lan Vesi Oy:lle luvan Ruukin, Revonlahden ja Paavolan taajamien jätevesien johtami-

•

•

Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2007 Dnro PPO-2006-Y-423-111

ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Ruukin jäteve- denpuhdistamon toimintaa ja puhdistettujen jätevesien johtamista Siikajokeen Siikajoen kun- nassa.

LUVAN HAKIJA

Paavolan Vesi Oy Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Jätevedenpuhdistamo sijaitsee kiinteistöllä Puhdistamo, RN:o 708-404-4-523, jonka omistaa Paavolan Vesi Oy.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäris- tönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 §:n 1 momentin kohdan 13 a) perusteella. Pohjois-Suomen vesioikeus on lupapäätöksessään 9.6.1995 velvoittanut luvan haltijan hakemaan lupaehtojen tarkistamista vuoden 2006 loppuun mennessä.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 §:n 1 momentin kohdan 12 e) perusteella lupahake- mus käsitellään ympäristökeskuksessa.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 19.12.2006.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Pohjois-Suomen vesioikeus on 9.6.1995 päätöksellään nro 39/95/2 myöntänyt Paavo-

lan Vesi Oy:lle luvan Ruukin, Revonlahden ja Paavolan taajamien jätevesien johtami-

seen Ruukin jätevedenpuhdistamolta Siikajokeen. Vesiylioikeus on muutoshakemuk-

seen 30.1.1996 antamallaan päätöksellä nro 12/1996 säilyttänyt vesioikeuden päätök-

sen muuttamatta. Lupaehtojen mukaan vesistöön johdettavan jäteveden BOD

on

enintään 20 mg O

/l, kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l ja puhdistusteho

molempien näiden kuormitteiden osalta vähintään 90 %.

Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ruukin asemakaava-alueella. Puhdistamon alue on kaavassa merkitty ET-alueeksi.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ruukin taajaman pohjoislaidalla osoitteessa Likalammikontie 5. Puhdistamo rakennuksineen sijoittuu Siikajoen rannalle. Jätevedet puretaan varastoaltaa- na toimivasta lammikosta keväisin ja syksyisin ylivirtaamien aikaan Siikajokeen purku- viemärissä. Jätevesien purkupaikka on Siikajoessa noin 100 m puhdistamon alapuolella.

Alueen pintavedet virtaavat yleisesti Siikajokeen päin. Kompostointikentän valumavedet oh- jataan joesta poispäin ja kerätään ojituksilla puhdistettujen jätevesien varastoaltaana toimi- vaan lammikkoon.

Lähimmät taajama-asutukset sijaitsevat puhdistamosta etelään ja länteen noin 250 m:n etäi- syydellä.

Korkeustaso puhdistamoalueella on noin N60+ 45.00. Maaperä on 1,5 – 3 m:n syvyyteen kuivakuorikerrosta ja sen alapuolella on 4 - 5 m pehmeää silttiä. Syvemmällä maaperä muut- tuu sitkeäksi siltiksi ja edelleen moreeniksi. Pohjavesipinta on noin 2 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Siikajoen (vesistöalue nro 57) pääuomaan noin 28 km ennen Siikajoen laskua mereen. Siikajoen valuma-alueen pinta-ala on 4 318 km², jos- ta järvien osuus on noin 2,2 %. Jätevesien purkupaikka sijaitsee valuma-alueen alaosassa.

Siikajoki alkaa Pyhännältä ja pääuoman pituus on noin 160 km. Siikajoen alaosalla sijaitsee kaksi voimalaitosta, Ruukki ja Pöyry, ja Uljuan altaan yhteydessä on yksi voimalaitos. Ve- sistöön on rakennettu kaksi tekoallasta, joista Uljua (28 km²) sijaitsee pääuomassa ja Korttei- nen (7 km²) sivu-uomassa Lamujoessa. Tekoaltaiden pinta-ala on 37 % koko vesistöalueen järvipinta-alasta. Uljuan tekoaltaan säännöstely vaikuttaa merkittävästi alapuolisen Siikajoen virtaamiin ja vedenlaatuun.

Siikajoen virtaamaa säännöstellään vesivoimantuotannon tarpeisiin. Säännöstely tapahtuu pääosin Uljuan tekoallasta käyttäen. Siikajoen virtaamatiedot vuosilta 1991 - 2000 Länkelän havaintopisteeltä (F = 4 283 km²) on esitetty seuraavassa taulukossa.

Parametri Virtaama, m³/s

Ylivirtaama HQ 465

Keskiylivirtaama MHQ 307

Keskivirtaama MQ 41,7

Keskialivirtaama MNQ 4,50

Alivirtaama NQ 1,80

Merkittävimmät ravinnekuormittajat Siikajoen vesistöalueella ovat maa- ja metsätalous sekä haja- ja taajama-asutus. Vesistöalueella tehdyn hajakuormitusselvityksen mukaan Siikajoen valuma-alueella ihmisen aiheuttaman hajakuormituksen osuus on 46 %, luonnonhuuhtoutu- man ja laskeuman osuus noin 51 % ja pistemäisen kuormituksen osuus 2,4 - 3,1 % ravinne- kuormituksesta.

Noin puolet Siikajoen valuma-alueen pinta-alasta on metsäisiä turvemaita ja avosoita, minkä vuoksi joen vesi on humuspitoista ja väriltään tummaa. Siikajoen vesi on myös rautapitoista, mikä osaltaan lisää veden ruskeaa väriä. Tulvakausina veden humuspitoisuus kasvaa ja vä- riarvot sekä sameus kohoavat valuma-alueelta tapahtuvan huuhtoutumisen myötä. Veden happitilanne on Siikajoella yleensä hyvä tai tyydyttävä. Kuitenkin kevättalvella veden hap- pipitoisuus laskee erityisesti Uljuan tekoaltaan alapuolella, mikä johtuu Uljuan altaasta pur- kautuvista vähähappisista vesistä.

Ympäristöhallinnon yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Siikajoen pääuomassa ja useimmissa sivu-uomissa vedenlaatu oli tarkastelujaksolla 2000 - 2003 välttävä. Lamujoen yläosalla vedenlaatu on hyvä, keskiosalla tyydyttävä ja alaosalla välttävä. Järvialtaista Iso Lamujärvessä vedenlaatu on hyvä, Uljuan tekoaltaassa välttävä ja Pyhännänjärvessä tyydyt- tävä.

Siikajokeen rakennetut voimalat vaikuttavat joen kalastoon. Joen alaosalla voimalaitokset si- jaitsevat Pöyrynkosken kohdalla noin 16 km jokisuulta sekä hieman ylävirtaan päin Ruukin kohdalla Ruukinkoskessa. Pöyryyn on rakennettu kalaporras vuonna 1989 ja uusi kalatie pohjoisrannalle vuonna 2000. Ruukin pojkapadolle tehtiin kalatie vuonna 1989.

Sähkökoekalastuksen vuoden 2005 tulosten perusteella Siikajoen pääuomassa Pöyryn ylä- puolisella koealalla säännöllisesti esiintyviä lajeja ovat kivisimppu, kivennuoliainen, ahven, särki, hauki ja salakka. Pöyryn alapuolella tavattiin lisäksi runsaasti mutua ja vähäisemmässä määrin harjusta, madetta ja kiiskeä. Taimenen ja lohen esiintyminen on Siikajoessa riippu- vainen istutuksista.

Nahkiaisen esiintymistä ja runsautta on selvitetty Pöyryn alapuolisella jokiosuudella vuoden 2005 velvoitetarkkailussa. Saadun niukan aineiston perusteella oletettiin, ettei nahkiaisen li- sääntyminen ollut onnistunut tutkimusta edeltävinä vuosina normaaliin tapaan.

Kalastuksen ohella Siikajoella harrastetaan jossain määrin melontaa. Siikajoessa ei sijaitse yleisiä uimarantoja Ruukin puhdistamon lähialueella, vaikkakin jokea käytetään uimiseen rantatiloilla. Joen vettä ei käytetä talousvetenä eikä karjan juomavetenä, mutta sitä käytetään jossain määrin saunavetenä rantasaunoissa.

Puhdistamo ei sijaitse vedenhankintamerkitystä omaavalla pohjavesialueella eikä puhdista- mon läheisyydessä sijaitse pinta- tai pohjavedenottamoita. Puhdistamon liikenne- ja piha- alueet ovat päällystettyjä.

Alueella ei ole merkittäviä melulähteitä. Lähimmät maantiet ovat suurimmat melulähteet.

Puhdistamon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse vilkasliikenteisiä teitä eikä saastuttavaa teollisuutta, joten ilmanlaadun voi olettaa alueella hyväksi. Lähin maantie on seututie 807, joka kulkee puhdistamon lounaispuolella noin 500 metrin etäisyydellä puhdistamosta.

