PÄÄTÖS
Nro 109/06/1 Dnro ISY-2004-Y-258 Annettu julkipanon jälkeen
7.11.2006
ASIA Äänekosken metsäteollisuusintegraatin jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Äänekoski.
HAKIJAT
Oy Metsä-Botnia Ab
PL 30
02020 METSÄ
M-real Oyj PL 20
02020 METSÄ
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Jätevedenpuhdistamolle tarvitaan ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 13 a) mukaan.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen puhdistamoa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentin, ympäristönsuojelulain 31 §:n 4 momentin (muut.
252/2005) ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 8 nojalla.
ASIAN VIREILLETULO
Asia on tullut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastoon 29.12.2004. Hakemusta on täy- dennetty 15.4.2005.
Ympäristölupavirastossa on samanaikaisesti vireillä erillisinä asioina Oy Metsä-Botnia Ab:n hakemus sellutehtaalle ja Oy Polargas Ab:n hakemus happilaitokselle, M-real Oyj:n hake- mus Äänekoski Paper -paperitehtaalle, M-real Oyj:n hakemus Äänekoski Board -kartonki- tehtaalle sekä CP Kelco Oy:n (ent. Noviant Oy) hakemus CMC-tehtaalle ja Oy Polargas Ab:n hakemus typpilaitokselle.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Itä-Suomen vesioikeuden päätös jätevesien johtamisesta, 56/99/1, 6.9.1999 ja siihen liittyvä Vaasan hallinto-oikeuden päätös 00/0014/3, 9.5.2000.
Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (jätelupa), DN:o
LAITOKSEN SIJAINTI
Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Äänekosken kaupungissa, Paadentaipaleen kaupunginosassa alueella, jossa on voimassa Äänekosken Itärannan teollisuusalueen osayleiskaava. Ääne- kosken kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 14.6.1982. Alue on kaavoitettu teolli- suusalueeksi (TT-2).
Kemi-mekaaninen puhdistamo (Puhdistamo 1) on M-real Oyj:n omistamalla tontilla, jonka kiinteistötunnus on 992-12-1213-4. Kemi-mekaanisen puhdistamon omistaa ja sen toimin- nasta vastaa M-real Oyj.
Aktiivilietelaitos on Oy Metsä-Botnia Ab:n omistamalla tontilla, jonka kiinteistötunnus on 992-403-25-1. Aktiivilietelaitoksen omistaa ja sen toiminnasta vastaa Oy Metsä-Botnia Ab.
Jätevedenpuhdistamo (aktiivilietelaitos) on Kuhnamon kaakkoisrannalla Teräväniemessä, Äänekosken kaupunkitaajaman reunalla, matkaa kaupungin keskustaan on noin 2,5 km.
Puhdistamo 1 (kemi-mekaaninen laitos) sijaitsee tehdasalueella M-real Oyj:n kartonkiteh- taan yhteydessä. Tehdasalueen koillispuolella on Äänemäki, jossa sijaitsee kaupungin ulkoi- lualue sekä muutama asuintalo. Aktiivilietelaitoksen vieressä on tehtaitten jätehuoltoalue.
Äänekosken kaupungin asukasluku on noin 14 000. Lähin asutus (yksittäisiä taloja) sijaitsee noin 1 km puhdistamosta länteen. Hiskinmäen koulu sijaitsee noin 2,5 km päässä. Koulu, vanhainkoti ja terveyskeskus Piilolanniemessä ovat noin 1,5 km etäisyydellä. Muut koulut ja päiväkodit sijaitsevat noin 2,5 km päässä kaupungin taajama-alueella. Kaupunkialueella on useita uimarantoja, joista lähin sijaitsee tehdasalueen yläpuolisessa vesistössä. Läheiseen Suolahden kaupunkitaajamaan on matkaa noin 6 km.
Integraatin tehdasalueella ja sen läheisyydessä toimivat yritykset yhteystietoineen:
Toiminto/laitos Laitoksen omistaja Sijainti/ kiinteistötunnus Sellutehdas Oy Metsä-Botnia Ab 992-12-1213-6
M-real Äänekoski Paper (paperiteh- das)
M-real Oyj 992-1-1012-4 M-real Äänekoski Board (kartonki-
tehdas), Puhdistamo 1
M-real Oyj 992-12-1213-4 CMC-tehdas (karboksimetyylisellu-
loosa)
Cp Kelco Oy 992-12-1213-3 PCC-tehdas (saostettu kalsiumkar-
bonaatti)
Specialty Minerals Nordic Oy 992-12-1213-6
Voimalaitos Äänevoima Oy 992-12-1213-5
Teollisuuskaatopaikka Oy Metsä-Botnia Ab 992-403-25-7
Happilaitos Oy Polargas Ab 992-12-1213-6
Typpilaitos Oy Polargas Ab 992-12-1213-3
Muut toiminnat:
Vesivoimalaitos M-real Oyj 992-12-1213-7, 992-12-1214-1
YMPÄRISTÖN TILA Luonnonsuojelualueet
Lähin Natura 2000-kohde on noin 7 km laitosalueesta kaakkoon sijaitseva Vatianjärven – Saraaveden Natura-alue (SCI-alue, F10900104). Itäpuolella noin 8 km päässä on Jurvon alue – Jouhtisen metsä-niminen Natura 2000-kohde (SCI-alue, FI 0900015).
Ilman laatu
Äänekosken ja Suolahden ilmanlaatua on tarkkailtu säännöllisesti vuodesta 1986 lähtien.
Alueen merkittävimmät päästölähteet ovat Botnian soodakattila, Äänevoiman energiakattila, Kumpuniemen Voiman energiakattila sekä Valtra Oy:n päästölähteet. Edellä mainittujen li- säksi yhteistarkkailuun osallistuvat Cp Kelco Oy, Ääneseudun Energia Oy, Valio Oy sekä Finnforest Oy.
Tarkkailun tulokset osoittavat, että Äänekosken-Suolahden alueella ilman laatu on yleisesti ottaen vähintään tyydyttävä ja tarkkaillut epäpuhtaudet ovat asettuneet suhteellisen matalal- le tasolle.
Pohjavesi ja maaperä
Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat noin 3 kilometriä laitosalueesta itään sijaitseva Kovalanniemen I-luokan pohjavesialue (tunnus 0999202) ja noin 3 km kaakkoon sijaitseva Valiorannan I-luokan pohjavesialue (tunnus 0999212).
Vesistötiedot
Äänekoskea ympäröivä vesialue koostuu kahdesta järvestä, tehtaiden yläpuolella Keiteleestä ja alapuolella Kuhnamosta. Puhdistetut jätevedet johdetaan Kuhnamoon, johon tulee vesiä lännestä Saarijärven reitiltä ja pohjoisesta Viitasaaren reitiltä. Kuhnamon keskivirtaama on noin 83 m3/s jakaantuen Saarijärven reitiltä tulevaan noin 30 kuutiometriin ja Viitasaaren reitiltä tulevaan noin 53 kuutiometriin sekunnissa. Viitasaaren reitti laskee jäteveden purku- alueelle Häränvirran kautta Keiteleestä. Äänekosken alapuolinen vesistö jatkuu kapeana järvireittinä Vatianjärven ja Saraaveden kautta Leppäveteen asti. Saraaveden kohdalla reitti
saa idästä Rautalammin reitiltä lisävesiä. Leppävedestä vesireitti jatkuu Haapakosken kautta Pohjois-Päijänteeseen.
Jätevesien vaikutukset ilmenevät selvimmin Äänekosken ja Haapakosken välisellä vesialu- eella, josta käytetään nimitystä Äänekoski – Vaajakoski-vesireitti. Päijänteessä jätevesien vaikutus on paljon lievempi. Selvitykset on alueellisesti painotettu Äänekoski – Vaajakoski- vesireitille, minkä lisäksi Pohjois-Päijänne kuuluu selvitysalueeseen.
Äänekoski-Vaajakoski-vesireitin pituus on 47 km ja sen merkittävimmät järvet ovat pinta- alaltaan seuraavat:
Kuhnamo 5,0 km2
Vatianjärvi 5,5 km2 Pohjois-Saraavesi 4,7 km2
Etelä-Saraavesi 3,1 km2
Pohjois-Leppävesi 36 km2
Saarijärven reitti, Viitasaaren reitti, Rautalammin reitti ja Leppäveden – Kynsiveden valu- ma-alue muodostavat Kymijoen vesistön yläosan.
Vesistön ja rantojen käyttö
Äänekoski – Vaajakoski-reitti on osa Saarijärven ja Jyväskylän välistä vesiretkeilyreittiä.
Alueella on myös muita virkistyskäyttömuotoja, kuten loma-asutusta, matkailua, veneilyä, uintia ja kalastusta. Vesireitin varrella on kaksi merkittävää koskikalastusaluetta, Kapeen- koski ja Kuusaankoski. Yleisiä uimarantoja alueella on mm. Saraaveden Kuhaniemessä ja Leppäveden Metsolahdessa. Molemmat ovat Laukaan kunnan uimarantoja, eivätkä sijaitse jätevesien välittömällä vaikutusalueella.
