Nro 52/05/2
Dnro ISY-2004-Y-210 Annettu julkipanon jälkeen
6.6.2005
LUVAN HAKIJA
Suomen Nikkeli Oy Viestitie 1
00370 HELSINKI
ASIA Nikkelimalmin louhintaa Särkiniemen esiintymästä koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Leppävirta.
ASIAN VIREILLETULO JA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Suomen Nikkeli Oy suunnittelee malmin louhimista (66 000 tonnia) Leppävirran kunnan Leppävirran kylässä sijaitsevan Särkiniemen alueelta. Ympäristölupahakemus on tullut vi- reille 16.11.2004 ja sitä on täydennetty 28.2., 2.3. sekä 20.4.2005.
Ympäristönsuojelulain 28 § 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 a) kohdan mukaan kaivostoiminnalle on oltava ympäristölupa ja saman asetuksen 5 §:n 1 momentin 5 a) kohdan mukaan ympäristölupavirasto on toimivaltainen viranomainen.
HAKEMUS
Toimintaa koskevat luvat ja kaavoitustilanne
Toiminnalle ei ole aiemmin myönnetty ympäristölupaa.
Särkiniemi kuuluu Pohjois-Savon seutukaava-alueeseen. Alueelle on 4.9.1995 vahvistettu 4.
vaihekaava, joka käsittää Varkauden seudun. Alueella on voimassa Pohjois-Savon ympäris- tökeskuksen 18.4.2000 vahvistama rantayleiskaava. Se käsittää Leppävirran ja Kotalahden kylissä sijaitsevia Koiruksen vesistöön kuuluvia ranta-alueita. Kaava-alueelle jää luode- kaakko-suuntaiset Särkiniemi ja Särkilahti. Luoteessa kaava-alue rajoittuu Oravikosken taa- jamaan.
Toimintaa varten on 25.4.2005 pidetyssä kaivospiiritoimituksessa vahvistettu Särkiniemi- niminen kaivospiiri.
Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristön tila
Sijaintipaikka
Kaivosalue sijaitsee kapealla Särkilahden ja Arkkuselän välisellä maakannaksella. Sinne joh- taa Leppävirran kirkolta II-luokan autotie Rauastenlahteen ja edelleen metsäautotie esiinty- mälle saakka. Kaivosalueen kokonaisuudessaan ja lähes koko Särkiniemen omistaa Leppä- virran kunta. Rantayleiskaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi.
Alueen geologia ja hydrologia
Nikkelimalmi sijaitsee Särkiniemen tien pohjois-puolella, pohjois-eteläsuuntaisen kapean laaksopainanteen laajentumassa. Laaksopainanne alkaa Oravilahden Arkkuselän rantalouhi- kosta ja jatkuu Särkiniemen poikki rajoittuen etelässä Särkilahden Itälahteen. Idässä ja län- nessä laaksoa reunustavat moreeniharjanteet. Korkeimmat moreenikumpareet nousevat +100 m tason yläpuolelle, kun taas laaksopainanteet ovat +85 m - +87,5 m tasolla merenpinnasta.
Vedenpinnan keskikorkeus Oravilahdella on NN +81,59 m meren pinnasta. Kalliopohja nou- see hyvin loivasti pohjoiseen ja länteen niin, että Arkkuselän rannan tuntumassa yhtenäinen
kallioselänne on vedenpinnan yläpuolella. Muutamassa kohdassa malmion kohdalla kallion pinta on alle 1 m Kallaveden pinnan alapuolella.
Särkilahden ja Arkkuselän välinen notkelmajakso on soistunut ja lähes kokonaan umpeen kasvanut. Satunnaisesti avovettä löytyy enää suon pohjoisosasta, pienestä lampareesta. Nik- keliesiintymän päällä oleva maanpintarakenne pinnasta pohjaan on karkeasti seuraava:
Paksuus (m) Maaperä Erityispiirteet
0–1,7 Turve Sisältää liekokasvin jäänteitä, veden kyllästämä 1,7–1,75 Lieju Harmaa, veden kyllästämä
1,75–2,2 Turve Heikosti maatunut, veden kyllästämä 2,2–3,7 Savi Sulfidirakeita, alaosassa kiviä, pohjavesi alkaa
savikon alta
3,7–4,5 Moreeni Lohkareita, kiviä, hiekkaa ja silttiä, pohjavettä 4,5–5,5 Hiekka Lohkareita, kiviä ja silttiä, pohjavettä
Pohjois-eteläsuuntainen laakso muodostaa oman erillisen pohjavesiyksikkönsä. Pohjaveden pinta on avolouhoksen kohdalla noin 1,1 m ympäröivien vesistöjen vedenpintaa korkeam- malla. Koska maakerrokset ovat pääasiassa vettä läpäiseviä turve-, lieju- ja moreenikerroksia louhosalueen maaperän vedet ovat pintavesiä. Vettä läpäisemättömiä savikerroksia on jonkin verran, mutta savikerrokset eivät esiinny siten että ne salpaisivat vesien tulon louhosalueelle.
Pohjaveden virtaus tapahtuu moreeni-harjanteilta laaksoon päin ja täältä sekä pohjoiseen että etelään kohti vesistöjä. Pohjavettä rajoittaa malmin puhkeaman kohdalla savikerrostuma, jo- ka sijaitsee noin 2–4 m syvyydellä maanpinnasta.
Kallioperän tutkimusrei'istä otettujen vesinäytteiden perusteella pohjavesi täyttää raudan ja mangaanin pitoisuuksia lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysministeriön pienille yksiköille asettamat talousveden laatuvaatimukset.
Vesistön tila, käyttökelpoisuus, käyttö ja kalastus
Särkiniemen alue kuuluu Saimaan vesistöön ja Leppävirran reittiin. Lähistöllä sijaitseva Ko- talahden kaivosalue antaa oman leimansa alueen vesistöön. Arkkuselän tarkkailutuloksissa on todettu, että veden käyttökelpoisuus vuonna 2003 oli hyvä, kesällä kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuuksien mukaan lievästi rehevä. Pääasiallinen ongelma on ajoittain heikko happitilanne ja nikkelin esiintyminen syvänteissä. Nikkelipitoisuudet olivat päällysvedessä vesieliöille jokseenkin haitatonta tasoa, alusvedessä pitoisuus haittasi herkimpiä kalanpoi- kasia.
Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia
Särkiniemen rantayleiskaavassa tärkeäksi luokiteltu Lapinlahden Heimoluhdan pohjavesialue (6 000 metrin etäisyydellä) ja Pohjukansalon vedenottamon pohjaveden muodostumisalue (8 000 metrin etäisyydellä) ovat kaivoksen vaikutusalueen ulkopuolella. Suunniteltu kaivos sijaitsee alueella, joka on luokiteltu maa- ja metsätalousmaaksi (M). Särkiniemen kärkiosa, joka sijaitsee kaivosalueelta noin kahden kilometrin päässä, on luokitettu maa- ja metsä- talousmaaksi, jolla on ympäristöarvoja (ML). Aluetta on hoidettava siten, etteivät toimenpi- teet aiheuta haitallisia vaikutuksia luontoon tai maisemaan. Alle 1 000 metrin etäisyydellä kaivosalueesta sijaitsee suojeltaviksi aiotuista kohteista Itälahti ympäristöineen ja Ollinsalmi linnustollisesti arvokkaina kohteina sekä Pitkälahden lehtoalue. Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita ei ole eikä kulttuurihistoriallisia rakennuksia tai muitakaan kohteita. Luon- tokartoituksessa Särkiniemen alueen linnusto todettiin karulle seudulle tyypillisesti niukkala- jiseksi. Laajat nuorenmetsän alueet sekä karu yleisilme osaltaan selittävät niukat lajiluvut.
Asutuksen ja peltojen puuttuminen näkyivät lajistossa kulttuuri- ja pensaikkolajien puuttumi- sena. Vesistötkin ovat rannoiltaan karuja.
Toiminnan kuvaus
Toiminnan kuvaus, tuotteet ja tuotantoaika
Työmaan perustaminen alkaa Särkiniemen metsäautotien vahvistamisella ja alueen sähköis- tämisellä. Louhosalueen kuivatukset aloitetaan tekemällä kuivatusojia ja yksi tai useampia betonirengaskaivoja, poistovesilinja sekä siihen liittyvät selkeytysaltaat. Seuraavassa vai- heessa alueen puusto poistetaan. Tämän jälkeen tuodaan maansiirtokalustoa työmaateiden te- kemiseksi sekä läjitys-, välivarasto- ja huoltoalueiden tasaamiseksi. Työmaan perustamiseen ja valmistaviin töihin arvioidaan kuluvan noin 3–6 viikkoa.
Pintamaiden poistaminen kestää 3–6 viikkoa. Työkoneina käytetään kaivukoneita (1–2 kpl) ja dumpperi- tai kuorma-autokalustoa (4–6 kpl). Työt pyritään tekemään arkipäivisin kello 06.00–22.00 välisenä aikana, mutta aikataulun kireydestä johtuen saatetaan maanpoistotöitä tehdä myös lauantaisin päiväsaikaan.
Louhintatyöt aloitetaan ajoluiskan louhinnalla, josta jatketaan malmin ja sivukiven avo- louhinnalla. Poraustyö suoritetaan hydraulisilla poravaunuilla, jotka on varustettu pölynero-
tuslaitteilla. Kallio irrotetaan räjäyttämällä porareikiin sijoitetut räjähdyspanokset. Louhe kuormataan kaivukoneilla maansiirtoautoihin ja ajetaan maanpinnalle joko malmin välivaras- tointiin tai sivukiven läjitysalueelle. Nosturilouhintaan siirrytään 18 metrin syvyydessä. Työ- koneet, työntekijät ja tarveaineet nostetaan nosturilla louhokseen. Samoin louhittu sivukivi sekä malmi nostetaan louhoksen reunalle välivarastokasaan. Louhintatyö kestää noin 4–6 kuukautta ja louhintatyöt alkavat jo ennen maanpoistotöiden päättymistä. Räjäytykset suori- tetaan kello 06.00–22.00 välisenä aikana arkipäivisin. Yleinen käytäntö on räjäyttää vuoron vaihtuessa, tasan kello 14.00. Poraus- ja louheenkäsittelytyötä saatetaan tehdä tarvittaessa muunakin aikana, lähinnä lauantaisin päiväsaikaan. Avolouhoksella työskennellään arkipäi- visin klo 6–22 välisenä aikana.
