoarvoja.
Koska Kiiminkijoen nimeäminen Natura 2000 -alueeksi on tapahtunut jo nykyisten turvetuotantoalueiden toimiessa ja koska vesiensuojelua on tur- vetuotantoalueilla jatkuvasti tehostettu BAT-periaatteen mukaisesti, ei myöskään Kuusisuo tarkasteltuna yhdessä muiden turvetuotantoalueiden kanssa vaaranna Kiiminkijoen Natura 2000-alueen luontoarvoja.
V a i ku t us p i n ta ve s iin
V a i ku t us v e d en la a tu u n
Turvetuotannon keskeiset kuormitteet ovat kiintoaine, ravinteet ja humus.
Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymis- tä, veden tummumista, happipitoisuuden heikentymistä, vesistön rehevöi- tymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja biomassamuutoksina. Turvetuo- tannon kuormitus riippuu paljon valuntatilanteesta.
Kuusisuon turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia Nuoritta- joessa Kuusisuon laskuojan kohdalla on arvioitu laimentumissuhteen pe- rusteella. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio Kuusisuon tuotantovai- heen kuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Nuorittajoen veden laatuun kesän keskimääräisessä virtaama- ja kuormitustilanteessa sekä rankkasateen aikana.
Laskentapiste Valuma Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N
l/s km2 mg/l mg/l µg/l µg/l
Nuorittajoki laskuojan ap. F=1 010 km2
Kesän keskiarvo (brutto) 8,5 0,001 0,01 0,01 0,4
Kesän keskiarvo (netto) 8,5 0,0004 0,004 0,001 0,2
Rankkasade 61,0 0,002 0,01 0,01 0,3
Kuormituksena vesistövaikutusarviossa on käytetty tuotantovaiheen kuor- mitusarvioita. Laskennan virtaamatietoina on käytetty kesä–syyskuun va- lumia vastaavaa virtaamaa. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan huomioimatta sedimentaatiota ja ravinteiden sitoutumista ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole otettu huomioon. Pitoisuuslaskelmassa ei myöskään ole otettu huomioon vesis- tön nykyistä pitoisuustasoa.
Kuusisuon kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisät Nuoritta- joessa jäävät merkityksettömän pieniksi ja useimmiten alle määritysrajan.
Kuusisuolta tuleva vesi on tarkkailutulosten perusteella ollut ajoittain jopa parempilaatuista kuin Nuorittajoen vesi.
Vuonna 2004 Nuorittajoen vedenlaatu Vainionsuon ja Kuusisuon yläpuolel- la Viinikoskessa oli heikompi kuin soiden alapuolella Ahon sillalla. Veden väriluku laski Nuorittajoessa alaspäin mentäessä arvosta 233 mg Pt/l ar- voon 217 mg Pt/l, fosforipitoisuus arvosta 52 µg/l arvoon 47 µg/l, typpipitoi- suus arvosta 553 µg/l arvoon 518 µg/l ja rautapitoisuus arvosta 3 700 µg/l arvoon 3 467 µg/l. Nuorittajoen kaikkien turvetuotantoalueiden kuormituk- sen vaikutus Nuorittajoen vedenlaatuun on vähäinen. Bruttokuormituksesta aiheutuva suurin fosforilisäys on alle 1 µg/l ja typpilisäys vajaat 20 µg/l. Pi- toisuuslisäyksillä ei ole merkittävää vaikutusta joen rehevyystasoon. Kuu-
sisuon turvetuotantotoiminnan jatkaminen ei yksin eikä yhdessä muiden turvetuotantosoiden kanssa heikennä Nuorittajoen tilaa.
V a i ku t us k a la s to o n j a k al a stu k s ee n
Tarkkailutulosten perusteella Nuorittajoen kalastossa ja kalastuksessa ei ole tapahtunut muutoksia Kuusisuon turvetuotantotoiminnan seurauksena.
Kuusisuon turvetuotantotoiminta ei jatkossakaan vaaranna Nuorittajoen kalastoa tai kalastusta.
V a i ku t us v e si s tö n v i r ki s t ys k ä yt t ö ö n
Purkuvesistön tilassa ja käyttökelpoisuudessa ei Kuusisuon turvetuotan- non johdosta ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat haittaa virkistyskäytölle.
I l ma a n j ou t u vi e n pä ä s tö je n v a ik u tu s
Turvetuotanto alueen länsireunalla tilalla Rajala RN:o 16:19 on peltoalue, joka rajoittuu pohjois- ja itäreunaltaan tuotantoalueeseen. Niiltä osin kuin peltoalue rajautuu tuotantoalueeseen, on tuotantoalueesta jätetty tuotta- matta kahden saran verran (noin 60 m) voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Peltoja viljelevä maanviljelijä on valittanut turvetuotannon ai- heuttavan pölyhaittoja viljelyksille. Tuotantokaudella 2005 myös liikennöinti pellon pohjoispuolella olevilla saroilla lopetettiin.
Hakijat ovat ilmoittaneet hakevansa muutosta voimassa olevan ympäristö- luvan tuotannon rajoituksille, sillä nyt jää tuottamatta suon paksuturpeisim- pia alueita, joihin hakija on sitonut huomattavasti pääomaa. Kuusisuon tuo- tantoalueen pienentyessä on hakijan talouden kannalta tärkeää saada ky- seisten alueiden turve hyödynnettyä. Hakija on esittänyt, että ympäristölu- pa myönnettäisiin koskemaan koko aluetta niin, ettei tuotantotoimia rajoite- ta.
