TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

LUPAPÄÄTÖS

Nro 51/06/2

Dnro Psy-2005-y-156

Annettu julkipanon jälkeen 22.5.2006

ASIA

LUVAN HAKIJA

Niemeläntie 123

88900 KUHMO

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5

TOIMINTA... 5

Yleiskuvaus toiminnasta ... 5

Vesilain mukainen toiminta ... 5

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 6

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 7

Päästöt pintavesiin... 7

Muut päästöt ja jätteet... 7

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 8

Ympäristön tila ja laatu... 8

Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttökelpoisuus... 8

Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat ... 10

Alue ja toiminnot, joihin hankkeella on vaikutuksia ... 10

Alueen kalastusolot ja kalasto ... 10

Vesiliikenne... 11

Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet ... 11

Alueen omistus- ja asutusolot... 11

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 11

Vaikutus pintavesiin ... 11

Vaikutus kalatalouteen... 12

Arvio muista ympäristövaikutuksista ... 13

Hankkeesta aiheutuvat vahingot... 13

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 13

Käyttö-, hoito- ja kuormitustarkkailu... 13

Vesistötarkkailu... 13

Kalataloustarkkailu... 14

Tulosten toimittaminen ja raportointi... 14

Tarkkailuohjelman muuttaminen... 14

VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 14

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 15

Lupahakemuksen täydennys ... 15

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 15

Muistutukset ja vaatimukset... 15

Hakijan kuuleminen ja selitys ... 18

MERKINTÄ ... 19

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 19

KÄSITTELYRATKAISU... 19^U VESITALOUSLUPARATKAISU ... 19

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 20

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 20

Vesitalousluvan määräykset ... 20

Rakenteita koskevat määräykset... 20

Rakentamisaika ... 21

Työn ja toiminnan aikaisten haittojen minimointi ... 21

Kunnossapitomääräykset ... 21

Valmistumisilmoitus ... 21

Määräykset toiminnan päättymisen osalta... 21

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 21

Päästöt pintavesiin... 21

Päästöt ilmaan ... 22

Melu ja tärinä ... 22

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 22

Varastointi... 22

Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 22

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 22

Toiminnan lopettaminen ... 23

Kalatalousmääräys ... 23

Ohjaus ennakoimattoman vahingon varalta ... 23

RATKAISUN PERUSTELUT... 23

Käsittelyratkaisun perustelut ... 23

Lupaharkinnan perusteet ... 24

Luvan myöntämisen edellytykset ... 24

Vesitalouslupa ... 24

Ympäristölupa... 24

Lupamääräysten perustelut ... 26

Vesitalousluvan määräykset ... 26

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 26

Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 26

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 27

Toiminnan lopettaminen ... 27

Kalatalousmaksun perustelut... 27

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 27

LUVAN VOIMASSAOLO JA UUDEN LUVAN HAKEMINEN ... 28

Luvan voimassaolo ... 28

Uuden luvan hakeminen ... 28

Korvattava päätös ... 28

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 29

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 29

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 29

Ympäristöluvassa tarkoitetun toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ... 29

Vakuuden asettaminen ... 29

Vesitaloushankkeen töidenaloittamislupa ... 29

Vakuuden asettaminen ... 29

Ympäristöluvassa tarkoitetun toiminnan aloittamisluvan perustelut... 30

Vesitaloushankkeen töidenaloittamisluvan perustelut ... 30

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 30

KÄSITTELYMAKSU... 30^U Ratkaisu ... 30

Perustelut... 30

Oikeusohje ... 30

MUUTOKSENHAKU ... 31

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Kainuun Lohimestari Oy on ympäristölupavirastoon 25.11.2005 toimitta- massaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen ja laajentamiseen Ontojärvellä siten, että

– Karhusaaren alueella kasvatetaan kalaa noin 40 000 kg ja käytetään rehua enintään 45 000 kg vuodessa. Talvisäilytys jatkuu nykyisen suu- ruisena ja on enintään 40 000 kg vuodessa.

– toimintaa laajennetaan Pelkosensaaren edustalle. Kasvatettava kala- määrä olisi noin 50 000 kg ja käytettävä rehumäärä enintään 55 000 kg vuodessa.

– laitosyksiköiden fosforikuormitus on yhteensä enintään 550 kg vuodes- sa

Lisäksi Kainuun Lohimestari Oy on pyytänyt lupaa aloittaa työt ja päätök- sen täytäntöönpanon muutoksenhausta huolimatta.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Kalankasvatus tapahtuu Metsähallitukselta vuokratulla vesialueella Onto- järvessä noin 100 m Karhusaaren rannasta ja laajennus on Metsähallituk- selta vuokratulla vesialueella noin 100 m Pelkosen saaren rannasta.

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Vesilain 1 luvun 15 §:n sekä 2 luvun 2 §:n 1 momentin perusteella verkko- allaslaitoksen rakentamiseen vesistöön ja sen käyttämiseen on haettava lupa.

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vä- hintään 2 000 kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähin- tään 2 000 kg vuodessa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja vesistöön rakentamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 2 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE

Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 10.7.2000 antaman lupapäätöksen nro 38/00/2 nojalla. Ympäristölupaa koskeva hakemus on määrätty pantavaksi vireille viimeistään 31.12.2007.

Hakijalla on voimassa olevat, vesialueen omistavan Metsähallituksen kanssa tehdyt vuokrasopimukset. Karhusaaren edustalla olevaa aluetta koskeva vuokrasopimus on voimassa 31.12.2015 saakka ja Pelkosen saa- ren pohjoispuolen aluetta koskeva sopimus 31.12.2013 saakka.

Kalankasvatusalueen lähialueita ei ole kaavoitettu. Kainuun maakuntakaa- valuonnoksessa 2020 (25.10.2004) Ontojärven saaria on osoitettu merkin- nällä S (suojelualue) ja merkinnällä V (virkistysalue).

TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Karhusaaren yksikkö sijaitsee lyhimmillään noin 600 metrin etäisyydellä mantereesta, ja vesisyvyys alueella on kesällä noin 10–16 m. Suunniteltu Pelkosen yksikkö sijaitsee noin 800 metrin päässä mantereesta, ja ve- sisyvyys alueella on kesällä noin 12–18 m.

Karhusaaren edustalla poikasten vuosittaiseksi lisäkasvuksi arvioidaan 5 000 kg ja isompien kalojen 35 000 kg, yhteensä noin 40 000 kg. Talvisäi- lytyksessä olevien kalojen määrä on nykyisen luvan mukainen, enintään 40 000 kg vuodessa. Pelkosen edustalla kasvatettava kalamäärä olisi noin 50 000 kg. Käytettävä rehumäärä molemmissa yksiköissä olisi yhteensä enintään 100 000 kg vuodessa.

Kaloja ruokitaan Karhusaaren yksikössä ruokinta-automaateilla 3–4 kertaa päivässä ja Pelkosen yksikössä rehusäiliöstä ilmapuhalluksena alkukesällä kaksi kertaa ja loppukesällä kerran päivässä. Kaloja ei ruokita talvella. Al- taissa ei ole lietteenpoistoa, sillä lietesuppilolla varustetut altaat eivät ole kestäneet virtaaman vaihtelua ja lietettä ei ole kertynyt suppiloon.

Osa kaloista myydään elävinä ja osa perataan laitoksen omassa perkaa- mossa, jonka sijaitsee Niemelässä, noin 3,5 kilometrin päässä mantereella, ja Kuhmon Eko-Kala Oy:n Katermaan valmistuvassa perkaamossa.

Laitos työllistää neljä henkilöä ja välillisesti useampia.

Vesilain mukainen toiminta

Karhusaaren edustalla verkkoaltaita tulisi olemaan yhteensä 13, joista 4 poikasallasta, 5 kasvatusallasta ja 4 talvisäilytysallasta. Kasvatusaltaat ovat neliön muotoisia ja poikasaltaat suorakaiteen muotoisia verkkoaltaita.

Kasvatus- ja poikasaltaiden kokonaistilavuus on noin 4 500 m³ ja talvisäily- tysaltaiden 2 800 m³.

Pelkosen edustalla kasvatus tapahtuisi kahdeksassa noin 700 m³:n verk- koaltaassa, joiden yhteistilavuus on noin 5 600 m³.

Laitoksella on lisäksi kaksi verkkoallasta, joilla kalat siirretään kasvatuspai- kalta rantaan.

Altaat on kiinnitetty molemmin puolin noin 2,5 metrin levyiseen huoltolaitu- riin. Altaita kiertää noin 0,8 metrin levyinen, kahdesta pitkittäishirrestä ja

kansilankutuksesta tehty huoltosilta, jonka kellukkeina on 200 litran muovi- tynnyreitä. Itse allas on tehty nailonverkosta, joka on ripustettu huoltosil- taan kiinnitettyjen tolppien varaan. Allasalue merkitään selvästi näkyvin merkein ja pimeän aikaan valomerkein.

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 10.7.2000 antaman päätöksen nro 38/00/2 mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 20 000 kg vuodessa ja kuivarehun fosforipitoisuus ei saa olla yli 0,9 %.

