PL 41 92501 RANTSILA LUVAN HAKIJA Rantsilan kunta ASIA Siikalatvan keskuspuhdistamon ympäristölupa, Rantsila LUPAPÄÄTÖS Nro 68/04/2 Dnro Psy-2003-y-102 Annettu julkipanon jälkeen 3.11.2004

LUPAPÄÄTÖS

Nro 68/04/2

Dnro Psy-2003-y-102

Annettu julkipanon jälkeen 3.11.2004

ASIA Siikalatvan keskuspuhdistamon ympäristölupa, Rantsila LUVAN HAKIJA Rantsilan kunta

PL 41

92501 RANTSILA

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 5

TOIMINTA... 6

Yleiskuvaus toiminnasta ... 6

Elintarviketeollisuuden jätevedet... 7

Jätevesien käsittely... 7

Tavoitteet ... 7

Prosessi ... 8

Käytettävät kemikaalit... 10

Liikennejärjestelyt ... 10

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus ... 11

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 11

Päästöt pintavesiin... 11

Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 13

Päästöt ilmaan ... 13

Melu ... 13

Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen ... 13

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 14

Alueen hydrologia ... 14

Alueen luonto ja suojelukohteet ... 14

Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 15

Vesistön tila ja käyttö ... 15

Vedenlaatu... 15

Veden käyttökelpoisuus... 16

Kalatalous ... 16

Muut vesistön käyttö ... 17

Maaperä ja pohjavesiolot ... 18

Melutilanne ja liikenne... 18

Muut kuormittavat toiminnat... 18

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 18

Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ... 18

Vaikutus pintavesiin ... 19

Vaikutus kalastoon ja kalastukseen ... 20

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 20

Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus ... 20

Vaikutus vesistön ja rantojen käyttöön... 21

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 21

Käyttötarkkailu ... 21

Päästötarkkailu ... 21

Vaikutustarkkailu... 22

Raportointi... 22

Laadunvarmistus... 23

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 23

Toimet onnettomuuksien ja häiriöiden estämiseksi ... 23

Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana ... 23

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 24

Kalataloudelliset velvoitteet... 24

Korvaukset ja vakuudet... 24

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 24

Lupahakemuksen täydennykset ... 24

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 24

Lausunnot ... 24

Muistutukset ja mielipiteet... 29

Hakijan vastine... 34

Täytäntöönpanohakemus ja hakemuksen täydennys ... 38

Täytäntöönpanohakemuksesta ja täydennyksestä tiedottaminen ... 39

Lausunnot ja muistutukset ... 39

Hakijan vastine... 42

Muistuttajien vastineet ... 43

Neuvottelu ja katselmus... 43

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 44

KÄSITTELYRATKAISU... 44

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 44

TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU ... 45

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 45

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 45

Päästöt pintavesiin ja viemäriin ... 45

Päästöt ilmaan ... 46

Melu ... 46

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 46

Kemikaalien varastointi... 47

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 47

Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja... 48

Rantsilan kunnan jätevedenpuhdistamon lakkauttaminen... 48

Tarkkailu- ja raportointimääräykset ... 48

Kalatalousmääräys ... 49

Korvausmääräys ... 49

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 49

RATKAISUN PERUSTELUT... 49

Käsittelyratkaisun perustelut ... 49

Lupaharkinnan perusteet ... 50

Luvan myöntämisen edellytykset ... 50

Perustelut ympäristönsuojelulain 42 §:n 3 momentissa tarkoitetun vakuuden määräämättä jättämiselle ... 51

Täytäntöönpanoratkaisun perustelut... 51

Lupamääräysten perustelut ... 51

Kalatalousmaksun perustelut... 53

Korvausmääräyksen perustelut ... 53

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 53

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 58

Päätöksen voimassaolo ... 58

Lupamääräysten tarkistaminen ... 59

Korvattavat päätökset ... 59

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 59

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 59

Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 59

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ... 59

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 59

KÄSITTELYMAKSU... 60

Ratkaisu ... 60

Perustelut... 60

Oikeusohje ... 60

MUUTOKSENHAKU ... 61

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Rantsilan kunta on 16.6.2003 ympäristölupavirastoon toimittamassaan ha- kemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Kestilän, Piippolan, Pulkkilan, Py- hännän sekä Rantsilan jätevesien keskitetylle käsittelylle Rantsilan kun- taan rakennettavaksi suunnitellulla Siikalatvan keskuspuhdistamolla ja lu- paa jätevesien johtamiseen kosteikkokentän kautta laskuojaan ja siitä Kä- rähtämänojan kautta Siikajokeen noin 1,5 km Rantsilan taajaman alapuo- lella. Lisäksi Rantsilan kunta on hakenut lupaa jätevedenpuhdistamolla syntyvän lietteen jatkokäsittelyyn puhdistamon välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla Pahanevan turvetuotantoalueen auma-alueella.

Hakija on esittänyt, että vesistöön johdettavan jäteveden biokemiallisen hapenkulutuksen (BOD_7ATU) tulisi olla enintään 17 mg/l O₂ , kokonaisfosfo- ripitoisuuden (kok. P) enintään 0,7 mg/l ja puhdistustehon BOD_7ATU:n ja fosforin suhteen vähintään 90 %.

Lisäksi hakija on 8.4.2004 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hake- muksen täydennyksessä pyytänyt lupaa Siikalatvan jätevedenpuhdistamon rakennustöiden ja toiminnan aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoi- maiseksi tuloa.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Jätevedenpuhdistamolla on tarkoitus puhdistaa keskitetysti Kestilän, Piip- polan, Pulkkilan, Pyhännän sekä Rantsilan vesi- ja viemärilaitosten alueel- la syntyvät jätevedet. Puhdistamo ottaa vastaan myös alueen sako- ja um- pikaivolietteet joko suoraan Siikalatvan puhdistamolle tai nykyisten puhdis- tamoiden kautta. Puhdistuksen jälkeen vedet johdetaan Kärähtämänojan kautta Siikajokeen Rantsilan keskustaajaman alapuolella.

Jätevedenpuhdistamo on suunniteltu rakennettavaksi Rantsilan kunnan Rantsilan kylässä sijaitsevasta tilasta Lampela RN:o 14:31 ostetulle noin 56 hehtaarin suuruiselle määräalalle.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 13 a) kohdan mukaan asu- kasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tar- koitetulla puhdistamolla on oltava ympäristölupa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 8) kohdan mukaan ympä- ristölupavirasto ratkaisee yhdyskuntajäteveden puhdistamon ympäristölu- pa-asiat, kun viemäröidyn jäteveden määrä on asukasvastineluvultaan yli 4 000. Hakija on ilmoittanut puhdistamon asukasvastineluvuksi 9 286. Puh- distamolietteen kompostoinnin osalta ympäristölupaviraston toimivalta pe- rustuu toimintakokonaisuutta koskevaan ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:ään.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Pohjois-Suomen vesioikeus on 25.1.1972 antamallaan päätöksellä nro 10/72/I myöntänyt Rantsilan Vesihuolto Oy:lle luvan jätevesien johtami- seen Siikajokeen Rantsilan kunnan Rantsilan kylässä. Lupaehtojen mu- kaan puhdistamoa on hoidettava ja käytettävä niin, että saavutetaan kes- kimäärin 75 %:n puhdistusteho BHK₇:n suhteen.

Pohjois-Suomen vesioikeus on 17.4.1991 antamallaan päätöksellä nro 30/91/2 myöntänyt Kestilän kunnalle luvan keskustaajaman jätevesien joh- tamiseen Siikajokeen Kestilän kunnassa. Lupaehtojen mukaan vesistöön johdettavan jäteveden BOD_7ATU on enintään 20 mg/l O₂, kokonaisfosforipi- toisuus enintään 1 mg/l ja puhdistusteho 1.1.1996 alkaen molempien suh- teen 90 %.

Pohjois-Suomen vesioikeus on 19.4.1995 antamallaan päätöksellä nro 30/95/2 myöntänyt Piippolan kunnalle luvan taajaman jätevesien johtami- seen Lamujokeen Piippolan kunnassa. Lupaehtojen mukaan vesistöön johdettavan jäteveden BOD_7ATU on enintään 17,5 mg/l O₂, kokonaisfosfori- pitoisuus enintään 1 mg/l ja puhdistusteho molempien arvojen osalta vä- hintään 90 %. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä lo- kakuun loppuun 2006 mennessä.

Pohjois-Suomen vesioikeus on 19.4.1995 antamallaan päätöksellä nro 32/95/2 myöntänyt Pyhännän kunnalle luvan kunnan keskustaajaman jäte- vesien johtamiseen Pyhännänjokeen Pyhännän kunnassa. Lupaehtojen mukaan vesistöön johdettavan jäteveden BOD7ATU on enintään 30 mg/l O2

ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,5 mg/.l Puhdistustehon on oltava BOD7ATU:n osalta vähintään 85 % ja kokonaisfosforin osalta vähintään 80 %. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus jätevesien puhdistami- sen tehostamissuunnitelmin ja jätevesien johtamisesta aiheutuvien haitta- vaikutusten vähentämissuunnitelmin on tehtävä vuoden 2006 loppuun mennessä.

Pohjois-Suomen vesioikeus on 19.4.1995 antamallaan päätöksellä nro 31/95/2 myöntänyt Pulkkilan kunnalle luvan kunnan keskustaajaman jäte- vesien johtamiseen Lamujokeen ja sieltä edelleen Siikajokeen Pulkkilan kunnassa. Lupaehdon 2 ensimmäinen ja toinen kappale kuuluvat seuraa- vasti:

"2) Vesistöön johdettavan jäteveden BOD7ATU saa olla enintään 60 mg O2/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l. Puhdistusteho BOD7ATU:n osalta on oltava vähintään 65 % ja kokonaisfosforin osalta vähintään 80 %.

Jätevedet on käsiteltävä vuoden 2001 jälkeen niin, että vesistöön johdetta- van jäteveden BOD_7ATU on enintään 17,5 mg O₂/l ja kokonaisfosforipitoi- suus enintään 1,0 mg P/l. Puhdistustehon tulee molempien arvojen osalta olla vähintään 90 %."

Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä kesäkuun loppuun 2006 mennessä.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 30.10.2001 antamallaan päätök- sellä pidentänyt ympäristönsuojelulain 115 §:n nojalla vesioikeuden pää- töksen nro 31/95/2 jätevesien käsittelemisen tehostamiselle määrättyä määräaikaa kolmella vuodella eli 31.12.2004 saakka ja tarkistanut lupaeh- don 2 toisen kappaleen kuulumaan seuraavasti: "Jätevedet on käsiteltävä 1.1.2002 alkaen niin, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD_7ATU on

enintään 30 mg O2/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l. Puhdis- tusteho on BOD7ATU:n osalta vähintään 70 % ja kokonaisfosforin osalta vä- hintään 80 %."

Muilta osin noudatetaan vesioikeuden päätöksen nro 31/95/2 lupaehtoja siihen saakka, kunnes Pulkkilan keskustaajaman jätevedet johdetaan kun- tien yhteisviemäröinnin kautta uudelle keskuspuhdistamolle.

Mikäli Pulkkilan keskustaajaman jätevesiä ei johdeta lähikuntien kanssa yhteistyönä rakennettavaan keskuspuhdistamoon, tulee Pulkkilan kunnan hakea hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään 31.12.2002 mennessä oman jä- tevedenpuhdistamonsa toiminnalle ja jätevesien johtamiseen vesistöön ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Tässä tapauksessa nou- datetaan em. vesioikeuden päätöksen ja tämän päätöksen määräyksiä sii- hen saakka, kunnes ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa tulee lainvoimaiseksi tai kuitenkin enintään 31.12.2004 saakka.

Alueella on voimassa seutukaava vuodelta 1990. Seutukaavan tulee kor- vaamaan tällä hetkellä luonnosvaiheessa oleva Pohjois-Pohjanmaan maa- kuntakaava. Maakuntakaavaluonnokseen on merkitty suunnitellun jäteve- sien keskuspuhdistamon paikka. Alueella ei ole voimassa seutukaavaa tarkempaa kaavaa.

TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Keskuspuhdistamo tulee sijoittumaan Rantsilan kuntakeskuksen itäpuolella ja Pahanevan turvetuotantoalueen lounaispuolella sijaitsevalle Kurkikan- kaan alueelle. Keskuspuhdistamolle johdetaan suunnitelmien mukaan jä- tevedet siirtoviemäriä pitkin Kestilästä, Piippolasta, Pulkkilasta, Pyhännältä ja Rantsilasta. Keskuspuhdistamon toiminta-alueella oli vuonna 2001 yh- teensä 8 971 asukasta. Tulevaisuudessa kuntien yhteenlasketun väestö- määrän odotetaan laskevan. Alueen kunnat ovat maaseutumaisia, mutta tulevaisuudessa asutuksen ennustetaan taajamoituvan.

Nykyiset viemäriverkostot kattavat rakennuskaava-alueet, mutta ulottuvat joissakin kunnissa myös taajaman lievealueille. Kestilässä, Piippolassa ja Pulkkilassa jätevedet ovat normaalia asumisjätevettä. Pyhännällä ja Rant- silassa viemäriverkoston piirissä on myös elintarviketeollisuutta.

Jätevesien keskitetty käsittely vapauttaa nykyiset purkureitit jätevesien vai- kutuksesta ja siirtoviemäröinnillä saatetaan viemäröinnin piiriin noin 100 km Siikajokivarren haja-asutusta. Siirtoviemärin varrella sijaitsevat alueen merkittävimmät kylät. Rantsilaa lukuun ottamatta nykyisten puhdis- tamoiden allastiloja käytetään tasausaltaina, mutta muuten puhdistamot poistuvat käytöstä siirtymäajan jälkeen. Tasausaltailla saadaan pienennet- tyä jätevedenpuhdistamon virtaamavaihteluita, mutta niissä ei käsitellä jä- tevettä, ainoastaan varastoidaan. Nykyisiä purkureittejä ei käytetä normaa- lioloissa.

Puhdistamo mitoitetaan 5 330 asukkaan liittyjämäärälle ja jätevesivirtaa- malle 1 575 m³/d.

Keskuspuhdistamon puhdistusprosessi tulee olemaan biologis-kemiallinen, mutta lopullista prosessivalintaa ei ole vielä tehty. Siikalatvan kuntien kes-

kuspuhdistamon esisuunnitelmassa tarkasteltavaksi prosessiksi on sovittu bioroottori jälkisaostuksella. Jätevedet on tarkoitus jälkikäsitellä kosteikko- kentällä ennen vesistöön johtamista. Jälkikäsittelyssä on tarkoitus ensisi- jaisesti hyödyntää turvetuotannosta vapautuvia alueita.

Jätevedet puretaan samaan ojaan, johon nyt johdetaan Pahanevan turve- tuotantoalueen vedet. Oja laskee Kärähtämänojaan ja edelleen Siikajo- keen noin 800 m nykyisen purkupaikan alapuolella. Kärähtämänojaan las- kevaan Selkämaanojaan johdetaan Turveruukki Oy:n Hourunnevan ja Rahkon Kupukkanevan turvetuotantoalueiden vedet. Kärähtämänojaan laskevaan Selkämaanojaan laskevat lisäksi Rantsilan vuonna 2002 sulje- tun kaatopaikan valumavedet.

Lietteen jatkokäsittely on tarkoitus toteuttaa Pahanevan turvetuotantoalu- een länsiosan auma-alueelle tulevalla lietteenkäsittelyalueella. Lietettä on suunniteltu käytettäväksi ensisijaisesti Pahanevan, mutta myös muiden turvetuotantoalueiden jälkikunnostukseen ja bioenergiantuotantoon bio- energiakentillä. Liete kompostoidaan tarvittavilta osin. Lietteenkäsittelyalu- een erotevedet johdetaan laitoksen prosessiin.

Elintarviketeollisuuden jätevedet

Rantsilassa viemäriverkkoon johdetaan Kylmänen Food Oy:n jätevedet.

Yhtiö on vuonna 2003 valmistanut lihajalosteita, eineksiä, kestomakkaroita ja säilykkeitä noin 2,9 milj. kiloa. Laitoksesta viemäriverkostoon johdettavil- le jätevesille on esikäsittelynä rasvanerotus. Vuotuinen vedenkulutus on ol- lut 23 000–25 000 m³. Pääosa jätevesistä on pesuvesiä.

Pyhännällä viemäriverkkoon johdetaan Maustaja Oy:n ja Real Snacks Oy:n jätevedet.

Maustaja Oy valmistaa elintarvikkeita noin 9 milj. kiloa vuodessa. Viemäri- verkostoon johdettava jätevesimäärä on 3 000–3 500 m³ kuukaudessa. Jä- tevedet ovat pääasiassa pesuvesiä eikä niille ei ole esikäsittelyä. Jäteve- simäärä voi tuotannon noston vuoksi kohota määrään 4 000 m³ kuukau- dessa.

Real Snacks Oy valmistaa perunasta pääasiassa perunalastuja yli 1 milj.

kiloa vuodessa. Viemäriverkkoon johdettava jätevesimäärä on noin 40 m³ vuorokaudessa. Jätevesille on esikäsittelynä saostuskaivo. Lähivuosina tuotannon ja jätevesimäärien ennustetaan kaksinkertaistuvan.

Nykyisillä puhdistamoilla elintarviketeollisuuden jätevesissä ei ole havaittu sellaisia päästöjä, jotka estäisivät puhdistamon toiminnan. Tasausaltaissa ja siirtoviemäreissä jätevedet sekoittuvat muihin jätevesiin, jolloin ne lai- mentuvat ennen keskitettyä käsittelyä.

Jätevesien käsittely

Tavoitteet

Jätevesien käsittelyn suunnittelun tavoitearvot ovat olleet seuraavat:

BOD7:n enimmäispitoisuus 15 mg/l, kokonaisfosforin enimmäispitoisuus 0,5 mg/l sekä puhdistusteho BOD7:n ja kokonaisfosforin suhteen vähintään 95 %.

Lietteen käsittely on pyritty toteuttamaan siten, että ympäristöhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota myös lietteen käsittelyn käytettävyyteen sekä lietteen jatkokäyttöön.

Jäteveden käsittelyn keskittämisellä saavutetaan ympäristön kannalta merkittäviä etuja erilliskäsittelyyn verrattuna. Siirtoviemäröinnillä saadaan liitettyä alueen haja-asutusta viemäröinnin piiriin, joten alueen hajakuormi- tus tulee pienenemään. Siirtoviemäröinti mahdollistaa myös uusien toimin- tojen sekä asutuksen sijoittumisen haja-asutusalueille. Jätevesien käsitte- lyn tulokset ovat yleensä varmemmat toteutettaessa käsittely suuremmissa yksiköissä. Keskitetyllä käsittelyllä saavutetaan säästöä käyttökustannuk- sissa erilliskäsittelyyn verrattuna. Nykyisiä puhdistamoiden allastiloja käy- tetään tasaukseen, joten olemassa olevat rakenteet tulevat jäämään hyö- tykäyttöön.

Prosessi

Jätevedet tullaan käsittelemään biologis-kemiallisesti. Alustavassa tarkas- telussa keskuspuhdistamon käsittelyprosessiksi on sovittu bioroottori jäl- kisaostuksella. Prosessinosat ovat välppäys, rasvanerotus, hiekanerotus, esiselkeytys, bioroottorit, kemikalointi, jälkiselkeytys, sakokaivolietteen vas- taanotto, lietteen sakeutus, lietteen kunnostus ja lietteen kuivaus.

Puhdistamon prosessi on mitoitettu seuraaville arvoille: liittyjämäärä 5 330 asukasta, Q_kesk 1 575 m³/d, q_mit 145 m³/h, q_max 290 m³/h, BOD7-kuorma 650 kg/d, kokonaisfosforikuorma 20 kg/d ja kiintoainekuorma 575 kg/d.

Prosessiosien alustava mitoitus on seuraava:

Välppäys

Jätevesi esikäsitellään välppäämällä ennen varsinaiseen prosessiin johta- mista. Välppäys mitoitetaan virtaamalle q_max.

Rasvanerotus

Käsittelyprosessin alkuun toteutetaan rasvanerotus, koska viemäriverkos- toihin on liittynyt elintarviketeollisuutta, joissa syntyy rasvaa sisältäviä jäte- vesiä.

Hiekanerotus

Hiekanerotus toteutetaan ilmastettuna hiekanerotuksena. Tarvittava allasti- lavuus on noin 36 m³.

Esiselkeytys

Jätevettä selkeytetään ennen biologista käsittelyä. Esiselkeytyksellä saa- daan pienennettyä ja tasattua varsinaisen prosessin kuormitusta. Esisel- keytysallaspinta-alaa tarvitaan noin 75 m².

