LUPAPÄÄTÖS
Nro 83/07/2
Dnro Psy-2007-y-17
Annettu julkipanon jälkeen 11.9.2007
ASIA Pohjapatojen rakentaminen Lumijokeen, Lumijoki LUVAN HAKIJA Lumijoen kunta
Kunnankuja 1
91980 LUMIJOKI
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
HANKKEEN KUVAUS ... 4
Yleiskuvaus hankkeesta ... 4
Hankkeen tarkoitus ... 4
Suunnitellut työt ... 4
Mitoitus ... 4
Pohjapadot... 5
Pohjapatojen rakennustapaselostus... 6
Arvio työajasta ... 7
HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE ... 7
TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET ... 7
YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 7
Yleiskuvaus vesistöstä ... 7
Maaperän ja pohjaveden tila sekä vesistön ja luonnon tila ja käyttökelpoisuus ... 8
Kalastusolot ja kalasto ... 8
HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN ... 8
Vaikutus vesistöön ja sen käyttöön ... 8
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 9
Työnaikaiset vaikutukset ... 10
KORVAUSESITYS... 10
HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 10
Esitys työnaikaiseksi tarkkailuohjelmaksi... 10
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 11
Lupahakemuksen täydennykset ... 11
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 11
Muistutukset ja vaatimukset ... 11
Hakijan kuuleminen... 12
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 12
PÄÄASIARATKAISU... 12
KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA RATKAISU ... 12
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 13
Rakentamista koskevat lupamääräykset ... 13
Rakenteet ... 13
Raivaus... 14
Rakentamisaika ... 14
Työnaikaisten haittojen minimointi... 14
Viimeistelytyöt... 14
Kunnossapito ... 14
Aloittamis- ja valmistumisilmoitus ... 14
Tarkkailu- ja kirjaamismääräykset... 15
Työmaapäiväkirja ja pohjapatojen rakenteen dokumentointi... 15
Pilaantumistarkkailu... 15
Korvaukset ... 15
Ohjaus... 15
TÖIDENALOITTAMISLUPA... 16
RATKAISUN PERUSTELUT... 16
Pääasiaratkaisun perustelut... 16
Käyttöoikeuden myöntämisen perustelut ... 16
Lupamääräysten perustelut ... 16
Korvausten perustelut ... 16
Töidenaloittamisluvan hylkäämisen perustelut ... 17
LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 17
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 17
Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 17
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 17
KÄSITTELYMAKSU... 17
Ratkaisu ... 17
Perustelut... 17
Oikeusohje ... 18
MUUTOKSENHAKU ... 19
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Lumijoen kunta on ympäristölupavirastoon 30.1.2007 toimittamassaan ha- kemuksessa pyytänyt lupaa rakentaa viisi pohjapatoa Lumijokeen Lumi- joen kunnassa sekä nostaa alimpia vedenkorkeuksia hakemukseen oheis- tetun suunnitelman mukaisesti. Lisäksi kunta on pyytänyt lupaa saada aloittaa pohjapatojen rakennustyöt ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Vesilain 2 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti hakemuksen mukaisesta ve- sistöön rakentamisesta saattaa aiheutua vesilain 1 luvun 12–15 §:ssä tar- koitettu muutos tai seuraus, johon on hankittava ympäristölupaviraston lu- pa.
HANKKEEN KUVAUS
Yleiskuvaus hankkeesta
Lumijokeen rakennetaan viisi pohjapatoa siten, että keskivedenkorkeus nousee alimmalla pohjapadolla noin 0,5 m, muilla vähemmän. Pohjapadot tulevat Pappilantien sillan ja Pietin väliselle jokiosalle.
Hankkeen tarkoitus
Kuivakausina Lumijoen virtaama on vain muutamia kymmeniä litroja se- kunnissa. Erityisesti Lumijoen taajamassa joen virkistyskäyttö ja maisemal- liset arvot kärsivät joen nykytilasta. Tarkoituksena on pohjapatojen avulla parantaa Lumijoen taajaman alueella joen vesitaloutta, parantaa kalojen elinolosuhteita ja vesimaisemaa. Lumijoen taajaman rantojen maisemoin- nista on tehty erillinen suunnitelma tämän hankkeen yhteydessä.
Suunnitellut työt
Mitoitus
Mitoituksen lähtökohtana on ollut alimpien vedenkorkeuksien nostaminen niin korkealle kuin se haittaa aiheuttamatta on mahdollista. Vuoden 2000 suuren kevättulvan aikana ei taajama-alueella aiheutunut tulvavahinkoja, joten pohjapatojen mitoituksessa on laskelmissa sallittu pohjapatojen koh- dalla 4–5 cm:n padotus verrattuna HQ2000-tilanteeseen. Alivedenkorkeuden mahdollisimman suurella nostolla pyritään myös vähentämään vesikasvilli- suutta.
