LUPAPÄÄTÖS Nro 82/09/2
Dnro Psy-2008-y-208 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2009
ASIA Ahmanevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vihanti ja Siikajoki LUVAN HAKIJA Paavolan Turve Ky
Koskenkankaantie 802 92430 Paavola
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS ... 3
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ... 3
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ ... 3
Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne ... 3
Toiminta ... 3
Yleiskuvaus toiminnasta ... 3
Vesien käsittely ja päästöt vesistöön ... 4
Pöly, melu ja liikenne ... 5
Varastointi ja jätteet ... 6
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6
Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön ... 6
Asutus ja maankäyttö ... 7
Suojelukohteet ja pohjavesialueet ... 7
Vesistö ... 8
Kalastus ja kalasto ... 10
Ympäristöriskit ... 11
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu ... 11
HAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 12
Hakemuksen täydennykset ... 12
Hakemuksesta tiedottaminen ... 12
Lausunnot ... 12
Hakijan kuuleminen ... 13
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 13
Ympäristöluparatkaisu ... 13
Lupamääräykset ... 13
Päästöt vesiin ... 13
Päästöt ilmaan ja melu ... 14
Varastointi ja jätteet ... 14
Häiriö- ja poikkeustilanteet ... 15
Tarkkailut ... 15
Kunnossapitovelvoite ... 15
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito ... 15
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 16
RATKAISUN PERUSTELUT ... 16
Luvan myöntämisen edellytykset ... 16
Lupamääräysten perustelut ... 16
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 17
LUVAN VOIMASSAOLO ... 17
KORVATTAVA PÄÄTÖS ... 18
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 18
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN ... 18
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET ... 18
KÄSITTELYMAKSU ... 18
Ratkaisu ... 18
Perustelut ... 18
Oikeusohje ... 18
MUUTOKSENHAKU ... 19
H AKEMUS
Paavolan Turve Ky on 29.12.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Ahma- nevan 40 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon. Ahmanevan tuotannossa oleva turvetuotantoalue sijaitsee Vihannin kunnassa noin 6 km Vihannin kuntakeskuksesta pohjoiseen.
LUV AN H AKEMISEN PERU STE J A LUP AVIR ANOM AISEN TOIMIV ALT A
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluase- tuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
H AKEMUKSEN SIS ÄLTÖ
Toimintaa ko ske vat luvat, sopimuk set ja aluee n kaa voitust ila nne
Ympäristölupavirasto on 3.5.2000 antamallaan päätöksellä nro 26/00/2 myöntänyt Paavolan Turve Ky:lle vesilain mukaisen luvan johtaa Ahmane- van turvetuotantoalueen vedet noin 59 ha:n suuruiselta alalta Paunun- kanavan ja aiemmin osin viemäriksi määrätyn Ohtuanojan kautta Siikajo- keen Vihannin ja Ruukin kunnissa.
Luvan saaja on määrätty tekemään ympäristölupavirastolle ympäristölupaa koskeva hakemus vuoden 2008 loppuun mennessä, mikäli se vuoden 2008 jälkeen aikoo jatkaa päätöksessä tarkoitettua vesien johtamista ve- sistöön. Hakemuksessa on esitettävä tarkkailutuloksiin perustuva selvitys ja yhteenveto toiminnan vaikutuksista vesistön vedenlaatuun ja käyttökel- poisuuteen sekä kalastoon ja kalastukseen. Hakemuksessa on myös esi- tettävä ehdotus mahdollisesti tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen vähentämiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on lii- tettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat turvetuotantoalueelta tulevien päästöjen vähentämiseksi toteuttamisaikatauluineen sekä ympäristönsuo- jeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Hakemuksen yhteydessä on myös esitettävä suunnitelmat alueen kunnostamisesta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua.
Ahmanevan tuotantoalue sijaitsee hakijan hallinnassa olevalla alueella.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Ahmaneva on merkitty tuotan- nossa olevaksi turvesuoksi. Alueella ei ole voimassa olevaa seutu- tai yleiskaavaa.
Toiminta
Yleisku vau s toiminnasta
Hakijan tarkoituksena on jatkaa vuonna 2002 aloitettua turvetuotantoa.
Ahmanevalla tuotetaan jyrsinturvetta, joka toimitetaan Oulun Energian
Toppilan lämpövoimalaan energiaturpeeksi. Tuotannossa olevan alueen pinta-ala on yhteensä 40 ha ja vuosituotantomääräksi on arvioitu 20 000–
50 000 m3. Tuotantokäytöstä poistunutta, nykyisin viljelykäytössä olevaa aluetta Ahmanevalla on hieman yli 40 ha.
Jyrsinturvetuotannossa saran pinnasta irrotetaan kuivumaan noin 2 cm:n turvekerros, jota kutsutaan jyrsökseksi. Jyrsös kuivuu auringon lämmön vaikutuksesta ja kuivumista edistetään kääntämällä se 1–3 kertaa. Sopi- vaan kosteuteen kuivunut jyrsös kasataan traktorin eteen kytketyllä poikit- taisella karheejalla saran keskelle karheelle. Heti tämän jälkeen saralle jyr- sitään uusi jyrsös kuivumaan. Karheella kuiva turve kestää kovatkin sateet kastumatta. Karhe kuljetetaan tuotantoalueella varastoaumaan. Ahmane- valla on yksi noin hehtaarin kokoinen auma-alue.
Tuotanto keskittyy touko–syyskuun väliselle ajalle. Turvekuljetukset ajoittu- vat talviaikaan, jolloin suolle pääsee raskaalla kalustolla.
