PÄÄTÖS
Nro 125/09/2
Dnro ISY-2009-Y-70 Annettu julkipanon jälkeen 28.10.2009
ASIA Vuolukiven louhintaan Koskelan kaivospiirissä myönnetyn ympäristöluvan määräys- ten tarkistaminen, Juuka.
LUVAN HAKIJA
Tulikivi Oyj 83900 Juuka
ASIAN VIREILLETULO JA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Itä-Suomen ympäristölupaviraston 3.5.2002 antaman päätöksen nro 26/02/3 mukaisesti hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 1.4.2009 mennessä.
Hakemus on tullut vireille 31.3.2009.
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 5 a nojalla toimivaltainen lupaviranomainen kaivosta koskevassa asiassa.
HAKEMUS
Toimintaa koskevat luvat
Koskelan kaivostoimintaa koskien on annettu seuraavat päätökset:
Itä-Suomen ympäristölupaviraston 3.5.2002 antama päätös nro 26/02/3, jota Vaa- san hallinto-oikeus on muuttanut 14.2.2003 antamallaan päätöksellä nro 03/0031/2, jonka Korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt pidentäen lupamääräysten 7, 14. 15 ja 22 määräaikoja 8.6.2005 antamallaan päätöksellä t. 1385
Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 24.1.2007 antamallaan päätöksellä nro 10/07/2 muuttanut em. päätöksen 8. lupamääräystä
Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 26.6.2008 antamallaan päätöksellä nro 75/07/2 täydentänyt em. päätöstään.
Ympäristöluvan nro 26/02/3 voimassa olevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti:
1. Louhoksesta poistettava vesi johdetaan Papinsuonojaan puhdistettuna siten, että ve- den kiintoainepitoisuus on enintään 30 mg/l. Vedet on ennen johtamista Papin- suonojaan käsiteltävä mekaanisesti vesien enimmäisvirtaaman mukaan mitoitetuissa laskeutusaltaissa ja tarvittaessa lisäksi kemiallisella selkeytyksellä tai muulla vastaa- valla tavalla.
2. Läjitysalueiden suoto- ja pintavedet on kerättävä kokoojaojilla ja johdettava hallitus- ti Papinsuonojaan. Papinsuonojaan johdettavan veden kiintoainepitoisuus saa olla enintään 30 mg/l. Tarvittaessa vedet on käsiteltävä samalla tavalla kuin louhosvedet.
3. Vesien johtaminen ja käsittely on suunniteltava ja toteutettava siten, että kaikki Pa- pinsuonojaan johdettavat louhosvedet ja tarvittaessa läjitysalueiden valumavedet voi- daan käsitellä.
4. Ulkopuolisten pintavesien pääsy louhokseen ja läjitysalueelle on rajoitettava mah- dollisimman vähäiseksi louhoksen ja läjitysalueen ympärille tehtävin eristysojin.
5. Vesien käsittelylaitteet, ojastot ja pumput, on pidettävä jatkuvasti mitoitukseltaan riittävinä ja toimintakunnossa niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdis- tustulos. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä sinne kertyneestä lietteestä niin usein, ettei selkeytysteho missään olosuhteissa heikkene.
Laskeutusaltaat ja ojat on niin rakennettava ja pidettävä kunnossa, ettei toiselle kuulu- valla alueella aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa.
6. Öljyjen ja muiden kemikaalien sekä öljyisten jätteiden varastointi ja käsittely on jär- jestettävä siten, ettei niitä joudu maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön.
Polttoaine- ja voiteluöljysäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai yksivaippaisina ne tulee sijoittaa katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa säiliön tilavuutta.
7. Lupamääräyksissä 1–4 mainittu vesien johtaminen ja käsittely on toteutettava vuo- den 2005 aikana. Vesien johtamis- ja käsittelysuunnitelma mitoituksineen on esitettävä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle 31.8.2002 mennessä.
8. Toiminnasta, mukaan lukien apualuetiellä tapahtuva liikenne, aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäristön häiriintyvissä kohteissa klo 7–22 välisenä aikana A -painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 dB ja klo 22–7 välisenä aikana 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä kiinteistöillä aiheutuva melutaso ei saa ylittää klo 7–22 välisenä aikana A -painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 45 dB ja klo 22–7 välisenä aikana 40 dB. Tarvit- taessa luvan saajan on rakenteellisin tai käyttötoimenpitein estettävä melua koskevan rajan ylittyminen.
Koskela MN -louhoksessa sahaustoimintaa sekä sahattujen kappaleiden siirtoa louhok- sen sisällä saa harjoittaa syyskuun 1. päivän ja toukokuun 31. päivän välisenä aikana maanantaiaamun klo 06 ja lauantaiaamun klo 06 välisenä aikana keskeytyksettä. Kesä- kuun 1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana toimintaa saa harjoittaa maanan- taiaamun klo 06 ja perjantai-illan klo 22 välisenä aikana keskeytyksettä.
Voimakasta iskumaista ja kapeakaistaista melua aiheuttavat toiminnot, kuten räjäytyk- set, louheiden läjitys ja pudotukset, on suoritettava maanantaista perjantaihin klo 8–16 välisenä aikana.
Räjäytykset on tehtävä erikseen ilmoitettuna, lähinaapureiden tiedossa olevana ajan- kohtana. Räjäytykset on toteutettava ja suunniteltava siten, että suojaustoimenpiteillä ja sopivilla räjähdysainemäärillä sekä ajoituksella niistä aiheutuu mahdollisimman vä- hän haittaa tärinän tai irtokivien muodossa.
Muuta kuin edellä kuvattuja toimintoja voidaan harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 6–22 välisenä aikana.
Yövuoron vaihto on tapahduttava Koskelan kaivospiirin alueella.
Kahden kuukauden kuluessa yöaikaisen toiminnan aloittamisesta yöaikaiset melutasot on mitattava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kahta viik- koa ennen mittausten suorittamista mittaussuunnitelma on toimitettavat Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle, joka voi tarvittaessa muuttaa tai täydentää suunnitel- maa.
Kahden kuukauden kuluessa apualuetiellä tapahtuvan liikennöinnin aloittamisesta me- lutasot on mitattava mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa Pohjois-Karjalan ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla. Kahta viikkoa ennen mittausten suorittamista mitta- ussuunnitelma on toimitettavat Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle, joka voi tarvit- taessa muuttaa tai täydentää suunnitelmaa.
9. Toiminnasta, mukaan lukien apualuetiellä tapahtuva liikenne, ei saa aiheutua pö- lyämistä tai muita hiukkaspäästöjä siten, että asumis- tai loma-asumiskäytössä olevilla alueilla tai virkistyskäytössä olevilla alueilla hiukkasten kokonaisleijuman vuorokausi- pitoisuusraja 120 µg/m3 ylittyy.
Toiminnan, mukaan lukien apualuetiellä liikennöinti, aiheuttamaa pölyämistä on estet- tävä tarvittaessa kastelemalla, suolauksella, kulku-urien sijoittamisella ja läjitysalueen pintakerrosten peittämisellä. Porauksen pölypäästöjä on tarvittaessa rajoitettava ime- vällä pölynkeräyslaitteistolla tai muulla pölynpoiston kannalta tehokkaalla tavalla.
Toiminta-alueen ympärille on mahdollisuuksien mukaan jätettävä suojapuustoa, joka toimii melu-, pöly- ja maisemasuojana.
10. Kaivostoiminnassa muodostuvat vaarattomat maa- ja kiviainesjätteet (maanpois- tomassat ja sivukivi) on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään. Hyödynnettävissä ole- vat maa- ja kiviainekset on pidettävä erillään toisistaan ja lajiteltava.
11. Laskeutusaltaista poistettavan lietteen koostumus, liukoisuus ja tarpeellisilta osin muut ominaisuudet on selvitettävä ennen lietteen poistoa. Selvitys lietteen koos- tumuksesta ja ominaisuuksista sekä suunnitelma lietteen käsittelystä ja sijoituksesta on esitettävä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle kuukautta ennen ensimmäistä liet- teen poistoa.
12. Toiminnassa syntyvät muut jätteet kerätään, välivarastoidaan asianmukaisesti ja toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on säilytettävä lukitussa paikassa. Kemikaalijätteet, jäteöljyt ja muut ongelmajätteet on merkittävä asianmukaisesti. Erilaisia ongelmajättei- tä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin.
13. Läjitysalueelle 1 saa sijoittaa pysyvästi vuolukivijauhoa (jäteluokka 01 04 03), vuolukivijätettä (jäteluokka 01 04 06) ja vaaratonta pysyvää maa- ja kiviainesta kuten pintamaata ja sivukiveä (jäteluokka 01 01 02). Läjitysalueen 1 ylin korkeus saa olla pintarakenteet mukaan lukien enintään +150 m. Läjitysalueelle 2 saa sijoittaa hyödyn- nettäväksi tarkoitettua maa- ja kiviainesta.
14. Luvan saajan on tehtävä läjityssuunnitelma läjitysalueille 1 ja 2. Läjityssuunnitel- massa on oltava täyttösuunnitelman lisäksi määräyksissä 2 ja 4 edellytetyt suunnitel- mat vesien hallinnasta sekä selvitys läjitysalueen vaikutuksesta maisemaan ympäristön maanpinnan korkeusolosuhteet huomioon ottaen. Läjityssuunnitelma on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle 30.9.2005 mennessä.