Hakija on ilmoittanut ottavansa huomioon tuotantotoimissaan maanviljeli- jän viljelemän viljelykasvin sadonkorjuun mukaan, esim. viljelijän kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Hakija on katsonut, että koko tuotantokaudelle asetettava tuotantorajoitus on kohtuuton. Nykyisellään pellon ja turvetuo- tantoalueen välissä on kaistale, jossa kasvava nuori puusto sitoo kentältä tulevaa turvepölyä.
Lähin asuinrakennus sijaitsee tilalla Saarela RN:o 111:4 noin 180 metrin päässä tuotantoalueesta. Kuusisuon turvetuotanto voi aiheuttaa ajoittain pölyhaittaa rakennuksen ympäristössä. Tuotantoalueen ja asuinrakennuk- sen välinen metsä vähentää turvetuotannon aiheuttamia haittoja.
Tila Välimaa RN:o 84:22 sijaitsee noin 340 metriä tuotantoalueen itäpuolel- la. Tilan omistaja on valittanut turvetuotannon aiheuttamasta pölyhaitasta.
Vuosina 2002–2005 tilan omistajalle on maksettu korvausta pölyhaitasta.
Tuotantoalueen ja tilan välillä on metsää sekä Lepolan soratie. Vuonna 2005 suoritetun ilmalaskeumatarkkailun perusteella on todettu, että tilalle aiheutuva pölyhaitta voi olla pääosin läheisen soratien aiheuttama.
Pölyn leviäminen haitallisessa määrin ympäristöön voidaan estää ottamalla huomioon tuulen suunta ja voimakkuus tuotantotoiminnassa ja toimituksis- sa. Alueelle asennetusta tuulipussista voidaan määrittää tuulen suunta ja
tuulipussin asennosta voidaan karkeasti arvioida myös tuulen nopeus. Mi- käli tuulen suunta on pellolle päin ja tuulen voimakkuus sellainen, että käynnissä olevan työvaiheen mahdollisesti ilmaan nostama pöly voi kul- keutua lähimmälle asuinkiinteistölle, työt alueella keskeytetään. Töitä jatke- taan, kun pölyhaitan syntymisen vaaraa ei ole.
Mikäli edellä kuvatuista varotoimenpiteistä huolimatta poikkeuksellisissa olosuhteissa aiheutuu haittaa, asukkaat voivat ottaa yhteyttä hakijaan. Hai- tan aiheutuminen voidaan todeta yhdessä ja sopia asian vaatimat toimen- piteet.
M e l u n v aik u t us
Kuusisuon toiminta voi aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa lähimmällä kiinteis- töllä. Muutoin Kuusisuon turvetuotanto ei aiheuta meluhaittaa.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Kuusisuo on mukana Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormi- tus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmassa, joka on voimassa vuosina 2004–2010. Tarkkailuohjelma on hyväksytty Pohjois-Pohjanmaan ympäris- tökeskuksessa 16.1.2004 ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksessa 6.2.2004. Ohjelman mukaisesti Kuusisuo on kuormitustarkkailussa seuraa- van kerran vuonna 2008 kuten kaikki Kiiminkijoen alueen turvetuotan- tosuot. Samanaikaisesti tarkkaillaan suon lähialueen vesistön vedenlaatua.
Myös biologinen ja kalataloudellinen tarkkailu tehdään samana vuonna. Li- säksi ohjelmaan kuuluu vuosittainen kirjanpitokalastus. Tarkkailuohjelmaan kuuluu myös vuosittainen vesistön vedenlaadun seuranta.
P ö l y- j a m e l ut a r kka i lu
Kuusisuon tuotannosta ja toimituksista satunnaisesti aiheutuvat pölyhaitat eivät edellytä pölytarkkailua. Hakija on esittänyt, että haittojen ilmetessä haitankärsijät ottavat yhteyden hakijaan tai päinvastoin, jolloin hakijalla on mahdollisuus käydä toteamassa haitta. Samalla sovitaan asian vaatimat toimenpiteet. Pölytarkkailulla ei asiassa saavutettaisi sellaista lisätietoa, jol- la olisi merkitystä asian hoitamisessa tai ennalta ehkäisyssä. Kuusisuon toiminta ei aiheuta sellaisia meluvaikutuksia, joiden toteamiseksi melutark- kailua tulisi järjestää.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
T yö m a a n p a l ot u r val l is u us
Veljekset Valkola Ay:n Kuusisuon turvetuotantoalueella on yhteinen palo- ja pelastusorganisaatio sekä paloturvallisuussuunnitelma Vapo Oy:n Kuu- sisuon turvetuotantoalueen kanssa.
Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen ja- kamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaille vuosittain turvallisuussuunni- telma. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työ-
maalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pe- lastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmailla on tarvittava alkusam- mutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnet- tomuustilanteiden varalle.
Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuussuunni- telmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumis- käyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viran- omaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoi- tusten pitämiseen.
M u u t r is ki t ja h ä i riö t i la n te e t
Kuusisuolla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka aiheuttaisivat eri- tyistä riskiä ympäristölle. Pintavalutuskentän penkereiden pettäessä voisi normaalia suurempia kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia päästä alapuoliseen vesistöön. Häiriöt pumppauksessa voivat johtaa tilanteeseen, jolloin vettä joudutaan ohjaamaan talviaikaisen ohituksen kautta. Tällainen häiriö on aina lyhytaikainen ja sen korjaustoimet ratkaistaan tapauskohtaisesti.
