YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 11/08/1
Dnro Psy-2007-y-51
Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2008
ASIA Varessuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Posio
LUVAN HAKIJA Rasepi Oy Järvenpääntie 24 B
93600 KUUSAMO
2
SISÄLLYSLUTTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 4
TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus... 5
Tuotteet ja tuotanto ... 5
Vesienkäsittelymenetelmät ... 6
Kuntoonpanosuunnitelma ... 6
Kuntoonpanotöiden suoritusjärjestys ja kunnostusaikataulu ... 7
Liikenne... 7
Poltto- ja voiteluaineet... 8
Tuotannon jälkeiset toimet ... 8
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 8
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 8
Päästöt pintavesiin... 8
Vesistöön johdettavan veden määrä ja laatu... 8
Kuormitus... 9
Päästöt ilmaan ... 10
Melu ... 10
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 11
Jätteet ... 11
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 12
Alueen hydrologia ja purkuvesistöön kohdistuva kuormitus ... 12
Purkuvesistön vedenlaatu... 13
Vesistön käyttö... 14
Kalasto ja kalastus... 14
Virkistyskäyttö... 14
Pohjavedet ... 15
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 15
Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö ... 15
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 16
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 16
Vaikutus luontoon ja suojelukohteisiin ... 16
Vaikutus pintavesiin ... 17
Vaikutus kalastoon ja kalastukseen ... 18
Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön... 19
Pölyn ja melun vaikutukset ... 19
Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen... 19
Muut ympäristövaikutukset ... 20
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 20
Ennakkotarkkailu... 20
Käyttötarkkailu ... 20
Päästötarkkailu ... 20
Vaikutustarkkailu... 20
Vesistötarkkailu... 20
Kalataloudellinen tarkkailu ... 21
Pöly- ja melutarkkailut... 21
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 21
Työmaan paloturvallisuus ... 21
Muut riskit ja häiriötilanteet ... 21
Ympäristövahinkovakuutus ... 21
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 21
PERUSTEET TOIMINNAN ALOITTAMISLUPAA KOSKEVALLE HAKEMUKSELLE... 22
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 22
Hakemuksen täydentäminen ... 22
3
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 22
Lausunnot ... 23
Muistutukset ja mielipiteet... 25
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 26
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 28
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 28
TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU ... 28
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 29
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 29
Päästöt pintavesiin... 29
Päästöt ilmaan ... 30
Melu ... 30
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 30
Varastointi... 30
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 31
Toiminnan lopettaminen ... 31
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 31
Kalatalousmääräys ... 31
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 32
RATKAISUN PERUSTELUT... 32
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 32
Luvan myöntämisen perusteet... 32
Täytäntöönpanoratkaisun perustelut... 33
Lupamääräysten perustelut ... 33
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 33
Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 34
Istutusvelvoite ... 34
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 35
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 35
Päätöksen voimassaolo ... 35
Lupamääräysten tarkistaminen ... 35
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 35
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 36
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 36
KÄSITTELYMAKSU... 36U Ratkaisu ... 36
Perustelut... 36
Oikeusohje ... 36
MUUTOKSENHAKU ... 37
4
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Rasepi Oy on 7.3.2007 hakenut Varessuon turvetuotantoalueelle (112,8 ha) toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa ja 20.9.2007 lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Varessuon turvetuotantoalue sijaitsee Posion kunnassa. Lähimmät kylä- taajamat ovat Autti 25 km:n ja Pernu noin 10 km:n päässä tuotantoaluees- ta. Tarkoituksena on kuntoonpanna alue turvetuotantoa varten.
Varessuonsuon vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta metsä- ojastoon, joka laskee Vohonjokeen. Vohonjoki levenee Keski-Voho- ja Ala- Voho -nimisiksi järviksi. Vesistö jatkuu edelleen jokimaisena vesistönä Simojärveen saakka.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympä- ristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta kos- keva asia, jos tuotantoalueen pinta-ala ylittää 10 hehtaaria.
TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Turvetuotantoalueen omistaa Posion Yhteismetsä 13, joka on vuokrannut alueen Rasepi Oy:lle.
Hakemuksen mukaan Itä-Lapin maakuntakaava on vahvistettu 26.10.2004.
Kaavassa Varessuon alueelle ei ole esitetty erityisaluevarausta. Vares- suon alue sijoittuu kaavamerkinnän M4105 alueelle, mikä tarkoittaa metsä- talouskäyttöön varattuja alueita.
Hakemuksen mukaan lähimmät suojelualueet ovat Korouoman rotkolaakso (S 3016), joka sijaitsee suunnittelualueesta n. 5 km koilliseen sekä Soppa- na (SL 4105), joka on laajahko vanhan metsän alue noin 10 km etäisyydel- lä etelään suunnittelualueesta.
Varessuon turvetuotantoalue sijaitsee Simojoen valuma-alueella. Euroo- pan yhteisöjen komissio on 13.1.2005 tekemällään päätöksellä hyväksynyt Simojoen (FI 1301613) Natura 2000 -alueen luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI-alue). Alueen suojelun perus- teena ovat siellä esiintyvä luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi Fenno- skandian luonnontilaiset jokireitit ja eräät liitteen II lajit. Myös Simojärvi
5
(FI 130 1205) kuuluu Natura 2000 -verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena, jonka suojelun perusteena ovat siellä esiintyvät luontodirek- tiivin liitteen I luontotyypeistä karut kirkasvetiset järvet (80 %) ja puustoiset suot (20 %) sekä liitteen II lajeista saukko.
TOIMINTA
Y l e is k uv au s
Pääosa suosta on ojittamatonta aapasuota. Matalaturpeiset reuna-alueet on ojitettu n. 30 vuotta sitten. Noin viisi vuotta sitten ojitusta on tihennetty.
Ojitusalueen suotyyppi on muuttunut kangasmaiseksi turvemaaksi. Vares- suon pohjois- ja itäpuolella metsäojitetuilla alueilla sijaitsee useita lähteik- köjä.
Syksyllä 2006 suoritetun kartoituksen perusteella suunnittelualueelta on löydetty kaksi rauhoitettua kasvilajia: suovalkku ja lettorikko.
Oulun yliopiston kasvimuseon rekisteritietojen mukaan Posion alueella on ainakin kolme suovalkkuesiintymää. Varessuon esiintymää ei mainita em.
rekisterissä. Lettorikon esiintymä sijaitsee suoalueen eteläosassa. Aikai- semmin ei lettorikkoesiintymiä ole havaittu Posion kunnan alueelta. Keski- Lapin laajat Natura-alueet ovat huomattavimpia lettorikon suojelualueita.
Muita suojeltavia kohteita ei tuotantoalueella ole havaittu. Läheisyydessä sijaitsevat lähteiköt sijoittuvat metsäojitetulle alueelle, eikä suon kunnosta- misen turvetuotantoon uskota vaikuttavan lähteikköjen tilaan.
Suon läheisyydessä olevat kankaat ovat pääosin hakattuja taimikkoalueita.
T u o tt e et ja t uo t an to
Varessuolta tuotetaan pääasiassa jyrsinturvetta n. 70 000 m3 (53 000 MWh). Turve toimitetaan lähinnä energiaturpeeksi Rovaniemelle ja Kuusamoon. Turvetuotantoa harjoitetaan suolla noin 20 vuotta, jona aika- na Varessuolta nostettavan turve-energian määrän arvioidaan olevan noin 9 500 000 MWh.
Varessuolta tuotetaan pääasiassa jyrsinturvetta sekä imuvaunu- että ha- kumenetelmällä. Turvetta irrotetaan n. 2 cm:n kerros kuivumaan saran pin- nalle. Kuivumista edistetään karheamalla tuotantoalueen pintaa. Kun tur- peen kosteus on sopiva, se kerätään imuvaunulla ja kuljetetaan auma- alueelle varastoitavaksi. Hakumenetelmässä turve lanataan tuotantosaran keskelle turvekarheeksi. Kun karhetta on riittävästi se kuormataan traktorin kärrylle ja kuljetetaan auma-alueelle. Auma-alueella turve aumataan pus- kutraktorilla tiiviiksi aumaksi odottamaan turvetoimitusten alkamista.
Normaali turpeen tuotantoaika on touko–elokuu. Varsinaisia tuotantopäiviä on keskimäärin 30–40. Kesällä tuotanto tapahtuu säiden mukaan. Sateisi- na päivinä alueella ei ole tuotantotoimintaa ollenkaan, mutta kuivina päivi- nä tuotantotoimintaa voi olla läpi vuorokauden.
Turvetoimitukset ajoittuvat yleensä talvikaudelle. Osa turpeesta voidaan kuitenkin toimittaa ns. suoratoimituksena tuotantoaikana, jolloin aumaus- toiminnat jäävät vähäisiksi.
6
V e s ie n käs i t te l ym e n e t el m ät
Tuotantoalueen sarka- ja kokoojaojat on suunniteltu mahdollisuuksien mu- kaan turvetuotannon ympäristöohjeen mukaisilla loivilla pituuskaltevuuksil- la.
Sarkaojien alapäihin kaivetaan lietesyvennykset ja asennetaan päisteput- ket lietteenpidättimineen. Sarkaojiin tehtäviä lietesyvennyksiä tulee yh- teensä 118.
Varessuon tuotantolohkojen vedet johdetaan jakokaivon kautta kokoojaojia pitkin kahdelle laskeutusaltaalle. Jakokaivo jakaa vedet tasaisesti molem- mille altaille. Laskeutusaltaista vedet virtaavat luontaisesti pintavalutus- kentälle. Pintavalutuskentän valuma-alue on noin 129 ha ja pintavalustus- kentän pinta-ala 5.2 ha, eli noin 4 % valuma-alueen pinta-alasta. Kentän kaltevuus on n. 0,8 % ja syvyys n. 220 m. Turvepaksuus pintavalutusken- tällä on 0,9–1,5 m.
