PÄÄTÖS Nro 6/08/2 Dnro ISY-2004-Y-125 11.1.2008 ASIA Varkauden tehtaiden ympäristölupa, Varkaus, Joroinen, Rantasalmi LUVAN HAKIJA Stora Enso Oyj Varkauden tehtaat PL 185 78201 VARKAUS

PÄÄTÖS

Nro 6/08/2

Dnro ISY-2004-Y-125 11.1.2008

ASIA Varkauden tehtaiden ympäristölupa, Varkaus, Joroinen, Rantasalmi

LUVAN HAKIJA

Stora Enso Oyj

Varkauden tehtaat

PL 185

78201 VARKAUS

SISÄLLYSLUETTELO

ASIAN VIREILLETULO JA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 1

HAKEMUS ... 1

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE...1

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖN TILA...2

Sijaintipaikka ja mahdollisesti häiriintyvien kohteiden sijainti... 2

Alueen hydrologia ja geologia... 3

Vesistön tila, käyttökelpoisuus, käyttö ja kalastus ... 3

Pohjaveden tila ... 4

Maaperän laatu... 4

Muut kuormittavat toiminnot ... 5

STORA ENSO OYJ FINE PAPER...5

Toiminnan kuvaus, tuotteet ja tuotantoaika... 5

Sivutuotteet, prosessijätteet ja niiden käsittely ... 9

Ilmansuojelu... 10

Prosessin sisäinen jäteveden käsittely ... 11

STORA ENSO PUBLICATION PAPERS OY LTD...13

Toiminnan kuvaus, tuotteet ja tuotantoaika... 13

Sivutuotteet, prosessijätteet ja niiden käsittely ... 14

Prosessin sisäinen jäteveden käsittely ... 14

Toiminnan kuvaus, tuotteet ja tuotantoaika... 15

Sivutuotteet, prosessijätteet ja niiden käsittely ... 16

Ilmansuojelu... 17

Prosessin sisäinen jäteveden käsittely ... 18

STORA ENSO TIMBER OY LTD:N SAHA...18

Toiminnan kuvaus, tuotteet ja tuotantoaika... 18

Sivutuotteet, prosessijätteet ja niiden käsittely ... 19

Ilmansuojelu... 19

Prosessin sisäinen jäteveden käsittely ... 19

VARENSO OY...19

Energian tuotannon kuvaus ... 19

Energian tuotannon yhteydessä muodostuvat jätteet... 21

Energian tuotannon ilmansuojelu... 22

Ulkoisen jätevedenpuhdistamon toiminnan kuvaus ... 22

Jäteveden puhdistamolle muodostuvat jätteet... 24

Sataman toiminnan kuvaus ... 24

Sataman toiminnassa muodostuvat jätteet ja jätehuollon järjestäminen... 25

MUIDEN KUIN PROSESSIJÄTTEIDEN, HYÖTYKÄYTETTÄVIEN MATERIAALIEN SEKÄ SIVUTUOTTEITTEN KÄSITTELY...25

MELULÄHTEET...27

PUUN JA PUUPERÄISTEN POLTTOAINEIDEN VARASTOINTI...28

KEMIKAALIT JA APUAINEET (KÄYTTÖ JA VARASTOINTI) ...29

RAAKAVEDEN HANKINTA JA KÄSITTELY...29

TOIMINNAN ENERGIATEHOKKUUS...30

VERTAILU BAT-REFERENSSIASIAKIRJAAN...31

POIKKEAMA-, ONNETTOMUUS- JA HÄTÄTILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN...33

PÄÄSTÖT JA NIIDEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN...33

Vesistö ... 33

Maaperä ja pohjavesi... 36

Ilma ... 37

Melu ja tärinä... 38

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU...39

HAKIJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI...39

HAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 44

LAUSUNNOT...44

MUISTUTUKSET...52

SELITYS...56

HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN...63

Puhtaiden maa-ainesten ja inertin rakennusjätteen sijoittaminen ... 63

Tarkkailu- ja mittaustulosten toimittaminen ... 63

Stora Enso Oyj Fine Paperin paperikoneen PK1 tuotannon lopettaminen ja sen vaikutukset.. 64

Tarkkailu- ja raportointisuunnitelma... 65

HAKEMUKSEN MUUTTAMINEN...66

Muutokset Ecogas-laitoksen toiminnassa ... 66

Muovijätteen poltto kattilassa K6 ... 68

Kattilan K7 lentotuhkan hyötykäyttö jätevedenpuhdistamolla jätevesien neutralointiin ... 70

Paperikoneen PK3 tuotelaadun muutoshanke ... 71

KUULUTTAMINEN HAKEMUKSEN MUUTOKSEN JA TÄYDENNYKSEN JOHDOSTA...71

LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET TÄYDENNYKSISTÄ JA MUUTOKSISTA...72

SELITYS...73

MERKINTÄ ... 73

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU ... 73

YMPÄRISTÖLUPA...73

VEDEN OTTAMINEN VESISTÖSTÄ...74

LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI...74

Päästöt vesistöön... 74

Päästöt ilmaan ... 75

Melu ... 81

Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 82

Raaka-aineiden ja kemikaalien käyttö sekä varastointi... 83

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 84

Energiatehokkuus... 85

Sataman jätehuollon järjestämistä koskevat erityiset määräykset ... 85

TARKKAILU-, KIRJANPITO- JA RAPORTOINTIMÄÄRÄYKSET...86

TOIMINNAN LOPETTAMISEEN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET...89

TOIMENPIDE- JA KORVAUSVELVOITTEET...90

ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN...91

RATKAISUN PERUSTELUT ... 91

YMPÄRISTÖLUVAN MYÖNTÄMISEN PERUSTELUT...91

VESITALOUSLUVAN MYÖNTÄMISEN PERUSTELUT...91

LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT...92

Päästöt vesistöön... 92

Päästöt ilmaan ... 93

Melu ja tärinä...97

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 97

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 98

Satamatoimintaa koskevat määräykset ... 98

Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset... 99

Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset ... 99

Toimenpide- ja korvausvelvoitteet ... 99

VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSESSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN...100

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 100

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 101

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN ... 102

KÄSITTELYMAKSU ... 102

MUUTOKSENHAKU ... 104

ASIAN VIREILLETULO JA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Itä-Suomen vesioikeus on 17.11.2000 antamassaan päätöksessä nro 72/00/3 määrännyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristölupahakemuksen pantavaksi vireille vuoden 2004 loppuun mennessä.

Stora Enso Oyj on toimittanut ympäristölupavirastolle hakemuksen, jossa haetaan ym- päristölupaa Varkauden kaupungissa toimiville Stora Enso -konsernin 100 % omistuk- sessa oleville Stora Enso Oyj Fine Paper Varkauden tehtaalle, Stora Enso Publication Papers Oy Ltd:n Varkauden tehtaalle, Stora Enso Timber Oy Ltd:n Varkauden sahalle, Varenso Oy:lle sekä Corenso United Oy Ltd:n Varkauden tehtaalle.

Lisäksi yhtiö hakee vesilain 9 luvun mukaista lupaa veden ottamiseen Saimaan vesis- töön kuuluvalta Unnukan vesialueelta teollisuusprosesseissa käytettäväksi.

Varkauden tehtaat ovat ympäristölupavelvollisia ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 mo- mentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohtien 1a), 1c), 3b) ja 12a) mukaan. Saman asetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 1 a) mukaan ympäristölupaviras- to on toimivaltainen lupaviranomainen massa-, paperi- ja kartonkitehdasta koskevassa asiassa. Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen vesilain mukaisessa lupa-asiassa.

Lupahakemus on tullut vireille 30.6.2004 ja sitä on täydennetty 14.7. ja 8.11.2004, 12.12.2005, 30.3., 26.4., 9.5. ja 31.5.2006 sekä 12.2., 24.4. ja 27.4.2007. Viimeisim- mäksi hakemuksen tietoja on päivitetty ympäristölupaviraston ja hakijan välisessä neuvottelussa 11.10.2007. Neuvottelumuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.

HAKEMUS

Toimintaa koskevat luvat ja kaavoitustilanne

Pohjois-Savon ympäristökeskus on tehnyt 24.8.1990 päätöksen ilmansuojeluilmoituk- sesta, jonka korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt 18.3.1991 antamallaan päätöksellä nro 3641/41/90.

Pohjois-Savon ympäristökeskus on 31.12.1998 myöntänyt ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan Varkauden tehtaille (Dnro 0695Y0030-111).

Pohjois-Savon ympäristökeskus on 22.5.2000 myöntänyt Corenso United Oy Ltd:n re- jektin käsittelylaitokselle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan (Dnro 0695Y0015-111). Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 30.4.2004 antamallaan päätök- sellä nro 40/04/2 muuttanut päätöksen erästä lupaehtoa.

Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 17.11.2000 antamallaan päätöksellä nro 72/00/3 tarkistanut jätevesien johtamista koskevan päätöksen lupaehdot. Vaasan hallinto- oikeus on 20.8.2001 pysyttänyt päätöksen.

Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 10.10.2002 antamallaan päätöksellä nro 67/02/3 antanut luvan puutavaran lajittelulaitoksen sijoittamiselle Muuraissaareen, vesialueen täyttämiselle, patopenkereen ja meluvallin sekä siirtokuljettimen rakentamiselle vesi- alueen yli laitokselta tehdasalueelle ja lentotuhkan käyttämiselle rakenteissa.

Pohjois-Savon ympäristökeskus on 16.11.2005 myöntänyt ympäristöluvan Pukkikan- kaan kaatopaikalle (Dnro PSA-2004-Y-253).

Teollinen toiminta sijaitsee asemaakaavoitetulla alueella. Tehdasalue, joka on koko- naisuudessaan kaavassa määrätty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), muodostuu 8 tontista ja kahdesta määräalasta.

Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristön tila

Sijaintipaikka ja mahdollisesti häiriintyvien kohteiden sijainti

Tehtaat ja teollisuussatama sijaitsevat keskellä Varkauden kaupunkia, pääasiassa Päi- viönsaaren alueella. Sahatukkien vastaanotto ja lajittelulaitos toimii Muuraissaaren alueella Ämmäkosken niskan edustalla. Teollinen toiminta nykyisellä sijaintipaikal- laan alkoi 1800-luvun puolivälissä sahatoimintana, josta se on laajentunut sellu- ja pa- periteollisuudeksi.