Ontojärven nykyisellä laitoksella on käytetty rehua vuosina 2001–2004 keskimäärin 19 263 kg vuodessa ja sillä on kasvatettu kalaa noin 17 000 kg. Rehukerroin on ollut 1,09–1,17, keskimäärin 1,13. Laitos on toiminut lupaehtojen mukaisesti.

Verkkoallaslaitoksilla kuormitusta ei voida mitata, joten se on arvioitu käy- tetyn rehumäärän ja sen laadun sekä kalan lisäkasvun perusteella. Rehun fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 0,89 % ja typpipitoisuus 6,7 %. Arvios- sa kasvatettavan kirjolohen fosforipitoisuutena on 0,4 % ja typpipitoisuute- na 2,75 %. Kasvatuskaudella kesä-syyskuussa (122 vrk) rehusta käytetään noin 90 %. Fosforikuormitus on ollut kasvatuskaudella keskimäärin 0,7 kg vuorokaudessa ja 102 kg vuodessa ja typpikuormitus 5,7 kg vuorokaudes- sa ja 821 kg vuodessa.

Kainuun Lohimestari Oy:n Ontojärven laitoksen tuotantotiedot, laskennalli- nen kuormitus kasvatuskaudella keskimäärin (kg/vrk) ja vuosikuormitus sekä ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohti vuosina 2001–2004.

Vuosi lisäkasvu rehun käyttö rehukerroin laskennallinen kuormitus ominaiskuormitus

kg/v kg/v

kok.P kg/vrk

kok.P kg/v

kok.N kg/vrk

kok.N kg/v

g/tuotettu kala P

kg N

2001 17 000 19 100 1,12 0,72 106 6,0 870 6,2 51

2002 16 780 19 700 1,17 0,69 101 6,4 918 6,0 55

2003 17 900 19 500 1,09 0,70 103 5,2 760 5,7 42

2004 16 304 18 750 1,15 0,68 99 5,1 737 6,1 45

ka 2001–04 16 996 19 263 1,13 0,70 102 5,7 821 6,0 48

lupaehto noin 17 000 20 000

Laitoksen ominaiskuormitus tuotettua elävää kalakiloa kohden on ollut 6,0 g fosforia ja 48 g typpeä. Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen mu- kaan uusien verkkoallaslaitosten osalta on pyrittävä siihen, että ominais- kuormitus on enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti.

Arvot ovat samat kuin vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 ka- lankasvatukselle asetut tavoitearvot koko maan keskiarvona. Ontojärven laitoksella fosforin osalta tavoitteeseen on päästy, ja viime vuosina myös typen osalta on oltu tavoitearvon tuntumassa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Verkkoallaslaitoksilla kuormitusta voidaan pienentää laitoksen huolellisella hoidolla, käyttämällä ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia rehu- ja ja pienentämällä rehukerrointa optimoimalla ruokintaa. Lietesuppilolliset altaat eivät ole kestäneet Karhusaaren edustalla säännöstelyn aiheutta- maa virtauksen vaihtelua. Lisäksi suppiloihin ei ole kertynyt lietettä. Suppi- lolliset verkkoaltaat on vaihdettu.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Päästöt pintavesiin

Laitoksen Karhusaaren yksikön tuotantoa on suunniteltu laajennettavaksi siten, että rehun käyttö olisi enintään 45 000 kg, jolla kasvatetaan kaloja ja poikasia noin 40 000 kg vuodessa. Suunnitellussa Pelkosen yksikössä re- hua käytettäisiin enintään 55 000 kg vuodessa, jolla kasvatettaisiin kalaa noin 50 000 kg vuodessa. Kalaa laitoksella kasvatettaisiin yhteensä noin 90 000 kg, jolloin rehukerroin olisi noin 1,1. Fosforikuormitus olisi kasva- tuskaudella keskimäärin 3,7 kg/vrk ja 540 kg vuodessa ja typpikuormitus 27 kg/vrk ja 3 925 kg vuodessa. Rehun fosforipitoisuutena on käytetty 0,9 %:a ja typpipitoisuutena 6,4 %:a. Ominaiskuormitus olisi 6 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti.

Ontojärven laitoksen suunniteltu tuotanto sekä arvio kuormituksesta ja omi- naiskuormituksesta.

lisäkasvu rehun käyttö rehukerroin arvioitu kuormitus ominaiskuormitus

kg/v kg/v

kok.P kg/vrk

kok.P kg/v

kok.N kg/vrk

kok.N kg/v

g/tuotettu kala P

kg N

Karhusaari noin 40 000 45 000 1,1 1,7 245 12 1 780 6,1 45

Pelkonen noin 50 000 55 000 1,1 2,0 295 15 2 145 5,9 43

Yhteensä noin 90 000 100 000 1,1 3,7 540 27 3 925 6,0 44

Ehdotus laitoksen fosforikuormitusrajaksi on 550 kg vuodessa.

Kalankasvatuksessa muodostuvat jätteet koostuvat pääasiassa hukkare- husta sekä kalojen ulosteista ja eritteistä. Vesistökuormituksen suuruus riippuu käytettävän rehun määrästä ja laadusta. Lietteenpoiston toteutta- minen verkkoallaslaitoksilla on osoittautunut yleensä vaikeaksi ja kustan- nus-hyötysuhteeltaan kannattamattomaksi. Nykyisellä Karhusaaren laitok- sella kokeiltiin lietesuppiloilla varustettuja altaita, mutta altaat eivät kestä- neet säännöstelyn aiheuttamaa virtaaman vaihtelua eikä suppiloihin ole kertynyt lietettä.

Verkkoallaslaitoksilla vesistökuormitusta voidaankin vähentää laitoksen huolellisella hoidolla, pienentämällä rehukerrointa ruokintaa optimoimalla ja käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältävää kuivarehua. Lai- toksella seurataan rehujen tuotekehittelyä ja kalojen rodunjalostusta. Mikäli verkkoallaslaitoksille kehitetään kustannus-hyötysuhteeltaan toimiva liet- teenkeräysjärjestelmä, on hakija valmis ottamaan sellaisen käyttöön.

Muut päästöt ja jätteet

Toiminnasta ei aiheudu merkittävää hajua ympäristöön. Kaloja ruokitaan klo 7–22 paineilma-automaateilla. Ruokinnasta ei arvioida aiheutuvan merkittävää melua ympäristöön.

Laitokselta viedään kaloja Virransalmen laitokselle keväällä noin 3 kuor- maa ja sinne tuodaan syksyllä noin 10 kuormaa. Pienpoikasia tuodaan ke- väällä 1–3 kertaa. Istukaspoikasia kuljetaan heinäkuusta lähtien 10–20 kuormaa. Teuraskalaa kuljetetaan noin 10–15 kuormaa. Rehua tuodaan viisi kertaa vuodessa perkaamon yhteydessä sijaitsevalle kiinteistölle, josta rehut kuljetetaan allasalueelle. Allasalueella käydään veneellä noin kaksi kertaa päivässä.

Kaloja kuolee vuosittain noin 700–1 000 kg. Kuolleet kalat haudataan maahan omalle kiinteistölle. Noin 200 muovista rehusäkkiä menee osittain

hyötykäyttöön, ylijäämä viedään muovijätteen keräykseen. Akut toimitetaan keräyspisteeseen.

Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään.

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA

Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttökelpoisuus

Kalankasvatuslaitos sijaitsee Oulujoen vesistöalueeseen kuuluvalla Onto- järven–Lentuan vesistöalueella (59.9), melko lähellä Ontojärven luusuaa Karhusaaren ja Pelkosen saaren edustoilla. Valuma-alueen pinta-ala Onto- järven luusuassa Katerman voimalaitoksen kohdalla on 4 949 km² ja järvi- syys 11,8 %. Keskivirtaama Katermassa on noin 60 m³/s.

Ontojärvi on Sotkamon reitin ylin säännöstelty järvi. Järven säännöstely on alkanut vuonna 1951 ja sen säännöstelyväli on 4,4 m. Säännöstely on li- sännyt rantaeroosiota. Ontojärvi on lievästi humuspitoinen järvi, joka luoki- tellaan fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi reheväksi. On- tojärvessä ilmenee kevättalvella selviä happiongelmia. Ontojärveen tuleva fosforikuorma on sallittua kuormaa pienempi. Pistekuormituksen osuus tu- levasta fosfori- ja typpikuormituksesta on 4 %.

Ympäristöviranomaisten laatimassa, vuosia 2000–2003 koskevassa ve- denlaatuun perustuvassa yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Onto- järven alue kuuluu luokkaan hyvä.

EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin 5 artiklan mukaisesti laaditussa selvityk- sessä Ontojärvi kuuluu tyypiltään suuriin humusjärviin. Se on tunnistettu alustavasti voimakkaasti muutetuksi (vedenkorkeuden talvinen alenema on kasvanut yli 3 m) ja järvessä on katsottu olevan huomattavia ihmistoimin- nan vaikutuksia.

