LUPAPÄÄTÖS
Nro20/05/1 Dnro Psy-2004-y-55
Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2005
ASIA Kurunkanavan eteläpuolisen Kurunnevan turvetuotantoalueen jälkihoidon toteuttaminen, Rantsila
LUVAN HAKIJA Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A
90570 OULU
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO ... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 4
Luvat ja sopimukset ... 4
Kaavoitus ... 5
TOIMINTA... 5
Yleiskuvaus toiminnasta ... 5
Jälkihoidon toimet ... 5
Jälkikäyttö ... 6
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 6
Päästöt pintavesiin... 6
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 7
Ympäristön tila ... 7
Vesistön tila ja käyttökelpoisuus ... 7
Muut kuormittavat toiminnat... 8
Alue ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia... 8
Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet ... 8
Asutus ja muu rakennettu ympäristö ... 8
Alueen kalatalous ... 8
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 9
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön ... 9
Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ... 9
TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 10
Käyttötarkkailu ... 10
Päästötarkkailu ... 10
Vaikutustarkkailu... 10
ESITETYT KORVAUKSET ... 10
Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset... 10
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 11
Lupahakemuksen täydentäminen ... 11
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 11
Lausunnot ... 11
Hakijan vastine... 12
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 12
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 12
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 12
Toiminnan lopettamista koskevat määräykset ... 12
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 13
Kalatalousmääräys ... 13
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 13
RATKAISUN PERUSTELUT... 13
Lupaharkinnan perusteet ... 13
Luvan myöntämisen edellytykset ... 14
Lupamääräysten perustelut ... 14
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 15
LUVAN VOIMASSAOLO... 15
Päätöksen voimassaolo ... 15
Voimassaolon perustelut... 15
Korvattava päätös ... 16
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 16
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 16
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 16
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 16
KÄSITTELYMAKSU... 17
Ratkaisu ... 17
Perustelut... 17
Oikeusohje ... 17
MUUTOKSENHAKU ... 18
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Turveruukki Oy on ympäristölupavirastoon 3.5.2004 toimitetussa hake- muksessa pyytänyt ympäristölupaa jälkihoidon toteuttamiseen Kurunkana- van eteläpuolisella Kurunnevan tuotantoalueella.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kurunnevan turvetuotantoalue sijaitsee Rantsilan kunnassa, noin 7 km taa- jamasta lounaaseen.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Kurunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan (Pohjois-Suomen ympä- ristölupavirasto nro 25/04/2) lupamääräyksessä 16 on määrätty, että luvan saajan on esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtai- nen suunnitelma Kurunkanavan eteläpuolisten alueiden toiminnan lopet- tamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotanto- alueen jälkihoidosta. Suunnitelmaan on liitettävä esitys toiminnan lopetta- misen jälkeisestä tarkkailusta sekä niiden toiminnan jälkeen mahdollisesti aiheutuvien vesistön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista luvan saaja on vastuussa.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympä- ristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, kun tuotantoala on yli 10 hehtaaria. Jos toimintaa koskeva lupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamiseksi tarvit- tavista toimista, on lupaviranomaisen annettava ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaisesti tätä tarkoittavat määräykset.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE
Luvat ja sopimukset
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös 30.6.2000 nro 33/00/2 sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätös 29.8.2001 nro 01/0084/4. Korkein hallin- to-oikeus on 20.5.2003 antamallaan päätöksellä hylännyt valituslupaha- kemuksen Siikajoen pääuomaa koskevassa asiassa.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös 10.7.2000 nro 36/00/2 Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös, 31.3.2004 nro25/04/2 Turveruukki Oy on vuokrannut tuotantoalueen vuosina 1975–1978. Vuok- rattujen alueiden kokonaisala on noin 400 ha.
Kaavoitus
Alueella on voimassa seutukaava vuodelta 1990. Seutukaavan tulee kor- vaamaan tällä hetkellä luonnosvaiheessa oleva Pohjois-Pohjanmaan maa- kuntakaava. Sekä seutukaavassa että maakuntakaavaluonnoksessa Ku- runneva on merkitty turvetuotantoalueeksi. Kurunnevan lintuvesialue on maakuntakaavaluonnoksessa merkitty virkistys- ja matkailukohteeksi. Alu- eella ei ole voimassa seutukaavaa tarkempaa kaavaa.
TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Kurunnevan kunnostus turvetuotantoon on aloitettu vuonna 1976 ja tuotan- to on käynnistynyt vuonna 1977. Tuotantoalueen alkuperäinen pinta-ala on ollut 382 ha. Alueella on tuotettu pääasiassa jyrsinpolttoturvetta. Tuotanto- alueen poikki kulkeva Kurunkanava jakaa alueen eteläiseen ja pohjoiseen osaan.
Turvetuotanto on loppunut eteläpuoleisella alueella vuonna 2003. Tuotan- nosta poistuneen alueen kokonaispinta-ala on noin 240 ha.