Ahmanevan tuotantoalue poistuu tuotannosta vuoden 2010 loppuun men- nessä. Jälkihoitotoimenpiteinä alueella saatetaan joutua leventämään hie- man olemassa olevia ojia. Muita jälkihoitotoimenpiteitä alueella ei ole tar- koitus tehdä, sillä alueen hallinta siirtyy maanomistajalle heti tuotannon päätyttyä ja viljelystoiminta alueella on tarkoitus aloittaa välittömästi seu- raavalla kasvukaudella.
Jälkikäyttömuodoksi on suunniteltu kauran tai ohran viljelyä. Alueelle teh- dään viljelyspellot, joita ympäröivät eristysojat. Laskeutusaltaat jätetään alueelle, eikä niitä peitetä. Ahmanevan kivennäismaa on karkeaa hietaa, joka soveltuu hyvin viljelymaaksi. Tuotantoalue salaojitetaan ja maa kalki- taan sekä lannoitetaan viljelyskelpoiseksi. Ahmanevalle pyritään jättämään noin 10–20 cm:n turvekerros, jotta alueen kasvittuminen olisi nopeaa.
Vesie n käsittel y ja päästöt vesistö ön
Ahmanevan kuivatusvedet johdetaan kahden pintapuomein varustetun laskeutusaltaan kautta Paununkanavaan ja siitä edelleen Ohtuanojaan ja Siikajokeen. Kiintoaineen pidättymistä sarkaojiin on tehostettu kaivamalla niihin lietetaskut ja asentamalla päisteputkiin päisteputkipidättimet. Turve- tuotantoalueella ei ole otettu käyttöön pintavalutuskenttää, koska suon ympärillä ei ole ojituksista johtuen pintavalutuskentäksi soveltuvia alueita.
Ahmaneva on kuulunut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailuun vuodesta 2002 lähtien. Tarkkailun periaat- teena on, että osalla soista mitataan virtaamat ja tarkkaillaan vedenlaatua ja muiden soiden päästöt lasketaan tarkkailusoiden ominaispäästölukujen perusteella. Vuosipäästöt on ilmoitettu raporteissa erikseen vasta vuodesta 2004 alkaen. Vuonna 2006 turvetuotantoalueiden päästötarkkailu eriytettiin ympärivuotiseksi vuosipäästöjen tarkkailuksi ja vesistöalueittaiseksi kesä- aikaiseksi tarkkailuksi. Vuonna 2004 siirryttiin nettokuormituksen lasken- nassa käyttämään luonnonhuuhtouman arvioinnissa taustapitoisuuksia.
Taustahuuhtouman arvioinnissa on käytetty seuraavia taustapitoisuuksia:
kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 μg/l ja kokonaistyppi 500 μg/l. Ahma- nevan tuotantoalueelta lähtevän veden laatua on tarkkailtu vuonna 2008, mutta virtaamaa ei ole mitattu.
Tarkkailujaksolla 2002–2008 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tarkkailusoiden pienin kesäaikainen keskivaluma oli vuonna 2002.
Kesä 2004 oli melko sateinen ja keskivaluma oli 12,7 l/s km2. Suurin keski-
valuma oli vuonna 2008, jolloin kesän keskivaluma Siikajoen alueen tark- kailukohteilla oli 15,6 l/s km2. Kesän keskivaluma oli yli kaksinkertainen vuoteen 2006 verrattuna.
Vuoden 2004 kesäaikaiset päästöt olivat koko Pohjois-Pohjanmaan ympä- ristökeskuksen alueen turvetuotantosoilla suuremmat kuin kolmena aiem- pana vuotena. Etenkin kiintoainekuormitus oli suuri suhteessa edellisvuo- siin. Kuormituksen kasvu johtui lähinnä kesän sateisesta säästä ja suurista valumista. Myös vuosina 2007–2008 päästöt olivat suurempia kuin kahte- na edeltävänä vuotena. Tämä johtui sateisten kesien aiheuttamista suuris- ta valumista. Ainoastaan kesällä 2008 fosforikuormitus ylitti Ahmanevalle vuonna 2000 tehdyn ennakkoarvion mukaisen fosforipäästön määrän.
Ahmanevan vuosipäästöjen kehityksessä vuosina 2004–2008 on havaitta- vissa laskeva kehityssuunta kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta. Vuosi- päästöt ovat olleet suurempia vuosina 2004–2005 kuin vuosina 2006–
2008. Kokonaistypen vuosipäästö on pysynyt melko tasaisena näinä vuo- sina. Ahmanevalta vuonna 2008 lähtevän veden pH oli 6,4.
Ahmanevan arvioidut brutto- ja nettovuosipäästöt (kg/v) vuosina 2004–
2008:
BRUTTO NETTO
Vuosi CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine
2004 7 000 30 630 4 100 25 490 3 600
2005 7 200 23 480 4 000 17 330 3 400
2006 3 800 12 370 1 700 9 260 1 300
2007 5 400 16 410 2 600 11 300 2 200
2008 5 100 21 470 3 000 16 350 2 500
Keskiarvo 5 700 20 470 3 100 16 350 2 600
Asukasvastinelukuina ilmoitettuna Ahmanevan keskimääräiset netto- vuosipäästöt vastaavat kiintoaineen osalta 101 hengen, kokonaistypen osalta 63 hengen ja kokonaisfosforin osalta 11 hengen puhdistamattomia jätevesiä.
Pöl y, melu ja liiken ne
Pöly
Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää.
Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pö- lyämiseen ja pölyn leviämiseen.
Turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan raja on avoimes- sa maastossa noin 500 metriä. Tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölyläh- teestä.
Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Liikenne voi aiheuttaa satun- naisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt
turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa.
Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi.
Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten ai- heuttaa viihtyvyyshaittaa. Turvepöly on kevyttä, eikä siten leviä vastatuu- leen. Puuston on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuo- tantoalueen ympäristöön.