Vesistön tila
Eri reiteiltä tulevat vedet poikkeavat laadultaan toisistaan. Saarijärven reitin vesi on run- sashumuksista ja ravinteikasta. Viitasaaren reitin vesi on kirkasta ja vähäravinteista. Myös Rautalammin reitiltä tuleva vesi on vähähumuksista, mutta sisältää hiukan enemmän ravin- teita kuin Keiteleestä purkautuva vesi. Noin 90 % tarkastelualueen vesistä tulee mainituilta reiteiltä, joten ne muodostavat veden laadun perustan. Vesireitin laadullinen käyttökelpoi- suus on hyvä tai kohtalainen. Veden laadun yleisluokituksen (Vesi- ja ympäristöhallitus 1988) mukaan vesialue Saarijärven reitin alaosasta Saraaveden pohjoisosaan saakka on laa- dultaan tyydyttävä ja Pohjois-Leppävesi hyvä. Viitasaaren ja Rautalammin reitiltä tuleva vesi on laadultaan erinomaista.
Klorofylli-, perustuotanto- ja planktontutkimukset
Klorofylli-, perustuotanto- ja planktonanalyysien perusteella Äänekosken alapuolisen vesis- tön Vatianjärvi on rehevä, Pohjois-Leppävesi lievästi rehevä ja Etelä-Saraavesi karuhko.
Äänekosken yläpuolisen vesistön Häränvirta on karu. Vatianjärven rehevyystaso klorofylli- pitoisuutena mitaten on vaihdellut vuodesta toiseen melko voimakkaasti. Leppäveden kloro- fyllipitoisuus ja perustuotantokyky ovat pienentyneet 1970- ja 1980-luvun vaihteesta lähti- en.
Kalasto
Äänekoski – Vaajakoski-vesireitin kalastossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana. Jätevesikuormituksen pienentymisen seurauksena vesialueen laatu on huo-
mattavasti parantunut 1980- ja 1990-luvuilla, eikä se rajoita kalojen esiintymistä tarkkailu- alueella lukuun ottamatta jätevesien välitöntä purkupaikkaa.
Tarkkailualueen järvialtaiden kalasto on monipuolinen. Alueella esiintyy mm. taimenta, ku- haa ja muikkua. Tarkkailualueen hauki-, lahna- ja kuhakannat ovat runsaita. Tarkkailualu- een kaikissa koskissa esiintyy lohikaloja, ja taimen lisääntyy luontaisesti koskissa.
Vuonna 2003 kaloissa havaittiin vain pieniä pitoisuuksia hartsihappoja, kloorifenoleita ja PCB:tä. Kalat olivat näiden yhdisteiden pitoisuuksien perusteella syömäkelpoisia eikä kalo- jen käyttöä tarvitse millään tavalla rajoittaa.
Melu ja liikenne
Puhdistamon toiminnasta ei hakemuksen mukaan aiheudu meluhaittaa ympäristöön. Puhdis- tamon toimintaan liittyvä liikenne on vähäistä.
LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Äänekosken tehdasalueella teollisuusjätevedet on viemäröity siten, että eri jätevesijakeet voidaan puhdistaa tarkoituksenmukaisimmalla ja tehokkaimmalla puhdistusmenetelmällä.
Integraatin alueen teollisuus- ja saniteettijätevedet voidaan siten ryhmitellä seuraavasti:
- kiintoainepitoiset, vain vähän liuennutta orgaanista ainesta sisältävät jätevedet johdetaan kemi-mekaaniseen puhdistukseen.
- kiintoainepitoiset, liuennutta orgaanista ainesta sisältävät jätevedet johdetaan biologisen puhdistukseen esiselkeytyksen kautta.
- kiintoainevapaat, liuennutta ainesta sisältävät jätevedet johdetaan suoraan aktiivilietelai- toksen biologiseen osaan.
- saniteettijätevedet johdetaan aktiivilietelaitoksen biologiseen puhdistukseen.
- puhtaat jäähdytysvedet johdetaan käsittelemättöminä vesistöön.
Jätevesien käsittelyssä huomioidaan kunkin vesijakeen ominaisuuksien vaatimat käsittelyta- vat ja ohjataan jätevedet puhdistukseen tällä perusteella. Kemi-mekaaninen puhdistamo poistaa tehokkaasti kiintoaineen. Mekaaninen ja biologinen käsittely poistaa liuenneen hel- posti hajoavan orgaanisen aineen sekä kiintoaineen jätevedestä. Käsitellyt jätevedet sisältä- vät vielä hitaasti hajoavaa puuperäistä ainesta (ligniiniä), kemikaalien reaktiotuotteita ja vain vähän kiintoainetta, joka on pääosin puhdistamosta selkeytyksen jälkeen veteen jäävää biomassaa.
Tehdasalueelle on rakennettu 1970-luvulla sekä Puhdistamo1 että Puhdistamo 2. Puhdista- mo 1 ja 2 ovat olleet alun perin mekaanisia selkeyttimiä, joista Puhdistamo 1 on myöhem- min laajennettu kemi-mekaaniseksi puhdistuslaitokseksi ja Puhdistamo 2 aktiivilietelaitok- sen esiselkeytysosaksi. Nykyisin integraatin teollisuusjätevedet käsitellään joko kemi- mekaanisesti (Puhdistamo 1) tai biologisesti (aktiivilietelaitos). Saniteettijätevedet käsitel- lään biologisesti. Puhtaat jäähdytys- ja sadevedet johdetaan sadevesi- ja puhdasvesiviemä- reitä pitkin vesistöön.
K ii n t o a in e p i t o in e n , v ä h ä n liu e n n u t t a o r g a a n is t a a i n e s t a s is ä l t ä v ä ja e K ii n t o a in e p i t o in e n , l i u e n n u t t a o r g a a n i s t a a in e s t a s i s ä lt ä v ä ja e K ii n t o a in e v a p a a , l iu e n n u t t a o r g a a n i s t a a in e s t a s is ä l t ä v ä ja e K ii n t o a in e p i t o in e n , v ä h ä n liu e n n u t t a o r g a a n is t a a i n e s t a s is ä l t ä v ä ja e K ii n t o a in e p i t o in e n , l i u e n n u t t a o r g a a n i s t a a in e s t a s i s ä lt ä v ä ja e K ii n t o a in e v a p a a , l iu e n n u t t a o r g a a n i s t a a in e s t a s is ä l t ä v ä ja e M - r e a l
P a p e r i t e h d a s
Saniteettivedet
M - r e a l K a r t o n k it e h d a s
B o t n ia S e llu t e h d a s
N o v i a n t C M C - t e h d a s S p e c ia l t y
M i n e r a l s N o r d i c P C C - t e h d a s Ä ä n e v o i m a
V e d e n k ä s i t t e ly
A k t ii v il ie t e la i t o s P u h d i s t a m o 1
M - r e a l P a s t a s e l k e y t in
K i r k a s s u o d o s
B o t n ia P u u n k ä s i t t e ly
A k t i iv i li e t e la i- t o k s e n e s is e l k e y t i n
Jäähdytys –ja sadevesiviemärit
K u h n a m o M - r e a l
P a p e r i t e h d a s
Saniteettivedet
M - r e a l K a r t o n k it e h d a s
B o t n ia S e llu t e h d a s
N o v i a n t C M C - t e h d a s S p e c ia l t y
M i n e r a l s N o r d i c P C C - t e h d a s Ä ä n e v o i m a
V e d e n k ä s i t t e ly
A k t ii v il ie t e la i t o s P u h d i s t a m o 1
M - r e a l P a s t a s e l k e y t in
K i r k a s s u o d o s
B o t n ia P u u n k ä s i t t e ly
A k t i iv i li e t e la i- t o k s e n e s is e l k e y t i n
Jäähdytys –ja sadevesiviemärit
K u h n a m o
Puhdistamo 1
Puhdistamo 1 on kemi-mekaaninen jätevedenpuhdistamo, joka koostuu pastavesiä käsittele- västä lamelliselkeyttimestä, selkeytysaltaasta, sakeuttimesta sekä näistä saatavan kuitusaven vedenpoistoon käytettävistä imusuotimista. Kemi-mekaaniselle puhdistamolle ohjataan kiin- toainepitoiset, vain vähän liuennutta orgaanista ainesta sisältävät jätevedet.
Puhdistamo 1:lle ohjataan pääosa kartonkitehtaan kuitupitoisista prosessijätevesistä, paperi- tehtaan jätevedet ja kemiallisesta vedenpuhdistuksesta tuleva jätevesi. Jätevesikanaaleihin annostellaan selkeytyskemikaaleja (aluna ja polymeeri), joiden avulla kiintoaine flokkautuu ja laskeutuu paremmin altaan pohjalle. Selkeytysaltaan liete pumpataan sakeutusaltaan kaut- ta vedenpoistoon imusuotimille ja käsitellään siellä yhdessä pastalietteen kanssa. Imusuoti- milta saatava kuitusavi hyödynnetään mm. kaatopaikan sulkemisessa tiivistyskerroksena.
Sakeutusaltaan kirkaste ohjataan tuloaltaaseen ja uudelleen puhdistusprosessiin. Selkey- tysaltaan kirkaste eli puhdistettu jätevesi ohjataan Kuhnamoon laskevaan virtaan.
Aktiivilietelaitos
Aktiivilietelaitos käsittää mekaanisen (esiselkeytin) ja biologisen (aktiivilietelaitos) puhdis- tusvaiheen sekä lietteenkäsittelyn.
Esiselkeytyksessä kiintoainepitoisista jätevesistä erotetaan vettä raskaammat hiukkaset an- tamalla niiden painua esiselkeytysaltaan pohjalle. Esiselkeyttimen kiintoaine tiivistetään lietteen käsittelyssä polttoon ja kirkaste johdetaan aktiivilietelaitokselle.
Jätevedet johdetaan tasausaltaaseen, jonka tarkoituksena on tasata aktiivilieteprosessiin tu- levan veden laatu ja määrä. Biologisessa puhdistuksessa pyritään luomaan puhdistukselle optimiolot neutraloimalla jätevesi ja lisäämällä siihen tarvittaessa ravinteita (typpi ja fosfo- ri) ennen jäteveden syöttämistä ilmastukseen.