Jälkihoidon toimet
Toiminnanharjoittaja on kesän 2004 aikana poistanut alueelta tuotantoon liittyvät koneet ja laitteet, kuten työmaakopit ja lietteenpidättimet. Sen si- jaan kiinteät rakenteet, kuten siltarummut on jätetty paikoilleen. Myös päis- teputket on jätetty paikoilleen, ja niiden jatkokäyttö on maiden luovutuksen yhteydessä sovitun mukaisesti siirtynyt maanomistajien vastuulle.
Lohkojen 17 ja 18 vedet on johdettu aiemmin pumppaamalla haihdunta- altaaseen nro 3. Vuodesta 2004 alkaen vesiä ei ole enää pumpattu, vaan ne on johdettu painovoimaisesti haihdunta-altaaseen ja edelleen laskeu- tusaltaiden 1 ja 2 kautta Kurunkanavaan ja Siikajokeen. Haihdunta-altaan 3 valuma-alue on noin 47 ha.
Lohkojen 21–23 vedet johdetaan edelleen laskeutusaltaan nro 5 kautta laskeutusaltaisiin nro 1 ja 2 ja edelleen Kurunkanavaan ja Siikajokeen.
Laskeutusaltaan 5 valuma-alue on noin 65 ha.
Lohkoilta 11–16 ja 19–20 vedet johdetaan laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta Kurunkanavaan ja Siikajokeen. Laskeutusaltaiden 1 ja 2 valuma-alue on noin 300 ha, sisältäen kaikki eteläiseltä alueelta tuotannosta poistuneet alueet.
Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut vastaavansa käytöstä poistetun ja jälki- hoidetun tuotantoalueen kuormituksesta vuoden 2005 loppuun saakka, minkä jälkeen tuotantoalueen katsotaan siirtyneen vähäkuormitteiseen ti- laan. Tämän jälkeen alueen maanomistajat vastaavat alueen käytöstä ja mahdollisesti toiminnoista aiheutuvasta ympäristökuormituksesta.
Jälkikäyttö
Vuokra-alueet on luovutettu maanomistajille pääasiassa vuoden 2004 ai- kana. Yksityiset maanomistajat ovat ilmoittaneet ottavansa alueet maa- ja metsätalouskäyttöön.
Rantsilan kunnalla on suunnitelmissa laajentaa Kurunnevan lintuvesialu- etta Kurunkanavan eteläpuoleisille alueille. Kurunnevan alueesta tulisi noin kymmenen vuoden aikana monipuolinen lintuvesialue, jossa olisi kulkureit- tejä luontomatkailua varten, kosteikkoja, niittyjä ja pensastoja. Aluetta tul- laan kehittämään osana Siikajoen suoluontokeskusta, jota hanketta myös Turveruukki Oy on ollut ja tulee olemaan tukemassa.
Turveruukki Oy:n tarkoituksena on käyttää osaa Kurunnevan turvetuotan- nosta vapautuvaa aluetta tulevan Tahkonevan turvetuotantoalueen kos- teikkopuhdistamona.
YMPÄRISTÖKUORMITUS
Toiminnan lopettamisen jälkeen hakijan toimet eivät aiheuta tuotantoalu- eelta päästöjä maaperään tai ilmaan eikä melua. Myöskään jätteitä ei muodostu.
Päästöt pintavesiin
Hakijalla ei ole käytössä pitkän ajanjakson tarkkailutuloksia turvetuotan- nosta poistuneiden alueiden päästöistä ja kuormituksesta vesistöön. Ku- runnevan eteläpuoleista aluetta on tarkkailtu tuotannon lopettamisen jäl- keen vuonna 2004.
Hakijan näkemyksen mukaan turvetuotantoalue siirtyy vähäkuormitteiseen tilaan viimeistään kahden vuoden kuluttua aktiivisten tuotantotoiminen lop- pumisen jälkeen. Tuotantosarkojen turvepinnat kiinteytyvät, eivätkä ne enää kuormita vesistöä tuotantosarkojen tapaan. Tuotantoalueet kasvettu- vat kahdessa vuodessa tehokkaasti, mikäli kivennäismaata on sekoittunut turpeeseen.
Kurunneva on ollut kuormitustarkkailussa tarkkailusuona vuosina 2000–
2001. Aikaisempina vuosina Kurunnevan kuormitukset on arvioitu tarkkai- lusoiden keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella. Kurunne- van turvetuotantoalueen kuormitukset ovat vaihdelleet huomattavasti vuo- sittain johtuen sääoloista sekä luonnonhuuhtoumassa olleista eroista (net- tokuormitus). Eteläisen tuotantoalueen laskennalliseksi nettokuormituksek- si viimeisenä tuotantovuonna 2003 on arvioitu 195 kg CODMn, 2,7 kg fosfo- ria, 209 kg typpeä ja 1 201 kg kiintoainetta ja bruttokuormitukseksi 2 758 kg CODMn, 10 kg fosforia, 364 kg typpeä ja 2 005 kg kiintoainetta.
Kurunnevan arvioidut tuotantovaiheen ominaiskuormitusluvut on esitetty seuraavassa taulukossa.