Melu
Tutkimuksen mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 dB:n melua 100–200 metrin etäisyy- delle työskentelykohdasta. Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan myös äänen voimakkuutta.
Liikenne
Ahmanevalta turvekuljetukset kulkevat talvitietä pitkin Keltalantielle. Kelta- lantieltä reitti jatkuu Tuomiojantietä pitkin kohti kantatietä 86 ja siitä edel- leen valtatielle 8. Turvekuljetukset alkavat kun maa on jäätynyt. Turvetta kuljetetaan 40 kuormaa päivässä ja kuljetukset jatkuvat siihen asti, kunnes kaikki turve on kuljetettu suolta pois.
Muu turvetuotannosta aiheutuva liikenne on vähäistä työmaaliikennettä.
Varast ointi ja jätte e t
Ahmanevalla on yksi 2 000 litran polttoöljysäiliö, jossa säilytetään trakto- rien polttoaineet.
Tuotantoalueella syntyvät jätteet kuljetetaan lähimmälle kaatopaikalle.
Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä an- nettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines hyödynnetään raaka- aineena. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat sekä laskeutusaltaiden lietteet käytetään materiaalina maa- ja vesirakentamisessa. Hakijan arvion mukaan Ahmanevan kaivannaisjätteistä ei aiheudu ympäristövaikutuksia.
Paras kä yttö kel poi nen tek niikka (B AT) ja ymp äristön k ann alta paras kä ytänt ö (BE P)
Hakijan arvion mukaan Ahmanevan turvetuotantoalueen vesienkäsittely- toimenpiteet vastaavat ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tek- niikkaa.
Tuota ntoalue, s en ympäristö ja toiminn an va ik utuks et ymp äristöön
Ahmaneva on aikanaan ollut turvetuotannossa. Tältä ajalta ovat peräisin suolla olevat turvehaudat ja ratakiskot. Tuotantoalue koostuu neljästä erilli- sestä kannaksesta, jotka turpeennostohaudat erottavat toisistaan. Suo ra- joittuu kaikilta sivuilta hiekkavalleihin, jotka myös osittain pirstovat sitä.
Alueen itäpuolitse kulkee rautatie, jota pitkin turpeen kuljetus on aikai-
semmin järjestetty. Suo viettää kaakkoon ja purkaa vetensä Paununkana- vaan.
Vallitseva suotyyppi vanhalla tuotantoalueella on koivua kasvava karhun- sammalmuuttuma ja yleisin turvelaji on rahkasaraturve. Turvekerrostuman paksuus on 0,6 m. Turpeen vesipitoisuus on vanhan ojituksen takia alhai- nen ja erityisen alhainen se on suon pinnalla. Vastaavasti turpeen kuiva- ainesisältö on korkea. Suon pohja on muodoltaan loivapiirteinen ja lähes ainoa pohjamaalaji on hiekka.
Turvetuotanto vaikuttaa hankealueen luontoon lähinnä soiden kuivattami- sen sekä suoalueiden käytön ja toiminnan aikaisten häiriötekijöiden seu- rauksena. Vaikutukset kohdistuvat suoalueilla ennen kaikkea alueen kas- villisuuteen ja linnustoon. Ympäröivillä alueilla vaikutuksia voi aiheutua li- säksi kuivatusvesien purkuvesistöön ja niiden eliöstöön.
Ahmaneva on ollut toiminnassa vuodesta 2002 alkaen ja siten toiminnan pääasialliset vaikutukset kasvillisuuteen ovat jo näkyvissä. Tuotantoalueen alapuolisten vesien eliöstöön syntyy edelleen lieviä heikentäviä vaikutuksia toiminnan jatkuessa ja vielä toiminnan loputtuakin. Turvetuotantoalueella ei ole tehty turvetuottajien toimesta linnustoselvityksiä tai seikkaperäisiä luon- totyyppi- ja kasvillisuusselvityksiä.
Turvetuotannon suorat vaikutukset kasvillisuuteen ovat jo alueella näkyvis- sä. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä kasvillisuus on muuttunut hitaasti kuivempiin ympäristöihin sopeutuneeksi ja samalla alkuperäisten, erityisesti väli- ja märkäpinnoille tyypillisten, kasvilajien määrä on voinut näillä alueilla vähentyä tai osa lajeista kokonaan hävitä. Vastaavasti kui- vempia mätäspintoja tai kangasmaita suosivien lajien (esimerkiksi mänty, suopursu ja vaivaiskoivu) määrä ja kasvu on tyypillisesti voimistunut. Tämä kehitys jatkuu edelleen hitaasti toiminnan aikana. Kuivumisvaikutukset ovat voimakkaimpia ravinteisilla ja märillä soilla. Lieviä toiminnan aikaisia hait- tavaikutuksia voi aiheutua edelleen myös tuotantoalueen välittömän lä- hiympäristön kasvillisuudelle turpeennoston yhteydessä, jolloin lähiympä- ristöön leviävä turvepöly voi hidastaa kasvien yhteyttämistä. Käytännössä tämä haitta lienee vähäinen ja peittyy esimerkiksi puiden kohdalla parantu- neen kuivatustilanteen kasvua edistävän vaikutuksen alle. Turvepölyllä voi olla lievä lannoitusvaikutus.
As utu s ja maan kä yt tö
Lähin asutus sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä turvetuotantoalueelta. Asu- tuksen etäisyys huomioon ottaen hakija on arvioinut, ettei tuotannosta ai- heudu pöly- tai meluhaittaa. Turpeen kuljetusreitillä asutusta on Keltalan- tien ja Tuomiojantien varressa vähän. Tuomiojantielle on tuotantoalueelta matkaa noin 7 km. Tällöin lastauksen yhteydessä rekkojen ulkopuolelle jäänyt turve on karissut lähes kokonaan pois. Hakijan arvion mukaan kulje- tukset eivät aiheuta pölyhaittoja.