Molemmat laskeutusaltaat varustetaan pintapuomilla.
Pintavaluntakenttien keräilyojaston yhteyteen asennetaan virtaamien mit- taamiseksi mittapato.
Altaiden ja pintavalutuskentän mitoitusperusteet ovat turvetuotannon ym- päristönsuojeluohjeiston (2003) mukaiset.
Eristysojiin rakennetaan kaksi lietesyvennystä suunnitelman osoittamiin paikkoihin.
K u n t oo n pa n o su un ni t e lm a
Suunnitelmassa käytetty koordinaattijärjestelmä on KKJ ja korkeustaso N60. Turvetuotantoon on suunniteltu alueet, joiden turvevahvuus ylittää 1,2 m. Suunnitellulla alueella turvekerros on 1,2–4,2 m. Tuotantokentät oji- tetaan 20 m:n sarkaleveyteen.
Vedet puhdistetaan teknis-taloudellisesti parhailla menetelmillä (BAT). Sar- kaojat kaivetaan 1,0–1,5 metrin syvyyteen. Sarkaojien alapäihin asenne- taan päisteputket, joiden yli työkoneet liikkuvat saralta toiselle. Päisteputki- na käytetään halkaisijaltaan 110 mm:n muoviputkia. Putken pituus on 18 m. Kaikkiin päisteputkiin asennetaan lietteenpidätin, ja sen eteen kaive- taan sarkaojaan lietesyvennys. Tuotantolohkojen vedet ohjataan kokooja- ojia pitkin jakokaivolle, josta ne jakautuvat kahteen laskeutusaltaaseen.
Laskeutusaltaasta vedet valuvat luontaisesti pintavalutuskentän jako- ojaan.
Pintavalutuskenttä tehdään ojittamattomalle rämeelle. Se rajataan keräi- lyojilla. Keräilyojan alapäähän rakennetaan mittapato. Tuotantoalueen ym- pärille kaivetaan eristysoja ulkopuolisten vesien ohjaamiseksi tuotantoalu- een vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön. Eristysojien ala- päihin kaivetaan syvennykset, joihin vedessä oleva kiintoaine laskeutuu.
Tuotantoalueelle rakennetaan kaksi varsinaista auma-aluetta sekä suon takaosaan yksi talviauma-alue (vara-auma). Auma-alueet salaojitetaan 10 m:n välein. Lisäksi rakennetaan tukikohta-alue. Suon länsipuolelta kul- kevalta Kaarlojoen metsä-autotieltä rakennetaan auma-alueille johtavaa kantavaa tietä n. 2 500 m. Turve- ja pengertietä rakennetaan n. 400 m.
Tiet mahdollistavat tukikohdan ja tuotantoalueen välisen työkoneliikenteen sekä altaiden puhdistus- ja huoltotyöt. Paloturvallisuuden vuoksi tuotanto-
7
alueen, auma-alueen ja tukikohdan läheisyyteen rakennetaan suunnitel- man mukaisesti 12 palovesiallasta, joille järjestetään kulku tuotantoalueelta rakentamalla rumpu suon reunaojaan paloaltaan välittömään läheisyyteen.
Paloaltaat merkitään värikkäillä merkkilevyillä.
K u n t oo n pa n o tö i den s uo r it us j ä rj e st ys j a k un n os t u sa ik a ta u l u
Suon kuntoonpano toteutetaan siten, että vesistöön kohdistuva kuormitus on mahdollisimman vähäinen.
Työt aloitetaan puuston raivaamisella suunnitelluilta tiepohjilta, auma- ja tukikohta-alueilta. Tämän jälkeen poistetaan pintamaat sekä pintakivet ja kaivetaan tarpeelliset tienreunaojat ja asetetaan tarvittavat tienalitusrum- mut. Ojamaat muotoillaan tiepohjalle, jonka päälle ajetaan kantavaa sora- tai kalliomursketta. Tien pintakerros tehdään hienommasta murskeesta.
Varsinaisen tuotantoalueen kuntoonpano aloitetaan kaivamalla eristysojat alueen ympärille. Nämä estävät ulkopuolisten vesien valumisen kuntoon- pantavalle tuotantoalueelle. Eristysojiin kaivetaan lietesyvennykset suunni- telmankarttaan merkittyihin paikkoihin. Seuraavaksi kaivetaan pintavalu- tuskentän jako-oja. Laskeutusaltaat kaivetaan ennen kokoojaojien ja reu- naojien kaivua, joten jo kuntoonpanovaiheessa osa vesiensuojeluraken- teista on toiminnassa. Viimeisenä kaivetaan sarkaojat, sarkaojasyvennök- set sekä asetetaan päisteputket ja lietteenpidättimet. Kuntoonpano teh- dään talviaikana, jolloin kaivunaikainen vesistökuormitus on mahdollisim- man pieni.
Ojituksen jälkeen poistetaan saroilta maatumaton pintaturve ja ne muotoil- laan tuotantokuntoon. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset tyh- jennetään kuntoonpanovaiheen jälkeen niihin kertyneestä lietteestä. Ennen tuotannon aloittamista suoritetaan vesiensuojelurakenteiden viimeistelytyöt ja korjataan mahdolliset sortumat sekä puhdistetaan mahdolliset oja tuk- keumat .
Rakennettavien auma-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 6.5 ha (sisäl- tää vara-auma-alueen). Auma-alue salaojitetaan sarkaojien kaivun yhtey- dessä ja viimeistellään kunnostustuotannon yhteydessä.
Työt aloitetaan mahdollisimman pian lainvoimaisen, kuntoonpanon mah- dollistavan ympäristölupapäätöksen jälkeen, kuitenkin talviaikana.
Alustava aikataulu:
– tien rakentaminen ja kunnostus: syksy 2007 – ojitus ja vesiensuojelurakenteet: talvi 2007/2008 – pintamaiden poisto ja sarkojen muotoilu: syksy 2008
– kunnostustuotanto: kesä 2009
– varsinainen tuotanto: kesä 2010
L i ik e nn e
Kuljetusreitti on Kaarlojoen metsäautotietä n. 8 km kantatie 81:lle, jota pit- kin joko Rovaniemelle tai Kuusamoon. Molempiin suuntiin kuljetusmatkaa on n. 100 km.
Turpeen tuotantoaikana liikennemäärä on n. 5–8 autoa/vrk. Varsinainen turvetuotanto suoritetaan 3–5 traktorilla.
8
Turve kuljetetaan auma-alueelta täysperävaunuyhdistelmillä, joiden kuor- maan sopii n. 120 m3 turvetta. Vuosittain Varessuolle saapuu ja sieltä läh- tee noin 580 rekkaa.
Turpeen toimitus ajoittuu yleensä syys–toukokuun väliselle ajalle. Osa tur- vetoimituksista on ns. suoratoimituksia jo tuotantokaudella. Kun turvetoimi- tukset aloitetaan suolta, ne pyritään suorittamaan noin kuukauden sisällä.
P o l t to - j a v o i te lu a ine e t
Energiankulutus muodostuu tuotantokaluston vetokoneiden polttoaineen kulutuksesta. Muu energian käyttö on vähäistä ja muodostuu lähinnä työ- maan henkilöliikenteestä.
Tuotannossa tarvittavan kevyen polttoöljyn määrä vaihtelee vuosittain joh- tuen tuotanto-olosuhteista. Runsassateisena kesänä polttoaineen kulutus on selvästi vähäisempää kuin vähäsateisena. Polttoaineita arvioidaan ku- luvan vuosittain n. 40 000 l. Polttoaine toimitetaan ja varastoidaan kaksi- pohjaisissa terässäiliöissä (2–5 kpl). Tankkaukset ja normaalit huoltotoi- menpiteet suoritetaan tukikohta-alueella.
T u o ta n non jä l ke i set t oi m et
Turvetuotannon päätyttyä suo otetaan pääosin maa- ja metsätalouskäyt- töön. Tuotannon jälkeisillä ojitusratkaisuilla voidaan osa suoalasta vesittää järveksi tai kosteikoksi. Alueelle jätetään n. 20 cm:n turvekerros jälkikäyt- töä ajatellen.
Käytöstä poistuneelle tuotantoalueelle laaditaan tarkempi suunnitelma, kun turvetuotanto lähenee loppuaan. Suunnitelmassa esitetään jälkikäytön kannalta tarpeettomaksi jäävien laitteiden, rakennelmien yms. poistaminen ja siistiminen sekä vesistöjärjestelyt ja maankäyttö.
P a r a s k äyt t ö k e l p oi n e n te k ni i kk a ( B AT ) j a ym p ä r i st ö n k a n na lt a p a r a s käyt ä n t ö ( B E P )
Hakemuksen mukaan Varessuon kuntoonpanossa, turvetuotannossa ja vesienkäsittelyssä käytetään parasta mahdollista käyttökelpoista tekniik- kaa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
P ä ä s tö t pi n t av es i in
V e s is t öön jo h de t ta v a n ve de n mä ä rä j a l a at u
Turvetuotannon keskeiset kuormitteet ovat kiintoaine, ravinteet (fosfori ja typpi) ja liuennut orgaaninen aine, humus. Vedet saattavat lisäksi sisältää runsaasti rautaa, joka yhdessä humuksen kanssa lisää veden väriä.
9
K u o r m it us
Varessuon vedet johdetaan laskeutusaltaisiin ja niistä pintavalutuskentälle.
Pintavalutuskentältä vedet valuvat laskuojan kautta Vohonjokeen ja edel- leen Simojärveen.