Lähellä Ontojärven luusuaa, noin 3 km Karhusaaresta sijaitsee Kuhmon Eko-Kala Oy:n kalankasvatuslaitos. Laitoksella on lupa käyttää kuivarehua enintään 120 000 kg vuodessa ja fosforikuormitus saa olla enintään 1 000 kg vuodessa. Vuosina 2003–2004 laitoksen fosforikuormitus on ollut 702–

723 kg vuodessa. Muutoin alueelle kohdistuva kuormitus on hajakuormi- tusta.

Hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse pintavedenottamoita eikä Ontojärven vettä käytetä talousvetenä. Paikalliset asukkaat ja kesämökkiläiset käyttä- vät vesistöä kalastukseen, veneilyyn ja uintiin sekä sen vettä sauna- ja kasteluvetenä. Yleisiä uimarantoja ei ole.

Vedenlaadun nykytila

Vedenlaatua on tarkasteltu laitoksen nykyisen sijaintipaikan toiminnan ajal- ta vuosilta 2001, 2003 ja 2005. Vesistöä on tarkkailtu ohjelman mukaan jo- ka toinen vuosi kolmella havaintopaikalla, joista on otettu vesinäytteet hei- nä- ja elokuussa sekä tutkittu pintalevästön kasvua keinoalustoilla kaksi kertaa kesässä.

Kokonaisfosforipitoisuus on ollut Ontojärven pintakerroksessa vuosina 2001, 2003 ja 2005 keskimäärin 15–17 µg/l. Korkeimmat pitoisuudet (21–

23 µg/l) ovat esiintyneet allasalueen välittömässä läheisyydessä kesällä 2001. Pinta- ja pohjakerroksen välillä ero on ollut pieni. Fosfaattifosforipi-

toisuus on ollut keskimäärin 2–4 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus on ollut al- lasalueella keskimäärin 337 µg/l, allasalueesta ylävirtaan 310 µg/l ja alavir- taan 315 µg/l. Ammoniumtyppipitoisuus on ollut allas-alueella keskimäärin noin 2–3-kertainen ylä- ja alavirran pisteisiin verrattuna. Sameusarvot ovat olleet pieniä, keskimäärin <1 FNU. Vedessä olevan kasviplanktonin mää- rää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on ollut allas-alueen välittömässä lähei- syydessä 6,4 µg/l ja noin 0,5 µg/l korkeampi kuin ylä- ja alavirran pisteillä (5,8–5,9 µg/l). Kesän keskimääräiset fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat lievästi reheville vesille tyypillisiä.

Perustuotantoa rajoittava ravinne on ollut epäorgaanisten ravinteiden suh- teen perusteella noin puolessa havainnoista typpi, mutta usein tuotantoa ovat rajoittaneet myös molemmat ravinteet yhdessä tai toinen ravinteista.

Fosfori on ollut minimiravinne noin viidesosassa näytteistä.

Vedenlaatu Ontojärvessä Kainuun Lohimestari Oy:n tarkkailupisteillä ke- sän 2001, 2003 ja 2005 keskiarvona.

Määritysraja Mitt. epävarmuus %

Ottosyv. t Kok.P 3,0

16

PO4-P 2 16

Kok.N 40 14

NO23-N 3,0 12

NH4-N 5 14

Sameus 15

a-klorofylli

20

Piste m ^oC µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FNU µg/l Kaimes1 1,0 19,0 15 3 310 5 5 0,94 5,5 18,4 16 4 308 8 8 0,78

0–4 5,8 Kaimes2 1,0 19,0 17 3 337 5 16 0,86

4,3 18,9 17 3 315 6 17 0,85 7,3 18,3 17 4 318 8 18 0,71 0–4 6,4 Kaimes3 1,0 19,1 16 2 315 4 6 0,77

3,9 18,9 15 3 308 5 5 0,67 0–4 5,9

Pintalevästön kasvua on tutkittu muovisilla keinoalustoilla tehdyillä perify- tonkokeilla kahtena 2–3 viikon inkubointijaksona heinä-elokuussa vuosina 2001, 2003 ja 2005. Perifytonin kasvu on ollut voimakkainta allasalueen välittömässä läheisyydessä, mutta 400 m laitokselta alavirtaan a- klorofyllipitoisuus on pienennyt keskimäärin noin kahdeksasosaan allas- alueen läheisyyteen verrattuna. Pienin a-klorofyllipitoisuus on ollut laitok- selta ylävirtaan vuoden 2001 heinäkuun korkeaa pitoisuutta lukuun otta- matta.

Vedenlaadun kehitys

Ravinne-, a-klorofylli- ja happipitoisuuksien kehitystä on tarkasteltu Onto- järven luusuassa sijaitsevilla Kuhmon Eko-Kala Oy:n tarkkailupisteillä, jois- ta on tarkkailutuloksia pidemmältä ajanjaksolta. Ensin mainittu piste sijait- see Eko-Kala Oy:n allasalueelta ylävirtaan ja jälkimmäinen alavirtaan.

Näytteitä on otettu yleensä kolme kertaa vuodessa, heinä-, elo- ja syys- kuussa.

Kokonaisfosforipitoisuuksissa on havaittavissa lievää nousua molemmilla havaintopaikoilla. Typpipitoisuuksissa kehityssuuntaa ei ole nähtävissä tar- kastelujaksolla 1989–2005. Fosfaattifosforin ja epäorgaanisen typen pitoi- suudet ovat lievästi pienentyneet. A-klorofyllin pitoisuudet ovat vaihdelleet melko paljon, mutta kehityssuunta on lievästi laskeva. Klorofyllipitoisuudet ovat olleet viime vuosina lievästi reheville tai reheville vesille tyypillisiä.

Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat

Ontojärven luusuassa Katermassa virtaaman ääriarvot ovat vuosina 1991–

2000 olleet seuraavat:

ylivirtaama (HQ) 204 m³/s

keskiylivirtaama (MHQ) 136 m³/s

keskivirtaama (MQ) 61,6 m³/s

keskialivirtaama (MNQ) 0 m³/s

alivirtaama (NQ) 0 m³/s

Säännöstelystä johtuen Katerman voimalaitoksen läpi ei juoksuteta aina vettä. Tällaiset tilanteet ovat kestoltaan yleensä melko lyhyitä, sillä kuu- kausitasolla keskivirtaamat (m³/s) ovat olleet vuosina 1991–2000 seuraa- vat:

I II III IV V VI

64,0 63,7 59,5 48,6 75,3 81,8

VII VIII IX X XI XII 74,1 53,1 46,9 47,6 61,2 63,0

Vuoden 2003 kesä-syyskuussa virtaama on ollut 0 m³/s yhteensä 29 päi- vää, pisimmillään yhtäjaksoisesti 4 päivää, 4 päivää vuonna 2004, pisim- millään 3 päivää ja 47 päivää vuonna 2005, pisimmillään yhtäjaksoisesti 6 päivää. Vuosina 2003–2005 kuukauden keskivirtaamat ovat olleet kesä- syyskuussa 20–109 m³/s ollen pienimmillään syyskuussa 2003 sekä elo- ja syyskuussa 2005 ja ollen suurimmillaan elokuussa 2004. Kesä–syyskuun keskivirtaama on ollut 46 m³/s vuonna 2003, 98 m³/s vuonna 2004 ja 31 m³/s vuonna 2005, keskimäärin 58 m³/s.

Ontojärven vedenkorkeudet ovat olleet vuosina 1991–2000 seuraavat:

ylivesi (HW) 159,38 m keskiylivesi (MHW) 159,26 m keskivesi (MW) 158,13 m keskialivesi (MNW) 155,39 m alivesi (NW) 155,05 m

Alimmillaan vedenkorkeus on ollut kevättalvella huhtikuussa ja korkeimmil- laan heinäkuussa.

Alue ja toiminnot, joihin hankkeella on vaikutuksia

Alueen kalastusolot ja kalasto

Sotkamon reitin kalataloustarkkailuun liittyvän vuosittaisen kalastuskirjan- pidon mukaan kirjanpitäjien tärkeimmät saalislajit Ontojärvellä ovat olleet vuonna 2003 kuha ja hauki. Kuhan osuus kokonaissaaliista on ollut 35 %, hauen 27 % ja siian 2 %. Muita merkittäviä saalislajeja ovat olleet ahven, made ja lahna. Tärkeimpiä pyyntivälineitä ovat olleet solmuväliltään 41–56 mm:n verkot. Kuhan yksikkösaalis näillä verkoilla on ollut kohtalaisen hyvä eli 697 g/verkon kokukerta. Verkoilla saatu hauen yksikkösaalis on ollut pieni tai kohtalainen eli verkkoharvuudesta riippuen 328–458 g/verkon ko- kukerta. Muiden kalalajien osalta yksikkösaaliit ovat olleet pieniä.

Ontojärven kalastuksesta on tehty tiedustelu viimeksi vuonna 1998. Sen mukaan järvellä on tuolloin kalastanut 334 kotitarve- ja virkistyskalastajata- loutta, joista verkkokalastusta on harjoittanut 212 ja viehekalastusta 150.

Tärkeimpiä pyyntivälineitä ovat olleet muikkuverkot, harvat verkot ja veto- uistelu. Verkkokalastuspäiviä on ollut keskimäärin 39 taloutta kohden. Ve- touistelua on harjoitettu keskimäärin 7 kertaa kesässä.