Mitoitus on tehty siten, että kalankulun mahdollistaman pohjapadon alen- netun osan eli alivirtaama-aukon virtaamaksi mitoitettiin 0,07 m3/s, joka edustaa 80 %:n pysyvyyttä ja on sama kuin laskennallinen keskialivirtaa-
ma. Kalankulun turvaamiseksi pohjapatojen alivirtaama-aukon muoto on suunniteltu kalankulkuun soveltuvaksi ja pohjapatojen alavirranpuoleinen luiska on loiva.
Lumijoen pituusleikkauksen paalutuksessa käytettiin Lumijoen mittausten (1995–1996) paalutusta, jossa Lumijoki-Siikajoki maantiesillan paaluluke- ma on 60 + 50. Korkeusjärjestelmä on N60.
Pohjapadot
Pohjapato 1, alin pato, on Lumijoen paalulla 48 + 55 (noin 20 m sillan ylä- virran puolelle). Sen harjan pituus on noin 8,5 m. Suunnitellun pohjapadon oikea ranta kuuluu kiinteistöön Lisä-Pieti RN:o 3:47 ja vasen ranta kiinteis- töön Santala RN:o 66:3.
Pohjapato 2 on pl:lla 57 + 90 ja sen harjan pituus on noin 7,5 m. Suunnitel- lun pohjapadon oikea ranta kuuluu Lumijoen kunnalle ja vasen ranta kuu- luu kiinteistöön Yli-Paulus RN:o 4:32.
Pohjapato 3 on pl:lla 61 + 50 ja sen harjan pituus on noin 9 m. Suunnitellun pohjapadon oikea ranta kuuluu kiinteistöön Haaparanta RN:o 14:5 ja va- sen ranta kiinteistöön Jokitupa RN:o 14:32.
Pohjapato 4 on pl:lla 63 + 50 ja sen harjan pituus on noin 8 m. Suunnitellun pohjapadon oikea ranta kuuluu Lumijoen-Lapinniemen osakaskunnalle RN:o 1:0 ja vasen ranta kiinteistöön Sippa RN:o 31:9.
Pohjapato 5, ylin pato, on pl:lla 68 + 30, Pappilantien sillasta noin 8 m ala- virtaan ja sen harjan pituus on noin 8 m. Suunnitellun pohjapadon oikea ranta kuuluu kiinteistöön Siltala RN:o 21:16 ja vasen ranta kiinteistöön Ylä- karjala RN:o 51:20.
Pohjapatoihin ei asenneta tiivisteeksi teknistä tiivisteseinää, vaan padon hiekkamoreenirunko toimii tiivisteenä. Harjalla on 0,15 metrillä alennettu, pohjalta 0,7 metrin levyinen (luiskat noin 1:2) kohta kuivan ajan virtaaman keskittämiseksi yhteen kohtaan. Sen vierestä harjan taso nousee siten, et- tä harjan päissä taso on noin 5 cm korkeammalla.
Pohjapatojen tekniset korkeudet
Alennetun kohdan harjakorkeus (m) sen vieressä (m) harjan päissä (m) Pohjapato 1 pl 48 + 55 N60+0,40 N60+0,55 N60+0,60
Pohjapato 2 pl 57 + 90 +1,00 +1,15 +1,20
Pohjapato 3 pl 61 + 50 +1,50 +1,65 +1,70
Pohjapato 4 pl 63 + 50 +2,25 +2,40 +2,45
Pohjapato 5 pl 68 + 30 +3,80 +3,95 +4,00
Mainitut korkeudet ovat keskimääräisiä korkeuksia. Padot muotoillaan luonnonmukaisiksi, joten niissä ei saa näkyä suoria pintoja.
Pohjapadon päissä harja nousee kaltevuudella 1:3 tai loivemmin. Padon päiden verhous ulotetaan vähintään äyrään tasoon. Pohjapatojen harjan leveys on vähintään 3 m ja luiskakaltevuus alaveden puolella noin 1:15 tai loivempi ja yläveden puolella noin 1:3.
Pohjapadot kiviverhoillaan. Verhouskivinä käytetään maisemallisten syiden takia lajittumatonta luonnonkiveä (d65> 300 mm). Työt pyritään tekemään kuivatyönä työpadon suojassa. Vesi johdetaan työn aikana joko uoman lai- taan kaivettavaa kanavaa pitkin tai halkaisijaltaan noin 1 metrin putken tai kahden 0,8 metrin putken kautta.
Kulkuyhteys ja rakentaminen tehdään padoilla 1 ja 5 joen vasemmalta puolelta ja padoilla 2, 3 ja 4 oikealta puolelta. Toteutettavat kulkuväylät so- vitaan maanomistajan kanssa maastossa. Kulkuväylät rakennetaan mate- riaalin kuljetuksen kestäväksi.
Pohjapatojen rakennustapaselostus
Pohjapatojen tarkka sijainti sovitaan maastossa ja patojen sijainti mitataan ja merkitään.