CODMn
g/ha d
Kok.P g/ha d
Kok.N g/ha d
Kiintoaine g/ha d Kesän keskiarvo
Brutto Netto
112 16
0,36 0,14
4,3 1,3
55 24
Kesän ylivaluma
1vrk, brutto 454 1,10 20 411
Kesän alivaluma
2 vko, brutto 24 0,07 0,5 6,6
Vuonna 2004 alueelta lähtevän veden kiintoainepitoisuuksien keskiarvo oli 19 mg/l, kun tuotannossa olevilla soilla havaitut keskimääräiset pitoisuudet olivat 12–24 mg/l. Vuoden 2004 keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin tarkkailuvuosina 2000 (8,5 mg/l) ja 2001 (9,1 mg/l). Myös kokonaistypen keskimääräinen pitoisuus oli korkeampi kuin aiempina tark- kailuvuosina. Kesän 2004 ominaiskuormitusluvuiksi on tarkkailun perus- teella saatu: CODMn 306 g/ha d, kok.P 0,6 g/ha d, kok.N 18 g/ha d ja kiin- toaine 357 g/ha d. Ominaiskuormitusluvut ovat huomattavasti korkeammat kuin suon tuotantovaiheelle arvioidut.
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
Ympäristön tila
Kurunnevan eteläinen turvetuotantoalue sijaitsee Siikajoen vesistöaluee- seen kuuluvan Kurunkanavan valuma-alueella (57.029). Jälkihoitotilaan siirtyneen tuotantoalueen vedet johdetaan Kurunkanavaa pitkin Siikajo- keen. Kurunkanavan valuma-alue on pinta-alaltaan 32,9 km2. Kesäaikaan Savalojan vedet laskevat Kurunkanavaan, jolloin kanavan suun yläpuoli- nen valuma-alue on 138 km2. Siikajoen valuma-alueen pinta-ala on Saval- ojasta alaspäin Kärsämänjoen yhtymäkohdassa 3 362 km2.
Koko Siikajoen valuma-alue on suurimmalta osaltaan tasaista. Kivennäis- maalajina alueella on moreeni ja eloperäisistä maalajeista tyypillisimpiä ovat terrestriset turpeet. Runsaasti fosforia sisältävää vivianiittia eli rauta- fosfaattia esiintyy yleisesti soissa koko Siikajokilaakson alueella melko ohuina kerroksina. Vivianiitin esiintyminen saattaa lisätä laskuvesistön fos- foripitoisuuksia erityisesti voimakkaasti ojitettujen soiden alapuolella.
Tuotantoalueen ympäristö on pääasiassa suota ja metsää, joista suuri osa on ojitettu. Kurunkanavan valuma-alueella ei ole järviä tai lampia Kurunne- van lintujärveä lukuun ottamatta.
Vesistön tila ja käyttökelpoisuus
Kurunkanavan suulla vesi on tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Eri- tyisesti fosforipitoisuudet ovat korkeita. Vesi on sameaa ja siinä on run- saasti rautaa ja jonkin verran kiintoainetta. Kurunkanavan vesi on keski- määrin rautapitoisempaa ja tummempaa kuin Savalojan yläosalla, mutta kanavan veden humuspitoisuus on hieman pienempi kuin Savalojassa.
Kesäaikaisten kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Kurunkanava on rehevä ja kokonaistyppipitoisuuksien perusteella lievästi rehevä tai rehevä.
Siikajoen pääuoman vesi on tummaa, humuspitoista ja runsasravinteista.
Pääosa Siikajoen vesistöstä kuuluu vedenlaatuluokituksen mukaan luok- kaan "välttävä". Erityisesti fosforipitoisuudet ovat korkeita, mihin vaikuttaa valuma-alueen maaperän laatu.
Muut kuormittavat toiminnat
Siikajoen vesistöalueen pistekuormituksen muodostavat kahdeksan kun- nallista jätevedenpuhdistamoa, Raisio Yhtymä Oyj:n Vihannin teollisuuslai- tos, kunnalliset kaatopaikat sekä turvetuotanto. Vuonna 2001 tarkkailuvel- vollisia turvetuotantoalueita oli 27. Pistekuormituksen osuus on 4–6 % ve- sistön kokonaiskuormituksesta. Turvetuotannon osuus kokonaiskuormituk- sesta on vuositasolla 0,5–1 % ja kesäaikana 1–3 %. Loppuosa kuormituk- sesta on hajakuormitusta, josta merkittävin on maatalous.
Alue ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia
Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet
Kurunnevan lähiympäristössä ei ole suojelualueita. Noin 50 ha:n osasta Kurunnevan tuotannosta poistunutta aluetta on kehitetty lintuvesialue, jon- ka reunalla on mm. lintutorni, kota, laavu ja nuotiopaikka. Vesialueen ym- päri kiertää luontopolku. Tulevaisuudessa lintuvesialuetta on tarkoitus laa- jentaa Kurunkanavan eteläpuoleiselle alueelle.
Asutus ja muu rakennettu ympäristö
Kurunnevaa lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,1–1,3 km:n etäi- syydellä tuotantoalueesta itään sekä noin 1,3 km alueesta länteen. Use- ampia taloja on Siikajokivarressa 2–4 km:n etäisyydellä sekä luoteispuolel- la noin 2 km:n etäisyydellä Isokylässä. Yksittäisiä taloja on myös lounais- ja länsipuolella, noin 2,5–3 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta.