Bioroottorit

Jäteveden biologinen käsittely toteutetaan bioroottoreilla. Bioroottorin levy- pinta-alaa tarvitaan yhteensä noin 45 500 m². Bioroottorit voidaan toteuttaa esimerkiksi kahdeksana yksikkönä.

Kemikalointi

Saostuskemikaali sekoitetaan pikasekoitusaltaassa (2,5 m³) jäteveteen.

Flokkaus toteutetaan kaksivaiheisena. Flokkausallastilavuutta tarvitaan noin 75 m³. Laitokselle järjestetään sekä liuos- että jauhekemikaalin käyt- tömahdollisuus.

Jälkiselkeytys

Jälkiselkeytyspinta-alaa tarvitaan noin 145 m². Sakokaivolietteen vastaanotto

Puhdistamolle tuotavalle sakokaivolietteelle järjestetään esikäsittely välp- päyksellä. Esikäsitelty sakokaivoliete voidaan johtaa joko puhdistamon ve- siprosessiin tai suoraan sakeuttamon kautta lietteenkäsittelyyn. Keskus- puhdistamon yhteyteen tehdään sakokaivolietteelle 50 m³:n suuruinen ta- sausallas.

Sakokaivolietteen vastaanotto on mahdollista järjestää myös tasausallas- käyttöön jääville entisille puhdistamoille. Prosessin toiminnan kannalta on sitä parempi mitä tasaisempi puhdistamon kuormitus on. Puhdistamon toi- minnan kannalta on edullista, että mahdollisimman suuri osa sakokaivoliet- teestä johdettaisiin puhdistamolle siirtoviemäreillä.

Lietteen sakeutus

Esi- ja jälkiselkeytyksestä poistettua ylijäämälietettä tiivistetään sakeutta- mossa ennen koneellista kuivausta. Mitoituskuormituksella lietettä arvioi- daan muodostuvan noin 650 kgTS/d. Sakeuttamotilavuutta tarvitaan siten noin 75 m³.

Lietteen kunnostus

Sakeutettuun lietteeseen annostellaan kunnostuskemikaalia ennen lietteen kuivausta. Polymeereillä saadaan tehostettua veden erottumista lietteestä ja näin ollen parannettua lietteen kuivattavuusominaisuuksia. Automaatti- nen polymeerilaitteisto käsittää polymeerin valmistus- ja annosteluyksiköt.

Lietteen kuivaus

Kuivauksella pyritään nostamaan lietteen kuiva-ainepitoisuus noin 20 pro- senttiin. Em. kuiva-ainepitoisuuteen päästään kuivaamalla liete koneelli- sesti lingolla, suotonauhapuristimella tai ruuvikuivaimella. Tarvittava kuiva- uskapasiteetti on noin 285 kgTS/h. Kuivattu liete välivarastoidaan kuljetus- lavalle.

Kompostointi

Mitoitusajankohtana lietettä arvioidaan syntyvän noin 240 tTS/a. Mikäli liet- teen kuiva-ainepitoisuus on 20 %, on vuotuinen lietemäärä noin 1 200 m³. Kuivattuun lietteeseen lisätään seosainetta suhteessa 1:2. Kompostiseosta arvioidaan siten syntyvän vuodessa 3 600 m³. Varsinaisen kompostikentän pinta-alan tarve on 1,36 m²/m³. Kompostikentän pinta-alaksi saadaan siten 4 900 m².

Kompostoinnissa lietemäärän arvioidaan pienenevän 40 %. Valmista kom- postia syntyy siten noin 2 200 m³. Kompostin jälkikypsytysalueen pinta- alantarve on 0,58 m²/m³. Em. mitoitusarvolla jälkikypsytyskentän pinta-ala

on 1 300 m². Lietteenkäsittelyalueiden kokonaispinta-alantarve on siten 6 200 m². Komposti- ja jälkikypsytyskenttien erotevedet johdetaan laitok- selle puhdistusprosessissa käsiteltäviksi.

Jälkikäsittely

Jälkikäsittelyllä laitoksessa puhdistetun jäteveden laatu pyritään saamaan mahdollisimman luonnonmukaiseksi ennen vesistöön johtamista. Luon- nonmukainen jälkikäsittely voidaan toteuttaa esim. pintavalutuskentillä tai kosteikkopuhdistamossa.

Pintavalutuksessa jätevedet johdetaan jako-ojaston avulla kentälle mah- dollisimman tasaisesti. Kentän läpi virtaava vesi puhdistuu fysikaalisen suodattumisen, kasvien sekä niiden pinnoilla ja maassa olevien pieneliös- tön avulla. Biologisten toimintojen ansiosta vedestä poistuu kiintoaineen li- säksi myös liukoisessa muodossa olevia aineita mm. ravinteita.

Pintavalutus pyritään toteuttamaan alkuosassa kenttää siten, että lammi- koitumista ja ohivirtausta tapahtuisi mahdollisimman vähän. Loppupäässä kenttää vesi muodostaa matalia lammikoita. Purku vesistöön tapahtuu pur- kualtaasta mittauksen kautta.

Pahanevan alueelle sijoitettava jälkikäsittelyalue on suunniteltu toteutetta- van kosteikkona, jossa jäteveden ravinteita hyödyntävä kasvusto on ko.

paikalle tavanomaista lajistoa. Kosteikkopuhdistamo on esitetty runsaan 3 ha:n kokoisena. Lisäksi alueen loppupäähän rakennetaan allas, johon kootaan kentän vedet johdettavaksi edelleen ojaa pitkin purkuun. Jälkikä- sittelyalueen on alustavasti suunniteltu sijoittuvan turvetuotantoalueen län- sireunaan, mikä on jätevesien johtamisjärjestelyiden kannalta edullisin si- joituspaikka. Ko. alue erotetaan ojastojärjestelyillä muusta turvetuotanto- alueesta.

Käytettävät kemikaalit

Ravinteiden saostukseen käytetään rauta- tai alumiinipohjaisia liuoksia ja lietteen kunnostukseen ennen kuivausta polyelektrolyyttejä. Saostuskemi- kaaleina rautapohjaisista kysymykseen tulevat lähinnä ferrisulfaatti Fe2(SO4)3 ja ferrikloridi FeCl3 sekä alumiinipohjaisista alumiinisulfaatti Al2(SO4)3 ja polyalumiinikloridi PAC. Jauhe varastoidaan metallirakentei- sessa pystysiilossa, jonka tilavuus on 45–75 m³, ja liuos kemikaalin kestä- vällä pinnoituksella varustetussa vesitiiviissä teräsbetonirakenteisessa al- taassa, jonka tilavuus on 45–65 m³. Varastoitava saostuskemikaalimäärä on enintään varastotilan suuruinen.

Lietteen kunnostuskemikaalina käytettävä polymeerijauhe varastoidaan lai- toksen huonetiloissa kuljetussäkeissä. Varastoitava määrä on enimmillään 1 000 kg.

Liikennejärjestelyt

Liikenne puhdistamolle suuntautuu Rantsilan keskustasta pitkin maantietä 18579, josta kääntyy runsaan kilometrin päässä paikallistie jätevedenpuh- distamolle. Tien varressa ei ole asutusta. Puhdistamotoimintaan liittyvä raskas liikenne liittyy sakokaivolietteen kuljetukseen puhdistamolle. Pro- sessissa tarvittavia kemikaaleja tuodaan puhdistamolle kuukausittain.

Enimmillään liikenteen voidaan arvioida olevan kymmenen raskasta ajo- neuvoyksikköä vuorokaudessa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Jätevedenpuhdistamon esisuunnittelussa on esitetty käyttöön otettavaksi bioroottori jälkisaostuksella, joka on nykyisin yleisesti käytössä oleva puh- distusprosessi. Suunnittelun lähtökohtana on ollut nykyaikainen, mutta käytössä varmaksi koettu prosessitekniikka. Laitos varustetaan mikropro- sessoripohjaisella prosessinohjausjärjestelmällä, joka varustetaan kauko- valvonnalla ja kauko-ohjauksella.

Puhdistamo on mitoitettu BOD7-kuormalle 650 kg/d, mikä vastaa asukas- vastinelukua 9 286 (70 g BOD7/as d). Typenpoistoteho puhdistamolla tulee olemaan arviolta 30–40 %. Kosteikkokäsittely todennäköisesti nostaa re- duktiota jonkin verran (esim. Rukalla keskimäärin 30 %). Suunnitellun lai- toksen rakentamiskustannukset ovat noin 3 miljoonaa euroa. Typpiredukti- on nostaminen laitoskäsittelyssä 50 %:iin aiheuttaa arviolta noin 1,0 mil- joonan euron ja 70 %:iin noin 1,5 miljoonan euron lisäkustannukset. Lisäk- si käyttökustannukset nousisivat energian ja kemikaalikustannusten nou- sun takia merkittävästi.

Siikajoessa epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella tuotantoa ra- joittava ravinne on typpi. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet ovat kui- tenkin olleet korkeita eivätkä ravinteet kulu kokonaisuudessaan perustuo- tantoon. Tämä viittaa siihen, että tuotantoa rajoittavat muut tekijät, esimer- kiksi veden tummuudesta johtuva valon puute. Keskuspuhdistamon tehos- tetulla typenpoistolla arvioidaan olevan lievä vaikutus Kärähtämänojan purkualueen läheisyydessä, mutta Siikajoen vesistön tilan kannalta koko- naisuudessaan vaikutus on hyvin pieni. Siikajoessa taajamakuormituksen osuus typpikuormituksesta on noin 6 % ja luonnonhuuhtouma mukaan lu- kien noin 3 %.

Bioroottorilaitos kuluttaa sähköä 0,5–0,7 kWh käsiteltyä jätevesikuutiomet- riä kohti. Prosessin energian kulutus on noin 250 000 kWh vuodessa. Bio- roottorin energian kulutus on noin 20 % pienempi kuin ilmastuksella varus- tetun aktiivilietelaitoksen. Laitoksen merkittävä energiaa kuluttava kohde on ilmanvaihto, jonka on rakennuksen kosteuden hallitsemiseksi oltava te- hokas. Ilmanvaihto varustetaan lämmön talteenotolla. Toteutussuunnitte- lussa otetaan tarkasteltavaksi maalämmön ja käsitellyn jäteveden lämmön hyväksikäyttö laitosrakennuksen lämmityksessä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Päästöt pintavesiin

Siikalatvan kuntien nykyisiltä jätevedenpuhdistamoilta lähtevä kuormitus vuosina 2001–2002 on ollut seuraava:

BOD₇ (kg/d) Kok. P (kg/d) Kok. N (kg/d) Kiintoaine (kg/d) Puhdistamo 2001 2002 k.a. 2001 2002 k.a. 2001 2002 k.a. 2001 2002 k.a.