Puhdistamon läheisyydessä harjoitetaan runsaasti maa- ja metsätaloutta, joka osaltaan kuor- mittaa Siikajoen vesistöä. Lähellä sijaitsevassa Ruukin Yrityspuistossa on pien- ja keskisuur- ta teollisuutta, jolla on omat ympäristövaikutuksensa. Yrityspuistossa toimiva pintakäsittely- laitos johtaa esikäsitellyt jätevedet Ruukin jätevedenpuhdistamolle.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Ruukin jätevedenpuhdistamolle johdetaan Ruukin, Paavolan ja Revonlahden taajamien jäte- vedet. Nykyisin puhdistamon viemäröintiin on liittynyt noin 2 100 asukasta. Yhdyskuntajä- tevesien lisäksi puhdistamolle johdetaan pinnoitusteollisuuden jätevesiä, joiden määrä on maksimissaan 200 m³/d. Viemäröinnin lisäksi puhdistamolle tuodaan sako- ja umpikaivoliet- teitä, jotka pumpataan vastaanottoasemasta suoraan lieteprosessiin.

Vuosina 1993 – 2005 Ruukin puhdistamon keksimääräiset vuorokausivirtaamat ovat pysy- neet puhdistamon alkuperäisen mitoitusarvon (949 m³/d) alapuolella vaihdellen välillä 463 – 779 m³/d.

Paavolan Vesi Oy:n Ruukin jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologiskemiallinen rinnak- kaissaostuslaitos, jossa fosforin saostukseen käytetään ferrosulfaattia. Laitos on rakennettu vuonna 1989.

Puhdistetut jätevedet varastoidaan lammikkoon, joka tyhjennetään purkuvesistöön (Siikajoki) ylivirtaamakausien aikana keväisin ja syksyisin. Puhdistamolta lammikkoon johdettavan jäte- veden tulee täyttää lupaehtopitoisuudet ja käsittelytehokkuudet.

Puhdistamolla syntyvät lietteet kuivataan koneellisesti ja kompostoidaan puhdistamoalueella olevalla maapohjaisella kompostointikentällä. Lietteenkuivauksessa käytetään apuaineena po- lymeeriliuosta, joka valmistetaan jauheesta (liuotus) puhdistamolla.

Puhdistamon kuormitustarkkailua tehdään käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelman mukaan vä- hintään 4 kertaa vuodessa. Näytteenottokuukaudet ovat helmi-maaliskuu, touko-kesäkuu, elo- syyskuu ja marras-joulukuu.

Nykyisillä tulokuormilla puhdistustulokset ovat pääosin täyttyneet. Fosforin puhdistustehok- kuudessa on ajoittain ollut häiriöitä. Läheisen pinnoittamon jätevedet ovat ajoittain huononta- neet biologisen puhdistusprosessin toimintaa.

Puhdistamon prosessit ja toiminnan laajuus

Ruukin puhdistamo koostuu vesiprosessista ja lieteprosessista. Tulevat jätevedet kootaan puh- distamoalueella sijaitsevaan tulopumppaamoon, josta ne pumpataan edelleen pintaohjauksen mukaan prosessiin. Jätevesi virtaa tämän jälkeen painovoimaisesti läpi koko puhdistusproses- sin. Karkein kiintoaines (rätit, paperi yms.) erotetaan jätevedestä viiranauhasiivilän avulla.

Nämä kerätään erilliselle jätelavalle ja loppusijoitetaan kaatopaikalle. Tämän jälkeen puhdis- tettava jätevesi virtaa hiekanerotusaltaan läpi, jossa vedestä poistetaan siinä vielä olevat hiek- kapartikkelit. Erotettu hiekka viedään myös kaatopaikalle.

Biologinen puhdistus (ravinteiden ja orgaanisen aineksen poisto) tapahtuu pääosin ilmastusal- taissa, joissa ylläpidetään aktiivilietekantaa. Suurin osa orgaanisesta aineksesta (BOD) kuluu aktiivilietteen energiantarpeeseen. Jäteveden sisältämä fosfori saostetaan kemiallisesti annos- telemalla biologiseen vaiheeseen menevään jäteveteen ferrosulfaattiliuosta. Typenpoisto pe- rustuu aktiivilietteeseen sitoutumiseen ja poistumiseen ylijäämälietteen mukana prosessista.

Ilmastuksesta jätevesi virtaa jälkiselkeytysyksiköihin, joissa aktiiviliete erotetaan (laskeutus) vedestä. Selkeytynyt puhdistettu vesi ohjataan määrämittauskaivon kautta lammikkoon, jossa se varastoidaan noin puoli vuotta ennen johtamista vesistöön ylivirtaamakausien aikana.

Lammikon biologisen toiminnan tuloksena tapahtuu veden puhdistumista ennen johtamista purkuvesistöön.

Biologisessa prosessissa muodostunut raakasekaliete pumpataan sakeutusyksikköön, jossa lietteen kiintoainepitoisuutta nostetaan. Erotettu vesi palautetaan vesiprosessiin.

Sakeutukseen johdetaan myös puhdistamolle kuljetetut sako- ja umpikaivolietteet nii- den vastaanottoasemasta. Sakeutettu liete kuivataan panoksittain suotonauhapuristi- mella noin 15 %:n kiintoainepitoisuuteen. Kuivattua lietettä muodostuu nykyisellä kuormitustasolla ja sakokaivolietemäärillä noin 1 m

/d (360 m

/a). Syntyvien liete- määrien ennustetaan kasvavan noin 50 % vuoteen 2015 mennessä.

Jos sakokaivolietteitä aletaan tulevaisuudessa kuljettaa Raahen jätevedenpuhdistamol-

le, vähentää se lietemäärien syntyä Ruukin puhdistamolla. Tällöin syntyvät lietemää-

rät ovat karkeasti arvioiden nykyistä tasoa. Kuivattu liete siirretään lavalle, joka tyh-

jennetään ajoittain avokompostointikentälle. Kompostikentällä lietteeseen sekoitetaan

turvetta suhteessa 50%/50%. Lisäksi lietteeseen lisätään hiekkaa ja kalkkia. Kompos-

tia käännetään muutaman kuukauden väliajoin. Muodostunut kompostimulta loppusi-

joitetaan kaatopaikalle tai mahdollisuuksien mukaan viherrakennustarkoituksiin noin

vuoden kuluttua lietteen tuonnista kompostiin.

Ruukin jätevedenpuhdistamo on alun perin mitoitettu seuraavassa taulukossa esitetyille kuormituksille.

Parametri Lyhenne Mitoitusarvo

Asukasvastineluku AVL 3200

Mitoitusvirtaama Qkesk 940 m³/d

Mitoitusvirtaama qmit 65 m³/h

Maksimivirtaama qmax 200 m³/h

Orgaaninen kuorma BHK7 240 kg/d

Kokonaistyppikuorma Kok.N 32 kg/d

Kokonaisfosforikuorma Kok.P 10,6 kg/d

Puhdistamolle vuosina 1996 - 2006 tulleen jäteveden keskimääräinen laatu ja kuormituksen määrä on esitetty seuraavassa taulukossa.

Vuosi BOD7 Fosfori Typpi Kiintoaine

mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d

1996 239 158 12 8,1 76 50 219 145

1997 187 146 10 7,7 64 50 195 152

1998 163 111 10 7,1 95 65 164 112

1999 260 162 14 8,5 95 59 266 166

2000 117 60 7 3,8 125 64 142 73

2001 147 73 9 4,4 58 29 163 81

2002 270 134 10 4,9 70 35 175 87

2003 125 68 11 6,1 81 44 166 90

2004 133 74 15 8,6 72 40 167 93

2005 156 84 8 4,3 50 27 160 86

2006 160 80 9 4,3 68 34 150 75

Jätevedenpuhdistamolta lähtevän veden laatu ja laitoksen puhdistustulos on vuosina 2001 - 2006 ollut seuraava:

Vuosi BOD7ATU Fosfori Typpi Kiintoaine

mg/l % mg/l % mg/l % mg/l %

2001 8,4 94 0,62 93 46 21 6,6 96

2002 7,4 97 0,82 92 46 35 3,8 98

2003 4,6 96 0,79 93 37 54 1,3 99

2004 7,0 95 2,9 81 34 52 7,6 96

2005 7,6 95 0,82 90 34 32 8,8 94

2006 5,7 96 1,1 88 37 46 6,2 96

Vuosina 2001 - 2006 puhdistustulos on pääosin ollut erittäin hyvä ja lupaehdot täyttävä.