Kurunkanavan ja Siikajoen yhtymäkohdassa on yksi vakituisessa käytössä oleva rakennus ja yksi kesäasunto. Suon vaikutusalueella ei ole uimaran- toja, leirintäalueita tai muita matkailukohteita.
Alueen kalatalous
Kalastus Kurunkanavassa on pienimuotoista katiska- ja vapakalastusta.
Vuoden 2001 kalatalouskyselyn mukaan käytössä oli kaksi katiskaa, kaksi vapaa ja seitsemän mato-onkea. Kalastus keskittyi kevääseen, mutta aina- kin vavoilla kalastettiin myös läpi kesän. Saaliiksi saatiin 24 kg kirjolohta, 22 kg haukea ja kilo ahventa. Talouskohtainen saalis oli keskimäärin 12 kg. Yhden kalastajan saaliista (kirjolohi 10 kg) ainakin osa oli Siikajoen pääuoman puolelta. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalanistu- tusrekisterin mukaan Kurunkanavaan ei ole tehty istutuksia.
Tiedusteluun vastanneista kolmen mukaan kaloissa esiintyy makuvirheitä.
Yhden kalastajan mukaan makuvirheet heikentävät kalojen käyttökelpoi- suutta ja kahden kalastajan mukaan makuvirheet ovat niin lieviä, etteivät ne heikennä kalojen käyttökelpoisuutta. Kaksi kalastajaa piti pyydysten li- kaantumishaittaa vähäisenä. Yhden kalastajan mukaan likaantuminen vai- keuttaa pyyntiä ollen ajoittain niin voimakasta, että pyynti on lähes mahdo- tonta. Likaantumisen aiheuttajaksi mainittiin liete ja orgaaninen aines.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Jälkihoitovaiheessa olevasta suosta ei aiheudu muita kuin vesistöön joh- dettavia päästöjä. Näin ollen toiminnan vaikutuksetkin rajoittuvat vain ve- sistön tilaan ja käyttöön. Hakija on katsonut, että toiminnasta ei aiheudu jälkihoitovaiheessa tilakohtaista haittaa eikä haittaa vesistölle, kalastolle, kalastukselle tai lähialueen asukkaille.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön
Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymis- tä, veden tummumista, happitilanteen heikentymistä, vesistön rehevöity- mistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöihin lajisto- ja biomassamuutoksina, jotka ovat mm. arvokalastolle epäedullisia. Turvetuotannon kuormitus ja vesistö- vaikutukset ovat voimakkaasti riippuvaisia valuntatilanteesta. Rankkasatei- den aiheuttamien hetkellisten ylivalumien aikana kuormituksen vaikutukset alapuolisessa vesistössä näkyvät selvimmin. Ylivaluman aikana suolta läh- tevä vesimäärä ja usein myös veden sisältämät ainepitoisuudet ovat kes- kimääräistä suurempia.
Kurunnevan vesistövaikutuksia tuotantovaiheessa on arvioitu laimenemis- suhteen perusteella Kurunkanavan suulla. Pitoisuuslisät on laskettu kesän keskivirtaamatilanteessa sekä ali- ja ylivirtaamakaudella. Seuraavassa tau- lukossa on esitetty Kurunnevalta Kurunkanavaan johdettavien vesien brut- tokuormituksen vaikutus ojan pitoisuuksiin. Kuormituksen aiheuttamat kiin- toaine-, typpi- ja fosforipitoisuuden sekä COD:n lisäykset Kurunkanavan suulla ovat kaikissa virtaamatilanteissa kanavan pitoisuustaso huomioon ottaen vähäiset. Tuotantotoiminnan loppuminen eteläisellä alueella pienen- tää jälkihoitotoimien edetessä taulukossa esitettyjä pitoisuusmuutoksia.
Kiintoaine mg/l
CODMn
mg/l
Kok.P
µg/l Kok.N
µg/l 2003
Kesän keskiarvo 0,05 0,10 0,3 4
Kesän ylivaluma 0,09 0,10 0,2 5
Kesän alivaluma 0,02 0,08 0,2 2
2005
Kesän keskiarvo 0,02 0,05 0,2 2
Kesän ylivaluma 0,04 0,05 0,1 2
Kesän alivaluma 0,01 0,04 0,1 0,8
Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen
Kurunkanavan lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muu- toksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Turvetuotannon vesistövaikutusten on todettu heikentävän ai- nakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä.
Yksiselitteisiä kalaston kannalta kriittisiä vedenlaadun raja-arvoja ei ko. tut- kimuksessa kuitenkaan määritetty.
Kurunnevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Kurunkanavan vedenlaatuun. Kurunkanavalla kuormituksen kalataloudelli- set haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökel- poisuuteen liittyvinä haittoina kuten mm. veden tummuus, pyydysten li- kaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Näitä haittoja on esiintynyt jo pitkään, ja niitä esiintyisi myös ilman Kurunnevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Kurunnevan turvetuo- tantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suun- taan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus.
TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyttötarkkailu
Hakija kirjaa tuotantoalueen käyttöpäiväkirjaan kaikki jälkihoitovaiheen ai- kana tehtävät toimet.