Tehdasalue rajoittuu Huruslahteen länsi- ja luoteispuolella, Niskaselkään itäpuolella ja Muuraissaareen ja Taipaleen kanavaan kaakon suunnassa. Tehdasalueen koko on 151 ha, lisäksi tehdasalueeseen kuuluu vesialuetta 200 ha.

Tehdastontin ympärillä on koillisessa ja idässä pientaloaluetta, lounaassa kerrostalo- alue ja liikehuoneistoja (Päiviönsaari). Kaakon suunnassa, Varkausmäen alueella, on osayleiskaavassa varauksia asuintalojen alueeksi. Noin 50–100 m:n etäisyydellä alu- eesta on mm. kouluja, päiväkoteja, sairaala sekä Kommilan asuntoalue ja Päiviönsaa- ren kerrostaloalue.

Haukiveden keskiosassa, noin 30 km kaakkoon sijaitsee Linnansaaren kansallispuisto.

Kansallispuisto on osa Natura-aluetta, joka pohjoisessa alkaa Kuokanselän alueelta, jä- tevesien vaikutusalueen rajalta. Ruokojärvi–Mulan Natura-alue on Haukiveden Siitin- selkään laskevan Osmajoen suupuolella sijaitseva lintuvesiensuojeluohjelman kohde.

Ämmäkosken alapuolinen vesistöalue on Varkauden seudun 4.9.1995 vahvistetussa maakuntakaavassa merkitty suojelualueeksi luonnon- ja maisema-arvojen perusteella.

Valmisteilla olevassa asemakaavassa Ämmäkosken–Kämärin alue merkitään luonnon- suojelulailla perustettavaksi luonnonsuojelualueeksi.

Tehdasalueen alapuolisella vesistöalueella sijaitsevat Taipaleen ja Kämärin uimarannat sekä Kämärin leirintäalue.

Alueen hydrologia ja geologia

Teollisuusalueella kalliopintaa peittää silttinen hiekkamoreenimuodostuma, jonka päällä on erityisesti ranta-alueilla pehmeitä lieju-, savi- ja silttikerroksia. Monin pai- koin on sekalaisista maa-aineksista, kivistä, lohkareista ja puusta tehtyjä täyttöjä.

Vesistön tila, käyttökelpoisuus, käyttö ja kalastus

Haukivesi on lahtien ja saarien rikkoma, luoteesta kaakkoon suuntautuva verrattain kapea Saimaan-allas, jolla tarkoitetaan Varkauden salmien, Virtasalmen Sikoinleuan Selkäsalmen, Savonlinnan salmen, Oravin kanavan ja Tappuvirran rajoittamaa vesi- aluetta. Alueen pinta-ala on noin 514 km², suurin pituus 80 km ja valuma-alueen vesis-

töalueen ala 50 576 km². Vesistöön kuuluvat kaakkoon mentäessä seuraavat selkäve- det: Siitinselkä, Vuoriselkä, Kuokanselkä, Heposelkä ja Peonselkä.

Haukivesi on fosforirajoitteinen vesistö. Vesistön laatu luokittuu tyydyttävästä, sekä tehtaan, että kaupungin jätevesien purkualueena olevasta Siitinselästä, hyväksi Savi- luodolla. Heposelän ja Peonselän laatu on parempi verrattuna yläpuolisiin havainto- paikkoihin eikä jätevesien vaikutusta ole havaittavissa vuoden 2006 tarkkailutulosten perusteella.

Haukivesi, siihen laskevaa Huruslahtea myöten on suosittua virkistys- ja retkeilyalu- etta. Virkistysmuodoista kalastus on suosittu harrastus myös kaupungin lähivesillä.

Pirtinvirrassa ja Siitinselällä kalastus on lisääntynyt saaliiden ja kalojen syömäkelpoi- suuden parantumisen myötä.

Haukivedellä ammattimaista kalastusta vuoden 2004 keväällä harjoitti yksi täysipäi- väinen kalastaja. Aiemmin alueella on ollut lisäksi yksi osapäiväinen kalastaja.

Pohjaveden tila

Huruslahden ja voimalaitoksen yläkanavan veden pinta vaikuttavat oleellisesti pohja- veden pinnan tasoon koko tehdasalueella. Tehdasalue ei ole vedenhankintaan soveltu- vaa pohjavesialuetta, eikä tehdasalueen pohjavettä käytetä talous- tai prosessivetenä.

Lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue sijaitsee noin kymmenen km:n etäi- syydellä tehdasalueesta.

Maaperän laatu

Rakentamatonta aluetta ja neitseellistä maaperää tehdasalueella on jäljellä hyvin vä- hän. Miiluniemen alueella on todettu vanhan toiminnan vaikutuksia, mutta pääosin lie- vinä ja rajautuneena. Maaperän pilaantumista alueella on aiheuttanut 1940-luvulta vuoteen 1968 toiminut painekyllästämö sekä vaneritehtaan maalaamo, joka on toimi- nut vuosina 1965–1987 nykyisen Hartmann–Varkaus Oy:n tiloissa. Vaneritehtaan toi- minta lopetettiin 1990. Alueen pahiten likaantuneen osan kunnostustoimenpiteet val-

mistuivat kesäkuussa 2000. Massat, yhteensä noin 6 400 t, stabiloitiin kenttärakenteen kantavaksi kerrokseksi tehdasalueelle.

Huruslahden ranta-alueen, kyllästämön eteläpuolisen alueen sekä entisen maalaamon alueen maaperän tilaa koskevan selvityksen mukaan maaperän likaantumisesta ei ole haittaa ympäristölle, eikä kunnostustoimia tarvita. Maalaamon alueella likaantumista ovat aiheuttaneet epoksihartsit ja näiden liuottimet (tolueeni ja etyleeniglygoli).

Sahan laajennuksen yhteydessä 1987 kaivettiin maata sahan alueella, jossa oli käytetty sinistymisenestoainetta. Saharakennuksen sisällä olevaan vanhaan suojausainealtaa- seen sijoitettiin saastuneimmaksi määritelty maamassa. Lievästi saastuneet maat vietiin Pukkikankaan kaatopaikalle. Syksyllä 2000 selvitettiin sahan ranta-alueen sedimentin tila ja haitta-aineet. Tulosten mukaan ranta-alueen haitta-ainepitoisuudet ovat pienet eivätkä vaadi lisätoimia.

Muut kuormittavat toiminnot

Haukiveden tilaan Varkauden alapuolella vaikuttavat laajan valuma-alueen hajakuor- mitus ja Varkauden kaupungin sekä teollisuuden jätevesikuormitus.

Säännöstelystä johtuva virtaamien suuri vaihtelu vaikuttaa merkittävästi alueen tilaan.

Unnukasta purkautuu vettä Haukiveteen keskimäärin 118 m³/s, mutta esim.

1990-luvulla Pirtinvirran, Ämmäkosken ja Taipaleen kanavan yhteisvirtaama oli pie- nimmillään 10–30 m³/s ja suurimmillaan 210 m³/s.

Stora Enso Oyj Fine Paper

Toiminnan kuvaus, tuotteet ja tuotantoaika

Tehtaisiin kuuluvat toimintoina puun käsittely, selluloosan tuotanto kuitulinjalla ja hienopaperien valmistus. Tuotanto vuonna 2006 ja tuotantokapasiteetti ovat seuraavat:

Tuotanto Kapasiteetti Tuote

2006 2004 2005 2006 2010 2015 Sellu mä/ko (1 000 adt) 213 215 225 225 240 240 Sellu, tärpätti (1 000 t) 0,39 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Sellu, mäntyöljy (1 000 t) 7,9 10 10 10 10 10 Päällystetyt hienopaperit PK1

(1 000 adt) 80 90 90 90 *)

Päällystämättömät hienopaperit

PK3 (1 000 adt) 225 225 225 300 320 350

*) PK1 toiminta on loppunut marraskuussa 2006.

Puunkäsittelylaitos käsittää puun vastaanoton, kuivakuorinnan, kuoritun puun haketuk- sen, hakekuljettimet ja muut prosessin tarvitsemat oheislaiteet. Raaka-puun vastaanot- to tapahtuu kuorimon kentällä. Määrä on 1,3 miljoonaa m³/a. Puun vastaanotto tapah- tuu kaikkina viikonpäivinä klo 6–22. Kuivakuorinnassa puut sulatetaan sulatuskuljet- timella. Vesille on kiertojärjestelmä ja jätevedet käsitellään. Mänty- ja koivuhake toi- mitetaan sellutehtaalle ja kuusihake kuumahierrelaitokselle. Uusi puunkäsittelylaitos otettiin käyttöön syyskuussa 2007. Puunkäsittelylaitos edustaa parasta, saatavilla ole- vaa tekniikkaa.

Sellun valmistukseen käytetään vuorotellen havupuuta (mänty ja kuusi) ja koivua.

Puuhake keitetään jatkuvatoimisella keittimellä valkolipeässä, joka on natriumhydrok- sidin ja natriumsulfidin seos. Keitto tapahtuu noin 170 ^oC:n lämpötilassa ja noin 7 bar:n paineessa. Keittomenetelmänä on käytetty koivumassalle jo vuodesta 1985 ns.

jatketun keiton menetelmää, jossa sellun ligniinipitoisuus voidaan massan lujuutta me- nettämättä alentaa normaalia alhaisemmalle tasolle ja täten vähentää valkaisukemikaa- lien tarvetta. Valkaisemattoman massan oksanerotus ja lajittelu tehdään painesihdeillä.

Lajittamossa massasta poistetaan kuituuntumaton oksa- ja tikkujae sekä muita epäpuh- tauksia. Oksat ja tikut palautetaan keittoon. Tavoitteena on, että massassa olisi mah- dollisimman vähän sellaisia epäpuhtauksia, jotka eivät valkaisussa häviä. Hyväksytty massa saostetaan ja pestään painepesurilla ennen valkaisua. Lajittelu on suljettu vesi- kierroltaan. Keitossa syntyy sivutuotteina tärpättiä ja raakamäntyöljyä, jotka toimite- taan edelleen jalostettaviksi.

Valkaisu käsittää kaksivaiheisen happidelignifioinnin sekä kolmivaiheisen valkaisu- prosessin. Happidelignifioinnissa jatketaan keitossa alkanutta ligniininpoistoa. Val- kaisussa kemikaaleina käytetään klooridioksidia, natriumhydroksidia, happea ja vety-

peroksidia. Peroksidin ansiosta klooridioksidin käyttöä on voitu vähentää. Valkaistu massa lajitellaan painesihdillä, pestään ja sakeutetaan imusuodinpesurilla ennen pumppaamista paperitehtaan varastotorneihin. Imusuodinpesurin suodokset kierräte- tään pesuvedeksi valkaisun viimeiseen pesuvaiheeseen. Lajittelussa muodostuva rejek- ti käsitellään pyörrepuhdistimilla.