Kestilä 12 1,3 6,5 0,69 0,25 0,47 7,1 11 9,0 15 1,9 8,5

Piippola 1,2 0,9 1,0 0,18 0,14 0,16 2,8 3,1 2,9 3,5 2,3 2,9

Pulkkila 6,2 7,4 6,8 0,09 0,06 0,08 8,1 9,2 8,7 2,1 3,0 2,5

Pyhäntä 5,3 7,5 6,4 0,20 0,30 0,25 7,6 8,5 8,0 8,5 18 13

Rantsila 5,1 8,6 6,9 0,60 0,78 0,69 7,0 7,2 7,1 1,2 2,2 1,7

Yhteensä 29 26 27 1,8 1,5 1,6 33 39 36 30 27 29

Keskuspuhdistamolta lähteväksi kuormitukseksi on BOD7ATU:n ja fosforin osalta arvioitu luparajoiksi haettavilla pitoisuuksilla sekä kokonaistypen pi- toisuudella 30 mg/l ja kiintoaineen pitoisuudella 15 mg/l seuraavat arvot:

Virtaama BOD_7ATU Kok. P Kok. N Kiintoaine

m³/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d

1 300 17 22,1 0,7 0,91 30 39 15 19,5

1 550 17 26,4 0,7 1,1 30 47 15 23,3

BOD7:n kuormitus olisi lähtötilanteessa noin 22 kg/d, fosforikuormitus 0,9 kg/d, typpikuormitus 39 kg/d ja kiintoainekuormitus noin 20 kg/d. Taa- jamien nykyiseen kuormitukseen verrattuna BOD7- ja kokonaisfosforikuor- mitus pienenevät haettavilla luparajoilla ja keskimääräisessä tilanteessa esitettyä enemmän. Myös kiintoainekuormituksen arvioidaan pienentyvän.

Typpikuormituksen suuruus on arvion perusteella nykyistä tasoa. Todelli- suudessa vesistöön päätyvä kuormitus tullee olemaan arvioitua pienempi kosteikkokentällä tapahtuvasta pidättymisestä johtuen. Lisäksi on otettava huomioon, että myös Siikajokivarren haja-asutuksen kuormitus pienenee, kun asutus tulee viemäröinnin piiriin.

Tutkimusten mukaan kosteikot poistavat vedestä kiintoainetta ja ravinteita sekä metalleja ja patogeenejä erilaisten biologisten, kemiallisten ja fysikaa- listen prosessien avulla. Merkittävin typenpoistomekanismi on mikrobien avulla tapahtuva nirtifikaatio/denitrifikaatioprosessi. Typen poistuminen riippuu kosteikkokentän happitaloudesta, pinta-alasta sekä lämpötilasta.

Kosteikkokenttien käyttöikää on kuitenkin vaikea arvioida.

Siikalatvan keskuspuhdistamolle suunnitellun kosteikkokentän typpireduk- tio voidaan arvioida noin 30 prosentiksi, joten purkuojan typpikuormitus tu- lisi olemaan tasoa 27 kg/d.

Siikajoen hajakuormitusselvityksen mukaan Siikajokeen kohdistuva haja- ja pistekuormituksen ravinnekuormitus sekä luonnonhuuhtouma ovat vuonna 2000 olleet seuraavat:

Vuositaso Kesä–elokuu

Kuormittaja

Fosfori kg/a

Typpi kg/a

Fosfori kg/92d

Typpi kg/92d Hajakuormitus 41 211 652 208 4 555 57 490 Pistekuormitus 1 539 40 972 371 10 005 *Taajamat 712 23 960 179 6 039 Luonnonhuuhtouma 44 300 675 045 8 860 135 009

Hajakuormitus koostuu pääasiassa haja-asutuksen kuormituksesta, maa- ja metsätalouden kuormituksesta, ilman kautta tulevasta laskeumasta sekä liikenteen kuormituksesta. Pistekuormitus on taajamien, teollisuuden, kaa- topaikkojen sekä turvetuotannon kuormitusta. Pistekuormittajista suurin osuus (typpikuormituksesta noin 60 %) on taajamilla. Luonnonhuuhtou- maan ja hajakuormitukseen verrattuna taajamien kuormitus on kuitenkin vähäistä. Taajamien fosforikuormitus oli 3,6 % ja typpikuormitus 5,9 % ha- ja- ja pistekuormituksen kokonaismäärästä ja jos luonnonhuuhtouma ote- taan mukaan, 1,8 % fosforista ja 3,0 % typestä.

Pahanevan, Rahkon Kupukkanevan ja Hourunnevan turvetuotantoalueiden arvioitu yhteinen ravinnekuormitus (brutto) on vuoden 2003 tuotantopinta- aloilla noin 0,14 kg/d fosforia ja 4 kg/d typpeä. Vuoteen 2010 mennessä kuormituksen on arvioitu pienenevän arvoihin 0,05 kg/d fosforia ja 1,9 kg/d typpeä. Turvetuotantoalueiden ravinnekuormitus on selvästi pienempi kuin arvioitu keskuspuhdistamon kuormitus.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan päästöjä maaperään tai pohjaveteen.

Lietteenkäsittelyalueelta valuma- ja suotovedet johdetaan puhdistamolle ja käsitellään prosessissa. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle.

Päästöt ilmaan

Lietteen jatkokäsittely aiheuttaa jonkin verran hajua etenkin lietettä kuljetet- taessa ja kompostia käännettäessä. Kuljetus tapahtuu kuitenkin vain puh- distamon välittömään läheisyyteen.

Melu

Puhdistamoalueelta ja puhdistusprosessista ei aiheudu melua ympäris- töön.

Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen

Jäteveden puhdistuksessa syntyy välppeitä ensimmäisen vaiheen mekaa- nisessa erotuksessa. Jätevedestä erotetaan kiintoaineosaset hienovälpäl- lä. Prosessissa erotetut välppeet kuivataan mekaanisesti puristamalla.

Välppeet toimitetaan yleisen yhdyskuntajätteen keräyksen kautta jätteen käsittelylaitokselle. Välppeen määräksi on arvioitu 50 tonnia vuodessa.

Välpejäte on pääosin orgaanista ainetta ja sitä voidaan kerätä biojätteen joukkoon.

Puhdistamolla syntyviä jätteitä ovat hiekka, koneiden vaihteistojen jäteöljy, lietteen kunnostuskemikaalin kuljetussäkit ja hoitohenkilökunnan keittiöjäte sekä ilmanvaihtolaitteiden suodattimet. Jätevedestä laskeutettavan hiekan määrä on arviolta 10–20 m³ vuodessa. Hiekka käytetään lietteen kompos- toinnissa tukiaineena. Jäteöljyä muodostuu prosessikoneiden tyypistä ja määrästä riippuen 5–15 litraa vuodessa. Kunnostuskemikaalina käytettä- vän polymeerin paperisia tai muovisia säkkejä kertyy 30–50 kappaletta vuodessa. Keittiöjätteen määrä on hyvin pieni. Ilmanvaihtokoneiden käy- töstä poistettuja synteettisiä suodattimia kertyy noin kaksi kiloa vuodessa.

Jätteet toimitetaan yhdyskuntajätteen käsittelystä vastaavan organisaation kautta käsittelyyn. Mahdolliset ongelmajätteet toimitetaan yleiseen ongel- majätteiden keräykseen.

Jätevesilietteet kuivataan laitosprosessissa. Koneellisessa kuivauksessa pyritään noin 20 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Tällöin vuotuinen lietemäärä on noin 1 200 m³vuodessa.

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Alueen hydrologia

Puhdistamo sijoittuu Siikajoen keskiosan vesistöalueella (57.02) Kärähtä- mänojan valuma-alueelle. Kärähtämänojasta vedet laskevat Siikajokeen noin 1,5 kilometrin päässä Rantsilan keskustan alapuolella. Siikajoen ve- sistöalueen pinta-ala on heti Kärähtämänojan alapuolella 2 960 km². Kä- rähtämänojan valuma-alueen pinta-ala on ojan suulla noin 36,2 km². Kä- rähtämänojan valuma-alueen ainoa lampi Ahveroinen sijaitsee valuma- alueen yläosassa.

Siikajoen virtaama Kärähtämänojan kohdalla on arvioitu Siikajoessa Paa- volan yläpuolella sijaitsevan Harjunnivan vuosien 1971–2001 valuman pe- rusteella. Harjunnivan virtaamista on laskennallisesti poistettu Uljuan al- taan säännöstelyn aiheuttama Siikajoen virtaaman vaihtelu. Siikajoen vir- taama Kärähtämänojan kohdalla on laskettu lisäämällä Uljuan altaasta tu- levan joen, Lämsänkosken (Siikajoen vanha uoma) ja Jylhänrannan (La- mujoki) yhteenlaskettuun virtaamaan em. valuman perusteella laskettu vir- taaman lisäys välillä Uljua–Kärähtämänoja. Alivirtaaman arvot perustuvat kyseisten kuukausien pienimpään kuukausikeskiarvoon vuosina 1971–

2001.

Siikajoen virtaama Kärähtämänojan kohdalla ja alapuolisella Harjunnivan virtaamanmittausasemalla kesäaikana ovat seuraavat:

Siikajoki, Kärähtämänojan

alapuoli (F = 2 960 km²) m³/s

Siikajoki, Harjunniva (F = 2 960 km²) 1971–2001

m³/s

MQ kesäkuu 30,5 36,0

MQ heinäkuu 15,8 18,6

MQ elokuu 17,8 21,4

MQ syyskuu 18,5 21,9

NQ kesäkuu 6,4 9,4

NQ heinäkuu 4,7 7,1

NQ elokuu 4,2 4,7

NQ syyskuu 3,0 4,0

Keskuspuhdistamon ja purkuojan ympäristö on pääasiassa suota ja met- sää, josta suuri osa on ojitettu. Siikajoen keskiosan alueesta on noin 6 % peltoa. Alueella on tehty metsäojituksia vuosina 1987–1996 noin 7 % ja avohakkuita noin 5 % valuma-alueen pinta-alasta.