Tärkein osaprosessi aktiivilietelaitoksella on ilmastus. Ilmastusaltaan pieneliöt hajottavat jä- tevedessä olevat orgaaniset aineet. Mikrobikannan hapensaanti turvataan ilmastamalla jäte-
vettä. Ilmastuksesta vesi ja sen mukana tuleva aktiiviliete johdetaan jälkiselkeytysaltaa- seen, jossa aktiiviliete erotetaan vedestä laskeuttamalla. Puhdistettu, selkeytetty vesi johde- taan Kuhnamoon. Pohjalle laskeutuneesta lietteestä osa palautetaan takaisin ilmastukseen ja ylijäämäliete jatkokäsitellään polttoa varten.
Häiriö- ja ylikuormitustilanteissa jätevedet voidaan ohjata varoaltaaseen.
Jätevesikuormitus
Puhdistamoilta johdetaan käsiteltyjä jätevesiä vesistöön yhteensä noin 46 000 m3/d. Proses- sijätevesien lisäksi integraatin alueelta johdetaan vesistöön prosessien likaantumattomia jäähdytys- ja tiivistevesiä noin 140 000 m3/d.
Päästöt ilmaan
Ilmastuksesta erottuu ilmaan jonkin verran vesihöyryä ja vähäisiä määriä muita haihtuvia yhdisteitä. Muuten puhdistamot eivät aiheuta hajuhaittoja ympäristölle.
Jätehuolto
Aktiivilietelaitoksen jätevesilietteet poltetaan. Kemi-mekaanisesta selkeytyksestä saatava kuitusavi hyödynnetään maarakentamisessa.
Teollisuusjätteitä tai ongelmajätteitä syntyy vain vähäisiä määriä lähinnä laitoksen kunnos- sapidon yhteydessä.
Veden käyttö
Jätevesien käsittelylaitosten veden kulutus on vähäistä. Vettä käytettään satunnaisesti lähin- nä pesu- ja huuhteluvesinä.
PROSESSIT
Kemi-mekaaninen selkeytys (Puhdistamo 1)
Kemi-mekaanisen selkeytyksen jäteveden puhdistuksen vaiheet ovat pastavesiä käsittelevä lamelliselkeytin, välppäys, pumppausallas, syöttöallas ja selkeytysallas.
Lamelliselkeyttimellä (22 m3) puhdistetaan tällä hetkellä kartonkitehtaan pastapitoisia jäte- vesiä. Puhdistuksessa käytetään selkeytyskemikaaleina alunaa ja polymeeriä, joiden avulla kiintoaine flokataan ja siten se laskeutuu helpommin lamellialtaan pohjalle. Myös lamellit tehostavat puhdistusta lisäämällä selkeytyspinta-alaa. Kirkaste ohjataan vielä selkeytysal- taalle ja kiintoaine sakeuttimen kautta imusuotimille.
Kemi-mekaaniselle selkeytysaltaalle ohjataan pääosa kartonkitehtaan kiintoainepitoisista prosessijätevesistä, paperitehtaan jätevedet, kemiallisesta veden puhdistuksesta tuleva jäte- vesi, lamelliselkeyttimen kirkaste ja imusuotimien suodokset. Osa jätevesistä puhdistetaan tuotantolaitoksissa ennen puhdistamolle johtamista kiekko- ja ultrasuotimella. Kartonki- ja paperitehtaiden jätevesikanaaleihin annostellaan selkeytyskemikaaleja (aluna ja polymeeri), joiden avulla kiintoaine flokkautuu ja laskeutuu paremmin altaan pohjalle. Lisäksi on mah- dollista käyttää vaahdonestoainetta.
Tulokanaalin kautta puhdistamolle tulevat jätevedet (kartonkitehtaan kuitupitoiset jäteve- det ja sakeuttimen ylijuoksu) johdetaan pumppausaltaaseen (56 m3) konevälpän läpi. Ko- nevälppä erottelee jätevedestä suurikokoisia epäpuhtauksia, jotka välpän nostolaite nostaa ketjukuljettimelle. Pumppausaltaaseen syötetään myös kemiallisen vedenpuhdistuksen re- jekti Äänevoima Oy:lta sekä paperitehtaan jätevedet. Pumppausaltaalta vedet pumpataan selkeyttimen syöttöaltaaseen (20 m3). Lisäksi sinne johdetaan lamelliselkeyttimen kirkaste.
Syöttöaltaalta jätevedet ohjataan selkeytysaltaalle sen keskiosan syöttölieriöön. Kiintoaine- flokit laskeutuvat lietteeksi altaan pohjalle ja kirkaste eli puhdistettu jätevesi johdetaan Kuhnamoon. Kirkaste kulkee altaalta poistuessaan alivirtauslevyn alitse, joka estää mahdol- lisen vahingon vuoksi altaalle joutuneen öljyn pääsyn vesistöön. Selkeytysallas on tilavuu- deltaan 3000 m3 ja se toimii noin 98 – 99 %:n kiintoainereduktiolla. Kaapimet kokoavat las- keutuneen lietteen altaan keskiosaan, josta se pumpataan tiivistysaltaan kautta imusuotimille vedenpoistoon.
Laitos on automatisoitu ja lisäksi selkeytysaltaan sekä lietteenkäsittelyn toimintaa voidaan seurata myös kamerakuvien kautta. Selkeyttimelle menevän ja sieltä poistuvan veden pH:ta mitataan jatkuvatoimisesti on-line-mittareilla. Jätevesien pH-säätöön käytetään alunaa.
Aktiivilietelaitos
Aktiivilietelaitoksella jäteveden puhdistuksen vaiheet ovat kiintoainepitoisten jätevesien esi- selkeytys, varoallas, tasausallas, jäteveden jäähdytys, neutralointi ja ravinteiden syöttö, il- mastus, jälkiselkeytys sekä palautus- ja ylijäämälietteen käsittely. Tehtaiden häiriötilanteita varten on mahdollisuus käyttää myös varoallasta.
Aktiivilietelaitokselle ohjataan Botnian sellutehtaan, PCC-tehtaan ja CMC-tehtaan kaikki jätevedet sekä kartonkitehtaan kirkassuodos. Kartonkitehtaan kirkassuodos ohjataan Botni- an puunkäsittelyn kautta esiselkeyttimelle ja siitä aktiivilietelaitokselle. Kaikki integraatin saniteettijätevedet käsitellään aktiivilietelaitoksella.
Esiselkeytys
Esiselkeytyksessä käsitellään sellutehtaan kiintoainepitoiset jätevedet, PCC-tehtaan jäteve- det sekä kartonkitehtaan kirkassuodos, joka tulee Botnian puunkäsittelyn kautta.
Kiintoainepitoiset jätevedet johdetaan esiselkeytykseen konevälpän kautta. Esiselkeytykses- sä erotetaan vettä raskaammat hiukkaset antamalla niiden painua esiselkeytysaltaan (5000 m3) pohjalle. Esiselkeyttimen kiintoaine pumpataan kuitutiivistimelle ja kirkaste johdetaan aktiivilietelaitoksen tasausaltaaseen.
Varoallas
Varoaltaan tehtävänä on turvata varsinaisen puhdistusprosessin toimivuus. Varoaltaalle joh- detaan siis jätevedet, jotka voivat aiheuttaa häiriön biologisessa puhdistuksessa. Näitä ovat:
korkea/matala pH, korkea lämpötila, korkea johtokyky, öljyt ja suuret happea kuluttavat jä- tevesimäärät. Kaikki jätevedet johdetaan kerralla varoaltaalle, tehdas- tai osastokohtaisia suoria reittejä varoaltaalle ei ole. Varoaltaalta jätevesi pumpataan pienellä virtauksella nor- maalitilanteessa puhdistamolle menevän jäteveden sekaan. Kesäaikaan varoaltaalla käyte- tään pintailmastimia.
Tasausallas
Tasausaltaalla, jonka tilavuus on 25 000 m3, tapahtuu jäteveden laadun ja määrän tasausta.
Tasausallas on varustettu viidellä pintailmastimella, jotka sekoittavat jätevettä estäen kiinto- aineen laskeutumisen. Tasausaltaasta vesi siirtyy välpän kautta tulopumppaamon imu- kaivoon. Tasausallas voidaan ohittaa, jolloin jätevesi menee suoraan tulopumppaamoon.
Jäteveden jäähdytys
Jätevedet ohjataan tasausaltaan ohituslinjasta tulopumppaamon väliseinällä erotettuun osaan, pumppauskaivoon. Tulopumppaamon neljästä pumpusta kaksi pumppaa jätevedet kahteen jäähdytystorniin. Pumpuilta lähtevissä putkilinjoissa on venttiilit siten, että jäähdy- tystornin ohitus on mahdollista ja pumppuja voidaan käyttää neutralointiin pumppaavina.
Tätä tarkoitusta varten tulopumppaamon väliseinässä on molempiin suuntiin aukeava luuk- ku. Jäähdytetty vesi valuu tasausaltaaseen. Jäähdytystorneja käytetään kesäisin.
Neutralointi ja ravinteiden syöttö
Tulopumppaamoon syötetään pH:n mukaan joko rikkihappoa tai kalkkia neutraloimaan jä- tevesiä. Puhdistamon aktiivinen bioliete tarvitsee toimiakseen tietyn määrän typpi- ja fosfo- riravinteita. Typpiravinne lisätään ureana pumppauskaivoon. Myös fosforihappo annostel- laan pumppauskaivoon. Typen ja fosforin annostelumäärät perustuvat jälkiselkeytyksen kir- kasteen typpi- ja fosforipitoisuuteen. Myös vaahdonestoainetta on mahdollisuus syöttää jä- teveteen.