Ammattimaista kalastusta nuotalla tai isorysillä on harjoittanut viisi taloutta.

Kokonaissaalis on ollut yhteensä 48 t, josta kotitarve- ja virkistyskalastajien osuus on ollut vajaa kaksi kolmannesta. Kotitarvekalastajien saaliista on ol- lut muikkua kolmannes, haukea neljännes ja ahventa sekä madetta mo- lempia noin 10 %. Ammattikalastajien saalis on ollut pääosin kuoretta (10 t) ja muikkua (4,6 t). Kotitarvekalastajien talouskohtainen saalis on ollut kes- kimäärin 91 kg. Ontojärven kokonaissaalis pinta-alaa kohden laskettuna on ollut pieni (4,7 kg/ha).

Kokonaissaalis vuonna1998 on ollut noin 4 t (8 %) pienempi kuin vuonna 1995. Siikaa on saatu vuonna 1998 noin 2 t vähemmän kuin vuonna 1995, mikä johtunee paljolti tiheiden, solmuväliltään alle 36 mm:n verkkojen käy- tön vähentymisestä. Kuoretta on nuotattu vuonna 1998 selvästi vähemmän kuin vuonna 1995. Muikkua, haukea ja kuhaa on saatu vuonna 1998 pa- remmin kuin vuonna 1995.

Kalastajien kommenteissa kalastusta eniten haittaavana tekijänä Ontojär- vellä on pidetty vedenkorkeuden vaihtelua.

Pyyntivahvoja rapukantoja on useissa Ontojärveen laskevissa vesissä se- kä myös Ontojärvessä.

Ontojärveen istutetaan säännöstelyn velvoiteistutuksina yksikesäistä ku- haa ja planktonsiikaa sekä eri-ikäisiä järvitaimenia. Kirjolohisaalis perustu- nee kalankasvatuslaitoksilta karanneisiin kaloihin.

Vesiliikenne

Veneily on kalastukseen ja virkistyskäyttöön liittyvää pienveneilyä. Merkitty veneväylä sijaitsee kalankasvatuslaitosten läheisyydessä.

Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet

Kalankasvatuslaitoksen lähialueen saarten ja mantereen ranta-alueita on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla. Pääosa Ontojärven saarista, myös kalankasvatuslaitoksen lähialueen saaret kuuluvat Metsähallituksen perus- tamaan luonnonhoitometsä-alueeseen. Natura-alueita hankkeen vaikutus- alueella ei ole.

Alueen omistus- ja asutusolot

Kalankasvatuslaitoksen lähialueella eli 0,5–2,0 kilometrin etäisyydellä on muutamia vakituisesti asuttuja ja vapaa-ajan asuntoja.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus pintavesiin

Kalankasvatuksen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Selvimmin vaikutukset tulevat esiin keski- ja loppu- kesällä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voi- makkaimmillaan. Ravinteisuuden kasvu lisää sekä planktisen levästön että pintalevästön kasvua, mikä voi ilmetä rantojen ja seisovien kalanpyydysten

limoittumisen lisääntymisenä. Myös ranta- ja pohjakasvillisuus voi lisään- tyä.

Kainuun Lohimestarin Oy:n Ontojärven laitoksen vaikutusalueella vir- tausolot ja laimentumisolosuhteet ovat yleensä hyvät. Happitilanne Onto- järven luusuan läheisyydessä on ollut kesäaikana yleensä hyvä. Kalankas- vatuslaitoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta vesistön happiti- lanteeseen.

Olettaen, että molempien laitosyksiköiden kuormitus kohdistuisi Ontojärven luusuaan, olisi pitoisuuksien kasvu laimentumissuhteen perusteella noin 1–

2 µg/l fosforia ja 5–16 µg/l typpeä virtaamatilanteesta riippuen. Käytännös- sä kuormitus ja myös vaikutukset jakautuvat noin kahden kilometrin etäi- syydellä olevien yksiköiden läheisyyteen. Suurinta pitoisuuksien kasvu on altaiden välittömässä läheisyydessä keski- ja loppukesällä ja etenkin sil- loin, kun Katerman voimalaitokselta ei ole juoksutusta. Tällaiset tilanteet ovat viime vuosina kestäneet kesä-syyskuun välisenä aikana yleensä 1–3 päivää, enintään kuusi päivää.

Planktisen levästön määrä vesistössä voi ravinnekuormituksen seuraukse- na hieman kasvaa. Vesisyvyys allasalueiden läheisyydessä on noin 10 m tai suurempi, joten mahdollinen pintalevästön kasvun voimistuminen koh- distunee läheisten saarten rannoille erityisesti alivirtaama-aikoina keski- ja loppukesällä. Perifytontutkimusten perusteella pintalevästön a-klorofyllin määrä on kasvanut selvästi allasalueen välittömässä läheisyydessä, mutta 400 metrin etäisyydellä laitoksesta pitoisuus on pienentynyt noin kahdek- sasosaan. Yksikkökoon kasvaessa vaikutusalue laajentunee jonkin verran.

Ensisijaisen vaikutusalueen arvioidaan ulottuvan noin puolen kilometrin etäisyydelle yksiköistä.

Ontojärven laitoksen kuormituksen aiheuttama pitoisuuksien kasvu vuosina 2001–2004 keskimäärin ja suunnitellulla tuotannolla (kuivarehumäärä 100 000 kg vuodessa) kahdessa eri virtaamatilanteessa on esitetty alla olevassa taulukossa.

Virtaama m³/s MQ VI–IX (2003–2005)

58

MQ kk min.*

20 Kuormitus kg/vrk Pitoisuuslisä µg/l

Kasvatuskausi 2001–2004

Kok.P 0,7 0,1 0,4

Kok.N 5,7 1 3

Arvio suunnitellulla tuotannolla

Kok.P 3,7 0,7 2

Kok.N 27 5 16

* Kesä–syyskuun alhaisin kuukausikeskiarvo 2003–2005

Vaikutus kalatalouteen

Vesistövaikutusarvion mukaan kalankasvatuslaitoksen aiheuttama kuormi- tus lisää vesistön ravinnepitoisuuksia selvimmin laitoksen lähialueella. Ve- sistön happitilanteeseen toiminnalla ei arvioida olevan merkittävää vaiku- tusta.

Kalankasvatuslaitoksen aiheuttaman ravinnekuormituksen rehevöittävällä vaikutuksella ei ole merkittävää vaikutusta Ontojärven kevätkutuisten kala- lajien kantoihin, jotka kestävät vedenlaadun muutoksia melko hyvin. Vesis- tön lievä rehevöityminen suosii särkikaloja vaateliaampien kalalajien kus- tannuksella. Ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seu- rausilmiöineen sekä orgaaninen kuormitus voivat yleensä heikentää lähin-

nä syyskutuisten kalalajien lisääntymisolosuhteita. Laitoksen aiheuttamalla kuormituksella ei ole kuitenkaan merkittävää vaikutusta vesistön happitilan- teeseen eikä sen siten arvioida käytännössä heikentävän siian tai muikun lisääntymisolosuhteita. Laitoksen aiheuttama ravinnekuormitus lisää osal- taan seisovien pyydysten limoittumista kasvatusyksiköiden lähialueella.

Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta.

Arvio muista ympäristövaikutuksista

Toiminnasta ei arvioida olevan haittaa ihmisten terveydelle ja yleiselle viih- tyisyydelle. Toiminta ei aiheuta merkittävää hajua ympäristöön. Ruokinta- automaateista aiheutuvan äänen ei arvioida olevan häiritsevän voimakas- ta. Ruokinta-automaatteja käytetään klo 7–22.

Hankkeesta aiheutuvat vahingot

Laitoksen toiminnan ei arvioida heikentävän rantojen ja vesistön käyttöä si- ten, että toiminnasta syntyisi kiinteistökohtaisesti korvattavia vahinkoja.

Voimassa olevan lupapäätöksen mukaan ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Jatkossa kasvatusmäärä ja sitä kautta myös ravinnekuormitus kasvavat. Ontojärven luusuassa Katerman alueella toimii Kuhmon Eko-Kala Oy:n kalankasvatuslaitos, jonka kasvatusmäärä on nyt käsiteltävänä olevan hakemuksen tasoa. Kalankasvatuslaitoksen aiheuttaman kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset arvioidaan voitavan kompensoida vuotuisella 400 euron suuruisella kalatalousmaksul- la, joka voidaan käyttää alueen kalakantojen hoitotoimiin.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käyttö-, hoito- ja kuormitustarkkailu

Laitoksella pidetään Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymää hoitopäi- väkirjaa, johon merkitään mm. veden lämpötila, laitoksella olevat ja poiste- tut/siirretyt kalamäärät, käytetyn rehun määrä ja laatu ja teurasmäärät. Li- säksi hoitopäiväkirjaan merkitään tiedot kalojen lääkityksestä, käytetyistä kemikaaleista, kalakuolemista ym. poikkeuksellisista tapahtumista. Hoito- päiväkirjaa säilytetään laitoksella ja jäljennös siitä toimitetaan Kainuun ym- päristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä.