Suunniteltu toiminta ja kuormitusennuste

Ruukin jätevedenpuhdistamon kapasiteettitarkastelu ja prosessimitoitus on tehty vuoden 2015 ennustetun kuormituksen perusteella, koska suunnitelmissa on vuoteen 2015 mennessä raken- taa siirtoviemäri, jolla Ruukin alueen jätevedet johdettaisiin käsiteltäviksi Raahen jäteveden- puhdistamolle. Tämä tarkoittaa Ruukin puhdistamon sulkemista vuoden 2015 tienoilla.

Ruukin jätevedenpuhdistamon viemäriverkkoon liittyneiden asukkaiden määrän oletetaan kasvavan nykyisestä 2 100:sta 2700 asukkaaseen. Teollisuuden kuormituksen oletetaan py- syvän nykyisellä tasollaan, jolloin kuormituksen lisäys syntyy viemäriverkostoon liittyvän asukasmäärän kasvusta (n. 600 as.). Edellä esitetyn perusteella saadaan kuormitusennusteek- si vuodelle 2015 seuraavassa taulukossa esitetty.

Vuosi Parametri

2006 2015

Qkesk, m³/d 550 720

qmit, m³/h - 45

qmax, m³/h 70 90

BHK7, kg/d 90 130

Kok.P, kg/d 5 7

Kok.N, kg/d 40 50

Kiintoaine, kg/d 100 130

Puhdistamon toimintoja ja kapasiteettia on tarkasteltu puhdistamon kaavaillun toimintakau- den ajalle laaditussa toiminnan tehostamissuunnitelmassa ja arvioitu tarvittavia investointeja.

Lähtökohtana on ollut varmistaa riittävä puhdistustulos lähinnä kemikaloinnin lisäämisellä ja prosessisäädöllä ilman suuria investointeja puhdistustekniikkaan. Rakenteiden osalta suunni- telmassa esitetään varautumista viiranauhasiivilän korvaamiseen porrasvälpällä ja hydrauli- sella välpepuristimella sekä yhden uuden ilmastuskompressorin hankintaan ja ilmastimien kalvojen uusintaan. Samalla varaudutaan ferrosulfaatin annostusmäärän kasvattamiseen fos- forikuorman kasvaessa, toisen saostuskemikaalin (PAX) käytön aloitukseen jälkiselkeytyk- sessä sekä polymeerin annostuksen aloittamiseen jälkiselkeytykseen menevään veteen.

Käytettävät kemikaalit ja energiankulutus

Jätevedenpuhdistamolla käytetään fosforin saostuskemikaalina ferrosulfaattiliuosta. Kemikaa- li tuodaan laitokselle jauhemuodossa ja liuotetaan veteen ennen syöttöä prosessiin. Ferrosul- faatin vastaanotto- ja liuotussäiliö on maanalainen säiliö ja se sijaitsee puhdistamon liete- ja välpelavojen alapuolella. Säiliö (60 m3) on teräsbetonia ja sen pohjalle on asennettu putkisto, jonka päällä on suodatushiekkakerros. Hiekkakerroksen alapuolelle imuputkistoon virtaava liuos on ferrosulfaatin suhteen kylläistä.

Nykyisellä kuormitustasolla ferrosulfaatin vuosikulutus on noin 21 tn/a. Ennustetun fosforin kuormituksen kasvun myötä saostuskemikaalin kulutus tulee kasvamaan noin 40 tn/a. Fosfo- rin käsittelytehokkuuden parantamiseksi jatkossa suositellaan lisäksi jälkiselkeytykseen toisen saostuskemikaalin annostelun aloitusta.

Lietteenkuivauksessa käytetään polymeeriliuosta kuivaustuloksen tehostamiseksi. Polymeeri- liuos valmistetaan lietteenkuivaustilassa sijaitsevassa valmistuslaitteistossa liuottamalla poly- meerijauhetta veteen. Laitteisto on valmistettu haponkestävästä teräksestä ja liuostilavuus on noin 1 000 dm3. Polymeeriä kuluu vuositasolla nykytilanteessa noin 330 kg/a. Puhdistamon tulokuormituksen kasvun myötä kulutus tulee kasvamaan ja se riippuu paljon sakokaivoliettei- den määrän lisääntymisestä. Jos sakokaivolietteet kuljetetaan tulevaisuudessa Raahen jäteve- denpuhdistamolle, vähentää se polymeerin kulutuksen kasvua Ruukin puhdistamolla. Poly- meerin kulutusta lisää myös annostelun aloitus jälkiselkeytettävään veteen.

Puhdistamon kokonaisenergiankulutus nykyisessä kuormitustasossa on noin 135 MWh/a, mikä vastaa noin 0,7 kWh puhdistettua jätevesi-m³:ä kohti.

Laitoksen prosessit ja laitteet ovat nykyaikaisia ja edustavat kokoluokassaan yleisesti käytös- sä olevaa tekniikkaa. Pohja-asenteisilla hienokuplailmastimilla varustettu biologinen aktiivi- lieteprosessi on energiatehokas ja BAT-periaatteen mukainen ratkaisu. Aktiivilieteprosessi soveltuu hyvin kuormituksen vaihteluihin Fosforin kemiallinen rinnakkaissaostusprosessi on Suomessa yleisimmin käytetty fosforinpoistomenetelmä, joka vähentää tehokkaasti ja luotet- tavasti jäteveden liukoisen fosforin määrää. Jätevesilietteen kompostointikenttää voidaan pi- tää BAT-periaatteen vastaisena, koska se on pinnoittamaton. Käsiteltävät lietemäärät ovat kuitenkin pieniä ja kentän valumavedet johdetaan käsiteltyjen jätevesien varastoaltaaseen.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jäteveden määrä, laatu ja päästöt vesiin

Puhdistamolle johdettavan ja sieltä eteenpäin lähtevän veden laatua on tarkasteltu edellä koh- dassa "LAITOKSEN TOIMINTA". Puhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen määrä vuosina 1996 – 2006 on esitetty seuraavassa taulukossa.

Vuosi BOD7

kg/d

Fosfori kg/d

Typpi kg/d

Kiintoaine kg/d

1996 18 0,39 36 25

1997 5,4 0,42 37 7,8

1998 5,9 0,42 44 6,2

1999 4,4 0,36 38 4,7

2000 2,9 0,23 25 3,8

2001 4,2 0,31 23 3,3

2002 3,7 0,41 23 1,9

2003 2,5 0,43 20 0,7

2004 3,9 1,61 19 4,2

2005 4,1 0,44 18 4,7

2006 2,8 0,53 18 3,1

Puhdistustulos on ollut viime vuosina pääosin erittäin hyvä ja lupaehdot täyttävä. Puhdistus- tehot pyritään pitämään lupaehtojen mukaisina myös jatkossa, kun tulokuormat kasvavat.

Tämä toteutetaan prosessien tehostamisella, mikä tarkoittaa lähinnä kemikaalien käytön li- säämistä. Vesistökuormat kasvavat tulevaisuudessa jonkin verran tulokuormituksen kasvaes- sa. Esitettyjen lupaehtojen mukainen kuormitus vuonna 2015 olisi enimmillään 13 kg BOD7/d ja 0,7 kg P/d.

Päästöt ilmaan ja maaperään

Jäteveden puhdistusprosessit on suljettu erillisen käsittelyrakennuksen sisälle, jolloin käsitte- lystä aiheutuvat hajuhaitat on saatu minimoitua. Sakokaivolietteen purku voi aiheuttaa ajoit- tain paikallisia hajuhaittoja ympäristöön. Myös sakokaivolietteen vastaanottoasema on katet- tu. Puhdistamon hajuhaitat ovat kokonaisuudessaan vähäisiä ja paikallisia.

Puhdistamon biologinen prosessi tuottaa ilmaan hiilidioksidia. Laitoksen toiminnasta ei ai- heudu pölypäästöjä.

Puhdistamon prosesseista ei aiheudu päästöjä maaperään. Päällystämättömän kompostointi- kentän pintavedet ja maaperään imeytyneet vedet virtaavat pääosin puhdistetun jäteveden va- rastoaltaana toimivaan lammikkoon

Melu, tärinä ja liikenne

Puhdistusprosesseista melua aiheuttavat lähinnä ilmastuskompressorit, jotka toimivat jatkuvas- ti sekä ajoittain käynnissä oleva lietteen kuivain. Koska prosessit sijaitsevat suljetun raken- nuksen sisällä, ei näistä aiheutuva melu rakennuksen ulkopuolella ole merkittävää. Ajoittain tapahtuvat lietteen siirto kompostikentälle ja kompostin kääntö kauhakuormaajalla aiheuttavat lisäksi melua. Lyhytkestoista liikenteen ääntä syntyy sakokaivolietteiden kuljetuksesta laitok- selle.