Ilmastus
Jätevesi syötetään ilmastusaltaisiin kahdella tulopumpulla. Ilmastuslinjoja (à 13 050 m3) on kaksi rinnakkain. Jätevesi johdetaan osittain altaan alkupäähän, osittain säteittäin pitkin al- lasta. Liete-vesiseosta hapetetaan hienokuplailmastimilla. Happea ohjataan keskivälissä al- lasta olevalla happimittauksella. Jälkipäässä olevan happimittauksen tarkoitus on kertoa il- mastusaltaan loppuhappipitoisuudesta.
Jälkiselkeyttimiltä tuleville palautuslietteille on lietteen aktivointialtaat (à 4 350 m3), joissa lietettä ilmastetaan ennen niiden johtamista jäteveden sekaan.
Ilmastusaltaissa olevaa lietemäärää mitataan kiintoainemittauksilla ja lietevaranto pyritään pitämään vakiona, jolloin myös lieteikä pysyy vakiona. Lietevarannon ohjaukseen käytetään ylijäämälietteen määrää.
Jälkiselkeytys sekä palautus- ja ylijäämälietteen käsittely
Ilmastusaltaista liete-vesiseos johdetaan jälkiselkeyttimille (tilavuus 5 500 m3, syvyys 3,8 m). Jälkiselkeyttimiä on kaksi kappaletta. Jälkiselkeyttimissä bioliete laskeutuu pohjalle, josta se imukaapimella poistetaan palautuslietekaivoon. Palautuspumpuilla liete pumpataan takaisin ilmastukseen aktivointiosaan. Molemmilla ilmastuslinjoilla on kaksi palautusliete- pumppua.
Osa biolietteestä poistetaan prosessista ylijäämälietteenä kuorimolle lietteenkäsittelyyn lie- tevarannon perusteella. Ylijäämäliete pumpataan palautuslietekierrosta. Molemmilla ilmas- tuslinjoilla on yksi ylijäämälietepumppu. Selkeytetty ja puhdistettu jätevesi poistuu kehällä olevan kourun kautta vesistöön.
Pintalietteen poisto on johdettu molemmilta jälkiselkeyttimiltä joko ilmastusaltaisiin tai kuorimolle lietteenkäsittelyyn.
Lietteen määrää jälkiselkeyttimien pohjalla mitataan lietepatjamittauksella. Lietepatja pyri- tään pitämään mahdollisimman pienenä, jotta liete ei varastoituisi jälkiselkeyttimen pohjal- le.
Lietteiden käsittely
Puhdistamo 1:n toiminnasta syntyy lamelliselkeyttimen pastapitoista lietettä sekä selkey- tysaltaan pääosin kuitupitoista lietettä, jotka pumpataan sakeutinaltaaseen (400 m3). Sakeut- timelta liete pumpataan imusuotimille (2 kpl), joilla poistetaan vettä lietteestä. Imusuotimil- ta saatava kuitusavi on kuiva-ainepitoisuudeltaan keskimäärin noin 40 % ja se hyödynne- tään tällä hetkellä kaatopaikan tiivistyskerroksen rakentamisessa.
Aktiivilietelaitoksen lietteenkäsittelyssä käsitellään bio-, kuitu- ja kuorilietteet joko poltto- kelpoiseen tai kuljetuskelpoiseen muotoon. Lietteenkäsittelyn päävaiheet ovat kiintoainepi- toisten vesien esiselkeytys, biolietteen tiivistin, kuitutiivistin, lietteiden sekoitus sekoitussäi- liössä sekä lietteiden kuivaus suotonauhapuristimilla ja ruuvipuristimella
Biolietteen tiivistin
Biotiivistimelle pumpataan biologisen puhdistamon ylijäämälietettä ja se sakeutuu tiivisti- messä 0,5 %:stä 2 – 5 %:iin. Biotiivistimestä liete pumpataan lietteiden sekoitussäiliöön.
Rikkivedyn muodostumista voidaan vähentää ferrilisäyksellä ja muuta hajua kalkkistabi- lisoinnilla. Biotiivistimen toimintaa seurataan lietepatjan korkeusmittauksen avulla.
Kuitutiivistin
Kuitutiivistimelle pumpataan kuitulietettä noin 20 l/s biologisen puhdistamon etuselkeytti- meltä jatkuvalla pumppauksella tiivistettäväksi. Tiivistimellä kuitulieteen kiintoaine laskeu- tuu varsin nopeasti tiivistimen pohjalle, josta kuituliete pumpataan sekoitussäiliöön. Liet- teen sakeus vaihtelee 8 – 12 %:iin. Ylite johdetaan etuselkeyttimelle.
Lietteiden sekoitus
Bio-, kuitu- ja kuorilietteet pumpataan lietteiden sekoitussäiliöön. Biolietteen tavoiteosuus on noin 50 %. Sekoitussäiliössä lietteet sekoittuvat homogeeniseksi seokseksi ja tämä seka- liete pumpataan jatkuvana virtauksena lietteenkäsittelylaitteille. Lietteenkäsittelyn toimintaa tehostetaan sekoittamalla sekalietteeseen polyelektrolyyttiä flokin muodostamiseksi ennen lietepuristimia. Hyvälaatuisen flokin muodostuminen helpottaa veden poistumista lietteestä.
Polyelektrolyyttiliuosta valmistetaan polyelektrolyytin liuotuslaitteistossa sekoittamalla pulverimaista polyelektrolyyttiä lämpimään veteen.
Lietteiden kunnostamista voidaan tehdä myös lisäämällä lietteisiin epäorgaanisia kemikaa- leja kuten ferri- tai alumiinisulfaattia. Lietteiden stabilisointia voidaan tehdä pumppaamalla kalkkimaitoa joko sekoitussäiliöön tai biotiivistimeen.
Biolietteen poltto soodakattilassa
Prosessivaihtoehtona on tulevaisuudessa biolietteen poltto soodakattilassa. Siinä tapaukses- sa biolietteen kuiva-aine nostetaan 10 – 15 %:iin ja liete sekoitetaan haihduttamolla musta- lipeään.
Lietteiden kuivaus suotonauhapuristimella ja ruuvipuristimella
Sekaliete pumpataan sekoitussäiliöstä suotonauhapuristimille. Polyelektrolyytin sekoitus tehdään suotonauhapuristimen perälaatikon flokkausosassa. Flokattu liete valuu perälaati- kosta suotonauhapuristimen alaviiralle, jossa veden poisto alkaa gravitaation vaikutuksesta.
Sakeutunut liete menee ylä- ja alaviiran väliin, jolloin vedenpoisto tapahtuu puristuksen an- siosta. Suotonauhapuristimen loppuosassa on teloja, jotka puristavat viiroja vastakkain halu- tulla paineella. Puristettu lieterata erotetaan kaavarilla pois viiroista ruuvikuljettimille, joilla liete menee joko polttoon tai kaatopaikalle odottamaan hyödyntämistä.
FKC-ruuvipuristimessa on flokkaussäiliö, esivedenerotusosa ja varsinainen ruuvipuristin.
Flokkaussäiliössä tapahtuu lietteen ja polyelektrolyytin sekoittuminen ja flokin muodostu- minen. Flokkautunut liete menee ylijuoksuna flokkaussäiliöstä esivedenerotusrummuille, jolla lietteestä poistetaan vettä pyörivien sihtirumpujen avulla. Vesi valuu reikien läpi ja lie- te kuivaa. Esisaostettu liete putoaa ruuvipuristimen syöttösuppiloon, jonka pintaa säädetään sekalietevirtauksen avulla. Ruuvipuristin on kartiokas ruuvi, jonka sisälle menee matala- painehöyry ja sen ulkopuolella on sihtirumpu, jonka läpi ruuvi puristaa veden lietteestä.
Kuivunut liete putoaa ruuvipuristimelta kuoriruuville ja sekoittuu kuoren sekaan.
Puristetun lietteen käsittely
Puristetut lietteet ajetaan kuoreen sekoitettuna kuorikasalle poltettavaksi Äänevoima Oy:llä.
Poikkeustilanteissa ajetaan biokuitulieteseosta puristettuna ulos ja kaatopaikalle maisemoin- tiin.
Käytettävät kemikaalit ja apuaineet
Kemi-mekaanisella selkeytyslaitoksella käytetään alunaa ja polymeeriä jätevesien selkey- tykseen sekä alunaa lisäksi jätevesien pH-säätöön. Aluna pumpataan puhdistamon alunasäi- liöön kartonkitehtaan konesäiliöstä. Polymeerin liuotuslaitteisto sijaitsee puhdistamolla.
Aktiivilietelaitoksella käytetään rikkihappoa ja kalkkia jäteveden pH:n säätöön. Ravinteina käytetään sekä ureaa (typpeä) että fosforihappoa (fosforia). Myös vaahdonestoainetta on mahdollisuus syöttää jäteveteen.
Lietteenkäsittelyssä käytetään polyelektrolyyttiä lietteenkäsittelyn tehostamiseksi. Liet- teiden kunnostamista voidaan tehdä myös lisäämällä lietteisiin epäorgaanisia lietteiden kunnostuskemikaaleja kuten ferri- tai alumiinisulfaattia. Lietteiden stabiloinnissa käyte- tään kalkkimaitoa.