Valkaisussa tarvittava klooridioksidiliuos valmistetaan tehtaalla. Raaka-aineina on nat- riumkloraatti, rikkihappo ja rikkidioksidi. Syntyvä klooridioksidikaasu imeytetään ke- miallisesti puhdistettuun veteen, jota kesällä jäähdytetään kaasun liukenevuuden var- mistamiseksi. Rikkidioksidi toimitetaan tehtaalle nestemäisenä, se höyrystetään kaa- suksi ja käytetään klooridioksidilaitoksella sekä rikkidioksidiveden valmistukseen.

Rikkidioksidivesiliuos valmistetaan imeyttämällä kaasu kemiallisesti puhdistettuun ve- teen. Rikkidioksidivettä tarvitaan valkaistun massan hapotukseen ja valkaisun klooripi- toisten poistohönkien puhdistukseen kaasupesurilla. Nestehappi ja vetyperoksidi toimi- tetaan tehtaalle säiliöautokuljetuksina.

Pieniä sellumääriä kuivataan joko omaan käyttöön tai myydään ulkopuolisille asiak- kaille. Kuivattu sellu leikataan arkeiksi, arkit paalataan ja paalit varastoidaan tehtaan alueella. Sellu toimitetaan asiakkaille joko autolla tai junalla.

Sellun keittokemikaalien talteenottoprosessiin kuuluvat mustalipeähaihduttamo, soo- dakattila, kaustistamo ja meesauuni sekä mäntyöljyn keittämö. Sellun keitossa käytet- tävät keittokemikaalit ja puusta liuenneet aineet otetaan keiton jälkeen talteen mustali- peänä. Haihduttamossa mustalipeän kuiva-ainepitoisuus nostetaan 17 %:sta noin 75 %:iin. Sarjaan kytketty monivaihehaihduttamo käsittää viisivaiheisen tyhjöhaihdut- tamon ja esihaihduttimena termokompressoriyksikön. Haihdutuksesta saatavat vesi- höyryjakeet erotetaan toisistaan ja tavoitteena on lauhteiden uudelleenkäyttö. Puhdas vesihöyryjae (puhtaat lauhteet) käytetään prosessissa lämpiminä vesinä. Sekundääri- lauhde jaetaan jälkipään haihduttimissa ja pintalauhduttimissa siten, että mahdollisim- man suuri osa rikkiyhdisteistä ja metanolista saadaan pieneen puhdistettavaan lauhde- määrään. Lauhtumattomat kaasut imetään pintalauhduttimesta tyhjöpumpuilla ja joh- detaan hajukaasujen käsittelyyn.

Haihduttamolla erotetaan mustalipeästä suopaa, josta valmistetaan happokäsittelyn avulla ns. raakamäntyöljyä jatkuvassa prosessissa.

Haihduttamossa väkevöity keittoliuos (mustalipeä) johdetaan soodakattilaan. Siellä pa- lamisen avulla keittokemikaalit muutetaan talteenotettavaan muotoon. Samalla hyö- dynnetään keittoliuokseen liuennut puuaines energiana. Soodakattila tuottaa noin 40 % tehtaiden lämpöenergiasta. Höyry johdetaan höyryturbiineihin sähkön tuottamiseksi.

Soodakattilassa syntyvä kemikaalisula (natriumkarbonaatin ja natriumsulfidin seos) liuotetaan laihavalkolipeään ja johdetaan ns. viherlipeänä kaustisointiprosessiin, jossa lopullinen keittoliuoksen uudelleenvalmistus tapahtuu. Sulan liuottajalla muodostuvat höngät johdetaan käsittelyyn.

Kaustisoinnissa viherlipeä selkeytetään ja sen sisältämä natriumkarbonaatti muutetaan kalkilla natriumhydroksidiksi. Muodostunut viherlipeäsakka poistetaan kemikaali- kierosta. Reaktiossa syntyvä natriumhydroksidi ja natriumsulfidi ovat liukoisia, mutta samalla muodostuu kalsiumkarbonaattisakkaa (meesa). Meesa suodatetaan eroon liu- oksesta valkolipeäsuotimella. Saatu suodos on valmista käytettäväksi keittolipeänä.

Meesa pestään ja kuivataan kahdella rumpusuodattimella noin 76 %:n kuiva- aineeseen. Kuiva sakka johdetaan uuniin, jossa meesa kuivuu, lämpenee ja hajoaa hii- lidioksidiksi ja kalsiumoksidiksi (poltettu kalkki). Kuivaamiseen tarvittava lämpö ke- hitetään raskaalla polttoöljyllä, joka poltetaan Low–NOx-polttimella. Raskasta poltto- öljyä, jonka rikkipitoisuus on yli 2 %, käytettiin 7 513 t (87 GWh) vuonna 2006. Jääh- tynyt kalkki käytetään uudelleen kaustisointireaktioon.

Hienopaperitehdas valmistaa toimistopapereita yhdellä paperikoneella (Pk 3). Tuottei- den raaka-aineena on oman sellutehtaan valmistama valkaistu mänty- ja koivusellu.

Paperikoneella suoritetaan myös pintakäsittely tärkkelyksellä. Hienopapereiden val- mistuksessa syntyy laimeita jätevesiä, joiden kiintoainepitoisuus ja määrä on suuri.

Tehtaaseen kuuluu lisäksi raakaveden puhdistuslaitos, täyteaineiden liettämö- ja pape- rikemikaalien käsittelylaitos.

Sivutuotteet, prosessijätteet ja niiden käsittely

Puun käsittelyn yhteydessä muodostuu kuorimolla kuorta ja purua, jotka toimitetaan voimalaitokselle. Puun mukana tuleva hiekka, kivet sekä muu epäpuhtaus toimitetaan kaatopaikalle. Määrä vaihtelee, vuonna 2003 loppusijoitukseen ei joutunut yhtään kuo- rijätettä, vuonna 2006 määrä oli noin 94 t.

Sellun lajittelussa eroteltava karkea jae (oksamassa) palautetaan keittimeen. Jätteenä poistetaan pieni määrä massan epäpuhtauksia (kivet, metalli yms.). Mukaan joutuu myös kuitua ja oksia. Lisäksi häiriötilanteissa kaikkea oksamassaa ei ole mahdollista palauttaa keittoon. Osa joudutaan ottamaan jätteenä ulos prosessista. Oksamassajäte toimitetaan Pukkikankaan kaatopaikalle. Määrä vuonna 2003 oli 500 t ja vuonna 2006 1 250 t.

Paperin valmistuksessa häiriötilanteissa syntyvä hylky pulpperoidaan ja käytetään uu- delleen raaka-aineeksi.

Soodasakka (viherlipeäsakka) on soodalipeän liukenematonta ainesta. Se sisältää mm.

epätäydellisestä palamisesta peräisin olevaa nokea, korroosion aiheuttamia metalliok- sideja ja korvauskemikaalien epäpuhtauksia. Selkeytyksessä erotettu sakka kuivataan suodattamalla kuiva-ainepitoisuuteen 50–65 %. Sakan määrä oli 4 700 t vuonna 2003 ja 4 400 t vuonna 2006. Soodasakan keräilypiste sijaitsee kaustistamon alakerrassa.

Autot lastataan kauhakuormaajalla, kuormat punnitaan ja jäte viedään Pukkikankaan kaatopaikalle.

Meesajätettä (CaCO3) syntyy häiriötilanteissa, jolloin meesaa ei voida ohjata uuniin poltettavaksi. Vuonna 2003 määrä oli 50 t ja vuonna 2006 540 t. Jäte kootaan suoraan keräyslavalle ja lava tyhjennetään joko suoraan Pukkikankaan kaatopaikalle tai väliva- rastoidaan prosessijätteen välikuormausasemalle.

Klooridioksidin valmistuksen yhteydessä syntyy noin 30 %:sta laimeaa rikkihappoa.

Puolet haposta käytetään sellutehtaalla mäntyöljyn palstoitukseen ja loput jäteveden- puhdistamolla prosessivesien neutralointiin. Happoa syntyy noin 26 000 t/a, täydellä kapasiteetilla 32 000 t/a.

Kalkkipölyä syntyy meesan poltossa. Pöly erotetaan savukaasuista sähkösuotimella, poistetaan tarvittaessa prosessista ja toimitetaan maanparannusaineeksi. Määrä oli vuonna 2003 2 900 t.

Soodakattilan savukaasuista erotettava pöly (noin 29 000 t), joka on pääasiassa nat- riumsulfaattia, liuotetaan viherlipeään ja regeneroidaan uudelleen valkolipeäksi. Ke- mikaalikierrosta ei poistu materiaalia häviöiden kautta. Kierron ainemäärä kasvaa, koska systeemiin tulee ulkoa rikki- ja natriumkemikaaleja. Kemikaalitasapainon säilyt- tämiseksi kierrosta on poistettava ajoittain materiaalia hallitusti. Poistettavaa tuhkaa liuotetaan jätevesiin noin 2 000 t/a.

Ilmansuojelu

Soodakattilan savukaasut puhdistetaan kolmella rinnakkaisella kolmekenttäisellä säh- kösuotimella. Suodatuskammioista puhdistetut savukaasut johdetaan soodakattilan sa- vupiippuun. Erottunut kiintoaine (Na2SO4) palautetaan kemikaalikiertoon. Suotimet on mitoitettu siten, että kostean savukaasuvirtauksen ollessa 61 m³n/s ja kuivien savukaa- sujen pölypitoisuuden ennen suodinta ollessa 20 g/m³n päästään takuuarvoon 100 mg/m³n. Savukaasumäärällä 50 m³/s (kuiva) ja kun pölypitoisuus on alle 20 g/m³(n), tulevissa kaasuissa päästään vähintään 99,3 % erotuskykyyn. Ajettaessa yhdellä vanhemmalla ja uudella sähkösuodattimella 92 % kuormatasolla päästään 280 mg/m³n takuuarvoon.

Soodakattilan sulanliuottajan höngät pestään ja jäähdytetään n. 50 °C:n lämpötilaan.