Jälkihoitotöissä malmin välivarastoalueille jäljelle jääneet ainekset, selkeytysaltaan pohjalle laskeutunut sedimentti sekä muita maa-aineksia sijoitetaan avolouhoksen pohjalle. Työmaa- tie, sähköistys ja sosiaalitilat puretaan ellei niille ole käyttöä. Kuivatus- ja valumavesien kä- sittely- ja johtamisrakenteet rakennetaan. Alue siivotaan ja jätteet sekä romut poistetaan alu- eelta. Alueen velvoitetarkkailu liitetään Oravilahden vesistötarkkailuun. Louhosalue ympä- röidään aidalla, joka ehkäisee eläinten ja ihmisten pääsyn louhoksen reunoille. Koska työ- maan päättymisen jälkeen alueella ei ole enää jatkuvaa miehitystä, aluetta valvotaan vartijoi- den ja elektronisten hälyttimien avulla. Kun läjitysalueet on saatu verhoiltua ja avolouhoksen ympärillä on aita, voidaan puomit ja lippusiima maastosta poistaa. Kun veden pinta kaivok- sessa on noussut kallion pinnan tason yläpuolelle maaluiskat luiskataan loiviksi, jolloin aita voidaan poistaa.
Suunnitelma jälkihoitotöiden suorittamisesta esitetään kolme kuukautta ennen tuotantotoi- minnan päättymistä sekä turvatekniikan keskukselle että Pohjois-Savon Ympäristökeskuksel- le. Jälkihoitotyöt saatetaan loppuun 12 kuukauden sisällä tuotantotoiminnan päättymisestä.
Raaka-aineet, kemikaalit ja apuaineet (käyttö ja varastointi)
Polttoöljyä ja kaasuöljyä käytetään polttoaineina. Polttonesteet varastoidaan varikkoalueen läheisyyteen louhealustalle asennettaviin 5–6 kuution makaaviin, lieriönmuotoisiin säiliöihin.
Säiliöt varustetaan valuma-altailla. Polttoaine annostellaan ajoneuvoihin normaaleilla huol- tamojen jakelumittareilla. Louhinnassa käytetään räjähdysaineita ja nalleja. Yleisimmät avo- louhintatöissä käytettävät räjähdysaineet ovat anfo, aniitti, kemix-emulsioräjähdysaine ja kemix-putkipanokset.
Veden hankinta ja käyttö
Sosiaali- ja pesuvesi hankitaan kaivosalueelle tehtävästä porakaivosta. Vettä käytetään sosi- aali- ja talousvetenä, koneiden ja laiteiden pesuun sekä porausreikien huuhteluun. Paineve- dellä pestään jonkin verran kallioseiniä geologista kartoitusta varten sekä pudotellaan irto- komuja louhintarintauksesta. Koneiden ja laitteiden pesupaikan vedet johdetaan öljynerotus- kaivon kautta selkeytysaltaaseen.
Selkeytysallas toimii palovesialtaana, josta voidaan pumpata vettä pensaikko- tai metsäpalo- tms. tilanteessa sammutukseen.
Liikennejärjestelyt
Malminkuljetukselle on hakemuksessa esitetty useita vaihtoehtoja, joista ympäristölupaviras- tolle 20.2.2005 toimitetun selvityksen mukaan todennäköisin vaihtoehto on maakuljetus Sär- kiniemen metsäautotien ja Rauastenlahden paikallistien kautta.
Liikenne on vilkkainta Särkiniemen metsäautotiellä ennen ja jälkeen työvuorojen, jotka alka- vat joko klo 06.00 tai 14.00. Liikenne on tällöin työmatkaliikennettä yksityisautoilla. Pitkin työpäivää tapahtuu huoltoliikennettä, polttoaineita, räjähdysaineita, tuotantotarveaineita jne.
kuljetetaan työmaalle. Liikennettä on säännöllisesti vain arkipäivisin ja lauantaisin tilapäises- ti. Malmia kuljetetaan noin 1 580 rekallista.
Ympäristönsuojelutoimenpiteet ja päästöjen vähentäminen
Toiminnassa muodostuvat sivumateriaalit, jätteet, niiden määrä ja käsittelytapa on seuraava.
Nimike Määrä (tonnia)
Käsittelytapa
Pintamaat (savi ja turve)
Käytetään läjitysalueen pohjarakenteisiin ja ylijääneet pinta- maalajit pyritään läjittämään maalajeittain, jotta niitä pystyt- täisiin hyödyntämään esim. maanparannusaineksina.
Moreeni Käytetään selkeytysaltaan patoihin ja työmaateiden runkoai- neeksi ja läjitysalueiden pintamateriaaliksi. Ylimäärä pyritään markkinoimaan soveltuviin käyttötarkoituksiin.
Haitaton sivukivi 75 000 Käytetään selkeytysaltaan ja työmateiden tekoon.
Se osa sivukiveä, joka täyttää Tieliikelaitoksen ehdot käyte- tään Leppävirran kunnan omistaman Särkiniemen metsäauto- tien parantamiseen. Loppuosa läjitetään alueelle.
Happoa tuottava sivukivi 75 000 Sijoitetaan sivukiven läjitysalueelle.
Kiviliete selkeytysaltaasta 40 Sijoitetaan avokaivokseen Ongelmajätteet (jäteöljyt,
akut rasvat)
4,5 Oy Ekokem Ab
Kaivostoiminnassa muodostuvan sivukiven määrää vähennetään louhimalla malmi nosturi- tekniikalla. Määrä vähenee arviolta noin puoleen (150 000 tonniin) verrattuna perinteiseen avolouhintaan.
Sivukivien rikkipitoisuus ja siihen liittyvän rapautumisen myötä etenevä haponmuodostus on ongelma sulfidisten malmien louhinnassa. Rapautuminen on tarkoitus ehkäistä läjittämällä rikkipitoinen aines siten, että ilman ja happipitoisen sadeveden pääsy louheen sekaan este- tään. Tämä tapahtuu rakentamalla läjitysalueelle tarvittavat rakenteet ja sijoittamalla rikkipi- toiset kiviainekset läjityksen sisempiin. Rikkipitoinen sivukiviaines sulkeutuu läjityksen si- sään ja sinne muodostuu hapeton tila, joka pysäyttää sulfidien hajoamisen ja haponmuodos- tusprosessin.
Läjitysalueen pohja rakennetaan tasatulle alueelle. Pohja päällystetään ensin turvekerroksel- la, sen päälle ajetaan savikerros joka tasataan sivukivilouheella. Läjityksen ympärille kaive- taan suotovesiojat, joista vesi johdetaan selkeytysaltaaseen. Suodattuvan veden laatua tark- kaillaan. Läjitysalueen päälle tehdään maisemointitöiden yhteydessä vettä niukasti läpäisevä päällystys.
Jos louhinnassa muodostuu erittäin rikkipitoisia sivukiviä, ne läjitetään louhoksen äärelle ja työnnetään louhinnan päätyttyä louhokseen ja haudataan veden alle. Samoin malminläjitys- alueen pohjat ja laskeutusaltaiden lieju siirretään suoraan avolouhokseen. Hyödyntämättä jääneet puhtaat sivukivi- ja irtomaakasat pyöristetään kumpareiksi tai siirretään avolouhok- seen.
Lastaus- ja kuljetuskaluston tiestä nostattamaa pölyä torjutaan joko kastelemalla tai suolaa- malla. Louhintaporauksesta syntyvän pölyn leviämistä ehkäistään porauslaitteiden sykloneil- la, joista pöly putoaa porauslaitteen viereen. Jottei räjäytyksissä kivipöly nousisi ilmaan, on pölykasat ennen räjäytystä kerättävä pois.
Kuivanapitovesi pumpataan louhoksesta selkeytysaltaaseen ja edelleen laskuojaa pitkin Ark- kuselälle. Vesistöön johdettavan veden laatua tarkkaillaan koko maanpoisto- ja louhintavai- heen ajan. Tarvittaessa voidaan käyttää flokkulantti-kemikaaleja veden kiintoaineksen las- keutumisen nopeuttamiseksi.
Nosturilouhintamenetelmän käyttö vähentää pöly-, melu- ja tärinähaittoja koska dieselkäyt- töisen louheenkuljetuskaluston käyttöaika pienenee. Työskentelyn aikana syntyvän melun le- viämistä voidaan ehkäistä rakentamalla suojavalleja louhosalueen ympärille. Suojavallit ra- kennetaan tuotannon valmistelutöiden yhteydessä syntyvistä ylijäämämaista. Kun louhinta- työt ovat edenneet maanpinnan alapuolella, voidaan vallitukset poistaa. Syvästä kaivannosta johtuva estevaikutus ehkäisee merkittävästi melun leviämistä.
Polttoaineasema-alue pohjustetaan muovikankaalla ja sopivalla maa-aineksella. Kaivostoi- minnan loputtua maa kaivetaan muovikangasta myöten pois ja läjitetään sivukiven läjitysalu- eelle ilmastumaan. Myöhemmin se siirretään avolouhokseen. Kaivostoiminnan loputtua tiet jäävät sellaisenaan paikalle.
Pohjavesien suotautuminen louhosalueelle voi olla maalajeista johtuen melko suurta siinä ta- pauksessa, jos kallion pinnan lähellä esiintyy runsaasti vettä johtavia kerroksia. Tämä joudu- taan ehkäisemään siten, että louhosalueen ympärille, kallionpinnan topografiasta riippuen tehdään veden virtauksen katkaisevat padot. Patojen ei tarvitse olla korkeita, noin 1 metri Kallaveden pinnan yläpuolella, mutta alapinnat kallion pintaa vasten tulee tiivistää huolelli- sesti vuotojen ehkäisemiseksi. Tiivistetyt padot voidaan tekemisen jälkeen haudata maaker- roksilla, toisin sanoen niiden ei tarvitse jäädä näkyviin. Kaivoksen avolouhos pidetään kui- vana pumppaamalla sinne kertyvät pinta- ja pohjavedet ympäröivään purkuvesistöön.
Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiankäyttö
Sähköenergiaa käytetään valaistukseen, pumppaukseen, rakennuksissa ja työkaluissa. Sähkö- energian kulutukseksi arvioidaan noin 80 MWh koko toiminnan aikana.
Kevyttä polttoöljyä käyttävät kaivinkoneet, maan- ja louheensiirtoajoneuvot sekä louhintaka- lusto. Kevyen polttoöljyn kulutukseksi arvioidaan noin 450 m3 koko toiminnan aikana. Die- selöljyä käyttää autokalusto ja kulutuksen arvioidaan olevan noin 12,5 m3 koko toiminnan aikana.
Toiminta täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset siten kuin Euroopan IPPC- toimiston laatimassa vertailuasiakirjassa on esitetty muodostuvien sivukivien määrän vähen- tämisestä, sivumateriaalien hyödyntämisestä ja alueelle jäljelle jäävien ainesten turvallisesta varastoinnista.
Päästöt ja niiden vaikutukset ympäristöön
Pintavesi
Kuivatusvesiä pumpataan arviolta 6–8 kuukauden aikana ympäröivään vesistöön Koirusve- den Oravilahden Arkkuselälle. Pumpattavaksi vesimääräksi on arvioitu alle 1,2 m3 minuutis- sa ja koko toiminnan aikana 400 000 m3. Tämän sisältämä typpikuormitus on arvioitu noin 8 tonniksi. Fosforikuormitusta kaivostoiminnasta ei tule. Raskasmetallikuormitusta syntyy pääasiassa malminlouhinnan yhteydessä syntyvästä kiintoaineksesta (pitoisuus alle 20 mg/l).