Usein pumppaamon korjaustoimet voidaan suorittaa siten, että vaihtoeh- toista vesienjohtamisreittiä ei tarvitse käyttää, vaan vettä varastoidaan tila- päisesti normaalia enemmän tuotantoalueen ojastoihin. Tilanteita pyritään ehkäisemään ennalta rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaus- toimilla. Ympäristöviranomaiset tarkastavat työmaan ympäristönhoidon ta- soa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita.
Y m p ä ri s tö v a hi nk ov a k uu t us
Hakijalla on Kuusisuon turvetuotantoalueetta koskeva ympäristövahinko- vakuutus.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
K a l a ta lo ud e ll i se t ve l vo i t te et
Hakijalla ja Ylikiimingin kalastuskunnalla on keskinäinen sopimus turvetuo- tannon vesistöhaittojen korvaamisesta kalastuskunnalle. Sopimus on voi- massa vuoteen 2010. Hakija on katsonut, ettei Kuusisuon turvetuotannon harjoittaminen hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla ja vesien johtami- nen sulan maan aikana pintavalutuskentän kautta edellytä kompensaatio- toimia vaikutusalueella.
K o r v a uk se t
Hakija on katsonut, ettei Kuusisuon turvetuotannon harjoittaminen ja alueen vesien johtaminen vesistöön aiheuta tilakohtaista korvattavaa va- hinkoa.
Ennalta arvaamattomat haitat, kuten poikkeuksellisista sääoloista johtuvat pölyhaitat, sovitaan nykyisen käytännön mukaisesti haitankärsijöiden kanssa tapauskohtaisesti.
TURVETUOTANTOTOIMINNAN LOPETTAMINEN
Kuusisuolta on uuteen maankäyttöön siirtynyt 11,3 ha:n suuruinen alue, jossa viljellään ruokohelpeä. Lähivuosina poistuu tuotannosta noin 5 heh- taaria. Tuotannon arvioidaan kestävän kokonaisuudessaan vielä 20 vuotta.
Kun lupakaudella poistetuista alueista muodostuu järkeviä kokonaisuuksia, alueet siistitään siten, että sieltä poistetaan varastoaumat, kantokasat, jät- teet yms. sekä maapohjaa tasoitetaan tarpeen mukaan. Hakijan omistamat alueet pyritään ottamaan uuden käyttömuodon piiriin mahdollisimman pian ja rajaamaan pois tuotantoalueista. Mahdollinen uusi maankäyttömuoto on maatalous tai metsätalous. Lupakaudella uuteen käyttömuotoon otettavista alueista ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.
Ennen toiminnan kokonaan alueella lopettamista hakija esittää ympäristö- lupaviraston hyväksyttäväksi suunnitelman toiminnan lopettamisen edellyt- tämistä toimenpiteistä.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
L u p ah ak em u k se n tä yd e n n ys
Hakemusta on täydennetty 3.2.2006 hakijayhtiön kaupparekisteriotteella ja asianosaisten yhteystiedoilla.
L u p ah ak em u k se s ta t i ed o tt am i n en
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Ylikiimingin kunnassa 3.3.–3.4.2006 sekä erityistie- doksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitet- tu 7.3.2006 sanomalehti Rantapohjassa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- selta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Ylikiimingin kunnalta se- kä kunnan ympäristönsuojelu- terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisel- ta.
L a u su nn ot
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskus on alueidenkäytön osalta todennut, että ympäristöminis- teriön 17.2.2005 vahvistamassa maakuntakaavassa alue on osoitettu ai- noastaan pohjakarttamerkinnällä turvetuotannossa olevaksi alueeksi. Mikä- li ympäristölupa myönnetään, alueeseen voidaan soveltaa maakuntakaa- van yleistä suunnittelumääräystä: "Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijai- sesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojit- tamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjel- man mukaisesti. Turvetuotannon lopettamiseen liittyvän jälkihoidon ympä- ristövaikutukset tulee käsitellä valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa en- nen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ot- taa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet."
Alueelle ei ole laadittu asema- eikä yleiskaavaa. Rakennus- ja huoneisto- rekisterin mukaan kuusi asuntoa sijaitsee alle 600 metrin etäisyydellä Nuo- rittajoen varrella. Natura 2000 -verkostoon kuuluva Nuorittajoki on lähim- millään vain 150 metrin päässä. Alueidenkäytön osaston tiedossa ei ole aluetta koskevia maankäyttöhankkeita tai suunnitelmia. Ympäristökeskus on vaatinut, että rakennettu jokivarsi ja vaikutus Nuorittajokeen tulee ottaa huomioon.
Vesiensuojelu
Vesiensuojelun osalta ympäristökeskus on todennut, että Kuusisuon vedet pumpataan sulan kauden aikana pintavalutuskentälle, jonka koko on 5,3 % noin 45 hehtaarin kokoisesta valuma-alueesta. Pintavalutuskentältä lähte- vän veden laatu on tarkkailutulosten mukaan ollut lähes sama kuin pinta- valutuskentiltä keskimäärin lähtevän veden laatu. Pintavalutuskentältä läh- tevän veden pH on korkeampi kuin viereiseltä Kuusisuolta lähtevän veden pH. Vapo Oy:n Kuusisuolla turpeen loppuun nostaminen on paljastanut paikoitellen pohjamaalajin (rautasulfidipitoinen liejusavi). Päästessään ha- pen kanssa kosketuksiin sulfidi hapettuu rikkihapoksi, mistä saattaa aiheu- tua ongelmia alapuolisessa vesistössä. Muulloin kuin pumppausaikana ha- kijan Kuusisuon vedet johdetaan Vapo Oy:n Kuusisuon turvetuotanto- alueen ojaston kautta Nuorittajokeen. Ojastossa on kaksi virtaamansäätö- patoa.