Lauhtuneita hönkiä käytetään täytekappalepesurin nesteenä. Neste palautetaan takaisin liuottajaan. Pesurilta jäähtyneet höngät johdetaan pisaranerottimen kautta soodakatti- laan poltettavaksi. Mikäli hönkiä ei voida polttaa ne ohjataan suoraan ulkoilmaan soo- dakattilalaitoksen katolta. TRS-päästöjen alentamiseksi pesurin kiertonestepiiri on va- rustettu NaOH-syötöllä. TRS-päästö ei ylitä arvoa 5 mg/m³(n), kun kiertonesteen pH on vähintään 12,3. Pölypäästö pesurin jälkeen ei ylitä 100 mg/m³n.

Meesauunin savukaasut puhdistetaan syklonilla, kaksikenttäisellä sähkösuotimella ja sarjassa olevalla venturipesurilla. Pesurin pesunesteenä käytetään vettä, mikä neutra-

loidaan NaOH-liuoksella. Pölypitoisuus kuivissa kaasuissa ennen sähkösuodinta on 50 000 mg/m³n, sähkösuotimen jälkeen 600 mg/m³n ja venturipesurin jälkeen alle 100 mg/m³n. Savukaasujen kokonaiskaasumäärä (kuivaa) vaihtelee 12–15 m³n/s.

Väkeviä hajukaasuja muodostuu keittämöllä, tärpätin valmistuksessa ja kun keittämöl- lä ja haihduttamolla muodostuvat likaiset lauhteet puhdistetaan haihduttamon strip- pauskolonnissa. Kaasut kerätään yhteen ja johdetaan poltettavaksi meesauunilla. Vara- polttolaitteena on erillinen hajukaasupoltin. Häiriötilanteissa kaasuja saattaa joutua kä- sittelemättömänä ulkoilmaan joko suoraan varoventtiilien kautta lähes maanpinnan ta- solla tai hallitusti meesauunin korkeaan piippuun johdettuna.

Laimeat hajukaasut kerätään talteen ja poltetaan soodakattilassa. Kaasut ovat pääasias- sa erilaisia säiliöhönkiä kuitulinjan, haihduttamon ja soodakattilan alueelta. Poikkeus- tilanteissa kaasut johdetaan suoraan ulkoilmaan pääasiassa soodakattilan piipun kautta.

Kaustistamon säiliöhöngät pestään meesauunin savukaasupesurissa.

Klooridioksidin valmistusprosessissa syntyvät poistokaasut, valkaisutornien ja suodos- säiliöiden höngät sekä pesusuotimien poistokaasut johdetaan kaasunpesutorniin, jossa pesunesteenä käytetään vettä, NaOH-liuosta ja SO2-vettä. Osa pesunesteestä kierräte- tään valkaisulaitokselle, osa joudutaan johtamaan jätevesiin.

Prosessin sisäinen jäteveden käsittely

Syyskuussa 2007 käynnistynyt uusi kuorimo perustuu kuivakuorintaprosessiin. Läm- mintä vettä tarvitaan puun sulatukseen sulatuskuljettimilla. Sulatuksessa käytettävää vettä kierrätetään. Kiertovesi puhdistetaan mekaanisesti rakosihdeillä sekä lopuksi sel- keyttämällä. Selkeyttimellä syntyvän lietteen kuivauksessa lietepuristimella ja kuori- puristimilla muodostuvat väkevät vesijakeet haihdutetaan. Haihduttimen konsentraatti poltetaan soodakattilassa. Puhtaat vesijakeet käytetään kuorimolla korvaamaan raaka- vesilisää. Kuorimon jätevedet sisältävät aina mm. rasva- ja hartsihappoja, jotka suurina pitoisuuksina ovat toksisia ja haittaavat puhdistamon biotoimintaa. Väkevimpien vesi- jakeiden käsittely haihduttamalla otettiin käyttöön jo vuonna 1996. Vesikierron sulke- misen myötä toksisten aineiden, fosforin ja orgaanisen aineen kuormitus ulkoiselle puhdistamolle on vähentynyt merkittävästi.

Eri kohteista sellutehtaalla kootaan puhtaat höyrylauhteet tehdaslauhteiden keräilysäi- liöön. Jos lauhde ei kelpaa kattilavedeksi, johdetaan se jätevesikanaaliin. Keräilysäili- östä vesi johdetaan puhdistukseen, joka tapahtuu suodattamalla ja ioninvaihdolla. Puh- das lauhdevesi johdetaan soodakattilan syöttövesisäiliöön. Syöttövedestä poistetaan vielä jäännöshappea. Laitoksen käsittelykapasiteetti on 135 t/h.

Ulkoiselle puhdistamolle ohjattavien jätevesien kuormitusta on vähennetty muun mu- assa seuraavin toimenpitein:

- Sellutehtaalla on siirrytty ECF-valkaisuun ensin koivumassalla ja kaasumaisen kloorin käyttö on lopetettu myös mäntymassan osalta. Tämä on vähentänyt vesis- tön AOX-kuormitusta tasolta 1,4 kg/t sellua tasolle 0,3–0,5 kg/t sellua.

- Happidelignifiointivaiheen lisääminen prosessiin (happivalkaisu) on vähentänyt vesistön AOX-kuormituksen tasolle 0,1–0,15 kg/t sellua.

- Fosforikuormituksen vähentämiseksi sellutehtaan valkaisulaitoksella on siirrytty fosforittoman saostumanestoaineen käyttöön (fosforikuormitus puhdistamolle vä- heni 10 kg/d) ja uuden EOP-valkaisuvaiheen ansiosta saostuman estoaineen käyttö voitiin lopettaa kokonaan. Meesauunilla on otettu käyttöön laitteisto, jolla voidaan poistaa prosessista fosforipitoista meesakalkkia. Tämä estää fosforin rikastumisen kalkkikiertoon. Toimenpide on alentanut sellutehtaan fosforipäästöä keskimäärin 10 kg/d.

- Paperikoneiden vedenkäyttö on minimoitu, jäähdytysvesiä käytetään suihkuvesinä.

Puhtaat tiivistevedet kerätään erilleen jätevesistä. Kiertovesijärjestelmät on suljet- tu, ja ne toimivat vastavirtaperiaatteella. Paperitehtaan kiertovettä käytetään sellun laimennukseen sellutehtaalla. Ylimääräinen kiertovesi puhdistetaan konekohtaisilla kuidun talteenottosuotimilla.

Prosessijätevedet ohjataan jätevedenpuhdistamolle, jonka toiminnasta vastaa Varenso Oy. Valkaisu tuottaa suurimman osan Varkauden hienopaperitehtaan jätevesikuormi- tuksesta puhdistamolle, vaikka sen vedenkulutus on erittäin alhainen, noin 14–16 m³/t sellua. Sellutehtaan prosessivedenkulutus on noin 41 m³/t sellua. Sellutehtaalla syntyvä jätevesimäärä on 55 % Varkauden tehtaiden koko jätevesimäärästä.

Stora Enso Publication Papers Oy Ltd

Toiminnan kuvaus, tuotteet ja tuotantoaika

Stora Enso Publication Papers Oy Ltd:n Varkauden tehtaat käsittää kuumahierrelaitok- sen (TMP) sekä paperikoneet Pk 2 ja Pk 4. Pääraaka-aineena on tehtaan oma, kuusesta valmistettava kuumahierre. Osassa tuotteista on myös yhtiön muilta tehtailta ostettua sulfaattisellua. Hiokkeen valmistus lopetettiin vuonna 2004. Tuotanto vuonna 2006 ja tuotantokapasiteetti ovat seuraavat:

Tuotanto Kapasiteetti (*suunniteltu tuotanto) Tuote

2006 2004 2005 2006 2010 2015 Hierre (TMP) (1 000 adt) 244 220 400 400 400

270*)

400 353*)

Hioke (1 000 adt) 20

Sanomalehti- ja luettelopaperit

PK2 (1 000 adt) 87 80 85 90 100 100

Sanomalehti- ja luettelopaperit

PK4 (1 000 adt) 187 209 209 209 210 280

Paperikoneen Pk 4 kapasiteetin lisäys 80 000 tonnilla toteutetaan lupakauden lopulla, arviolta vuonna 2015.

Hierteen valmistus tapahtuu neljällä kaksivaiheisella jauhinlinjalla. Jauhettu massa la- jitellaan ja saostetaan kiekkosuotimilla noin 10 %:n sakeuteen. Lajittelun rejekti saos- tetaan kahdella ruuvipuristimella ja jauhetaan viidellä rejektijauhimella. Massaa val- kaistaan tarvittaessa ditioniitilla (natriumhydrosulfiitti). Valkaisuaine toimitetaan teh- taalle jauheena, joka liuotetaan veteen ja sekoitetaan vesiliuoksena massaan. Tarvitta- vat paperivärit hankitaan tehtaalle valmiina tuotteina.

Pääosa TMP-laitokselta poistettavasta höyrystä toimitetaan voimalaitokselle yhteiseen höyryverkkoon, osa kaukolämmön tuotantoon.

Toisen painopaperikoneen tuotteet ovat valkoista tai värillistä luettelopaperia, toisen tuotteet ovat valkoista tai värillistä sanomalehti- ja luettelopaperia. Molempien konei- den tuotteita soft-kalanteroidaan. Molemmilla koneilla on uudelleenrullauskone, jolla vähennetään tuotannossa syntyvän hylyn määrää. Toisella koneella on yksi, toisella kaksi pituusleikkuria, joilla tehdään suurista konerullista pienempiä asiakasrullia. Pa-

perin valmistuksessa häiriötilanteissa syntyvä hylky pulpperoidaan ja käytetään uudel- leen raaka-aineeksi.

Sivutuotteet, prosessijätteet ja niiden käsittely

Kaikki paperinvalmistusprosessissa muodostuva hylky palautetaan massan käsittelyyn.

Paperinvalmistuksen kuituliete (rejekti) erotetaan jätevedestä TMP-laitoksella erityi- sellä suotimella. Rejektiä, jonka kuiva-aine on noin 20 %, kertyy poltettavaksi noin 2 600 t/a.

Prosessin sisäinen jäteveden käsittely

Paperin valmistuksessa on erotettu eri konelinjojen vesikierrot ja täten päästy lähes täydelliseen vastavirtapesun periaatteeseen koneen ja massanvalmistuksen välillä. Li- säksi Pk 4:lle on asennettu kiekkosuodin. Tämä mahdollistaa superkirkasteen käytön osana koneen suihkuvesiä korvaten raakavettä.

Lisäksi on tehty muun muassa seuraavat muutokset ulkoisen jätevedenpuhdistamon kuormituksen vähentämiseksi:

- Uusimalla paperikoneen Pk2 puristinosan korkeapainesuihkujen suuttimet on ve- den tarvetta vähennetty 47 000 m³/a ja jätevesimäärä on vähentynyt vastaavasti.