Alkukokouksessa sovitaan säilytettävä ja tarvittaessa suojattava kasvilli- suus. Maisemasuunnittelijan tulee olla läsnä alkukokouksessa. Urakoitsija huolehtii työalueiden raivauksesta. Työalueelta poistetaan vain ne puut, jotka rakentamisen takia on pakko poistaa.
Pohjapatojen vaikutuksesta alimmat vedenkorkeudet nousevat, jolloin ny- kyisin vesirajassa kasvavat puut ja pensaat on raivattava pois. Raivaus to- teutetaan ennen pohjapatojen rakentamista tulevan MW + 0,1 m -tason alapuolelta, jolloin raivattavaa aluetta on noin 0,5–1 metrin vyöhyke kuiva- kauden vesirajasta mitattuna.
Pohjapatojen rakentamisjärjestys on vapaa, mutta padot 1, 2 ja 3 vaikutta- vat seuraavan padon alaveteen, joten rakentaminen aloitetaan ylävirran suunnasta.
Eloperäiset maat poistetaan kantavaan pohjamaahan asti padon alta.
Hiekkamoreenitiivistettä varten kaivetaan ura, jonka leveys pohjan tasolla on noin 2 m. Tiivistemateriaali on hiekkamoreeni, josta on poistettu hal- kaisijaltaan yli 100 mm:n kivet. Tiivistys tehdään korkeintaan 0,2 metrin kerroksina 400 kg:n tärylevyllä siten, että ylityskertoja tulee vähintään kuu- si. Tiivistemateriaalin seassa ei saa olla jäätynyttä maa-ainesta tai lunta, jäätä tai humusmaata. Samoin tiivistettävän kerroksen alustan on oltava lumesta vapaa.
Pohjapadon rakenteiden alta ranta-alueella pyritään kaivamaan humus- maat mahdollisuuksien mukaan levyinä pois. Levyt käytetään lopuksi ver- houksen ja ranta-alueen maisemointiin.
Verhouksen paksuus on luonnonkivellä vähintään 0,4 m. Verhous raken- netaan kiviaineksesta, jossa ei saa olla maata mukana, kaivinkoneen kau- halla painamalla/tamppaamalla. Tämän jälkeen verhouksen raot täytetään soralla levittämällä ohut kerros, joka viedään veden avulla kivien väliin. Tä- tä toistetaan, kunnes raot ovat täynnä. Tämä työvaihe tehdään erittäin huolellisesti, jotta padon pinnasta tulee tiivis. Kun patoon asennetaan ko- holla olevia ns. maisemakiviä (d = 0,6–1 m), on ne upotettava puoliksi ja kiilattava kivillä paikalleen.
Verhouksen liittyminen luonnolliseen maahan tehdään huolellisesti ja kaik- ki taitteet pyöristetään. Pohjapadon ja ylävirran puolen verhouksen muotoi- lulla pyritään kokonaan poistamaan "säännöllinen" muoto näkyvistä. Har- jalla ja padon ylävirran puolelle asennettavien maisemakivien avulla vesi-
peili pyritään rikkomaan, jolloin pato maisemoituu paremmin. Yhtenäinen tiivis verhous harjalla ei saa olla suunniteltua harjaa korkeammalla, mutta yksittäisten kivien yläreuna voi olla 0,05–0,1 m tiivistettä korkeammalla.
Harjan ylävirran puoleisten isojen yksittäistein maisemakivien tai pienten maisemakiviryhmien yläreuna voi olla 0,2–0,3 m tiivisteen harjaa korke- ammalla. Ne eivät kuitenkaan saa huonontaa merkittävästi padon purkuky- kyä. Pohjapadon ns. määräävä poikkileikkaus on suunnitellun harjan koh- dalla.
Padon valmistuttua alue siistitään. Mahdolliset ylimääräiset massat kuljete- taan pois. Kaikki kiviaines käytetään pohjakynnyksen ja kalannousu-uran kiveämiseen. Kaikki virtausalueella olevat leikatut alueet kiviverhoillaan.
Muualla verhous tehdään ensisijaisesti välivarastoiduilla kunttalevyillä.
Pohjapatojen rakentamisen kokonaiskustannusarvio on 90 000 € (alv 0 %).
Erillisen suunnitelman mukaan tehtävien maisemointitöiden kustannukset ovat 34 000 € (alv 0 %).
Arvio työajasta
Jokiuoma raivataan vedenkorkeuden ollessa matalalla. Raivaus voidaan tehdä myös talvella. Pohjapadot tehdään kuivatyönä ensisijaisesti kesäai- kana. Arvioitu työn kokonaiskestoaika on 2–3 viikkoa patoa kohden eli yh- teensä 3–4 kk.
HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE
Lumijoen-Lapinniemen osakaskunnan kanssa on tehty sopimus pohjapato- jen rakentamisesta.
Hakija on tehnyt sopimukset lähes kaikkien pohjapatojen kohtien ja veden alle jäävän alueen rannanomistajien kanssa.