Ahmanevan turvetuotantoalueen valuma-alue muodostuu voimakkaasti oji- tetusta suo- ja metsämaasta sekä viljelysmaista.
Suo jelu koht eet ja p ohja ve s ialue et
Noin 1,5 km:n etäisyydellä Ahmanevan tuotantoalueesta kulkee luoteis- kaakkoissuunnassa tärkeä pohjavesivyöhyke. Lisäksi Ahmanevan turve-
tuotantoalueen lähialueella sijaitsevat Vaippanevan ja Pitkäsnevan Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvat suojelualueet sekä Ilvesmaan ja Leväkankaan luonnonsuojelualueet.
Vesistö
Ahmanevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet laskevat Paununkanavaa pitkin noin 3 km:n matkan ennen Ohtuanojaan liittymistään. Ohtuanoja las- kee noin 25 km alempana Siikajokeen Ruukin alapuolella.
Valtakunnallisessa vesistöaluejaotuksessa tuotantoalue sijaitsee Siikajoen vesistöalueen (57) Ohtuanojan valuma-alueella (57.09) ja siellä tarkemmin Ohtuanojan yläosan valuma-alueella (57.092).
Paununkanava on kaivettu kanava, joka saa alkunsa Ahmanevan tuotan- toalueelta. Paununkanavan valuma-alueen pinta-ala on noin 14,2 km2. Ve- det laskevat Ohtuanojan latva-alueelle. Kanavan valuma-alue koostuu suo- ja metsämaasta sekä viljelysmaista.
Ohtuanoja saa alkunsa Vaippanevan ja Kuppilannevan suo- ja metsäoji- tuksista. Ohtuanojaan laskee Roppolanoja, Vuolunoja ja Tuomioja. Oh- tuanojan yläosan valuma-alueen pinta-ala on 49,5 km2, koko Ohtuanojan valuma-alueen pinta-ala 263,5 km2 ja Siikajoen valuma-alueen pinta-ala Ohtuanojan yhtymäkohdassa 3 880 km2.
Vedenlaatu
Ohtuanojan ja Siikajoen vedenlaatua on vuosina 2002–2008 tarkkailtu Sii- kajoen yhteistarkkailun ja Siikajoen turvetuotantoalueiden vaikutustarkkai- lun yhteydessä.
Ohtuanojasta on otettu vesinäytteitä Ahmanevan turvetuotantoalueelta alavirtaan 5,4 km Rukkisenperästä ja noin 13 km alavirtaan Heinolanperäs- tä sekä noin 20 km alavirtaan Kurikasta. Siikajoessa Ohtuanojan yläpuo- linen tarkkailupiste sijaitsee Saarikoskella ja alapuolinen piste valtatien 8 sillalla. Vesistönäytteitä on otettu Ohtuanojasta 3–7 kertaa vuodessa ja Siikajoen pisteiltä 4–28 kertaa.
Vedenlaatua on tarkasteltu pääosin keskeisimpien turvetuotannon veden- laatuun vaikuttavien muuttujien osalta. Näitä ovat muun muassa ravinne- ja humuspitoisuudet, kiintoainepitoisuus, sameus ja väriluku.
Ohtuanoja
Rukkisenperässä happitilanne vaihteli huonon ja välttävän välillä. Elokuus- sa 2002 ojan yläosalla kärsittiin hapettomuudesta. Heinolanperässä happi- tilanne oli myös heikko, kun taas Kurikassa happea oli hieman enemmän.
Ohtuanojan kiintoainepitoisuus ja sameusarvo olivat vuosien 2002–2008 aikana korkeat, joten vesi oli silminnähden sameaa. Sähkönjohtavuus oli myös korkea Ohtuanojassa koko tarkkailujakson ajan. Elokuussa 2002 ja heinäkuussa 2005 Rukkisenperästä mitattiin korkeimmat sähkönjohtavuu- det. Ohtuanojan veden keskimääräinen pH oli lähes neutraali ja vaihteli selvästi happamasta selvästi emäksiseen. Alhaisin pH (4,6) mitattiin Kuri- kasta elokuussa 2004. Ohtuanojan humuspitoisuus oli normaalilla sisä-
vesiemme humuspitoisuuden tasolla, mutta rautapitoisuus oli erittäin kor- kea. Väriluvun perusteella oja oli hyvin tummavetinen. Humuspitoisuudet ja väriluvut kohosivat ojan alajuoksulla.
Ohtuanoja oli ravinnepitoisuuksien perusteella hypereutrofinen eli hyvin rehevä vesistö. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat korkeimmat ylim- mällä tarkkailupisteellä. Ohtuanojan ravinnepitoisuuksissa oli suurta vaihte- lua eri virtaamaolosuhteiden mukaan. Typpipitoisuudet olivat Ohtuanojas- sa 520–7 200 μg/l, kun taas fosforipitoisuudet olivat 50–2 500 μg/l. Liuen- neiden ravinteiden pitoisuudet olivat myös korkeat. Kurikassa epäorgaani- set typpipitoisuudet olivat Rukkisenperää alhaisemmat ja vesistö alkoi lä- hestyä typpirajoitteisuutta. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat Rukkisen- perässä nitraatti-nitriittityppipitoisuuksia korkeampia.
Ohtuanoja oli korkeista ravinnepitoisuuksista sekä sameusarvoista ja väri- luvuista johtuen yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan välttävä. Selvää Ahmane- van turvetuotannon kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa.