Varsinaisen tuotannon aikainen kiintoainekuormitus on yhteensä noin 8 t. Tästä alle 10 % eli alle 0,8 t koostuu sulfideista, jotka sisältävät rautaa, nikkeliä ja kuparia.
Maaperä ja pohjavesi
Särkiniemen avolouhoksen vaikutukset pohjavesiin ovat paikallisia. Kaivoksen avolouhos, jonka syvyys on noin 40 m kallion pinnasta, pidetään kuivana pumppaamalla sinne kertyvät pinta- ja pohjavedet ympäröivään purkuvesistöön. Pumppaukset laskevat pohjaveden pinnan paikallisesti avolouhoksen pohjan syvyydelle mutta muutokset pohjaveden pinnassa ulottuvat alle 500 m etäisyydelle louhoksesta. Tähän vaikuttaa vesistöjen läheisyys, vettä läpäisevät maalajit ja paikallinen topografia.
Pohjaveden likaantumisvaara kaivosalueella on vähäinen. Pienet kaivoskalustosta karkaavat öljyvuodot ovat suurin uhka.
Melu ja tärinä
Toiminnan aiheuttamaa melua on arvioitu laskennallisesti. Käytetty malli on luonteeltaan aluelaskentamalli, johon syötetään lähtötietoina melun leviämisen kannalta oleellinen tieto kuten maastonmuodot, tiet, rakennukset ja metsäalueet sekä melulähteiden melupäästötiedot.
Ohjelma laskee melutasot vähän ääntä vaimentavissa olosuhteissa, joka käytännössä tarkoit- taa lievää myötätuulta melulähteestä laskentapisteeseen päin ja lievää lämpötilainversiota.
Toiminnan aiheuttamaa melua selvityksessä tarkastellaan kahdessa eri tilanteessa. Louhinnan alkuvaiheessa, missä melu muodostuu maansiirtokoneiden melusta (0–6 m maanpinnan ala- puolella). Melulähteinä ovat kaivinkone (1 kpl a' 35 tonnia) ja maansiirtodumpperit (4 kpl á 35 tonnia). Louhintavaiheesta 6–50 metriä maanpinnan alapuolella tarkastellaan keskimää- räistä tilannetta noin 28 metrin syvyydellä. Melulähteinä ovat kaivinkone, louheensiirto-
dumpperit ja poravaunu (1 kpl, iskevä). Lisäksi malmia ja sivukiveä kuljetetaan täysperävau- nuyhdistelmillä (4 kpl, 40–60 kuormaa päivittäin). Louhintamelun osalta laskentatuloksiin on lisätty 5 dB:n impulssimaisuuskorjaus.
Louhinnan alkuvaiheessa keskiäänitasot (LAeq) ovat lähimpien asuinalueiden kohdalla Ollin- salmella alle 35 dB ja Arkkuselän pohjoisrannan loma-asuntojen alueella alle 40 dB. Louhin- tavaiheessa keskiäänitasot ovat lähimmillä asuin- ja loma-asuntoalueilla noin 40 dB.
Ympäristövaikutusten arviointi
Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 6 § 2 a) kohtaan viitaten hakijan mie- lestä arvioita ei tarvita. Asetuksen 7 §:ssä luetellut harkinnanvaraisen ympäristövaikutusten arvioinnin edellytykset eivät myöskään täyty.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailussa mitataan vesistöön johdettavan kuivatusveden määrä kerran viikossa ja havainnoidaan veden laatua silmämääräisesti päivittäin.
Päästötarkkailu
Kuormitustarkkailussa otetaan vesinäyte vesistöön johdettavasta kuivatusvedestä kerran kuu- kaudessa. Näyte otetaan purkuojan kolmiomittauspadolta. Näytteestä analysoidaan kuukau- sittain veden happamuus (pH), sähkönjohtavuus¸ kiintoaine, kupari, nikkeli, rauta, sulfaatti, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori.
Vaikutustarkkailu
Vesistövaikutuksia tarkkaillaan ottamalla vesinäytteet Oravilahden Arkkuselältä näytteenot- topaikalta III3 (Koirusveden Oravilahden yhteistarkkailu, vesistöalue 04.27; 694147- 353478). Tarvittaessa lisätään toinen näytteenottopaikka noin 1 km pisteestä III3 kaakkoon.
Veden laatua tarkkaillaan havaintopisteissä kaksi kertaa vuodessa (maaliskuussa ja elokuus- sa) yhteistarkkailun yhteydessä. Vesinäytteet otetaan kolmelta eri syvyydeltä. Näytteestä ana-
lysoidaan sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, pH, CODMn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kloridi, rauta, nikkeli, kupari, sulfaatti ja klorofylli.
Raportointi
Tutkimustulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua Leppävirran kunnan terveys- lautakunnalle sekä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Vesistöjen tarkkailu liitetään osaksi Outokumpu Mining Oy:n, Leppävirran kunnan ja Järvi-Suomen Uittoyhdistys ry:n teettämää Koirusveden Oravilahden yhteistarkkailua.
Hakijan esitys lupaehdoiksi
Hakija esittää, että ympäristölupa Särkiniemen avolouhinnalle myönnetään kymmeneksi vuodeksi siten, että uusi ympäristölupahakemus on jätettävä viimeistään 20.12.2014. Luvan voimassaoloaikana voidaan lupaehtoja tarkastaa, lakien taikka muun säännöstön muutoksia vastaavasti, ilman että uutta lupaa tarvitsee hakea.
Suomen Nikkeli Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 § mukaista lupaa saada aloittaa Särki- niemen louhintatoiminnan valmistelut ja maanpoistotyöt sekä louhinta heti lupapäätöksen saatuaan muutoksenhausta huolimatta. Mahdollisten valitusten johdosta hankkeen käynnis- täminen saattaisi lykkääntyä useankin vuoden ajan ja mahdollisuus hyödyntää nykyistä hy- vää nikkelin hintatasoa menetetään. Alueen maanomistajan kanssa (Leppävirran kunta) on tehty sopimus alueen käytöstä kaivostoimintaan. Tässä kaivoshankkeessa ei ole nähtävissä sellaisia ympäristöuhkia taikka haittoja, jotka voisivat johtaa koko hankkeen kieltämiseen.
Toiminta on turvallisesti, riskittömästi ja haittavaikutukset minimoiden säädeltävissä lainsää- dännön ja lupaehtojen avulla. Suomen Nikkeli Oy sitoutuu järjestämään 20 000 euron va- kuuden toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Tämä esitetty vakuus kattaa avolouhosvaiheen maisemointi- ja jälkihoitokulut kaivostoiminnan mahdollisesti keskeytyes- sä muutoksenhaun johdosta. Arvioidut kulut syntyvät selkeytysaltaiden, läjitysalueiden ja työmaateiden purkamisesta ja sijoittamisesta louhokseen sekä kaivosalueen siistimisestä sekä avolouhosalueen saattamisesta turvalliseen kuntoon aitaamalla.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Leppävirran ympäristönsuojelu- ja terveysviranomaiselta sekä kunnanhallitukselta. Hakemus on annettu kuuluttamalla tiedoksi ympäristölupavirastos- sa sekä Leppävirran kunnassa 25.1.–24.2.2005. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu sanoma- lehti Soisalon Seudussa. Lisäksi hakemus on annettu erikseen tiedoksi asianosaisille.
Lausunnot
1. Pohjois-Savon ympäristökeskus lausuu, että happoa tuottavien ja hyötykäyttöön soveltu- vien sivukivien erottelu edellyttää erityistä huolellisuutta haitallisten alkuaineiden ympäris- töön leviämisen estämiseksi. Kivien erottelun apuna käytettävät porasoija-analyysitulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua tiedoksi ympäristökeskukselle.
Hapellisten olosuhteiden aiheuttaman metallien liukoisuuspotentiaalin vuoksi sulfidipitoinen sivukivi luokitellaan ympäristökeskuksen mukaan tavanomaiseksi jätteeksi. Hakemuksessa esitetty ratkaisu sivukivien läjitysalueen pohjarakenteeksi ei ympäristökeskuksen mukaan ole toimiva, eikä se vastaa kaatopaikkapäätöksessä tavanomaiselle jätteelle asetettua tiiveysvaa- timusta. Korkean rikkipitoisuuden vuoksi pohjamoreeni tulee läjittää happoa tuottavien sivu- kivien tapaan sivukivien läjitysalueelle tai vaihtoehtoisesti se tulee sijoittaa toiminnan loput- tua kaivokseen. Saven ja turpeen sijoittamiseksi sivukiven läjitysalueelle ei ympäristökes- kuksen mukaan ole estettä. Savi- ja turvemaat tulee läjittää kosteisiin olosuhteisiin, kuten lä- jitysalueen pohjalle, jotta niiden sisältämät sulfidit eivät liukene. Kyseisten maiden soveltu- vuutta läjitysalueen tiivistysmateriaaliksi teknisten ominaisuuksiensa puolesta ei hakemuksen perusteella voida arvioida.
Ympäristökeskuksen mukaan toiminnan loputtua sulfidipitoiset kivet tulee mahdollisimman suuressa määrin pyrkiä sijoittamaan takaisin louhokseen pelkistäviin olosuhteisiin veden alle.
Maan päälle läjitettävien sivukivien päälle tulee rakentaa vettä niukasti läpäisevä kerros. Pin- takerros tulee muotoilla riittävän kaltevaksi puhtaiden pintavesien alueelta pois johtamiseksi ja vesien jätetäyttöön imeytymisen estämiseksi.
Suotovesien muodostumista tulee pyrkiä vähentämään rakentamalla läjitysalueelle päällysra- kennetta vähitellen toiminnan aikana halutun täyttökorkeuden saavutettua. Toiminnan päätyt-
tyä sivukiven läjitysalueen mahdolliset suotovedet sekä louhoksen ylivuotovedet tulee käsi- tellä kosteikolla tai muulla vastaavalla tavalla ennen vesistöön johtamista.
Hakemuksessa esitetty jälkihoitosuunnitelma ei ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan ole tarpeeksi kattava eikä sisällä kaikkia toiminnan loputtua tarvittavia toimenpiteitä. Hake- muksen esityksessä ei ole huomioitu muun muassa toiminnan jälkeistä vesien johtamista.
Hakemuksen perusteella ei myöskään selviä jätealueen pintarakenne, lopullinen pinta-ala ei- kä hyödynnettävien ja sivukivialueelle läjitettävien maa- ja kiviainesten määrä. Lupapäätök- sessä tulee määrätä periaatteet alueen jälkihoidon toteuttamiselle. Toiminnanharjoittajan tu- lee esittää lisäksi yksityiskohtaisempi suunnitelma alueen jälkihoidosta ennen toiminnan aloittamista. Selvitys tulee toimittaa hyväksyttäväksi Pohjois-Savon ympäristökeskukseen.