Louhoksen Ko-MN täyttösuunnitelma, jossa esitetään täyttöön käytettävien massojen laatu, määrä, louhoksen vesien hallinta ja täyttöalueen jälkitarkkailusuunnitelma, on esitettävä lupamääräysten tarkistamishakemuksessa, josta määrätään tuonnempana.
Jos louhoksen täyttö aloitetaan jo ennen lupamääräysten tarkistamista, on suunnitelma toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle viimeistään 3 kuukautta ennen täytön aloittamista.
15. Sivukiven ja vuolukivijauhon koostumus, liukoisuus ja tarpeellisilta osin muut ominaisuudet on selvitettävä. Selvityksen perusteella on tehtävä suunnitelma niiden si- joittamisesta läjitysalueelle siten, että muun muassa nikkelin ja arseenin kulkeutumi-
nen vesien mukana ympäristöön estetään. Suunnitelma on toimitettava Pohjois-Kar- jalan ympäristökeskukselle 30.9.2005 mennessä.
16. Poikkeuksellisesta ympäristöön kohdistuneesta päästöstä tai muusta ympäristölle haitallisesta tapahtumasta on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökes- kukselle ja Juuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on päästön tapahduttua heti ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin haittojen estämiseksi.
17. Luvan saajan on laadittava ja pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee rä- jäytyksistä aiheutuvan vaaran ehkäisyä, toimenpiteitä vahinkojen rajoittamiseksi poik- keuksellisten päästöjen tapahtuessa sekä häiriö- ja vahinkotilanteissa, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Suunnitelma on liitettävä Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle ja Juuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toi- mitettavaan vuoden 2003 tarkkailutietojen vuosiyhteenvetoon.
18. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyynty- neelle maa-ainekselle.
19. Läjitysalueiden täyttö on toteutettava niin, että siitä ei aiheudu sortumia eikä vaa- raa ympäristölle. Täyttöpenkereen vakavuutta ja kuntoa on seurattava säännöllisin tar- kastuksin.
20. Kaivoksen toiminnan lakattua alue on jälkihoidettava kolmen vuoden kuluessa niin, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.
Jos kaivoksen toiminta loppuu kokonaan ennen tämän lupapäätöksen tarkistamista, on luvan saajan toimitettava viimeistään kahdeksan kuukautta ennen toiminnan lopetta- mista ympäristölupavirastolle hakemus, jossa on esitetty suunnitelma toiminnan lop- pumisen vuoksi tarvittavista jälkihoitotoimista. Suunnitelmassa on esitettävä louhos- ten, läjitysalueiden ja laskeutusaltaiden jälkihoito sekä altaiden pohjalle kertyneen liet- teen käsittely. Suunnitelmassa on esitettävä myös kaivosalueen vesien johtaminen ja käsittely jälkihoitotoimien toteuduttua sekä jälkitarkkailusuunnitelma.
Läjitysalueen jälkihoito on tehtävä mahdollisuuksien mukaan vaiheittain täytön aikana sitä mukaa, kun täyttöalue tulee lopulliseen korkeuteensa. Läjitysalue on maisemoitava puhtailla maa-aineksilla ja riittävällä kasvukerroksella sekä pinta muotoiltava siten, et- tä siihen ei jää vettä kerääviä painanteita. Täyttökorkeuden saavuttanut läjitysalueen osa on saatettava maisemaan ja ympäröivään maastoon soveltuvaksi.
Luvan saajan on huolehdittava sivukivien läjitysalueiden jälkihoidosta niin kauan kuin niistä todetaan aiheutuvan haitallisia vaikutuksia ympäristöön, kuitenkin enintään 30 vuotta alueen käytön lopettamisen jälkeen. Jos läjitysalueista aiheutuu haitallisia vai- kutuksia ympäristöön vielä mainitun 30 vuoden kuluttua, lupaviranomainen voi päät- tää ennen edellä tarkoitetun vastuuajan päättymistä jälkihoitovastuun jatkamisesta.
21. Luvan saajan on valvottava ja seurattava kaivoksen louhosten ja läjitysalueiden toimintaa, jolloin on pidettävä kirjaa louhinnan etenemisestä, tuotannosta, sivukiven ja maanpoistomassojen määristä, laadusta ja läjitysalueille sijoituksesta ja hyötykäyttöön toimittamisesta, läjitysalueiden täytön etenemisestä ja jälkihoitotöiden toteutuksesta sekä toiminnassa syntyvistä muista jätteistä, kuten lietteistä ja ongelmajätteistä, ja nii- den käsittelyyn toimittamisesta.
Luvan saajan on tarkkailtava louhosten ja läjitysalueiden vesien laatua ja johtamista vesienkäsittelyyn, vesienkäsittelyn tehoa, vesistöön johdettavan veden määrää ja laa- tua, vesistöön johdettujen vesien vaikutuksia purkuvesistössä, toiminnan vaikutuksia ympäristön pohjavesioloihin ja kaivoihin sekä toiminnan aiheuttaman melun, tärinän ja pölypäästöjen ympäristövaikutuksia. Toiminnan seurannan on perustuttava riittävän tarkkaan kirjanpitoon, jonka tiedot esitetään tarkkailun vuosiyhteenvedossa valvonta- viranomaisille.
Koskelan kaivokselta vesistöön johdettavien vesien määrää, laatua ja vesistökuormi- tusta sekä vesistövaikutuksia tarkkaillaan tarvittavilta osin täydennettävän Vuokin kai- vospiirin tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistötarkkailuohjelmaan on lisättävä havain- topaikat Koskelan kaivoksen vesien johtamispaikan yläpuoliseen Papinsuonojaan ja Pielisen Nunnanlahteen. Vesistön vesinäytteistä määritetään ohjelman mukaisten mää- ritysten lisäksi fosfori-, typpi- ja happipitoisuus sekä kemiallinen hapenkulutus.
Edellä sanotut tarkkailut sisältävä yhtenäinen tarkkailusuunnitelmaehdotus on toimitet- tava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 30.11.2002 mennessä.
Tarkkailusuunnitelmaan liitetään ehdotus vuosi- ja osavuositietojen toimittamisesta valvontaviranomaisille ja ehdotus näytteenottopisteiden sijainnista sekä säännöllisesti tehtävien tarkkailujen tiheys. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa ja täydentää Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen päätöksellä.
Tarkkailutiedot on säilytettävä ja toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai muutoin sovittuina ajankohtina Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Juuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen.
22. Luvan saajan on 30.9.2005 mennessä esitettävä Pohjois-Karjalan ympäristökes- kukselle suunnitelma seuraavista toiminnan ympäristövaikutuksia koskevista kertasel- vityksistä mittaussuunnitelmineen ja aikatauluineen:
Selvitys arseenin ja nikkelin kertymisestä Papinsuonojan ja Pielisen Nunnanlahden pohjalietteeseen sekä nikkelikuormituksen vaikutuksista vesistön eliöstöön.
Selvitys toiminnan aiheuttaman melun leviämisestä ja vaikutuksista. Meluselvitykses- sä on laskennallisesti määritettävä 50 dB:n ja 55 dB:n melualueet ja mittauksin var- mennettava laskennalliset tulokset. Selvityksessä on esitettävä toiminnan, räjäytykset mukaan lukien, aiheuttama ekvivalenttimelutaso (LAeq) lähimmissä häiriintyvissä koh- teissa ja räjäytystöiden aiheuttama äänenpaineen enimmäistaso (LAFmax) sekä tyypilli- siä että suurimpia räjähdysainemääriä käytettäessä. Tarvittaessa on esitettävä toimenpi- teet meluhaittojen vähentämiseksi.
Selvitys pölyn leviämisestä ympäristöön sekä pölymittaukset kokonaisleijumasta ja laskeumasta häiriintyvissä kohteissa 0,5 km:n etäisyydellä pölylähteistä.
Selvitys 0,5 km:n etäisyydellä louhoksesta sijaitsevista talousvesikaivoista, niiden ra- kenteesta, vedenpinnan ja pohjan korkeudesta sekä veden käyttömäärästä ja laadusta.
Selvitykset tärinän häiriövaikutuksista 0,5 km:n etäisyydellä louhoksesta ja 0,5 km:n etäisyydellä louhoksesta sijaitsevien rakennusten rakenteiden nykyisestä tilasta louhin- nan tärinästä mahdollisesti aiheutuvien vaurioiden myöhempää selvittämistä varten.
Selvitykset on tehtävä ympäristökeskuksen hyväksymässä ajassa. Tulokset ja ehdotuk- set toiminnasta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi ja mahdollisten haittojen eh- käisemiseksi esitetään Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle kuukauden kuluttua mit- tausten valmistumisesta. Tuloksiin on liitettävä ulkopuolisen asiantuntijan arvio toi- minnan vaikutuksesta ympäristön asutuksen terveysoloihin ja viihtyisyyteen erikseen ja yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa.