Laitos on verkkoallaslaitos, joten kuormitus arvioidaan kasvatetun kalan ja käytetyn rehumäärän perusteella.

Vesistötarkkailu

Laitoksen aiheuttaman ravinnekuormituksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan joka toinen vuosi otettavin vesinäyttein ja joka toinen vuosi tehtävin pinta- levän kasvua mittaavin perifytontutkimuksin.

Vesinäytteet otetaan joka toinen vuosi kaksi kertaa kesässä, heinä- ja elo- kuussa viideltä Ontojärven havaintopaikalta Ontojärvi42 (Kaimes1), Onto- järvi43 (Kaimes2), Kaimes4, Kaimes5 ja Kaimes6. Näytepisteiden tarkka sijainti määritetään maastossa ensimmäisellä näytteenottokerralla.

Vesinäytteet on otettu parittomina vuosina vuodesta 2001 lähtien eli seu- raavan kerran näytteet otetaan vuonna 2007.

Näytteistä määritetään näkösyvyys, lämpötila, happi, sameus, kok.P, PO4 P, kok.N, NO3+NO2-N, NH4-N ja a-klorofylli.

Näytteenottosyvyydet ovat: 1 m ja 1 m pohjan yläpuolelta, jos kokonaissy- vyys on yli 4 m ja lisäksi vesipatsaan puolivälistä, jos kokonaissyvyys on yli 9 m. Laitosyksiköitä lähinnä sijaitsevilta pisteilta (Kaimes2 ja Kaimes6) näytteet otetaan myös vesipatsaan puolivälistä. Klorofyllinäyte otetaan ko- koomanäytteenä noin kaksi kertaa näkösyvyyden paksuisesta vesikerrok- sesta 0,5 metrin välein.

Perifytontutkimus tehdään parillisina vuosina seuraavan kerran vuonna 2006, mikäli laitos on saanut luvan laajentaa tuotantoa ja toiminta laajen- nettuna on alkanut. Muussa tapauksessa tarkkailu suoritetaan nykyisin voimassa olevan ohjelman mukaan. Tutkimukset tehdään yleensä samoilla pisteillä kuin mistä vesinäytteet otetaan, mutta tarkka paikka päätetään maastossa siten, että virtausolot ym. ympäristötekijät ovat mahdollisimman vertailukelpoiset. Virtausnopeus arvioidaan kokeen alussa ja lopussa.

Tutkimus tehdään kaksi kertaa kesässä heinä-elokuussa 2–3 viikon inku- bointina kuitenkin siten, että inkubointiaika pyritään pitämään suunnilleen yhtä pitkänä. Levyistä määritetään a-klorofylli ja kiintoaine.

Kalataloustarkkailu

Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen tarkkaillaan osallistumalla Fortum Power and Heat Oy:n suorittamaan Sotkamon reitin kalataloudelliseen tarkkailuun. Voimassa oleva ohjelma on laadittu vuosille 2001–2006. Oh- jelma sisältää Ontojärvellä kalastuskirjanpitoa, kalakantanäytteitä sekä määrävuosin tehtävän kalastustiedustelun.

Tulosten toimittaminen ja raportointi

Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvolliselle, Kai- nuun ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle.

Laskennallinen kuormitus ja vesistötarkkailun tulokset raportoidaan kerran vuodessa joko erikseen tai Kainuun alueen velvoitetarkkailuraporteissa.

Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan vuosittain Sotkamon reitin kala- taloudellisen tarkkailun yhteydessä.

Tarkkailuohjelman muuttaminen

Vesistötarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla.

VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET

Hakija on esittänyt kalankasvatuslaitoksen aiheuttaman kuormituksen kala- taloudellisia haittavaikutuksia kompensoitavaksi vuotuisella 400 euron suu- ruinen kalatalousmaksulla.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennys

Hakemusta on täydennetty 2.1.2006.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Kuhmon kaupungissa 11.1.–10.2.2006 sekä eri- tyistiedoksiantona Kainuun ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kuhmon kaupungille ja sen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Ympäristölupa- virasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kuhmon kaupungin kaavoi- tusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 13.1.2006 Kuhmolainen-lehdessä.

Muistutukset ja vaatimukset

1. Kainuun ympäristökeskus

Ympäristökeskuksella luonnonsuojelu-, alueidenkäyttö- ja vesivaraviran- omaisena ei ole ollut huomautettavaa hankkeen johdosta.

Ympäristökeskus on katsonut, että toimintakokonaisuus huomioon ottaen laitoksen perkaamo-, jäte- ja varastointi- ja siihen liittyvä toiminta tulisi käsi- tellä samanaikaisesti tämän ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Haki- jan tulisi näin ollen esittää tarkemmat selvitykset ainakin perkaamon toi- minnasta sekä perkuujätteiden ja -vesien käsittelystä sekä niiden johtami- sesta. Ympäristöluvassa tulisi antaa määräykset myös näiden toimintojen osalta.

Ympäristökeskus on katsonut, ettei Ontojärven luusuaan kohdistuvaa ny- kyistä kalankasvatuksen ympäristölupien mukaista (noin 1 100 kiloa) fosfo- rikuormitusta voida enää merkittävästi lisätä. Ravinnekuormituksen kasvu hakemuksen mukaisena aiheuttaisi todennäköisesti haitallisia vaikutuksia vesistön tilaan ja sen kehitykseen sekä virkistyskäyttöön ja viihtyisyyteen.

Näin ollen hakijalle ei tulisi myöntää lupaa kalankasvatukseen hakemuk- sessa esitetyn suuruisena. Kalankasvatuksen ja siitä aiheutuvan kuormi- tuksen jakamista kahteen kasvatusyksikköön ympäristökeskus on kuitenkin pitänyt suotavana.

Ympäristökeskus on esittänyt, että laitoksen nykyisessä Karhusaaren yksi- kössä sekä uudessa Pelkosen saaren edustalle perustettavassa yksikössä saadaan käyttää vuodessa enintään 50 000 kg rehua. Hakijan esittämällä rehukertoimella (1,1) vuotuinen lisäkasvu olisi noin 45 000 kg. Verkkoal- taissa voidaan kalaa säilyttää talvella enintään 40 000 kg. Kasvatus- ja re- humäärien tulee jakautua tasaisesti yksiköiden välillä. Verkkoaltaiden yh- teistilavuus talvisäilytysaltaat mukaan lukien saa olla enintään 5 600 m³. Laitoksen tuotantotietojen perusteella laskettu vuosikuormitus fosforin osal- ta saa olla enintään 280 kg ja kasvatuskaudella enintään 1,8 kg vuorokau- dessa. Hakijan esittämiä ominaiskuormituslukuja voidaan pitää vesiensuo- jelun tavoiteohjelman mukaisina. Lietteenpoisto verkkoaltailla tulee ottaa käyttöön, mikäli se voidaan toteuttaa ilman kohtuuttomia kustannuksia ja on hyötysuhteeltaan riittävän tehokasta.

Perkaamon toiminnasta on pidettävä kirjaa ja tiedot on esitettävä hakijan esittämän käyttö- ja hoitotarkkailun yhteydessä. Perkaamon jätevesien kä- sittelyssä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetus 542/2003.

Laitoksella on toimittava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.

Kalankasvatuksen ja perkaamon toiminnassa syntyvät jätteet on varastoi- tava, käsiteltävä tai hyödynnettävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön, vesistön tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Syntyvä jäte tulee hyödyn- tää omassa toiminnassa tai toimittaa järjestettyyn jätteenkeräykseen tai lai- tokseen, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa jätteen vastaanot- toon ja käsittelyyn. Perkuujätteen käsittely ja varastointi on hoidettava si- ten, ettei siitä aiheudu terveys-, haju-, viihtyisyys- tai muuta haittaa. Jättei- den määrästä, käsittelystä ja niiden luovuttamisesta tulee pitää kirjaa ja niistä on raportoitava käyttö- ja hoitotarkkailun yhteydessä.

Laitoksella mahdollisesti tapahtuvista häiriö- ja poikkeustilanteista esim.

kalakuolema- tai kalatautitapauksista tulee tehdä välittömästi ilmoitus Kuhmon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle. Samalla on ryhdyttävä toimenpiteisiin häiriö- tai poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä mahdollisesti järjestettävä tarkkailu päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi.

Hakijan esittämään käyttö- ja hoitotarkkailuun tulee lisätä tiedot perkaamon toiminnasta, jätteistä ja niiden käsittelystä sekä rehujen varastoinnista. Ve- sistötarkkailun osalta ympäristökeskus on esittänyt, että havaintopaikkaa Kaimes 5 tulisi siirtää. Havaintopaikan siirtäminen varmistaisi kaikissa tuuli- ja virtausolosuhteissa kalankasvatuksesta häiriöttömän tarkkailun. Havain- topaikka voisi sijaita esim. koordinaattipisteessä 7114840-3605100.

Tarkkailutulokset tulee toimittaa paperitulosteiden lisäksi sähköisessä muodossa heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluessa näytteenotosta.