Päästötarkkailu
Hakija on sopinut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa, että Kurunnevan eteläpuoleisella alueella tehdään päästötarkkailua vuonna 2004 ja esittää, että tarkkailua jatkettaisiin myös vuonna 2005. Tarkkailun avulla saataisiin tietoa tuotantoalueen kuormituksen muuttumisesta jälki- hoitovaiheen aikana.
Tarkkailun tuloksissa on otettava huomioon mahdolliset maanomistajien tekemät toimet käytöstä poistuneilla tuotantoalueilla.
Vaikutustarkkailu
Siikajoen vesistö- ja kalataloustarkkailu kattaa myös Kurunnevan eteläpuo- leisen alueen, joten erillistä vaikutustarkkailua ei ole nähty tarpeelliseksi.
ESITETYT KORVAUKSET
Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset
Hakija on esittänyt, että mahdolliset korvattavat haitat tulee katsoa korva- tuiksi Kurunnevan tuotantoalueen lupakauden loppupuolella maksetuista ylimitoitetuista vesiensuojelu- ja kalatalousmaksuista. Kurunnevan tuotan- toalueelta on vuoden 1995 jälkeen poistunut huomattava määrä pinta-alaa tuotannosta. Vesiensuojelu- ja kalatalousmaksuja on kuitenkin maksettu edelleen vanhan tuotantopinta-alan mukaan.
Hakija on vaatinut, että Kurunnevan ympäristölupapäätöksessä nro 25/04/2 Kurunkanavan eteläpuoleiselle alueelle määrätty 230 €:n vuotui- nen kalatalousmaksu poistetaan eikä hakijalle määrätä vuodesta 2005 läh- tien kalatalousmaksua tai muita korvausvelvoitteita.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydentäminen
Hakija on 4.8.2004 täydentänyt lupahakemusta tarkemmilla tiedoilla sarka- ojien käytöstä ja tuotantoalueiden siirtymisestä vähäkuormitteiseen tilaan.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnissa 23.9.–
25.10.2004 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkai- semisesta on lisäksi ilmoitettu 23.9.2004 sanomalehti Kalevassa.
Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeino- keskukselta sekä Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselta ja Rantsilan kunnan kaavoitus- ja terveydensuojeluviran- omaiselta.
Lausunnot
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskus on todennut, että vuoden 2004 tarkkailun perusteella ei voida osittaa, että Kurunnevan eteläpuoleisen alueen aiheuttama kuormi- tus vesistöön poikkeaisi tuotannossa olevista laskeutusaltaallisista soista.
Ympäristökeskus on todennut, että hakemuksessa ei ole esitetty, miltä osin sarkojen pinnassa on kasvittumisen edellytyksenä olevaa kivennäismaata.
Nykytiedon perusteella ei voida osoittaa, että tuotantoalueet siirtyisivät vä- häkuormitteisiksi kahden vuoden kuluttua tuotannon lopettamisesta. Lau- sunnossa on vaadittu, että:
– päästötarkkailua on tehtävä vuosina 2004 ja 2005
– tuotantoalue on jätettävä siistiin kuntoon ja sieltä on poistettava kaikki koneet ja laitteet sekä mahdolliset jätteet
– tuotanto- ja auma-alueet on lanattava pinnan tiivistämiseksi ja eroosiouhkan pienentämiseksi
– laskeutusaltaat on puhdistettava syksyllä 2004 ja tarvittaessa myö- hemminkin, kunnes turvetuotannon kuormitus on lakannut
– tuottajan tulisi edistää alueen kasvittumista aktiivisin toimin.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että jälkihoito- ja jälkikäyttövai- heen aikaisten kalatalousvelvoitteiden määrittämiseksi olisi oltava käytössä tarkkailuun perustuvaa tietoa kuormituksen kehityksestä tuotannon loput- tua. Koska tuotantoalueet on otettu maanomistajien toimesta muuhun käyt- töön, on työvoima- ja elinkeinokeskus katsonut, että hakija ei enää vastaa alueelta tulevasta kuormituksesta eikä kalatalousvelvoitteiden tarkempi ar- vioiminen ole tässä tarpeen. Lausunnossa on todettu, että Kurunkanavan eteläpuoleisten tuotantoalueiden kalatalousmaksu voidaan poistaa päätök- sen lainvoimaiseksi tulemista seuraavan vuoden alusta.
Hakijan vastine
Ympäristölupavirasto on 12.11.2004 varannut hakijalle tilaisuuden vasti- neen antamiseen lausunnoista. Vastineessaan hakija on lausunut seuraa- vaa:
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että kesä 2004 oli erittäin sateinen, minkä seurauksena myös kuormitus on ollut aikaisempaa korkeampi. Alueella on vuonna 2004 tehty maanomista- jien toimesta ojituksia, jotka ovat osaltaan lisänneet kuormitusta. Alueiden lanaamisen osalta hakija on todennut, että sillä ei ole oikeutta toimia jo luovutetuilla maa-alueilla. Lanaamisesta ei ole katsottu muutenkaan saata- van sanottavaa hyötyä.