Alueen luonto ja suojelukohteet

Keskuspuhdistamon lähiympäristössä ei ole suojelualueita. Lähimmälle suojelualueelle (Loukkuneva–Isoneva) on matkaa noin 6 km. Loukkune- van–Isonevan alue on osittain luonnonsuojelualue ja se kuuluu soidensuo- jeluohjelmaan ja Natura 2000 -ohjelmaan.

Kärähtämänojan latvoilla sijaitseva Ahveroisen lampi on luokiteltu luon- nonsuojelullisesti arvokkaaksi pienvesikohteeksi.

Asutus ja muu rakennettu ympäristö

Keskuspuhdistamon läheisyydessä ei ole asutusta kilometrin säteellä. Lä- himmät asuin- tai lomarakennukset sijaitsevat noin 1,9 km lounaaseen puhdistamosta. Rantsilan taajaman asutus on lähimmillään noin 2,4 km:n päässä keskuspuhdistamosta, ja asutusta on runsaammin myös valtatie 4:n varrella. Keskuspuhdistamon läheisyydessä ei sijaitse teollisuutta.

Keskuspuhdistamon lähiympäristössä ei ole yleisiä uimarantoja, leirintä- alueita tai muita matkailukohteita. Rantsilan taajaman pohjoispuolella si- jaitsee veden täyttämä sorakuoppa, jota käytetään yleisenä uimarantana.

Vesistön tila ja käyttö

Vedenlaatu

Tarkkailutulosten perusteella Siikajoen ja Kärähtämänojan vesi on hyvin tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Kärähtämänojassa ravinnepitoi- suudet olivat kesällä 2002 selvästi korkeampia ja vesi oli tummempaa ja humuspitoisempaa kuin Siikajoessa ojan yläpuolella. Kärähtämänojassa oli kesä–syyskuussa 2002 noin 102 µg/l fosforia ja 660 µg/l typpeä. Suurin osa fosforista ja noin 25 % typestä oli epäorgaanisessa muodossa. Veden väriluku oli 263 ja CODMn 25 mg/l. Vedessä oli melko runsaasti kiintoainet- ta, ja vesi oli sameaa. Ojan happitilanne oli tyydyttävä tai hyvä, ja fekaalisia koliformisia bakteereja todettiin kesällä 2002 keskimäärin 281 kpl/100 ml (61–500 kpl/100 ml). Kesällä 2000 vedenlaatu oli samankaltainen.

Maaliskuussa 2002 Kärähtämänojan vedessä oli selvästi enemmän ravin- teita kuin kesällä. Myös kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi ja baktee- ritiheys suurempi. Vesi oli sameaa. Talviaikainen happitilanne oli tyydyttä- vä. Talvella 2000 ravinnepitoisuudet olivat selvästi pienempiä.

Kärähtämänojan alapuolella Siikajokeen laskevassa Savalojassa vesi on ollut kesällä tummempaa ja fosforipitoisempaa kuin Kärähtämänojan vesi.

Talvella 2002 Kärähtämänojassa oli selvästi enemmän ravinteita kuin Sa- valojassa. Mankilanjärvestä laskevassa Iso-ojassa ravinnepitoisuudet ovat olleet selvästi alhaisempia kuin em. ojissa sekä talvella että kesällä. Happi- tilanne on ollut talvella Savalojassa ja Iso-ojassa keskimäärin välttävä. Kä- rähtämänojan, Savalojan ja Iso-ojan alapuolella havaintopisteessä (Si50) tarkastellut pitoisuudet olivat vuonna 2000 ja 2002 pääosin lievästi korke- ampia kuin ojien yläpuolisessa havaintopisteessä Si73. Kesäaikaiset epä- orgaanisten ravinteiden pitoisuudet ovat yleensä olleet korkeita Iso-ojan epäorgaanisen typen pitoisuuksia lukuun ottamatta. Vedessä on ollut suh- teellisesti enemmän fosfaattifosforia, ja minimiravinne on näin ollen ollut typpi.

Epäorgaanisten ravinteiden suuri määrä viittaa kuitenkin siihen, että tuo- tantoa rajoittanee enemminkin veden tummuudesta ja sameudesta johtuva valon puute. Erityisesti Kärähtämänojassa ja Savalojassa vesi on sameaa.

Vuosina 1995–2002 vedenlaatu on vaihdellut melko vähän Siikajoessa ja Kärähtämänojassa. Kärähtämänojan vedenlaatu on ollut kaikkien tarkastel- tujen ominaisuuksien suhteen heikompi kuin Siikajoessa. Veden kesäai- kainen happitilanne on ollut pääosin hyvä ja talviaikainen happitilanne enimmäkseen tyydyttävä. Veden fosforipitoisuudet ovat pääosin olleet 50–

100 µg/l ja typpipitoisuudet noin 800 µg/l. Talvella 1996 Kärähtämänojan vedessä oli vähemmän happea ja enemmän kiintoainetta kuin muina talvi-

na ja talvella 2002 ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Kesällä 1996 väriluvut olivat koholla kaikissa havaintopisteissä.

Kärähtämänojan ja Siikajoen veden kesäaikaiset fosforipitoisuudet ovat ol- leet reheville tai erittäin reheville vesille tyypillisellä tasolla ja typpipitoisuu- det reheville vesille tyypillisellä tasolla. Kiintoainepitoisuudet ovat olleet pääosin alle 20 µg/l. Siikajoen vedenlaadussa ei ole juurikaan havaittavis- sa eroja Kärähtämänojan ylä- ja alapuolella. Myöskään selviä kehityssuun- tia ei aineiston perusteella ole havaittavissa.

Veden käyttökelpoisuus

Siikajoen pääuoman veden yleinen käyttökelpoisuus on ympäristöhallinnon vuosien 1994–1997 aineistoon perustuvan luokituksen mukaan välttävä.

Kärähtämänojalla ei ole virkistyskäytöllistä eikä kalataloudellista arvoa.

Kalatalous

Siikajoesta pyydetään Rantsilan osakaskunnan alueella haukea, ahventa, kirjolohta, madetta, lahnaa ja särkeä. Rantsilan taajaman alapuolella teh- dyissä verkkokoekalastuksissa on saatu lisäksi salakkaa ja kiiskeä. Harjus- ta esiintyy jonkin verran paikoin Rantsilan alapuolisella Siikajoella, mutta sen pääasialliset lisääntymisalueet ovat Pöyryn alapuolella. Pöyryn ala- puoliset koskialueet ovat myös merkittäviä lohen istutusalueita ja ovat toi- mineet lohen poikasten jatkokasvatuspaikkoina. Siikajokisuulta lipotaan myös vaellussiikaa, joka nousee syksyllä jokeen. Pöyryn alapuolinen alue on lisäksi nahkiaisen lisääntymisaluetta. Siikajoen pääuomassa esiintyy satunnaisesti rapua. Vuonna 2000 kolmella kalastajalla oli satunnaisia ha- vaintoja ravusta Sipolassa ja yhdellä kalastajalla Pehkolassa.

Siikajokeen Rantsilan osakaskunnan alueelle on istutettu viime vuosina pyyntikokoista kirjolohta. Pöyryn alapuolelle on istutettu lisäksi huomattavia määriä eri ikäisiä lohen poikasia sekä vastakuoriutuneita vaellussiian poi- kasia.

Kärähtämänoja on kaivettu oja, jolla ei ole kalataloudellista merkitystä.

Siikajoen pääuomalla Rantsilan osakaskunnan alueella vuonna 2000 teh- dyn kalastustiedustelun mukaan vain viisi henkilöä harjoitti luvanvaraista kalastusta. Kalastus Rantsilan alueella painottuu järville. Kalastus Siikajo- ella tapahtuu pääasiassa verkoilla, heittovavoilla ja mato-ongilla. Verkkoka- lastusta harjoitti vain yksi kalastaja, seitsemän päivää alkukesällä ja syksyl- lä. Katiskalla kalasti yksi kalastaja 10 päivää huhtikuussa. Kokonaissaalis Siikajoella Rantsilan osakaskunnan alueella vuonna 2000 oli noin 50 kg, josta haukea oli 37 % ja lahnaa 30 %. Näiden lisäksi saatiin vähän kirjoloh- ta, ahventa, madetta ja särkeä. Talouskohtainen saalis oli keskimäärin 11 kg.

Kalojen makuvirheitä kommentoi Rantsilan osakaskunnan alueella vuonna 2000 yhteensä neljä kalastajaa. Makuvirheitä ilmoitti esiintyvän kolme ka- lastajaa. Makuvirheitä ilmoittaneista kaikki arvioivat makuvirheet siksi voi- makkaiksi, että ne heikensivät kalojen käyttökelpoisuutta. Pyydysten li- kaantuminen haittasi kalastusta Siikajoella Rantsilan osakaskunnan alueel- la. Vuonna 2000 kalastajista 80 % arvioi likaantumisen vaikeuttavan kalas- tusta tai tekevän pyynnin lähes mahdottomaksi. Pyydysten likaantumisen aiheuttajina mainittiin turve, maatalous, liete ja roskat.

Pöyryn voimalaitoksen ja Lamujoen yhtymäkohdan välisellä Siikajoen pää- uomalla vuonna 2000 tehdyn kalastustiedustelun mukaan luvanvaraista kalastusta harjoitti yhteensä noin 120 kalastajaa. Kalastajista 65 % oli joen alajuoksulla Revonlahden osakaskunnan alueella. Etenkin Rantsilan- Mankilan alueella kalastus joella oli vähäistä, sillä se painottuu siellä järvil- le.

Kalastus tapahtui lähes täysin verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla ja mato- ongilla. Yleisin kalastusväline oli heittovapa. Sitä käytti alueesta riippuen yleensä 60-80 % kalastajista. Verkkoja käytti alueesta riippuen 20–46 % kalastajista. Verkkoja ja heittovapoja oli käytössä molempia noin 100 kpl sekä katiskoja ja mato-onkia molempia noin 70 kpl.

Verkkokalastus keskittyi alkukesään touko–kesäkuulle, jolloin kalasti kaksi kolmannesta verkkokalastajista. Talvikalastusta verkoilla harjoitti viidennes verkkokalastajista. Verkkokalastusta harjoitettiin eniten Revonlahden ja Si- polan osakaskuntien alueella. Verkkokalastuspäiviä oli keskimäärin kalas- tajaa kohden Revonlahdella 37 ja Sipolassa 24. Muualla verkkokalastus oli vähäistä ja verkkokalastuspäiviä oli 7–15 kalastajaa kohden. Katiskakalas- tus keskittyi alkukesästä elo–syyskuulle.