Alueella on voimassa Lumijoen kirkonkylän osayleiskaava ja asemakaava.
TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET
Hakija on pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta niiden tilojen (8 kpl) alueisiin, joi- den omistajat eivät ole antaneet suostumustaan patojen rakentamiseen.
Hakija on katsonut, että hanke on yleisen tarpeen vaatima, koska hank- keella on myös laajempaa merkitystä Lumijoen taajaman lähivirkistys- alueena.
YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA
Yleiskuvaus vesistöstä
Lumijoen valuma-alue on 148 km2 ja järvisyys 0,03 %.
Arvioidut Lumijoen virtaamat Lumijoen taajaman kohdalla ovat seuraavat:
MNQ = 0,07 m3/s MQ = 0,9 m3/s
MHQ =12 m3/s
HQ1/20 = 23 m3/s
HQ1/50 = 26 m3/s (vastaa kevään 2000 tulvaa)
Kevättulvan 2000 aikana Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus mittasi yli- vedenkorkeudet Lumijoen alaosalla ja taajaman kohdalla. Kevättulva 2000 oli suuri, toistuvuudeltaan noin kerran 50 vuodessa sattuva tulva.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus mittasi Lumijoen suulta ylävirtaan noin 8 km:n matkalta joen pituus- ja poikkileikkaukset talvella 1995–1996, jolloin myös vedenkorkeudet mitattiin. Taajaman kohdalla mittaukset tehtiin 23.–31.1.1996 välisenä aikana, joka edustaa hydrologisesti kuivaa ajan- jaksoa.
Lumijoen virtaaman pysyvyyttä on arvioitu Huopakinojan havaintopaikan vuosien 1958–1996 havaintojen perusteella. Vuositasolla virtaaman 50 %:n pysyvyys Lumijoen taajaman kohdalla on 0,3 m3/s (eli puolet ajasta virtaama on tätä pienempi ja puolet ajasta tätä suurempi). Laskennallisen keskivirtaaman 0,92 m3/s pysyvyys on vain 26,6 %.
Keskimerivedenkorkeus vaikuttaa Lumijoessa suunnilleen pl:lle 54 + 00 ja korkea merivedenkorkeus vaikuttaa suunnilleen pl:lle 62 + 00 eli noin 150 m Lumijoki-Siikajoki maantien sillasta ylävirtaan.
Maaperän ja pohjaveden tila sekä vesistön ja luonnon tila ja käyttökelpoisuus
Joen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Hankealue ei kuulu luonnonsuojeluohjelmiin. Liminganlahti johon Lumijoki laskee, kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan (IBA- ja FINBA-alue sekä kansainvälisesti ja kan- sallisesti tärkeä lintualue - luonnonsuojelualue). Myös Lumijoen pohjois- puolen peltoalue on IBA-aluetta.
Kalastusolot ja kalasto
Lumijoen kalastosta ei ole käytettävissä tietoja. Kalasto koostunee täysin kevätkutuisista kalalajeista kuten ahven, hauki ja särki. Kalastus on pieni- muotoista virkistyskalastusta.
HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN
Vaikutus vesistöön ja sen käyttöön
Pohjapatojen rakentamisella ei ole vaikutuksia virtaamiin, koska varastoti- lan muutos on merkityksetön Lumijoen virtaamaan nähden. Kesäaikainen vedenlaatu Lumijoessa paranee, koska vesitilavuuden kasvaessa haitallis- ten aineiden pitoisuudet pienenevät.
Alimpien vesipintojen noston ansiosta kesäajan vedenkorkeudet pysyvät pitempään korkeammalla, jolloin virkistyskäyttöedellytykset ovat paremmat.
Lumijoen taajaman jokivarren talojen kasteluvedenotto helpottuu, kun ve- denkorkeus nousee.
Rannoilla ei ole rakenteita, joihin pohjapatojen rakentaminen vaikuttaisi haitallisesti.
Hankkeella on myönteinen vaikutus kotitarve- ja virkistyskalastukseen ve- den määrän ja laadun parantuessa Lumijoessa.
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen
Rannan korkeuden ja vedenpinnan välinen korkeusero on niin suuri, ettei sanottavia vettymishaittoja tule. Myöskään tulvakorkeudet eivät nouse.
Kahdeksan tilan, joiden omistajien kanssa ei ole tehty sopimusta hankkeen toteuttamisesta, rantavyöhykkeet kartoitettiin helmikuussa 2006. Mittausten yhteydessä rantavyöhyke rajattiin joutomaaksi, metsämaaksi, pelloksi ja tonttimaaksi. Mittauksissa osoittautui, että pysyvästi veden alle jää vain erittäin kapea kaistale. Vettyvä aluekin on pääosin jyrkkää joen rantaluis- kaa. Vahinkoa ja vettymistä syntyy vedenkorkeuden noston seurauksena.
Pysyvästi veden alle jäävät alueet ja vettymisvahinkoalueet on mitattu kun- kin tilan kohdalta rekisterikartasta, johon on lisätty mittaustulokset.