Ympäristöluvassa tulee määrätä riittävä vakuus sivukiven ja muiden jätteiden läjitys- ja käsit- telyalueiden kunnostus- ja jälkihoitotoimenpiteiden toteuttamista varten. Vakuuden tulee kat- taa ainakin sivukivien ja mahdollisesti sulfidipitoisen moreenin siirto kaivokseen, kaatopai- kan pintarakenteet, kaivosvesien ja jätealueen suotovesien käsittelyn järjestäminen sekä tar- vittavien jälkitarkkailujen kustannukset. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kun yhtiö on asetta- nut vakuuden. Ympäristökeskus esittää, että vakuus voitaisiin tarvittaessa asettaa esimerkiksi yhden hehtaarin läjitysalueen osalle kerrallaan. Jälkihoidettavan alueen pienentyessä, voi ympäristökeskus hakijan esityksestä palauttaa vakuuksia harkinnan mukaan.
Laitoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvästä liikenteestä aiheutuva melutaso ei saa asuin- alueella ylittää A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa 55 dB kello 7–22 välisenä ai- kana eikä yöohjearvoa 50 dB(A) kello 22–7 välisenä aikana. Läheisillä loma-asutukseen käy- tettävillä alueilla vastaavat melurajat tulee olla päivällä 45 dB (A) ja yöllä 40 dB (A). Melu- päästöt tulee tarvittaessa mitata ja melun kulkeutuminen estää suojavallein tai muulla vastaa- valla keinolla. Ympäristökeskuksen mielestä räjäytykset tulee ajoittaa mahdollisimman vä- hän häiriötä aiheuttavaan ajankohtaan. Räjäytyksiä ei tule suorittaa lainkaan aamulla klo 6.00–7.00 välisenä aikana.
Laitekohtaisen pölyntorjunnan lisäksi pölyämistä tulee ympäristökeskuksen mukaan estää aktiivisella teiden suolauksella tai/ja kastelulla. Pölyämiseen tulee kiinnittää huomiota erityi- sesti kuivina kausina, jolloin pölyongelma on todettu olevan yleensä suurin.
Ympäristökeskuksen mukaan kaivos- ja sivukiven läjitysalueelle kulkeutuvien ulkopuolisten vesien määrä on pyrittävä saamaan ojitusjärjestelyin mahdollisimman vähäiseksi. Vesistöön
johdettava kuormitus tulee pitää mahdollisimman vähäisenä. Ympäristökeskus esittää seu- raavia raja-arvoja kaivostoiminnan aikaan sekä toiminnan loputtua vesistöön johdettaville jä- tevesille.
Raja-arvo toiminnan aikana
Raja-arvo
toiminnan jälkeen pH 6-9 -
Kiintoaine 10 mg/l -
Rauta 3 mg/l 2 mg/l
Nikkeli 0,5 mg/l 0,1 mg/l
Nestemäisiä polttoaineita ei saa säilyttää ja varastoida alueella muutoin kuin niille erikseen tehdyillä tiivispohjaisilla alustoilla. Kaivosalueelle on varattava imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, joilla voidaan estää vuotojen pääsy maaperään ja pohjaveteen.
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan pohjaveden pinta tulee kaivostoi- minnan kestäessä alenemaan itse avolouhosalueella ja ympäristössä. Avolouhoksen vaikutus- alueella olevat kaivot tulisi inventoida ja arvioida hankkeen vaikutus niiden veden laatuun ja määrään. Erityisesti kallioporakaivojen osalta hankkeen vaikutusalue voi olla merkittävästi laajempi kuin lähivaikutuspiiri.
Ympäristökeskus esittää tehtäväksi esitettyyn tarkkailusuunnitelmaan seuraavat muutokset.
Vesien käsittelyn toimivuuden varmistamiseksi ja mahdollisen kuormituslähteen paikantami- seksi suunnitelmaan tulee lisätä tarkkailu selkeytysaltaaseen johdettaville kaivosvesille sekä sivukiven läjitysalueen suotovesille. Selkeytysaltaaseen sekä selkeytysaltaasta vesistöön joh- dettavista vesistä tulee määrittää ensimmäisen toimintakuukauden aikana kerran viikossa ja jatkossa kerran kuukaudessa pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kupari-, nikkeli-, rauta- ja sul- faattipitoisuus sekä kokonaistyppi- sekä fosforipitoisuus. Lisäksi vesistöön johdettavien vesi- en määrää tulee mitata kerran viikossa.
Vesistövaikutuksia esitetään tarkkailtavaksi Oravilahden Arkkuselän näytteenottopaikalta III3. Ympäristökeskuksen mukaan toinen tarkkailupiste tulee lisätä noin 1 km:n päähän vesi- en purkupisteestä vesistössä olevaan 19 metrin syvänteeseen. Vesinäytteet tulee ottaa mo- lemmista tarkkailupisteistä kolmelta eri syvyydeltä (1 m, 10 m ja pohja-1 m). Pisteistä tulee määrittää kaksi kertaa vuodessa otettavista näytteistä ainakin happipitoisuus, hapen kylläs- tysaste, väri, sähkönjohtavuus, pH, CODMn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, rauta, nikkeli, kupari, sulfaatti sekä klorofylli (0–2 m).
Kaivostoiminnan vaikutusta tulee tarkkailla kaivosalueelle tehtävästä kaivosta sekä vaikutus- alueella mahdollisesti sijaitsevista talousvesikaivoista ja lähteistä. Koska hakemuksessa ei ole esitetty alueella sijaitsevia kaivoja, tarkkailtavat kaivot tullaan määrittämään myöhem- min. Pohjavesien tarkkailupisteiden veden laatu ja vedenpinnan korkeus tulee tarkastaa en- nen toiminnan aloittamista. Pohjavesistä tulee määrittää kerran kuukaudessa ainakin pH, sähkönjohtavuus, sulfaatti ja raskasmetallit. Lisäksi kaivosalueella sijaitsevasta kaivosta tulee toiminnan loputtua määrittää kertaalleen öljyt.
Tarkkailutiedot tulee toimittaa kuukauden kuluessa Pohjois-Savon ympäristökeskukseen ja Leppävirran kunnan ympäristöviranomaisille. Tarkkailutiedot on koottava yhteenvetorapor- tiksi ja toimitettava helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukseen.
Tarkkailua tulee jatkaa toiminnan loputtua vähintään 30 vuoden ajan tai niin kauan, kun kai- vosalueelta aiheutuva kuormitus voidaan todeta loppuneeksi.
Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan lyhytaikainen kaivostoiminta aiheuttaa ympäris- töön sellaisia pysyviä muutoksia, joita ei tarvittaessa voida palauttaa ennalleen, mikäli toi- minta ei saisi lainvoimaista lupaa. Lupahakemuksen mukainen toiminta (6-8 kk) voidaan li- säksi suorittaa loppuun ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa ja toimet ympäristön en- nalleen palauttamiseksi vastaisivat toiminnan lopettamisen jälkeisiä jälkihoitotoimenpiteitä.
Kaivostoiminnan aiheuttamista ympäristöllisistä muutoksista ja toiminnan lyhytaikaisuudesta johtuen, ympäristökeskuksen mukaan toiminnanharjoittajalle ei voi myöntää lupaa aloittaa kaivostoimintaa ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta.
Ympäristökeskuksen mukaan lupa voidaan myöntää hakijan esityksen mukaisesti toistaiseksi voimassa olevana siten, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätettäisiin 20.12.2014 mennessä. Lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää ennen luvan määräajan umpeutumista toiminnan oleellisen muutoksen yhteydessä. Toimintaa aloittaessa tulee kui- tenkin huomioida ympäristönsuojelulain 57 § 1 momentin 2-kohdassa säädetty viiden vuoden määräaika aloittamiselle. Toiminnan aloittamisesta tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristö- keskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristöviranomaisille.
2. Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus lausuu, ettei luvan myöntämiselle ole estet- tä ja esittää, että louhoksen kuivatusvesien sisältämien metallien kertymistä kalastoon on tarkkailtava TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti.
3. Leppävirran kunnan rakennus– ja ympäristölautakunta lausuu, että toiminnan yhtey- dessä syntyvien sivukivien ja ylijäämämaiden läjittäminen on tehtävä kerroksittain niin, että huomioidaan eri materiaalien koostumus ja riittävin näytteenotoin erotetaan haponmuodos- tumispotentiaalin omaavat massat muista materiaaleista. Massojen sijoituksella on minimoi- tava suotovovesien syntyminen ja raskasmetallien liukeneminen suotovesiin. Läjityspenke- reet tulee muotoilla, niin, että kasvillisuuden juurtuminen on niihin myöhemmin mahdollista.
Suoto- ja kuivatusvedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu haittaa vastaanottavalle vesis- tölle. Lupaehdoissa tulee asettaa määräykset suoto- ja kuvatusvesien käsittelystä sekä asettaa päästöraja-arvot tärkeimpien haitta-aineiden pitoisuuksille. Selkeytysaltaan toimintaa sekä kuormituksen vaikutusta vastaanottavassa vesistössä tulee tarkkailla riittävän tiheällä näyt- teenotolla. Tulokset on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Toiminnasta aiheutuva melutaso, liikenne mukaan lukien, ei saa ylittää lähimmissä häiriinty- vissä kohteissa VNp (993/1992) mukaisia ympäristömelun ohje-arvoja. Ottaen huomioon melumallilaskennan, käytettävään kuljetusreittiin ja -tapaan liittyvät epävarmuudet, tulee lu- paehdoissa antaa määräykset melutason mittaamisesta toiminnan alettua. Mikäli melutaso ylittää VNp (993/1992) mukaiset ohjearvot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulee luvan hakijan ehkäistä melun leviämistä.
Toimintaa tulee harjoittaa maanantaista perjantaihin 7–22 välisenä aikana. Voimakasta isku- maista ja kapeakaistaista melua aiheuttavat toiminnat, kuten räjäytykset tulee ajoittaa 8–16 väliselle ajalla. Räjäytyksistä tulee ilmoittaa erikseen lähinaapureille. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa aiheuttaa kohtuutonta viihtyisyyshaittaa lähialueen asukkaille. Pölyämistä on tar- vittaessa estettävä eri toimenpiteillä, kuten kastelemalla tai suolaamalla.
Polttoaineiden varastointi ja käsittely tulee järjestää niin, että estetään maaperän ja pohjave- den pilaantuminen. Varastosäiliöiden on oltava joko kaksoisvaipallisia tai ne on varustettava katetulla suoja-altaalla, jonka tilavuus on yhtä suuri kuin säiliön tilavuus. Mahdollisten vuo- tojen tai onnettomuuksien varalle on oltava riittävä määrä imeytysainetta.