Pölyvaikutukset
Kuusisuon lähellä on viljeltyä peltoa sekä asuinrakennuksia. Pellon viljelijä ja yksi lähiasukas ovat valittaneet pölyhaitoista hakijalle ja kunnan viran- omaiselle. Hakija on maksanut korvauksia pölyhaitoista.
Ympäristökeskus on todennut, ettei sillä ei tietoa siitä, vaikuttaako turvepö- ly haitallisesti peltoviljelyyn. Hakija on esittänyt, että tuotantoa saisi jatkos- sa harjoittaa myös valvontalautakunnan määräämällä suojavyöhykkeellä.
Suojavyöhyke on määritelty 60 metrin alueeksi pellon ympärille, ja se sijoit- tuu osaksi tuotantoalueen reunimmaisille saroille. Suojavyöhyke ei ole tä- hänkään asti ollut kaikilta osin kovin tehokas, koska pölyn kulkeutumista suojaavaa kasvillisuutta ei ole ollut.
Kuormituksen ja vaikutusten arviointi
Kuusisuon kuormitus on arvioitu käyttämällä suolta mitattuja tietoja kesältä 2004 ja muiden tarkkailusoiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja.
Vuotuinen bruttokuormitus on 553 kg kiintoainetta, 4,5 kg fosforia ja 1 432 kg typpeä. Kemiallista hapenkulutusta aiheuttavan kuormituksen on arvioitu olevan 2 346 kg vuodessa. Kuormituksen vaikutukset Nuorittajoes- sa on pitoisuuslaskelmien perusteella arvioitu merkityksettömän pieniksi.
Kuusisuon vaikutusten tarkkailua toteutetaan yhdessä muiden Kiiminkijoen vesistöalueen turvetuotantosoiden kanssa. Ympäristökeskuksen hyväksy- mä tarkkailuohjelma on voimassa vuoteen 2010 saakka.
Kannanotto hakemukseen
Ympäristökeskus on esittänyt, että lupa voidaan myöntää. Hanke ei vaa- ranna Natura 2000 -verkostoon kuuluvan vesistön luonnonarvoja. Vesien-
suojelu on BAT-periaatteen mukaista sulan kauden aikana. Vaikka tuotan- topinta-ala on pieni, tulee vesiensuojelua tehostaa muun kuin sulan kau- den aikana rakentamalla mitoitukset täyttävä laskeutustila hakijan Kuu- sisuon puolelle. Laskeutustila voidaan tehdä esimerkiksi leventämällä ko- koojaojaa ohituspadon yläpuolelta.
Pumppaus pintavalutuskentälle on aloitettava mahdollisimman aikaisin ke- väällä ja lopetettava mahdollisimman myöhään syksyllä, kun veden jääty- minen estää pumppauksen. Tuotantokentällä ei saa ryhtyä pintaa irrotta- viin toimenpiteisiin, ennen kuin vedet pumpataan pintavalutuskentälle.
Lupa voidaan myöntää myös suojavyöhykkeelle, mutta ensisijaisesti turve on tuotettava esim. massansiirtotekniikalla siirtämällä turve kauempana oleville saroille ja tuottamalla se siellä. Massansiirto tulee kuitenkin kysee- seen vain siinä tapauksessa, että pohjamaalaji ei ole hapanta sulfaattimaa- ta. Myös hakijan Kuusisuolla kaikkea pohjamaahan ulottuvaa kaivamista tulee välttää. Mikäli siihen tulee tarvetta, on ensin selvitettävä pohjamaalaji.
Haitallisia pölyvaikutuksia on minimoitava ottamalla huomioon tuulen suun- ta ja voimakkuus. Kun tuulee asutukseen päin, tulee pölyävät toimet kes- keyttää. Tuulen suuntaa on seurattava tuulipussilla ja nopeutta esimerkiksi käsikäyttöisellä tuulimittarilla. Merkintöjä on tehtävä päiväkirjaan.
Tuotantoon tai vesien johtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeusti- lanteet on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
Tuotannon päättymisen jälkeen alueet on siistittävä. Vesiensuojelua tulee jatkaa niin kauan, kunnes turvetuotannosta aiheutuva kuormitus on päätty- nyt tai vähintään kaksi vuotta, tai kunnes alue on siirtynyt uuteen maan- käyttöön.
Päiväkirjaan on tehtävä asianmukaiset merkinnät toiminnasta ja vuosittain tehtävä päiväkirjamerkinnöistä koosteet, jotka on liitettävä seuraavaan lu- pamääräysten tarkistamishakemukseen, joka tulisi toimittaa ympäristölu- pavirastolle esimerkiksi vuonna 2015.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että kalastusta haittaavat pyy- dysten limoittuminen ja roskaantuminen sekä etenkin loppukesällä kalojen makuvirheet. Haitat johtuvat osittain myös turvetuotannon kuormituksesta.