23. Vesienkäsittelystä ja läjitysalueen hoidosta sekä kaivoksen toimintaa koskevien tämän päätöksen mukaisten velvoitteiden toteuttamisesta vastaavien henkilöiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Juuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
24. Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, kokeiluista ja toiminnan lopet- tamisesta on riittävän ajoissa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoitettava Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle ja Juuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
25. Jos kaivoksen toiminnasta johtuu talousveden saannin estyminen tai merkittävä vaikeutuminen joillakin alueilla, on luvan saaja velvollinen turvaamaan haittaa kärsi- vän entistä kulutusta vastaavan sellaisen talousveden saannin, jonka laatu vastaa ennen toiminnan aloittamista käytettyä vettä.
26. Luvan saajan on talletettava kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoi- maiseksi tulemisesta Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen haltuun 80 000 euron suu- ruinen ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus (esimerkiksi pankkitakaus tai talletus- todistus), jolla varmistetaan maa- ja kiviaineksen läjitysaluetta koskevien velvoitteiden täyttäminen sekä toiminnan lopettamisen ja jälkihoidon edellyttämien toimenpiteiden toteuttaminen.
27. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheu- tuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
Kaivostoiminta Koskelan kaivospiirissä
Louhinta Koskelan kaivospiirissä on aloitettu vuonna 2002. Louhinta aloitettiin MN- esiintymän alueelta. Vuoden 2008 aikana louhinnan painopistettä Koskelan louhokses- sa on siirretty ns. Suo-esiintymän alueelle. Louhoksen kokonaispinta-ala on nykyään noin 7 ha.
Ympäristölupahakemuksen käsittelyn jälkeen toiminnan keskeisimmät muutokset ovat:
Louhinnan painopiste on siirtynyt Suo-esiintymän alueelle niin, että molempien Koskelan esiintymien (Suo ja MN) louhinta tapahtuu yhdessä louhoksessa. Alku- peräisessä hakemuksessa molemmat vuolukiviesiintymät suunniteltiin louhittavak- si erillisissä louhoksissa.
Vuoden 2008 ja 2009 aikana lähes kaikki Koskelan louhoksella muodostuvat sivu- ja jäämäkivet on käytetty tai käytetään viereisen Vaaralammen kaivospiirin maara- kennustöihin ja sen jälkeen kaivannaisjätteet sijoitetaan Koskelan läjitysalueelle.
Tuotantoon kelpaavat vuolukivilohkareet siirretään nykyisin kiviautoilla (dumppe- reilla) tuotantolaitoksille vuonna 2007 käyttöönotettua Apualuetietä pitkin. Aikai- semmin vuolukivilohkareet jouduttiin siirtämään VT6:n kautta kuorma- autokalustolla.
Koskelan louhoksen toiminta-aikaa on laajennettu vuonna 2007 aikaisemmasta kahdesta vuorosta (6–22) osittaiseen kolmivuoroon vuorokauden ympäri. Yövuo- rossa (22–6) on toiminnassa ainoastaan vuolukiven sahaus ja lohkareiden siirto pyöräkoneella louhoksen sisällä.
Vuolukiven kokonaislouhintamäärä on noin 140 000 m3 vuodessa. Lisäksi sivukiveä syntyy jonkin verran. Koskelan kaivospiirin vuolukiviesiintymät on otettu kokonai- suudessaan tuotantoon, joten toiminnassa ei muodostu enää pintamaita. Vuolukivi irro- tetaan kuivasahauksena. Irrotetut lohkareet siirretään pyöräkuormaajilla sivuun. Maa- rakennustöissä hyödynnettävä sivukivi välivarastoidaan ja murskataan Koskelan kai- vospiirissä. Tuotantoon tai hyötykäyttöön kelpaamattomat kiviainekset ja sahausjauho läjitetään Koskelan läjitysalueelle. Louhosvedet laskeutetaan kahdessa altaassa ennen niiden johtamista Papinsuonojaan ja siitä edelleen Pielisen Nunnanlahteen.
Louhinta Koskelan kaivospiirissä on suunniteltu tapahtuvan arkisin pääasiassa kahdes- sa vuorossa (6–23), mutta ajoittain vuolukivitarpeen mukaan louhitaan kolmessa vuo- rossa vuorokauden ympäri. Yövuorossa (23–6) toiminnassa olisi ainoastaan vuoluki- ven sahaus ja lohkareiden siirto pyöräkoneella louhoksen sisällä.
Vuosittainen hakijan Nunnanlahden louhosten yhteenlaskettu prosessiin toimitettavan vuolukiven tuotantomäärä on keskimäärin 35 000 m3. Tulikivi Oyj:n Nunnanlahden louhosten arvioidut tuotantomäärät (t/a) vuoteen 2014 saakka ovat:
Louhos 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Välikannas - - - -
Koskela 35 000 30 000 25 000 3 000 - -
Vaaralampi - 5 000 10 000 32 000 35 000 35 000
Tuotantoon kelpaavat vuolukivilohkareet kuljetetaan dumppereilla Apualuetietä pitkin Nunnanlahden tuotantolaitoksille. Päivittäin kuljetuksia on keskimäärin 25 kpl. Sivu- kivet ajetaan pääsääntöisesti Koskelan läjitysalueelle, joka sijaitsee louhoksen pohjois- puolella. Tällä hetkellä lähes kaikki Koskelan louhoksen sivukivet ajetaan avattavan Vaaralammen kaivoksen maarakennustöihin Koskelan louhoksen kaakkoispuolelle.
Louhinnan päättämisen jälkeen Koskelan louhos toimii Vaaralammen louhokselta syn- tyvän kiviaineksen loppusijoituspaikkana. Alueen maisemakuvan parantamiseksi lou- hosta ympäröivät maaluiskat muotoillaan ja maisemoidaan kasvillisuudella tai anne- taan kasvillistua luonnollisesti. Koskelaan jäävät seuraavat oheistoiminnot: selkey- tysaltaat, sosiaalitilat, polttoaineiden tankkauspisteet, hyötykäytettävän sivukiven va- rastointi ja murskaustoiminta ja koneiden ns. kylmähuolto.
Käytettävien koneiden dieselpolttoaineiden varastointi ja tankkaaminen tapahtuu Kos- kelan kaivospiirissä. Polttoaineet säilytetään kolmessa kaksivaippaisessa säiliössä, joi- den koko 10 m3. Kaikki säiliöt ovat Oy Teboil Ab:n omistamia, valvomia ja huoltamia vuokrasäiliöitä. Työkoneiden tankkaukseen käytettävissä pistooleissa on ylitäytön val- vonta, joka on toteutettu automaattipysäytyksellä sekä maksimitankkausmäärän rajoit- timilla (200 l).
Koskelan louhosalueella sijaitsevat selkeytysaltaat säilytetään nykyisten louhosten louhintatoiminnan päätyttyä toimintakuntoisina, jotta niitä voidaan tarvittaessa käyttää mm. Vaaralammen kaivospiirin louhosten selkeytysvesien käsittelyyn. Selkeytysaltai- den pohjasedimentit jätetään altaiden pohjille tai mikäli lietettä on kertynyt niin paljon, että altaiden puhdistusteho ei ole enää riittävä, liete sijoitetaan Koskelan läjitysalueel- le. Kasvillisuus on vallannut altaiden reunamat siten, että ne ovat maisemoituneet ym- päröivään maastoon.
Nykyisen louhintasuunnitelman mukaisesti Koskelan kaivospiirin alueella sijaitsevaa kaivannaisjätteiden jätealuetta ei olla poistamassa käytöstä haettavan lupakauden kulu- essa. Mikäli suunnitelmat muuttuvat siten, että jätealueen käytöstäpoisto tulee ajankoh- taiseksi, yksityiskohtainen käytöstäpoistosuunnitelma esitetään Itä-Suomen ympäristö- lupavirastolle ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpi- teiden suorittamista, kuitenkin vähintään 12 kk ennen läjitysalueen käytöstäpoistamis- ta.
Kaivannaisjätteiden jätehuolto
Hakemukseen on liitetty kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma, jossa on kuvattu mm. seuraavat asiat:
toiminnassa syntyvät kaivannaisjätteet ja niiden ominaisuudet (pinta- ja irtomaa, sivukivi, selkeytysaltaiden pohjaliete) sekä määrät
em. kaivannaisjätteiden sijoittaminen ja hyödyntäminen jätealueille
kaivannaisjätteen jätealue ja ympäristöolosuhteet
jätealueen onnettomuusvaarat
kaivannaisjätteen ja jätealueiden ympäristövaikutukset sekä toimet vaikutusten eh- käisemiseksi
toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
ympäristövaikutusten seuranta ja tarkkailu.
Tuotantoon tai hyötykäyttöön kelpaamattomat kiviainekset ja sahausjauho läjitetään Koskelan läjitysalueelle. Läjitysalueita on kaksi, joista läjitysaluetta 1. on käytetty kai- vannaisjätteen loppusijoitukseen. Läjitysalue 2. toimii hyötykäytettävän sivukiven vä- liaikaisvarastona ennen murskausta ja murskeen hyötykäyttöä.