Luvan hakijan tulee esittää riittävän ajoissa ennen toiminnan loppumista yksityiskohtainen suunnitelma louhos- ja läjitysalueiden maisemoinnista ja jälkihoidosta. Suunnitelman tulee sisältää myös suoto- ja muiden vesien johtaminen, käsittely ja jälkitarkkailu. Luvan hakija on velvoitettava jatkamaan jälkihoitoa ja tarkkailua niin kauan kuin toiminta-alueesta todetaan aiheutuvan haitallisia vaikutuksia ympäristöön.
4. Leppävirran kunnanhallitus lausunnossaan korostaa riittävän vakuuden asettamisen välttämättömyyttä lupapäätöksen ehtojen ja määräysten täyttämistä varten ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden tulee kattaa riittävyydeltään sekä kaivostoiminnan aikainen toiminta että louhos- ja läjitysalueiden maisemointi- ja jälkihoitotoimenpiteiden suorittaminen. Va- kuuden tulisi olla voimassa myös toiminnan lopettamisen jälkeisen tilan tarkkailua varten siihen saakka, kun tarkkailumääräykset ovat voimassa ja niistä voi aiheutua ympäristöluvan hakijalle sen kustannuksella suoritettavia toimenpiteitä.
Muistutukset
1. Muistuttajat AA lausuvat, että kaivostoiminnan aikana tulee minimoida toiminnan aihe- uttama kuormitus. Kaivostoiminnan loputtua on ympäristön luonnontila ja kuormittavat teki- jät palautettava lähtötilannetta vastaavalla tasolle. Kuljetuksessa ainoa todellinen vaihtoehto on malmin maantiekuljetus Kotalahden suuntaan. Kuljetuksesta, läjityksestä sekä uudelleen kuormauksessa ja jatkokuljetuksesta aiheutuvat meluhaitat tulisi minimoida meluvallein sekä ajoittamalla toiminta talviaikaan. Alueelle ei tulisi sallia murskaustoimintaa, vaan malmi se- kä sivukiviaines tulisi siirtää lohkareina luvanvaraiselle murskausalueelle. Räjäytystöiden määräajat määritellään lupapäätöksessä sitovasti ja ainoastaan hakijan esittämiin kellonaikoi- hin. Kaikki vedet tulisi ohjata maasuodatuksen kautta pintavesinä Pitkälahteen. Pysyvää poh- javeden pilaantumista ei saa toiminnasta aiheutua. Alueelta tulisi tehdä laaja ympäristöarvi- ointi puolueettoman ja riippumattoman asiantuntijan toimesta. Toiminnalle on perusteltua vaatia etukäteisvakuus.
2. Muistuttajat BB vaativat muistutuksessaan ympäristövaikutusten arvioinnin suorittamis- ta. Mikäli kaivostoiminnan aloittamiselle myönnetään lupa, on lupapäätöksessä kiellettävä malmin kuljettaminen vesitse vesistöjen mataluuden vuoksi. Maantiekuljetusten on suuntau- duttava kaivosalueelta Kotalahden suuntaan. Kaivostoiminnasta ja murskauksesta aiheutuva melutaso ei saa ylittää 40 dB raja-arvoa ja se on saavutettava heti toiminnan alussa. Kaivok- sesta tulevat prosessi- ja muut vedet on pudistettava tehokkaasti ja niin kauan kuin se on tar- peellista. Toiminnassa muodostuva pöly on otettava talteen ja lisäksi pölyämistä on estettävä kastelemalla.
3. CC edellyttää, että mahdollisessa toiminnan sallivassa lupapäätöksessä toiminta kielletään toukokuun ja syyskuun välisenä aikana viikonloppuisin ja kokonaisuudessaan heinäkuussa.
Lisäksi toimintaa ei saa sallia ennen kello 07.00. Toiminnassa muodostuvia vesiä ei saa joh- taa Arkkuselälle. Kuivanapitovesien käsittelyyn ei suunniteltu selkeytysallas ole riittävän te-
hokas, sen sijasta tulisi luvassa määrätä kosteikon rakentaminen. Lupapäätöksessä tulee mää- rätä korvauksen maksamista siitä, että vapaa-ajan asuntoa ei voi käyttää avolouhoksen toi- minnan aikana sille tarkoitettuun käyttöön melu-, pöly- ym. haittojen vuoksi.
4. DD lausuu, että tuotantoaika olisi rajattava ympäristöluvassa arkisin kello 07.00 ja 18.00 väliselle ajalla. Kesä- ja heinäkuun aikana toimintaa ei tulisi sallia lainkaan, koska avolouhos aiheuttaa kohtuutonta rasitusta vapaa-ajan käytössä olevan kiinteistön käytölle ja merkittävää asumisviihtyvyyden vähentymistä. Kaivostoiminnan käynnistyttyä luvan saajan tulisi suorit- taa rahallinen korvaus alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien huonontumisesta. Toiminnan alussa on suoritettava melumittaukset.
5. EE vaatii meluntorjuntasuunnitelman laatimista ennen luvan myöntämistä, koska esitetty meluselvitys on puutteellinen. Tarvittavien rakennusten ääneneristävyyden lisäyksien kus- tannukset on kaivosluvan saajan maksettava. Ennen luvan myöntämistä on edellytettävä pö- lyntorjuntasuunnitelmaa, jonka lähtötiedoiksi on otettava luotettavat seurantatiedot vastaa- vanlaisten kaivosten pölypäästöistä.
6. Muistuttajat FF ja GG esittävät, että ympäristölupa myönnettäisiin vain määräajaksi, jot- ta luvan myöntämisen perusteet voidaan tilanteen muuttuessa ja hankkeen mahdollisesti pit- kittyessä arvioida uudelleen. Toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huo- limatta ei voi myöntää lupaa hankkeen aiheuttamisen pysyvien muutosten vuoksi. Kaivos- toiminnan aiheuttama veden samentuminen Arkkuselällä heikentää arvokalojen esiinty- misedellytyksiä ja voi heikentää kalojen käyttökelpoisuutta ihmisravintona. Mahdollisesti myönnettävässä ympäristöluvassa hakija tulisi velvoittaa selvittämään keskeisten haitallisten aineiden pitoisuudet kaloista ennen hanketta vallitsevan tason määrittämiseksi ja seuraamaan pitoisuuksien kehittymistä hankkeen päätyttyä. Malmin louhinta ja kuljetus on edellytettävä suoritettavaksi ainoastaan talviaikaan, jolloin vaikutukset ympäristöön ovat kaikkein vähäi- simmät. Konnuksen virtaama-arvoja ja laimennussuhteita ei voida käyttää luvan myöntämi- sen perusteina, ja täten hankeen vaikutukset Arkkuselkään on selvitettävä erikseen.
7. HH lausuu, että hänen vakituisesti käyttämänsä kiinteistö sijaitsee suunnitellusta ensivai- heen kaivupaikalta 1 000 metrin etäisyydellä. Toiminnasta ei saa aiheutua kiinteistölle lepoa tai kotieläimiä häiritsevää tai haittaavaa melua. Kaivostoiminnasta ei saa aiheutua myöskään porakaivon avulla järjestelylle vesihuollolle haittaa veden loppumisena tai sen laadun muut- tumisena.
8. Nomadcamp Oy ja muistuttaja JJ muistutuksessaan vastustavat ympäristöluvan ja toi- minnan aloittamisluvan myöntämistä. Muistuttajat hallitsevat pitkäaikaisen maanvuokraus- sopimuksen perusteella hakemuksen tarkoittaman kaivosalueen läheisyydessä olevaa ns. jurt- takyläaluetta. Kylän liiketoiminta on matkailupalvelua, jonka edellytyksenä on mahdolli- simman luonnonmukaiset olot. Kaivostoiminta estäisi liiketoiminnan jatkamisen alueella.
9. Muistuttajat KK ja LL muistutuksessaan esittävät seuraavat vaatimukset Suomen Nikke- li Oy:n kaivostoiminnalle. Maanrakennus-, kaivostyöt kuten maankaivu, poraus, louhinta ja maa- ja kiviaineksen siirrot on suoritettava kello 06 ja 22 välisenä aikana. Työskenneltäessä on huomioitava melu- ja tärinäntorjunta. Kivi- ja maa-ainespölyn leviäminen maastoon on estettävä. Valuma- ja kuivanapito- ym. vesiä ei saa johtaa Särkilähteen. Kaivostoiminta ja eri läjitysalueet on sijoitettava mahdollisimman pienelle alueella maaston muodot huomioon ot- taen. Toiminnan tilapäiset rakenteet on purettava välittömästi toiminnan jälkeen. Toiminnan käynnissä ollessa on Suomen Nikkeli Oy:n tiedotettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tulevista poikkeavista toiminnoista. Ympäristöluvan voimassaoloajan on oltava mahdolli- simman lyhyt toiminnan aloittamisesta (2 + 1 vuotta). Muistattajat pidättävät oikeuden kor- vausvaatimuksiin täysimääräisinä kaivostoiminnan aiheuttamista haitoista taikka edunmene- tyksistä sekä arvonalennuksista.
10. Särkiniementien hoitokunta lausuu, että Suomen Nikkeli Oy on velvoitettava koko kai- vostoiminnan ajan huolehtimaan Särkiniemen tiekunnan alueella olevan tieosuuden lanauk- sesta ja muusta kunnossapidosta siten, että tie pysyy liikennöitävässä kunnossa.
11. Särkiniemen alueella oleva Huovilan yksityistien tiehoitokunta lausuu, että Särkinie- men yksityistien jälkeen tie kuuluu 2,1 km:n matkan Huovilan tiekunnalle. Sitten tie muuttuu Rauvastenlahden paikallistieksi. Muistutuksessaan tiekunta edellyttää kaivostoiminnan tar- vitsemien tieyhteyksien kunnostamista ennen kaivostoiminnan aloittamista kaivosyhtiön toi- mesta ja yksinomaan sen kustannuksin. Suomen Nikkeli Oy:n on vastattava kaikista yhtiön liikenteen tielle aiheuttamista vaurioista sekä tien ylläpitokustannuksista liikennemääränsä vastaavassa suhteessa myös vähintään yhden vuoden ajan toiminnan päättymisestä. Toiseksi luvassa tulisi edellyttää tiehallinnon ylläpitämän Rauvastenlahden paikallistien kunnostamis- ta kaikenlaiselle ajoneuvokalustolla ympärivuotisesti liikennöitävään ja liikenneturvalliseen kuntoon.
12. Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry lausuu, että räjäytysten päivittäinen lukumäärä, ajoitus ja melupäästö tulisi selvittää. Räjäytysten kuten myös kaikkien muidenkin meluläh-
teiden äänitehojen taajuuskoostumus tulee selvittää ja ilmoittaa, koska kyseiset tiedot ovat melulaskentojen tarkistamisen kannalta välttämättömiä. Koska meluselvitykset on tehty kes- kisyvyyden mukaan, selvitys ei anna oikeata kuvaa toiminnan meluvaikutuksista ympäris- töön niinä päivinä, jolloin toimitaan korkeammalla, jolloin louhoksen reunojen melun este- vaimennus jää vähäisemmäksi. Vapaa-ajanasuntopaikkojen osalta on selvitettävä yksityis- kohtaisesti melutilanne toiminnan kannalta pahimmissa tapauksessa ja vähän ääntä vaimen- tavissa olosuhteissa eli on osoitettava maastoprofiili, äänisäteen kulku siinä ja eri äänen vai- mennustekijöiden osuus melun vaimenemiseen kunkin melulähteen osalta. Muuten melusel- vitysten luotettavuus ei ole arvioitavissa. Kokemuksen mukaan pohjoismaiset laskentamallit eivät vastaa vähän ääntä vaimentavia olosuhteissa siinä mielessä kuin tilanne on kuvattu ym- päristöministeriön ohjeissa. Vesistöön mahdollisesti joutuvien liukoisten raskasmetallien, eri- tyisesti nikkelin osalta, pitoisuudet täytyy selvittää.
Selitys
Suomen Nikkeli Oy on antamassaan selityksessä lausunut Pohjois-Savon ympäristökes- kuksen lausunnosta, että hakija on eri mieltä ympäristökeskuksen kanssa siitä, että rikkiä 1-2 % sisältävä sivukiviaines olisi asianmukaisesti läjitettynä tavanomaista jätettä. Tästä asi- asta on selkeitä tutkimustuloksia. Jos tätä ajatusta ei voida hyväksyä, kaikki haponmuodos- tuspotentiaalia omaavat rikkipitoiset kivet sijoitetaan takaisin louhokseen. Uudessa sivukiven sijoitussuunnitelmassa on varauduttu tähän.
Suomen Nikkeli esittää, että sille väliaikaiselle sivukiven ja maa-lajien läjitykselle, joka tulee louhoksen äärelle, takaisin louhokseen sijoitettavaksi, asetetaan vain se vakuus, joka vastaa niitä kustannuksia jotka syntyvät louheen ja maiden sijoittamisesta takaisin louhokseen. Ha- kija katsoo, että kohtuulliset, materiaalin takaisin sijoittamiseen riittävät kustannusarviot ovat 0,60 €/kivitonnia ja 0,40 €/i-m3 maalajien osalta. Tätä vakuutta tulisi kartuttaa vasta työn edistymisen mukaisesti ja purkaa takaisin sijoituksen edistymisen mukaan.
Maalajien läjitysalueen peittokustannusten ja toiminnan keskeytyksen varalta asetettavaa 20 000 € vakuutta toimeenpanoluvasta muutoksenhausta huolimatta hakija pitää riittävänä.
Tämä siitä syystä, että ns. kaatopaikka on muutettu haitattoman maa-aineksen läjityspaikaksi.
Summa riittää myös toiminnan jälkeisten suotovesien käsittelyn järjestämiseen. Irtomaiden läjitysalueen pintarakenteiden sekä kaivosvesien suotovesien käsittelyn järjestämisen vakuus on oltava purettavissa, kun jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on tehty.
Käytössä oleviin kallioporakaivoihin (alle 1 km) ja maakaivoihin (alle 500 metriä) tehdään normaalit kaivokatselmukset ennen toiminnan alkua. Louhosalueelle on Suomen Nikkeli Oy:n omaan käyttöön suunniteltu rakennettavaksi porakaivo, joka voi toimia yhtenä havain- topisteenä. Pidämme suotovesien ja kaivosvesien erillistarkkailua merkityksettömänä, var- sinkin jos niihin ei liity myös määrän arviointia. Vesien tarkkailun osalta esitämme, että lu- paehdoissa selkeästi muotoillaan ne ehdot, joilla tarkkailu voidaan tietyn määräajan jälkeen purkaa.
Suomen Nikkeli Oy katsoo, että ei ole erityistä syytä evätä toimeenpanolupaa muutoksenha- usta huolimatta seuraavista syistä. Kunta maanomistajana ja kaavoitusta säätelevänä viran- omaisena puoltaa kaivoshanketta. Kunnan kanssa on allekirjoitettu sopimus kaivosalueen maankäytöstä, jossa kaivostoiminta sallitaan edellyttäen, että toiminta tapahtuu ympäristölu- paehtojen mukaisesti. Toimeenpanoluvan epääminen vetoamalla pysyviin muutoksiin on huonosti perusteltu. Ennen toiminnan aloitusta on joko alustava tai lopullinen jälkihoito- suunnitelma sekä jälkitarkkailuohjelma hyväksytettävä valvontaviranomaisella. Tämä tar- koittaa sitä että ”lopputuloksen” tekotavalla ja siihen johtavilla toimenpiteillä on viranomais- ten hyväksyntä. Ympäristölupahakemusta koskevat muistutukset ja mielipiteet ovat koske- neet lähes kaikki päästöjä ilmaan, vesistöön taikka maaperään. Näiden kaikkien haitan kesto on lyhytaikainen ja ohi menevä ja näitä kaikkia voidaan lupamääräyksillä säädellä. Jos Vaa- san hallinto-oikeuteen valitetaan toimeenpanoluvasta valituksista huolimatta, on hallinto- oikeudella mahdollisuus nopeasti keskeyttää aloitettu toiminta. Näin siinä tapauksessa, että valituksen aihe on sellainen, että on oletettavissa, että sen perusteella koko hankkeen ympä- ristölupa voidaan päätöksestä tehdyn valituksen nojalla peruuttaa. Eli kysymys ei ole lupaeh- tojen täsmentämisestä vaan koko hankkeen ympäristöluvan peruuttamisesta valituksessa esi- tetyillä syillä.
Suomen Nikkeli Oy katsoo, että koska hanke on suhteellisen lyhytaikainen ja nopeasti läpi- vietävissä, ei YSL 57§ 1 momentin 2 kohdassa säädetty viiden vuoden aloitusaikaa tarvitse noudattaa, koska se johtaisi turhaan byrokratiaan. Esitämme, että ympäristöluvan voimassa- olo määritellään siten, että luvanvaraisen työn voi aloittaa luvan voimassaoloaikana asian- mukaisten ilmoitusten jälkeen ja että mahdollisen E-malmin käyttöönotto on mahdollista ha- kemalla ympäristölupaan muutos sen voimassaoloaikana.
Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen, Leppävirran kunnanhallituksen ja Leppävir- ran ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntojen johdosta Suomen Nikkeli Oy:llä ei ole huo- mautettavaa.
Meluhaittaa ja sen arviointia koskeviin muistutuksiin yhteisesti Suomen Nikkeli Oy lausuu, että melumallinnuksen tarkoituksena oli ympäristölupahakemusta varten osoittaa ne alueet ja paikat, joilla mahdollista meluhaittaa voi esiintyä eikä niinkään todistaa toimintaa melutto- maksi. Mallinnuksella saadaan tasa-arvokäyrät melun leviämisestä eri suuntiin. Melumallin- nus, ollakseen aivan tarkka ennuste, vaatisi kaikkien työkoneiden tyyppien ja lukumäärän määrittämisen etukäteen, valittujen työkoneiden meluarvojen mittaamisen ja melun jaksolu- ku-spektrin määrittelyn työskentelyolosuhteissa. Saaduille melulähteille on laadittava vielä kulkuratojen mukaiset liikemallit ja hankitut tiedot viedään tietokonemalliin. Tällainen työ antaa tarkemmat tulokset mutta on suuritöinen ja kallis toteuttaa.
Suunnitelmat ovat melumallinnuksen laatimisen jälkeen muuttuneet seuraavasti. Irtomaiden läjitysalue on siirretty louhoksen kaakkoispuolelta luoteispuolelle. Tilannetta tarkasteltaessa havaitaan, että Oraviniemen alueella keskiäänitasot (Leq) putoavat alle 45 dB(A), koska laiva- lastauksen melu jää toteutettavassa vaihtoehdossa pois. Myöskään irtomaiden läjityksen siir- tyminen louhoksen luoteispuolelle ei aiheuta meluhaitan merkittävää lisääntymistä Oravi- niemen puolella. Melumallinnuksessa ei ole huomioitu louhinnassa käytettävän nosturi- louhintamenetelmän kokonaismelua vähentävää vaikutusta. Kuorma-autojen tai maansiirto- dumppereiden melu jää malmin ja sivukiven noston osalta pois. Voidaan katsoa, että mallin- nettu tilanne edustaa ns. suurinta melutilannetta, vaikka malli kuvaan tilannetta, jossa lou- hoksen syvyys on 28 metriä.
Meluvaikutukset ovat louhinnan alkuvaiheessa suuremmat kuin louhinnan edetessä kallion sisälle ja räjäytysten paineaaltojen suuntautuessa etupäässä ylöspäin. Toisaalta alkuvaiheessa tarvitaan vähemmän työkoneita halutun kapasiteetin saavuttamiseksi, koska ajoetäisyydet ovat merkittävästi lyhyemmät. Melua voidaan rajoittaa tekemällä meluesteitä, rajoittamalla yhtaikaa toiminnassa olevien koneiden määrää, koneiden äänenvaimennuksella sekä luopu- malla melua tuottavasta työstä yöaikana.
Suomen Nikkeli Oy katsoo, että toiminnan käynnistyttyä voidaan melumittauksin selvittää melutaso ja melun lähteet luotettavammin kuin tekemällä simulointimalleja. Vertailun vuoksi on tehtävä melumittaukset myös työajan ulkopuolella, jolla saadaan myös melun pohjataso mitattua (esim. 5-tien melun kantautuminen).
Ympäristölupahakemuksen kuvaus räjäytystöiden suorittamisesta aikavälillä klo 6.00–22.00 poisluettuna ns. pimeän aika on jäänyt epäselväksi. Tämä tarkoittaa sitä, että louhintatyötä
valvova ylipanostaja voi antaa tänä aikana luvan räjäyttää kun tarpeelliset valvontatoimenpi- teet on tehty. Panostettuja kenttiä räjäytetään 1–3 päivän välein siinä tahdissa kun louhinta- poraus etenee. Alalla on hyvin yleinen käytäntö, että kenttien räjäytykset tehdään vuoron- vaihdon yhteydessä tasan klo 14.00, koska silloin on helpointa ajaa kaikki kuljetus-, lastaus- ja louhintakalusto maanpinnalle suojaan. Suomen Nikkeli Oy tulee käyttämään tätä räjäytys- aikaa kenttäräjäytyksille. Louhintakenttien lisäksi joudutaan tekemään rikkoräjäytyksiä ylisuurten kivien särkemiseksi, tasauslouhintaa louhoksen pohjalle jääneiden pahkojen pois- tamiseksi ja vyörytysräjäytyksiä joko jäätyneen taikka muuten holvautuneen kasan tai rinta- uksen laukaisemiseksi. Näissä räjähdysainemäärät ovat merkittävästi pienempiä kuin kenttien ampumisessa. Näitä räjäytyksiä joudutaan tekemään silloin tällöin, ehkä noin 1 - 3 kpl työ- viikossa. Näissä tapauksissa ei useinkaan kaikkea kalustoa ajeta maanpintaan, mutta henki- löstö poistuu louhoksesta ja vartiointi sekä varoitusäänien soitto tehdään normaalilla tavalla.