Ympäristö- ja vesitalouslupa voidaan myöntää määräaikaisena siten, että lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä lupaviran- omaiselle vuoden 2014 loppuun mennessä.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että nykyisin toimivan kasva-

tusyksikön kuormitus on ollut havaittavissa veden kohonneina ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksina laitoksen alapuolella. Kuormituksen kasvaessa vai-

kutusalue laajenee ja rehevöitymisestä aiheutuvat haitat lisääntyvät. Muis- tuttaja on vaatinut, että kalatalousmaksun tulee olla 600 euroa vuodessa.

Kalataloustarkkailu voidaan toteuttaa osana alueen muuta velvoitetarkkai- lua. Vuoden 2006 loppuun voimassa oleva Fortum Power and Heat Oy:n tarkkailuohjelma ei kuitenkaan sellaisenaan sovellu tarkkailuohjelmaksi, minkä vuoksi laitoksen tarkkailu on määrättävä tehtäväksi työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lupa voidaan myöntää määräai- kaisena vuoden 2012 loppuun saakka voimassa olevana.

3. Pohjanlahden merenkulkupiiri

Merenkulkupiiri on todennut, että kalankasvatukseen suunniteltu paikka on vesialueella, jonka välittömässä läheisyydessä on vesilain 4 luvun mukai- nen yleinen kulkuväylä. Alueella liikkuu huomattavasti paikallisia pien- veneilijöitä ja kalastajia, joten kala-altaiden merkitsemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Merenkulkupiiri on vaatinut, että altaat on merkittävä kalanpyydysten mer- kinnästä kalastuslaissa (286/1982, 33 §) ja kalastusasetuksessa (1116/1982, 16 §) annettujen ohjeiden mukaisesti. Altaat on varustettava

tarpeen mukaan heijastimilla tai valolaitteilla kalanpyydyksissä käytettävis- tä valomerkeistä annetun asetuksen (338/1954) mukaisesti. Näiden mer- kintöjen lisäksi altaiden vesiliikenteen puoleinen reuna on merkittävä väy- läviittoihin lukeutuvalla keltaisella erikoismerkillä. Kala-altaan rakentajan tu- lee huolehtia altaan merkitsemisestä.

Altaan sijainnin mahdollisista muutoksista on sen valmistuttua tehtävä kart- taliittein varustettu ilmoitus Pohjanlahden merenkulkupiirille karttoihin teh- täviä merkintöjä varten. Samoin tulee menetellä myös altaan myöhemmäs- tä poistamisesta.

4. Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaosto

Valvontajaosto on ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että kalan- käsittelylaitoksen jätevesien käsittelemiseksi tulee hakijalta edellyttää asianmukaista jätevesien käsittelysuunnitelmaa. Puhdistusvaatimusten tu- lee olla vähintään samat kuin asumajätevesien puhdistusvaatimukset (bio- loginen hapenkulutus 90 %, fosfori 85 % ja typpi 40 %). Kalanperkeet ovat jätettä, joka tulee käsitellä niin, etteivät ne aiheuta ympäristön pilaantumis- ta. Luovutettaessa jäte ulkopuolisen tahon käsiteltäväksi, tulee jätteen tuot- tajan varmistua siitä, että jätteen vastaanottajalla on sen käsittelemiseksi jätelain 15 §:n edellyttämä lupa. Hakijan on huolehdittava kasvatusaltaiden merkitsemisestä siten, ettei niistä ole pimeällä vaaraa Ontojärven veneili- jöille ja kalastajille.

5. Katerman VII osakaskunta

Osakaskunta on katsonut, että arvioitu fosforikuormitus 550 kg vaikuttaa liian pieneltä, kun otetaan huomioon kalamäärä ja rehun käyttö. Kesäisin vedenkorkeuden ollessa ylimmillään virtaus altaiden suunnitellulla paikalla on hidasta. Koska Katerman voimalaitosta käytetään ainoastaan kulutus- huippujen tasaamiseen, voi voimalaitoksen juoksutus olla keskeytyksissä useita tunteja vuorokaudessa, jopa useita vuorokausia. Jätteiden kulkeu- tuminen altaiden alta on näin ollen satunnaista ja jäte voi levitä mihin suun- taan tahansa, kun voimalaitokselta ei juoksuteta. Jos jätteiden talteenottoa ei pystytä järjestämään, toiminnan laajennusta on syytä harkita perusteelli- sesti.

6. AA / BB, Ahola RN:o 127:4

Muistuttajan kiinteistö sijaitsee Sopasenniemessä ja kalankasvatuslaitos siitä noin 0,5 kilometrin päässä. Laitoksen toiminnalla on suuret vaikutuk- set vesien ja rantojen kuntoon lähialueella. Jo nyt muistuttajan kiinteistön rannat ovat limoittuneet ja pohjakasvusto on lisääntynyt. Kalankasvatuksen toiminnan lisääminen yli kaksinkertaiseksi pahentaa tilannetta.

Muistuttaja on katsonut, että rantojen ja vesistön tilan huononeminen ka- lankasvatuksen merkittävästi laajentuessa merkitsee ajan mittaan heidän kiinteistönsä arvon alenemista ja virkistyskäyttömahdollisuuksien, kuten kalastusmahdollisuuksien huononemista rannoilla, joilla rakennuspaikat vapaa-ajan asumistarkoitukseen muutoin olisivat hyviä.

Hakemuksen mukainen kalankasvatus perustuu yhteisen omaisuuden hy- väksikäyttöön yksityisessä toiminnassa. Jos esitetty haittakorvaus 400 eu- roa vuodessa on oikeassa suhteessa yritystoiminnan voittoon, tulisi harkita toiminnan järkevyyttä kokonaisuudessaan.

Muistuttaja on vaatinut, että ympäristölupavirasto ottaa huomioon muistut- tajan esittämät näkökohdat ja määrittää alueella tapahtuvan kalankasva- tustoiminnan lopullisen laajuuden vesien ja rantojen tilan parantamisen pe- riaatteella ja niin, ettei näitä samanlaisia laajentamishankkeita tarvitse

enää käsitellä muutaman vuoden välein. Mikäli näin ei voida menetellä, ka- lankasvatusta ei ole mahdollista lisätä kyseessä olevassa paikassa.

Hakijan kuuleminen ja selitys

Hakija on 31.3.2006 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muis- tutuksista ja vaatimuksista.

1. Kainuun ympäristökeskus

Hakijan käsityksen mukaan Ontojärvi soveltuu kalankasvatukseen hyvin hyvästä vedenlaadusta sekä hyvistä virtaus- ja kuormituksen laimentumis- olosuhteista johtuen. Ontojärvi on säännöstelty vesistö, jonka keskivirtaa- ma vuosina 1991–2000 on ollut noin 62 m³/s ja vastaavasti kesällä 58 m³/s. Lupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisena.

Tuotannon keskittäminen kahteen yksikköön jakaa kuormitusta ja toisaalta laitosten läheisyys vähentää mm. kuljetus- ja työkustannuksia. Ontojärves- sä kasvatettu kala on myös läpi kesän hyvänlaatuista eikä siinä ole maku- virheitä. Koko Suomen laajuudessa kalankasvatukseen tarvitaan lisäkapa- siteettia, jotta omavaraisuusaste kalantuotannossa olisi parempi.

Lietteenpoisto verkkoaltailla voidaan ottaa käyttöön, mikäli se voidaan to- teuttaa ilman kohtuuttomia kustannuksia ja on hyötysuhteeltaan riittävän tehokasta.

Perkaamon toiminnasta pidetään kirjaa ja tiedot esitetään käyttö- ja hoito- tarkkailun yhteydessä. Perkaamon jätevedet johdetaan kolmeen sako- kaivoon, joista vedet johdetaan suodatinkentälle ja edelleen putkea pitkin ojaan, joka laskee järveen. Toistaiseksi vesi on imeytynyt maahan pienestä perkausmäärästä johtuen, eikä purkua vesistöön ole käytännössä ollut.

Kaikki toiminnassa syntyvät jätteet tullaan käsittelemään niin, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Perkuujätteet hapotetaan ja varastoidaan kahteen tiiviiseen säiliöön ja toimitetaan edelleen turkistarhalle käytettä- väksi rehun raaka-aineena. Jätteiden määrästä, käsittelystä ja niiden luo- vuttamisesta pidetään kirjaa ja niistä raportoidaan käyttö- ja hoitotarkkailun yhteydessä.

Häiriö- ja poikkeustilanteissa toimitaan ympäristökeskuksen esittämällä ta- valla.

Tarkkailu voidaan toteuttaa ympäristökeskuksen esittämällä tavalla.

Ympäristökeskuksen esittämä luvan tarkistamista koskeva ajankohta (vuo- si 2014) sopii hakijalle.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Nykyisen toiminnan aiheuttama kuormitus on hakemussuunnitelmassa esi- tetyn mukaan näkynyt laitoksen välittömässä läheisyydessä, mutta hieman kauempana vaikutus on ollut varsin pieni. Haetun suuruisella toiminnalla ensisijainen vaikutusalue jonkin verran laajenee, mutta alueen laajuus ja vaikutusten voimakkuus sekä kesto riippuvat vesistön virtaamasta. Suu- rimman osan kesäajasta laimentumisolosuhteet alueella ovat erittäin hyvät.