Koskelan kaivospiirissä kaivannaisjätteiden kokonaismäärä toiminnan aikana on:
Jäte Määrä 12/2008
mennessä (m3itd)
Määrä 01/2009 jälkeen (m3itd)
010102 Pinta- ja irtomaa 573 730 0
010102 Sivukivi 1 023 290 1 000 000
010102 Vuolukivi (jäämäkivi) 569 370 765 000
010410 Vuolukivijauho 85 000 75 000
010412 Selkeytysaltaiden pohjaliete 0 vähäisiä määriä
Yhteensä 2 166 390 1 765 000
Koskelan läjitysalueelle läjitettyjen kaivannaisjätteiden määrä 31.12.2008 mennessä on:
Vuosi Maata m3itd
Sivukiveä m3itd
Jäämäkiveä m3itd
2002 49 160 7060 22 920
2003 30 000 20 370 28 780
2004 144 760 86 820 62 700
2005 102 020 185 090 77 370
2006 187 530 170 700 86 900
2007 31 480 208 750 155 500
2008 - 2 500 2 200
Yhteensä 544 950 681 290 436 370
Hyödynnettyjen kaivannaisjätteiden määrä Koskelan kaivospiirillä 31.12.2008 men- nessä on:
Vuosi Maata m3itd
Sivukiveä m3itd
Jäämäkiveä m3itd
2005 5 000 28 000 -
2006 3 000 50 000 -
2007 1000 80 000 23 000
2008 19 780 184 000 110 000
Yhteensä 28 780 342 000 133 000
Ennusteen mukaisesti Koskelan läjitysalueelle toimitetaan vuosina 2009–2014 sivuki- veä 800 000 m3itd ja jäämäkiveä 700 000 m3itd. Omaan hyötykäyttöön käytetään sivu- kiveä 200 000 m3itd ja jäämäkiveä 65 000 m3itd.
Läjitettävien sivukivien keskinäiset paljoussuhteet ovat:
vuolukivi 60 %
kloriittivuolukivi/kloriittiliuske 15 %
vulkaniitti 15 %
diabaasi 10 %
serpentiniitti erittäin vähän
Vuolukivi koostuu pääosin talkista [Mg3(Si4O10)(OH)2] ja karbonaattimineraaleista.
Talkin osuus on noin 45 % ja karbonaattien osuus noin 35 %. Karbonaatit on magne- siitti (MgCO3) ja rautamagnesiitti (FeCO3) ja dolomiitti (Mg-Ca -karbonaatti). Muita vuokiven mineraaleja ovat kloriitti (rauta-magnesium -pitoinen alumiinisilikaatti), magnetiitti ja rautasulfidit.
Kloriittivuolukivi koostuu talkista (35 %), kloriitista (58 %) ja magnetiitista (7 %).
Vulkaniitit koostuvat seuraavista alumiinisilikaattimineraaleista: särvivälke, plagio- klaasi, biotiitti ja kvartsi. Näiden keskinäisissä paljoussuhteissa esiintyy paljon vaihte- lua.
Diabaasit koostuvat pääosin sarvivälkeestä (70 %) ja plagioklaasista (30 %).
Serpentiniitit sisältävät antigoriserptentiinin (magnesiumhydroksidisilikaatti 60 %) li- säksi talkkia, karbonaattia ja magnetiittia.
Kaikissa Koskelan louhoksen sivukivissä rikin määrä on pieni, alle 0,1 %.
Kromin kokonaispitoisuudet ovat suurimmat vuolukivessä (2 087 mg/kg), kloriitti- vuolukivessä (1 553 mg/kg) ja vulkaniiteissa (1 175 mg/kg). Kromi esiintyy vuoluki- vessä ja vulkaniitissa pääasiassa niukkaliukoisiin silikaatti- ja rautaoksidimineraaleihin sitoutuneena.
Nikkelin kokonaispitoisuudet ovat suurimmat vuolukivessä (1 856 mg/kg), kloriitti- vuolukivessä (1 146 mg/kg) ja vulkaniitissa (574 mg/kg). Nikkeli esiintyy näissä kivis- sä pääosin magnesiumsilikaattimineraaleihin, lähinnä talkkiin sitoutuneena ja vain vä- häisessä määrin sulfidimineraaleissa.
Vuolukivessä arseenin kokonaispitoisuus on 109 mg/kg.
Koskelan läjitysalue 1 sijoittuu avolouhoksen koillispuolelle. Läjitysalueen pohja si- joittuu tasovälille noin +110 ja +120 mpy. Suunnitelmien mukaan alue läjitetään noin tasolle +150 mpy, joten täytön paksuus on 30–40 m. Läjitysalueen nykyinen tilavuus on noin 1,65 Mm3 ja suunniteltu kokonaistäyttötilavuus noin 3,15 Mm3. Koskelan läji- tysalueen kokonaispinta-ala on noin 11 ha.
Läjitysalue ei sijoitu tärkeäksi luokitellulle pohjavesialueelle eikä alueen pohjavettä hyödynnetä. Läjitysalueen pohjamaan pinnan viettosuunnat ovat länteen ja itään. Eril- lisiä suoto- ja valumavesien ohjausrakenteita ei ole, vaan läjitysalueen länsipuoliset suoto- ja valumavedet purkautuvat ympäröiviin ojiin ja painanteisiin, josta ne suotau- tuvat Huutojokeen. Itäpuolella suotovedet saadaan osittain kerättyä kaivosvesien pois-
touomaan. Suoto- ja valumavesiä, jotka valuisivat ympäröivään vesistöön, ei vuosittain tehtyjen tarkkailujen perusteella ole.
Toiminnan ympäristövaikutukset
Tarkkailutulosten ja tehtyjen erillisten selvitysten perusteella kaivosalueen vesien pur- kamisesta ei hakijan mukaan aiheudu merkittävää haitallista kuormitusta ympäristöön.
Vesistökuormituksessa ja -vaikutuksissa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia jatkossa. Vesipäästöt Koskelan louhoksen osalta loppuvat, kun tuotanto Koskelan kai- vospiirissä päättyy ja kuivanapito lopetetaan.
Tarkkailutulosten ja tehtyjen selvitysten perusteella toiminnasta ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Louhoksen kuivatus aiheuttaa pohjaveden virtauksen kääntymisen louhosta kohti, joka kuivattaa louhoksen välittömän lähiympäristön maa- ja kallioperää.
Leviämismallin perusteella lähimmässä häiriintyvässä kohteessa (etäisyys noin puoli kilometriä) kokonaisleijuman ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vallinneissa mit- tausolosuhteissa olivat selkeästi alle ohje- ja raja-arvojen, eivätkä hiukkaspitoisuudet todennäköisesti missään olosuhteissa ylitä ohje- tai raja-arvoja lähimmissä häiriinty- vissä kohteissa. Vuolukivipölyn suuren hiukkaskoon vuoksi pölyn vaikutukset tervey- teen ovat vähäisemmät kuin hienojakoisella pölyllä. Leijuvan pölyn (PM10) määrä las- kee, vallitsevista sääolosuhteista riippuen, tasolle 10 μg/m3 200–500 m:n etäisyydellä päästölähteestä ja 0,5–1 km:n etäisyydellä louhoksen aiheuttama pitoisuuslisäys ilman hiukkaspitoisuuteen on enää noin 1 μg/m3.
Tehtyjen melumallinnusten ja mittaustulosten perusteella Koskelan toiminnasta aiheu- tuvat keskiäänitasot (LAeq) päivä- ja yöaikaan alittavat luvan mukaiset raja-arvot.
Vuonna 2007 suoritetussa Apualuetien liikennettä koskevassa meluselvityksessä kes- kiäänitasot Kuhnustantien varrella sijaitsevissa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (asuinkiinteistöt) päiväaikaan olivat noin 33–42 dB. Vuoden 2008 joulukuussa suorite- tuissa Koskelan toimintaa koskevissa melumittauksissa päiväajan keskiäänitasot ko.
kiinteistöillä olivat keskimäärin 36–40 dB. Vuoden 2006 yöaikaisen toiminnan melu- vaikutuksia koskevissa mittauksissa keskiäänitasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa
(Kuhnustantien varren asuinkiinteistöt ja Matkalammen loma-asunto) olivat noin 32–
35 dB. Vastaavasti vuoden 2007 mittauksissa toiminnasta aiheutuvat yöajan keski- äänitasot olivat keskimäärin 21–26 dB ja vuoden 2008 mittauksissa n. 25–30 dB.
Vuoden 2008 joulukuussa suoritetuissa Koskelan louhoksen melumittauksissa todettiin Koskelan louhoksen sivukivien kuljettamisesta Vaaralammen louhoksen massanvaih- toon aiheutuvan lupamääräysten mukaisten melutason raja-arvojen ylityksiä Matka- lammen loma-asuinkiinteistöllä. Vaaralammen ja Koskelan louhostoiminnoista on näin ollen muodostunut yhteisvaikutuksia Vaaralammen rakennusvaiheessa. Meluhaitan vähentämiseksi dumpperiliikenne ajaa pääosin läjitysalueen itäpuolella olevaa tietä pitkin, joka sijaitsee n. 200 m kauempana Matkalammen kiinteistöstä kuin aikaisem- min käytetty tie. Matkaa Matkalammen kiinteistölle on n. 270 m. Kyseisen kiinteistön ja sivukivien kuljetusreitin väliin rakennetaan meluvalli. Näillä toimenpiteillä estetään melun raja-arvojen ylittyminen.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Nykyisin Koskelan louhoksen ympäristötarkkailu toteutetaan osana viimeisintä, 2.1.2008 laadittua ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymää, Tulikivi Oyj:n Nunnanlahden ympäristötarkkailusuunnitelmaa.