Varessuon kuntoonpanovaiheen aikainen kuormitus arvioitiin Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden vuosien 2000–2005 brutto- ja netto-ominaiskuormitusten perusteella. Ar- viossa on käytetty vuodenajoittaista tarkastelua. Bruttokuormitus tuotanto- kaudelle arvioitiin Lapin ympäristökeskuksen pintavalutuskentällisten tark- kailusoiden tuotantovaiheen vuosien 2002–2005 brutto-ominaiskuormi- tusten perusteella. Nettokuormituksen arvioinnissa tuotantokaudelle käytettiin Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskusten yhteisesti so- pimia veden laadun arvoja (kiintoaine = 2 mg/l, kok. N = 500 µg/l, kok. P = 20 µg/l). Netto-ominaiskuormitus saa arvon 0, kun luonnonhuuh- touma on ylittänyt turvesuolta pinta-alayksiköltä lähteneen huuhtouman.
Turvetuotannossa olevan suon aiheuttama kuormitus on yleensä vähäi- sempi kuin kuntoonpantavan suon. Kuormitus ja vesistövaikutukset keskit- tyvät tuotantokauteen eli kesään. Yleisesti Pohjois-Suomessa tuotanto käynnistyy aikaisintaan toukokuun lopulla ja päättyy viimeistään syyskuun lopulla. Sulan maan aikana tuotantokenttä on kuiva ja pintakerros sateen sattuessa altis huuhtoutumaan ojiin ja edelleen vesistöön.
Arvio Varessuon (112,8 ha) vesistökuormituksista (kg/vrk) kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa, ka=keskiarvo.
Kuntoonpano- vaihe
Bruttokuormitus kg/vrk
Kiintoaine CODMn Kok-N NH4-N Kok-P
talvi 4,29 97,35 5,03 2,87 0,09
kevät 6,15 133,36 4,40 1,40 0,15
kesä 6,86 59,05 1,54 0,35 0,04
syksy 2,77 38,92 1,36 0,44 0,04
ka 5,02 82,17 3,08 1,26 0,08
Tuotantovaihe Bruttokuormitus kg/vrk
Kiintoaine CODMn Kok-N NH4-N Kok-P
touko–syyskuu 6,38 32,94 1,77 0,09 0,11
rankkasade 89,00 144,36 9,87 0,61 0,44
Kuntoonpano-
vaihe Nettokuormitus kg/vrk
Kiintoaine CODMn Kok-N NH4-N Kok-P
talvi 0,00 73,39 3,73 2,24 0,04
kevät 0,00 133,36 4,19 0,48 0,10
kesä 5,00 38,88 0,81 0,19 0,02
syksy 1,43 29,51 0,37 0,00 0,02
ka 1,61 68,78 2,28 0,73 0,05
Tuotantovaihe Nettokuormitus kg/vrk
Kiintoaine Kok-N Kok-P
touko–syyskuu 4,18 1,22 0,08
rankkasade 81,30 7,93 0,36
10
Bruttokuormitus
Arviot kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen kuormituksista eivät eroa toisistaan paljoakaan kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuuksia vertailtaes- sa. Kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet taas ovat korkeammat kuntoonpanovaiheen aikana, kuin tuotannon aika- na. Arvion mukaan kesällä rankkasade aiheuttaa huomattavan vedenlaa- dun heikkenemisen pitoisuuksien kohotessa valuman kasvaessa. Erityises- ti arvioitu kiintoaineen määrä, kemiallisen hapenkulutuksen tarve ja rauta- pitoisuus kohoavat rankkasateen aikana. Arvion mukaan kuntoonpanovai- heessa Varessuon tuotantoalueelta lähtevä vesi sisältää erityisen paljon humusta, mikä näkyy korkeana kemiallisen hapenkulutuksen määränä.
Muut arviot kuntoonpanovaiheen kuormitusarvoista ovat alhaiset.
Nettokuormitus
Suon aiheuttama kuntoonpanovaiheen kuormitus näkyy selvimmin kemial- lisen hapenkulutuksen kasvuna eli vesistöön pääsee humusta suolta. Muu- ten kuntoonpanovaihe ei aiheuta kuormitusmuutoksia alapuoliseen vesis- töön. Tuotantovaiheessa kiintoainetta tulee suolta enemmän kuin kuntoon- panovaiheessa. Erityisesti rankkasateiden sattuessa kiintoaineen määrä kasvaa huomattavasti.
P ä ä s tö t i lm a a n
Turvetuotannon pölyhaitat ajoittuvat pääsääntöisesti tuotantokaudelle.
Työkoneiden liikkuminen kuivalla tuotantokentällä aiheuttaa pölyämistä samoin kuin turpeen aumaaminen ja sen kuormaaminen kuljetusta varten.
Pölyämiseen vaikuttavat myös tuotantomenetelmä, turpeen laatu, maasto- olosuhteet sekä säätila ja tuulisuus.
Turpeen aiheuttamat pölylaskeumat ovat suurimmat n. 100 m:n etäisyydel- lä tuotantoalueesta, mutta tuulen mukana turvepöly voi kulkeutua kauaskin tuotantoalueesta.
Turve lastataan yleensä tuotantokauden ulkopuolella, lumipeitteisenä ai- kana, jolloin pölylaskeumat tummentavat lähialueen lumenpinnan. Pölylas- keumien vaikutusalue on kuitenkin suhteellisen pieni, ja vaikutukset lähin- nä tilapäisiä.
Turvetuotannon aiheuttamia pölypäästöjä on Vapo Oy tutkinut mm. las- keumakeräimillä 1990-luvulla. Tutkimuksissa on todettu, että pölyvaikutuk- set ovat suurimmat tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä. Turvepöly voi pölyisimpinä aikoina aiheuttaa viihtyvyyshaittarajan (10 g/m2/kk) ylittä- viä laskeumia vielä 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Pölyn määrään ei vaikuta yksin etäisyys. Siihen vaikuttaa myös turpeen maatu- neisuus, auma-alueen läheisyys sekä paikan tuuliolosuhteet. Vielä 300 metrin etäisyydellä turvepöly voi yksistään muodostaa yli puolet haittaa ai- heuttavasta pölymäärästä, mutta 1 000 metrin etäisyydellä ei turvepölyn- haittoja voida juurikaan havaita.
M e l u
Turvetuotannon melu on työkoneiden ja raskaiden ajoneuvojen ääniä, jot- ka vastaavat maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Tuotannosta aiheutu- va melu ei ole ympärivuotista, vaan se keskittyy tuotantokaudelle touko–
elokuulle. Jyrsinturvetuotannossa melua esiintyy keskimäärin 30–40 vuo-
11
rokauden aikana. Sään salliessa tuotanto on ympärivuorokautista, jolloin melua voi esiintyä myös öisin.
Yleensä loka–huhtikuuhun ajoittuvan toimitusvaiheen aikana eri turvesoilla olevat aumat tyhjennetään työmaa kerrallaan. Tietyn suon varastot pure- taan pääsääntöisesti yhden, korkeintaan kahden kuukauden kuluessa.
Toimitusaikana melu on raskaan liikenteen ääniä ja vastaa siten liikenne- melua. Turpeen toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Toimitusaikana melu on hetkittäistä.
Muina aikoina toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua. Melutaso vaihtelee koneyhdistelmien sekä sää- ja tuuli olosuhteiden mukaan. Turvetuotannon melun voimakkuuteen voidaan vai- kuttaa työmenetelmien valinnalla.
Kuljetuksista aiheutuu hetkittäistä liikennemelua kuljetusreitin varrella ym- päri vuorokauden, melun taso on alle 55 dB.
Niskasen (1998) tutkimuksessa on selvitetty turvetuotannon aiheuttamaa ympäristömelua. Eri tuotanto- ja kuntoonpanomenetelmien melupäästöistä mitattiin ja arvioitiin laskennallisesti pitkäaikaisia keskiäänitasoja. Arviot tehtiin sääolosuhteissa, jolloin melun vaimeneminen oli vähäistä. Eri tuo- tantovaiheissa melu oli suurimmaksi osaksi traktoreiden aiheuttamaa. Jyr- sinturpeen kuormauksessa melutasot olivat suuremmat useamman trakto- rin käydessä samanaikaisesti. Näiden tuotantovaiheiden aiheuttamat mer- kittävät melutasot eivät laskennallisen arvioinnin perusteella ulottuneet tur- vekenttien ulkopuolelle.
Turpeen jyrsinnän, palaturpeen haun ja turpeen imuvaununoston (tyyppi I-32) aiheuttamat hetkelliset 55 dB:n melualueet ulottuivat 100–200 metrin etäisyydelle. Käytännössä edellä mainitut tuotantomenetelmät eivät aiheu- ta tuotantokenttien ulkopuolelle pitkäaikaisia 55 dB:n ylityksiä. Turvekentän kuntoonpanojyrsintä ja kuntoonpanoruuvaus aiheuttivat laskennallisen ar- vioinnin perusteella 55 dB:n melutasoja 300–400 metrin etäisyydelle saak- ka. Näiden tuotanto- ja kuntoonpanotoimien tekeminen yöllä (klo 22–07) voi nostaa ympäristön melutasot ohjearvon (50 dB) tasolle noin puolen ki- lometrin etäisyydelle saakka. Toiminnan aiheuttama päiväaikainen keski- äänitaso rajoittuu 55 dB:n tasolle tuotantokentän läheisyydessä, 200–300 metrin etäisyydellä. Turpeen nostaminen uudella imuvaunulla (JIK-35) ai- heutti muita tuotanto- ja kuntoonpanomenetelmiä korkeampia melutasoja.
Tämän mallin käyttäminen voi aiheuttaa melutasoille annettujen ohjearvo- jen ylityksiä noin kilometrin säteellä tuotantoalueen reunoista.