Ostokemikaalien ja -apuaineiden CAS-numerot ja vaarallisuusluokitus:
Nimi CAS-numero Vaarallisuus- luokitus
R-ja S-lausekkeet Alumiinisulfaatti (aluna) 10043-01-3 Xi R41,S22,S26,S37/39 Polymeeri - - Ei R- ja S - lausekkeita Rikkihappo 7664-93-9 C R35; S26, S30, S45
Poltettu kalkki 1305-78-8 Xi R 36/37/38; S36/37/39; S22; S26 Sammutettu kalkki 1305-62-0 Xi R34, R41; S26, S36/37/39, S45 Fosforihappo 7664-38-2 C R34, R35; S1/2, S26, S45 Ravinneurea 57-13-6 Ei R- ja S - lausekkeita
Ferrisulfaatti 10028-22-5 Xi
Ostokemikaalien ja -apuaineiden käyttö:
Nimi Käyttökohde Kulutus t
2003
Kulutus täydellä tuotantokapasi-
teetilla, t/a
Aluna Kemi-mekaaninen puhdistus 800 800
Polymeeri Kemi-mekaaninen puhdistus 4 4
Rikkihappo Aktiivilietelaitos: jäteveden neutra- lointi
306 335 Poltettu kalkki Aktiivilietelaitos: jäteveden neutra-
lointi
0 115 Urea Aktiivilietelaitos: lisäravinne 355 388
Fosforihappo Aktiivilietelaitos: lisäravinne 230 250 Vaahdonestoaine Aktiivilietelaitos 56 55 Sammutettu kalkki Lietteen käsittely 25 27
Ferrisulfaatti Lietteen käsittely 191 210
Polymeeri Lietteen käsittely 41 45
Kemikaalien ja apuaineiden varastointi:
Säiliö
nro Kemikaali Käyttökohde Tilavuus, m3
Varaston maksimi koko, t
Aluna Kemi-mekaaninen puhdistus 4 4
Polymeeri Kemi-mekaaninen puhdistus 3 3
61T035 Rikkihappo Aktiivilietelaitos 40 37 61T031 Poltettu kalkki Aktiivilietelaitos 70 70
61T047 Urea Aktiivilietelaitos 80 80
Irtokontti Fosforihappo Aktiivilietelaitos 1 1 61T045 Vaahdonestoaine Aktiivilietelaitos 16,5 16,5 16T066 Kalkkisiilo Lietteen käsittely 70 70 16C055 Polymeerisäiliö Lietteen käsittely 2
16T036 Ferrisulfaatti Lietteen käsittely 28 28
PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT)
Laitos käsittää esiselkeytyksen, varoaltaan, tasausaltaan, kaksi ilmastusallasta, kaksi jäl- kiselkeytysallasta ja lietteenkäsittelyn. Runsaasti kiintoainetta sisältävät jätevedet käsitel- lään kemi-mekaanisesti.
BAT-vertailuarvojen avulla lasketut kuormitusrajat ja integraatin kartonki-, paperi ja sellu- tehtaiden toteutuneet päästöt vuonna 2003 (tuotannot: sellu 457 000 t sekä paperi ja kartonki yhteensä 243 000 t):
BAT - vertailuarvot, kg/ADt Vertailuarvojen päästörajat, t/a
Sellu Paperi ja
kartonki
Sellu Paperi ja kartonki
Yhteensä BAT- vertailuarvojen päästörajat, t/a
Toteutuneet päästöt v.
2003, t COD 8 – 23 0,5 – 1,5 3 660 – 10 520 122 – 365 3 782- 10 885 7 760 BOD 0.3 – 1.5 0,15 – 0,25 137 – 686 36 – 61 173 – 747 444 TSS 0,6 – 1.5 0,2 – 0,4 274 – 686 49 – 97 423 – 783 584 AOX 0 – 0.25 < 0.005 0 – 114 0 – 1 0 – 115 130 Kok. P 0.01 – 0.03 0,003 – 0,01 4,6 – 13,7 0,7 – 2,4 5,3 – 16,1 7,2 Kok. N 0.1 – 0.25 0,05 – 0,2 46 - 114 12 - 49 58 - 163 56
Lukuja vertaamalla havaitaan vuonna 2003 toteutuneiden päästöjen olevan BAT:n tunnus- lukujen puitteissa AOX:ää lukuun ottamatta. Tason ylitys johtuu sellutehtaan klooridioksi-
din valmistusmenetelmästä. AOX-kuormituksen alentaminen edellyttäisi merkittäviä pro- sessimuutoksia ja huomattavia kustannuksia.
Koska AOX:n tiedetään kuvaavan vain osittain sellutehtaan valkaisussa syntyvien klooriyh- disteiden määrää ja haitallisuutta, Botnian tehtaiden valkaisujätevesille suoritettiin tutkimus
“Characterization of AOX compounds in ECF and TCF bleaching effluents”.
Alkuainekloorittoman (ECF) ja täysin kloorittoman (TCF) massanvalkaisun jätevesissä ole- vien pieni- ja suurimolekyylisien orgaanisesti sitoutuneiden halogeeniyhdisteiden (AOX), kuten kloorifenolien, polykloorautuneiden dioksiinien (PCDD) ja dibentsofuraanien (PCDF) pitoisuuksia analysoitiin. Summaparametreina toimivat AOX- ja kokonaisorgaanisen hiilen (TOC) pitoisuudet sekä ligniinimäärät analysoitiin esi- ja ultrasuodatetuista näytteistä, jotka olivat happamia ja alkalisia valkaisujätevesiä sekä aktiivilietelaitokseen meneviä ja sieltä lähteviä vesiä. Tutkimuksen perusteella biologisesti puhdistetun jäteveden kloorautuneet fe- noliyhdisteet ovat lähinnä mono- tai dikloorattuja, joiden tiedetään olevan biohajoavia. Ny- kyaikaisessa ECF-valkaisussa ei siis synny haitallisia määriä AOX-yhdisteitä, kloorifenole- ja, PCDD- tai PCDF-yhdisteitä. Tutkimuksen mukaan aktiivilietelaitoksen TOC-reduktio oli yli 80 % ja AOX-reduktio yli 60 %.
Summaparametrina toimiva AOX-määritys ei pienien pitoisuuksien ollessa kyseessä ole ko- vinkaan tehokas keino luonnehtia klooripäästöjä. Tutkimuksen mukaan AOX-menetelmä ei sovi nykyaikaisen valkaisulaitoksen jätevesien karakterisointiin.
Jätevedenpuhdistamo on parasta käyttökelpoista tekniikkaa metsäteollisuuden jätevesien kä- sittelyyn. Pitkäilmasteinen aktiivilieteprosessi poistaa tehokkaasti puusta liuenneita orgaani- sia aineita sekä sitoo ravinteita.
ENERGIAN KÄYTTÖ
Aktiivilietelaitos käyttää sähköenergiaa noin 40 TJ/a. Valtaosa siitä kuluu ilmastukseen eli paineilman tuottamiseen kompressoreilla. Tarvittavaan ilmamäärään vaikuttaa oleellisesti se, kuinka tehokkaasti happi siirtyy ilmakuplista veteen. Aineensiirron tehostamiseksi lai- toksella on siirrytty hienokuplailmastimiin.
Aktiivilietelaitoksen energian tarve riippuu puhdistamolle tulevasta kuormituksesta. Puhdis- tamolla on kaksi turbiinikompressoria. Kompressorien tuottamaa ilmamäärää säädetään il- mastusaltaiden jäännöshappiprofiilin mukaan.
YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ
Äänekosken integraatin jäteveden käsittelyssä ympäristöasioita johdetaan ISO 14 001 ympä- ristöjohtamisjärjestelmän mukaisesti. Kemi-mekaaninen puhdistuslaitos on sertifioitu osana M-real Äänekoski Boardin toimintajärjestelmää ja aktiivilietelaitos osana Oy Metsä-Botnia Ab:n toimintajärjestelmää. Äänekoski Boardin ja Oy Metsä-Botnia Ab:n ympäristöjärjes- telmät on kuvattu tarkemmin tehtaiden omissa ympäristölupahakemuksissa. Sekä Metsä- Botnian että Äänekoski Boardin eri järjestelmät on integroitu toimintajärjestelmiksi ja ak- kreditoitu todentaja arvioi niitä vuosittain.
Integraatin puhdistamoille jätevesiä johtavien tehtaiden ympäristöjohtamisjärjestelmät:
Ympäristöjohtamisjärjestelmä Tehdas
Standardi Käyttöönottoajankohta Oy Metsä-Botnia Ab
- Äänekosken tehtaan alkupe- räinen sertifikaatti
ISO 14001 31.12.2002*) 23.10.1998 M-real Oyj
- Äänekoski Board - Äänekoski Paper
ISO 14001
ISO 14 001, EMAS
31.5.2001
22.12.1998, 8.1.2002 CP Kelco Oy (ent. Noviant Oy) ISO 14001 7.3.1997
Specialty Minerals Nordic Oy ISO 14001 2003
*) Oy Metsä-Botnia Ab:n yhdistelmäsertifikaatin käyttöönottoajankohta
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VÄHENTÄMINEN Jätevedet
Tehtailta poistuvat jätevedet on viemäröity erikseen. Prosessijätevedet, jotka on jaettu kiin- toainepitoisiin ja kiintoainevapaisiin vesiin, käsittävät kaikki likaantuneet jakeet. Jäähdytys- vesi on mm. voimalaitoksen, jätevesien sekä prosessilaitteiden jäähdytysvettä, joka on puh- dasta kaikissa oloissa. Integraatin alueen kaikki saniteettijätevedet johdetaan biologiseen puhdistamoon.