Pysyvästi veden alle jäävistä alueista maksetaan vesilain mukainen 1,5- kertainen korvaus. Vahinkojen yhteenlaskettu määrä on 1 170,16 euroa.
Laskelmissa käytettiin kunkin tilan kohdalla Lumijoen kunnostussuunnitel- man joen pituusleikkauksessa esitettyjä nykyisiä ja tulevia keskivedenkor- keuksia. Vettyvän alueen vettymisvyöhyke metsämaa- ja joutomaarannoilla on 0,8 m ja pellolla ja erityiskäyttöön otetulla rannalla (rakennettu tontti) vettymisvyöhyke on 1,4 m.
Laskelmissa käytettiin seuraavia hintoja:
– pelto 5 000 euroa/ha – metsä 700 euroa/ha – joutomaa 100 euroa/ha – tonttimaa 8 euroa/m2
Laskelmissa vettymisvahinkokerroin on saatu maan suhteellisen arvon muutoksena, kun maan suhteelliseksi arvoksi nykyisessä ja tulevassa kes- kivedenkorkeudessa (MW) oletetaan nolla sekä nykyisen ja tulevan vetty- misvyöhykkeen ylärajalla 100 % (maan suhteellinen arvo kasvaa lineaari- sesti MW-tason nollasta vettymisvyöhykkeen ylärajan 100 %:iin).
Pysyvästi veden alle jäävää tonttimaata on 11,3 m2 ja vettyvää 187,9 m2. Lisäksi pohjapadon 2 alle jää 66,7 m2 maata. Pysyvästi veden alle jäävää joutomaata on 114,4 m2. Vettyvää joutomaata on 2 600,2 m2. Lisäksi vetty- vää peltoa on 56,5 m2 ja vettyvää metsämaata 28 m2.
Työnaikaiset vaikutukset
Pohjapadot tehdään pääosin kuivatyönä, joten rakentamisen vaikutukset vedenlaatuun ovat lyhytaikaiset ja melko pienet. Näkyvää, lyhytaikaista ve- den samentumista on odotettavissa seuraavissa työvaiheissa: veden oh- jaaminen kaivettuun ohituskanavaan, työpadon purkaminen ja soran huuh- tominen pohjapadon tiivisteeksi. Jos työ etenee suunnitelmien mukaan, veden samentuminen näissä työvaiheissa on vain muutamia tunteja patoa kohti. Koska kiintoaineen ja sameuden vaikutukset vesieliöstöön ovat pitoi- suuden lisäksi suhteessa altistuksen kestoon, voidaan olettaa, että ede- tessään suunnitelman mukaisesti hankkeella ei ole vaikutuksia Lumijoen vesieliöstöön.
Jos jotakin patoa ei voida tehdä kuivatyönä työpadon suojassa, ovat vaiku- tukset vedenlaatuun suuremmat ja pitkäaikaisemmat, mutta kuitenkin mel- ko vähäiset.
KORVAUSESITYS
Hakija on tehnyt sopimukset pohjapatojen ja veden alle jäävien alueiden omistajien kanssa lukuun ottamatta kahdeksaa kiinteistöä, joiden osalta on tehty tilakohtaiset vahinkoarviot.
Hakija on katsonut, ettei veden alle jäävistä alueista tule määrätä korvauk- sia. Vedenkorkeuden muutos tapahtuu jyrkkäluiskaisessa joen uomassa, jolla ei ole käytännössä käyttöarvoa. Lisäksi menetettävä pinta-ala on ko- konaisuudessaan pieni ja maanomistajat hyötyvät muutoksesta mm. vesi- maiseman parantumisena ja virkistyskäytön helpottumisena.
HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Esitys työnaikaiseksi tarkkailuohjelmaksi
Pohjapatojen rakentamisesta ja ruoppauksesta pidetään työmaapäiväkir- jaa, johon kirjataan päivittäin toteutetut työt: toimenpide, käytetyt koneet, työskentelyaika. Työmaapäiväkirjasta tulee selvitä, onko työ ollut kuiva- vai märkätyötä.
Päiväkirjaan kirjataan silmämääräiset havainnot aiheutuneen samennuk- sen määrästä, laajuudesta ja kestosta.
Vedenlaatua tarkkaillaan vesinäytteiden avulla vain siinä tapauksessa, että yhtäjaksoinen märkätyö kestää enemmän kuin yhden työpäivän. Tällöin otetaan vesinäytteet työmaa-alueen yläpuolelta Pappilantien sillalta noin 500 m kyseisen työkohteen alapuolelta sekä joen alimmalta sillalta, joka on noin kilometrin päässä jokisuistosta. Jos yhtäjaksoinen märkätyö jatkuu yli viikon, otetaan näytteet viikoittain.
Näytteistä määritetään sähkönjohtavuus, pH, sameus, väri sekä kiintoaine ja kokonaisfosforipitoisuus.