Puhdistamoprosessit eivät aiheuta ympäristöön tärinää. Ainoastaan puhdistamolle suuntautuva liikenne voi lyhytaikaisesti aiheuttaa tärinää.

Puhdistamolle kohdistuu arkipäivinä liikennettä sako- ja umpikaivolietteiden tuonnista, kemi- kaalikuljetuksista ja puhdistamon hoitohenkilökunnan liikkumisesta. Sakokaivolietekuormia ajetaan puhdistamolle 1-2 kertaa päivässä. Kemikaalikuljetusten määrä vuodessa on vähäistä.

Ferrosulfaattia tuodaan puhdistamolle 1-2 kertaa vuodessa. Muiden prosessikemikaalien rah- teja on myös 1-2 kertaa vuodessa.

Puhdistamolle kohdistuvan liikenteen osuus alueelle kohdistuvan liikenteen aiheuttamista päästöistä on vähäinen. Huomattavasti suurempi vaikutus alueen ilmanlaatuun on läheisillä maanteillä kulkevan liikenteen aiheuttamilla typen oksidi-, rikkidioksidi-, pienhiukkas-, typpi- dioksidi-, otsoni- ja häkäpäästöillä.

Puhdistamolla syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen

Kuivattua lietettä syntyy vuosittain nykyisessä kuormitustasossa ja puhdistamolle tuotavilla sakokaivolietemäärillä noin 360 m3/a. Lietteen kuiva-ainepitoisuus on suuruusluokkaa 15 %.

Kuivattu liete kuljetetaan läheiselle kompostointikentälle, jossa siihen lisätään tukiaineita (tur- ve, hiekka, kalkki). Lietteen viipymä kentällä on noin yksi vuosi, jonka jälkeen syntynyt kompostimulta käytetään joko viherrakennustarkoituksiin tai loppusijoitetaan kaatopaikalle.

Nykyinen kaatopaikkasijoitus ei enää vuoden 2007 jälkeen ole mahdollista (kaatopaikan sul- keminen). Tämän jälkeen lietteiden kuljettaminen Raahen puhdistamolle voi tulla kysymyk- seen ainakin sakokaivolietteiden osalta.

Tulevan veden siivilöinnistä ja hiekanerotuksesta syntyy kaatopaikkasijoitettavaa jätettä. Kar- keasti arvioiden siivilöityä jätettä syntyy vuosittain noin 20 m3 ja hiekanerotuksesta hiekkaa noin 6 m3.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön

Vuosien 1995-2005 vedenlaatutulosten perusteella Siikajoen veden laadussa ei ole näkynyt jä- tevesivaikutusta, tai kuormituksen vaikutus on ollut pieni. Lähin puhdistamon yläpuolinen suhteellisen jatkuvassa tarkkailussa ollut vesinäytepiste sijaitsee 86-tien sillalla noin 11 km puhdistamon yläpuolella, ja lähin alapuolinen jatkuvan tarkkailun vesinäytepiste sijaitsee noin yhdeksän kilometriä puhdistamon alapuolella 8-tien sillan kohdalla. Tulosten tarkastelua vai- keuttaa ajallisesti melko hajanainen vedenlaatuaineisto sekä suhteellisen pitkä matka näytepis- teiden välillä (20 km), jolloin myös muualta ympäristöstä tulevat vedet voivat vaikuttaa veden laatuun. Ruukin puhdistamon vesien johtamisen keskittäminen joen suuren virtaaman aikoihin pienentää jätevesien vaikutusta jokiveden laatuun. Vedenlaatutulosten tulkinnan kannalta ajoittainen johtaminen kasvattaa epävarmuutta, sillä tuloksia tulkittaessa olisi tiedettävä, mil- loin jätevesiä on johdettu.

Ruukin puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan ensimmäisessä vaiheessa varastoaltaaseen (avolammikko). Altaasta vedet johdetaan Siikajokeen joen ylivirtaamakausina. Juoksutusjak- son pituus on noin 10 vrk keväällä ja noin 10 vrk syksyllä. Nykytilanteessa (puhdistamolla käsitelty vesimäärä keskimäärin n. 500 m³/d) juoksutusjakson aikana altaasta jokeen johdetta- van jäteveden virtaama on laskennallisesti arvioituna noin 0,11 m³/s. Ennusteen mukaan vuonna 2015 puhdistamolla käsitelty vesimäärä on keskimäärin 720 m3/d, jolloin juoksutus- jakson aikana jokeen johdettava jätevesivirtaama on laskennallisesti arvioituna noin 0,15 m³/s.

Siikajoen keskivirtaama on 41,7 m³/s ja keskiylivirtaama 307 m³/s. Jätevesien johtamisjakso- jen aikaiseksi jokivirtaamaksi voidaan näiden lukujen perusteella arvioida 200 m3/s, koska jä- tevesien juoksutus ajoitetaan joen suuren virtaaman kausiin.

Jätevesien juoksuttamisesta Siikajoessa aiheutuvat laskennalliset pitoisuusnousut on esitetty seuraavassa taulukossa. Nousut ovat pieniä tai erittäin pieniä ja käytännössä merkityksettö- miä.

Jäteveden aiheuttama laskennallinen pitoisuuden nousu

Jokiveden pitoisuustaso

Nykytilanne Ennuste v. 2015

BHK7ATU, mg/l - < 0,1 < 0,1

Kokonaisfosfori, g/l 71 + 0,6 + 0,9

Kokonaistyppi, g/l 1000 + 21 + 30

Vaikutukset kalastoon ja muihin vesieliöihin

Siikajoen vesistötarkkailussa ja kalataloudellisessa tarkkailun tuloksissa ei ole erikseen osoitet- tavissa Ruukin puhdistamon vaikutusta pohjaeläimistöön, perifytoniin tai kalastoon. Ruukin puhdistamon vesistövaikutuksia vähentää jätevesien johtaminen jokeen vain suuren virtaaman aikoina, jolloin jätevedet laimenevat suureen vesimäärään ja pitoisuusnousut jokivedessä jää- vät merkityksettömiksi. Tällöin merkittäviä vaikutuksia kalastoon tai muihin vesieliöihin ei ole. Jätevesien jokeen johtamisen jaksot ovat vuositasolla varsin lyhyitä, eli 10 päivää keväällä ja 10 päivää syksyllä.

Vaikutukset muuhun ympäristöön

Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella eikä sillä ole vaikutuksia pohjavesiin. Kompostikenttä on päällystämätön, mutta maaperään imeytyneet pintavedet pyritään ohjaamaan puhdistetun jäteveden varastoaltaana toimivaan lammikkoon päin.

Puhdistusprosesseista syntyvät hajupäästöt ovat paikallisia ja ajoittaisia. Toiminnasta ei ai- heudu pölypäästöjä ympäristöön. Puhdistamolle suuntautuva liikenne lisää osaltaan ympäris- töön kohdistuvaa melua ja tärinää ajoittain.

Vaikutukset suojeltaviin luonnonarvoihin

Puhdistamon läheisyydessä tai joessa lähellä jätevesien purkupaikkaa ei ole suojelualueita.

Lähin suojelualue on Siikajokisuun yksityinen luonnonsuojelualue (YSA200209), 446 ha.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Ruukin jätevedenpuhdistamon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu esitetään toteutettavaksi asiakirjoihin liitetyn Siikajoen yhteistarkkailuohjelman v. 2004 - 2006 mukaisesti. Kalatalo- ustarkkailu sisältyy omana osanaan (osa II) yhteistarkkailuohjelmaan.

Käyttö- ja päästötarkkailu

Voimassa olevan jätevesien johtamisluvan mukaan vesinäytteitä tulee ottaa vähintään neljä kertaa vuodessa tulevasta ja lähtevästä vedestä. Näytteenottokuukaudet ovat helmi- maaliskuu, touko-kesäkuu, elo-syyskuu ja marras-joulukuu. Näytteet kerätään virtaamaohja- tusti kokoomanäytteinä. Lisäksi kerätään kertanäytteet ilmastusaltaista ja palautuslietelin- joista. Näytteiden määrityksissä käytetään standardimenetelmiä tai asianmukaisesti validoi- tuja menetelmiä.

Otetuista näytteistä tehdään Siikajoen yhteistarkkailuohjelmassa vuosille 2004 - 2006 (osa I:

Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma) vahvistetut määritykset.

Kuivatun lietteen laatu tutkitaan kerran kolmessa vuodessa. Jos lietettä hyödynnetään pelto- viljelyyn, tutkitaan liete kerran vuodessa tehden siitä ohjelman mukaiset määritykset.