P ä ä s tö t m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Toiminta ei aiheuta päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Mahdolliset kuivakäymäläjätteet kompostoidaan lähimaastoon. Työkoneet tankataan suurta varovaisuutta noudattaen tukikohta-alueella sitä varten rakennetus- sa paikassa. Alueella mahdollisesti syntyvät muut jätteet varastoidaan niin, että niistä ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Muutoinkin noudatetaan kunnan jätehuoltomääräyksiä.
J ä t te e t
Tukikohta-alueelle järjestetään normaalin yhdyskuntajätteen keräilyastiat.
Astiat tyhjennetään säännöllisin väliajoin.
12
Työkoneiden ja kaluston huollossa ja kunnossapidossa syntyvät ongelma- jätteet toimitetaan kunnan järjestämälle keräyspaikalle. Jäteöljyt toimite- taan Kuusamoon jatkokäsittelyyn.
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
A l u e en hyd r o l o g i a j a p u rk uv e si s tö ö n k o hd is t uv a k u o rm it u s
Varessuo sijaitsee Simojoen vesistöalueen Simojärven alueella (64.05).
Varessuon valuma-alue kuuluu Vohonjoen vesistöalueeseen (64.055).
Varessuon vedet johdetaan tuotantoalueelta pintavalutuskentän ja las- kuojan kautta Vohonjokeen, joka saa alkunsa noin 4,3 km tuotantoalueelta kaakkoon sijaitsevasta Raatelammesta. Vohonjoelta Varessuon vedet las- kevat Keski-Vohoon ja siitä Ala-Vohon sekä Vohonjoen kautta Simojär- veen, jonka etäisyys Varessuolta on noin 10 km.
Laskuoja on pituudeltaan 2,5 km. Ojan valuma tulee Varessuolta ja ympä- röivältä ojitetulta suo/metsämaalta. Laskuoja laskee Vohonjokeen noin 300 metriä ennen sen laskua Keski-Vohoon. Laskuojan valuma-alue on 10 ha.
Noin 15 km:n pituinen Vohonjoki saa alkunsa Varessuon kaakkoispuolelta Raatelammesta ja sitä ympäröiviltä suo/metsämailta. Vohonjoki laskee Keski-Vohon ja Ala-Vohon kautta Simojärven Isoselän Soppananselälle.
Joki kerää vetensä noin 96 km2 suuruiselta valuma-alueelta.
Keski-Voho on pinta-alaltaan 66 ha. Keski-Vohosta vedet laskevat lyhyen ojan kautta Ala-Vohoon. Järven valuma-alue laskukohdassa on 47 km2. Simojärven Isoselän pinta-ala on 5 465 ha. Sen valuma-alue on 467 km2. Simojärvestä vedet laskevat Kortejärven kautta Simojokeen.
Virtaamat ovat seuraavat:
Valuma-alue Virtaama (m3/s)
Varessuo laskussa Keski-Vohoon MQ 0,15
(F=13,8 km2) NMQ 0,06
HMQ 0,36
Tuotannon aikainen MQ 0,16 Kesän ylivirtaama HQ 0,55
Ala-Vohon luusua MQ 0,58
(F=54,4 km2) NMQ 0,25
HMQ 1,41
Tuotannon aikainen MQ 0,62 Kesän ylivirtaama HQ 2,16
Vohonjoki laskussa Simojärveen MQ 1,03
(F=95,6 km2) NMQ 0,43
HMQ 2,48
Tuotannon aikainen MQ 1,08 Kesän ylivirtaama HQ 3,80
13
P u r k uv e si s t ön v e de n la a tu
Vohonjoen vesistöalueen vedenlaatua on seurattu metsäojituksien tarkkai- luun liittyen. Tässä selvityksessä tarkastellaan vuosia 2000–2006. Vuosi 2003 puuttuu tarkkailusta, koska silloin ei ole otettu vesinäytteitä. Tarkaste- lussa on mukana myös Simojärven syvännepiste Soppananselältä (Simo- järvi 145). Vedenlaadun seuranta on keskittynyt tuotantoalueeseen nähden yhdelle yläpuoliselle (Vohonjoki 9) ja neljälle alapuoliselle pisteelle.
Näytepiste Pohjoinen leveys Itäinen pituus Vohonjoki 9 7340560 3516190 Vohonjoki 3B 7338550 3513840 Keski-Voho 5 7341390 3517580 Vohonjoki 8 7340060 3515440 Simojärvi 145 7331550 3509950
Kokonaisfosforipitoisuuden mukaan Vohonjoen vesi on lievästi rehevää ja Simojärven karua. Jakson alkupään fosforipitoisuudet ovat olleet hieman korkeammat kuin jakson lopulla. Yläpuolisen näytepisteen pitoisuudet ovat alhaisemmat, kuin Varessuon laskuojan laskun jälkeisten pisteiden pitoi- suudet.
Kokonaistyppipitoisuuksissa ei ole suurta vaihtelua eri havaintopisteiden välillä. Vuosina 2000 ja 2004 pitoisuudet ovat olleet korkeimmat Vohonjoen näytepisteillä. Simojärven pisteessä typpipitoisuus on ollut alhaisempi, kuin muilla pisteillä. Näytteiden typpipitoisuudet ilmentävät lievästi rehevää ve- den tilaa.
Sameudessa on havaittavissa suurta vaihtelua eri näytepisteiden ja eri vuosien välillä. Järvipisteillä (Keski-Voho ja Simojärvi) sameusarvot ovat suuresta vesimäärästä johtuen alhaisemmat kuin jokipisteillä. Vohonjoen alkupään (9 ja 3B) pisteiden sameus on ollut vähenevä jakson loppua koh- den. Korkein sameus (3,1 FNU) mitattiin vuonna 2005 pisteessä 8. Vohon- joen sameusarvot ovat normaalilla jokien tasolla, eikä sameus ole vielä silminnähtävää. Simojärvessä ei ole havaittavissa sameutta, vesi on kir- kasta. Simojärven sameudessa ei ole tapahtunut tarkastelujakson aikana muutoksia.
Veden väri ei ole vaihdellut paljonkaan eri näytepisteiden välillä Vohon- joessa. Vuonna 2002 on mitattu alhaisimmat väriarvot. Väriarvon perus- teella vesi on erittäin humuspitoista. Simojärvi on vain lievästi humuspitoi- nen, eikä väriarvoissa ole suurta vaihtelua eri vuosien välillä.
Vohonjoen näytepisteissä rautapitoisuus on ollut korkea, mutta tasainen eri vuosien ja näytepisteiden välillä. Korkea rautapitoisuus on tyypillinen rus- keille humuspitoisille vesistöille. Simojärven rautapitoisuus on ollut tyypilli- nen kirkkaalle vesistölle.
Kemiallisen hapenkulutuksen arvot ovat olleet tarkastelujakson aikana ve- sillemme tyypillisellä tasolla ilmentäen vähäistä humuspitoisuutta. CODMn
-arvo vuonna 2002 on ollut alhaisempi kuin muina vuosina.
Veden happamuudessa on ollut vaihteluja eri vuosina näytepisteissä. Si- mojärven pH on lähimpänä neutraalia ja Vohonjoen yläosan näytepistees- sä on ollut kaikkein happamin vesi. Erityisesti jakson alkuvaiheessa on ol- lut alhaisimmat pH-arvot.
14
Kiintoainepitoisuus kasvaa kohti joen alaosaa. Simojärven syvännepisteel- lä kiintoainepitoisuuslisäys ei kuitenkaan näy. Erityisesti vuonna 2005 on ollut pisteessä Vohonjoki 8 runsaasti kiintoainetta. Arvot ovat kuitenkin tyy- pillisellä vesiemme tasolla.
Sähkönjohtavuudessa ei ole suurtakaan vaihtelua näytepisteiden välillä.
Jakson alussa on havaittavissa hieman kohoamista sähkönjohtokyvyssä, mitä on seurannut tasainen lasku vuoteen 2005 saakka. Vuonna 2006 ar- vot ovat jälleen olleet nousussa. Arvot ovat tyypillisellä sisävesiemme ta- solla.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tuotantoalueelta alavirtaan vesistöjen vedenlaatu on tyypillisellä tasolla vesistöille, joiden valuma-alue on voi- makkaasti metsäojitettua suometsää. Ojituksilla on turvetuotannon kanssa varsin samantyyppiset vaikutukset vedenlaatuun. Vesistöjä voidaan luon- nehtia väriltään ruskeiksi ja humuspitoisiksi, lievästi reheviksi ja käyttökel- poisuudeltaan hyväksi tai tyydyttäväksi.
V e s is t ön k ä yt t ö
K a l a st o ja ka l as t us
Varessuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan Vohonjoen kautta Simo- järveen, joka on noin 10 km Varessuolta.
Nämä vesialueet ovat pääosin Posion 13 kylän osakaskunnan hallussa.
Keski-Voho ja Ala-Voho on kuitenkin vuokrattu Pernun osakaskunnalle.
Vohonjoen, Keski-Vohon ja Ala-Vohon kalastusta ja kalastoa selvitettiin haastattelemalla puhelimitse osakaskuntien esimiehiä. Kalastus suunnitel- lun turvetuotantoalueen vaikutusalueella keskittyy pääasiassa Keski- Vohoon ja Ala-Vohoon. Vohonjoki on kokoluokaltaan pieni joki, jolla kalas- tus on vähäistä. Keski-Vohoon on Pernun osakaskunta istuttanut siikaa, jo- ta kalastetaan pääasiassa verkoilla. Lisäksi Ala-Vohosta kalastetaan hau- kea.