- Jäteveden kiintoaineen talteenottoa ja kuivausta parantamalla on vähennetty paino- paperikoneilta puhdistamolla tulevaa kiintoainekuormitusta. Erotettu kiintoaine käytetään biopolttoaineena voimalaitoksella.

- Fosforia sisältäneitä valkaisu- ja dispergointiaineita on korvattu fosforivapailla ai- neilla.

- Puhtaat vedet pidetään erillään likaantuvista vesistä ja palautetaan puhdasvesikier- toon.

Painopaperitehtaalla syntyvät jätevedet sisältävät puusta liuenneita orgaanisia aineita edustaen noin 30 % puhdistamon orgaanisen aineen kuormasta ja noin 20 % koko jäte- veden määrästä. Jätevedet johdetaan ulkoiselle jätevedenpuhdistamolle.

Corenso United Oy Ltd

Toiminnan kuvaus, tuotteet ja tuotantoaika

Kartonkitehtaalla valmistetaan hylsykartonkeja noin 90 000 t/a. Raaka-aineena käyte- tään kierrätyskuitua kuten mm. muovitettuja teollisuuskääreitä, käytettyjä nestepak- kauksia ja aaltopahvia. Käsiteltävän materiaalin määrä on 150 000 t/a. Samalla tuote- taan energiaa 250 GWh ja alumiinigranulaattia. Tuotanto vuonna 2006 ja tuotantoka- pasiteetti ovat seuraavat:

Tuotanto Kapasiteetti Tuote

2006 2004 2005 2006 2010 2015 Uusiokuitu (1 000 adt) 88 115 115 115 130 130 Hylsykartonki (1 000 adt) 93 90 100 100 125 125 Alumiinigranulaatti (1 000 t) 2,5 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7

Kierrätyskuituraaka-aine toimitetaan paaleissa, jotka syötetään kuljettimelle. Lankojen poiston jälkeen raaka-aine revitään ja syötetään pyörivään kuidutusrumpuun, jossa kuidut eroavat muovista. Rummun sihtiosalla kuidut pääsevät rummun kehällä olevien reikien läpi lajittelun syöttösäiliöön. Kuitu pumpataan kolmiportaisen lajittelun kautta saostimelle ja edelleen varastosäiliöihin, joista massa pumpataan kartonkikoneelle.

Ennen pumppausta kartonkikoneelle massa laimennetaan kiertovedellä, lajitellaan ja jauhetaan tarpeen mukaan. Tässä vaiheessa voidaan annostella tarvittavat kemikaalit kuten liima, aluna, retentioaine ja tärkkelys. Kartonkikoneen viiraosalla poistetaan osa kuituseoksen vedestä painovoiman ja imun avulla. Viiralta märkä kartonkiraina ohja- taan puristinosalle, jossa poistetaan puristamalla vettä ja samalla parannetaan karton- gin lujuusominaisuuksia. Jäljellä oleva kosteus haihdutetaan kuivatussylintereiden avulla. Valmis kartonki rullataan konerulliksi, leikataan pienemmiksi asiakasrulliksi tai kiekoiksi, pakataan ja toimitetaan autoilla tai rautateitse asiakkaille.

Kartonkikoneella tarvittava höyry tuotetaan kattilalla K7. Polttoaineena käytetään kaa- sua, jota valmistetaan kuidusta erotetusta muovista. Tukipolttoaineena on raskas polt- toöljy, jota käytetään, kun tuotekaasun tuotanto K7:n yhteydessä olevassa kaasutuslai- toksessa on estynyt esimerkiksi muovialumiinijakeen huonon laadun tai polttoainelin- jojen tukosten vuoksi. Lisäksi öljyä poltetaan kylminä talvikuukausina kaasutuksen rinnalla varmistamaan tehtaan höyryntuotantoa, kun muut kattilat ovat täydessä kuor-

massa. Kartonkitehdas on omavarainen energian suhteen. Kartongin kuivauksessa syn- tynyt vesihöyry johdetaan ulkoilmaan lämmön talteenottolaitteiston kautta.

Jäljelle jäävä muovialumiinijae (rejekti) putoaa rummun päästä pulpperiin, jossa vielä jäljelle jäänyt kuituaines hajotetaan. Rejekti, josta poistetaan epäpuhtauksia, pestään, puristetaan n. 70 %:n kuiva-aineeseen ja varastoidaan siiloon puhallettavaksi Ecogas–

laitokselle tai paalataan käytettäväksi myöhemmin. Leijukerroskaasuttimessa neste- pakkauksista tai kääreistä peräisin oleva muovi kaasuuntuu. Mukana oleva alumiini ei sula, vaan se jauhautuu kaasuttimen petihiekassa ja nousee kaasuvirran mukana syklo- niin. Syklonissa alumiini erottuu tuotekaasusta, joka poltetaan lämpökattilassa K7.

Erotettu alumiini jäähdytetään ja säkitetään suursäkkeihin. Säkit varastoidaan sisäti- loissa ennen niiden toimittamista teollisuuden raaka-aineeksi. Toimitus tapahtuu kuor- ma-autokuljetuksina maanantaista perjantaihin klo 7–16.

Sivutuotteet, prosessijätteet ja niiden käsittely

Uusiokuitulaitokselle tulevien raaka-ainepaalien metalliset paalilangat toimitetaan hyödynnettäväksi.

Muovialumiinijakeesta erotetut karkeat epäpuhtaudet, jotka ovat pääasiassa metalli- tölkkejä ja metallisia pullonkorkkeja toimitetaan hyödynnettäväksi. Lajittelussa synty- vä hiekkapitoinen jäte ohjataan Pukkikankaan kaatopaikalle.

Alumiinitonta kuitumuoviseosta muodostuu käytettäessä kääreitä kuidun valmistuksen raaka-aineena. Jae poltettiin kattilassa K6. Poltto lopetettiin vuoden 2006 alussa. Mate- riaalia kertyy noin 6 000 t/a.

Alumiinipitoisesta muovijakeesta valmistetaan Ecogas-laitoksella polttoainetta, tuote- kaasua. Alumiinipitoinen polyeteenimuovijae paalataan ja varastoidaan paaleina Co- renson uusiokuitulaitoksen lähistöllä ja osin Miiluniemessä. Alueet ovat osin maapoh- jaisia. Asfaltoidut kentät sijoittuvat uusiokuitulaitoksen välittömään läheisyyteen. Tuo- tekaasun valmistukseen käytettiin vuonna 2003 muovialumiinijaetta 26 700 t ja 18 200 t vuonna 2006.

Tuotealumiinia on seulottu satunnaisesti tuotepuhtauden parantamiseksi. Seulonnan jätteenä syntyvä hiilipöly kootaan suursäkkiin ja viedään Pukkikankaan kaatopaikalle.

Tuotealumiinin puhdistuksessa syntyvä hiilipölyn määrä vuonna 2003 oli 33 t ja 5 t vuonna 2006.

Kartongin valmistuksessa häiriötilanteissa syntyvä hylky pulpperoidaan ja käytetään uudelleen raaka-aineeksi.

Kattila K7:n lentotuhka on pääasiassa savukaasujen kloorivedyn sidonnassa käytettyä kalkkia. Erottuneesta kalkista osa on pelkistynyt kalsiumkarbonaatiksi ja loppu on kal- siumhydroksidia. Määrä oli 650 t vuonna 2003 ja 560 t vuonna 2006. Kattila 7:n lento- tuhka kootaan teräslavalle, joka on tilavuudeltaan 15 m³. Tuhka loppusijoitettiin ai- emmin tehtaan Pukkikankaan kaatopaikalle. Uuden kaatopaikka-asetuksen perusteella läjitys tavanomaisen jätteen kaatopaikalle jouduttiin lopettamaan vuoden 2006 alussa, koska tuhkan haitta-aineiden liukoisuuksien on todettu ylittävän kromin ja kloridin osalta tavanomaiselle jätteelle annetut raja-arvot. EU:n uusien raja-arvoehdotusten mukaan kromi alittaa ongelmajätteen raja-arvon eli tuhkaa voisi kromipitoisuuden puolesta läjittää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Kloridin liukoisuus ylittää vastaa- van arvon. Kloridin suuri määrä tuhkassa johtuu käytetyn muovialumiinijakeen epä- puhtauksista (mm. PVC-muovi). Raaka-aineen puhtauden parantuminen vähentää myös kloridien määrää tuhkassa. Lentotuhkan soveltumista mm. jäteveden neutraloin- tiin on selvitetty. Koeajojen perusteella se sopii hyvin tähän tarkoitukseen.

Kattila K7:n pohjatuhka on pääasiassa kattilasta poistettua petihiekkaa, jota kaikkea ei vielä pystytä kierrättämään. Määrä oli 1 600 t vuonna 2003 ja 980 t vuonna 2006.

Tuhka kootaan teräslavalle, joka sijaitsee kattilan vierellä ja se viedään Pukkikankaan kaatopaikalle. Pohjatuhkan hyötykäyttöä sementin täyteaineena tutkitaan.

Ilmansuojelu

Kattila K7:n savukaasut puhdistetaan kuitusuotimella, jossa on kaksi rinnakkaista kammiota. Yhden kammion kapasiteetti on riittävä 100 %:n tuotekaasun poltolle. Tä- ten toinen kammio voidaan tarvittaessa huoltaa käynnin aikana. Lisäksi savukaasujen puhdistukseen käytetään kalkkineutralointia kloorivedyn poistamiseksi.

Tuotekaasupolttimon muurauksella varmistetaan korkea tuotekaasun polttolämpötila, jolloin reaktiivinen alumiini hapettuu lähes täysin ja jolla ehkäistään dioksiinien ja fu- raanien syntymistä.

Alumiinimuovijakeen typpipitoisuus on alhainen, joten tuotekaasun poltossa syntyvä NOX-taso on polttolämpötilasta huolimatta matala. Öljypolttimet ovat Low–NOX- polttimoita, joilla palamisilma vaiheistamalla saadaan syntyvä NOX-taso minimoitua.