Puhdistamon käyttötarkkailua suoritetaan päivittäin. Laitoksen hoidosta, virtaamista, kemi- kaalien annostusmääristä ja syntyvistä lietemääristä pidetään käyttöpäiväkirjaa.

Laitoksen käyttö- ja kuormitustarkkailun laajuus on kattava ja se esitetään säilytettävän en- nallaan vuosina 2006 - 2015.

Vaikutusten tarkkailu

Ruukin puhdistamon vesistövaikutuksia tarkkaillaan osana Siikajoen yhteistarkkailua. Voi- massa oleva vesistötarkkailuohjelma on vuonna 2004 laadittu Siikajoen yhteistarkkailuoh- jelma vuosille 2004 - 2006, jota on jatkettu sellaisenaan vuodelle 2007. Ohjelma uudistetaan vuoden 2008 alussa. Nykyisessä tarkkailuohjelmassa lähin Ruukin puhdistamon yläpuolinen vesinäytepiste on Siikajoki Saarikoski, joka sijaitsee noin 22 km jätevesien purkupaikasta ylävirtaan. Lähin puhdistamon alapuolinen näytepiste on Siikajoki 8-tien sillan kohdalla noin 9 km jätevesien purkupaikasta alavirtaan. Alapuolinen piste kuuluu ns. intensiiviseurantaan, jota toteutetaan viranomaisten toimesta. Näytteitä otetaan 18 kertaa vuodessa. Yläpuolinen Saarikosken tarkkailupiste kuuluu velvoitetarkkailuun ja näytteitä otetaan 12 kertaa vuodessa.

Ylä- ja alapuolisen näytepisteen välisen suuren etäisyyden vuoksi veden laadun muutoksista ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä puhdistamon vesistövaikutuksista.

Jokipisteiltä vedestä analysoidaan lämpötila, happipitoisuus ja -kyllästys, sähkönjohtokyky, pH, väri, KHTMn, kiintoaine, kokonais- ja fosfaattifosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, nit- raatti- ja nitriittitypen summa, rauta ja kesä-syyskuussa klorofylli-a. Yläpuoliselta Saarikos- ken pisteeltä määritetään lisäksi sameus ja fekaaliset koliformiset bakteerit.

Siikajoen koko yhteistarkkailuun kuuluu yhteensä 37 vesinäytepistettä. Osana vesistötarkkai- lua on pohjaeläintarkkailu. Koko vesistöalueella on viisi pohjaeläintutkimuskohdetta, joista kaksi on pääuomassa (Kirkkokoski ja Hyttikoski).

Osana biologista vesistötarkkailua Siikajoen vesistöalueella tehdään ns. habitaattitarkkailua, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa vesistön yleisestä tilasta ja sen muuttumisesta. Habitaatti- tarkkailussa tutkitaan valittujen kohteiden kasvillisuuden runsautta ja lajistoa, pohjalle kerty- vän aineksen laatua sekä rannan ja kasvien limoittumista. Koskihabitaattikohteita on yhteen- sä 34 ja suvantokohteita neljä. Suvantoalueiden habitaattitarkkailu on vuodesta 2004 alkaen korvannut aikaisemmin tehdyn perifytontarkkailun.

Puhdistamon vaikutuksia kalastoon ja kalatalouteen tarkkaillaan osana Siikajoen kalatalou- dellista yhteistarkkailua, joka omana ohjelmaosanaan sisältyy Siikajoen yhteistarkkailuoh- jelmaan vuosille 2004 - 2006. Ohjelmaa uudistetaan vuoden 2008 alussa.

Kalataloustarkkailuun vesistöalueella kuluu mm. kalastuskirjanpito ja -tiedustelut määrävä- lein, sähkö- ja verkkokoekalastukset, verkkohavaksen likaantumiskokeet, nahkiaistoukkatut- kimukset ja Lamujoen alueen ravustustiedustelu vuosittain.

Raportointi

Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään yhden kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvollisille, kunnan ympäristölautakunnalle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Raportissa tu- lee olla analyysitulosten lisäksi kuvaus puhdistamon toiminnasta näytteenottohetkellä, mahdol- listen käyttöhäiriöiden syyt ja toimenpideohjeet puhdistamon toiminnan tehostamiseksi.

Kuormitustarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan maaliskuun puoliväliin mennessä em. ta- hoille ja lisäksi vesistötarkkailua hoitavalle konsultille. Jakso- ja vuosiyhteenvetotiedot rapor- toidaan lisäksi sähköisesti ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti.

Vesistötarkkailun intensiivisen tarkkailun tulokset toimitetaan kalenterikuukausittain ja alueel- lisen seurannan tulokset heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näyt- teenotosta tarkkailuvelvollisille, tarkkailualueen ympäristönsuojelulautakunnille ja ympäristö- keskukselle. Välivuosina (joka toinen vuosi) tarkkailusta laaditaan suppea raportti velvoite- tarkkailujen raportointikäytännön mukaisesti huhtikuun puoliväliin mennessä. Laajan tarkkai- luvuoden jälkeen laaditaan perusteellinen yhteenvetoraportti toukokuun loppuun mennessä

.

RISKIT JA POIKKEUKSELLISET TILANTEET SEKÄ NIIHIN VARAUTUMINEN

Puhdistamolle vastaanotetaan pinnoitusteollisuuden jätevesiä, jotka sisältävät erilaisia metalli- jäämiä ja muita kemiallisia yhdisteitä. Suuret jäännöspitoisuudet voivat häiritä biologisen pro- sessin toimintaa tai aiheuttaa betonin ja metallienkorroosiota. Teollisuuslaitosten kanssa on tehty erilliset liittymissopimukset, joissa määritetään sallitut vuorokautiset viemäriin johdetta- vat vesimäärät ja enimmäispitoisuudet eri alkuaineille tai yhdisteille. Teollisuusjätevesien laa- tua tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaan.

Suuret virtaamapiikit esimerkiksi sadekausien aikana voivat huonontaa puhdistustulosta. Puh- distamolla on erillinen tasausallas (V n. 330 m3), johon vettä voidaan ohjata tulopumppaa- mosta suurten virtaamien aikaan. Tulevaisuudessa tasausallasta on tarkoitus käyttää selkeyt- timenä varmistamaan puhdistamolta tulevan puhdistetun jäteveden kiintoaineen poisto. Tämän jälkeen tasausaltaaseen ohitetut vedet menevät selkeytettyinä lammikkoon.

Vesien varastoiminen lammikkoon pienentää mahdollisten toimintahäiriöiden – kuten tulvavir- taamat – aiheuttamia vaikutuksia vesistössä, koska mahdolliset päästöt laimenevat lammikossa ennen vesistöön ohjaamista. Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella, joten pohjaveden pilaan- tumisvaaraa ei ole.

Jäteveden pH voi laskea merkittävästi, jos fosforin saostamiseen käytettävää kemikaalia an- nostellaan prosessiin liikaa. Puhdistamolle vastaanotettavien teollisuusjätevesien pH voi olla poikkeustilanteessa huomattavan alhainen tai korkea ja aiheuttaa häiriöitä biologisen prosessin tai selkeytyksen (lietteen laskeutuvuus) toimintaan. Teollisuusjätevesien laatua tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaan.

Sähkökatkoksien aikana saostuskemikaalin syöttäminen keskeytyy ja biologisen prosessin happipitoisuutta ylläpitävät kompressorit pysähtyvät. Tulopumppaamolle virtaava jätevesi va- rastoituu pumppaamon imutilaan ja pidemmissä katkoksissa virtaa hätäylivuotona virtaama- mittauksen kautta suoraan vesistöön.

Ruukin jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei ole tehty erillistä riskienarviointia. Puhdistamol- la tehdään käyttötarkkailua päivittäin. Käyttötarkkailuun liittyy eri prosessinosien seuranta silmämääräisesti ja prosessinohjausjärjestelmän mittausten avulla, jolloin mahdolliset häiriöti- lanteet havaitaan ajoissa. Prosessinohjausjärjestelmä hälyttää siihen ohjelmoitujen hälytysra- jojen ylityksestä. Järjestelmään on kaukovalvontayhteys, jolloin päivystäjä pääsee tarkista- maan prosessin tilanteen etäkäytöllä minä vuorokauden ajankohtana hyvänsä. Prosessia voi- daan myös ohjata tarvittaessa etäkäytöllä. Virtaamia, kemikaalin annostusmääriä ja syntyviä lietemääriä seurataan ylläpitämällä puhdistamon käyttöpäiväkirjaa. Prosessinohjausjärjestelmä tallentaa trendiarvoja eri mittauksista. Puhdistamolle on nimetty vastaava puhdistamonhoitaja, joka on koulutettu tehtävään.

ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET

Toiminnan vaikutuksista ei esitetä määrättäväksi korvauksia. Päästöjen pienuuden ja haitto- jen vähäisyyden vuoksi myöskään erityistä kalatalousmaksua ei esitetä.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen

Lupaviranomaisen pyynnöstä hakija on 22.2.2007 täydentänyt ympäristölupahakemusta sel- vityksellä typenpoiston tarpeesta sekä tiedoilla toiminnan sijaintipaikan naapurikiinteistöistä omistaja- ja yhteystietoineen.

Hakemuksesta tiedottaminen

Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Sii- kajoen kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 14.5 – 12.6.2007. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Siikajoen kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa.

Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti ilmoitettu Siikajoki- laakso-sanomalehdessä 14.5.2007 sekä erikseen kirjeellä 9.5.2007 tiedotettu asianosaisille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Luvan hakijan ja lupaviranomaisen välinen neuvottelu lupa-asiassa pidettiin 22.8.2007 Ruu- kissa. Neuvottelun yhteydessä tehtiin myös laitostarkastus. Neuvottelua ja tarkastusta kos- keva muistio on liitetty lupakäsittelyasiakirjoihin.

Lausunnot

Ympäristökeskus on pyytänyt asiassa lausunnot Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä sekä Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnanhalli- tukselta. Kalatalousviranomainen ja Siikajoen kunnanhallitus antoivat hakemusasiassa lau- suntonsa.

Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus kalataloudellisen kompensaatiokynnyksen ylittyneen Siikajoen vesistössä ja puhdistamon ravinnekuormitusta vastaavaa haittaa aiheuttavalle turve- tuotannolle on määrätty kalatalousmaksut haitan vähentämiseksi. Lausunnon mukaan kuor- mitusosuuden pienuutta ei voi pitää perusteena kompensaatiovelvollisuudesta vapauttamisel- le. Työvoima- ja elinkeinokeskus vaatii määrättäväksi hakijalle 300 euron suuruinen kalata- lousmaksu kalataloudellisen haitan vähentämiseksi Siikajoessa. Lausunnossa vaaditaan li- säksi kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen säilyttämistä ja lupaehtojen tarkistamishakemuk- sen jättämistä vuoden 2016 loppuun mennessä.

Siikajoen kunnanhallitus esittää lausuntonaan, että laitoksen toimintaa voidaan jatkaa tavoi- tevuoteen 2015 saakka esitetyllä tavalla. Toiminnan sijoituspaikan maankäyttö on osoitettu kyseiseen tarkoitukseen. Kunnanhallitus katsoo, että puhdistamolle asetetut puhdistustehot ja purkuveden laatuvaatimukset ovat riittävät ja hyvin perustellut. Typen poistotekniikkaa ei laitoskokoon nähden pidetä perusteltuna vaatia. Jatkossa laitoksen aiheuttamiin haju- ja me- luhaittoihin tulee kiinnittää huomiota vaikkakin ne ovat ajoittaisia ja rajoittuvat laitoksen lä- hialueelle. Haja-asutuksen sakokaivolietteen vastaanotto- ja käsittelymahdollisuutta puhdis- tamossa pidetään tärkeänä.

Muistutukset ja mielipiteet

Revonlahden Jakokunnan osakaskunta on jättänyt 5.6.2007 päivätyn muistutuksen vaatien varalammikossa selkeytyneen jäteveden nopeaa pumppaamista keväisin ja syksyisin kylmiin tulvavesiin, koska hidas juoksutus saattaa jatkua vielä vesien lämmettyä ja aiheuttaa jokive- den pilaantumista ja kalojen makuhaittoja keväällä. Lisäksi osakaskunta tähdentää yritys-

puiston pintakäsittelylaitoksen huolellista tarkkailua laitoksen mahdollisiin häiriötilanteisiin liittyvien, puhdistamotoimintaa haittaavien ainepäästöjen vuoksi.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Ympäristökeskus on 15.6.2007 päivätyllä kirjeellään varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen. Vastine on saapunut 5.7.2007.

Vastineessa hakija toteaa, että lausuntojen osalta ei ole huomautettavaa.

Revonlahden Jakokunnan osakaskunnan muistutukseen hakija toteaa varastoaltaan juoksutus- jakson olleen viime vuosina noin 7 vuorokautta, mutta sitä voidaan tarvittaessa venttiilijärjes- telyin lyhentää noin 5 vuorokauteen ja myös aikaistaa altaan kevättyhjennystä, jolla varmiste- taan tyhjennyksen ajoittuminen vesistössä vallitsevaan kylmän veden kauteen. Juoksutusjak- son lyhentämisellä ei hakijan käsityksen mukaan ole vaikutusta Siikajoen veden laatuun ja si- ten varastoaltaan tyhjentämiseen pumppaamalla ei ole perusteita. Muistutuksessa esitetyn vaatimuksen tavoitteeseen päästään altaan tyhjennyksen oikealla ajoituksella, josta voidaan tarvittaessa neuvotella ympäristönsuojeluviranomaisten ja osakaskunnan kanssa.

Hakija myöntää pintakäsittelylaitoksen jätevedenpuhdistamon mahdollisen häiriön aiheutta- man riskin Ruukin puhdistamon toiminnalle. Luvanhakijan laitokselle tulevan jäteveden määrästä ja enimmäispitoisuuksista on sovittu liittymäsopimuksessa, jonka ehdot ovat muu- tettavissa, mikäli lainsäädännön muutokset tai viranomaispäätökset sitä edellyttävät.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Paavolan Vesi Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Ruukin jätevedenpuhdistamon toiminnalle ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen Siikajokeen nykyisessä purkupaikassa Siikajoen kunnassa.

Luvan saaja velvoitetaan maksamaan toiminnasta kalataloudelle aiheutuvan haitan poistami- seksi jäljempänä ilmenevä kalatalousmaksu. Muuta vesialueeseen tai sen käyttöön kohdistu- vaa korvattavaa vahinkoa tai edunmenetystä toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu.

Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä.

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Kainuun TE-keskuksen vaatimukset tarkkailusta, kalatalousmaksusta ja lupaehtojen tarkista- misesta on otettu huomioon ratkaisusta ja lupamääräyksistä 16 - 19 ilmenevästi. Revonlah- den jakokunnan osakaskunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 1 ja 5.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin

1 Ruukin jätevedenpuhdistamolle viemäröidyt jätevedet ja laitokselle toimitetut jätevedet ja sa- kokaivolietteet on käsiteltävä hakemusasiakirjoissa esitetyllä tavalla hakemusselostuksen liit- teen 5 mukaisesti sijaitsevassa biologis-kemiallisessa puhdistamossa. Käsitellyt jätevedet on ennen vesistöön johtamista johdettava varastoaltaana käytettävään lammikkoon.

Varastoallas on tyhjennettävä kevät- ja syysylivirtaamakauden aikana nykyisen purkuviemä- rin kautta Siikajokeen siten, että poikkeuksellisia valumaolosuhteita lukuun ottamatta purku-

jakson pituus on enintään seitsemän vuorokautta. Allas tulee pääsääntöisesti tyhjentää ke- väällä ennen 20.5. ja syksyllä 1.10. jälkeen. Luvan saajan on riittävässä määrin seurattava hydrologisia olosuhteita varastoaltaan tyhjentämisajankohdan tarkoituksenmukaista määrit- tämistä varten. Altaan tyhjentämisestä on ennalta hyvissä ajoin ilmoitettava Siikajoen kun- nan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

2 Jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava siten, että puhdistamolta varastoaltaaseen johdettavan jäteveden pitoisuudet eivät ylitä seuraavia raja-arvoja ja laitoksella saavutetaan seuraavat puhdistustehot:

- BOD7ATU enintään 20 mg O2/l ja puhdistusteho vähintään 90 % - kokonaisfosfori enintään 1,0 mg P/l ja puhdistusteho vähintään 90 %.

Laitoksen käytössä ja hoidossa on lisäksi pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen pois- toon jätevesistä.

Asetetut puhdistusvaatimukset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvoina mukaan lukien mah- dolliset ohijuoksutukset ja viemärilaitoksen poikkeustilanteet.

Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston asetuksella nro 888/2006 määritellyt vähimmäisvaatimukset ky- seisen asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.

3 Puhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mah- dollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesien käsittelemisen ja johtamisen ympäristöhai- tat ovat mahdollisimman vähäiset.

Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa terveydelle.

Puhdistamolla on oltava nimettynä vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot ja niissä tapahtu- vat muutokset on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

4 Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että kaikki viemärilaitoksen alueella muodostu- vat jätevedet johdetaan puhdistamolle. Sade-, kuivatus- ja vuotovesien pääsy jätevesiviemä- reihin on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi.