Tarkkailusuunnitelma käsittää koko Nunnanlahden toiminnan käyttötarkkailun, päästö- jen tarkkailun, ympäristövaikutusten tarkkailun ja jälkitarkkailun.
Ympäristöhallinnon tietojärjestelmään merkitseämisen lisäksi Tulikivi Oyj laatii ym- päristönsuojelun vuosiraportin, jossa esitetään:
Louhintamäärät kaivospiireittäin
Läjitetyn sivukiven määrä kaivospiireittäin
Läjitysalueelta tuotantoon otettujen kiviainesten määrät
Läjitysalueiden täyttöaste ja täyttöalueen laajuus
Läjitysalueilla tapahtuneet jälkihoitotoimenpiteet
Jätteiden määrät ja käsittelypaikat
Pienlohkareiden ja talkkimineraalin hyötykäyttöasteen kohottamiseksi tehdyt toi- menpiteet
Käytettyjen polttoaineiden ja kemikaalien laatu ja määrät
Vesistötarkkailun tulokset
Prosessien tarkkailutulokset
Vesistöön johdettavien vesien käsittelyjärjestelmän kunnossapito
Häiriö- ja poikkeustilanteet ja niiden vaikutus päästöihin
Ympäristöluvissa määrätyt kirjanpito-, tarkkailu- ja raportointiasiat.
Vuosiraportti lähetetään Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Juuan kunnan ym- päristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä..
Tulikivi Oyj:n Nunnanlahden toimintojen kalataloudellisia vaikutuksia tarkkaillaan Jo- ensuun yliopiston ekologian tutkimusinstituutin vuonna 2008 laatiman ja TE-kes- kuksen hyväksymän kalataloustarkkailuohjelman 2009–2014 mukaisesti.
Hakijan esitys lupaehdoiksi
Vaaralammen louhoksen sivukivien murskaukseen Koskelan kaivospiirin läjitysalueel- la 2 on myönnetty lupa Itä-Suomen ympäristölupaviraston 28.3.2008 antamalla Vaara- lammen louhoksen lainvoimaisella ympäristölupapäätöksellä nro 31/08/2. Koskelan ympäristölupaan esitetään sisällytettäväksi vastaava lupamääräys Koskelan sivukivien murskaukselle.
Voimassa olevan päätöksen lupamääräys 8. esitetään muutettavaksi seuraavanlaiseksi:
Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäristössä häiriintyvissä kohteissa klo 7–22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 dB ja klo 22–7 välisenä aikana 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä kiinteistöillä aiheutuva melutaso ei saa ylittää klo 7–22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 45 dB ja klo 22–7 välisenä aikana 40 dB. Tarvittaessa luvan saajan on rakenteellisin tai käyttötoi- menpitein estettävä melua koskevan rajan ylittyminen.
Koskelan louhoksessa sahaustoimintaa sekä sahattujen kappaleiden siirtoa louhoksen sisällä saa harjoittaa syyskuun 1. päivän ja toukokuun 31. päivän välisenä aikana maa- nantaiaamun klo 06 ja lauantaiaamun klo 6 välisenä aikana keskeytyksettä. Kesäkuun
1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana toimintaa saa harjoittaa maanantai- aamun klo 6 ja perjantai-illan klo 23 välisenä aikana keskeytyksettä.
Sivukiven murskaamiseen väliaikaisesti käytettävä siirrettävä laitteisto on sijoitettava melun leviämisen kannalta siten, että toiminnasta aiheutuva melutaso häiriintyvissä kohteissa on mahdollisimman alhainen.
Räjäytykset sekä sivukiven murskaus on tehtävä arkisin maanantaista perjantaihin klo 8–20 välisenä aikana. Muita kuin edellä kuvattuja toimintoja voidaan harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 6–23 välisenä aikana.
Räjäytykset on tehtävä erikseen ilmoitettuna, lähinaapureiden tiedossa olevana ajan- kohtana. Räjäytykset on toteutettava ja suunniteltava siten, että suojaustoimenpiteillä ja sopivilla räjähdysainemäärillä sekä ajoituksella niistä aiheutuu mahdollisimman vä- hän haittaa tärinän tai irtokivien muodossa.
Yövuoron vaihdon on tapahduttava Koskelan kaivospiirin alueella.
Lisäksi esitetään lupamääräyksen 21 kappaleessa 2 määrättyjen laskeutusaltaille pum- pattavan lietteen tarkkailun ja laskeutusaltaiden vesien käsittelyn tehon tarkkailun poistamista. Tarkkailu on toteutettu ottamalla näytteet louhoksen pohjalta pumpatta- vasta lietteestä (näytepiste K3) ja jälkimmäisen laskeutusaltaan ylivuotoputkesta. Las- keutusaltaiden tehoa on kuvastanut näytepisteiden välinen kiintoainepitoisuuden muu- tos.
Kyseinen tarkkailupiste, K3, ei edusta päästö- tai vaikutustarkkailua eikä tuloksilla ole merkitystä vesien käsittelyn suunnitteluun tai ylläpitoon. Lisäksi näytteenottopisteen paikka vaihtelee louhoksen sisällä ja määritettävä kiintoainepitoisuus on täysin riippu- vainen sadannasta tai näytteenottopaikan valinnasta. Lisäperusteluna voidaan todeta, että hakijalla ei ole millään muulla louhoksellaan vastaavaa vesitarkkailupistettä lou- hoksen sisällä.
Tehtyjen erillisten ympäristövaikutuksia koskevien selvitysten sekä ympäristötarkkai- lun tulosten perusteella Koskelan toiminnasta ei aiheudu sellaisia ympäristövaikutuk-
sia tai haittoja, että lupamääräyksiä olisi perusteltua muilta osin muuttaa. Toiminta Koskelan louhoksella etenee syvemmälle, joten keskeisimmät mahdolliset ympäristö- vaikutukset kuten melu ja pöly vähenevät ajan kuluessa nykyisestä.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta, Pohjois- Karjalan TE-keskukselta, Juuan kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisel- ta sekä Juuan kunnanhallitukselta.
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Juuan kun- nassa 13.5.–12.6.2009 välisenä aikana. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa.
Lisäksi hakemus on annettu erikseen tiedoksi asianosaisille.
Lausunnot
1. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on lausunut, että parhaan käyttökelpoisen tek- niikan vaatimus edellyttää kuivanapitovesien käsittelyssä myös kolmannen jo olemas- sa olevan laskeutusaltaan jatkuvaa käyttöä.
Koskelan kaivokselle tulisi antaa vastaavat päästöjä vesiin koskevat raja-arvot kuin yh- tiön Vaaralampi- ja Tulikivi -nimisissä kaivospiireissä sijaitsevien kaivosten ympäris- töluvissa on annettu. Kaivoksesta sekä kivi- ja maa-ainesten läjitysalueelta Papin- suonojaan johdettavan kuivanapitoveden sekä suoto- ja valumaveden pH:n on oltava 6–9, kiintoainepitoisuus saa olla enintään 20 mg/l ja nikkelipitoisuus enintään 1,0 mg/l jokaisella näytteenottokerralla. Määräyksen täyttymisen arvioinnissa on huomioitava näytteen ottamisessa ja analysoinnissa aiheutuva kokonaisvirhe. Kivi- ja maa-ainesten läjitysalueelta valuvat suoto- ja valumavedet on koottava ja johdettava hallitusti. Joh- taminen on järjestettävä siten, että veden määrää voidaan seurata ja että virtaavasta ve- destä voidaan ottaa luotettava seurantanäyte.
Koskelan kaivospiirin päästöjä ilmaan koskevia lupamääräyksiä tulisi täydentää siten, että luvan saaja velvoitetaan osallistumaan toiminnasta muodostuvien päästöjen osalta kustannuksellaan ilman laadun alueelliseen tarkkailuun. Tarkkailun toteuttamisesta ja yksityiskohdista tulee sopia erikseen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kanssa.
Hakemuksessa esitettyjen toiminta-aikojen suhteen ympäristökeskuksella ei ole huo- mautettavaa. Myös Apualuetiellä tapahtuva liikennöinti tulee sisällyttää selvästi melua ja tärinää koskeviin lupamääräyksiin vastaavalla tavalla kuin Itä-Suomen ympäristölu- paviraston 26.6.2007 antamassa päätöksessä nro 75/07/2.
Läjitysalueet on muotoiltava mahdollisimman hyvin maastoon sopeutuviksi mahdolli- suuksien mukaan vaiheittain kaivostoiminnan aikana. Eroosion rajoittamiseksi luiskat on tehtävä riittävän loiviksi. Luvassa tulee myös antaa selvä määräys läjitysalueiden ylimmistä korkeustasoista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava vähintään viiden vuoden välein. Tarkistus on tehtävä ensim- mäisen kerran viimeistään 28.3.2014.