Hakija on katsonut, ettei sillä ole velvollisuutta pitää laskeutusaltaita kun- nossa, koska turvetuotannosta johtuva lietekuormitus on loppunut. Hakija on vaatinut, että ympäristölupavirasto ilmoittaa päätöksessä, että hakijan vastuu tuotantoalueesta päättyy viimeistään 30.4.2005.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Kurun- kanavan eteläpuolisen Kurunnevan turvetuotantoalueen toiminnan lopet- tamiseen.
Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä edelleen aiheutuvien kalatalo- usvahinkojen estämiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa va- hinkoa.
Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Toiminnan lopettamista koskevat määräykset
1. Kurunkanavan eteläpuolisilla Kurunnevan tuotantoalueilla ei saa nos- taa turvetta tai varastoida puuperäisiä polttoaineita. Alueelta on pois- tettava sellaiset turvetuotantoon kuuluvat rakenteet, joille ei ole käyt- töä jälkihoito- tai jälkikäyttövaiheessa, ja jätteet.
2. Käytöstä poistetun tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 6 olevan piirustuksen "Vesien käsittely ja vesien johtaminen jälkihoitovaiheessa" MK 1:10 000 mukaisesti laskeutus- ja haihdunta- altaiden kautta Kurunkanavaan.
3. Vesiensuojelurakenteet ja turvetuotantoalueen vesien laskuoja on pi- dettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti.
Laskeutusaltaat on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa.
Tarkkailu- ja raportointimääräys
4. Luvan saajan on järjestettävä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu se- kä raportointi tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.
Käyttö- ja päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa ja raportointia voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa ympäristölupavi- raston hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailua ja sen raportointia voidaan muuttaa Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksy- mällä tavalla.
Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö- ja päästö- ja vesistötarkkai- luohjelmaa havaintoaikojen ja -paikkojen sekä mittausten, määritys- ten ja raportoinnin osalta.
Kalatalousmääräys
5. Luvan saajan on maksettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuk- selle Kurunkanavan eteläpuolisten, jo tuotannosta poistuneiden alu- eiden osalta seuraavan taulukon mukaista vuotuista kalatalousmak- su. Kalatalousmaksu on käytettävä päästöistä kalastolle ja kalastuk- selle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi Kurunkanavassa ja Siikajo- essa. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimi- via osakaskuntia.
Vuosi Kalatalousmaksu, euroa
2006 115,00 2007 57,50 2008 57,50
Maksut on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennes- sä. Vuosien 2006–2008 maksut voidaan suorittaa myös kertamaksu- na 31.1.2006 mennessä.
OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE
Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koske- van hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheu- tetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudate- taan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jäte- lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaati- mukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Luvan myöntämisen edellytykset
Toiminnalle on 31.3.2004 myönnetty ympäristölupa (nro 25/04/2), jolloin on tarkasteltu luvan myöntämisen edellytyksiä ja todettu niiden täyttyvän. Täl- lä luvalla annetaan toiminnan lopettamiseksi tarpeelliset määräykset ympä- ristönsuojelulain 90 §:n nojalla. Lopettamisen seurauksena turvetuotannos- ta aiheutuvat päästöt ja vaikutukset tulevat ajan kuluessa loppumaan. Täs- sä päätöksessä ei ole siten tarpeen uudelleen tarkastella luvan myöntämi- sen edellytyksiä.
Lupamääräysten perustelut
Ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaisesti toimintaa harjoittanut vastaa toi- minnan päätyttyäkin tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Sillä, kenen omistuk- sessa toiminta-alue toiminnan päätyttyä on, ei ole velvoitteiden asettami- sessa merkitystä niin kauan, kuin toimintaa harjoittanut yritys tai taho on edelleen olemassa. Näin ollen se, että Turveruukki Oy on palauttanut vuokraamansa maa-alueet takaisin maanomistajille, ei vapauta sitä turve- tuotantoalueen päästöjä koskevien velvoitteiden asianmukaisesta hoitami- sesta tämän luvan voimassaoloaikana.
Tuotantoalueesta aiheutuu kuormitusta alapuoliseen vesistöön toiminnan loppumisen jälkeenkin. Jälkikäyttötoimien edetessä tuotantoalueelta tuleva kuormitus vähenee suhteessa jälkikäyttötoimien aiheuttamaan kuormituk- seen.
Vesien johtamisella käsittelyrakenteiden kautta voidaan jossain määrin pienentää aiheutuvaa kuormitusta. Rakenteiden toimivuuden kannalta nii- den kunnossapito on oleellista.
Käytöstä poistettujen turvesoiden aiheuttamasta kuormituksesta ei ole saa- tavissa riittävästi luotettavia tarkkailutietoja. Tämänkin vuoksi tarkkailua on perusteltua jatkaa, jotta voidaan selvittää, miten ja missä ajassa tuotanto- alueen kuormitus vähenee tuotannon loputtua.
Ympäristölupavirasto arvioi, että Kurunnevalta tulevasta ravinne- ja kiinto- ainekuormituksesta aiheutuu yhdessä muun kuormituksen kanssa Kurun- kanavan ja Siikajoen kalastolle ja kalastukselle ilmeistä vahinkoa vielä tuo- tannon loppumisen jälkeenkin. Ympäristölupavirasto arvioi luvassa määrä- tyn vuotuisen kalatalousmaksun ehkäisevän aiheutuvat kalataloudelliset vahingot. Kalatalousmaksu on porrastettu arvioidun kuormituksen vähe- nemisen mukaisesti.