Prosessin sisäinen jäteveden käsittely

Uusiokuitumassan valmistuslaitos ja kartonkikone ovat vesikierroltaan yhteydessä keskenään. Koneen ns. nollavesi ohjataan säiliöön ja sieltä johdetaan vettä uusiokuitu- laitokselle vain sen tarvitsema määrä. Ylimääräinen vesi ohjataan ulkoiselle jäteve- denpuhdistamolle säiliön ylijuoksun kautta. Uusiokuitulaitokselta ei synny jätevettä normaalitilanteissa. Poikkeustilanteissa esim. kun uusiokuitulaitos seisoo, nollavesi ohjataan kokonaisuudessaan kartonkikoneen puolelta jätevesikanaaliin. Tarvittava li- sävesi otetaan raakavetenä kartonkikoneelle.

Stora Enso Timber Oy Ltd:n saha

Toiminnan kuvaus, tuotteet ja tuotantoaika

Sahalla valmistetaan kuusisahatavaraa puusepänteollisuuden raaka-aineeksi. Tukkipuu otetaan vastaan ja käsitellään Muuraissaaressa. Määrä on 0,7 miljoonaa m³/a. Vastaan- otto tapahtuu kaikkina viikonpäivinä klo 6–22. Sahaus tapahtuu yhdellä pelkkahakku- ri-profilointi-pyörösahalinjalla. Koko tuotanto kuivataan. Keväällä 2004 käynnistyi höyläämö, johon ohjataan noin 30 % sahan tuotannosta. Saha- ja höylätavara toimite- taan asiakkaille suojakääreeseen pakattuna. Pääasiallinen kuljetusmuoto kesällä on lai- vakuljetus, talvella rautatie ja rekkakuljetukset. Tuotanto vuonna 2006 ja tuotantoka- pasiteetti ovat seuraavat:

Tuotanto Kapasiteetti

Tuote 2006 2004 2005 2006 2010 2015

Sahatavara yht. (1 000 m³) 303 345 380 380 380 380 Höyläämö (1 000 m³) 49 45 100 100 100 100

Sahalla ei käytetä sinistymisenestoaineita, eikä muitakaan kemikaaleja.

Sivutuotteet, prosessijätteet ja niiden käsittely

Sivutuotteet (hake, puru ja kuori) hyödynnetään Varkauden tehtailla joko massanval- mistuksessa tai energian tuotannossa. Muoviset pakkausmateriaalit poltetaan. Metal- lisidontavanne toimitetaan hyödynnettäväksi.

Ilmansuojelu

Puun kuivauksessa syntyy pieniä määriä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) ilmaan.

Muita primääripäästöjä ei sahauksesta synny

Prosessin sisäinen jäteveden käsittely

Sahalla on käytössä tukkien kuivakuorinta. Prosessijätevesiä ovat sahatavaran kuiva- uksessa muodostuvat kondenssivedet (noin 15 m³/d). Jakosaha ei tarvitse terien jääh- dytykseen vettä. Veden tarve on laskenut 9 500 m³:sta 4 500 m³:iin. Vettä tarvitaan edelleen muihin jäähdytystarkoituksiin ja saniteettivetenä.

Sahauksen jätevedet johdetaan kaupungin puhdistamolle ja kuivauksessa syntyvät kondenssivedet sadevesiviemäriin.

Varenso Oy

Varenso Oy tuottaa Varkauden tehtaille energiapalveluja, teknisiä tuotantopalveluja, materiaali- ja kuljetuspalveluja (mm. satama), ympäristö- ja turvallisuuspalveluja sekä talous- ja henkilöstöpalveluja. Energiapalvelut-palvelualue vastaa Varkauden tehtaiden voimalaitosten sekä jätevedenpuhdistamon käytöstä.

Energian tuotannon kuvaus

Varkauden tehtaiden energiantuotanto tapahtuu kahdella lämpövoimalaitosyksiköllä.

Lämpövoimalaitoksen 1 muodostavat Ecogas-laitos (kaasutin ja lämpökattila K7),

höyryturbiinit HV2 ja HV5. Laitoksen 2 muodostavat kattilat K5 ja K6 sekä höyrytur- biini HV4. Lisäksi voimalaitos käyttää voimakanavaan vuonna 1914 valmistuneessa rakennuksessa sijaitsevaa neljää vesiturbiinia. Laitoksen omasta energiantuotannosta yli 80 % perustuu biopolttoaineisiin ja pääosa loppuenergiantarpeesta perustuu kierrä- tyspolttoaineisiin sekä sekundäärilämpöihin (erityisesti TMP). Varkauden tehtaiden voimalaitoksella on hyödynnetty yli 90 % tehtaan lämpökuormasta yhdistettyyn säh- kön ja lämmön tuotantoon.

Voimalaitoksen pääkattilana toimii vuonna 1990 valmistunut kiertoleijukattila (K6).

Kattilan pääpolttoaine on tehtaalta sekä ulkopuolisilta sahoilta saatava kuori ja muut puuperäiset polttoaineet. Kuoren lisäksi poltetaan turvetta ja jätevedenpuhdistamon lie- tettä sekä tukipolttoaineena hiiltä. Polttoaineiden ominaisuudet on kuvattu oheisessa taulukossa:

Polttoaine Rikki- pitoisuus (%)

Tuhka- pitoisuus (%)

Kosteus (%)

Lämpöarvo saapumistilassa

Puu <0,2 1,5 54 - 59 2 MWh/t

Hiili 0,45 10 7,7 MWh/t

Palaturve 0,2 4,5 39 3,7 MWh/t

POR <1 <0,08 <0,5 >11,3 MWh/t Liete 1 - 2 20 - 30 55 - 65 4 GJ/t

Muovialumiinijae 0,05 15,8 9,58 MWh/t

Kattila K6 on tyypiltään kiertoleijukattila, jossa polttoaine syötetään kattilassa ja syk- loneissa kiertävään kuumaan hiekkaan. Hiekassa oleva suuri lämpökapasiteetti stabiloi ja tehostaa palamista, parantaa lämmönsiirtoa sekä tasoittaa poltossa normaalisti esiin- tyviä lämpötilaeroja. Kiertohiekka mahdollistaa useiden erityyppisten polttoaineiden käytön samanaikaisesti. Polttotekniikalla saavutetaan mm. seuraavia hyötyjä:

− hyvällä hyötysuhteella voidaan polttaa matala-arvoisia polttoaineita,

− alemmasta polttolämpötilasta johtuen ilmassa oleva typpi ei oksidoidu,

− sekapoltolla alkaliset tuhkat sitovat luontaisesti rikkiä ja klooria,

− vaikeat polttoaineet voidaan polttaa ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

Kattilan, jonka lämpöteho on 150 MW, käyttömittausten mukaan hyötysuhde oli vuonna 2003 n. 88 %. Hyötysuhde on hyvää tasoa ottaen huomioon, että uusille katti- loille valmistajat lupaavat käyttöhyötysuhteeksi tyypillisesti 86–90 %.

Voimalaitoksen varakattilana toimii öljykattila K5, jonka lämpöteho on 150 MW. Kat- tilan apulaitteineen on todettu suoritetuissa tarkastuksissa hyväkuntoiseksi. Jäljellä ole- vaa käyttöikää on n. 100 000 tuntia, mikä vastaa myös laskennallista käyttöikää. Katti- la toimii varakattilana, jonka käyttöaika jäänee alle 500 h/a. Sitä käytetään vain läm- pöenergian huipputarpeen mukaan tai tarvittaessa muiden kattiloiden korjausten aika- na. Laitoksen käyttömittausten mukaan kattilan hyötysuhde oli vuonna 2003 noin 90 %, mikä on hyvää tasoa verrattuna IPPC-dokumentissa esitettyyn BAT-arvoon (75–90 %). Kattilassa käytetään matalarikkistä öljyä.

Energian tuotannon yhteydessä muodostuvat jätteet

Kattila K6:n lentotuhka on savukaasujen puhdistuksessa sähkösuotimilla erotettua tuh- kaa, joka on pääasiassa puunpolton tuhkaa. Lentotuhkasiilo on teräsrakenteinen ja tila- vuudeltaan 300 m³. Siiloon kertynyt lentotuhka tyhjennetään tuhkalavalle, jolla se vie- dään Pukkikankaan kaatopaikalle. Määrä vuonna 2003 oli 5 700 t ja 6 900 t vuonna 2006.

Lentotuhkan soveltuvuutta sorateiden rakennekerroksiin on testattu Tieliikelaitoksen toimesta. Tulokset ovat olleet hyviä, mutta käytännön toiminnan esteenä ovat mm. tar- koituksenmukaisten tuhkan varastotilojen puute ja toimintaa hankaloittava lainsäädän- tö. Kokeita on tehty puunpolton lentotuhkan tuotteistamiseksi käytettäväksi mm. as- falttifillerinä sekä betonin lisäaineena. Betonin lisäainekäytön tutkimus on vielä kes- ken ja käyttö asfalttifillerinä ei ole käynnistynyt. Tuhkan rakeistuksesta maanparan- nusaineeksi metsiin on tehty kokeita ja selvityksiä. Menetelmän kustannukset ovat korkeat eikä sitä ole tästä syystä otettu käyttöön. Alueellista käyttöä rajoittaa omien metsien vähäisyys ja materiaalille parhaiten soveltuvien kosteiden suometsien puute kannattavan kuljetusmatkan sisällä.

Kattila K6:n pohjatuhka on leijupetihiekan kierrätyksestä poistettua petihiekkaa. Poh- jatuhka kootaan kahdelle teräksiselle tuhkalavalle. Tuhka toimitetaan lavoilla Pukki- kankaan kaatopaikalle hyötykäytettäväksi kaatopaikan rakenteissa (kaasunkeräysker- ros, tiestö). Määrä vuonna 2003 sekä 2006 oli 3 500 t.

Kattila 5:n öljytuhka kootaan teräksiselle lavalle. Tuhka toimitetaan ongelmajätteenä erityiskaatopaikalle.

Energian tuotannon ilmansuojelu

Kattila K6 on pyroflow-periaatteella toimiva. Kattilan lämpötilaa säädetään polttoai- neella, ilmalla sekä kiertokaasupuhaltimella, jolla ohjataan savukaasuja hiekkapedin leijutusilmapuhaltimen tilavuusvirtaan. Matala tulipesän lämpötila, noin 750–850 °C, estää termisten typpiyhdisteiden muodostumisen. Kattilan varusteisiin kuuluu lisäksi kalkinsyöttölaitteisto mahdollisten rikkiyhdisteiden neutralointia varten, jos kivihiiltä jouduttaisiin käyttämään pääpolttoaineena. Normaalitilanteessa kivihiilen rikki neutra- loituu hiekkapedin puutuhkaan. Savukaasut puhdistetaan sähkösuotimella, jossa on kolme lohkoa ja joka lohkossa kaksi rinnakkaista suppiloa. Mittausten mukaan kostean savukaasumäärän ollessa 107 m³/s ja pölypitoisuuden ollessa ennen suodinta 38,2 g/m³, pitoisuus on suotimen jälkeen 70,1 mg/m³ kuivissa kaasuissa. Jos pölypitoi- suus ylittää tason 38,3 g/m³ kosteassa savukaasussa, niin erotuskyky on vähintään 99,82 %.