Tyypilliset pitoisuudet (mg/l) eri prosessivaiheissa aktiivilietelaitoksella ja kemi- mekaanisessa selkeytyksessä vuonna 2003:
Aktiivilietelaitos Puhdistamo 1 Esiselkey-
tykseen tuleva
Esiselkey- tyksestä lähtevä
Ilmastuk- seen tuleva
Jälkisel- keytyk- sestä lähtevä
Selkey- tykseen tuleva
Selkeytyk- sestä lähtevä Kiintoaine, mg/l 1323 377 217 34 2707 33 CODCr, mg/l - 870 1486 515 300 205 BOD7, mg/l - - 369 12 - 95 Typpi, mg/l - - 19,6 3,8 - 1,2 Fosfori, mg/l - 1,68 2,6 0,5 - 0,12
Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot 1999–2003:
1999 2000 2001 2002 2003
Kiintoaine, mg/l 40 35 30 57 34
CODCr, mg/l 451 431 409 441 458
BOD7, mg/l 24 23 24 28 26
Kok. P, mg/l 0,33 0,24 0,26 0,51 0,43
Kok. N, mg/l 3,7 5,3 3,4 5,0 3,3
AOX, mg/l 6,4 6,8 6,4 7,0 7,7
Jätevesikuormitus vuonna 2003 jaoteltuna eri jätevesipuhdistusprosessien kuormituksiin ja näissä puhdistusprosesseissa saavutetut reduktiot:
Aktiivilietelaitos Puhdistamo 1 Vesistöön
yhteensä Kuormitus Reduktio, % Kuormitus Reduktio, % Virtaama, m3/d 46300 37900 8200
Kiintoaine, t/d 1,6 1,3 93 0,3 98,6 BOD7, t/d 1,2 0,4 97 0,8 - CODCr, t/d 21 19,6 65 1,7 20 – 40
Kok. P, kg/d 20 19 80 1 11
Kok. N, kg/d 154 144 81 10 -
AOX, t/d 0,36 - - - -
Kemiallisen hapenkulutuksen (t/d), biologisen hapenkulutuksen (t/d), fosforin (kg/d) ja AOX:in (t/d) kuukausikohtaiset keskimääräiset minimi- ja maksimiarvot vuosina 1993 – 2003:
1999 2000 2001 2002 2003
Kiintoaine, t/d 1,4–3,0 1,1–2,4 0,9–2,6 1,3–6,4 1,0–2,9 CODCr, t/d 19–29 15–26 16–27 20–28 16–24 BOD7, t/d 0,8–1,6 0,9–1,5 0,8–1,6 0,5–2,8 0,9–1,6 Kok. P, kg/d 7–37 8–21 6–29 11–45 10–35 Kok. N kg/d 133–248 112–549 99–244 178–525 110–194 AOX, t/d 0,3 – 0,4 0,2–0,5 0,1–0,6 0,3–0,4 0,2–0,4
Integraatin vesistöön johtaman kuormituksen ennustetaan pysyvän ennallaan jäteveden puh- distuslaitoksen ajon optimoinnin sekä prosessin ja ajotapojen tehostamisen ansiosta. Lisäksi integraatin tehtailla ei ole suunnitelmissa merkittäviä uusia investointeja.
Jätteet
Jäteveden puhdistuksessa syntyy aktiivilietelaitoksella ns. sekalietettä (primääri-, kuitu- ja biolietteen sekoitus) sekä kemi-mekaanisella selkeyttimellä kuitusavea. Syntyvät lietteet menevät hyötykäyttöön: polttoon, kaatopaikan maisemointiin tai kaatopaikan sulkemisen tiivistyskerrokseksi.
Vähäisessä määrin jätettä syntyy jäteveden välppäyksestä. Välppäjäte viedään kaatopaikal- le. Kunnossapitotoiminnasta syntyy vähäisiä määriä ongelma- ja muita jätteitä. Nämä hoide- taan omistajatehtaiden jätteenkäsittelyn puitteissa ja sisältyvät niiden jätemääriin.
Jätevesien puhdistusprosessissa syntyvät jätteet ja niiden käyttökohteet:
Määrä t Kuiva- ainepitoi- suus, p-%
Tunnus- numero
Jätenimi- ke
Syntypaikka Käyttö- kohde
2002 2003 Arvio tulevas- ta t ka/a 19 08 14 Sekaliete Aktiivilietelai-
tos: lietteen käsittely
Maise- mointi
405 698 700 37
19 08 14 Sekaliete Aktiivilietelai- tos: lietteen käsittely
Poltto 34 000 23 340 23000 20
03 03 10 Kuitusavi Kemi- mekaaninen selkeytyslaitos
Maara- kennusai- ne
13 200 10 600 9 000 n. 40
Välppäjäte Jätevesien puhdistuslai-
tokset
< 1 < 1 < 1
Kuitusavi koostuu kartongin- ja paperinvalmistuksessa käytettävistä raaka-aineista. Las- keutetuista kuitua ja päällystyspastaa (kalsiumkarbonaattia ja kaoliinia) sisältävistä lietteistä poistetaan vettä imusuotimella, jolloin saadaan kuitusavea. Kuitusaven määrän vähentämi- seksi on jätevesiä puhdistamolle johtavissa tehtaissa käytössä raaka-aineiden talteenottolait- teistoja. Kuitusaven muodostumiseen vaikuttaa merkittävästi tehtaiden prosessien hyvä ajet- tavuus, jolloin kiintoainepäästöt puhdistamolle ovat vähäiset.
Puhdistamo 1:n kuitusavi soveltuu maarakennuskäyttöön mm. sen ympäristökelpoisuuden ja biohajoavuuden perusteella. Vaihtoehtoisesti kuitusavi voidaan hyödyntää energiana polt- tamalla. Kuitusavi viedään puhdistamolta välivarastointiin Äänekosken teollisuuskaatopai- kalle, josta se kuljetetaan edelleen hyötykäyttökohteisiin. Kuitusavi hyödynnetään ensisijai- sesti teollisuuskaatopaikan maarakennuskäyttöön. Ulkopuolisille kuitusavi myydään Finn- cao Oy:n kautta sopimuksen mukaisesti maarakennuskäyttöön.
Kuitusavesta määritetään päivittäin kuiva-aine ja tuhkapitoisuus sekä säännöllisesti veden- läpäisevyys Finncao Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Nämä laadunvarmistus- mittaukset toimitetaan kuitusaven hyödyntävälle taholle. Tiedot määristä ja jatkokäsittelystä tallennetaan kartonkitehtaan jätekirjanpitoon. Vuosiyhteenveto tallennetaan ympäristöhal- linnon VAHTI-rekisteriin.
Bioliete muodostuu aktiivilietelaitoksella tapahtuvan normaalin biologisen toiminnan seura- uksena. Bioliete sisältää elävistä ja kuolleista bakteerisoluista muodostunutta biomassaa se- kä kuituperäistä ainesta. Lietteestä poistetaan vettä ensin laskeuttamalla ja sen jälkeen puris- tamalla joko suotonauhapuristimella tai ruuvipuristimella lietteen käsittelyssä. Puristettu bioliete poltetaan voimalaitoksella yhdessä kuoren sekä kuori- ja kuitulietteiden kanssa.
Biolietteen vaihtoehtoinen polttopaikka on mustalipeän joukossa soodakattilassa.
Ympäristökuormituksen vähentäminen
Vesistökuormituksen pienentämiseksi on Äänekosken integraatin alueella toteutettu tehtai- den sisäisiä prosessiteknisiä toimia, optimoitu integraatin kokonaisjätevesikuormitus mah- dollisimman alhaiseksi sekä tehostettu kemi-mekaanisen puhdistamon ja aktiivilietelaitok- sen toimintaa. Kuormituksen pienentäminen on osa tehtaiden tavoitteita ja se on ympäristö- järjestelmän kautta ohjeistettu sekä koulutettu henkilökunnalle.
Integraatin jäteveden käsittelyä ohjataan siten, että jätevesikuormitus vesistöön on mahdol- lisimman alhainen. Tehtyjen selvitysten (mm. Maa ja Vesi Oy 11.10.1998 ja Jaakko Pöyry 8.10.2004) perusteella on päädytty siihen, että Äänekosken paperi- ja kartonkitehtaan run- saasti kiintoainetta sisältävät jätevedet on tarkoituksenmukaisinta, kokonaisuutena parhaan puhdistustuloksen saavuttamiseksi, johtaa käsiteltäväksi kemi-mekaaniseen puhdistamoon.
Arvio perustuu mm. selvitykseen: ”Tyypilliset jätevesipitoisuudet (mg/l) eri prosessivai- heissa aktiivilietelaitoksella ja kemi-mekaanisessa selkeytyksessä 1.1 – 31.12.2003”. Selvi- tyksestä voidaan nähdä, että aktiivilietelaitokselta vesistöön johdettavan jäteveden COD-, fosfori- ja typpipitoisuudet ovat 2,5 – 4 -kertaiset verrattuna kemi-mekaaniselta puhdista- molta purettavaan jäteveteen. BOD:n suhteen tilanne on päinvastainen. Kemi-mekaanisesta selkeytyksestä lähtevän veden BOD-purkupitoisuus on kuitenkin huomattavan laimea – vain
noin neljäsosa – aktiivilietelaitokselle menevän jäteveden BOD-pitoisuudesta, joten vesi- en biologinen käsittely ei olisi teknis-taloudellisesti järkevää.