5 Luvan saajan on oltava selvillä viemärilaitokselle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden tavanomaisista yhdyskuntajätevesistä poikkeavien jätevesien sekä sakokaivolietteiden mää- rästä, laadusta ja esikäsittelystä. Tiedot näistä on tarvittaessa toimitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

Teollisuusjätevesien ja muiden tavanomaisesta poikkeavien jätevesien johtamisesta vesihuol- tolaitoksen viemäriin tulee olla liittymissopimus. Teollisuusjätevesisopimus on lähetettävä tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

Luvan saajan on huolehdittava siitä, että viemärilaitokseen johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä poikkeavien jätevesien sekä sakokaivolietteiden haitallisuutta viemärilaitoksen toiminnalle vähennetään riittävästi asianmukaisen esikäsittelyn ja muiden toimenpiteiden avulla ja että kyseisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen ja valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 vaatimukset.

6 Jätevedenpuhdistamon rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Niihin voidaan tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät heikennä puhdistamon toimintatehoa ja joilla ei ole haitallista vaikutusta yksityisen tai yleisen edun kannalta. Mahdolliset muutokset on teh- tävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Varastoaltaan liettymistä on säännöllisesti seurattava ja allas on puhdistettava lietteestä tarvit- taessa.

Päästöt ilmaan ja melu

7 Jäteveden ja lietteen käsittely on hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuvat hajupäästöt ovat mahdollisimman vähäiset.

8 Jäteveden ja lietteen käsittely sekä liikenne puhdistamoalueella on hoidettava välttäen tarpee- tonta melua.

Sakokaivolietteen vastaanotto sekä lietteen käsittely ja siirrot on keskeytettävä yöajaksi (klo 22.00 – 7.00).

Jätteiden käsittely, varastointi ja hyödyntäminen

9 Puhdistamotoiminnassa on pyrittävä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jäte- huolto ja jätteiden kuljetus on järjestettävä voimassa olevien jätteen käsittelymääräysten mu- kaisesti.

10 Puhdistusprosessin kiinteät jätteet, kuten välppäysjätteet ja hiekanerotusjätteet on kuljetettava alueelliselle jäteasemalle siten, ettei jätteistä aiheudu haju- tai hygieniahaittaa.

11 Jäteveden puhdistusprosessissa syntyvän puhdistamolietteen käsittelystä, aumakompostoin- nista ja jälkikypsytyksestä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. Luvan saajan on huolehditta- va siitä, ettei lietettä pääse vesistöön sekä siitä, että liete ei aiheuta vaaraa terveydelle.

Kompostointialue on varustettava ympärysojin. Lietteen varastoinnissa ja käsittelyssä synty- vät suoto- ja valumavedet on koottava salaojien ja ympärysojien avulla ja johdettava jäteve- denpuhdistusprosessiin käsiteltäviksi. Ympäristöstä tulevien vesien pääsy kompostointialu- eelle on estettävä asianmukaisin rakentein.

Kompostoinnin onnistumisesta on huolehdittava sekoittamalla liete ja seosaineet huolellises- ti, käyttämällä riittävästi seosaineita kosteuden ja hajun sitomiseksi ja pitämällä kompostiau- mat kuohkeina ja hapekkaina. Kompostia on käännettävä säännöllisesti liian tiivistymisen estämiseksi. Kompostiauman sisälämpötilan on oltava riittävän ajan niin korkea, että kom- postimassa kokonaisuudessaan hygienisoituu. Kompostoitumisprosessia on seurattava riittä- västi.

Valmis kompostimulta on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Komposti- tuotteen luovuttajan on laadittava sen käytöstä ohje, josta käy ilmi tuotteen käytön rajoitukset ja siihen mahdollisesti liittyvät suojaamis- ja suojautumistoimenpiteet.

12 Puhdistamoliete voidaan toimittaa jatkokäsittelyyn sellaiseen laitokseen, jonka ympäristön- suojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hy- väksytty. Liete on tuolloin kuljetettava tarkoitukseen soveltuvissa, katetuissa kuljetusväli- neissä siten, ettei kuormauksesta ja kuljetuksesta aiheudu ympäristöhaittaa.

13 Muut hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäviksi. Hyötykäyt- töön kelpaamattomat jätteet on toimitettava alueelliselle jäteasemalle tai ympäristönsuojelu- lain mukaisen luvan kyseisen jätteen vastaanottamiseen omaavaan laitokseen. Erilaiset jät- teet on pidettävä erillään toisistaan.

Kemikaalien varastointi

14 Jätevedenpuhdistamolla käytettävät kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti siten, ettei va- rastoinnista aiheudu päästöjä maaperään eikä muuta haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle ja ympäristölle.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

15 Jos jätevedenpuhdistamolta joutuu tai uhkaa joutua ympäristöön laadultaan tai määrältään ta- vanomaisesta poikkeavia, ympäristön tilaa vaarantavia tai sen käyttöä haittaavia päästöjä, lu- van saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen ja niistä aiheutuvien vahinko- jen estämiseksi ja rajoittamiseksi sekä häiriöiden ehkäisemiseksi vastaisuudessa. Tapahtu- masta on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja, mikäli häiriöstä saattaa olla vaaraa terveydelle, myös kunnan terveydensuojeluviranomaiselle.

Häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle on oltava toimintasuunnitelma. Kyseinen suunnitelma ja sen edellyttämä toimintavalmius on pidettävä ajan tasalla.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

16 Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön.

Luvan saajan on tarkkailtava jätevedenpuhdistamon käyttöä ja toimintaa, jätevesien määrää, laatua, käsittelyn tehoa ja jätevesilietteen laatua sekä jätevesien johtamisen vaikutuksia vesis- tön veden laatuun, kalastoon ja kalastukseen PSV - Maa ja Veden vuosille 2004 - 2006 laati- man Siikajoen yhteistarkkailuohjelman (osa I: Käyttö, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma, osa II: Kalataloustarkkailuohjelma) ja sen myöhemmin korvaavien, asianomaisten valvonta- viranomaisten päätöksillä hyväksyttyjen yhteistarkkailuohjelmien mukaisesti. Toimintaa koskeva vesistötarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja kalatalous- tarkkailu Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen määräämällä tavalla.

17 Tarkkailun tulokset ja vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksel- le, Kainuun TE-keskukselle ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle tarkkailuoh- jelmissa esitetyn mukaisesti.

18 Tarkkailua tai sitä koskevia ohjelmia voidaan tämän päätöksen lainvoiman estämättä tarvitta- essa tarkentaa ja muuttaa tai uusia edellä mainittujen alueellisten valvontaviranomaisten hy- väksymällä tavalla.

Kalatalousmaksu

19 Luvan saajan on vuodesta 2008 alkaen maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle 300 euron suuruinen kalatalousmaksu kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan vähentämiseksi Siikajoen vesialueella. Ennen tämän pää- töksen lainvoimaiseksi tuloa mahdollisesti erääntyvät maksut on maksettava 30 päivän kulu- essa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Maksun käytöstä on kuultava jätevesien vaiku- tusalueen osakaskuntia.

Toiminnan lopettaminen

20 Jos jätevedenpuhdistamon toiminta päättyy, on luvan saajan ilmoitettava toiminnan loppumi- sesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopetta- mista Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Jätevesien vesistövaikutusten tarkkailua on tuolloin jatkettava ympäristökeskuksen edellyttämä määräaika.

ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN

Mikäli tämän päätöksen tarkoittamasta toiminnasta aiheutuu sellainen vesistön pilaantumises- ta johtuva vahinko, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu, voi vahingonkärsijä vaatia sii-

tä korvausta luvan saajalta ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Ennakoimatto- man vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.

RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet

Harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Luvan myöntämisen edellytykset

Jätevedet käsitellään vuonna 1989 rakennetussa biologis-kemiallisessa puhdistamossa. Puh- distetut jätevedet johdetaan varastoaltaana toimivaan lammikkoon, josta ne tyhjennetään ke- vään ja syksyn ylivirtaamakausina Siikajokeen.

Puhdistamo sijaitsee Ruukin asemakaavassa ET-merkinnällä varustetulla alueella eikä luvan myöntämiselle ole kaavoituksellista estettä.

Laitoksen jätevesikuormitus kohdistuu sen alapuoliseen Siikajokeen. Puhdistamon vesistö- vaikutuksia vähentää jätevesien johtaminen jokeen vain suuren virtaaman aikoina, jolloin jä- tevedet laimenevat suureen vesimäärään ja pitoisuusnousut jokivedessä jäävät vähäisiksi.