Hakija on katsonut, että hakemussuunnitelmassa esitetty 400 euron suu- ruinen kalatalousmaksu on riittävä korvaaman kuormituksesta aiheutuvat kalataloudelliset haittavaikutukset.

Sotkamon reitin kalataloudellinen tarkkailuohjelma uusitaan vuoden 2006 aikana. Laitos liittyy tarkkailuun yhteistarkkailuperiaatteella.

4. Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaosto

Lausunnossa esitetyt vesistöön päätyvät ravinnemäärät (900 kg fosforia ja 6 400 kg typpeä) ovat rehun sisältämiä ravinnemääriä ja huomattava osa ravinteista sitoutuu kalan lisäkasvuun. Vesistöön päätyy fosforia noin 540 kg ja typpeä noin 3 900 kg vuodessa.

5. Katerman VII osakaskunta

Arvioitu fosforikuormitus perustuu nykyään rehujen sisältämään fosforiin (0,9 %) ja rehukertoimeen 1,1.

6. AA/ BB, Ahola RN:o 127:4

Muistutuksessa viitataan Ontojärven hyvin voimakkaaseen säännöstelyyn ja varsinkin kevättalven vähäiseen vesimäärään. Kaloja ei kuitenkaan ruo- kita talviaikana käytännössä lainkaan. Kesällä vesi on korkeimmillaan ja vesitilavuus suurimmillaan, mikä myös laimentaa kuormitusta.

Muistuttajan kiinteistö sijaitsee lähimmillään yli 800 metrin etäisyydellä lai- toksesta luoteeseen. Päävirtaus laitokselta suuntautuu yleensä lounaa- seen kohti Katerman voimalaitosta, joten laitoksen kuormituksella ei arvioi- da olevan merkittävää vaikutusta rannan ja vesistön käyttöön muistuttajan kiinteistön kohdalla verrattuna esimerkiksi säännöstelyn aiheuttamiin vaiku- tuksiin.

MERKINTÄ

Ympäristölupavirastolla on asiaa ratkaistessaan ollut esillä Kuhmon Eko- Kala Oy:n kalankasvatuslaitosta koskeva ympäristölupaviraston päätös nro 45/01/2 ja sen perusteena olleet asiakirjat.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

KÄSITTELYRATKAISU

Ympäristölupavirasto ei tutki Kainuun ympäristökeskuksen vaatimusta kä- sitellä perkaamon lupa-asia tämän hakemusasian yhteydessä.

VESITALOUSLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Kainuun Lohimestari Oy:lle määräaikaisen luvan kalojen kasvattamisessa käytettävien verkkoaltaiden rakentamiseen ja pitämiseen sekä kalojen talvivarastointiin käytettävien verkkoaltaiden pi- tämiseen Ontojärvessä Karhusaaren ja Pelkosen saaren edustalla Vieksin valtionmaalla RN:o 893:10:1 Kuhmon kaupungissa.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa.

Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Kainuun Lohimestari Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan kalojen kasvattamiseen Ontojärvessä Karhusaaren ja Pel- kosen saaren edustalla. Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna ilmaistuna on noin 45 000 kg vuodessa. Lisäkasvun tulee jakautua mahdollisimman tasaisesti mainittujen kalankasvatusyksiköiden välillä. Ympäristölupavirasto myöntää lisäksi luvan varastoida talvella kaloja Karhusaaren edustalla enintään 40 000 kg vuodessa.

Kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi määrätään kalatalousmak- su. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Vesitalousluvan määräykset

Rakenteita koskevat määräykset

1. Kalankasvatuslaitoksen rakenteet on rakennettava ja sijoitettava

– Karhusaaren edustalle hakemuksen liitteenä olevan 28.12.2005 päivä- tyn vuokrasopimuksen liitekartan ja 8.11.2005 päivätyn kartan "Onto- järven kalankasvatuslaitoksen ympäristölupahakemus. Asemapiirros, Karhusaaren edusta" MK 1:1 000 osoittamaan paikkaan ja hakemus- suunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla kuitenkin niin muutettuna, että kalan- ja kalanpoikasten kasvattamiseen tarkoitettuja verkkoaltaita saa olla enintään kahdeksan yhteistilavuudeltaan enintään noin 3 800 m³ ja talvisäilytysaltaita enintään neljä yhteistilavuudeltaan enin- tään noin 2 800 m³.

– Pelkosen saaren edustalle hakemuksen liitteenä olevan 17.5.2004 päi- vätyn vuokrasopimuksen liitekartan ja 8.11.2005 päivätyn kartan "Onto- järven kalankasvatuslaitoksen ympäristölupahakemus. Asemapiirros, Pelkosen edusta" MK 1:1 000 osoittamaan paikkaan ja hakemussuun- nitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla kuitenkin niin muutettuna, että kalankasvatukseen tarkoitettuja verkkoaltaita saa olla enintään neljä, yhteistilavuudeltaan enintään noin 2 800 m³.

Alueilla saa lisäksi säilyttää kalojen siirtämiseen ja lajitteluun tarkoitettuja verkkoaltaita.

Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua.

Allasalueet on merkittävä selvästi näkyvin merkein Pohjanlahden meren- kulkupiirin ohjeiden mukaisesti.

Rakentamisaika

2. Rakennustyöt on tehtävä loppuun neljän (4) vuoden kuluessa siitä, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman uhalla, että nyt myönnetty lupa muutoin raukeaa.

Työn ja toiminnan aikaisten haittojen minimointi

3. Tässä lupapäätöksessä tarkoitetut työt on tehtävä niin, ettei niistä ai- heudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei töiden ja toiminnan aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä.

Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Töistä aiheutu- vat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsi- jälle.

Kunnossapitomääräykset

4. Kalankasvatuslaitoksen rakenteet ja laitteet sekä niiden sijaintia osoitta- vat merkit ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa.

Valmistumisilmoitus

5. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastol- le ja Kainuun ympäristökeskukselle sekä Pohjanlahden merenkulkupiirille kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. Ka- lankasvatuslaitoksen yksiköiden tarkasta sijainnista ja niiden merkinnästä on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Pohjanlahden merenkulkupiirille.

Määräykset toiminnan päättymisen osalta

6. Toiminnan päättyessä on verkkoaltaat ja muut siirrettävät rakenteet poistettava vesialueelta.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt pintavesiin

7. Karhusaaren ja Pelkosen saaren edustalla saadaan käyttää kalojen ruo- kintaan kuivarehua enintään 50 000 kg vuodessa. Talviaikaiseen ylläpito- ruokintaan käytettävä rehumäärä sisältyy mainittuun rehumäärään. Vesis- töön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 270 kg vuo- dessa ja laskennallinen typpikuormitus enintään 2 150 kg vuodessa. Re- hun käytön ja fosforikuormituksen tulee jakautua mahdollisimman tasaises- ti kalankasvatusyksiköiden välillä. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sil- lä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena.

Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman piene- nä. Kaloja ei saa liikaruokkia ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Kalojen käyttämää heiluriruokkijaa ei saa käyttää. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin enintään 0,9 % ja typpipi- toisuus keskimäärin enintään 6,7 %.

Päästöt ilmaan

8. Laitoksen toiminta sekä rehun, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja.

Melu ja tärinä

9. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheu- du haitallista melua tai tärinää.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

10. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät jätteet on kompostoitava tai käsiteltävä, kuljetettava ja sijoitettava muulla Kuhmon kaupungin ympäris- tösuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Rehusäkit tulee toimittaa uu- siokäyttöön tai kaatopaikalle.

Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mu- kaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti Kuhmon kaupungin jätehuoltomääräyksiä noudattaen.

Varastointi

11. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläi- met pääse niihin käsiksi.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

12. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lu- van saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.

Vesistötarkkailuohjelmaa voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimat- ta muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä ta- valla.

Kalataloustarkkailua voidaan myöhemmin muuttaa työvoima- ja elinkeino- keskuksen hyväksymällä tavalla.

Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua.

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet

13. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava vii- pymättä Kainuun ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.

Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle.

Toiminnan lopettaminen

14. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennak- koon ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Kalatalousmääräys

15. Luvan saajan on vuodesta 2006 alkaen maksettava vuosittain Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle 300 euron suuruinen kalatalousmaksu, joka on käytettävä kalankasvatuslaitoksen ravinnekuormituksesta kalastol- le ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseen laitoksen vaikutus- alueella. Vuoden 2006 maksu on maksettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Sen jälkeen maksu on maksettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia ja Metsähallitusta.

Ohjaus ennakoimattoman vahingon varalta

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölu- pavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuk- sen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskeva vaatimus.

RATKAISUN PERUSTELUT

Käsittelyratkaisun perustelut

Jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja taloudellinen yhteys, että niiden ympä- ristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, on asiat ratkaistava samanaikaisesti.

Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella kysymyksessä oleva per- kaustoiminta sijoittuu muun toiminta-alueen, vesialueella tapahtuvan ka- lankasvatusalueen ulkopuolelle, noin 3,5–4 kilometrin päähän mantereelle eikä se siten muodosta muun toiminnan kanssa edellä tarkoitettu toimin- nallista kokonaisuutta. Näin ollen ympäristölupavirastolla ei ole toimivaltaa ratkaista perkaustoimintaa koskevaa asiaa lupahakemuksen yhteydessä.