Siikajoki
Happitilanne Siikajoen Saarikoskella oli tyydyttävä, mutta alemmalla pis- teellä valtatien 8 sillan kohdalla happitilanne oli hyvä. Saarikoskella happiti- lanne heikkeni usein lopputalvesta alivirtaaman aikaan. Kiintoainepitoisuu- det ja sameusluvut olivat normaalilla jokivesien tasolla, ja vesi oli hieman sameaa. Veteen liuenneiden suolojen määrä oli Ohtuanojaa selvästi alhai- sempi ja Siikajoen sähkönjohtavuus oli tavanomaisella sisävesiemme ta- solla. Siikajoen pH oli lievästi hapanta. Siikajoen humuspitoisuus oli hie- man normaalin humuspitoisen sisävetemme pitoisuutta korkeampi ja vesi oli tummaa. Humus- ja rautapitoisuudet hieman kohosivat alimmalla pis- teellä, mutta keskimääräinen väriluku oli alhaisempi kuin ylemmällä Saari- kosken pisteellä.
Ravinnepitoisuudet olivat rehevän vesistön tasolla ja pitoisuudet olivat alimmalla pisteellä korkeammat. Nitraatti- ja nitriittitypen summa oli selvästi ammoniumtyppipitoisuutta korkeampi ja fosfaattifosforia oli vähiten. Veden yleinen käyttökelpoisuus oli Saarikoskella välttävä heikomman happitilan- teen seurauksena, kun taas valtatien 8 sillan kohdalla käyttökelpoisuus oli tyydyttävä.
Vaikutukset vesistöön
Ahmanevan turvetuotantoalueen vaikutuksia alapuolisen vesistön ainepi- toisuuksiin on laskennallisesti arvioitu kuormituksen laimentumisena vesis- tön koko virtaamaan. Vesistövaikutukset on arvioitu vuosien 2002–2007 päästölaskelmien perusteella. Vesistövaikutuksissa ei ole huomioitu sedi- mentaatiota ja biologisia prosesseja, joista viimeksi mainitut voivat esimer- kiksi typen poistumassa olla merkittävä tekijä. Myöskään haihduntaa vesis- töistä ei ole huomioitu.
Arvio Ahmanevan turvetuotantoalueen vuosien 2002–2007 tuotantokauden aikaisten päästöjen aiheuttamista keskimääräisistä pitoisuuslisäyksistä kahdessa eri pisteessä:
BRUTTO NETTO
CODMn
(mg/l)
Kok.P (µg/l)
Kok.N (µg/l)
Kiintoaine (mg/l)
Kok.P (µg/l)
Kok.N (µg/l)
Kiintoaine (mg/l) Ohtuanoja Roppolanojan yläpuolella 0,22 0,81 19 0,14 0,54 12 0,11 Ohtuanoja laskussa Siikajokeen 0,04 0,15 3,6 0,03 0,10 2,2 0,02
Laskennallisten pitoisuusmuutosten ja mitattujen vedenlaatutietojen perus- teella Ahmanevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet eivät hakijan arvion mukaan vaikuta merkittävästi Ohtuanojan tai Siikajoen vedenlaatuun. Tu- losten perusteella Ahmanevan turvetuotantotoiminnasta ei aiheudu alapuo- lisen vesistön vedenlaadulle sellaisia muutoksia, jotka tulisivat vaikutta- maan kohdevesistön tai rantojen tilaa ja käyttökelpoisuutta oleellisesti muuttavasti tai kalakantojen tilaa huonontavasti.
Muu kuormitus
Ohtuanojan valuma-alue on kauttaaltaan käsiteltyä aluetta ja ojan varsi on vanhaa viljelyaluetta. Paununkanavan suun yläpuolelle lasketaan peruna- tehtaan puhdistetut jätevedet ja Ohtuanojan keskijuoksulle johdetaan Han- gasnevan turvetuotantoalueen vedet.
Kalastu s ja kala sto
Ohtuanojan kalastoa ja kalastusta on selvitetty vuonna 2005 sähkökoeka- lastuksin ja kalastustiedusteluin Siikajoen yhteistarkkailun yhteydessä.
Sähkökoekalastukset toteutettiin tuolloin kahdella koealalla, jotka molem- mat sijaitsivat melko kaukana Ahmanevan turvetuotantoalueelta. Ylemmäl- lekin koealalle oli Paununkanavalta matkaa yli 20 km.
Ohtuanojaa on perattu voimakkaasti ja sähkökalastuskoealatkin olivat rän- nimäisiä uomia. Vesi on ojassa ollut hyvin tummaa ja humuspitoista. Oh- tuanojan kalasto on ollut niukkaa, koostuen pääasiassa kivennuoliaisista ja kivisimpuista. Lisäksi ojasta on koekalastusten yhteydessä tavattu haukea, madetta, ahventa ja särkeä. Alemmalla koealalla on lisäksi vuonna 2002 todettu harjuksen esiintyminen, joskin kyse lienee huonokuntoisten sivu- uomien osalta Siikajoen pääuomasta nousseista yksilöistä. Koekalastusten perusteella Ohtuanojan kalastoa voidaan pitää kalastuksen kannalta vä- hämerkityksisenä.
Kalastustiedustelu suunnattiin kolmikierroksisena postitiedusteluna Oh- tuanojan rakennettujen rantatilojen omistajille tammi–helmikuussa 2006.
Kohdejoukon kooksi muodostui tuolloin 25 taloutta ja vastaus saatiin 20 rantatilalliselta. Vastanneista oli kalastanut seitsemän eli 35 %.
Ohtuanoja on varsin vähävetinen, mikä yhdessä arvostukseltaan vähäisen saalislajiston kanssa lienee syynä vähäiseen verkkokalastukseen. Kalastus painottui sitä vastoin katiskapyyntiin ja onkimiseen. Kalastus ajoittui pää- osin kevään kutuaikaan sekä alkukesään. Kalat saavat vastaajien mukaan veden lämmetessä mudan maun. Pääosa saaliista oli lahnaa ja haukea, li- säksi saatiin särkeä, harjusta ja ahventa. Pääosa saaliista, erityisesti har-
juksen osalta, on ilmeisesti saatu Ohtuanojan alaosilta. Talouskohtaista saalista (9 kg) voidaan pitää kohtalaisen pienenä, etenkin sen muodostu- essa osin vähemmän käyttökelpoisista lajeista ja pienikokoisista yksilöistä.