Kokonaissaalis Pöyryn ja Uljuan välisellä Siikajoella oli vuonna 2000 noin 3 t, josta haukea oli 36 %, lahnaa 18 %, kirjolohta 16 % sekä ahventa ja särkeä, molempia 12 %. Muiden kalalajien osuus oli vähäinen. Kokonais- saaliista kaksi kolmannesta saatiin Revonlahden osakaskunnan alueelta ja vajaa viidennes Sipolasta. Etenkin Rantsilan–Mankilan alueella saalis oli vähäinen. Pyyntikokoisena istutettua kirjolohta saatiin merkittävässä mää- rin Revonlahden ja Sipolan osakaskuntien alueelta. Muutoin hauki ja lahna olivat taloudellisesti merkittävimmät saalislajit kaikilla alueilla.

Kalastajakohtainen saalis oli keskimäärin 11–34 kg, yhdellä kalastajalla Sipolassa jopa 220 kg.

Kalojen makuvirheistä mainitsi Siikajoella vuonna 2000 yhteensä 55 kalas- tajaa. Makuvirheistä ilmoittaneista yli 80 % arvioi makuvirheet siksi voi- makkaiksi, että ne heikensivät kalojen käyttökelpoisuutta.

Pyydysten likaantuminen vaikeuttaa kalastusta Siikajoella. Kalastus seiso- villa pyydyksillä varsinkin voimakkaan vuorokausisäännöstelyn vaikutus- alueella on erittäin vaikeaa. Kalastajien mukaan kaikilla alueilla eniten pyy- dysten likaantumista aiheuttivat vedenkorkeuden vaihtelu, limoittuminen, humus/liete, roskat/kasvit ja turve/turvesuot. Muina likaantumisen aiheutta- jina mainittiin mm. maatalous, metsäojitus ja asumajätevedet.

Muut vesistön käyttö

Alueella harjoitetaan jonkin verran karjataloutta. Asutus ja pellot ovat kes- kittyneet Siikajokivarteen ja valtatie 4:n varteen. Kärähtämänojan valuma- alueella on asutusta ja peltoja vain alueen alaosalla Rantsilan taajaman ympäristössä. Kärähtämänoja on ojitettujen suoalueiden ja loppuosalla pel- tojen halki kulkeva vähävirtaamainen oja, jolla ei ole virkistyskäytöllistä ar- voa. Siikajoella vesistön ja rantojen käyttömuotoja ovat mm. kotitarvekalas- tus, vesiliikenne, loma-asutus ja saunaveden otto sekä uiminen. Kärähtä- mänojan laskukohdan ja Mankilanjärven laskuojan välisellä alueella Siika- joen pääuoman rantatiloista vakituisesti asuttuja on ainakin 30 ja kesä- mökki on 29 tilalla. Maatalouden tarpeisiin Siikajoen vettä käytetään mm.

kasteluun ja karjan juomavetenä.

Maaperä ja pohjavesiolot

Keskuspuhdistamon lähiympäristössä ei ole vedenhankintaa varten tärkei- tä (luokka I), vedenhankintaan soveltuvia (luokka II) tai muita pohjavesialu- eita (luokka III). Lähin pohjavesialue (Kärsämänojan pohjavesialue, luokka I) on lähimmillään noin 5 km koilliseen keskuspuhdistamosta.

Koko Siikajoen valuma-alue on suurimmalta osaltaan tasaista. Valuma- alueen keskivaiheilla, missä keskuspuhdistamo tulee sijaitsemaan, paikal- liset korkeuserot ovat noin 10–20 m. Alueella on soita runsaasti. Siikajoki- laakson läntiset osat kuuluvat Rannikko-Suomen keidassuoalueeseen.

Kallioperältään alue on pääasiassa prekambrisia orogeenisia syväkivilaje- ja, joista tyypillisimpiä ovat erilaiset graniitit. Kivennäismaalajina alueella on moreeni ja eloperäisistä maalajeista tyypillisimpiä ovat terrestriset turpeet.

Runsaasti fosforia sisältävää vivianiittia eli rautafosfaattia esiintyy yleisesti soissa koko Siikajokilaakson alueella melko ohuina kerroksina. Vivianiitin esiintyminen saattaa lisätä laskuvesistön fosforipitoisuuksia erityisesti voi- makkaasti ojitettujen soiden alapuolella.

Melutilanne ja liikenne

Puhdistamon koneiden ja laitteiden aiheuttama melu on kaikissa tiloissa al- le 85 dB, mikäli puhdistamon prosessi toteutetaan bioroottoreilla. Komp- ressorit asennetaan erilliseen adsorboivaan huonetilaansa. Yksityiskohtai- sessa suunnittelussa ratkaistaan kompressoreiden mahdollinen asennus meluvaimennuskopin sisään. Kaikki prosessin osat sijoitetaan puolilämpi- mään eristettyyn tilaan, joka vaimentaa ääntä ympäristöön.

Ympäristöön kohdistuvan melun suurin lähde on ajoneuvoliikenne. Liiken- ne puhdistamolle suuntautuu Rantsilan keskustasta maantietä 18579 pit- kin, jolta kääntyy paikallistie jätevedenpuhdistamolle. Tien varressa ei ole asutusta. Tiellä 18579 liikenne on vilkasta mm. turvekuljetuksiin liittyen.

Puhdistamotoimintaan liittyvä raskas liikenne on sakokaivolietteen kuljetus- ta puhdistamolle.

Jätevedenpuhdistamon koneista ja laitteista ei aiheudu laitoksen sisällä ei- kä ulkopuolella havaittavaa tärinää.

Muut kuormittavat toiminnat

Siikajokea kuormittavat pääasiassa maa- ja metsätalous sekä turvetuotan- to.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Keskuspuhdistamon toiminnalla ei ole vaikutusta luonnonsuojelualueisiin eikä muihin suojeltaviin luontokohteisiin.

Vaikutus pintavesiin

Kärähtämänojan keskivirtaamaksi ojan suulla on arvioitu noin 0,50 m³/s (0,12–2,7 m³/s). Keskuspuhdistamolle tulevan jäteveden keskivirtaama läh- tötilanteessa (1 300 m³/d = 0,015 m³/s) on noin 3 % Kärähtämänojan koko vuoden keskivirtaamasta. Keskialivirtaamasta jätevesien osuus on noin 13 % ja keskiylivirtaamasta noin 0,6 %. Heinä–elokuun keskivirtaamalla (Kärähtämänoja 0,26 m³/s) jätevesivirtaaman osuus on vajaat 6 % ja maa- liskuun virtaamatilanteessa (Kärähtämänoja 0,15 m³/s) jätevedet muodos- tavat noin 10 % Kärähtämänojan virtaamasta. Vuoden 2015 arvioidulla jä- tevesivirtaamalla (noin 1 550 m³/d = 0,018 m³/s) arvioituna jätevesien osuus Kärähtämänojan virtaamasta olisi keskimäärin 4 % (0,7–15 %).

Siikajoessa jätevedet laimentuvat huomattavasti suurempaan vesimää- rään, joten Kärähtämänojan laskukohdan alapuolella puhdistamolta tulevi- en jätevesien osuus virtaamista jää alhaiseksi (enimmillään 0,5 %) kaikissa virtaamatilanteissa.

Kärähtämänojan vedenlaatu on ollut viime vuosien tarkkailutulosten perus- teella ravinne- ja humuspitoista ja väriltään tummaa. Keskuspuhdistamon kuormituksen vaikutus ojassa tulee olemaan selvä. Hakemuksessa esitetyt laskennalliset pitoisuuslisäykset, jos jätevedet johdetaan puhdistamolta ojan suulle, ovat lähtötilanteessa 4–88 µg/l fosforia ja 170–3 800 µg/l typ- peä virtaamatilanteesta riippuen. Suurimmillaan pitoisuuslisäykset ovat ali- virtaamatilanteissa, jotka ovat kestoltaan lyhyitä, mutta toisaalta vesistössä tapahtuva pidättyminen on myös suurimmillaan alivirtaamatilanteissa, mikä todennäköisesti pienentää pitoisuuslisäyksiä edellä esitetystä.

Happitilanne ojassa todennäköisesti jonkin verran heikkenee talven alivir- taamakausina bioloisen hapenkulutuksen (BOD)seurauksena, mutta ha- pettomuus on epätodennäköistä. BOD7ATU-lisäykset olisivat noin 0,1–2,1 mg/l. Talvisaikaan etenkin BOD7ATU-kuormituksen vaikutukset ulottuvat etäämmälle jätevesien purkupaikasta kuin kesällä lämpimän veden aikaan, jolloin veden orgaaninen aines kuluu nopeasti.

Hapen kulumista aiheuttaa lisäksi ammoniumtypen hapettuminen nitraatik- si. Happea kuluu moninkertaisesti, arviolta noin 160 kg/d (yhden ammoni- umtyppigramman hapettuminen kuluttaa 4,6 g happea), orgaanisen aineen aiheuttamaan hapenkulutukseen verrattuna. Kylmissä olosuhteissa am- moniumtypen hapettuminen on kuitenkin hidasta, noin kymmenesosa op- timiolosuhteisiin verrattuna. Ammoniumtypen hapettumista tapahtuu kos- teikkokentällä optimaalisissa olosuhteissa ja myös laskuojassa ja Käräh- tämänojassa etenkin kesällä. Kesällä veteen tulee kuitenkin jatkuvasti happitäydennystä ilmakehästä, mikä kompensoi ammoniumtypen aiheut- tamaa hapen kulumista.

Siikajoessa pitoisuudet pienentyvät suurempien vesimäärien takia huomat- tavasti. Fosforin osalta pitoisuuslisäykset ovat pieniä, suurimmillaan alivir- taamatilanteessa noin 3 µg/l, kun taso Siikajoessa on ollut keskimäärin 60–

85 µg/l. Selvimmin kuormitus nostaa Siikajoen typpipitoisuutta. Laskennal- linen typpipitoisuuden kasvu on keskivirtaamatilanteessa 16–27 µg/l (taso Siikajoessa keskimäärin 600–700 µg/l) ja alivirtaamatilanteessa noin 140 µg/l. Siikajoen happitilanteeseen ja kiintoainepitoisuuteen kuormituk- sella ei ole merkittävää vaikutusta. Lievä rehevyyden kasvu Kärähtä- mänojan purkualueen läheisyydessä lähinnä alivirtaamatilanteissa kesäai- kana on mahdollista.