Kalastuksellisesti merkittävin on Keski-Vohon siikakanta, jota ylläpidetään istutuksin. Molempien Vohojärvien kalastajamääräksi arvioidaan yhteensä noin 20 henkilöä vuodessa ja Keski-Vohon siikasaaliiksi enintään 100 kg vuodessa. Alueella ei juurikaan esiinny harjusta tai taimenta, jollei niitä sa- tunnaisesti nouse Vohonjoen alaosaan Simojärvestä. Kalastus painottuu kesäaikaiseen verkkokalastukseen, joskin järvillä käydään myös pilkillä tal- visin. Järvillä voidaan siten katsoa olevan ympärivuotista kalastuksellista merkitystä. Molempien järvien rannoilla on myös kalastajia palvelevat kota- rakennukset.
V i r k is t ys k ä yt t ö
Alue on suosittua metsästysseutua ja Varessuota pidetään hyvänä hil- lasuona.
15
P o h ja v ede t
Varessuon läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita.
A l u e en l uo n t o ja su o j el uk o ht e e t
Varessuon alue sijaitsee korkeiden moreenimäkien painanteessa. Pääosa suosta on ojittamatonta aapasuota. Matalaturpeiset reuna-alueet on ojitettu n. 30 vuotta sitten. Noin viisi vuotta sitten ojitusta on tihennetty. Ojitus- alueen suotyyppi on muuttunut kangasmaiseksi turvemaaksi. Varessuon pohjois- ja itäpuolen metsäojitetuilla alueilla sijaitsee useita lähteikköjä.
Syksyllä 2006 tehdyn kasvillisuus- ja linnustokartoituksen perusteella suunnittelualueelta on löydetty kaksi rauhoitettua kasvilajia: suovalkku ja lettorikko.
Oulun yliopiston kasvimuseon rekisteritietojen mukaan mukaan Posion alueella on ainakin kolme suovalkkuesiintymää. Varessuon esiintymää ei mainita em. rekisterissä. Lettorikon esiintymä sijaitsee suoalueen etelä- osassa. Aikaisemmin ei lettorikkoesiintymiä ole havaittu Posion kunnan alueelta. Keski-Lapin laajat Natura-alueet ovat huomattavimpia lettorikon suojelualueita.
Lapin ympäristökeskuksen lausunnon mukaan lettorikko kuuluu EU:n luo- todirektiivin liitteen IV lajeihin.
Hakemuksen mukaan muita suojeltavia kohteita ei tuotantoalueella ole ha- vaittu. Läheisyydessä sijaitsevat lähteiköt sijoittuvat metsäojitetulle alueel- le, eikä suon kuntoonpanon arvioida vaikuttavan lähteikköjen tilaan.
Lapin ympäristökeskuksen lausunnosta ilmenee, että Varessuon turvetuo- tantoalue sijaitsee Simojoen valuma-alueella. Euroopan yhteisöjen komis- sio on 13.1.2005 tekemällään päätöksellä hyväksynyt Simojoen (FI 1301613) Natura 2000 -alueen luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI-alue). Alueen suojelun perusteena ovat siellä esiintyvä luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi Fennoskandian luon- nontilaiset jokireitit ja liitteen II lajit kirjojokikorento sekä uhanalainen laji, jonka esiintymätiedot eivät ole julkisia.
Ympäristökeskus toteaa, että myös Simojärvi (FI 130 1205) kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Se on hyväksytty luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI-alue). Alueen suojelun perusteena ovat siellä esiintyvä luontodirektiivin liitteen I luontotyypit karut kirkasvetiset jär- vet (80 %) ja puustoiset suot (20 %) sekä liitteen II laji saukko.
T u o ta n toa l ue e n l äh i ym p ä r i st ö n m a ank ä yt t ö
Alue on pääosin avointa, ojittamatonta aapasuota. Reuna-alueet on ojitettu n. 30 vuotta sitten ja siten koko alueen hydrologia on muuttunut. Suon lä- heisyydessä olevat kankaat ovat pääosin hakattuja taimikkoalueita.
Posion yhteismetsä harjoittaa metsätaloutta suunnittelualueen ympäristön alueilla.
Varessuon alue kuuluu Posion Livon paliskunnan poronhoitoalueeseen.
Varessuolla porot laiduntavat satunnaisesti.
16
A s u t us ja m u u r ak en n e tt u ym p ä r is t ö
Hakemuksen mukaan lähimmät vakituisesti asutut kiinteistöt sijaitsevat n. 10 km:n etäisyydellä hankealueesta Pernun kylällä. Noin 250–300 met- rin päässä tuotantoalueen rajasta sijaitsee vapaa-ajan asunto.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
V a i ku t us l u o nt o on j a s u oj e luk o h te is i in
Varessuon alue on suotyypiltään pääasiassa saranevaa. Reuna-alueiden ojitus on aiheuttanut suomuuntumaa.
Suon kuntoonpano turvetuotantoa varten muuttaa oleellisesti suoaluetta ja sen lähiympäristöä.
Suunnitelluilta tuotantoalueilta, auma-alueilta sekä tiealueilta poistetaan puusto ja pintakasvillisuus. Lisäksi tuotannon vaatimat kuivatustoimenpi- teet muuttavat alueen luontoa ja luontoarvoja.
Maaston kuivumista ja kasvillisuusmuutoksia tapahtuu myös tuotanto- alueen läheisyydessä. Kuivana aikana alueelta leviävä turvepöly laskeutuu tuotantoalueen lähiympäristöön. Tämän seurauksena tuotantoaluetta ym- päröivä kasvillisuus joutuu sopeutumaan uusiin olosuhteisiin ja herkimmät lajit joutuvat antamaan tilaa kestävimmille lajeille.
Koska Varessuon suunniteltu tuotantoalue sijoittuu osittain jo metsäojite- tuille alueille on maastossa nykyisin havaittavissa kuivumista ja kasvilli- suuden muutoksia. Puusto on paikoin tihentynyt ja parantanut kasvuaan ja osin on tapahtunut pusikoitumista.
Pintavalutuskentän alueella maaston kosteus voi lisääntyä, mikä aiheuttaa kasvuston muutoksia. Yleensä heinittyminen ja sammaloituminen lisäänty- vät jako-ojan välittömässä läheisyydessä.
Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee kuusi lähteikköaluetta, joiden kosteusolosuhteisiin hankkeella ei uskota olevan merkitystä, koska läh- teiköt sijaitsevat yli 300 m:n päässä suunnittelualueesta ja korkeusasemal- taan ylempänä kuin suon pinta.
Varessuon linnustokartoitus ajoittui elokuun alkuun, jolloin pesimäkausi oli jo päättymässä ja syysmuutto ei ollut alkanut. Ehkä edellä mainitusta joh- tuen alueelta ei havaittu EU:n lintudirektiivissä mainittuja lajeja. Muutoinkin arvioitiin alueen merkitys linnustolle vähäiseksi.
Yleensä turvetuotantoalueilta häviävät suo– tai metsähabitaattia vaativat lintulajit. Linnusto voi korvautua enemmän ihmistoimintaa kestävillä lajeilla.
Yleensä turpeenoton vaikutukset ovat niin suuria, että linnut eivät viihdy alueilla. Suon reunametsät ovat ns. talousmetsiä ja siellä pesiville lintula- jeille suon muuttaminen turvetuotantoon ei aiheuta suuria muutoksia. Kui- vina aikoina suolta tuleva pöly on linnuille todennäköisesti haitallista. Suon ottaminen tuotantokäyttöön saattaa muuttaa matalia suon reuna-alueita jo- pa niin, että rämeestä tai korvesta voi tulla kangasmetsäksi luokiteltavaa aluetta. Tällöin puusto tihenee ja voi olla hyödyksi joillekin reunametsiä suosiville lintulajeille.
17
Varessuon luontoinventoinnin mukaan pääosa kasvillisuudesta on alueelle tyypillistä suokasvillisuutta. Alueella havaittiin kuitenkin kaksi luonnonsuo- jeluasetuksen mukaisesti rauhoitettua kasvilajia: suovalkku ja lettorikko.
Suovalkku on alueellisesti uhanalainen, mutta valtakunnallisesti tarkastel- tuna kanta on elinvoimainen. Varessuon eteläosasta pintavaluntakentän eteläosasta löydettiin lettorikon esiintymä. Posion kunnan alueella ei aikai- semmin ole havaittu lettorikon esiintymistä, mutta sen huomattavimmat suojelualueet ovat Keski-Lapin laajat Natura-alueet. Suovalkkuesiintymä sijaitsee suunnitellulla tuotantoalueella, joten se tuhoutuu varmasti. Lettori- kon esiintymäalue on pintavalutuskentän eteläpuolisella reuna-alueella, jo- ten se voi säästyä, mikäli kosteustilan muutokset eivät häiritse sen kasvua.
V a i ku t us p i n ta ve s iin
Varessuon vaikutuksia vesistön ainepitoisuuksiin on arvioitu kuormituksen laimentumisena vesistön koko virtaamaan täydessä tuotantolaajuudessa (112,8 ha). Vaikutukset on arvioitu esitettyjen kuormitusarvioiden perus- teella.
Seuraavassa taulukossa esitetyn vesistövaikutusten laskennallisen tarkas- telun mukaan Varessuon turvetuotantoalueen kuntoonpanovaihe saattaa hieman lisätä typpipitoisuuksia Keski-Vohon järvessä. Arvion mukaan pi- toisuudet kohoavat erityisesti talvella suovesien laskiessa järveen ilman kesäaikaista laimentumista. Vesistövaikutus on voimakkaimmillaan, koska suovedet laskevat lähes suoraan suolta Keski-Vohon järveen. Pitoisuus kuitenkin laimenee järvessä Ala-Vohon luusuassa arvioitu pitoisuuslisäys ei enää vaikuta. Kiintoaine- ja humuspitoisuuksissa ei tapahdu huomatta- vaa muutosta. Tuotantovaiheessa rankkasade aiheuttaa myös lisäyksen kokonaistyppipitoisuuteen heti suon alavirran puoleisessa vesistössä, mut- ta sateen aiheuttama pitoisuuslisäys on hetkellinen, eikä kuormitusvaikutus ole jatkuva. Kaiken kaikkiaan voidaan arvioida, ettei Varessuon turvetuo- tannolla ole huomattavaa vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan.