Koskelan kaivosalueella läjitettävät Vaaralammen kaivoksen maa- ja kiviainekset huomioon ottaen läjitettyjen maa- ja kiviainesten asianmukaisen jätehuollon varmis- tamiseksi tulee määrätä asetettavaksi Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle sen hy- väksymä vähintään 150 000 euron vakuus.
Tarkkailusuunnitelmaa on täydennettävä vielä seuraavasti:
- Mikäli vesipäästöjen tarkkailun (4.1 Vesipäästöjen tarkkailu) tulokset osoittavat jä- teveden laadun poikkeavan ympäristöluvan mukaisista vaatimuksista, tulee poik- keaman syy selvittää välittömästi ja tehdä tarvittavat korjaustoimenpiteet sekä ottaa jätevedestä sen jälkeen uusintanäyte.
- Vesistön vesinäytteistä (5.3 Vesistön tarkkailu) määritetään vanhan 2.2.2008 päi- vätyn ohjelman mukaiset parametrit lukuun ottamatta hapen kyllästysastetta ja happipitoisuutta eli esitetyn lisäksi kokonaisfosfori, CODMn, sameus, väriluku, lämpötila, näkösyvyys ja johtokyky. Pielisen Nunnanlahden vesinäytteistä määrite- tään myös hapen kyllästysaste ja happipitoisuus.
Lupamääräyksissä on huomioitava toiminnan lopettamisen ohella myös mahdollinen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen. Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muu- toksista, kokeiluista, toiminnan keskeyttämisestä tai lopettamisesta on riittävän ajoissa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle.
Kaivosalueen jälkihoitosuunnitelma on toimitettava 12 kuukautta ennen kaivostoimin- nan lopettamista tai kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kaivostoiminnan keskeyt- tämisestä on tehty päätös, Itä-Suomen ympäristölupavirastoon.
Koskelan kaivoksen lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus tulee määrätä liitettä- väksi Vaaralammen kaivoksen ympäristöluvan tarkistamista koskevaan hakemukseen.
Ympäristökeskuksen mielestä kaivosten toiminnot muodostavat toiminnallisen koko- naisuuden, joka tulisi ratkaista yhdellä lupapäätöksellä. Ajallisesti hakemuksen jättä- misajankohta ajoittuu ympäristökeskuksen käsityksen mukaan vuoteen 2014 eli arvioi- tuun Koskelan kaivoksen louhintatoiminnan lopettamisajankohtaan.
2. Pohjois-Karjalan TE-keskus on lausunut, että hakemuksen mukaisen ympäristölu- van myöntämiselle ei ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta. Louhoksen kuivatus- vedet heikentävät omalta osaltaan purkuvesistöjen fysikaalis-kemiallista ja biologista tilaa ja vaikuttanevat kielteisesti alueen kalastoon ja kalastusoloihin.
Koskelan kaivospiirin osalta ympäristölupaan tulee sisällyttää määräys kalaston ja ka- lastuksen tarkkailusta vastaavalla tavalla kuin Tulikivi-kaivospiirille ja Vaaralammen kaivospiirille on asetettu. Koska kuormitusvaikutus kohdistuu alueelle, jossa jo nykyi- sellään on kalataloudellista tarkkailua, ei em. lupaehto välttämättä edellytä muutoksia nykyisen tarkkailuohjelman sisältöön. Vaikutusarviointi on kuitenkin syytä tehdä yh- teistyössä hakijan, TE-keskuksen ja ulkopuolisen konsultin kanssa ja tarvittaessa päi- vittää kalataloudellinen tarkkailuohjelma.
3. Juuan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, että melun ja pölyn leviämisen tarkkailuun on kiinnitettävä huomiota.
Selitys
Hakija on lausunnoista ja muistutuksista antamassaan selityksessä lausunut Pohjois- Karjalan ympäristökeskuksen lausunnosta, että kolmannen altaan käyttöönotto ei pie- nennä kevätajan kiintoainepitoisuuksia. Vuoden 2008 ensimmäisen näytteenoton tulos on 70 mg/l (liitteessä olevan taulukon arvo on erheellisesti ollut sameus, eikä kiinto- ainepitoisuus) ja vastaavasti kesällä ja syksyllä alle 15 mg/l. Kiintoainepitoisuus on vuonna 2009 huhtikuussa ollut 13 mg/l ja heinäkuussa 3,4 mg/l. Kolmannen altaan va- kituista käyttämistä rajoittaa talviaikaan se, että yhde toisesta altaasta kolmanteen jou- dutaan viemään putkella tien ali, jolloin se saattaa jäätyä. Putken jäätyessä keskimmäi- nen laskeutusallas tulvisi yli, eikä veden johtaminen hallitusti olisi enää mahdollista.
Hakija esittää, että kolmas allas pidetään edelleen varoaltaana, ja sitä käytetään vain, jos louhosvesien purkaminen Papinsuonojaan täytyy jossakin poikkeuksellisessa tilan- teessa ympäristönsuojelullisista syistä estää.
Kevään näytteenotto on hakijan mielestä liian aikaisin. Näyte tulisi ottaa vasta sulan veden aikaan, jolloin kevään valumavesien vaikutus olisi asettunut ja mm. näyt- teenotosta johtuva virhe saataisiin pienemmäksi. Kevätaikaan näytteitä kaivetaan useimmiten lumen ja jään alta, eikä näytteenottoa voida pitää luotettavana. Tarkkailu- suunnitelmaa esitetään muutettavaksi siten, että kevään näytteenoton ajankohta on ai- kaisintaan toukokuun lopulla, jolloin sulamisvesien sekoittava vaikutus on poistunut, muita näytteenottoaikoja myöhästytetään vastaavasti elokuulle ja lokakuulle. Lisäksi läjitysalueelta Huutojokeen vievä oja otetaan tarkkailun piiriin. Näytepiste tulee sijait- semaan laskuojassa välittömästi ennen Huutojokea, (x: 7006870, y:4472773, KKJ 4- kaista).
Ympäristökeskuksen ehdottama lisäys analyyseihin ei ole hakijan mielestä perusteltua.
Ko. määritykset on jätetty pois tarkkailuohjelmasta perustellusti ja valvojan kanssa yh- teisymmärryksessä. Lämpötila kirjataan joka tapauksessa mittausolosuhteiden kirjaa- misen yhteydessä. Hakijan toiminnasta ei aiheudu vesistöön fosforipäästöjä eikä or- gaanisia humuspäästöjä. Pintavesien kokonaisfosforia seurattiin vuosina 2002–2008, jolloin 250 näytteen keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut 44 µg/l, eivätkä pitoisuu- det ole olleet nousussa. Samoin permanganaattihapetusta on tehty vuosien 2002–2008 aikana yli 250 vesinäytteelle, joiden keskiarvotulos on 16,9 mg/l O2. Kaikki orgaani-
nen humus ei hapetu permanganaatilla ja toisaalta taas permanganaatti hapettaa myös pelkistynyttä epäorgaanista ainesta kuten esim. 2-arvoisen raudan. Päästöjen rautapi- toisuus määritetään kuitenkin erikseen eikä rautapitoisuudessakaan ole vuosien 2002–
2008 välisenä aikana tapahtunut muutoksia.
Sähkönjohtavuus kuvaa veteen liuenneiden mineraalisuolojen kokonaismäärää. Talo- usveden johtokyvyn laatusuositus on 250 mS/m. Nunnanlahden louhosvesistä vuosien 2002–2008 aikana mitattu korkein pitoisuus on ollut vuonna 2002 Välivaaran louhok- sessa 141 mS/m, eikä johtokyvyssä ole tapahtunut vuosien varrella muutoksia. Siten ei ole oletettavaa, että louhosvesillä olisi oleellista merkitystä ympäristön pintavesien johtokykyyn.
Väriluku ja näkösyvyys ovat suureita, jotka eivät hakijan mielestä kerro mitään lou- hostoiminnan vaikutuksesta ympäröivään vesistöön, koska louhostoiminnasta ei tule humuspäästöjä. Veden väri on monien tekijöiden yhteistulos, siihen vaikuttavat valu- ma-alueen soilta ja maaperästä huuhtoutuneet humusaineet, rauta, vedessä olevat levät sekä kiinteät ja liuenneet aineet. Pääasiallinen veden väriä säätelevä tekijä on kuitenkin humuspitoisuus. Väriarvoissa tapahtuu voimakasta vuodenaikojen ja vuosien välistä vaihtelua. Tämä johtuu pääasiassa valumaolojen muutoksista. Runsaat sateet yleensä nostavat väriarvoja ja kuivina kausina väriarvot laskevat.