Näiden räjäytysten melu- ja tärinävaikutukset ovat kertaluokkaa pienempiä kuin ns. kenttärä- jäytyksissä. Näitä räjäytyksiä voidaan tehdä muinakin aikoina kuin klo 14.00.
Muistutuksissa on esitetty erilaatuisia korvausvaatimuksia mahdollisesti kaivostoiminnasta aiheutuvista haitoista. Nämä asiat eivät kuulu ympäristölupamenettelyn piiriin, vaan asian- osaisilla on oikeus hakea korvausta kaivoslain 46 § mukaisesti.
Pohjavesien pilaantuminen taikka pohjaveden pintojen lasku ovat usein huolenaiheina lou- hosten läheisyydessä. Toiminnan aikana ei pohjaveden laadun pilaantumista ole odotettavis- sa, koska sekä maaperän että kallioperän pohjavesien virtaussuunta on louhokseen päin, ja sieltä vedet pumpataan kuivanapitovesinä pois. Toiminnan jälkeen louhoksen vesipinta aset- tuu ympäröivien maakerrosten tasalta noin 1 m alemmaksi. Tällöin ns. ylivuotovedet suodat- tuvat vettyneen turvekerroksen läpi vesistöön. Pohjaveden pinnan lasku avolouhosten ympä- rillä on tosiasia ja ilman sitä ei toiminta monesti olisi mahdollista. Kuitenkin pohjavesien pinnan lasku tapahtuu nopeasti ainoastaan louhosten välittömässä läheisyydessä. Vaikutukset kauempana (usean sadan metrin päässä louhoksesta) ovat hyvin hitaita, koska pohjaveden virtausnopeudet maakerroksissa ovat usein alhaisia. Toisaalta toiminnan päätyttyä tilanne pa- lautuu nopeasti entiselleen, jollei esimerkiksi pohjaveden kulkua salpaavia tekijöitä ole muu- teltu (kalliokynnykset, orsivesikerrokset jne.).
Muistuttajien AA ja BB muistutuksista Suomen Nikkeli Oy lausuu, että vaatimus YVA:a vastaavasta menettelystä Särkiniemen kaivoshankkeen ympäristöluvan käsittelyssä on risti- riidassa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 § kohdan 2 a kanssa eikä myöskään ole perusteltavissa saman asetuksen 8 § mukaan. Muistutuksen tekijöiden
vaatimukseen vakuuksista luvan hakija huomauttaa, että se on hakemuksessaan esittänyt 20 000 € vakuuden asettamisen, jos toimeenpanolupa myönnetään valituksista huolimatta.
Muistuttajien CC ja DD muistutuksista Suomen Nikkeli Oy lausuu, että luontoselvityksiä alueelta on tehty useita, rantakaavan laatimisen yhteydessä ja nyt hakijan toimesta. Ympäris- tökeskus sanoo lausunnossaan, että ”Hakemusasiakirjoissa suunnitellun kaivosalueen luonto ja maisema-arvot on selvitetty riittävällä tarkkuudella.” Kalataloushaittaa koskevaan epäilyyn yhtiö vastaa viittaamalla Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausuntoon, jossa todetaan "ettei luvan myöntämiselle ole estettä ja esittää, että louhoksen kuivatusvesien ker- tymistä kalastoon on tarkkailtava TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti".
Muistuttajien FF ja GG muistutuksesta Suomen Nikkeli Oy lausuu, että erillistä perusti- laselvitystä ei tarvita. Perustilaselvitys louhosalueen pohjavesien osalta on jo tehty. Perusti- laselvitystiedot Arkkuselän osalta ovat luettavissa Oravilahden yhteistarkkailun vuosirapor- tista 2003. Muistutuksen esityksessä, että toimeenpanolupaa ei myönnettäisi, ei anneta muuta perustelua kuin se, että hankkeesta koituu ympäristölle pysyviä muutoksia. Suomen Nikkeli Oy:n mielestä pysyvät muutokset tulevat olemaan maisemoitu maa-aineksen läjityskasa ja vedellä noin metrin päähän maanpinnasta täyttynyt, reilun hehtaarin kokoinen lampi. Muu- tokset eivät karttatarkastelun mukaan ole havaittavissa muistutuksen tekijän kiinteistöltä.
Muistutuksen kohteena olevia vesistökuljetuksia ei suoriteta väylän mataluuden vuoksi.
Muistutuksen kohtaan Arkkuselän virtaaman aliarvioinnista ja sen merkityksestä kai- voshankkeelle Suomen Nikkeli Oy toteaa, että Kotalahden kaivoksen aikaansaaman ja siitä tulevaisuudessakin jatkuvan kuormitukseen nähden on Särkiniemen kaivoshankeen aiheut- tama lisäys vesistön kuormitukseen tuskin havaittavissa.
HH:n muistutuksesta Suomen Nikkeli Oy lausuu, ettei ole todennäköistä, että yli 20 metriä syvän ja 450 metriä leveän vesistön toisella puolella porakaivot avolouhinnan takia kuivuisi- vat, ei tärinän eikä kalliopohjaveden pintojen laskemisen takia.
Nomadcamp Oy:n ja JJ:n muistutuksesta Suomen Nikkeli Oy lausuu, että Särkiniemen malmiesiintymä on löytynyt vuonna 1994. Alueella on ollut GTK:n hakema valtaus Nro:
5422/1–2 ajalle 23.8.1994–23.8.1999. Outokumpu Mining Oy:lle myönnettiin valtaus Nro:5777/1 2.2.2000 ja sen määräaika meni umpeen 31.12.2004, mutta ennen määräajan umpeutumista alueelle on haettu kaivospiiritoimitusta. Sekä louhosalueella että muistutuksen tekijän vuokraamalla alueella maanomistajana on Leppävirran kunta. Muistutuksen tekijällä
on täytynyt olla tiedossa liiketoimintaa aloittaessaan voimassaoleva valtaus ja sen sisältämä mahdollisuus, että joko valtauksen taikka kaivospiiritoimituksen perusteella sinne saattaa tul- la koeluontoista taikka tuotannollista kaivostoimintaa. Muistuttaja on aloittanut liiketoimin- tansa vuonna 2003 ja jurttakyläaluetta koskeva maanvuokrasopimus on allekirjoitettu saa- miemme tietojen mukaan 12. maaliskuuta 2003.
Suomen Nikkeli Oy oikaisee väitteen, että paraikaa käytäisiin neuvotteluja menetysten kor- vaamisesta. Yhtiö on esittänyt, että käyttämättä oleva alue vuokrattaisiin Suomen Nikkeli Oy:n ja louhintaurakoitsijoiden majoitus- ja toimistoalueeksi. Neuvottelut eivät johtaneet tu- loksiin. Suomen Nikkeli Oy:n mielestä alueella ei ole koskaan todistettavasti harjoitettu liike- toimintaa eikä merkkejä sen aloittamisesta ole havaittu. Samoin muistutuksen kohta ympäris- töluvan ja toiminnan aloitusluvan kieltämisestä tulisi jättää huomioimatta. On ilmeistä, että muistutuksen tekijä pyrkii valittamalla vaikeuttamaan kaivoshankkeen etenemistä ja pyrkii neuvottelemaan tuntuvaa korvausta vastineeksi valituksen perumisesta. Kaivoslain 46 § kaut- ta korvataan kaivostoiminnasta aiheutuvat haitat ja vahingot ao. pykälässä ilmoitetulla taval- la. Korvaukset eivät kuulu ympäristöluvan käsittelyyn.
Muistuttajien KK ja LL muistutuksesta Suomen Nikkeli Oy lausuu, että louhintatyömaalla ei yleensä esiinny merkittäviä hajuhaittoja, lukuun ottamatta räjäytysten yhteydessä syntyviä palokaasuja jotka laimenevat nopeasti. Kaivostoimintaan liittyvien rakenteiden purkaminen sisältyy hyväksyttävään jälkihoitosuunnitelmaan.
Särkiniementien hoitokunnan muistutuksesta Suomen Nikkeli Oy lausuu, että Särkiniemen metsäautotien käytöstä ja kunnossapidosta tehdään sopimus ja tarpeelliset katselmukset en- nen kaivostoiminnan aloittamista.
Särkiniemen alueella oleva Huovilan yksityistien tiehoitokunnan muistutuksesta Suomen Nikkeli Oy lausuu, että se neuvottelee sopimuksen tiekunnan kanssa Huovilan yksityistien käytöstä. Malminajon ajoittuminen talvisaikaan vähentää kunnostustarvetta huomattavasti.
Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry:n muistutuksesta Suomen Nikkeli Oy lausuu, että melun leviämistä työmaan aloitusvaiheessa ei ole ymmärretty oikein. On totta, että aluksi ei louhoksen syventäminen anna ”melusuojaa” siinä määrin kuin myöhempi tilanne. Toisaalta ainoat koneet, joka ”painuvat syvemmälle” ovat lastaava kaivinkone ja porausvaunu. Toi- saalta porausvaunu ei ole lainkaan maanpoistovaiheessa mukana. Maanpoistovaiheessa ei ole
räjäytyksiä kuin harvoin (ns. ylisuuria kiviä) ja dumppereitakin tarvitaan vähemmän, koska irtomaiden lastaus ja kuljetus pintaosista on joutuisaa.
Maanpoiston jälkeen alkaa louhinta, ja edelleen pinta-osien lastaus sujuu etäisyyksien lyhyy- den vuoksi vähemmällä kalustolla. Kalustoa lisätään syvyyden kasvaessa ja tällöin melues- teeksi alkaa tulla louhoksen reunat. Syvemmälle mentäessä louhoksen koko kasvaa ja pysty- tään ampumaan isompia kenttiä, melun vaimeneminen kuitenkin kasvaa koko ajan syvyyden myötä. Tästä syystä ei hakijan mielestä ole määrättyä pahimman melun pistettä tai päivämää- rää, se on luultavasti louhoksen keskisyvyys, jolloin juuri siinä vaiheessa ennen kuin siirry- tään nosturilouhintaan, on maansiirtokalustoa eniten työssä.