Pitoisuuksista voi päätellä, että paperi- ja kartonkitehtaan jätevesien kemi-mekaaninen kä- sittely antaa integraatin kokonaisuuden kannalta selvästi parhaan puhdistustuloksen vesistön kannalta merkittävimpien kuormitusparametrien osalta. Mikäli vedet johdettaisiin ko. pitoi- suuksissa aktiivilietelaitokselle, kuormitettaisiin laitoksen toimintaa varsin laimeilla jäteve- sillä ja aiheutettaisiin kokonaisjätevesikuormituksen nousua etenkin ravinteiden osalta.
Esimerkkinä näin on laskettu lisäystä fosforikuormitukselle 1,5 kg/d. Puhdistamolle johdet- tava lisävirtaama johtaisi myös huomattaviin investointeihin (6 – 7 milj.€) hydraulisen ka- pasiteetin loppumisen vuoksi.
Jätevesien käsittelyjärjestelmällä on vaikutusta myös siitä syntyvien sivutuotteiden hyödyn- tämiselle. Paperi- ja kartonkitehtaan jätevesien sisältämä kiintoaine saadaan muodostetuksi erillisessä lietteenkäsittelyssä kuitusaveksi ja hyödynnetyksi maarakennusmateriaalina sen hyvien tiiveys- ja murtositkeysominaisuuksien vuoksi.
Jätevesien käsittelyssä on varauduttu myös erilaisiin häiriötilanteisiin. Paperitehtaan kaikki prosessin jätevedet voidaan häiriötilanteissa johtaa aktiivilietelaitokselle. Kartonkitehtaan kirkassuodoksen pumppausmäärää voidaan kemi-mekaanisen puhdistamon häiriötilanteessa lisätä 30 % kuorimon kautta aktiivilietelaitokselle. Aktiivilietelaitokselle tulevat jätevedet voidaan vastaavasti poikkeustilanteissa ohjata kokonaisuudessaan varoaltaalle, josta jätevesi voidaan ottaa takaisin aktiivilietelaitokselle hitaasti.
Investoinnit jätevesikuormituksen alentamiseksi
Tehdasalueella aiemmin toimineiden mekaanisten selkeyttimien toimintaa on tehostettu muuttamalla toinen aktiivilietelaitoksen esiselkeyttimeksi ja toinen (tehostettuna pastavesien käsittelyyn tarkoitetulla lamelliselkeyttimellä) kemi-mekaaniseksi puhdistuslaitokseksi.
Aktiivilietelaitoksen toimintaa on vuosien mittaan tehostettu systemaattisesti:
- vuonna 1987 otettiin käyttöön varoallas.
- vuonna 1995 otettiin käyttöön jäähdytystornit jäteveden lämpötilan alentamiseksi kesäai- kaan.
- vuosina 1997 – 1998 ilmastimet muutettiin mikrokuplailmastimiksi, jolloin ilmastuksen tehokkuus parani huomattavasti.
Puhdistamo 1:n selkeytysaltaalle on asennettu öljyvahinkojen varalta alivirtauslevyt, jotka ehkäisevät öljyn pääsemistä vesistöön.
Tällä hetkellä ei ole erityistä tarvetta jätevesien ulkoisen puhdistuksen kannalta suuriin in- vestointeihin. Lietteenkäsittelyn laitteista osa on ikääntyneitä, jonka vuoksi lietteenkäsitte- lyyn on investoitava tulevaisuudessa.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Ympäristöriskikartoitus on tehty Äänekosken tehtailla ensimmäisen kerran vuonna 1998 ja se on päivitetty vuonna 2003. Kemi-mekaanisen Puhdistamo 1:n ympäristöriskit arvioitiin osana kartonkitehtaan analyysia ja aktiivilietelaitoksen toimintaan liittyvät ympäristöriskit osana sellutehtaan analyysia. Menetelmänä käytettiin VTT:n kehittämää satunnaispäästöris- kianalyysia, SARA:a, joka perustuu henkilöstön osallistumiseen sekä asiantuntemukseen riskien tunnistuksessa ja arvioinnissa. Riskien tunnistuksen ja arvioinnin lisäksi analyysillä
tuotettiin toimenpide-ehdotuksia havaittujen riskikohtien poistamiseksi tai riskien pie- nentämiseksi. Analyyseissä käsiteltiin satunnaispäästömahdollisuudet, jotka voivat kohdis- tua jätevedenpuhdistamolle, vesistöön tai maaperään.
Satunnaispäästöistä voi seurata puhdistamolla toimintahäiriö ja kiintoainekuorman kasvu, hetkellinen pH-arvon nousu, öljykalvo tai esteettistä haittaa virran samentumisesta, jos puh- distamo ei ole pystynyt käsittelemään hetkellistä poikkeavaa kuormitusta. Päästöjen syynä voivat olla onnettomuudet ja prosessihäiriöt, jotka johtuvat esimerkiksi laiterikoista tai in- himillisistä erehdyksistä.
Puhdistamo 1:llä tapahtuvia riskejä tunnistettiin 17, joista yhtä lukuun ottamatta kaikki ar- vioitiin vähäisimpien riskien luokkaan (riskiluokka 3). Riskiluokkaan 2 arvioitiin kartonki- konelinjalta mahdollisten pasta- tai lateksipäästöjen käsittely. Pienempiin riskeihin kuului- vat esim. selkeytyskemikaalien annosteluhäiriöt, jätevesipumppujen toimintahäiriöt ja laa- hainrikko selkeytysaltaalla. Paperi- tai kartonkitehtailla, jotka ohjaavat jätevetensä puhdis- tamo 1:lle, riskit arvioitiin pieniksi ja ne liittyvät pääasiassa kemikaalien purkutilanteisiin, seisokkeihin, jätevedenpuhdistamon toimintahäiriöihin sekä öljypäästöihin. Puhdistamo 1:n kautta vesistöön ei tunnistettu yhtään seurauksiltaan vakavaa päästöä ja seurauksiltaan huomattavien riskien todennäköisyydet arvioitiin epätodennäköisiksi tai erittäin epätoden- näköisiksi.
Aktiivilietelaitoksella tapahtuvia vahinkomahdollisuuksia kirjattiin 24 kappaletta, joista kaksi kuuluu riskiluokkaan 2 ja loput riskiluokkaan 3. Näissä molemmissa riskiluokkaan 2 kuuluvissa tilanteissa jätevesi menee puhdistamattomana vesistöön jätevesiputken rikkoutu- essa tai varoaltaan padon murtuessa. Pienempiin riskeihin kuului aktiivilietelaitoksella mm.
aktiivilietelaitoksen turbokompressorin öljyjen vuotaminen laiterikon vuoksi aktivointial- taaseen ja aktiivilietelaitoksen pinnanmittauksen rikkoutuminen.
Päästömahdollisuuksia sellutehtaan osalle tunnistettiin 141 ja 14 yhteisille alueille. Vaka- vimman riskiluokan 1 tasolle ei arvioitu yhtään tapausta. Riskiluokkaan 2 kuuluu 14 tapaus- ta. Sellutehtaalla riskiluokkaan 2 arvioitiin mm. suuret lipeäpäästöt prosessiviemäriin keit- timen tai pesu- ja keittolipeäputkistojen repeämisen vuoksi. Muut kuuluvat riskiluokkaan 3.
Laitoksien kautta ei ole sattunut vakavia satunnaispäästöjä. Viimeisin satunnaispäästö on tapahtunut marraskuussa 2004, jolloin paperitehtaalta pääsi säiliöauton purkutilanteessa la- teksia jätevesikanaaliin ja sieltä kemi-mekaaniselle puhdistamolle. Päästö aiheutti samen- tumaa vesistössä jätevedenpurkupaikan välittömässä läheisyydessä ja COD-kuorman nou- sun. Satunnaispäästöt ilmoitetaan ympäristöviranomaisille.
Ympäristöriskien pienentämiseksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi tehtailla on toteutettu parannuksia, erityisesti ympäristöriskianalyysin tuloksia hyödyntäen. Puhdistamo 1:lle on mm. hankittu valvontakameroita sekä asennettu selkeytysaltaalle alivirtauslevyt öljyvahin- kojen vesistöön pääsyn ehkäisemiseksi.
Onnettomuudet
Puhdistamoiden toimintaan ei liity suuronnettomuusvaaraa. Kaikilla integraatin tehtailla on joko turvallisuus- tai pelastautumissuunnitelma, joka käsittää ohjeet onnettomuustilanteisiin varautumiseen. Ympäristölle aiheutuneita vaaratilanteita ei tehtailla ole viime vuosien aika- na sattunut.
Häiriötilanteet
Puhdistamoa hoitavien tehtaiden toimintajärjestelmissä on kuvattu toimintatavat erilaisten häiriötilanteiden varalle. Ohjeistus käsittää toimenpiteinä myös tiedottamisen. Jos ennalta tiedetään syntyvä häiriötilanne (mm. seisokin alas- ja ylösajot), niin näihin varaudutaan tie- tyin toimin ja mahdollisista ympäristövaikutuksista tiedotetaan ympäristöviranomaisille se- kä ympäristön asukkaille etukäteen.
Satunnaispäästöt estetään ennakoivalla ja huolellisella prosessin ohjauksella sekä henkilös- tön kouluttamisella häiriötilanteiden hallintaan. Jos normaalista poikkeava päästö syntyy, ohjataan jätevedet varoaltaalle ja ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin päästön lopettami- seksi ja vaikutusten minimoimiseksi. Kartonkitehtaalla pääsy vesistöön estetään pysäyttä- mällä jäteveden pumppaukset puhdistamolle. Kiintoainepäästöjen sattuessa Puhdistamo 1:llä lisätään selkeytyskemikaalien annostelua sopivassa suhteessa.