Kurunnevan tuotantoaluetta koskevassa ympäristöluvassa nro 25/04/2 on luvan saaja määrätty maksamaan kalatalousmaksua Kurunkanavan etelä- puolisen tuotantoalueen osalta 230 € vuodessa. Yhtiö on maksanut kysei- sen kalatalousmaksun tuotannon loppumisen jälkeisinä vuosina 2004 ja 2005. Tässä luvassa annetun määräyksen mukaisesti kalatalousmaksu pienenee kolmantena tuotannon lopettamisen jälkeisenä vuotena 50 %:iin ja neljäntenä vuotena 25 %:iin alkuperäisestä maksusta. Kalatalousmak- sua tulee siten maksettavaksi kokonaisuudessaan viiden vuoden ajalta toiminnan lopettamisen jälkeen. Kalatalousmaksun maksaminen jälkihoi- don ajalta perustuu ympäristölupaviraston arvioon turvetuotantoalueen päästöjen vähenemiseen ja loppumiseen.
Koska asiassa ei ole kaikilta osin ollut käytettävissä tarkempaa tutkimustie- toa, on asiassa mahdollista hakea ympäristönsuojelulain 58 §:n tarkoitta- maa luvan muutosta esim. kalatalousmaksuun, mikäli päästöt poikkeavat suoritetun tarkkailun perusteella tai muutoin olennaisesti ennalta arvioi- duista.
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu päätöksessä ilmenevästi huomioon.
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Tuotantoalueiden lanaamista ei katsota tarpeelliseksi, sillä tuotanto on suurimmalta osalta alueista ollut loppuneena jo useamman vuoden. Tänä aikana turvekerrosten pinta on tiivistynyt ja mahdollisesti saanut kasviker- roksen. Hakijan ilmoituksen mukaan tuotantoalue on otettu jo jälkikäyttöön.
Myös kivennäismaan sekoittamisesta turvekerrokseen ei ole tarpeen mää- rätä vastaavilla perustein. Ympäristökeskuksen vaatimukset ovat sinänsä kuitenkin perusteltuja ja hakijan on syytä varautua kyseisiin toimiin tuotan- nosta poistuvilla alueilla, joille ei ole välittömästi nähtävissä jälkikäyttöä.
Ympäristökeskuksen lausunnossa tarkoittamat toimet tulisi tehdä samana vuonna, kun tuotanto kyseisellä saralla loppuu.
LUVAN VOIMASSAOLO
Päätöksen voimassaolo
Lupa on voimassa 31.12.2008 asti.
Luvan voimassaolo jatkuu, jos sen voimassaolon jatkamiseksi tehdään ha- kemus 30.6.2008 mennessä.
Voimassaolon perustelut
Tuotantotoiminnan loppumisen jälkeen ja turvetuotantoalueen jälkihoidon ja -käytön edetessä tullaan tilanteeseen, jossa ympäristöön ei enää sanot- tavasti aiheudu turvetuotantoon käytetystä alueesta johtuvaa kuormitusta.
Kyseessä olevalla Kurunnevan alueella turvetuotanto on loppunut vuonna 2003. Tuotantoalue on pääosin palautettu maanomistajilla ja alue on siirty- nyt jälkikäytön piiriin. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksen mu- kaisin toimin ja ottaen huomioon se, että alue on siirtynyt aktiiviseen jälki- käyttöön, viisi vuotta on aika, jona kyseisen turvetuotantoalueen kuormitus ei ole enää merkittävä verrattaessa sitä jälkikäytöstä aiheutuvaan kuormi- tukseen. Lupa voidaan asian laatu huomioon ottaen myöntää määräaikai- sena.
Määräaikainen lupa raukeaa määräajan päättyessä, joten erillistä hake- musta luvan raukeamiseksi ja sen lupavelvoitteista vapautumiseksi ei ole näin ollen tarpeen tehdä. Määräaikaisen luvan rauetessa Kurunnevan ete- läpuolista tuotantoaluetta ei katsota enää ympäristölupaa edellyttäväksi toiminnaksi. Tämä ei kuitenkaan poista tuottajan vastuuta turvetuotanto-
alueesta johtuvissa ennalta arvaamattomissa vahinkotapauksissa. Määrä- aikaisessa luvassa voidaan erikseen määrätä, että lupa ei raukea määrä- ajan päätyttyä.
Jälkihoidon toteuttamista seurataan Kurunnevalla tämän päätöksen mu- kaisella tarkkailulla. Mikäli tarkkailun perusteella turvetuotantoalueen voi olettaa aiheuttavan tämän luvan voimassaolon jälkeenkin olennaista ympä- ristön pilaantumisen vaaraa tai tarkkailua on erityisestä syystä tarpeen jat- kaa, on luvan voimassaoloaikaa mahdollista jatkaa erillisellä hakemuksella.