Pohjapatojen rakenteen taltioimiseksi ja joen rakenteellisen tilan muuttumi- sen havainnollistamiseksi otetaan kustakin pohjapatoalueesta valokuva
samasta paikasta ennen työn aloittamista ja sen jälkeen, kun koko hanke on saatu valmiiksi. Valokuvat otetaan alivirtaamatilanteessa alavirrasta ylävirtaan päin.
Vedenlaadun tarkkailun tulokset raportoidaan viimeistään kuusi kuukautta hankkeen valmistumisen jälkeen. Raporttiin liitetään tarkkailun yhteydessä otetut valokuvat. Raportti toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kuksen ympäristönsuojeluosastolle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuk- sen kalatalousyksikölle, Lumijoen kunnan ympäristöviranomaiselle sekä Lumijoen-Lapinniemen osakaskunnalle.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydennykset
Hakija on 9.3.2007 täydentänyt hakemusta sopimus- ja asianosaistiedoilla ja 23.4.2007 töidenaloittamislupahakemuksella.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Lumijoen kunnassa 15.5.–14.6.2007 sekä erityistiedoksiantona viranomai- sille ja asianosaisille. Lisäksi Lumijoen kunnan kaavoitusviranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto.
Muistutukset ja vaatimukset
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskuksen mukaan lupa on myönnettävissä hakemus- suunnitelman mukaisena ja vesistötarkkailu voidaan suorittaa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.
Töidenaloittamislupa voitaneen myöntää vesilain 2 luvun 26 §:n nojalla, koska hanke ei merkittävästi vaikuta vesioloihin ja olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksella ei ole ollut huomauttamista ha- kemuksesta. Lupa voidaan myöntää, eikä hankkeesta aiheudu kalastolle tai kalastukselle sellaista haittaa, että kalataloudellisen tarkkailun tai kom- pensaation määrääminen olisi tarpeen.
3. Oulun seudun ympäristölautakunta
Ympäristölautakunta on katsonut Lumijoen pohjapatohankeen tarpeelli- seksi ja yleisen edun mukaiseksi, jolla parannetaan Lumijoen tilaa ja mai- semaa. Lautakunta on pitänyt tärkeänä pohjapatojen luonnonmukaisuutta ja huolellista maisemointia sekä sitä, että pohjapadot eivät estä kalojen kulkua keskivirtaamatilanteessa ja sitä suuremmalla virtaamalla. Mahdolli- set vesinäytteiden analyysitulokset on toimitettava ympäristövirastolle heti
niiden valmistuttua. Mahdollisesta poikkeuksellisen laajasta alapuolisen jo- kiveden samentumisesta tai ympäristön kannalta haitallisesta häiriötilan- teesta tulisi ilmoittaa viivytyksettä ympäristövirastolle. Ympäristövirastolle tulee ilmoittaa töiden aloittamisesta ja töiden päättymisestä.
Hakijan kuuleminen
Hakija on ympäristölupavirastoon 6.7.2007 toimittamassaan kirjeessä il- moittanut, että koska jätetyt lausunnot ovat kaikki hanketta puolustavia, ei selitystarvetta ole.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
PÄÄASIARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Lumijoen kunnalle luvan pohjapatojen ra- kentamiseen Lumijokeen Lumijoen kunnassa. Hankkeesta aiheutuvista vettymisvahingoista määrätään korvaukset. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus.
Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.
KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Lumijoen kunnalle pysyvän käyttöoikeuden seuraavien Lumijoen kunnan Lumijoen kylässä sijaitsevien tilojen ranta- alueisiin siltä osin kuin ne pohjapatojen rakentamisen johdosta jäävät pato- rakenteiden tai veden alle sekä Lumijoen-Lapinniemen osakaskunnan omistamaan, pohjapatoja varten tarvittavaan vesialueeseen:
Tilan nimi RN:o
Yläkarjala 51:20 Juusola 41:16
Rinne 4:30
Mäkelä 35:53 Ahtela 37:30
Ainola 1:44
Sillankorva 36:19 Haaparanta 14:5
Timola 4:40
Tuhkala 53:20 Pikkuhaka 14:31
Sippa 31:9
Paulus 4:37
Rahtujoki 13:16 Siltala 52:4
Pernu 28:16 Pieti 32:63 Isokamula 53:32 Yli-Lauri 12:38
Kuljunpelto 19:14 Jokitupa 14:32 Pelkonen 11:24 Kotikumpu 31:5
Siltala 21:16 Ranta 11:18
Remes 29:4
Jaanus 66:21 Siltala2 52:11 Kamula 44:17 Pikkukamula 44:11 Koukkula 45:11 Hevosaho 29:8
Lisä-Pieti 3:47
Alanko 97:1
Rahtu 13:24 Pekkalanvainio 5:15
Vesa 46:8
Katajikko 66:13 Santala 66:3
Ala-Pelto 66:4
Yli-Paulus 4:32
Vuotila 5:14
Leimo 6:11
Pottala 18:16 Vanha Pottala 18:18
Riikola 33:16 Risto 38:23 Isohaka 38:32