Kokonaisuutena taajamien ja viemäröintialueen haja-asutuksen jätevesi- kuormituksen vaikutus Siikajoessa tulee olemaan keskittämisen jälkeen nykyistä pienempi. Kuormitus keskittyy jatkossa Siikajoen keskiosalle ny- kyisen useamman kohteen sijasta. Siikajoen käyttökelpoisuusluokkaa kes- kuspuhdistamon kuormitus ei muuta nykyisestä.

Vaikutus kalastoon ja kalastukseen

Vesistövaikutusarvion mukaan jätevesien vaikutus näkyy selvimmin lähin- nä typpipitoisuuden kohoamisena Siikajoessa Kärähtämänojan alapuolella.

Siikajoen happitilanteeseen kuormituksella ei normaalioloissa ole juuri vai- kutusta. Kärähtämänojassa vaikutukset ovat selvästi suurempia.

Siikajoen kalasto Rantsilan alueella koostuu vedenlaadun muutoksia mel- ko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäi- siä. Kärähtämänoja on kaivettu kanava, jolla ei ole kalataloudellista merki- tystä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, jota esiintyy Rantsilan alapuolisessa Siikajoessa lähinnä Pöyryn alapuolisilla koskialueilla. Pöyryn yläpuolisilla koskialueilla harjusta esiintyy vain hiukan. Jätevesien johtamisella ei arvioida olevan merkittävää vaiku- tusta lohikalojen ja nahkiaisen elinolosuhteisiin Pöyryn alapuolella.

Hankkeen aiheuttama ravinnekuormitus vaikuttaa osaltaan Siikajoen ve- denlaatuun. Siikajoella lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten pyydysten likaantumisena ja kalojen makuvirheinä.

Näitä haittoja on esiintynyt Siikajoella jo pitkään ja niitä esiintyisi myös il- man keskuspuhdistamon kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Toisaalta keskuspuhdistamon kuormitus on pienempi kuin nykyisten toiminnassa olevien puhdistamoiden yhteiskuormitus. Siten kokonaiskuor- mitus Siikajoen vesistöalueella pienenee, mutta kuormitus keskittyy jatkos- sa enemmän joen keskiosalle. Tietoisuutta jätevesien laskusta voidaan si- nällään pitää eräänlaisena kalastushaittana, sillä se voi vähentää kalas- tushalukkuutta purkualueen lähellä. Käytännössä kuormituksen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista teki- jöistä kuten maa- ja metsätalous, turvesuot ja haja-asutus.

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen

Keskuspuhdistamon toiminnasta ei arvioida aiheutuvan päästöjä maape- rään ja pohjaveteen.

Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus

Lietteen jatkokäsittely voi aiheuttaa hajua lähinnä puhdistamon läheisyy- dessä. Vallitsevat tuulen suunnat alueella ovat olleet Nivalan sääaseman havaintojen mukaan lännestä (18 %) ja etelästä (17 %) eli lähimmästä asu- tuksesta poispäin. Vähiten on tuullut pohjoisilta ilmansuunnilta (pohjoinen 7 %, koillinen 6 %, luode 6 %). Lähimmät asutut tilat sijaitsevat 1,9 km:n päässä puhdistamosta, joten hajusta ei arvioida aiheutuvan haittaa.

Vaikutus vesistön ja rantojen käyttöön

Keskuspuhdistamon toiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa alapuolisen vesistön ja rantojen käytölle. Kärähtämänojalla ei ole virkistys- käytöllistä arvoa. Kärähtämänojan varrella on asutusta vain ojan alaosalla.

Siikajoen varrella Kärähtämänojan alapuolella virkistyskäyttöarvot ovat suurempia. Jokivarrella on loma-asutusta ja siellä harrastetaan mm. uimis- ta ja kalastusta. Myös saunavettä otetaan vesistöstä.

Luvan haltija huolehtii purkuojan kunnossapidosta.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Hakemukseen on liitetty esitys uudeksi käyttö- ja päästötarkkailuohjelmak- si. Käyttötarkkailu on puhdistamolla tehtävää päivittäistä puhdistusproses- sin tarkkailua. Sen avulla puhdistamon hoitoa voidaan ohjata siten, että jä- tevesien käsittelyssä saavutetaan paras mahdollinen lopputulos. Käyttö- tarkkailu palvelee myös päästötarkkailua mm. ohijuoksutusten mittauksen ja kirjaamisen osalta. Päästötarkkailun tavoitteena on selvittää mahdolli- simman luotettavasti vesistöön johdettavat päästöt ja lupamääräysten to- teutuminen. Ohjelmaa voidaan tarkentaa tarvittaessa prosessivalinnan jäl- keen.

Lisäksi hakemukseen on liitetty Siikajoen vesistöalueella vuosille 1998–

2003 laadittu yhteistarkkailuohjelma, jonka mukaan alueen taajamien käyt- tö- ja kuormitustarkkailu sekä vesistö- ja kalataloustarkkailu toteutetaan.

Ohjelma päivitetään vuoden 2003 aikana. Uusi keskuspuhdistamo otetaan käyttöön arviolta vuonna 2007 tai 2008, jolloin se esitetään liitettäväksi ve- sistö- ja kalataloustarkkailun osalta Siikajoen yhteistarkkailuun. Tällöin lie- nee käytettävissä myös enemmän tietoa vesipolitiikan puitedirektiivin (di- rektiivi 2000/60/EY) vaikutuksesta tarkkailujen sisältöön.

Käyttötarkkailu

Puhdistamolla suoritetaan puhdistamon hoitajan toimesta käyttötarkkailua puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden, kemikaalien kulutuksen ym. selvittämiseksi. Käyttötarkkailusta pidetään puhdistamolla päiväkirjaa ja tietoja tulee käyttää hyväksi mm. vuosiyhteen- vetoja laadittaessa. Käyttötarkkailun yhteenveto toimitetaan Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukseen ja tarkkailua suorittavalle konsultille tarkkailua seuraavan vuoden tammikuun 15. päivään mennessä.

Päästötarkkailu

Päästötarkkailun tuloksia verrataan ensisijaisesti ympäristöluvassa annet- taviin määräyksiin. Lisäksi tuloksia verrataan valtioneuvoston päätöksessä nro 365/1994 asetettuihin ylimpiin sallittuihin raja-arvojen ylityskertoihin: 4–

7 tarkkailukertaa, jolloin sallitaan yksi ylitys ja 8–16 kertaa kaksi ylitystä.

Tässä vertailussa tuloksista rajataan poikkeuksellisissa olosuhteissa otetut näytteet (neuvotellaan tapauskohtaisesti valvovan viranomaisen kanssa).

Lisäksi tuloksia verrataan varsinaisia lupamääräyksiä vaatimattomampiin raja-arvoihin, jotka on määritelty erikseen alle 10 000 avl:n ja yli 10 000 avl:n laitoksille. Jos ylityksiä on liikaa, lisätään seuraavan vuoden tarkkai- lukertoja.

Asukasvastineluvultaan 2 000–9 999 avl:n laitoksilla ensimmäisen vuoden aikana otetaan 12 näytettä ja neljä näytettä seuraavina vuosina, jos voi- daan osoittaa tulosten täyttävän ensimmäisen vuoden aikana valtioneu- voston päätöksen nro 365/1994 vaatimukset. Jos yksi näyte neljästä ei täy- tä vaatimuksia, on seuraavana vuonna otettava 12 näytettä.

Päästötarkkailunäytteet otetaan virtaamaan suhteutettuna vuorokauden kokoomanäytteenä puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä vedestä kahdek- san kertaa vuodessa. Konsultin tulee ainakin päättää näytteenotto.

Puhdistamolla tarkkaillaan jätevesivirtaamia, ohituksia, tulevan ja vesistöön johdettavan jäteveden laatua, vesistöpäästöjä, puhdistustehoja, puhdistus- olosuhteita, käytettyjä kemikaaleja, lietteenkäsittelyä ja jätteitä.

Vaikutustarkkailu

Toiminnan vesistöön kohdistuvia päästöjä ja niiden vaikutuksia tarkkaillaan vuosille 1998–2003 laaditun, myöhemmin päivitettävän Siikajoen vesistön yhteistarkkailuohjelman osan I (vesistötarkkailuohjelma) ja osan II (kalata- loustarkkailuohjelma) mukaisesti.

Vesistötarkkailualue käsittää koko Siikajoen vesistöalueen latvoilta Siikajo- en edustan merialueelle. Vesistötarkkailun avulla selvitetään Siikajoen ve- sistön säännöstelyn ja vesistöön kohdistuvan kuormituksen vaikutusaluei- den laajuus, vaikutusten ilmenemismuodot ja voimakkuus sekä vesistön ti- lan mahdolliset muutokset. Vesistön tilasta muodostetaan kokonaiskuva vedenlaadun tarkkailun ja biologisen tarkkailun perusteella. Vedenlaadun tarkkailu jakaantuu muutamalla havaintopaikalla toteutettavaan vuosittai- seen tarkkailuun (intensiivinen tarkkailu) ja alueellisesti kattavaan, pää- sääntöisesti joka kolmas vuosi toteutettavaan tarkkailuun (alueellinen tark- kailu). Intensiiviseen tarkkailuun kuuluu viisi havaintopaikkaa ja alueelli- seen tarkkailuun 54 havaintopaikkaa. Perifytontarkkailua tehdään yhdek- sällä ja pohjaeläintarkkailua viidellä havaintopaikalla. Lisäksi sähkökoeka- lastusalueilla tehdään habitaattitarkkailua, jolla saadaan tietoa vesistön yleisestä tilasta ja sen muuttumisesta.

Kalataloustarkkailuun kuuluvat kalastuskirjanpito, kalastustiedustelut, säh- kökoekalastukset, verkkokoekalastukset, verkkohavasten likaantumisko- keet, nahkiaistoukkanäytteet, kalojen elohopeamääritykset ja Lamujoen rapukannan seuranta.

Raportointi

Päästötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvolliselle, Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Rantsilan kunnan ympäristön- suojelulautakunnalle.

Tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka voidaan liit- tää Siikajoen yhteistarkkailuraporttiin. Raportissa tarkastellaan erityisesti lupamääräysten toteutumista ja puhdistamon kuormitusastetta. Tarvittaes- sa on annettava riittävän yksityiskohtaiset toimenpidesuositukset puhdis- tustuloksen parantamiseksi. Raportti toimitetaan edellä mainituille tahoille tai Siikajoen yhteistarkkailujakelun mukaisesti.

Laadunvarmistus

Tarkkailuohjelmissa ei ole mainintaa laadunvarmistuksesta.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Toimet onnettomuuksien ja häiriöiden estämiseksi

Laitos varustetaan nykyaikaisella automaattisella ohjausjärjestelmällä, joka liitetään kaukovalvontaan. Laitokselle järjestetään jatkuva päivystys ja kai- kista häiriötilanteista johdetaan hälytys päivystäjälle. Siirtoviemärijärjestel- män poikkeustilanteisiin varaudutaan automaattisella valvonnalla. Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän vanhojen puhdistamojen yhteyteen jää tasausaltaat. Tavoitteena on, että vesi tulee puhdistamolle mahdollisimman tasaisesti. Rantsilan puhdistamo lakkautetaan siirtymäajan jälkeen. Kes- kuspuhdistamon toimintahäiriön yhteydessä jätevesiä voidaan johtaa myös kosteikkokentälle ja pumpata sieltä takaisin puhdistamolle toiminnan nor- malisoituessa.

Prosessikemikaalit tullaan säilyttämään niille suunnitelluissa tiloissa eikä niistä aiheudu normaalioloissa vaaraa ympäristölle. Saostuskemikaalit ovat yleensä happamia ja syövyttäviä. Palotilanteissa kemikaalien kaasuuntu- minen on estettävä esim. vesijäähdytyksellä toimittajan turvaohjeiden mu- kaisesti.

Lietteen jatkokäsittely toteutetaan Pahanevan turvetuotantoalueelle tule- valla lietteenkäsittelyalueella. Valuma- ja suotovedet johdetaan laitoksen prosessiin. Muualta saatujen kokemusten perusteella kentällä käsiteltävän lietteen on yleensä havaittu tukkivan tehokkaasti vettä suotavat rakenne- kerrokset ja lietteen tunkeutuminen kentän alapuoliseen maaperään rajoit- tuu salaojien yläpuolisiin rakennekerroksiin. Toiminnasta ei arvioida aiheu- tuvan merkittäviä päästöjä maaperään tai pohjaveteen eikä näin ollen ris- kiä ympäristölle.

Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana

Puhdistamon toiminta voi häiriytyä sähkön syötön katkoksen seurauksena.

Kestoltaan katkokset ovat normaalioloissa varsin lyhyitä. Tällaisessa tilan- teessa jäteveden pumppaus puhdistamolle voidaan lyhytaikaisesti keskeyt- tää ja johtaa jätevedet em. tasausaltaisiin ja Rantsilan osalta jälkikäsittely- kentälle. Puhdistamattomia jätevesiä ei päästetä vesistöön normaaliolois- sa.

Prosessiyksiköiden toimintahäiriöt voivat aiheutua laiterikosta ja biologi- sessa yksikössä myös prosessin häiriintymisestä esimerkiksi myrkytyksen tai voimakkaiden pH:n muutosten seurauksena. Myös huolto- ja korjausti- lanteet voivat aiheuttaa häiriöitä prosessiin. Toimintahäiriöt korjataan mah- dollisimman pian ja puhdistamolle tulevaa jätevesimäärää voidaan säätää tasausaltailla. Kemiallisen osan toimintahäiriössä jätevedet käsitellään me- kaanisesti ennen ohitusta ja biologisen osan häiriötilanteessa jätevedet käsitellään kemiallisesti. Puhdistustuloksen heikkeneminen häiriötilantees- sa on mahdollista, mutta vesistövaikutukset jäänevät lyhyissä häiriötilan- teissa vähäisiksi, koska vesiä ei käytännössä tarvinne johtaa puhdistamat- tomina vesistöön.

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET

Kalataloudelliset velvoitteet

Siikajokivarren nykyisille puhdistamoille ei ole aiemmin määrätty korvaus- velvoitteita tai kalatalousmaksuja. Jatkossa jätevesien johtamisesta aiheu- tuva kokonaiskuormitus Siikajoen vesistöön pienenee, mutta se kohdistuu eri alueiden sijasta joen keskiosalle Rantsilan alapuolelle. Paikallisesti li- sääntyvät kalataloudelliset haitat arvioidaan voitavan kompensoida kalata- lousmaksulla. Keskuspuhdistamon aiheuttaman jätevesikuormituksen pe- rusteella kalatalousmaksuksi on arvioitu 250 euroa vuodessa.

Korvaukset ja vakuudet

Jätevesien johtamisen vesistö- ja kalatalousvaikutukset Siikajoessa on ha- kemuksessa arvioitu sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa va- hinkoa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 29.8.2003. Kuuluttamisen jälkeen hakemusta on täydennetty 8.4.2004 elintarviketeollisuuden jätevesiä koskevalla selvi- tyksellä. Lisäksi hakemusta on täydennetty 30.8.2004 toimitetulla selvityk- sellä Siikajoen kesäajan virtaamista Kärähtämänojan laskukohdan alapuo- lisella jokiosalla.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnissa 19.9.–

20.10.2003 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkai- semisesta on lisäksi ilmoitettu 19.9.2003 ja kuulutuksessa olleen virheen oikaisun vuoksi 24.9.2003 Sanomalehti Kalevassa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympä- ristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnilta, Rantsilan kunnan ympäristönsuojelu-, tervey- densuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta sekä Ruukin ja Siikajoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Lausunnot

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristökeskus on todennut, että Kestilän, Piippolan, Pulkkilan, Pyhän- nän ja Rantsilan jätevedet käsitellään nykyisin omissa puhdistamoissa.

Kaikki nämä puhdistamot ovat pieniä ja vanhahkoja. Ongelmia niissä ovat aiheuttaneet muun muassa puhdistamotoiminnan hallinta suurten kuormi- tusvaihteluiden takia sekä lietteen käsittely. Puhdistamojen hoito on tapah- tunut pääosin tilapäisratkaisuin. Näistä syistä johtuen on kannatettavaa ra- kentaa kuntien alueelle yksi suurehko puhdistamo, jossa nämä ongelmat

voidaan hoitaa selvästi paremmin kuin erillisissä yksiköissä. Yksittäisten puhdistamojen luvat on sovitettu olemaan voimassa vuoden 2006 loppuun.

Viimeisin on Kestilän puhdistamon lupa, joka on annettu 9.11.2003. Rant- silan puhdistamon luvassa ei ole määräaikaa, mutta kyseisen kemiallisen puhdistamon toiminta tulisi muuttaa muuttuvien ympäristösuojeluvaatimus- ten takia kahden vuoden kuluessa.

Siikalatvan yhteisen jätevedenpuhdistamon sijainti kaukana taajamasta an- taa hyvät mahdollisuudet toiminnan suunnittelemiseksi niin, että parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa sovellettaessa voidaan tehokkaasti vähen- tää ja ehkäistä ympäristön pilaantumista. Puhdistamon rakentaminen var- mistaa myös sen, että Rantsilan ja Pulkkilan nykyisten puhdistamojen osal- ta valtioneuvoston periaatepäätöksen nro 365/1994 asettama määräaika koskien biologisen käsittelyn toteuttamista 31.12.2005 mennessä toteutuu.

Toiminnan yhteydessä on myös tarkoitus hyödyntää käytöstä poistuvaa turvetuotantoaluetta siten, että sinne rakennettaisiin jäteveden jälkivalutus- kentät sekä puhdistamon ylijäämälietteen kompostituotteesta kasvualusto- ja energiakasvustoille. Edelleen laajaa turvetuotannosta vapautuvaa allas- tilaa voidaan käyttää pakottavassa poikkeustilanteessa jäteveden tilapäi- seen varastointiin. Järjestely varmistaa sen, että puhdistamattomia jäteve- siä ei tarvitse johtaa vesistöön.

Siikalatvan siirtoviemärijärjestelmän toteuttaminen tarkoittaa hankkeessa mukana olevien kuntien keskustaajamien viiden jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamista ja siten kyseisen pistekuormituksen loppumista.

Hankkeessa on tarkoitus rakentaa Siikajoen yläosan ja Lamujoen varteen siirtoviemäreitä yli sata kilometriä.

Pääosin jokivarsilla sijaitsevan haja- ja loma-asutuksen jätevedet voidaan niinikään johtaa keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemärijärjestel- män toteuttaminen helpottaa haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koske- van asetuksen toimeenpanoa.

Vesistövaikutuksista ympäristökeskus on todennut, että Siikajoen keskus- puhdistamon vedet johdetaan Kärähtämänojan kautta Siikajokeen. Käräh- tämänojan vesi on hyvin tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Keskus- puhdistamon vaikutus ojassa tulee olemaan selvä. Hakemuksessa on esi- tetty laskennallisina pitoisuuslisäyksinä 4–88 µg/l fosforia ja 170–3 800 µg/l typpeä virtaamatilanteesta riippuen. Myös happitilanne heikkenee jonkin verran ojassa talven alivirtaamakausina biologisen hapenkulutuksen (BOD) seurauksena.

Siikajoessa pitoisuudet pienentyvät suurempien vesimäärien takia huomat- tavasti. Fosforin pitoisuuslisäykset on arvioitu hakemuksessa pieniksi, mut- ta typpipitoisuutta kuormitus nostaisi 16–140 µg/l virtaamatilanteesta riip- puen. Siikajoessa epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella tuotan- toa rajoittava ravinne on typpi. Tarkkailutulosten perusteella on kuitenkin pääteltävissä, että Siikajoella tuotantoa rajoittavat myös muut tekijät, esi- merkiksi veden tummuudesta johtuva valon puute.

Siikajoen keskuspuhdistamohanke vähentäisi Siikajoen yläosalle kohdistu- vaa kuormitusta, koska Kestilän, Piippolan, Pulkkilan, Pyhännän ja Rantsi- lan taajamien jätevedenpuhdistamot lopettaisivat toimintansa. Lisäksi haja- asutuksen kuormituksen osuus pienenisi jonkin verran suunnitellun kylien viemäröinnin ansiosta. Koko Siikajoen vesistöaluetta tarkasteltaessa taa- jamien aiheuttaman kuormituksen on laskelmien mukaan keskuspuhdista- mon käyttöönoton jälkeen esitetty hakemuksessa pienentyvän nykyisestä.