Vesistövaikutuksissa ei ole otettu huomioon sedimentaatiota ja biologisia prosesseja, joista viimemainitut voivat esimerkiksi typen poistumassa olla merkittävä tekijä. Myöskään haihduntaa vesistöstä ei ole otettu huomioon.
18
Bruttovesistövaikutukset Vaihe Kiintoaine
mg/l
CODMn
mg/l
Kok-N µg/l
NH4-N µg/l
Kok-P µg/l Lasku Keski-Vohoon kuntoonpano talvi 0,3 7,9 406,3 231,4 7,2
kevät 0,3 6,3 206,2 65,8 7,1 kesä 0,6 5,0 131,4 29,6 3,5 syksy 0,2 3,3 113,7 36,6 3,5 ka 0,4 5,6 214,4 90,9 5,3 Ala-Vohon luusua talvi <0,1 2,0 103,3 58,8 1,8
kevät <0,1 1,6 52,4 16,7 1,8 kesä 0,1 1,3 33,4 7,5 <1 syksy <0,1 0,8 28,9 9,3 <1 ka <0,1 1,4 54,5 23,1 1,4 Vohonjoki laskussa Simojärveen talvi <0,1 1,1 58,7 33,5 1,0
kevät <0,1 0,9 29,8 9,5 1,0 kesä <0,1 0,7 19,0 4,3 <1 syksy <0,1 0,5 16,4 5,3 <1 ka <0,1 0,8 31,0 13,1 <1 Lasku Keski-Vohoon tuotanto touko-syys 0,5 2,4 128,1 6,6 7,7
rankkasa- de
1,9 3,0 207,6 12,8 9,2 Ala-Vohon luusua touko-syys 0,1 0,6 33,1 1,7 2,0
rankkasa- de
0,5 0,8 52,9 3,2 2,3 Vohonjoki laskussa Simojärveen touko-syys <0,1 0,4 19,0 <1 1,1
rankkasa- de
0,3 0,4 30,1 1,8 1,3
Nettovesistövaikutukset Vaihe Kiintoaine
mg/l
CODMn
mg/l
Kok-N µg/l
NH4-N µg/l
Kok-P µg/l Lasku Keski-Vohoon kuntoonpano talvi <0,1 5,9 301,0 181,1 3,6
kevät <0,1 6,3 196,4 22,6 4,5 kesä 0,4 3,3 69,2 16,0 1,3 syksy 0,1 2,5 31,2 <1 2,0 ka 0,1 4,5 149,4 54,9 2,9 Ala-Vohon luusua talvi <0,1 1,5 76,5 46,0 <1
kevät <0,1 1,6 49,9 5,8 1,2 kesä <0,1 0,8 17,6 4,1 <1 syksy <0,1 0,6 7,9 <1 <1 ka <0,1 1,1 38,0 14,0 <1 Vohonjoki laskussa Simojärveen talvi <0,1 0,9 43,5 26,2 <1
kevät <0,1 0,9 28,4 3,3 <1 kesä <0,1 0,5 10,0 2,3 <1 syksy <0,1 0,4 4,5 <1 <1 ka <0,1 0,6 21,6 7,9 <1
Kiintoaine mg/l
Kok-N µg/l
Kok-P µg/l Lasku Keski-Vohoon tuotanto touko-syys 0,3 88,3 6,1
rankkasa- de
1,7 166,8 7,6 Ala-Vohon luusua touko-syys <0,1 22,8 1,6
rankkasa- de
0,4 42,5 1,9 Vohonjoki laskussa Simojärveen touko-syys <0,1 13,1 0,9
rankkasa- de
0,2 24,1 1,1
V a i ku t us k a la s to o n j a k al a stu k s ee n
Varessuon vaikutus Vohojärvillä ja Vohonjoella on laskennallisen arvion mukaan merkittävintä typen osalta. Kokonaistyppipitoisuuden arvioidaan kohoavan Keski-Voholla noin 50–150 µg/l vuodenajasta ja mm. sademää- ristä riippuen. Myös ammoniumtyppipitoisuuden ja kemiallisen hapenkulu- tuksen voidaan olettaa lisääntyvän. Kuntoonpanovaiheessa kokonaisfosfo- ri- ja kiintoainepitoisuudet eivät lisäänny. Myöskään tuotannon aikana kiin- toainemäärät eivät kasvane sadekausia lukuunottamatta. Tuotannon aikai- nen kokonaisfosforipitoisuuden lisäys on joitakin mikrogrammoja litrassa.
19
Suunnitellun turvetuotantoalueen vaikutus voi näkyä Keski- ja Ala-Voholla pyydysten likaantumisen nopeutumisena. Vesistöt ovat väriltään ruskeita ja humuspitoisia sekä lievästi reheviä. Lisäksi korkeahko rautapitoisuus lisää pyydysten likaantumista. Minimiravinnetarkastelun perusteella Keski-Voho on lähellä typpirajoitteisuutta, joten turvetuotantoalueen aiheuttama ravin- nelisäys voi näkyä leväkasvun lisääntymisenä sekä hitaana kasvillisuuden runsastumisena. Tämä puolestaan voi pidemmällä aikavälillä näkyä kalas- torakenteen muutoksina. Keski-Vohon siikakantaa pidetään yllä istutuksil- la. Rehevöitymisen epäsuorat vaikutukset näkyvät mm. vesistöjen happiti- lanteissa, jolloin herkimpien lajien (mm. siika) elinolosuhteet heikentyvät.
Vohonjoen kosket ovat Ala-Vohosta alavirtaan, eikä jokea voida pitää mer- kittävänä Simojärven arvokalojen lisääntymisjokena. Joen valuma-alueen runsas metsäojitus on nostanut mm. kiintoainepitoisuuksia ja heikentänyt kutupaikkojen tilaa.
V a i ku t us v e si s tö n v i r ki s t ys k ä yt t ö ö n
Hakemuksen mukaan Varessuon laskuojan, Vohonjoen, Keski-Vohojärven ja Ala-Vohojärven rannoilla ei ole asuttuja kiinteistöjä eikä loma-asuntoja.
Keski- ja Ala-Vohon välisellä kannaksella on erä- ja kalamiesten käytössä kaksi laavua.
Hankkeen ei uskota vaikeuttavan Vohojärvien ja Vohonjoen vesistön- ja rantojen käyttöä. Varessuon turvetuotanto aiheuttaa vähäistä haittaa alu- eella liikkuville metsästäjille.
Suoritettujen laskelmien perusteella Varessuon aiheuttamat päästöt eivät aiheuta merkittäviä haittoja eikä rajoituksia vesistön eikä rantojen käytölle.
P ö l yn j a m e l un v a ik u t uk s et
Hakemuksen mukaan lähimmät taloudet sijaitsevat tuotantoalueen koillis- puolella lähes 10 km:n etäisyydellä, joten varsinainen turvetuotanto ei ai- heuta haittavaikutuksia lähikiinteistöille.
Turvepöly saattaa aiheuttaa kasvillisuuden tahraantumista tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä. Se saattaa tahrata hyödynnettäviä luonnon- marjoja, mutta vaikutus on väliaikainen ja lähinnä esteettinen. Pöly huuh- toutuu helposti pois eikä vaikuta marjojen käyttökelpoisuuteen. Turvetuo- tannon aiheuttama liikennemäärien lisääntyminen saattaa myös aiheuttaa pölyhaittoja Vohon metsäautotien läheisyydessä.
V a i ku t uk se t ma a pe rä ä n j a p oh j av e te e n
Toiminta ei aiheuta päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Työkoneet tan- kataan suurta varovaisuutta noudattaen tukikohta-alueella sitä varten ra- kennetussa paikassa. Jätehuolto järjestetään lain vaatimalla tavalla.
Varessuon välittömässä läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita.
20
M u u t ym p ä r i s tö va i ku t u ks e t
Alueen lähimetsissä harjoitetaan metsätaloutta. Varessuo ei ole merkittävä porojen laidunalue, joten vaikutukset porotaloudelle jäävät vähäisiksi.
Hanke ei vaikeuta metsätalouden harjoittamista, eikä muutakaan maan- käyttöä.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
E n n ak k ota r k k ai lu
Vohonjoen vesistöalueella on tarkkailtu metsäojitusten vaikutuksia vuosina 2000–2006.
K ä yt t ö t a r k k a i l u
Turvetuotantoalueen käyttötarkkailu hoidetaan pitämällä toiminnasta päi- väkirjaa. Siihen kirjataan kaikki tuotantoalueella kuntoonpanon ja tuotan- non aikana tapahtuneet toiminnat, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja toiminnan seuraaminen, joista voi olla hyötyä kuormitustarkkailussa.
Päiväkirjaan kirjataan myös päivittäin sääolot ym. havainnot.
Käyttötarkkailun tarkoituksena on selvittää, mitä on tehty, missä ja milloin, jolloin saadaan taustatietoa kuormitustarkkailulle.
Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallussa. Päiväkirjan vastuuhenkilöiden yhteystiedot toimitetaan Lapin ym- päristökeskukselle ennen tuotantokauden alkua. Päiväkirjaa säilytetään niin kauan kuin tuotantoa harjoitetaan.
Päiväkirjamerkinnöistä laaditaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan valvontaviranomaiselle.
P ä ä s tö t a rk k ai l u
Varessuon kuntoonpanon ja tuotannon aiheuttamia päästöjä tarkkaillaan kuntoonpanovuotena ja ensimmäisenä tuotantovuotena.
Tarkkailu suoritetaan ottamalla vesinäytteitä kerran kuukaudessa kuntoon- panoaikana ja tuotantoaikana ensimmäisen tuotantovuoden ajan.