Jätevesistä otetaan automaattisesti vuorokausikeräilynäyte. Lisäksi puhdistamolle johdetta- vasta vedestä mitataan jatkuvatoimisesti johtokyky ja pH. Häiriötilanteissa analyysitiheyttä lisätään tarpeen mukaan.
ARVIO TOIMINNAN ERI VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN
Äänekosken metsäteollisuuden kuormitus on vähentynyt 1980-luvulta selvästi ja sen muka- na on jätevesien vaikutusalueiden vedenlaatu parantunut. Jätevesien vaikutuksien vähenty- misen myötä on laatuluokka Pohjois-Päijänteellä ja Leppävedellä nyt hyvä aiemman tyydyt- tävän sijaan.
Äänekosken tehtaiden fosforikuorma on pudonnut 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla kes- kimäärin viidennekseen 1990-luvun alun tasosta. Tehtaiden BOD- ja typpikuorma on pie- nentynyt noin puoleen, ja kiintoaineaine- ja COD-kuorma on alentunut selvästi. COD- pitoi- suudella on ollut laskeva suunta Kapeenkoskessa ja Haapakoskessa 1970-luvulta nykypäi- vään.
Äänekosken integraatin kiintoainekuorman osuus Kapeenkosken kiintoainevirtaamasta on vaihdellut 10 – 33 % vuosina 1993 – 2003. Vuonna 2003 Äänekosken tehtaiden osuus oli 10 % Kapeenkosken kiintoainevirtaamasta (0 – 50 % kiintoaineesta on peräisin sedimentis- tä).
Tehtaiden fosforikuorman osuus on ollut 8 – 26 % (vuonna 2003 15 %) ja typpikuorman osuus 4 – 11 % (vuonna 2003 5 %). Tehtaiden fosforikuorman osuus kokonaiskuormasta pienentyi vuoteen 2001 saakka, mutta kasvoi noin 10 prosentilla vuosina 2002 ja 2003. Val- taosa typestä on peräisin yläpuolisista vesistöistä. Saarijärven reitiltä tulevan fosforikuor- man osuus on kasvanut noin 40 %:stä (1993 – 1995) noin 55 %:een (1996 – 2003), typpi- kuorman osuus noin 40 %:stä noin 51 %:een ja kiintoainekuorman osuus noin 20 %:sta noin 35 %:een Äänekosken alapuolisen vesistön kuormista. Asumajätevesien osuus fosforikuor- masta on ollut 1 – 4 % ja typpikuormasta 5 – 7 %.
AOX-pitoisuuden perusteella Äänekosken tehtaiden jäteveden AOX-kuormituksen osuus on noin 1 % Kapeenkoskessa ja 0,5 % Haapakoskessa virtaavan veden AOX-kuormasta. Or- gaanisten klooriyhdisteiden pitoisuus (AOX) on Kapeenkoskessa pienentynyt 1990-luvun alkuun verrattuna.
Jätevedenpuhdistamoilla ei ole vaikutusta Äänekosken ilman laatuun.
Jätevedenpuhdistamot eivät aiheuta melua tai tärinää lähiympäristössä.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailu on säännöllisesti toistuvaa puhdistamojen toiminnan tarkkailua. Käytön- tarkkailu käsittää tarkkailusuunnitelman, visuaalisen tarkkailun, näytteenoton, mittaukset, analyysit, sisäisen laadunvarmistuksen ja raportoinnin.
Käytöntarkkailun jätevesien kokoomanäytteet kerätään automaattisesti aikaan tai virtaamaan suhteutettuna arkipäivisin vuorokausinäytteeksi ja viikonloppuisin kolmen vuorokauden ko- koomanäytteeksi. Pistenäytteitä otetaan varoaltaasta pumppauksen ollessa päällä sekä tarvit- taessa myös muualta.
Analyysit suoritetaan jätevesien tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Käytöntarkkailuun liit- tyvät päivittäistulokset ja -tiedot ovat nähtävissä tietojärjestelmistä reaaliaikaisina.
Päästötarkkailu
Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan laboratorio vastaa koko Äänekosken tehdasintegraatin jätevesien päästötarkkailusta. Päästötarkkailu suoritetaan Keski-Suomen ympäristökeskuk- sen hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti.
Jätevesien päästötarkkailu perustuu pääosin itsetarkkailuun eli toiminnanharjoittaja suorittaa tarkkailun viranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Päästöjen tarkkailu käsittää tarkkailusuunnitelman, visuaalisen tarkkailun, näytteenoton, mittaukset, analyysit, sisäisen laadunvarmistuksen ja raportoinnin.
Jätevesinäytteet kerätään kokoomanäytteinä Puhdistamo 1:lta lähtevästä ja aktiivilietelaitok- selta lähtevästä kanaalista. Varatoimenpiteenä voidaan tarvittaessa käyttää pistenäytteenot- toa. Kokoomanäytteet kerätään automaattisesti aikaan suhteutettuna vuorokausikokooma- näytteeksi. Pistenäytteitä otetaan tarvittaessa. Analyysit suoritetaan arkipäivisin edellisen vuorokauden kokoomanäytteistä (maanantaisin analysoitavaan näytteeseen yhdistetään kolmen edellisen vuorokauden näytteet).
Raportointi
Metsä-Botnian sellutehtaan laboratorion jätevesien analyysitulokset sekä CP Kelco Oy:n, M-real Paperin ja M-real Boardin ilmoittamat käyttötarkkailutulokset syötetään sellutehtaan raportointijärjestelmään arkipäivisin. Päästömittausten päivittäistulokset ovat nähtävissä tie- tojärjestelmästä reaaliaikaisina. Järjestelmästä tulostetaan tarvittavat (päivä-, kuukausi- jne.) raportit sekä lähetetään Äänekosken tehdasintegraatin sisäisten raportointilistojen mukaises- ti.
Päästötarkkailun tulokset raportoidaan kerran kuukaudessa ympäristöhallinnon tietokantaan (Elma TYVI). Häiriötilanteista raportoidaan tarvittaessa Keski-Suomen ympäristökeskuk- selle ja Äänekosken kaupungin ympäristöviranomaiselle.
Äänekosken tehdasintegraatin jätevesien päästömittaukset:
Näyte/
määri-
tys pH jk kap tuhka CODCr väri
kok.
P liuk.
P Ptase kok.P
kok.
N liuk.
N BOD7 Na
kok.
S AOX
Mene-
telmä SFS 3021:1979 SFS-EN 27888:1994 SCAN-W6:71 sis. menetelmä (*a) SFS 3026 vesianalyysitoimikunnan mietintö 1968 B 19 SFS 3026:1986 SFS 3026:1986 (suodatus) SFS 3026:1986 SFS 5505:1988 SFS 5505:1998 (suodatus) sis. menetelmä (*b) sis. menetelmä (*c) sis. menetelmä (*d) *KCL SFS-EN 1485:1997 *KCL Päästötarkkailu
Puhdis- tamo 1
lähtevä x x x x x
2
2/kk 2
2/kk 2 Aktiivi-
liete- laitos
lähtevä x x x x 3 1,2,4 1,2,4 10
1/kk 2,4 2,4 2,4 5 7
*KCL 7
*KCL Merkkien selitykset
x = arkipäivisin 1 = maanantaisin 2 = tiistaisin 3 = keskiviikkoisin 4 = torstaisin 5 = perjantaisin 7 = kk-keräily 10 = viikkokeräily *a = sisäinen menetelmä, hehkutus 550 °C, 2h
*b = Menetelmä perustuu standardeihin SFS 5508 (ei ATU lisäystä) ja SFS 3040 *c = sis. menetelmä, mittaus atomiabsorptiospektrofotometrillä
* d = sisäinen menetelmä, hapetus ja mittaus IC - laitteella *KCL = Määrityksen suorittaa KCL
Vaikutustarkkailu
Toiminnan vesistöön kohdistuvia päästöjä ja niiden vaikutuksia tarkkaillaan Äänekoski – Vaajakosken vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman sekä Pohjois-Päijänteen vesistö- ja ka- lataloustarkkailuohjelman mukaisesti.
Äänekoski – Vaajakoski vesistötarkkailualue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen ja ulottuu Äänekoskelta Vaajakoskelle saakka. Vesistötarkkailu koostuu vuosittaisesta vedenlaadun ja biologisen tilan seurannasta Äänekoski – Vaajakoski alueella. Kalataloustarkkailuun on si- sällytetty eliöstön koostumuksen muutosten ja kalastuksen seuranta: kalastuskirjanpito, kos- kien kalastoselvitys, kalojen jäämäaineselvitys ja aistinvarainen arviointi. Vuonna 2003 ve- sistö- ja kalataloustarkkailut suoritti Jyväskylän Yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus.
Pohjois-Päijänteen vesistötarkkailualue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen ja ulottuu Jyväs- järveltä Pohjois-Päijänteen Poronselälle ja edelleen Vanhanselälle saakka. Vesistötarkkailu koostuu vuosittaisesta vedenlaadun seurannasta Pohjois-Päijänteen alueella. Pohjois- Päijänteen vesistötarkkailussa selvitetään alueelle tulevan jätevesikuormituksen ja muun kuormituksen määrä ja sen vaikutuksia veden laatuun ja eliöstön tilaan. Kalataloustarkkai- luun on sisällytetty kalastuskirjanpito, koekalastus ja luotaus. Vuonna 2003 vesistö- ja kala- taloustarkkailut suoritti Jyväskylän Yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus.
Tarkkailuohjelman laajuus on riittävän kattava nykymuotoisena vesistövaikutusten selvittä- miseksi.