Talouskohtainen saalis oli käytännössä yhtenevä vuotta 2000 koskeneen tiedustelun kanssa.
Kalastustiedusteluun vastanneiden kokonaissaalis Ohtuanojalla vuonna 2005:
harjus hauki ahven lahna särki yhteensä kg/talous
saalis, kg 8 24 5 26 15 78 9
Kalastustiedustelun yhteydessä tiedusteltiin kalastusta ja kalankäyttöä haittaavia tekijöitä. Ohtuanojan osalta vastaajat arvioivat veden samentu- misen (82 % vastaajista arvioi vaikeuttavan tai estävän pyyntiä), veden ha- ju- tai makuhaitan (80 %), pyydyksien roskaantumisen (77 %), pyydyk-sien limoittumisen (75 %) ja pohjan liettymisen (70 %) olleen merkittävimmät haittatekijät. Pääsyyllisenä Ohtuanojan huonoon tilaan pidettiin Vihannin perunatehdasta ja sen päästöjä.
Tietojen perusteella Ohtuanojan kalastollista ja kalastuksellista arvoa voi- daan pitää kohtuullisen pienenä. Jonkinasteista virkistyksellistä arvoa sillä kuitenkin on, ja alaosilla esiintyy ilmeisesti yllättävänkin säännöllisesti har- justa. Kaivetun Paununkanavan arvoa voidaan tältä osin pitää merkitykset- tömänä.
Ympäristöris kit
Vesienkäsittelyrakenteiden kuntoa ja toimivuutta seurataan säännöllisesti ja havaitut viat korjataan välittömästi. Rakenteet tarkastetaan silmämääräi- sesti vähintään keväällä ja syksyllä.
Tulipaloriskin vuoksi tuulen suunta ja voimakkuus otetaan huomioon kai- kissa työvaiheissa ja töitä suunniteltaessa. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi.
Hakijalla on ympäristövahinkovakuutus.
Toiminnan ja s en vaikutuste n tarkk ailu
Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailu tuottaa kirjattua taustatietoa toimin- noista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (muun muassa oji- tukset, tuotanto, vesienkäsittelytyöt, näytteenotto, mahdolliset toimintaan kohdistuneet huomautukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekoh- taista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäris- tössä (esimerkiksi pinta- ja pohjavedet sekä kalatalous).
Hakija on esittänyt, että Ahmanevan turvetuotantoalueen tarkkailu toteute- taan ohjelman "Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaiku- tustarkkailuohjelma vuosille 2005–2011" mukaisesti. Ohjelman mukaan vesistön vedenlaadun lisäksi tarkkaillaan määrävuosina vesistön biologista tilaa koskialueiden habitaattitarkkailulla ja pohjaeläinseurannalla.
Hakijan arvion mukaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on jälkihoito- vaiheen aikana tarpeeton. Ahmanevan turvetuotantoalueella ei ole varsi- naista jälkihoitovaihetta tai se on hyvin lyhyt. Turvetuotantoalueella ei ole havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia alueen alapuolisen vesistön veden- laatuun. Ohtuanojan kalastollinen ja kalastuksellinen arvo on varsin pieni, eikä tuotannon aikaisilla vesistövaikutuksilla ole arvion mukaan kalakantoja heikentäviä vaikutuksia. Mahdollisen jälkihoitovaiheen aikana vesistövaiku- tukset tulevat todennäköisesti olemaan pienempiä kuin tuotantovaiheessa.
H AKEMUKSEN K ÄSITTELY
Hakem uks en tä yd e nn yk set
Hakija on 4.3.2009 täydentänyt hakemustaan ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentin ja ympäristösuojeluasetuksen 8–11 §:ssä esitetyillä tiedoilla, vuoden 2008 päästötarkkailun tuloksilla sekä vesialueiden omistajatiedoil- la. Hakija on 15.5.2009 täydentänyt hakemustaan tarkemmilla tiedoilla ve- sienkäsittelyrakenteista ja tehtävistä jälkihoitotoimenpiteistä sekä ehdotuk- sella jälkihoitovaiheen kalatalousmaksuista ja tarkkailusta.
Hakem uks esta tied o ttaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Vihannin ja Siikajoen kunnissa 5.6.–6.7.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 6.6.2009 Raahe- lainen-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselta, Vihannin ja Siikajoen kunnilta sekä niiden ympäris- tönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta.
Laus unn ot
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskus on todennut, että lupa voidaan nykyisillä vesienkäsittely- rakenteilla myöntää enintään vuoden 2011 loppuun. Koska jälkikäyttöön siirrytään heti tuotannon päätyttyä, jälkihoitovaiheen tarkkailu ei ole tar- peen. Tukikohta-alueella tulee varmistua siitä, ettei sinne jää öljyllä likaan- tuneita maita ja että siellä oleva rautaromu toimitetaan keräykseen.
Ahmanevan toiminnasta ei ole tullut ympäristökeskukseen huomautuksia.
2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus
Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, ettei Ahmanevan vesienkäsittely vas- taa nykyisin edellytettävää tasoa. Koska toiminta on kuitenkin loppumassa lyhyehkön ajan kuluessa, voidaan lupa myöntää haetun mukaisesti, mutta määräaikaisena vuoden 2011 loppuun saakka.
3. Vihannin kunnanhallitus
Kunnanhallitus on pitänyt jälkihoitovaiheen tarkkailua tarpeellisena.