V a i ku t us ta r k k ai lu
V e s is t öt ark k ai l u
Varessuon kuntoonpanon ja tuotannon vaikutusten tarkkailu järjestetään liittämällä Varessuo Lapin alueen turvesoiden yhteistarkkailuohjelmaan.
21
K a l a ta lo ud e ll i ne n ta r k k ai lu
Erillistä kalataloustarkkailua ei esitetä.
P ö l y- j a m e l ut a r kka i lu t
Hakemuksessa ei esitetä pöly- melu ja liikenteen aiheuttamia päästöjä tarkkailtavaksi.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
T yö m a a n p a l ot u r val l is u us
Varessuolla noudatetaan Turvetuotantoalueen paloturvallisuus -ohjetta.
(Sisäministeriön pelastusosasto 26.4.2000).
Varessuolle laaditaan paloturvallisuussuunnitelma heti myönteisen lupa- päätöksen jälkeen. Paloturvallisuussuunnitelma laaditaan paloviranomai- sen esittämällä tavalla.
M u u t r is ki t ja h ä i riö t i la n te e t
Onnettomuuksia tuotantoalueella voi sattua mm. polttoaineiden kuljetuk- sessa ja varastoinnissa, konerikkojen yhteydessä tai allasrakenteiden sor- tuessa rankkasateiden tai tulvien vaikutuksesta. Tämän kaltaiset ympäris- töonnettomuudet ovat harvinaisia, mutta vakavista seurauksista johtuen niihin on varauduttava etukäteen.
Polttoainehuollossa toimitaan erityisen varovaisesti. Tukikohta-alueella tankkaukset suoritetaan kaukana avo-ojista. Polttoaineiden säilytystä tuki- kohta-alueella vältetään mahdollisuuksien mukaan.
Laskeutusaltaiden syöpymät, vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivir- taamat korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyh- jennetään lietteestä tarpeen vaatiessa, mutta ainakin kerran vuodessa tuo- tantokauden jälkeen. Laskeutusaltaiden yläpuoliset rummut mahdollistavat vesien patoamisen kokoojaojiin altaiden puhdistus- ja huoltotöiden aikana.
Sarkaojien rikkoutuneet lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi.
Sarkaojien lietesyvennykset tyhjennetään tuotantoaikana tarpeen vaaties- sa. Tuotantoalueen ojien sortumat korjataan tarvittaessa.
Y m p ä ri s tö v a hi nk ov a k uu t us
Hakijalla on voimassaoleva ympäristövahinkovakuutus.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
Korvattavia edunmenetyksiä maa-alueen käytöstä ei aiheudu koska turve- tuotantoon suunniteltujen maa-alueiden ja apualueiden hallinta on luvan- hakijalla.
Varessuon lähialueen vesistöissä lähinnä Vohojärvissä harjoitetaan virkis-
22
tyskalastusta. Vohonjoessa virkistyskalastus on melko vähäistä. Simojär- ven ja Vohonjoen kalastukselle ei hankkeella ole vaikutusta.
Hakemuksessa todetaan, että vaikutuslaskelmien perusteella Varessuon tuotantoalueen vesien johtaminen vesistöön on vaikutuksiltaan niin vähäi- nen, ettei ole tarvetta esittää kompensaatiotoimia.
Luvan hakija katsoo, että hankkeen aiheuttama kuormitus ei muuta vesis- tön vedenlaatua eikä muutenkaan vaikuta vesistön tai rantojen käyttöön eikä maan arvoon, joten korvauksia ei esitetä.
PERUSTEET TOIMINNAN ALOITTAMISLUPAA KOSKEVALLE HAKEMUK- SELLE
Turvetuotanto on Rasepi Oy:n omistajan ainoa toimeentulonlähde. Yhtiöllä on toimitussopimus vuoteen 2013 saakka. Turve toimitetaan Kuusamon lämpölaitokselle. Yhtiön vanhat turvetuotantoalueet ovat ehtymässä, ja nii- den tuotantotoiminta loppuu lähivuosina. Turvetuotantoalueen kuntoonpa- no vie aikaa 2–4 vuotta, joten Varessuon kuntoonpanotoimenpiteillä on kii- re.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
H a k e mu ks e n t ä yd e n t ä mi n en
Hakemusta on täydennetty 21.5.2007 sekä 20.9.2007, jolloin hakija on esittänyt uuden suunnitelman pintavalutuskentän toimintojen järjestämi- seksi, jotta pintavalutuskentän eteläosassa oleva lettorikon esiintymä voi- daan turvata. Pintavalutuskentän eteläosaan aiemmin suunniteltu keräi- lyoja on poistettu, kentän jako-osan sijaintia on siirretty pohjoisemmaksi ja mittapadon sijaintia on muutettu. Muutoksen jälkeen jako-oja sijaitsee noin 240 m:n etäisyydellä lettorikkoesiintymästä.
Ympäristölupavirastoon on 16.11.2007 toimitettu Posion yhteismetsän toi- minnanjohtajan lausunto Varessuon turvetuotantoalueen sijainnista ja nä- kymisestä tilalla Rääseikkö RN:o 17:10 olevalle kämpälle.
L u p ah ak em u k se s ta t i ed o tt am i n en
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Posion kunnassa 19.6.–19.7.2007 ja erityistiedok- siantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 19.6.2007 Koillissanomat -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ha- kemuksen johdosta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoi- ma- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä, Posion kunnalta sekä Posi- on kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisil- ta.
Ympäristölupavirasto on erikseen varannut tilan Rääseikkö RN:o 17:10 omistajalle tilaisuuden tehdä muistutuksia lupahakemuksen johdosta vii- meistään 16.9.2007.
23
Ympäristölupavirasto on vielä 12.11.2007 varannut Lapin ympäristökes- kukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Posion kunnan ym- päristönsuojeluviranomaiselle tilaisuuden lausunnon antamiseen sekä tilan Rääseikkö RN:o 17:10 omistajalle ja Livon paliskunnalle muistutusten ja vaatimusten esittämiseen hakemussuunnitelman muutoksen ja toiminnan aloittamislupaa koskevan hakemuksen johdosta. Samalla kyseisille viran- omaisille ja asianosaisille on varattu tilaisuus antaa vastaselitys hakijan vastineen johdosta viimeistään 30.11.2007.
L a u su nn ot
1. Lapin ympäristökeskus
Lausunto 20.8.2007
Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita eikä kulttuurihistori- allisesti merkittäviä kohteita eikä myöskään suurten petolintujen pesäpaik- koja.
Varessuon turvetuotantoalue sijaitsee Simojoen valuma-alueella. Euroo- pan yhteisöjen komissio on 13.1.2005 tekemällään päätöksellä hyväksynyt Simojoen (FI 1301613) Natura 2000 -alueen luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI-alue). Alueen suojelun perus- teena ovat siellä esiintyvä luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi Fenno- skandian luonnontilaiset jokireitit ja liitteen II lajit kirjojokikorento sekä uhanalainen laji, jonka esiintymätiedot eivät ole julkisia.
Myös Simojärvi (FI 130 1205) kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Se on hy- väksytty luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI-alue). Alueen suojelun perusteena ovat siellä esiintyvä luontodirektii- vin liitteen I luontotyypin karut kirkasvetiset järvet (80 %) ja puustoiset suot (20 %) sekä liitteen II laji saukko.
Kaikessa Natura 2000 -alueilla harjoitettavassa toiminnassa on huolehdit- tava siitä, ettei toiminnalla merkittävästi heikennetä alueen valinnan perus- teena olevia luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä. Merkittävän heiken- tymisen todennäköisyys on aina selvitettävä ja tällaisen heikentymisen vai- kutukset arvioitava asianmukaisella tavalla ennen luvan myöntämistä tai suunnitelman hyväksymistä. Lapin ympäristökeskus kiinnittää lupaviran- omaisen huomiota siihen, ettei hakemuksessa ole lainkaan arvioitu hank- keen vaikutuksia Simojoen Natura -alueeseen.
Hakemuksen luontoselvityksen mukaan hankkeen vaikutusalueella todet- tiin suovalkkua ja lettorikkoa, jotka ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja.
Lettorikko kuuluu EU:n luotodirektiivin liitteen IV lajeihin. Lajin suojelutaso Suomessa on epäsuotuisa. Lettorikkoesiintymä sijoittuu suunnitellulle pin- tavalutuskentälle. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan hakijan tulee selvittää, voidaanko pintavalutuskenttä sijoittaa sillä tavoin, että suunnitel- lulle pintavalutuskentälle sijoittuva lettorikkoesiintymä tulisi säilymään. Mui- takin mahdollisia luontoarvoihin kohdistuvia lieventäviä toimia on syytä sel- vittää hanketta edelleen suunniteltaessa.
Hakemuksessa esitettyä vaikutus- ja päästötarkkailua ei voida pitää riittä- vänä. Ympäristöluvassa on annettava lupamääräykset tarkkailun suoritta- misesta. Hakijan tulisi järjestää erillinen kalataloustarkkailu.
24
Lausunto 18.12.2007
Ympäristökeskus on pitänyt hakemuksen täydennyksessä esitettyä suunni- telman muutosta lettorikkoesiintymän turvaamiseksi tilanteeseen sopivana ja katsonut, että esiintymä voi säilyä turvetuotannosta huolimatta.
Keräilyojan kaivamatta jättämisestä voi kuitenkin seurata, ettei turvetuo- tannon vesistöön aiheuttamaa kuormitusta voida mitata. Mittapadon muut- taminen gravitaatiolla toimivan kentän etupuolelle voi aiheuttaa sen, että riittävää pudotusta mittapadolle ei saada. Lettorikkoesiintymän turvaami- nen on kuitenkin tärkeämpää kuin mittauksen järjestäminen.