Kuusisuon pintavalutuskenttä on toiminut hyvin, ja vesistöön johdettu kuormitus on ollut keskimääräistä vähäisempi. Aiheutuvasta kalataloudelli- sesta haitasta on sovittu osakaskunnan kanssa, eikä kompensaation mää- räämiselle ole tarvetta. Tarkkailua voidaan jatkaa osana Kiiminkijoen yh- teistarkkailua. Lupa on myönnettävä toistaiseksi voimassa olevana, ja ha- kemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Kalataloudellinen tarkkailu on tehtävä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.
3. Oulun seudun ympäristölautakunta
Ympäristölautakunta on vaatinut, että lupamääräyksiä harkittaessa tulee erityisesti ottaa huomioon itäpuolen naapureiden asuntojen läheisyys ja turvetuotantoalueen päästöjen minimointi Kiiminkijoen Natura-alueeseen kuuluvaan Nuorittajokeen.
Myös pölyhaittojen minimointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lupa- päätöksessä tulisi olla selkeät määräykset tuulen suunnan tarkkailusta ja siitä, milloin tuotantoa ei saisi harjoittaa tuulesta johtuen. Luvassa tulisi olla myös määräys tarkoituksenmukaisesta pölyseurannasta.
Turvetuotannon laajentamisen ehtona alueen eteläosasta naapurin pelto- alueeseen asti tulisi olla maanomistajan suostumus. Vaihtoehtoisesti ny- kyiseltä 60 metrin levyiseltä suojavyöhykkeeltä turve voitaisiin nostaa me- kaanista kokoojavaunumenetelmää vähemmän pölyävällä tavalla kuten kaivinkoneella ja siirtää se kauemmas varsinaiseen tuotantoprosessiin.
Tuotannosta lähimmille naapureille aiheutuva meluhaitta tulisi selvittää mit- tauksin. Meluselvityksen perusteella voidaan päättää ympärivuorokautisen toiminta-ajan sallimisesta tai mahdollisesta toiminta-ajan rajoittamisesta.
Aumaus tulisi järjestää kokonaan uuteen paikkaan, koska uuden auma- alueen ja lähimmän naapurin välinen etäisyys on pieni.
Lisäksi ympäristölautakunta on vaatinut, että toiminnan harjoittaja tulisi vel- voittaa selvittämään, onko vesiensuojelun kannalta löydettävissä hake- muksessa esitettyjä parempia vesiensuojeluratkaisuja toteutettavaksi jää- tyneen maan aikana.
Lupapäätöksessä määrättävät raportit ja ilmoitukset sekä ilmoitukset poik- keuksellisista tilanteista on toimitettava Oulun seudun ympäristövirastolle.
M u i s t u t u k s e t
4. AA ja BB (Välimaa RN:o 84:2, Ylikiiminki, Ylikiiminki)
Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä hakemuksessa tarkoite- tulle turvetuotantotoiminnalle.
Mikäli lupa myönnetään, muistuttajat ovat vaatineet 500 euron vuotuisen korvauksen turvepölyn aiheuttamasta ylimääräisestä siivoustyöstä, viih- tyisyyshaitasta, melusta ja kiinteistön arvon alenemisesta. Korvaus tulee maksaa vuosittain joulukuun loppuun mennessä, ja sitä on tarkistettava ja korotettava tarvittaessa vuosittain.
Poikkeuksellisista olosuhteista syntyneet haitat on voitava sopia erikseen urakoitsijan kanssa, ja mahdollisten riitojen sattuessa on paikalle kutsutta- va ympäristöluvan myöntäjän edustaja.
Lisäksi muistuttajat ovat vaatineet pölylaskeumatarkkailun jatkamista vii- den vuoden ajan.
Perusteluina muistuttajat ovat esittäneet seuraavaa:
Muutaman vuoden ajan jatkunut turvetuotantotoiminta Kuusisuolla on jo rasittanut kiinteistöä ja tulee jatkossa rasittamaan noin 20 seuraavan vuo- den ajan. Tuotantotoiminta aiheuttaa turvepölystä ja työkoneiden melusta johtuvaa jatkuvaa haittaa asumiselle ja viihtyisyydelle muistuttajien kiinteis- töllä.
Etenkin kesällä turvepöly kulkeutuu sisätiloihin ikkunoiden ja ovien kautta ja hienojakoinen pöly myös ikkunaruutujen väleihin. Siivousta on tehtävä
normaalia useammin sisätiloissa ja ulkokalusteita ja ikkunapeltejä on pyy- hittävä jatkuvasti. Turvepöly vaikeuttaa myös pyykkien ulkokuivatusta.
Kesällä työkoneista lähtevä melu kantautuu sisätiloihin ja häiritsee nukku- mista.
Tuotantoalueen ja muistuttajan asuinrakennuksen välissä ollut 100 metrin levyinen metsäkaista on kaventunut 50 metriin lisäten pöly- ja meluhaittaa muistuttajien kiinteistöllä.
Hakijan kesällä 2005 teettämän ilmalaskeumatarkkailun raportin mukaan kiintoaineen ja orgaanisen aineen laskeumat muistuttajien kiinteistöllä oli- vat kaikilla viidellä mittauskerralla jopa suuremmat kuin tuotantoalueen keskellä. Tämä johtuu siitä, että vallitsevat tuulet ovat kesällä tuotantoaika- na yleensä muistuttajien kiinteistölle päin. Tarkkailuraportissa suuren las- keumamäärän epäiltiin johtuneen muistuttajien talosta noin 130 metrin etäisyydellä sijaitsevan soratien pölyämisestä. Muistuttajien mukaan johto- päätös on perustunut olettamukseen ilman näyttöä.