Hakemuksen täydentäminen
Hakija on 20.4.2005 toimittanut täsmennetyn suunnitelman sivukivien sekä muiden maa- aineisten käsittelyn, ympäristövaikutusten hallinnan ja toimintasuunnitelman osalta. Las- keman mukaan louhoksen kokonaistilavuus on noin 110 000 m
3. Arvio malmilouhokses- ta kaivettavien ja louhittavien massojen laadusta, määrästä ja sijoituspaikasta on seuraa- va:
Materiaali Tonnia Kiinto-m3 Irto-m3 Loppusijoituspaikka tai käyttökohde
Nikkelimalmi 66 000 20 000 32 000 Rikastukseen Sivukivi
rikkipitoisuus 0–1 % 57 500 17 216 27 545 Tierakenteisiin Sivukivi
rikkipitoisuus 1–2 % 61 900 18 533 29 653 Takaisin louhokseen Sivukivi
rikkipitoisuus yli 2 % 30 300 9 072 14 515 Takaisin louhokseen Pintaturve 14 300 13 000 14 300 Läjitysalueelle Pintasavi 19 200 12 000 16 800 Läjitysalueelle Pintamoreeni 17 000 10 000 18 000 Tierakenteisiin
Toiminnassa muodostuu sivukiveä ja pohjamoreenia, jonka rikkipitoisuus on niin suuri, että kyseistä materiaalia ei voida käyttää rakennustoiminnassa. Yleisen tietämyksen mukaan ma- teriaalin käsittelyltä edellytetään erityistoimenpiteitä silloin kun sen rikkipitoisuus on yli 1 %. Kun materiaali loppusijoitetaan hapettomiin olosuhteisiin, jäävät haitalliset ympäristö- vaikutukset minimiin. Haitallista sivukiveä ja pohjamoreenia muodostuu noin 62 000 irto-m3. Materiaali välivarastoidaan työn ajaksi louhoksen viereen ja työn päätyttyä siirretään takaisin louhokseen. Kun sivukivi ja moreeni läjitetään louhokseen samanaikaisesti, täyttää moreeni sivukivilouheen tyhjää tilaa, jolloin lopullinen täyttötilavuus on noin 50 000–55 000 m3.
Louhoksen on arvioitu täyttyvän vedellä siten, että vedenpinta asettuu noin 1 m suon alkupe- räisen turvepinnan alapuolelle. Rikkipitoinen kiviaines jää arvioiduilla massamäärillä vähin- tään 10 m syvyyteen veden alle.
Sivukivi, joka sisältää rikkiä alle 1 %, sekä alueelta kaivettava pintamoreeni käytetään kai- vosalueen teiden sekä alueen ulkopuolisten teiden rakentamiseen. Sivukiven rikkipitoisuutta valvotaan analysoimalla porasoija. Kun kenttä porataan, otetaan soijaa näytteeksi noin joka toisesta – joka neljännestä porausreiästä. Näytteestä analysoidaan nikkeli, kupari sekä rikki.
Tulokset saadaan laboratoriosta ennen kentän ampumista ja kivien lajittelu suunnitellaan tu- losten perusteella. Ampumisessa käytetään noin 5–6 m pengerkorkeutta ja ns. paikalleen- ampumista, jolloin voimakkaalla kaivinkoneella revitään löyhtynyt kivikasa lastaukseen. Täl- löin pystytään malmin ja raakun rajoja noudattamaan tarkasti. Rikkipitoiset osat sivukivestä voidaan erotella ja siirtää erilliseen läjitykseen. Lastaajille opetetaan rikkipitoisuuden merki- tys ja työtä valvovat työnjohtajat. On huomattava, ettei valvonnalla tähdätä yksittäisten kivi- en erotteluun vaan keskiarvoltaan tietyn pitoisten kenttien erotteluun.
Pintaturpeelle ja savelle ei ole löydetty hyötykäyttöä vaan niiden loppusijoituspaikaksi on suunniteltu läjitysalue kaivosalueen pohjoisosaan. Läjitettävien materiaalien tilavuudeksi on laskettu noin 30 000 m3. Läjitysalueelle on lisäksi esitetty varaus myöhemmin erikseen toteu- tettavan toisen louhoksen ylijäämäturpeelle ja savelle. Sijoitettavaksi määräksi on arvioitu sama tilavuus kuin nyt toteutettavan louhoksen massoille. Läjityspenkereen kokonaistilavuu- deksi esitetään 60 000 m3.
Läjitysalueelle sijoitetaan puhtaita maamassoja (pintaturve, savi, sivukivi), minkä vuoksi alueen rakenteet on suunniteltu maankaatopaikkojen vaatimusten mukaisesti. Läjitysalue on suunniteltu rakennettavaksi mäkialueen itärinteeseen. Työmaatie alueelle rakennetaan la- kiosan kautta. Mäen harja on korkeustasolla noin +105. Läjitys esitetään aloitettavaksi tasolta +100 ja penkereen alaosa ulottuu tasolle noin +89. Läjitysalueen maaperän on arvioitu ole- van pääasiassa kalliota, jota peittää muutamien metrien paksuinen moreenikerros. Alueella tehtyjen moreenin laatuhavaintojen mukaan pohjamoreenin vedenläpäisevyysarvo on noin 10-8 m/s. Läjitysalue muotoillaan porrastetuksi ja verhoillaan pintaosaltaan saven ja turpeen seoksella. Pintakerros muodostaa kasvualustan alueelle luonnonmukaisesti muodostuvalle kasvillisuudelle. Pintavedet ja suotovedet kootaan aluetta ympäröivään suotovesiojaan ja johdetaan selkeytysaltaaseen.
Selkeytysallas rakennetaan läjitysalueen alapuoliseen maastoon. Suunnitellulla alueella maa- perä on arviolta moreenia, jota kaivamalla rakennetaan selkeytysaltaan reunapato, jonka kor- keus on 1,2 m. Materiaalista ei ole tehty tutkimuksia mutta alueen muissa osissa olevan poh- jamoreenin vedenläpäisevyys on noin 10-8 m/s. Selkeytysaltaaseen johdetaan vesiä läjitysalu- eelta (pinta-ala 3,9 ha), louhoksesta ja sen valuma-alueelta (3,4 ha) ja malmin välivarastoalu- eelta (1,2 ha). Altaan kooksi esitetään 800 m3 ja keskimääräisenä vesisyvyydeksi 0,8 m, jol- loin pinta-ala on 1 000 m2. Kun vuorokautiseksi mitoitusvirtaamaksi valitaan hetkellisen rankkasateen ja arvioidun pohjavesivirtaaman summa 1 062 m3/vrk (44 m3/h), saadaan mitoi- tusvirtaamalla viipymäksi altaassa 18 tuntia. Selkeytynyt vesi johdetaan öljynerottimen kaut- ta purkuojaan. Altaasta lähtevän purkuputken yhteyteen asennetaan settipato, jolla altaan ve- denpinnan korkeutta voidaan tarvittaessa säätää ja virtaamaa mitata. Purkuoja on jo kaivettu alueen aiempien kuivatustöiden yhteydessä. Purkuoja päättyy louhikkoon ennen rantaa, jol- loin vesi suotautuu vielä louhikossa ennen vesistöön purkautumistaan.
Mikäli purkuveden tarkkailun yhteydessä nikkelipitoisuuden havaitaan kohoavan yli raja- arvon, varaudutaan pitoisuutta pienentämään kalkitsemalla vettä kaivoksessa tai selkeytysal- taassa. Rautapitoisuutta esitetään alennettavaksi ilmastamalla. Ilmastusta varten rakennetaan selkeytysaltaan yläpuoliseen maastoon murske- tai sepelipinnoitettu porrastettu oja, jonka yläpäähän kaivoksesta pumpattu vesi johdetaan ja vesi ilmastuu virratessaan altaaseen.
Malmin pintaosa detaljikartoitetaan touko-kesäkuussa 2005. Näytteenotto tehdään avolou- hosporausvaunulla poraamalla ja ottamalla porasoijasta näyte joka kahden metrin matkalta.
Näytteet otetaan 10 metrin välein tehtäviltä profiileilta ja näytteenottoa varten porataan kuu- den metrin pituinen reikä, jonka porauskulma on 60 astetta. Näytereikiä tehdään kolmen met- rin reikävälein ja kymmenen metrin profiilivälein. Profiileja tulee noin 10 kappaletta ja noin 3–4 reikää kullekin profiilille. Yhteensä ohjelma sisältää noin 240–300 m tutkimusreikää ja 120–150 analyysiin menevää näytettä. Malmia louhitaan heinäkuussa noin 5 000 tonnin koe- erä ja se kuljetetaan Hituran kaivokselle rekka-autoilla. Koe-erän louhinta kestää suunnilleen viikon. Jos rekka-autojen hyötykuormaksi arvioidaan noin 42 tonnia malmia ajoneuvoa koh- ti, tulee koko koe-erän määräksi noin 120 rekallista malmilouhetta. Koelouhinnan aikana ei synny sivukiveä eikä sitä varten tarvitse tehdä erikseen maanpoistoa. Kaikki louhittava mate- riaali kuljetetaan koerikastukseen ja siten alue on palautettavissa takaisin alkuperäiseen luon- nontilaan palauttamalla poistetut maamassat takaisin paikoilleen.
Syyssateiden laannuttua noin lokakuun puolivälissä 2005 aloitetaan maanpoistot maanpois- toalueelta. Maata poistetaan kaikkiaan noin 45 000 kuutiota ja se läjitetään suunnitellulle läji-
tysalueelle. Varsinainen malmintuotantovaihe aloitetaan maanpoistojen valmistuttua ja se ajoittuisi joulukuun ja maaliskuun väliselle ajalle. Malmi kuljetetaan Särkiniemen metsäauto- tien ja Rauastenlahden paikallistien kautta.
Suomen Nikkeli Oy esittää, että jälkihoitosuunnitelma laadittaisiin ja hyväksyttäisiin alusta- vana ennen toiminnan aloittamista ja lopullinen suunnitelma olisi esitettävä hyväksyttäväksi kolme kuukautta ennen toiminnan päättymistä. Perusteluna on se, ettei kaikkia massamääriä ja massojen laatuja pystytä etukäteen arvioimaan, ja on ennustettavissa, että etukäteen hyväk- syttyyn, tarkasti laadittuun suunnitelmaan saatetaan joutua hakemaan muutoslupia.
Suomen Nikkeli Oy esittää, että siinä tapauksessa, ettei lupavirasto katso tarkoituksenmukai- seksi myöntää toimenpanolupaa muutoksenhausta huolimatta koko malmin louhinnalle, lupa annettaisiin koelouhinnalle. Tämä siitä syystä, että Hituran kaivoksen tulee hakea voimassa olevaan ympäristölupaansa muutos, joka sallii Särkiniemen malmin rikastamisen ja siitä syn- tyvän rikastusjätteen sijoittamisen jätealueelle. Koeajon tulokset tarvitaan tätä muutoksenha- kua varten.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristöluparatkaisu
Ympäristölupavirasto myöntää Suomen Nikkeli Oy:lle ympäristöluvan nikkelimalmin lou- hintaan (kaivostoiminta) Särkiniemi-nimisessä kaivospiirissä Leppävirran kunnassa Leppä- virran kylässä.
Vesistön pilaantumiseen perustuvaa hyvitettävää vahinkoa ei hankkeesta lupaehtojen mukai- sesti toimittaessa ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien edun menetysten varalta an- netaan määräys.
Hakemuksessa esitetyn lisäksi toiminnassa on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyk- siä.