Turvetuotannon valmistelevien töiden aloittaminen, puuston poisto ja ojien kaivaminen ei oleellisesti poikkea alueella tapahtuvasta muusta toiminnas- ta. Toimenpiteistä ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia haitallisia vaiku- tuksia, joiden perusteella töihin ei voitaisi ryhtyä. Töistä aiheutuvat vesistö- vaikutukset ovat verrattavissa muun ojituksen vaikutuksiin, ja vesien ohjau- tuminen pintavalutuskentälle tasaa ja vähentää vaikutuksia. Toiminta voi- daan aloittaa lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta.
2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Lausunto 21.6.2007
Työvoima- ja elinkeinokeskus vaatii, että hakijan on istutettava vuosittain 500 yksikesäistä vähintään 10 cm:n mittaista siianpoikasta. Tuotannon vai- kutuksia on selvitettävä kalastustiedustelulla yhden kerran luvan voimas- saoloajan puolivälissä ja toisen kerran lupahakemuksen tarkistamista edel- tävänä vuonna. Tiedustelu tulee tehdä tuotantoalueen vaikutusalueella Vohonjoella sekä Keski- ja Ala-Vohojärvellä kalastaville joko luvanmyynti- tietojen tai niiden puuttuessa vesialueen omistajatietojen perusteella. Tie- dustelussa on kalastuksen ja saaliin lisäksi selvitettävä kalastusta haittaa- via tekijöitä.
Turvetuotannon voidaan arvioida vaikuttavan haitallisesti lähinnä Keski- Vohojärveen, jolla on myös kalataloudellista merkitystä. Vaikutukset näky- vät lähinnä pyydysten lisääntyvänä limoittumisena ja pidemmällä aikavälillä järven rehevöitymisenä ja sen seurauksena mahdollisina kalaston muutok- sina. Aiheutuvia haittoja voidaan kompensoida siika-istutuksin. Tuotannon vaikutuksia on syytä arvioida kalastustiedusteluin.
Lausunto 19.11.2007
Työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että hakijan on laadittava tark- kailusuunnitelma, joka voidaan vahvistaa lupamenettelyn yhteydessä.
3. Posion kunnanhallitus
Posion kunnanhallitus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista ympä- ristölupahakemuksesta.
4. Posion kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomainen
Lupamääräyksiä harkittaessa tulee ottaa erityisesti huomioon suunnitellun turvesuon itäpuolella sijaitseva Korouoman luonnonsuojelualue.
Jätteiden käsittelyssä tulee noudattaa Posion kunnan jätehuoltomääräyk- siä. Ongelmajätteet tulee toimittaa luvalliseen jatkokäsittelyyn ja varastoida alueella siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle.
25
Polttoöljy ja muut ympäristölle haitalliset aineet tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niitä pääse maaperään ja sitä kautta vesistöön. Aineiden varas- toinnissa tulee ottaa huomioon myös mahdollinen ilkivalta.
Riittävien vesiensuojelurakenteiden tulee olla valmiina jo kuntoonpanovai- heessa.
Aumojen on oltava tarpeeksi kaukana ojista, jotta turvepöly ei pääse niihin esimerkiksi kuormausten yhteydessä.
Tuotantoalueen rakentamisessa tulee ottaa huomioon tulipalon ja sen ai- heuttamien ympäristövaikutusten mahdollisuus.
Tuotantoalueen toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniik- kaa (BAT). Myös toiminta tuotantokauden ulkopuolella on järjestettävä niin, ettei ympäristöhaittoja synny.
Alueella toimivien urakoitsijoiden on oltava selvillä toiminnalle asetetuista lupamääräyksistä.
M u i s t ut u ks e t j a m iel i pi t ee t 5. Posion Livon paliskunta
Varessuo sijaitsee Posion Livon paliskunnan alueella, jossa laiduntaa huo- mattava määrä Niemelän paliskunnan poroja (90 %), mutta myös jonkin verran Posion Livon, Mäntyjärven ja Timisjärven paliskuntien poroja.
Suurin huolenaihe porotalouden harjoittajille on, että kyseinen alue joudu- taan suoja-aitaamaan, mistä aiheutuvat kustannukset ovat suuret. Suu- rimman osan hankkeesta joutuu kustantamaan Niemelän paliskunta.
Paliskunnat vaativat, että turvetuotannon harjoittaja velvoitetaan tekemään ja kustantamaan kyseinen aitahanke, jos sitä tarvitaan haittojen poistami- seen.
Alueelta johtavat kuivatusojat on rakennettava niin, että niissä ei menetetä poroja. Ojat on luiskattava siihen muotoon, ettei porovahinkoja synny. Sii- nä vaiheessa kun turvetuotanto loppuu, paliskunnille on ilmoitettava hyvis- sä ajoin, mitä alueella aiotaan harjoittaa tai kasvattaa.
Ennaltaehkäisevää on myös, että Posio–Rovaniemen tieltä kyseiselle tur- vetuotantoalueelle johtavalle tielle laitetaan tarpeeksi alhainen nopeusrajoi- tus porokolareiden välttämiseksi.
Niemelän paliskunnan kanta on, ettei hanketta tulisi toteuttaa, koska siitä aiheutuvat kustannukset tulisivat kohtuuttoman suuriksi paliskunnalle.
6. AA, Rääseikkö RN:o 17:10
Muistuttaja on vaatinut, että hänelle varataan mahdollisuus vaatimusten esittämiseen kyseessä olevassa asiassa. Muistuttaja on ilmoittanut, että hänen omistamansa kiinteistö sijaitsee suunnitellun turvetuotantoalueen välittömänä rajanaapurina. Lähin kuivatusoja on noin 20 m:n etäisyydellä rajasta ja 250 m:n etäisyydellä muistuttajan vapaa-ajan asunnosta. Muis- tuttaja on saanut tiedon hankkeesta ainoastaan yhteiskuulutuksesta. Ha- kemusasiakirjoissa mainitaan erheellisesti, että lähimpään kiinteistöön on matkaa 10 kilometriä.
26
Muistuttaja on toimittanut ympäristölupavirastoon asiaa koskevan muistu- tuskirjelmän 17.9.2007.
Muistuttaja on rakentanut lupa-alueeseen rajoittuvalle kiinteistölleen neljä kelohonkaista rakennusta. Kiinteistö on ollut sijaintinsa vuoksi erämaaluon- teinen ja hyvin kysytty tukikohta. Kiinteistöllä on lähde, josta muistuttaja ja kiinteistön muut käyttäjät ottavat tarvitsemansa ruoka- ja peseytymisveden.
Rakennukset sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä tuotantoalueen rajas- ta.
Rakennukset ovat turvetoiminnasta aiheutuvan melu- ja hiukkaspäästöra- jan sisäpuolella. Muistuttaja vastustaa turvetuotantolupaa anotussa laajuu- dessaan, koska siitä aiheutuu kiinteistölle pysyvää, kohtuutonta haittaa.
Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, muistuttaja ensisijaisesti vaatii hakijan velvoittamista lunastamaan kiinteistö kokonaisuudessaan. Turvetuotanto aiheuttaa em. haittojen lisäksi sen, että alue menettää täysin erämaaluon- teisuutensa, mitä varten muistuttaja on tilan hankkinut ja rakentanut. Myös tilan ulkopuolinen käyttöhalukkuus loppuisi.
Varessuon kuivattaminen aiheuttaa tilalla olevien lähteiden kuivumisen.
Posion yhteismetsä ojitti aiemmin tilan etelä- ja lounaispuolella olevat alueet, minkä seurauksena valuma-alueen lähellä ja sen yläpuolella sijain- neet muistuttajan tilan lähteet kuivuivat. Nyt toteutettava ojitus ja alueen kuivatus olisi huomattavasti tehokkaampi kuin yhteismetsän toteuttama metsäojitus.
Toissijaisesti muistuttaja vaatii hinnanalennuskorvausta. Muistuttaja pyytää saada tarvittaessa toimittaa myöhemmin selvityksen muistuttajalle aiheu- tuneen vahingon määrästä.
Muistuttaja neuvottelee suoalueen omistavan Posion yhteismetsän kanssa aluevaihdosta ja rakennusten korvaamisesta.
Ympäristölupavirastoon on toimitettu vaihtokirja, jossa Rääseikön tila RN:o 17:10 on vaihdettu muualla sijaitsevaan määräalaan kauppahintaa vas- taan. Vaihtokirjassa muistuttaja on sitoutunut puoltamaan Varessuon alueella käynnistettävää turvetuotantoa ja sitoutunut olemaan vastustamat- ta toimintaa tai sen valmistelua ympäristölupamenettelyssä. Muistuttaja on ympäristölupavirastoon toimittamassa kirjelmässään ilmoittanut, että hänel- lä ei ole enää vaatimuksia asiassa.
H a k i ja n ku u l em in en ja va s tin e
Vastineessaan hakija on esittänyt seuraavaa:
Lapin ympäristökeskus
Hakija katsoo, että hankkeen vaikutukset eivät vaaranna Simojoen eivätkä Simojärven Natura -aluetta, vaikka tuotantoalue sijaitsee Simojoen valuma- alueella.
Hankkeen vaikutusalueella on todettu luonnonsuojelulain perusteella rau- hoitettua suovalkkua ja lettorikkoa. Suovalkkuesiintymä sijaitsee suunnitel- lulla tuotantoalueella, eikä sen häviämistä voida estää. Havaittu lettorikko- esiintymä sijaitsee pintavalutuskentän eteläreunalla ja sen suojelemiseksi hakija esittää pintavalutuskentästä uuden suunnitelman, jossa pintavalu- tuskenttäalueen reunaojat sekä keräilyoja jätetään kaivamatta, jolloin letto-