Raskasta polttoöljyä käyttävä kattila K5 on varustettu kahdella ilmapuhaltimella, joista toinen on varalla. Savukaasut puhdistetaan kääntövirtauskennotuhkanerottimella. Lait- teessa on 253 kpl rakennussarjamaisesti yhteen liitettyä syklonikennoa. Saavutettava tuhkanerotuskyky öljylämmityslaitteen savukaasussa, hiukkaskoon ollessa yli 20 μm, on noin 98 %, kun tuhkan tiheys on yli 2 g/cm³.

Ulkoisen jätevedenpuhdistamon toiminnan kuvaus

Kaikki tehtaalla muodostuvat likaiset prosessijätevesijakeet käsitellään kolmivaihei- sessa puhdistamossa. Mekaanis-biologiseen puhdistamoon kuuluu jätevesien esisel- keytys, kemikaaliasema laitteineen, jäteveden biologinen käsittely ilmastetussa lammi- kossa, jälkiselkeytin ja varoallas. Puhdistamolle tulevien vesien pH säädetään tarvitta- essa sammuttamattomalla kalkilla tai sellutehtaalla syntyvällä laimealla rikkihapolla alueelle 6,5–8,0. Neutraloinnista vedet ohjataan esiselkeytykseen, jossa erotetaan las- keuttamalla noin 80 % jäteveden sisältämästä kiintoaineesta. Selkeyttimestä, jonka halkaisija on 56 m ja reunasyvyys 4 m, vesi johdetaan ilmastettuun lammikkoon (tila-

vuus noin 250 000 m³, mitoitusvirtaama noin 52 000 m³/d ja viipymä 4–5 d), ja erotet- tu liete lietteenkäsittelyyn. Vettä hapetetaan pintailmastimilla, joita on yhteensä 41 kpl ja joiden ilmastusteho on 1,65 MW. Biotoiminnan varmistamiseksi käytetään ravintei- na jatkuvasti typpeä (urea) ja satunnaisesti fosforia (fosforihappo). Lammikosta vesi ja bioliete johdetaan jälkiselkeyttimeen, jonka halkaisija on 70 m ja reunasyvyys 4 m.

Erottuva bioliete ohjataan lietteen käsittelyyn. Vesi johdetaan kemialliseen käsittelyyn ja flotaatioselkeytykseen. Kaksilinjaisen laitoksen virtaama on 30 000 m³/d/allas, vii- pymä betonisissa flokkausaltaissa (2 kpl) on 5 minuuttia maksimivirtaamalla. Betonis- ten flotaatioaltaiden tehollinen pinta-ala on 127 m², reunasyvyys 1,7 m ja pintakuorma maksimivirtaamalla on 9,8 m/h. Kemikaalina käytetään pH:n säätöön väkevää rikki- happoa (varalla jätehappo), flokin muodostukseen rautapitoista alumiinisulfaattia (AVR) sekä flokin muodostuksen tehostamiseen polymeeriä ja jäteveden jälkineutra- lointiin natriumhydroksidia (NaOH). Kaikki kemikaalit tuodaan säiliöautolla alueella oleviin varastosäiliöihin.

Jätevedenpuhdistamon varoallas on maapohjainen allas. Siihen otetaan vastaan tehtaal- ta tulevat prosessijätevedet, joita ei voi käsitellä puhdistusprosessin häiriintymättä.

Yleensä tehdasseisokkien aikaan allas ajetaan täyteen ja tyhjennetään hallitusti puhdis- tusprosessiin kun tehtaat käyvät normaalisti. Varoallasta käytetään myös tehtailta loka- autoilla toimitettavien lietteiden ja vesien keräilyaltaana.

Kemiallisen käsittelyn jälkeen vesi johdetaan 1 200 m:n pituisella purkuputkella Pir- tinvirtaan.

Flotaatiossa syntyvä kemiallinen liete pumpataan lietteiden sekoitussäiliöön. Primääri- liete ja jälkiselkeytyksessä kertyvä bioliete pumpataan sakeutukseen. Tiivistynyt liete pumpataan sekoitussäiliöön ja sekoitetaan hyvin flotaatiossa muodostuneen kemialli- sen lietteen kanssa. Kuivauksessa käytetään kaksivaiheista mekaanista kuivausta.

Puhdistamon puhdistusteho (%) on ollut seuraava:

1999 2003 2006

Kiintoaine 90 92 95

COD 81 81 86

BOD7 93 87 95

Fosfori 40 75 69

Typpi -59 33 19

AOX 47 44 54

Puhdistustehokkuuden muutoksiin on vaikuttanut tulevan jäteveden kuormitusta pie- nentäneet toimenpiteet tehtailla, puhdistamolla toteutetut toimenpiteet biotoiminnan parantamiseksi ja uusi tertiäärikäsittelyvaihe. Tämän vaikutus näkyy erityisesti ravin- teiden poiston tehokkuuden parantumisena. Orgaanisen aineen keskimääräiseen reduk- tioon on vaikuttanut osaltaan talven sääolot, joilla on merkitystä lammikon toimintaan kylmimpänä kautena. BOD-reduktio vuonna 2003 oli alhaisempi, koska erittäin kylmä sää vaikeutti lammikon toimintaa tammi-helmikuussa.

Jäteveden puhdistamolle muodostuvat jätteet

Jäteveden puhdistuksessa muodostuva kuivattu liete siirretään pneumaattisesti kattilal- le K6. Lietettä syntyy poltettavaksi noin 20 000–30 000 t/a, ja sen kuiva-ainepitoisuus on keskimäärin 42 %. Kuivattua lietettä on toimitettu myös raaka-aineeksi suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteisiin (kuitusavirakenne). Lietettä varastoidaan puhdista- mon viereisellä asfaltoidulla kentällä maarakennushyötykäyttöön tapahtuvien toimitus- ten aikana. Kentän valumavedet johdetaan puhdistamoon.

Sataman toiminnan kuvaus

Tehtaan Kosulanniemen satama sijaitsee Niskaselän rannalla, joka liittyy Saimaan ka- navan syväväylään Taipaleen kanavan pohjoispuolella. Satamaan johtaa 4,35 m:n väy- lä. Satamassa on kolme laituripaikkaa, joista kahden edustalla syväys on 4,35 m ja yh- den 1,3 m. Satama- ja laiturialue on asfaltoitu. Sadevedet johdetaan alueelta vesistöön.

Satama on toiminnassa pääsääntöisesti huhtikuusta joulukuuhun, jolloin Saimaan sy- väväylä on auki. Vuositasolla lastataan sahatavaraa noin 100 000 m³ (30 laivaa) ja pu- retaan kuitupuuta noin 160 000 m³ (110 laivaa).

Sahatavaran lastaus tapahtuu pääsääntöisesti arkipäivinä klo 6–18, tarvittaessa myös pidempään. Joskus on tarvetta lastata myös viikonloppuisin. Kuitupuuta puretaan ym- päri vuorokauden. Aikaisemmin satamasta lastattiin paperia, kartonkia, sellua ja saha- tavaraa, mutta vuodesta 1998 on keskitytty pelkästään sahatavaran lastaukseen. Muu- taman kerran vuodessa satamasta on lastattu myös konepajateollisuuden kattilan osia.

Sahatavara syötetään laivan vierelle haarukkatrukeilla, josta jäykkäpuominosturi nos- taa paketit laivan ruumaan. Kuitupuun purku laivasta tapahtuu jäykkäpuominosturilla joko kehikkoihin, joista kurottajatrukit kuljettavat puut suoraan tehtaalle tai tukkiau- toon, joka vie puut varastoon.

Satamalle on laadittu ISPS-turvasuunnitelma. Satama on aidattu. Yleisvalaistus toimii hämäräkytkimellä. Alue kuuluu myös kameravalvonnan piiriin. Kulku tapahtuu portti- en kautta kuvallisen tunnistuskortin avulla.

Sataman toiminnassa muodostuvat jätteet ja jätehuollon järjestäminen

Satamalle on laadittu jätesuunnitelma. Alueella on jätteiden lajittelu- ja keräilypiste.

Talousjäte, kierrätyslasi, keräyspaperi, öljyinen jäte sekä muut mahdolliset ongelmajät- teet lajitellaan. Talousjätteen käsittelyssä on huomioitu ulkomaisen ruokajätteen käsit- telystä annetut säädökset. Riskijäte toimitetaan Riikinnevan kaatopaikalle, jossa se pei- tetään välittömästi. Jätemäärät raportoidaan tehtaan ympäristönsuojeluosastolle osana jäteraportointia.

Satamaterminaaliin on hankittu tarvittava määrä öljypuomia, jolla vahingon sattuessa voidaan eristää kokonainen laiva. Laivojen pilssivesille ei ole vastaanottopistettä. Tar- vittaessa pilssivedet tyhjennetään säiliöautoon, joka vie vedet jatkokäsittelyyn.

Muiden kuin prosessijätteiden, hyötykäytettävien materiaalien sekä sivutuotteitten käsittely

Lumenkaatopaikka on maapohjainen alue Miiluniemessä. Talvisin sinne kuljetaan kaikki lumi tehdasalueelta. Lumen sulettua sen mukana tullut puuaines murskataan ja kuljetetaan kompostoitavaksi Pukkikankaan kaatopaikalla tai kuivataan sellaisenaan aurinko/tuulimenetelmällä poltettavaksi voimalaitoksella. Syksyisin alue tasataan. Su- lamis- ja sadevedet ohjataan Huruslahteen ojaa pitkin. Oja kuuluu ympäristötarkkailun piiriin.

Rakennusjätteet lajitellaan hyödynnettäviin tai inertteihin loppusijoitettaviin rakennus- jätteisiin. Lajittelualue on kestopäällystetty.

Metalliromuvarasto on asfaltoitu alue Miiluniemessä, jossa välivarastoidaan tehtaalta poistettu romumetalli kuten nippulangat ja käytöstä poistetut laitteet. Tehdasalueelle on sijoitettu myös metalliromun kierrätyslavoja. Metalliromut hyödynnetään metalli- teollisuuden uusioraaka-aineena.