4. Vihannin ympäristölautakunta
Ympäristölautakunta on pitänyt tarpeellisena, että tuotantoalueella jatke- taan Siikajoen alueen turvetuottajien päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman noudattamista sekä raportointia myös jälkihoitovaiheessa turvetuotannon loputtua.
5. Vihannin kunnan terveydensuojeluviranomainen
Ympäristöpalvelut Helmi on Vihannin kunnan terveydensuojeluviranomai- sena todennut, ettei hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheudu tervey- densuojelulain tarkoittamaa terveydellistä haittaa.
6. Siikajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen
Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä on Siikajoen kunnan ter- veydensuojeluviranomaisena todennut, ettei turvetuotantotoiminnasta ai- heudu ihmisten terveyden kannalta merkittävää haittaa.
Haki jan kuulemin en
Ympäristölupavirasto on 7.7.2009 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista.
Hakija ei ole antanut vastinetta.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
Ympäristölu parat ka isu
Ympäristölupavirasto myöntää Paavolan Turve Ky:lle määräaikaisen ym- päristöluvan Ahmanevan turvetuotantoon Vihannin kunnassa Siikajoen ve- sistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mu- kaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala on auma-alueet mukaan lukien 40 ha.
Lupamä ärä yk set
Pääst öt vesiin
1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen 15.5.2009 toimi- tetun täydennyksen liitteenä 1.1 olevan kartan (mittakaava 1:25 000) mu- kaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Paununkanavaan.
2. Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen 15.5.2009 toimitetun täydennyksen liitteenä 1.2 olevan Ahmanevan tuotan- tosuunnitelmapiirroksen (mittakaava 1:5 000) mukaisesti sarkaojarakentei- den ja kahden laskeutusaltaan avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmas- ta ilmenevällä tavalla.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki.
Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden on ol- tava mitoitusohjeiden mukaisia.
Auma-alueen ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyven- nykset.
3. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava ympäristökeskukselle.
4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.
Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastet- tava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.
Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.
Pääst öt ilmaan ja melu
5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita ja laitteita. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
Varast ointi ja jätte e t
6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vä- hän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jät- teet on lajiteltava Vihannin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jät- teet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraomi- naisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjes- tettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.
Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 29.12.2008).
7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tii- visalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tii- viillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tank- kauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on olta- va ylitäytönestin.
Häiriö- ja poik keust ilanteet
8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien kone- vaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjun- taan.
9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ym- päristökeskukselle ja Vihannin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilantei- den syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriöte- kijät poistettava viipymättä.
Tarkk ailut
10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan suunnitelman mukaisesti.
11. Luvan saajan on tuotantovuosina tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan. Vesistötarkkailussa voidaan noudattaa vuosiksi 2006–2011 laadittua Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustark- kailuohjelmaa. Kalaston ja kalastuksen tarkkailussa voidaan noudattaa vuosiksi 2008–2012 laadittua Siikajoen kalataloudellista yhteistarkkailuoh- jelmaa.
Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympä- ristökeskukselle, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle sekä Vihannin ja Sii- kajoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloustarkkailun tulok- set on toimitettava edellä mainittujen lisäksi Siikajoen kalastusalueelle.
Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
Kun nos sapito vel voi te
12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta.
Toiminnan lo pettam inen ja jälkihoito
13. Tuotannon lopettamisen jälkeen tuotantoalue on siistittävä. Tarpeetto- mat rakenteet ja rakennelmat sekä jätteet on poistettava alueelta. Polttoai- neiden ja jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla tulee varmistaa, että maa on öljystä puhdas. Tukikohta-alueella oleva rautaromu on toimitettava keräykseen.
14. Tuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti eli laskeutusaltaiden kautta kahden vuoden ajan turvetuotan- non päättymisen jälkeen tai kunnes alue on otettu uuteen maankäyttöön tai Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut alueen kasvittuneen.
Alueelle saadaan jättää maanomistajan luvalla jälkikäyttöä tukevia raken- teita, kuten esimerkiksi päisteputkia.
15. Vesienkäsittelyrakenteet ja laskuojat on pidettävä kunnossa. Rakentei- den toimivuus on tarkastettava ja laskeutusaltaat on tyhjennettävä liettees-
tä tarvittaessa kunnes koko turvetuotantoalue on siirtynyt uuden maankäyt- tömuodon piiriin.
16. Jälkihoitotoimenpiteiden aloittamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
17. Jälkihoitotoimenpiteiden valmistumisesta ja tuotantoalueen ottamisesta jälkikäyttöön on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kukselle. Paavolan Turve Ky:n vastuu turvetuotantoalueesta ja sen pääs- töistä päättyy, kun ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi ja alueen kasvittuneen tai otetun uuteen maankäyttöön.
OHJ AUS ENN AKOIM ATTOM AN V AHINGON V AR ALT A
Vahingonkärsijä voi vaatia Paavolan Turve Ky:ltä korvausta ennakoimat- tomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle.
R ATK AISUN PERUSTELUT
Lu va n m yöntämis e n edell yt yk set
Ahmaneva on tuotannossa oleva turvetuotantoalue. Ottaen huomioon tuo- tantoalueen lyhyt jäljellä oleva tuotantoaika alueen vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Ahmanevan olosuhteissa.
Kun Ahmanevan turvetuotantoalueen toiminta lopetetaan ja jälkihoitotoimet tehdään tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaiset toimin- nan lopettamisen jälkeiset velvoitteet.
Kun otetaan huomioon Ahmanevan ja sen ympäristön tila sekä käyttö, tur- vetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu lu- van myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, haittaa kalataloudelle, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huo- nontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdolli- suuden vaarantumista, eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruus- suhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta.