Hakija esittää vakuuden pitämistä ennallaan 80 000 eurossa. Ympäristökeskuksen pe- rusteena käyttämä Vaaralammen kaivospiiri ja sen rakennustyö on päinvastoin pienen- tänyt Koskelan läjitysalueelle alun perin läjitettäväksi suunniteltujen kaivannaisjättei- den määrää. Vaaralammen kaivospiirin kaivannaisjätteitä ei sijoiteta Koskelaan mis- sään muussa vaiheessa, kuin Koskelan louhoksen täyttöön ja Vaaralammen kaivospii- rin jätehuollolle ja jälkihoidolle on asetettu oma vakuus, 120 000 euroa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto tarkistaa Tulikivi Oyj:lle 3.5.2002 annetulla päätöksellä nro 26/02/3 myönnetyn toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykset kuu- lumaan seuraavasti:
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Päästöt vesiin
1. Louhoksesta poistettava vesi johdetaan Papinsuonojaan puhdistettuna siten, että pH:n on oltava 6–9, kiintoainepitoisuus saa olla enintään 20 mg/l ja nikkelipitoisuus enintään 1,0 mg/l jokaisella näytteenottokerralla. Määräyksen täyttymisen arvioinnissa on huomioitava näytteen ottamisesta ja analysoinnista aiheutuva kokonaisvirhe.
2. Kivi- ja maa-ainesten läjitysalueelta valuvat suoto- ja valumavedet on koottava ja johdettava hallitusti Papinsuonojaan. Johdettavan veden pH:n on oltava 6–9, kiinto- ainepitoisuus saa olla enintään 20 mg/l ja nikkelipitoisuus enintään 1,0 mg/l jokaisella näytteenottokerralla. Määräyksen täyttymisen arvioinnissa on huomioitava näytteen ot- tamisesta ja analysoinnista aiheutuva kokonaisvirhe.
3. Vesien johtaminen ja käsittely on suunniteltava ja toteutettava siten, että kaikki Pa- pinsuonojaan johdettavat louhosvedet ja tarvittaessa läjitysalueiden valumavedet voi- daan käsitellä.
4. Ulkopuolisten pintavesien pääsy louhokseen ja läjitysalueelle on rajoitettava mah- dollisimman vähäiseksi louhoksen ja läjitysalueen ympärille tehtävin eristysojin.
5. Vesien käsittelylaitteet, ojastot ja pumput, on pidettävä jatkuvasti mitoitukseltaan riittävinä ja toimintakunnossa niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdis- tustulos. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä sinne kertyneestä lietteestä niin usein, ettei selkeytysteho missään olosuhteissa heikkene.
Laskeutusaltaat ja ojat on niin rakennettava ja pidettävä kunnossa, ettei toiselle kuulu- valla alueella aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa.
6. Öljyjen ja muiden kemikaalien sekä öljyisten jätteiden varastointi ja käsittely on jär- jestettävä siten, ettei niitä joudu maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön.
7. Polttoaine- ja voiteluöljysäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai jos ne ovat yksi- vaippaisia, ne tulee sijoittaa katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa säiliön ti- lavuutta.
Melu ja tärinä
8. Toiminnasta, mukaan lukien Apualuetiellä tapahtuva liikenne, aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäristön häiriintyvissä kohteissa klo 7–22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 dB ja klo 22–7 välisenä aikana 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä kiinteistöillä aiheutuva melutaso ei saa ylittää klo 7–22 välisenä aikana A- painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 45 dB ja klo 22–7 välisenä aikana 40 dB. Tarvitta- essa luvan saajan on rakenteellisin tai käyttötoimenpitein estettävä melua koskevan ra- jan ylittyminen.
9. Koskela-louhoksessa sahaustoimintaa sekä sahattujen kappaleiden siirtoa louhoksen sisällä saa harjoittaa syyskuun 1. päivän ja toukokuun 31. päivän välisenä aikana maa- nantaiaamun klo 6 ja lauantaiaamun klo 6 välisenä aikana keskeytyksettä. Kesäkuun 1.
päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana toimintaa saa harjoittaa maanantaiaamun klo 6 ja perjantai-illan klo 23 välisenä aikana keskeytyksettä.
10. Koskelan sivukiven murskaamiseen väliaikaisesti käytettävä siirrettävä laitteisto on sijoitettava melun leviämisen kannalta siten, että toiminnasta aiheutuva melutaso häi- riintyvissä kohteissa on mahdollisimman alhainen.
11. Voimakasta iskumaista ja kapeakaistaista melua aiheuttavat toiminnot, kuten räjäy- tykset, sivukiven murskaus, louheiden läjitys ja pudotukset, on suoritettava maanan- taista perjantaihin klo 8–18 välisenä aikana.
12. Räjäytykset on tehtävä erikseen ilmoitettuna, lähinaapureiden tiedossa olevana ajankohtana. Räjäytykset on toteutettava ja suunniteltava siten, että suojaustoimenpi- teillä ja sopivilla räjähdysainemäärillä sekä ajoituksella niistä aiheutuu mahdollisim- man vähän haittaa tärinän tai irtokivien muodossa.
14. Muita kuin edellä kuvattuja toimintoja voidaan harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 6–23 välisenä aikana.
15. Yövuoron vaihdon on tapahduttava Koskelan kaivospiirin alueella.
16. Kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta päivä- ja yöaikaiset me- lutasot on mitattava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kuu- kautta ennen mittausten suorittamista mittaussuunnitelma on toimitettava Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle, joka voi tarvittaessa muuttaa tai täydentää suunnitel- maa.
Päästöt ilmaan
17. Louhintaporalaitteet on varustettava pölyn talteenottolaittein. Erottimien talteen ot- tama pöly on käsiteltävä siten, etteivät räjäytykset, liikkuva kalusto tai tuuli pääse le- vittämään sitä ympäristöön. Pölyn leviämisen estämiseksi asennetut laitteet on pidettä- vä kunnossa.
18 Toiminnan aiheuttamaa pölyämistä on estettävä tarvittaessa kastelemalla, suolauk- sella, kulku-urien sijoittamisella ja läjitysalueen pintakerrosten peittämisellä. Porauk- sen pölypäästöjä on tarvittaessa rajoitettava imevällä pölynkeräyslaitteistolla tai muul- la pölynpoiston kannalta tehokkaalla tavalla. Toiminta-alueen ympärille on mahdolli- suuksien mukaan jätettävä suojapuustoa, joka toimii melu-, pöly- ja maisemasuojana.
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
19. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuol- tosuunnitelmaa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on arvioitava ja tarkistettava viimeistään 31.3.2014 tai jos kaivannaisjäteasetuksen tai direktiivin täydentäminen kaivannaisjätteen ominaisuuksien arviointimenettelyä tai kaivannaisjätteen jätealueen luokitusta koskevilla määräyksillä sitä edellyttää. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen kä- sittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jäte-
huoltosuunnitelmaa on muutettava. Luvan haltijan on siinä tapauksessa tehtävä ympä- ristölupavirastolle ympäristöluvan muuttamista koskeva hakemus.
20. Kaivostoiminnassa muodostuvat vaarattomat maa- ja kiviainesjätteet (maanpois- tomassat ja sivukivi) on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään. Hyödynnettävissä ole- vat maa- ja kiviainekset on pidettävä erillään toisistaan ja lajiteltava.
21. Kivi- tai maa-aines, joka välittömästi tai kohtuullisen lyhyen varastointiajan jäl- keen toimitetaan tuotanto-, rakennus- tai muussa toiminnassa käytettäväksi, ei ole jä- tettä edellyttäen, ettei materiaali omaa haponmuodostuspotentiaalia tai sisällä ympäris- tön kannalta merkittävässä määrin haitallisia metalleja ja soveltuu muidenkin ominai- suuksiensa puolesta hyödynnettäväksi materiaalina.
22. Laskeutusaltaista poistettavan lietteen koostumus, liukoisuus ja tarpeellisilta osin muut ominaisuudet on selvitettävä ennen lietteen poistoa. Selvitys lietteen koos- tumuksesta ja ominaisuuksista sekä suunnitelma lietteen käsittelystä ja sijoituksesta on esitettävä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle kuukautta ennen ensimmäistä liet- teen poistoa.
23. Käyttökelvottomat räjähdystarvikkeet mukaan lukien niiden puhdistamattomat päällykset on hävitettävä polttamalla tai muulla räjähteitä koskevan lainsäädännön hy- väksymällä tavalla. Toiminnassa muodostuvan muiden jätteiden kuin maa- ja ki- viainesjätteen sekä käyttökelvottomien räjähdysaineiden mukaan lukien niiden pakka- usten osalta luvan saajan on noudatettava Juuan kunnan jätehuoltomääräyksiä. Ongel- majätteet on säilytettävä lukitussa paikassa. Kemikaalijätteet, jäteöljyt ja muut ongel- majätteet on merkittävä asianmukaisesti. Erilaisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa kes- kenään eikä muihin jätteisiin. Luovutettaessa ongelmajätteitä ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen ja niistä on laadittava siirto- asiakirja.
Läjitysalueet
24. Läjitysalueelle 1 saa sijoittaa pysyvästi vuolukivijauhoa (jäteluokka 01 04 03), vuolukivijätettä (jäteluokka 01 04 06) ja vaaratonta pysyvää maa- ja kiviainesta kuten
pintamaata ja sivukiveä (jäteluokka 01 01 02). Läjitysalueen 1 ylin korkeus saa olla pintarakenteet mukaan lukien enintään +150 m. Läjitysalueelle 2 saa sijoittaa hyödyn- nettäväksi tarkoitettua maa- ja kiviainesta.