Ottaen huomioon toiminnan laajuus, sijaintipaikka ja vesistön tila sekä asetetut lupamääräyk- set toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaan- tumista tai sen vaaraa eikä kiellettyä vesistön, maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Luvan mukainen toiminta ei myöskään aiheuta erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, ve- denhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista vai- kutusalueellaan eikä kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 - 47 §:iin ja määräyskohtaisissa perus- teluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Ympäristönsuojelulain mukaan luvassa on pilaan- tumisen ehkäisemiseksi annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöistä, niiden ehkäisemi- sestä ja rajoittamisesta, jätteistä ja jätehuollosta sekä jätteiden synnyn ja haitallisuuden vä- hentämisestä ja toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Luvassa on annetta- va lisäksi tarpeelliset määräykset toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta sekä toiminnan vai- kutusten tarkkailusta.

Lupamääräykset 1 - 8 on annettu vesien ja muun ympäristön pilaantumisen ja pilaantumis- vaaran sekä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitetun, naapureihin ja lähistöllä asuviin kohdistuvan kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi, ympäristökuormituksen vähen- tämiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi ja parantamiseksi.

Lupamääräyksen 1 tarkoituksena on estää toiminnasta aiheutuvat haitalliset vaikutukset Sii- kajoen veden laatuun ja vesistön tilaan alivirtaama-aikoina.

Lupamääräyksessä 2 asetetut päästömääräykset ovat aiemman, vesilain perusteella annetun luvan mukaiset. Tiukempien päästöraja-arvojen saavuttaminen tässä vaiheessa ei ole koh- tuullisin kustannuksin mahdollista. Ottaen huomioon myös luvan määräaikaisuus päästömää- räykset on tarkoituksenmukaista säilyttää ennallaan. Lupamääräys täyttää yhdyskuntajäte- vesien käsittelyä koskevan valtioneuvoston asetuksen nro 888/2006 vaatimukset.

Koko viemärilaitoksen käyttöä, hoitoa ja kunnossapitoa koskevien lupamääräysten 3 ja 6 sekä lupamääräyksen 4 tarkoituksena on varmistaa alueen jätevesien käsittely mahdollisim- man tehokkaasti ja haitattomasti luotettavasti toimivalla laitoksella.

Lupamääräyksellä 5 korostetaan toiminnanharjoittajan velvollisuutta osaltaan huolehtia ta- vanomaisista yhdyskuntajätevesistä poikkeavien jätevesien esikäsittelystä puhdistamon toi- minnan ja turvallisen käytön sekä puhdistustehon varmistamiseksi. Esikäsittely saattaa olla tarpeen myös haitallisten päästöjen ehkäisemiseksi ja puhdistamolietteen hyötykäyttömahdol- lisuuksien turvaamiseksi.

Lupamääräykset 7 ja 8 on annettu toiminnasta aiheutuvien haju- ja meluhaittojen rajoittami- seksi mahdollisimman pieniksi.

Lupamääräykset 9 - 13 on annettu jätelain ja sen perusteella annettujen säädösten noudatta- miseksi ja ympäristön viihtyisyyden säilyttämiseksi. Jätteet on lajiteltuina toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle ja vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet toimitetaan kaatopaikalle. Lupamääräyksen 11 tarkoituksena on varmistaa, että päästöt va- lumaveden mukana lietteenkäsittelyalueelta suoraan vesistöön voidaan estää.

Lupamääräys 14 on annettu maaperän puhtaana pysymisen varmistamiseksi sekä terveyden ja ympäristön suojelemiseksi.

Lupamääräyksen 15 tarkoituksena on varmistaa suunnitelmallinen varautuminen häiriötilan- teisiin ja niiden sekä mahdollisten haittojen nopea korjaaminen ja ehkäiseminen sekä asian edellyttämä riittävä tiedonkulku valvontaviranomaisille.

Ympäristönsuojelulain mukaan lupapäätöksessä on annettava määräykset toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ja näihin liittyvästä raportoin- nista. Tarkkailu on määrätty tehtäväksi vuosille 2004 - 2006 laaditun Siikajoen yhteistark- kailuohjelman mukaisena (lupamääräykset 16 ja 17). Ohjelma on muuttamatta hyväksytty toteutettavaksi myös vuonna 2007 ja tulee uusittavaksi vuodesta 2008 alkaen. Mikäli tark- kailu ei toteudu yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, tulee tarkkailusuunnitelmat ennen voi- massa olevien ohjelmien päättymistä hyväksyttää asianomaisilla valvontaviranomaisilla (lu- pamääräys 18).

Siikajoessa ilmenee ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalataloudellisia haittoja, joita ovat mm. seisovien pyydysten limoittuminen ja kalojen makuvirheet. Luvan tarkoitta- ma toiminta on osaltaan vahvistamassa niitä. Koska lupamääräyksen 1 mukainen jätevesien juoksutus toisaalta vähentää toiminnasta aiheutuvia haittoja, TE-keskuksen esityksen mukai- sena määrättyä kalatalousmaksua on pidettävä riittävänä kalataloushaittojen vähentämiseksi (lupamääräys 19).

Määräyksellä 20 varmistetaan, että toiminnan loppumiseen liittyvät, ympäristön pilaantumis- ta ennaltaehkäisevät toimenpiteet toteutetaan suunnitelmallisesti.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 31.12.2015 saakka. Mikäli toimintaa on tarkoitus jatkaa mainitun ajankohdan jälkeen, luvan saajan on hyvissä ajoin ja kuitenkin viimeistään 31.12.2014 tehtävä asiaa koskeva ympäristölupahakemus. Kyseiseen hakemukseen tulee liittää selvitykset ja suunnitelmat puhdistamon toiminnan tehostamisesta ja tarvittavista saneeraustoimista sekä asi- an käsittelyn edellyttämät muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 – 12 §:ssä mainitut selvitykset.

Muutoin luvan voimassaoloon ja muuttamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:n säännöksiä niissä mainituin edellytyksin.

Korvattavat päätökset

Lainvoiman saatuaan tämä päätös korvaa Pohjois-Suomen vesioikeuden 9.6.1995 an- taman päätöksen nro 146/94/2, joka koskee jätevesien johtamista Ruukin jäteveden- puhdistamolta Siikajokeen Ruukin kunnassa.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännök- siä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 – 8, 41 – 47, 52 – 56, 72 ja 90 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6, 16 – 19, 30 ja 36 § Jätelaki (1072/1993) 6, 12, 15, 19, 51 ja 52 §

Jäteasetus (1390/1993) 7 ja 8 §

Valtioneuvoston asetus (888/2006) yhdyskuntajätevesistä

Valtioneuvoston asetus (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu lupa-asian käsittelystä on 1 400 euroa.

Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 §:ään ja ympäristökeskuksen maksullisista suorit- teista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) 2 §:ään.

Sovelletut oikeusohjeet

Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/

2003)

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 §:ssä on säädetty.

Päätös

Hakija Jäljennös päätöksestä

Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus/valvoja Kainuun TE-keskus, kalatalousyksikkö Siikajoen kunnanhallitus

Suomen ympäristökeskus, kirjaamo Ilmoitus päätöksestä

Hakemuksesta tiedonannon saaneet

Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Siikajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla ja sa- nomalehti Siikajokilaaksossa.

Lisätietoja päätöksestä

Lisätietoja päätöksestä saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta vanhempi insinööri Aulis Kaasiselta, p. 020 490 6347.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallin- to-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kukselle. Valitusaika päättyy19.11.2007.

Valitusoikeus on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät;

- alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä

Vanhempi insinööri Aulis Kaasinen

LIITE Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutostaVaasan hallinto oikeudelta valituksel- la, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle jatoimi- tettava valitusajan kuluessaPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

Valitusaika

Valitusaika onkolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa las- kettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itse- näisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arki- päivän.

Valituksen toimittaminen

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon.

Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä telekopiona tai sähköpostitse. Toimitustavasta riippumatta valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä viimeistään valitusajan päättyessä klo 16.15.

Valituskirjelmän sisältö ja liitteet

Valituskirjelmässä on ilmoitettava:

1) päätös, johon haetaan muutosta

2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä:

1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;

2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suulli- sesti Vaasan hallinto oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto oikeus niin määrää.

Oikeudenkäyntimaksu

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993, muut. 974/2001, 1024/2002 ja 1280/2005) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot:

postiosoite: PL 124, 90101 OULU käyntiosoite: Isokatu 9, 90100 OULU aukioloaika: 8.00 16.15

puhelin: 020 490 111 telekopio: 020 490 6305

sähköposti: kirjaamo.ppo@ymparisto.fi