Myöntämällä lupa määräaikaisena turvataan se, että toiminnasta johtuvat velvoitteet täytetään, luvanvarainen toiminta lopetetaan ja toiminnanharjoit- tajan vastuu tulee riittävän selkeästi määrätyksi. Varautumalla lupapää- töksessä luvan voimassaolon jatkamiseen turvataan se, että jos ympäris- tön pilaantumista tai sen vaaraa nyt suoritetusta arvioinnista huolimatta ai- heutuukin, voidaan lupapäätöstä noudattaa, kunnes voimassaolon jatka- misesta on annettu erikseen päätös.
Korvattava päätös
Tällä päätöksellä korvataan Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 31.3.2004 antama Kurunnevan turvetuotantoaluetta koskeva ympäristölu- papäätös nro 25/04/2 siltä osin, kuin ympäristölupa ja sen määräykset kos- kevat tässä päätöksessä tarkoitettua Kurunkanavan eteläpuoleisen Kurun- nevan tuotantoaluetta.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 43 § 1 ja 3 momentti, 44 §, 45 § 1 momentti, 46 § 1 momentti, 55 § 1 momentti ja 90 §
Vesilaki 2 luku 22 § 1, 3 ja 4 momentti Jätelaki 6 §
KÄSITTELYMAKSU
Ratkaisu
Lupa-asian käsittelymaksu on 1 540 euroa.
Perustelut
Ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaisesta lupakäsittelystä ei ole määrätty maksutaulukossa maksua. Näin ollen asiassa peritään maksu käytetyn työ- ajan mukaan, tuntihintana 38,50 euroa. Asian käsittelyyn tarvittava työaika on ollut 40 tuntia.
Kyseessä on turvetuotantoalueen käytöstä poistamista koskeva tärkeä rat- kaisu, joka on vaatinut tavanomaista enemmän työtä.
Oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Matti Hepola
Jukka Sihvomaa Urpo Myllymaa
Paavo Liimatta Sami Koivula
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupa- viraston johtaja Matti Hepola, ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa, Urpo Myllymaa (tarkastava jäsen) ja Paavo Liimatta. Asian on esitellyt esittelijä Sami Koivula.
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 08 - 5348 500.
SK/lk
Liitteet
Liite 1 Valitusosoitus
Liite 2 Tarkkailumääräykset
Liite 1
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 9.5.2005, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi
aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
KURUNKANAVAN ETELÄPUOLEISEN KURUNNEVAN TURVETUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO- JA KÄYTTÖVAIHEEN TARKKAILU
Tuotannosta poistuneen alueen tarkkailua on jatkettava siten, että tuotan- nosta aiheutuvat päästöt ja kuormitus voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella kaikissa sää- ja virtausoloissa eri vuodenaikoina.
Käyttötarkkailu
Käyttöpäiväkirja
Turveruukki Oy pitää päiväkirjaa, johon merkitään:
− tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta
− vuosittainen arvio kasvettumisen edistymisestä alueilla, joita ole otet- tu tuotannon loppumisen jälkeen muuhun käyttöön
− tuotantoalueiden ottaminen aktiiviseen jälkikäyttöön
− lietealtaiden tyhjentäminen
− havaitut virtaamat
− vesinäytteiden ottoajat tarkkailusoilla
− havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituk- sesta, esim. metsäojitukset
− kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai vesistökuormitukseen.
Merkinnät tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan. Päiväkirja säilytetään vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuu- henkilö ilmoitetaan ympäristökeskukselle.
Päästötarkkailu
Virtaama mitataan jatkuvatoimisin laittein vesien purkupisteistä silloin, kun se on mahdollista jäätymisolot huomioon ottaen. Päästötarkkailun vesi- näytteet otetaan ennen laskeutusallasta olevasta pisteestä ja haihdunta- altaiden alapuolisesta pisteestä ennen vesien johtamista purkuojaan.
Vesinäytteitä otetaan ajalla 15.5.–30.9. kerran kahdessa viikossa. Niistä tehdään seuraavat määritykset
Joka kerta 3 kertaa kaudessa (*
Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi CODMn
pH
PO4-P NH4-N NO2+3-N Rauta
(* Kesäajan laajempi analyysi tehdään kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäi- sen havaintokerran näytteistä.
Vaikutustarkkailu
Vesistö- ja kalataloustarkkailu
Käytöstä poistetun tuotantoalueen osalta luvan haltija jatkaa Siikajoen alu- een soiden vaikutustarkkailua, joka on riittävä myös Kurunkanavan tuotan- toalueen vaikutusten selvittämiseksi.
Raportointi
Päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua sijaintialueen kun- tien ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskukselle. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympä- ristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä.
Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeis- tään kuukauden kuluttua näytteenotosta Rantsilan kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselle sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle suo- raan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden vä- lein. Vuosiyhteenveto valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimite- taan edellä mainituille viranomaisille ja Suomen ympäristökeskukselle sekä Siikajoen kalastusalueelle.
Kalataloustarkkailun tuloksista laaditaan erillinen yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle sen määräämänä aikana sekä lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Rantsilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Siikajoen kalastusalueelle.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseessä olevi- en viranomaisten hyväksymiä menetelmiä.
Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät.
Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.