Käyttöoikeuksista on maksettava tämän päätöksen liitteessä 2 määrätyt korvaukset. Tilat, joiden ranta-alueisiin käyttöoikeus kohdistuu, on esitetty hakemuksen liitteenä olevien tilakohtaisten sopimusten kartoissa ja hake- mussuunnitelman vahinkoarviokartoissa.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Rakentamista koskevat lupamääräykset
Rakenteet
1. Pohjapadot on rakennettava hakemussuunnitelman liitteen 2 "Lumijoen suunnitelmakartta." MK 1:5 000 osoittamiin paikkoihin ja seuraavien piirus- tusten osoittamalla tavalla:
Liite 5 "Pohjapato 1. Yleispiirustus." MK 1:500, 1:100 Liite 6 "Pohjapato 2. Yleispiirustus." MK 1:500, 1:100 Liite 7 "Pohjapato 3. Yleispiirustus." MK 1:500, 1:100 Liite 8 "Pohjapato 4. Yleispiirustus." MK 1:500, 1:100 Liite 9 "Pohjapato 5. Yleispiirustus." MK 1:500, 1:100
Pohjapatoihin on tehtävä suunnitelman mukaiset kalankulun mahdollista- vat alivirtaama-aukot. Rakentamisessa on noudatettava muutoinkin raken- tamissuunnitelmaa. Vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta yleisiin tai yksityisiin etuihin voidaan tehdä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Korkeudet on sidottava N60-korkeusjärjestelmään.
Raivaus
2. Ennen vedenkorkeuden nostoa on veden alle jäävältä alueelta raivatta- va puut ja pensaat ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Rakentamisaika
3. Rakennustyöt on olennaisilta osin saatettava loppuun neljän vuoden ku- luessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja käyttöoikeudet on muutoin katsottava rauenneeksi.
Työnaikaisten haittojen minimointi
4. Rakennustyö on suoritettava niin, ettei siitä aiheudu sellaista vahingollis- ta seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enem- pää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat vä- littömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle.
Viimeistelytyöt
5. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja ylimääräinen kaivumaa sekä huolehdittava rakennustyön muidenkin jäl- kien poistamisesta ja maisemoinnista.
Kunnossapito
6. Luvan saajan on pidettävä pohjapadot lupapäätöksen edellyttämässä kunnossa.
Aloittamis- ja valmistumisilmoitus
7. Luvan saajan on ennakolta ilmoitettava työn aloittamisesta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Lumijoen kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle ja Lumijoen-Lapinniemen osakaskunnalle.
Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa työn päättymisestä lukien.
Tarkkailu- ja kirjaamismääräykset
Työmaapäiväkirja ja pohjapatojen rakenteen dokumentointi
8. Rakentamistöistä on pidettävä työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan päivit- täin toteutetut työt: toimenpide, käytetyt koneet ja työskentelyaika. Työ- maapäiväkirjasta tulee selvitä, onko työ ollut kuiva- vai märkätyötä.
Päiväkirjaan on kirjattava silmämääräiset havainnot aiheutuneen samen- nuksen määrästä, laajuudesta ja kestosta.
Pohjapatojen rakenteen taltioimiseksi ja joen rakenteellisen tilan muuttumi- sen havainnollistamiseksi on kustakin pohjapatoalueesta otettava valokuva samasta paikasta ennen työn aloittamista ja sen jälkeen, kun koko hanke on saatu valmiiksi. Valokuvat on otettava alivirtaamatilanteessa alavirrasta ylävirtaan päin.
Yhteenveto tarkkailun tuloksista on toimitettava viimeistään kuusi kuukaut- ta hankkeen valmistumisen jälkeen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- sen ympäristönsuojeluosastolle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle, Lumijoen kunnan ympäristöviranomaiselle sekä Lumi- joen-Lapinniemen osakaskunnalle. Raporttiin on liitettävä tarkkailun yhtey- dessä otetut valokuvat.
Pilaantumistarkkailu
9. Veden laatua on tarkkailtava vesinäytteiden avulla siinä tapauksessa, että yhtäjaksoinen märkätyö kestää enemmän kuin yhden työpäivän. Täl- löin on vesinäytteet otettava työmaa-alueen yläpuolelta Pappilantien sillalta noin 500 m kyseisen työkohteen alapuolelta sekä joen alimmalta sillalta, joka on noin kilometrin päässä jokisuistosta. Jos yhtäjaksoinen märkätyö jatkuu yli viikon, on näytteet otettava viikoittain.
Näytteistä on määritettävä sähkönjohtavuus, pH, sameus, väri sekä kiinto- aine- ja kokonaisfosforipitoisuus.
Tulokset on raportoitava viivytyksettä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kukselle ja Lumijoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Korvaukset
10. Luvan saajan on maksettava liitteestä 2 ilmenevät kertakaikkiset kor- vaukset myönnetyistä käyttöoikeuksista ja vettymisvahingoista.