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 10 c) kohdan mukaan ka- lastustuotteita käsittelevällä laitoksella, mm. kalanperkaamolla, on oltava ympäristölupa, jos sen tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuo- dessa. Hakemuksen tietojen ja luparatkaisun mukaan vuosittain perattavan kalan määrä on huomattavasti alle 50 tonnia. Näin ollen kyseinen perkaa- mo ei tarvitse ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n nojalla. Jos laitoksen toiminnasta saat- taa aiheutua ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu seuraus, on ympäristölupa kuitenkin haettava ympäristönsuoje- lulain 31 §:n mukaisesti. Lisäksi toiminta on järjestettävä ottaen huomioon ympäristösuojelulain 7 §:n, 8 §:n ja 103 §:n säännökset.

Lupaharkinnan perusteet

Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jäte- lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaati- mukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Lupa myönnetään määräaikaisena toiminnan luonteen vuoksi. Kalojen verkkoallaslaitokselle ei ole taloudellisesti toteuttamiskelpoista jätteiden tal- teenottomenetelmää. Laitoksen rakenteet eivät edellytä huomattavia pitkä- aikaisia investointeja, ja olosuhteiden mahdollisesti niin vaatiessa ne ovat helposti poistettavissa vesialueelta.

Luvan myöntämisen edellytykset

Vesitalouslupa

Hakija on hakenut lupaa sijoittaa Karhusaaren edustalle – viisi kasvatusallasta yhteistilavuudeltaan 3 500 m³ – neljä poikasallasta yhteistilavuudeltaan 960 m³ ja – neljä talvisäilytysallasta yhteistilavuudeltaan 2 800 m³

Lisäksi hakija on hakenut lupaa sijoittaa Pelkosen saaren edustalle kah- deksan kasvatusallasta yhteistilavuudeltaan 5 600 m³.

Ympäristölupavirasto on 10.7.2000 antamallaan päätöksellä nro 38/00/2 myöntänyt Kainuun Lohimestari Oy:lle vuoden 2007 loppuun voimassa olevan luvan rakentaa Karhusaaren edustalle kalankasvatukseen tarkoitet- tuja verkkoaltaita enintään neljä yhteistilavuudeltaan enintään 1 800 m³ sekä enintään 40 000 kg suuruisen kalamäärän säilytykseen tarkoitettuja verkkoaltaita enintään neljä, yhteistilavuudeltaan enintään 1 800 m³.

Hakijalta saadun tiedon mukaan Karhusaaren edustalla on neljä 700 m³:n kalankasvatusallasta yhteistilavuudeltaan 2 800 m³ sekä neljä 700 m³:n talvisäilytysallasta yhteistilavuudeltaan 2 800 m³. Lisäksi kalojen lajittelua ja kuljetusta varten tarvitaan Karhusaaren edustalla kaksi verkkoallasta ja Pelkosen edustalla yksi allas.

Ympäristölupavirasto on ympäristöluparatkaisusta ilmenevästi myöntänyt luvan kasvattaa kalaa lisäkasvuna ilmaistuna enintään 45 000 kg vuodes- sa. Tämän vuoksi verkkoaltaiden tilavuutta on lupamääräyksestä 1 ilmene- västi pienennetty vastaamaan kasvatettavaa kalamäärää.

Verkkoaltaiden rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja rakentaminen on tarpeen hyödyllistä taloudellista toimintaa varten.

Näin ollen vesitalousluvan myöntämisedellytykset täyttyvät.

Ympäristölupa

Hakija on hakenut lupaa kasvattaa kalaa nykyisessä yksikössä Karhusaa- ren edustalla noin 40 000 kg ja uudessa yksikössä Pelkosen saaren edus- talla, noin 2 kilometrin etäisyydellä nykyisestä yksiköstä itään, noin 50 000 kg vuodessa. Kuivarehua käytettäisiin molemmissa yksiköissä yh- teensä enintään 100 000 kg vuodessa. Lisäksi on haettu lupaa kalojen tal- vivarastointiin Karhusaaren edustalla voimassa olevan luvan suuruisena eli 40 000 kg vuodessa. Suunnitellun kalankasvatuksen vuotuiseksi fosfori- kuormitukseksi on arvioitu 550 kg.

Hakija on tehnyt vesialueen omistavan Metsähallituksen kanssa

– vuoden 2015 loppuun voimassa olevan vuokrasopimuksen, joka koh- distuu Karhusaaren edustalla olevaan noin 1,5 ha:n alueeseen, toistai- seksi tarkemmin määrittelemättömällä alueella (40 tonnin vuotuinen ka- lankasvatus lisäkasvuna ilmaistuna) ja

– vuoden 2013 loppuun voimassa olevan vuokrasopimuksen, joka koh- distuu Pelkosen saaren edustalla, noin kahden hehtaarin alueeseen toistaiseksi tarkemmin määrittelemättömällä alueella (50 tonnin vuotui- nen kalankasvatus lisäkasvuna ilmaistuna).

Ympäristölupavirasto on 10.7.2000 antamallaan päätöksellä nro 38/00/2 myöntänyt Kainuun Lohimestari Oy:lle vuoden 2007 loppuun voimassa olevan luvan kasvattaa Karhusaaren edustalla lisäkasvuna ilmaistuna noin 17 000 kg:n vuotuisen kalamäärän ja käyttää kalojen ruokintaan kuivare- hua enintään 20 000 kg vuodessa. Kuivarehun fosforipitoisuus ei saa yli 0,9 %. Lisäksi on myönnetty lupa enintään 40 000 kg:n vuotuisen kalamää- rän säilyttämiseen syksyllä ja talvella.

Vedenlaadun tarkkailun mukaan kalankasvatuslaitoksen vaikutus on näky- nyt Ontojärvessä ravinnepitoisuuksien kasvuna noin 100 metrin päässä lai- toksen alapuolisella tarkkailupisteellä (Kaimes2). Noin 400 metrin etäisyy- dellä olevalla tarkkailupisteellä (Kaimes3) pitoisuudet ovat olleet likimain yläpuolisen tarkkailupisteen (Kaimes1) tasolla. Selvimmin kalankasvatuk-

sen vaikutus on näkynyt kasviplanktonin määrää kuvaavassa a-klorofyllipitoisuudessa ja perifytonin (päällyskasvuston) kasvua selvittä-

vissä kokeissa. Näistä edellinen on pienentynyt noin kahdeksasosaan tarkkailupisteiden Kaimes2 ja Kaimes3 välillä.

Kainuun ympäristökeskus on katsonut, ettei Ontojärven luusuaan kohdis- tuvaa nykyistä kalankasvatuksen ympäristölupien mukaista, noin 1 100 kg:n fosforikuormitusta voida enää merkittävästi lisätä. Ympäristö- keskus on esittänyt, että laitoksen nykyisessä Karhusaaren yksikössä sekä uudessa Pelkosen saaren edustalle perustettavassa yksikössä saadaan käyttää vuodessa enintään 50 000 kg rehua. Hakijan esittämällä rehuker- toimella (1,1) vuotuinen lisäkasvu olisi noin 45 000 kiloa.

Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan nykyisen toiminnan ai- heuttama kuormitus on hakemussuunnitelmassa esitetyn mukaan ollut ha- vaittavissa laitoksen välittömässä läheisyydessä, mutta hieman kauempa- na vaikutus on ollut varsin pieni. Haetun suuruisella toiminnalla ensisijai- nen vaikutusalue jonkin verran laajenee, mutta alueen laajuus ja vaikutus- ten voimakkuus sekä kesto riippuvat vesistön virtaamasta. Suurimman osan kesäajasta laimentumisolosuhteet alueella ovat erittäin hyvät.

Ympäristölupavirasto on 2.10.2001 antamallaan päätöksellään nro 45/01/2 myöntänyt Kuhmon Eko-Kala Oy:lle luvan jatkaa kalankasvatusta ja kas- vattaa kalaa verkkoaltaissa Ontojärven luusuan tuntumassa Karjalanlah- della lisäkasvuna ilmaistuna noin 120 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 1 000 kg vuodessa. Ka- lankasvatuslaitos sijaitsee lähes 4 km Karhusaaresta alavirtaan.

Laitoksen ylä- ja alavirran puolelta on tarkkailutuloksia vuosilta 1989–2005.

Kokonaisfosforipitoisuuksissa on ollut havaittavissa lievää nousua molem- milla havaintopaikoilla, kun taas typpipitoisuuksissa ei ole ollut nähtävissä kehityssuuntaa. Fosfaattifosforin ja epäorgaanisen typen pitoisuudet ovat lievästi pienentyneet. A-krorofyllin pitoisuudet ovat vaihdelleet melko pal- jon, mutta kehityssuunta on ollut lievästi laskeva.

Kalankasvatuslaitoksen ympäristövaikutukset ovat olleet normaalia kalan- kasvatuksen aiheuttamaa kuormitusta.