Mittausjaksolla 5.–20.7.2005 pölylaskeumamäärä oli muita neljää jaksoa selvästi suurempi, ja turvetta nostettiin tuolloin paljon. Tarkkailuraportissa tämän laskeuman syyksi epäiltiin ampiaisten suurta määrää keräimissä ja soratietä. Muistuttajat ovat todenneet, että kesä 2005 oli sateinen ja pöly- laskeumatarkkailusta saatava luotettavampi tulos vaatisi useamman kesän tarkkailun.
Turvetuotannosta on aiheutunut myös poikkeuksellisista oloista johtuvaa korvattavaa haittaa. Ukkosmyrsky on nostanut suon pinnasta suuren tur- vepölypilven, jonka tuuli on kuljettanut muistuttajien kiinteistölle. Vaikka suolla ei olisikaan turpeen nosto- tai kuivatuskääntämistoimintaa, on suon pinnalle kuivamaan jyrsitty turve herkkä lähtemään tuulen mukaan ja ai- heuttamaan pölyhaittaa. Tällaiset poikkeukselliset pölyhaitat on korvattava tapauskohtaisesti.
Muistuttajien kiinteistöä lähin turpeennostoalue on otettu käyttöön myö- hemmin kuin muistuttajien asuinrakennus on rakennettu, joten turvepölystä ja melusta aiheutuva haitta on alentanut muistuttajien kiinteistön arvoa.
Lisäksi muistuttajat ovat huomauttaneet, että Kuusisuolla nostettiin turvetta kesällä 2005 samaan aikaan, kun Ylikiimingin kunnan alueella olevalla Hautasuon turvetuotantoalueella oli tulipalo. Turveurakoitsijoita oli kehotet- tu keskeyttämään toiminta lähialueen muilla turvesoilla, koska Ylikiimingin ja sen ympäristön palokunnat oli sidottu Hautasuon sammutustehtäviin.
Muistuttajat ovat kesällä 2003 ilmoittaneet hakijan edustajalle turvepölylas- keuman huomattavasta lisääntymisestä ja vaatineet pölyhaittakorvauksen korottamista. Hakijan taholta ei tuolloin kuitenkaan tultu kiinteistölle totea- maan pölylaskeuman määrää.
Lisäksi muistuttajat ovat todenneet, että pölyämisen aiheuttamasta ylimää- räisestä siivoamisesta on aiheutunut toiselle muistuttajista terveyshaittaa.
5. CC (Rajala RN:o 16:19, Ylikiiminki, Ylikiiminki)
Muistuttaja on todennut, että Kuusisuon turvetuotantoalue rajoittuu Rajalan tilan viljelyksiin ja peltoa jää turvetuotantoalueen sisälle. Turvepölyn määrä nostoaikana on huomattava. Tämän vuoksi pellolta saatava rehu on huo- nolaatuista ja usein lähes rehuksi kelpaamatonta. Tämän vuoksi muistutta- ja on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä.
H a k i ja n ku u l em in en ja va s tin e
Ympäristölupavirasto on 6.4.2006 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vas- tine lausuntojen ja muistutusten johdosta. Vastineessaan hakija on lausu- nut seuraavaa:
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Hakija on todennut, että hakijan tuotantoalue sijaitsee Nuorittajoesta lä- himmillään noin 850 metrin päässä eikä 150 metrin päässä kuten lausun- nossa on todettu. Lausunnossa mainitut kuusi jokivarren asuntoa sijaitse- vat siten hakijan tuotantoalueesta noin 1,5 kilometrin päässä.
Pölyvaikutuksista hakija on todennut, että Ylikiimingin ympäristölautakunta määräsi 17.9.1998 kahdelle peltolohkoa lähinnä olevalle saralle tuotantora- joituksen. Vuonna 2005 Oulun seudun ympäristöviraston kehotuksesta myös koneilla liikkuminen näillä saroilla loppui, mikä vaikeutti koneiden siir- tymistä eteläiselle lohkolle. Hakijan tarkoitus on laajentaa tuotantoa näille kahdelle olemassa olevalle tuotantosaralle, jotka ovat leveydeltään yh- teensä 40 metriä, ei siis koko 60 metrin suojavyöhykkeelle kuten lausun- nossa on mainittu. Tuotantoalueen ja pellon välille jäisi edelleenkin noin 20 metrin levyinen suojavyöhyke, jolla kasvaa tällä hetkellä nuorta puustoa.
Hakija on siirtoistutuksin pyrkinyt edistämään suojakaistan metsittymistä.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt edellä mainittujen kahden saran tuotantokäyttöön ottamisen kuitenkin siten, että turve tulisi ensisijaisesti tuottaa massansiirtotekniikalla siirtämällä turve kauempana oleville saroille ja tuottamalla se siellä. Massansiirtotekniikkaa käytetään yleisesti mataloituneilla kentillä jäljellä olevan turvekerroksen tarkkaan hyödyntämiseen.