Lupamä ärä ys ten p e rustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi on annettu lupamääräykset 1–4.
Pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on annettu lupamääräys 5.
Määräykset 6 ja 7 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 §:n mukaan vel-
vollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaan- tumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoai- neiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti.
Häiriötilanteisiin varautumista varten on annettu lupamääräykset 8 ja 9.
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöjen vaikutuksesta ympä- ristöön. Lupamääräyksissä 10 ja 11 annetut tarkkailu- ja raportointimää- räykset ovat tarpeen valvontaa varten sekä ennakoimattomien vahinkojen varalta. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selos- tukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.
Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdol- lisesti aiheutuvien liettymien poistamisessa.
Toiminnan loputtua alueelle ei saa jättää tarpeettomia rakennelmia eikä jätteitä (määräys 13).
Määräyksessä 14 on määrätty alueen vesienjohtamisjärjestelyistä. Toimi- vuuden kannalta vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on oleellista (määräys 15).
Määräyksessä 16 on määrätty ilmoitusvelvollisuudesta ja ympäristö- keskukselle on annettu oikeus antaa tarkentavia määräyksiä jälkihoidon osalta.
Paavolan Turve Ky:n vastuun päättymisestä on tarpeen määrätä päätök- sessä (määräys 17).
V AST AUS YKSILÖITYIHIN V AATIM UKSIIN
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen sekä 2. Kainuun työ- ja elin- keinokeskuksen vaatimukset on otettu huomioon.
3. Vihannin kunnanhallitus ja 4. Vihannin ympäristölautakunta ovat vaati- neet jälkihoitovaiheen tarkkailua. Kun Ahmanevan turvetuotantoalueella siirrytään jälkikäyttövaiheeseen heti tuotannon loputtua, jälkihoitovaiheen aikana ei ole tarpeen tarkkailla tuotantoalueen päästö- tai vesistövaikutuk- sia tai vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen.
LUV AN VOIM ASS AOLO
Lupa on voimassa 31.12.2011 saakka.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomai- sen aloitteesta peruuttaa luvan.
KORV ATT AV A P ÄÄTÖS
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 3.5.2000 antama päätös nro 26/00/2.
P ÄÄTÖKSEN T ÄYT ÄNTÖÖN P ANO
Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.
LUP AA ANK AR AM M AN ASE TUKSEN NOUD ATT AMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäris- tönsuojelulain 56 §:n mukaisesti on noudatettava asetusta.
SOVELLETUT OIKEUSOHJ EET
Ympäristönsuojelulaki 6 §, 41 §, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 moment- ti, 45 § 1 momentti, 45 a §, 46 § 1 ja 4 momentti, 55 § 2 momentti, 90 § 1 momentti ja 103 a §
Jätelaki 4 §, 6 § ja 15 §
K ÄSITTELYM AKSU
Ratkais u
Lupa-asian käsittelymaksu on 2 990 euroa.
Perust elut
30–300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsit- telymaksu on 4 600 euroa. Maksu peritään 35 % taulukon mukaista mak- sua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut alla maini- tun asetuksen liitteenä olevassa maksutaulukossa mainittua työmäärää vähäisempi. Käsittelymaksu on näin ollen 2 990 euroa.
Oikeusoh je
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1388/2006)
MUUTOKSENH AK U
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Jukka Sihvomaa
Jorma Rantakangas Satu Kouvalainen
Heidi Nyman
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Sa- tu Kouvalainen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Heidi Nyman.
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.
HN/es
Liitteet
Liite 1 Valitusosoitus
Liite 2 Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma
Liite 1
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois- Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyi- syyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kun- nat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 10.12.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Poh- jois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä il- moitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaa- sa.hao@oikeus.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimi- teta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaa- moon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen vir- ka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjes- telmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: vaihde 020 690 182
telekopio: 08 - 816 2870
sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäynti- maksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
AHMANEVAN TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailun apuna pidetään käyttöpäiväkirjaa. Siihen merkitään:
– tiedot kuntoonpanon ja tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä tuotantoaloista ja tuotantomenetelmistä
– tiedot ojitus-, kuntoonpano- ja tuotantotoiminnan etenemisestä – kunnostustyöt
– massansiirrot
– ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat
– vesienkäsittelyrakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta tarvittaessa mu- kaan lukien pintavalutuskenttien penkereet, havainnot toimivuudesta sekä poikkeamat vesienkäsittelysuunnitelmista
– laskeutusaltaiden, sarkaojien lietesyvennysten sekä ojastojen puhdistukset – pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt
– mittapadon ja/tai mittauslaitteen asennukset, huolto ja korjaukset – mittapadon ja/tai mittauslaitteen virtaamat tarkkailuvuonna – vesinäytteiden ottoajat
– sadanta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan
– huomautukset, mm. rankkasateiden kestot ja seuraukset – jätehuoltoon liittyvät toimet
– kaivannaisjätteen lajit, määrät, varastointi ja siirrot
– tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulitauot, valitukset) sekä pöly- ja melu- havainnot
– havainnot vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta
– muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön – toimintaan kohdistuneet huomautukset ja niiden käsittely
– tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta
– kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla – alueiden ottaminen jälkikäyttöön
– alueiden luovuttaminen takaisin maanomistajille.
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Vihannin kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle. Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa niin kauan kuin toimintaa harjoitetaan. Tarvittaessa päiväkir- ja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä laaditaan vuosittain yhteenveto, joka esitetään vaadittaessa viranomaisille.
Päästötarkkailu
Kunkin vuodenajan keskimääräiset päästöt (kg/vrk) sekä vuosipäästöt (kg/v) las- ketaan käyttäen hyväksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen muilta turvetuotantoalueilta mitattuja tietoja.
Raportointi
Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Vihannin kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle.