Ohjaus
Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta, rakennelman käyt- tämisestä tai juoksutuksen tilapäisestä alentamisesta aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saa- ja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tämän pää- töksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella.
TÖIDENALOITTAMISLUPA
Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen töiden aloittamiseksi ennen tä- män lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
RATKAISUN PERUSTELUT
Pääasiaratkaisun perustelut
Pohjapatojen rakentaminen on tarpeen Lumijoen kunnostamiseksi. Ranta- ja vesialueen virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat ja rantakiinteistöjen arvo nousee.
Padon rakentamisesta saattaa aiheutua paikallista veden samentumista, mutta haitta on kuitenkin vähäinen ja lyhytaikainen.
Ympäristölupavirasto katsoo, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon ja haittaan sekä muuhun edunmenetykseen verrattu- na huomattava. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät.
Käyttöoikeuden myöntämisen perustelut
Pohjapatojen rakentamisella on paikkakunnan asumisoloja parantava vai- kutus. Hanketta on siten pidettävä yleisen tarpeen vaatimana. Näin ollen käyttöoikeus pohjapatojen ja veden alle jääviin alueisiin voidaan myöntää vesilain 2 luvun 8 §:n nojalla.
Koska käyttöoikeus kohdistuu vain vähäiseen osaan asianomaisia kiinteis- töjä eikä sanottavasti rajoita kiinteistöjen käyttöä, ei käyttöoikeuden myön- tämisestä tehdä ilmoitusta kiinteistörekisterin pitäjälle.
Lupamääräysten perustelut
Luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaami- sesta.
Korvausten perustelut
Käyttöoikeudet, jotka laskennallisesti ovat yli yhden euron, on määrätty korvattaviksi ja samoin vettymisvahingot, jotka tilakohtaisesti ovat suurem- pia kuin 2 euroa, on määrätty korvattaviksi. Korvausta on siten määrätty kolmen tilan osalta. Näitä korvauksia pienempiä vahinkoja ja haittoja ei ole määrätty korvattaviksi, koska rantatiloille aiheutuu hankkeesta myös hyö- tyä, jonka suuruus on arvioitavissa huomattavasti suuremmaksi kuin niihin kohdistuva vahinko.
Korvauksia määrättäessä on metsämaan arvoksi katsottu 700 euroa/ha, pellon arvoksi 5 000 euroa/ha, tonttimaan arvoksi 8 euroa/m2 ja joutomaan arvoksi 100 euroa/ha. Pellon ja tonttimaan kohdalla on vettymisvyöhyk- keen korkeudeksi arvioitu 1,2 m ja metsämaan ja joutomaan kohdalla 0,8 m.
Veden ja patojen alle jäänyt maa-alue on määrätty korvattavaksi puolitois- takertaisena ja vettynyt alue keskivedenkorkeuden muutoksen mukaisen vettymisprosentin muutoksen mukaan.
Töidenaloittamisluvan hylkäämisen perustelut
Hankkeessa ei ole kysymys pitkäaikaiseen rakentamissuunnitelmaan sisäl- tyvästä työstä eikä töiden aloittamisen lykkääntymisestä voida katsoa ai- heutuvan hakijalle huomattavaa vahinkoa. Kysymyksessä ei ole myöskään hanke, johon lupa on myönnetty vesilain 2 luvun 6 §:n 1 tai 3 momentin no- jalla.
LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA
3. Oulun seudun ympäristölautakunnan vaatimukset on otettu lupamää- räyksistä ilmenevästi huomioon.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus
Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Vesilaki 2 luku 3 §, 4 §, 6 § 2 momentti, 8 §, 11 §, 12 §, 14 a § 1 momentti, 15 § ja 31 § 1 momentti, 11 luku 3 § 1 momentti 1) ja 2) kohta, 6 § 1 mo- mentti, 14 § ja 14a § 2 momentti sekä 21 luku 8 § 2 momentti
Vesiasetus 85 § 1 momentti Korkolaki 4 § 1 momentti
KÄSITTELYMAKSU
Ratkaisu
Lupa-asian käsittelymaksu on 1 210 euroa.
Perustelut
Alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan käsitte- lymaksu pohjapadosta, joilla padotetaan vesialuetta enintään 0,1 km2, on 1 210 euroa. Pohjapatojen yhteenlaskettu vaikutusalue on alle 0,1 km2. Käsittelymaksu on näin ollen 1 210 euroa.
Oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1388/2006)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Jukka Sihvomaa
Simo Perkkiö Paavo Liimatta
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö (esittelijä) ja Paavo Liimatta.
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.
SP/es
Liitteet
Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Korvaukset
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 11.10.2007, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asi- aa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystie- dot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväk-
si
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskir- jelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviras- ton kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähet- tää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: asiak.palv. 020 690 182, telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi
aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeu- denkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviran- omaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