Hakijan näkemyksen mukaan massansiirtotekniikan käyttö näillä tuotan- tosaroilla olisi käytännössä kohtuuttoman hankalaa ja suuritöistä, sillä sarat ovat erittäin paksuturpeisia alueita. Mikäli turve siirrettäisiin kauempana oleville saroille, kuivatussyvyydet eivät enää riittäisi alueen vesien johtami- seen pintavalutuskentälle ja kaivettava alue vesittyisi. Suurista kaivutöistä aiheutuisi lisäksi maisemallista haittaa. Hakijan eikä myöskään ympäristö- keskuksen tiedossa ole yhtään tapausta, jossa turvetuotantoalueen vierei- sellä pellolla kasvava rehu olisi huonolaatuista tai rehuksi kelpaamatonta, vaikka viljelyalueita on yleisesti turvetuotantoalueiden välittömässä lähei- syydessä. Normaali tuotantotoiminta ei voi aiheuttaa kohtuutonta haittaa viljelyksille, kun toiminnassa otetaan huomioon viljelykasvin sadonkorjuu hakemuksessa esitetyllä tavalla. Mikäli pellolle laskeutuu turvepölyä, se huuhtoutuu sateen ja tuulen mukana helposti pois. Vaatimus massansiirto- tekniikan käytöstä kyseisillä saroilla on paitsi kohtuuton aiheutuvaan hait- taan nähden myös vesiensuojelullisesti ja maisemallisesti arveluttava.
Laskeutustilan osalta hakija on todennut, että laskeutustilaa voidaan lisätä ympäristökeskuksen esittämällä tavalla leventämällä kokoojaojaa mahdol- lisuuksien mukaan. Hakijan arvion mukaan mitoitusten mukaisen laskeu- tusaltaan tekeminen ei kuitenkaan onnistu. Laskeutustilaa pyritään suuren- tamaan siten, etteivät kaivutyöt ulotu pohjamaahan.
Hakija on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa alueen jälkihoitoa ja tarkkailua koskevan lausunnon osalta.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta hakijalla ei ole ollut huo- mautettavaa.
3. Oulun seudun ympäristölautakunta
Hakija on todennut, että tuotantoa on tarkoitus laajentaa kahdelle olemas- sa olevalle tuotantosaralle, jotka ovat leveydeltään yhteensä 40 metriä, ei- kä koko 60 metrin suojavyöhykkeelle. Tuotantoalueen ja pellon väliin jäisi edelleenkin noin 20 metrin levyinen suojavyöhyke. Lausunnon mukaan turvetuotannon laajentamisen ehtona tulisi olla viereisen tilan maanomista- jan suostumus asialle. Hakijan näkemys on, että tämän asian ratkaisijana tulee olla objektiivinen taho eli ympäristölupavirasto. Muutoin hakija on vii- tannut edellä ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen.
Vaatimus erillisestä meluselvityksestä on hylättävä. Tarvetta ei myöskään ole melurajoitusten antamiselle. Lähin tila sijaitsee 180 metrin päässä, jon- ka asukas ei ole kokenut meluhaittoja. Toiseksi lähin asunto sijaitsee lä- himmillään 350 metrin päässä tuotantoalueen reunasta. Hakija on katso- nut, että kyseinen tila sijaitsee niin etäällä tuotantoalueesta, ettei kohtuu- tonta meluhaittaa aiheudu. Lausunnossa vaadittujen pöly- ja melurajoitus- ten osalta ja lisäperusteluinaan vaatimuksen hylkäämiselle hakija on vii- tannut jäljempänä pöly- ja meluhaitoista lausumaansa.
Lausunnon johdosta hakija on ilmoittanut muuttavansa hakemussuunni- telmaa siten, että suunniteltu uusi auma-alue jätetään perustamatta ja tur- peen varastointi tehdään edelleenkin vanhalla auma-alueella, joka sijaitsee hakijan tuotantoalueen länsipuolella sijaitsevan Vapo Oy:n Kuusisuon puo- lella. Etäisyys auma-alueelta lähimpään asutukseen on noin 900 metriä.
Muille tiloille auma-alueelta on matkaa yli kilometri. Hakijan näkemyksen mukaan hakemussuunnitelmassa on esitetty tarpeelliset toimenpiteet pöly- haittojen ehkäisemiseksi.
Vesiensuojelun talviaikaisen tehostamisen osalta hakija on viitannut edellä ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen.
4. AA ja BB
Hakija on kiistänyt väitteen, että turvetuotannosta aiheutuva haitta muistut- tajan tilalle olisi jatkuvaa. Alueella ei suinkaan aina tuule ja tuulen suunta vaihtelee. Sellaisia tuulia, joiden aikana pölyn kulkeutuminen muistuttajan asuinrakennuksen alueelle on mahdollista, on tuotantokaudella Ilmatieteen laitoksen Pudasjärven säähavaintoaseman pitkäaikaisseurannan mukaan 9–14 %. Näistäkin tuulista osa on voimakkuudeltaan sellaisia, että ne eivät saa turvepölyä irtoamaan alueelta tai toiminnasta nousevaa pölyä kulkeu- tumaan asuntoon. Toisaalta alueella ollaan töissä korkeintaan 40–50 vuo- rokautena vuodessa ja niistäkin vain osalla tehdään pölyäviä työvaiheita.
Sateisina päivinä alueelta ei leviä pölyä muistuttajan asuinrakennukseen, vaikka tuuliolosuhteet sen mahdollistaisivat.
Hakija on ilmoittanut, ettei se kiistä pölyhaittoja, jotka ovat ilmenneet poik- keuksellisissa sääolosuhteissa (A-tyyppi) tai tuotantoalueella on ollut käyn- nissä pölyävä työvaihe (esim. turpeen keräily) samanaikaisesti (B-tyyppi), kun tuuli on ollut muistuttajan asuinrakennukseen päin.