Käytettyjen laitteiden ja koneiden varastoalue on osin asfaltoitu ja osin katettu. Sinne on varastoitu hyllyille vielä käyttöön tulevia varaosia ja laitteita.

Rakennusmateriaalivarasto on maapohjainen alue Miiluniemessä. Alueelle kootaan käyttökelpoiset rakennusmateriaalit sekä uudelleen hyödynnettävät laitteet ja tarvik- keet. Osaksi rakennustarvikkeet ovat katoksessa.

Sähkölaitteita esim. muuntajia ja kondensaattoreita on varastoitu Miiluniemeen katet- tuun halliin, osa laitteista on sijoitettu entisen vaneritehtaan alakertaan.

Osa tehdasalueelta kerätyistä ongelmajätteistä kootaan peltihalliin, joka sijaitsee jäte- vedenpuhdistamon takana. Hallissa on kestopäällysteinen lattia ja mahdolliset vuodot kootaan umpikaivoon, josta ne tarvittaessa imetään loka-autolla. Suurin osa jätteistä, kuten jäteöljyt, noudetaan suoraan tehdasosastoilta.

Kierrätettävät tyhjät öljytynnyrit varastoidaan ongelmajätevarastoon ja kontit keskus- varaston edustalla asfaltoidulla kentällä. Ongelmajätevarastossa on asfaltoitu lattia ja umpikaivo, josta mahdolliset öljyvuodot voi imeä pois. Tynnyrit toimitetaan uudelleen käyttöön.

Puhdistamon takana on seinällinen kaksiosainen kuormausalue Pukkikankaan kaato- paikalle vietävälle prosessijätteelle. Kenttä on kestopäällystetty ja viemäröity. Vedet johdetaan puhdistamolle. Siellä kuormataan lähinnä sellulta tuleva oksamassa- ja soo- dasakkajäte järkeviksi kuormiksi ja viedään Pukkikankaan kaatopaikalle. Alueen käyt- tö on vähentynyt kun kuormausta on kehitetty jätteiden syntypaikoilla.

Tehtailta kertyvä teollisuusjäte välivarastoidaan vaneritehtaan hautoma-altaaseen. Se on katettu, betonipohjainen allas, jonne tehdasalueella eri puolilla oleva jätekontit ja

pienet kuljetusyksiköt tyhjennetään. Jäte lastataan kustannustehokkaaksi kuljetuseräksi ja toimitetaan omalla kuorma-autokalustolla Riikinnevan jätteenkäsittelylaitokselle.

Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER-romu) kootaan entisen vaneritehtaan korjauspajaan.

Siellä se puretaan ja varaosat varastoidaan myöhempää käyttöä varten. Poistettavaksi sovitut osat kootaan kontteihin ja siirretään odottamaan kuljetusta hyödynnettäväksi.

Miiluniemeen kasatun alumiinipitoisen muovijakeen varastointia esitetään jatkettavak- si niin kauan, että materiaali saadaan hyödynnettyä. Tavoitteena on kuivata materiaali varastopaikallaan aurinko/tuulimenetelmällä ja hyötykäyttää tuotekaasun raaka- aineena Ecogas-laitoksella. Kesällä 2007 tehtyjen kokeiden perusteella, kasa tullee kä- sitellyksi noin viidessä vuodessa.

Melulähteet

Tehdasalueen merkittävimmät melulähteet ovat:

- Puukentillä tapahtuva puun käsittely, siirtokuormaajat ja rekkaliikenne. Melu on jaksottaista kauhakuormaajien hydrauliikasta johtuvaa ääntä, kauhan ja puiden is- keytymisestä johtuvaa ääntä sekä kuormaajien ja laitteitten varoitussignaalien ään- tä. Kuorimoilla puun sisäänsyöttöpöydiltä kuuluu kolisevaa ääntä. Raskasliikenne aiheuttaa liikennemelua tehdasalueella sekä pääkatujen varrella.

- Höyryverkon varoventtiilien laukeaminen häiriötilanteissa. Melu on jaksottaista, kovaa, tasaista kohinaa, joskus iskevää jytinää, joka erottuu tehtaan muusta käynti- äänestä. Kesto riippuu häiriön pituudesta, vaihdellen kymmenistä sekunneista use- aan kymmeneen minuuttiin.

- Paperikoneiden imupumppujen ääni. Osalla paperikoneita imupumppujen imemä ilma johdetaan ulos. Ulospuhallusputkista kantautuu jatkuva, tasainen matalataa- juinen ääni tehtaan käydessä.

- Prosessipuhdistuksissa tarvittavat imu- ja painepesuautot. Kattiloiden imurointi tehdään ainakin kerran vuodessa kesäseisokin yhteydessä. Työ kestää useamman päivän. Muodostuva ääni on jaksottaista imuääntä ja moottorin käyntiääntä. Lisäksi imu- ja painepesuautoja käytetään tarpeen mukaan kanaalien puhdistuksessa. Me- luhaitta korostuu, koska autoja käytetään useimmiten seisokkien aikana, jolloin muut taustaäänet lähes puuttuvat.

- Kesäaikaan hiekkapuhalletaan teräsrakenteita ennen korjausmaalausten suoritta- mista.

Puun ja puuperäisten polttoaineiden varastointi

Polttokelpoisen puun ja kuoren varasto- ja haketuskenttä, joka sijaitsee puhdistamon takana, on kestopäällystetty ja viemäröity. Valumavedet ohjataan puhdistamolle. Ken- tälle tuodaan kaikki polttokelpoinen puu tehdasalueelta ja murskataan energiahakkeek- si. Samalle kentälle tuodaan myös muualta ostettu turve ja hake välivarastoon.

Kesällä 2007 puiden varastointialuetta Miiluniemessä Kommilan ratapiha-alueella on uusittu. Alueelle uusina toimintoina on kuusikuidun varasto, jossa puuta kastellaan sääohjatulla kastelumenetelmällä sekä energiapuun käsittelykenttä. Lisäksi alueella jatketaan siellä jo nykyisinkin tapahtuvaa junavaunujen purkua, raakapuun välivaras- tointia ja kuusikuidun pakkasvarastointia. Toiminnolle haettiin toimenpidelupa Var- kauden kaupungin rakennusvalvonnalta. Energiapuun varastokenttä (1 ha), kuusi- kuidun kasteluvarastokenttä (0,7 ha) sekä junanvaunujen purkualue (0,6 ha) ovat asfal- toituja. Vedet johdetaan laskeutusaltaan kautta Huruslahteen.

Laiva- tai alueelle maakuljetuksena tuleva puuraaka-aine puretaan puunkäsittelyn ja sahan välissä olevalle kestopäällystetylle alueelle välivarastointia varten. Alueen pinta- ala on noin 7 ha. Sadevedet kootaan ja johdetaan sadevesikanaaliin. Sadevesikaivoissa on sakkapesät. Siivousjätteet kootaan kasaan ja kuljetetaan Pukkikankaan kaatopaikal- le kompostiin. Puhdas puuaines murskataan ja poltetaan tehtaan omalla voimalaitok- sella. Samalla alueella varastoidaan ostohakkeita tarpeen mukaan.

Puuraaka-aineelle on varattu vesivarastointia varten alue Kosulanniemen edustalla.

Alue ruopataan uppotukeista kesäisin. Vesivarastoidun puun määrä on koko ajan vä- henemässä.

Sahatukkien asfaltoitu varastoaluekenttä Muuraissaaressa on valmistunut kesällä 2003.

Alueen pinta-ala on noin 5,5 ha. Sadevedet kootaan ja johdetaan sakankeräysaltaiden kautta vesistöön. Siivousjätteet so. hiekka ja likainen puuaines kuljetetaan Pukkikan-

kaan kaatopaikalle kompostiin. Puhdas puuaines haketetaan ja poltetaan tehtaan omal- la voimalaitoksella.

Kemikaalit ja apuaineet (käyttö ja varastointi)

Paperin valmistuksessa käytettävien täyte- ja lisäaineiden vastaanotto ja varastointi ta- pahtuu hienopaperitehtaaseen kuuluvalla ns. lisäainelaitoksella. Täyteaineet (kalsium- karbonaatti ja kaoliini) tulevat tehtaalle kuivana tai lietteenä. Kuivat pigmentit liete- tään vesilietteeksi. Massa- ja pintaliimauksessa käytettävä kuiva tärkkelys keitetään höyryllä käyttöliuokseksi. Lisäksi paperinvalmistuksessa käytetään erilaisia liima-, si- de-, väri-, saostus- ym. aineita, jotka tulevat toimittajilta pääosin valmiina tuotteina.

Täyteaineiden kuivavarasto sijaitsee hienopaperitehtaaseen kuuluvan lisäainelaitoksen yhteydessä Huruslahden rannalla paperikone 4:n edustalla. Kangasrakenteisen asfaltti- kentälle perustetun hallin pinta-ala on 5 000 m² ja varastointikapasiteetti 15 000 t.

Kemikaaleja saapuu tehdasalueelle säiliöauto-, bulk- tai astiakuormina. Paperin täyte- aineita saapuu tehdasalueelle 85 000 t/a. Kaoliini ja karbonaatti ajetaan Akonniemestä tehtaalle tuontilaivasta 2 000 t:n erissä. Kuljetuksen suorittaa 6–8 kuorma-autoa ja toimenpide kestää 16 h. Kaoliinia saapuu vuodessa yhteensä 16 000 t ja karbonaattia 50 000 t vuodessa, josta 40 000 t toimitetaan Imatran tehtaille lietettynä.

Joulukuusta 2007 alkaen lietteenä Imatralta tuleva täyteaine on PCC:tä (saostettua kal- siumkarbonaattia), jonka vuosikulutus on noin 60 000 t. PCC:tä sisältäviä säiliöautoja tulee Varkauden tehtaalle keskimäärin 12 kpl vuorokaudessa. Joka kolmas tuleva säi- liöauto ottaa paluukuormaksi karbonaattia, joka kuljetetaan Imatran tehtaille.

Raakaveden hankinta ja käsittely

Vettä tarvitaan tehtaan prosesseihin sekä lauhdutus- ja jäähdytystarkoituksiin. Veden tarve on vuositasolla noin 35,5 miljoonaa m³ eli keskimäärin noin 1,1 m³/s. Lämpimä- nä kesäaikana tarve voi olla hetkellisesti noin 1,5 m³/s (arvio). Pientä osaa jäähdytyk- seen käytettävästä vesimäärästä ei mitata. Siten kokonaisvesimäärää joudutaan tältä osin arvioimaan.