25. Läjitysalueille 1 ja 2 laaditut läjityssuunnitelmat on pidettävä ajan tasalla. Muutok- sia sisältävät suunnitelmat on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle vuo- siraportoinnin yhteydessä.
26. Tarkkailua ja kaivannaisjätteen jätealueen jälkihoitotoimenpiteitä on jatkettava toiminnan loputtua niin kauan kuin tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että alueesta ei aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, alue on vakaa ja pysyvästi maise- moitu, alueesta ei aiheudu onnettomuuden vaaraa ja siitä aiheutuvaa ympäristökuormi- tusta ei ole enää tarpeen tarkkailla.
27. Luvan saajan on jatkettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hallussa olevan 80 000 euron suuruisen ympäristökeskuksen hyväksymän vakuuden voimassaoloa, jol- la varmistetaan maa- ja kiviaineksen läjitysaluetta koskevien velvoitteiden täyttäminen sekä toiminnan lopettamisen ja jälkihoidon edellyttämien toimenpiteiden toteuttami- nen.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
28. Jos kaivospiirin alueelta on joutunut tai uhkaa joutua vesistöön tai maaperään laa- dultaan tai määrältään poikkeuksellinen päästö, luvan saajan on välittömästi ryhdyttä- vä toimenpiteisiin päästön lopettamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi. Tapahtumasta on heti ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Juuan kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on tarvittaessa ilmoitettava myös alu- eelliselle pelastusviranomaiselle.
29. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee räjäytyksistä ai- heutuvan vaaran ehkäisyä, toimenpiteitä vahinkojen rajoittamiseksi poikkeuksellisten päästöjen tapahtuessa sekä häiriö- ja vahinkotilanteissa, sekä pidettävä yllä toiminta- valmiutta erityistilanteiden varalta.
30. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyynty- neelle maa-ainekselle.
31. Läjitysalueiden täyttö on toteutettava niin, että siitä ei aiheudu sortumia eikä vaa- raa ympäristölle. Täyttöpenkereen vakavuutta ja kuntoa on seurattava säännöllisin tar- kastuksin.
Toiminnan lopettaminen
32. Kaivoksen toiminnan lakattua alue on jälkihoidettava kolmen vuoden kuluessa niin, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.
33. Jos kaivoksen toiminta loppuu kokonaan ennen lupapäätöksen määräysten tarkis- tamista, on luvan saajan toimitettava viimeistään kaksitoista kuukautta ennen toimin- nan lopettamista ympäristölupavirastolle hakemus, jossa on esitetty suunnitelma toi- minnan loppumisen vuoksi tarvittavista jälkihoitotoimista. Suunnitelmassa on esitettä- vä louhosten, läjitysalueiden ja laskeutusaltaiden jälkihoito sekä altaiden pohjalle ker- tyneen lietteen käsittely. Suunnitelmassa on esitettävä myös kaivosalueen vesien joh- taminen ja käsittely jälkihoitotoimien toteuduttua sekä jälkitarkkailusuunnitelma.
34. Jos kaivoksen toiminta keskeytyy pitkäaikaisesti, on alueelta poistettava kaikki ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat koneet, laitteet, kemikaalit, polttoaineet ja jätteet lukuun ottamatta alueelle pysyvästi loppusijoitettua kivi- ja maa-ainesta. Lou- hokset sekä varasto- ja läjitysalueet on saatettava yleisen turvallisuuden edellyttämään kuntoon. Suunnitelma tehtävistä toimenpiteistä on toimitettava ympäristölupavirastolle kolme kuukautta ennen louhinnan loppumista tai kuukauden kuluessa keskeyttämis- päätöksen tekemisestä.
35. Läjitysalueen jälkihoito on tehtävä mahdollisuuksien mukaan vaiheittain täytön ai- kana sitä mukaa, kun täyttöalue tulee lopulliseen korkeuteensa. Läjitysalue on maise- moitava puhtailla maa-aineksilla ja riittävällä kasvukerroksella ja sen pinta on muotoil- tava siten, että siihen ei jää vettä kerääviä painanteita. Täyttökorkeuden saavuttanut lä- jitysalueen osa on saatettava maisemaan ja ympäröivään maastoon soveltuvaksi.
Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset
36. Luvan saajan on tarkkailtava toimintaa ja sen päästöjä sekä näiden vaikutuksia ympäristössä sekä raportoitava tulokset hakemukseen liitetyn 2.1.2008 päivätyn tark- kailusuunnitelman mukaisesti ja siten, että Huutojokeen vievään ojaan perustetaan uusi havaintopiste ja vesinäytteet otetaan virtaavasta, lumesta ja jäästä vapaasta vedestä.
Kalastoa ja kalastusta Nunnanlahdella koskeva tarkkailu on suoritettava Pohjois- Karjalan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Käytössä olevan tarkkailuohjelman muutostarpeet on arvioitava 31.12.2009 mennessä TE -keskuksen ohjeiden mukaisesti.
Ennakoimattoman vahingon korvaaminen
Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole enna- koitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
Jos kaivoksen toiminnasta johtuu talousveden saannin estyminen tai merkittävä vai- keutuminen, on luvan saaja velvollinen turvaamaan haittaa kärsivän entistä kulutusta määrältään ja laadultaan vastaava talousveden saanti.
Asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan es- tämättä noudatettava.
RATKAISUN PERUSTELUT
Kysymyksessä on myönnetyn ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu ympäristölupaviraston 3.5.2002 antamalla pää- töksellä nro 26/02/3. Toiminnassa, siitä aiheutuvissa päästöissä tai alapuolisen vesistön tilassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia lupapäätöksen antamisen jälkeen. Tällä
päätöksellä tarkistettujen lupamääräysten mukainen toiminta täyttää edelleen ympäris- tönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.
Lupamääräysten perustelut
Päästöt vesiin
Vesistöön johdettavan veden nikkeli- ja kiintoainepitoisuus on rajattu tasolle, jolla ei aiheudu ennalta arvioiden haitallisia vaikutuksia vesistössä ja joka on saavutettavissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen.
Läjitysalueen suoto- ja pintavesien hallittu johtaminen edellyttää ojituksen toteuttamis- ta. Ulkopuolisten vesien ohjaaminen kaivosalueen ohi on tarpeen käsiteltävän vesi- määrän pitämiseksi mahdollisimman pienenä ja vesiensuojelurakenteiden mitoituksen riittävyyden varmistamiseksi. Vesienkäsittelymitoituksessa on varauduttava siihen, et- tä myös läjitysalueiden vedet on mahdollista tarvittaessa käsitellä samoin kuin louhos- vedet.
Päästöt ilmaan
Kuivana aikana tuotantoalueella liikkuminen ja muu toiminta nostattaa ilmaan kivi- ja maa-ainespölyä. Tämän estämiseksi on annettu määräys, jonka mukaisesti pölyhaitan muodostumista on estettävä laiteteknisin ratkaisuin sekä sitomalla pölyä esimerkiksi kastelemalla liikenneväyliä.
Melu ja tärinä
Meluarvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja sekä myös sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1997 antamia melutason terveydellisiä ra- ja-arvoja. Toiminnan meluisimpien työvaiheiden suorittamisaikaa on rajoitettu lähis- töllä oleville kiinteistöille ja lähialueen asukkaille eräistä naapuruussuhteista annetussa
laissa tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Toiminnasta johtuvan melun ja tärinän ei tarvitse aiheuttaa terveydensuojelulaissa tarkoitettua välitöntä terveydellistä haittaa, jotta sen voitaisiin katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta ja siten olevan lu- van myöntämisen esteenä.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Ympäristönsuojelulain 45 a §:n (346/2008, voimaantulo 1.6.2008) mukaan kaivostoi- mintaa koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kallio- tai maaperässä luonnollisesti esiintyvän orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen irrotukses- sa taikka sen varastoinnissa, rikastamisessa tai muussa jalostamisessa syntyvästä jät- teestä (kaivannaisjäte) sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunni- telmasta ja sen noudattamisesta. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 2
§:n muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (381/2008) mukaisesti kaato- paikkoja koskevaa valtioneuvoston päätöstä ei sovelleta paikkaan, jonne sijoitetaan vain pilaantumatonta maa-ainesta tai vain kaivannaisjätteistä annetun asetuksen (379/2008) soveltamisalaan kuuluvaa jätettä. Kaivannaisjätteen sijoittamiseen käytet- tävän alueen (kaivannaisjätteen jätealue) luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset mää- räykset jätealueen perustamisesta, hoidosta, käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta.
Kaivannaisjätteen jätealueena ei pidetä tyhjää louhosta, johon palautetaan toiminnassa syntynyttä kaivannaisjätettä kunnostamis- tai rakentamistarkoituksessa.
Kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (379/2008) mukaisesti kaivan- naisjätteen jätealuetta koskeva vakuus on määrätty asetettavaksi Pohjois-Karjalan ym- päristökeskukselle. Vakuuden kokonaismäärää tarkistetaan lupamääräysten tarkista- mista varten tehtävän hakemuksen käsittelyn yhteydessä.
Vakuuden määrä perustuu hakemuksessa esitettyihin tietoihin ja on myös Pohjois- Karjalan ympäristökeskuksen esityksen mukainen.