A-tyypin kaltaiset tilanteet ovat harvinaisia ja täysin ennakoimattomia. Täl- lainen muistutuksessa kuvattu ja hakijan rahallisesti korvaama pölyhaitta tapahtui 28.9.2002, kun tuotantokausi oli jo päättynyt. Sittemmin vastaavaa ei hakijan käsityksen mukaan ole tapahtunut.
B-tyypin kaltainen tilanne voi tulla kyseeseen muutamina päivinä tuotanto- kaudesta (touko–syyskuu), kun tuuli- ja muut olosuhteet ovat haitan esiin- tymisen kannalta otolliset. Muistuttaja on valittanut tämän tyyppisistä pöly- haitoista 0–2 kertaa tuotantokaudella, ja hakija on rahallisesti korvannut aiheutuneet haitat. B-tyypin kaltainen pölyhaittatilanne oli esimerkiksi hei- näkuussa 2005, jonka muistuttaja on valokuvin dokumentoinut. Pölyhaitan esiintymisen aikaan 2.7.2005 tuotanto ja turpeen toimitukset olivat käyn- nissä (toimitusaika 2.7.–10.7.) Muistutuksen liitteenä olevista sivujen 1 ja 3 valokuvissa pölyä voidaan katsoa olevan viihtyvyyden kannalta häiritse- vässä määrin ja silmämääräisesti kyseessä näyttää olevan turvepöly. Pö- lyhaitan esiintymisen aikaan alueella vallitsevana tuulensuuntana oli länsi- tuuli, jonka johdosta olosuhteet pölyhaitan esiintymiselle olivat otolliset. Pö- lyhaitan mahdollisuutta edisti lisäksi ajoittain erittäin kovaksi yltynyt tuuli.
Käyttöpäiväkirjan mukaan alueella oli 8.7. ukkosmyrsky ja kova länsituuli.
Samaan aikaan pölytarkkailujaksolla (5.7.–20.7.) kiintoaineen määrä oli muistuttajan tilalla sijaitsevalla tarkkailupisteellä selvästi luonnontilaista taustalaskeumaa (1 g/m2 kk) suurempi eli 7,73 g/m2 kk. Toisaalta kyseisel- lä jaksolla molemmissa rinnakkaisissa pölykeräimissä oli runsaasti ampiai- sia, mikä luonnollisesti suurensi orgaanisen aineksen määrää. Kyseisen tarkkailujakson tulos ei siten ole luotettava ja vertailukelpoinen muiden tarkkailujaksojen kanssa. Epäorgaanisen pölyn määrää on samalla jaksolla osaltaan voinut lisätä turvetuotantoalueen ja tilan välissä olevan soratien (Lepolantie) pölyäminen vilkkaan liikenteen seurauksena. Vuosi 2005 oli hyvä hillavuosi ja marjastajia kulki heinäkuussa runsaasti läheisellä suolla.
Soratien pölyäminen kuitenkin selittää tuloksia vain pieneltä osalta, sillä epäorgaanisen aineen osuus oli melko vähäinen. Luonnontilaisen tausta- laskeuman arvo (1 g/m2 kk) ylittyi kahdella muullakin pölytarkkailujaksolla, mutta vain vähän ollen 2,32 g/m2 kk ja 2,13 g/m2 kk. Muistuttajien tilalla keskimääräinen laskeuma oli 1,47 g/m2 kk, mikä ylittää luonnollisen tausta- laskeuman arvon vain vähän. Laskeumamittauksella ei pystytä erottamaan pelkästään turvetuotannosta aiheutuvaa laskeumaa, vaan siinä on myös muu, esimerkiksi siitepölystä aiheutuva laskeuma.
Turvetuotannon pölyämistä on selvitetty useissa tutkimuksissa ja eri puolil- la Suomea useita vuosia kestäneillä laskeumamittauksilla. Lisäksi on tehty pölyn leviämismallinnuksia. Tulosten perusteella on saatu käsitys turvetuo- tannon pölyämisestä ja pölyn leviämisestä ympäristöön. Esimerkiksi Savon Ympäristömittaukset Vapo Oy:n Jouppilankeitaalla (Karvia ja Parkano) te- kemän pölymallinnuksen mukaan kaikkein eniten pölyä muodostava ja ympäristöön levittävä vaihe on turpeen kääntö ja saroilta keräily (kuormaus karheesta). Jouppilankeidas on kooltaan 53,2 ha ja tuotantomenetelmä sama kuin Kuusisuolla (mekaaninen kokoojavaunu). Selvityksessä otettiin huomioon tuotantoalueen ympäristössä olevan puuston pölyn leviämistä estävä vaikutus. Leviämismallilaskelman perusteella voitiin tehdä johtopää- tös, että valtioneuvoston ilmanlaatuasetuksessa annettu ilmanlaadun oh- jearvo (120 µg/m3, 24 h) ei ylity turvetuotantoalueen lähiasutusten kohdalla (lähin asutus 200 metrin päässä).
Muistuttajien tila Välimaa RN:o 84:2 sijaitsee tuotantoalueen itäpuolella.
Asuinrakennukseen on tuotantoalueelta matkaa lähimmillään 350 metriä.
Hakijan käsityksen mukaan pölyn leviäminen asuinrakennukseen voidaan estää ottamalla tuulen suunta ja voimakkuus huomioon tuotantotoiminnas- sa. Mikäli tuulen suunta on asutukseen päin ja tuulen voimakkuus sellai-
