YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 13/2005/2 Dnro LSY-2004-Y-113
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 11.7.2005
ASIA Vaasan sataman ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupaa koskeva hakemus
HAKIJA Vaasan Satama Laivanvarustajankatu 3
65170 VAASA
SATAMA JA SEN SIJAINTI
Vaasan satama sijaitsee Vaskiluodon teollisuusalueella kaksi kilo- metriä Vaasan kaupungin keskustasta länteen. Satama toimii hiili-, öljy-, tavara- ja matkustajasatamana.
Satama on Vaasan 12 ja 13 kaupunginosassa Vaskiluodon saarella Klemetsö-nimisellä kiinteistöllä (905-403-123-25), jonka omistaa Vaasan kaupunki.
Kartta satamajärjestyksen mukaisesta satama-alueesta on tämän päätöksen liitteenä.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun ja yli 1 350 tonnin vetoisille aluksille soveltuvan sataman tai lastaus- taikka purkulaitu- rin toimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 12 a) kohdan perusteella.
LUPAVIRASTON TOIMIVALTA
Ympäristölupavirasto on asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 7 a) kohdan perusteella toimivaltainen lupaviranomai- nen.
HAKEMUKSEN VIREILLETULO
Hakemus on tullut vireille 30.4.2004 Länsi-Suomen ympäristölupavi- rastossa.
LUVAT JA VUOKRASOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Sataman luvat
Sataman toiminnalle ei ole aikaisempaa ympäristölupaa.
Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 24.6.1998 (dnro 0897Y0099-121) Vaasan kaupungin satamalaitokselle ympäristölu- van voimalaitostuhkan sijoittamiseksi satamakentälle.
Muu luvanvarainen toiminta satama-alueella
Öljysatamassa on kolmella eri toiminnanharjoittajalla öljyvarastoja, jotka eivät sisälly sataman ympäristölupaan. Varastointia koskevat ympäristölupahakemukset ovat vireillä Länsi-Suomen ympäristökes- kuksessa. Varastoilla on seuraavat voimassaolevat luvat:
Oy Shell Ab, Vaasan varasto
Ympäristölupa palavien nesteiden varastolle, Länsi-Suomen ympä- ristökeskuksen päätös 29.3.1996 (dnro 895Y0380-111)
Suomen Petrooli Oy, Vaasan varasto
Ympäristölupa palavien nesteiden varastolle, Länsi-Suomen ympä- ristökeskuksen päätös 29.3.1996 (dnro 895Y0382-111)
Oy Esso Ab, Vaasan keskusvarasto
Ympäristölupa palavien nesteiden varastolle, Länsi-Suomen ympä- ristökeskuksen päätös 29.3.1996 (dnro 895Y0227-111)
Vuokrasopimukset sataman alueella
Satamasta on vuokrattu maa-aluetta seuraaville toiminnanharjoittajil- le:
Oy Blomberg Stevedoring Ab, Oy Backman–Trummer Ab, Baltic Tank Oy, Oy Esso Ab, Finnsementti Oy, Henry Teirs Oy, Merenkul- kuhallitus, Rannikon Metalli Oy, Selkämeren Jää Oy, Oy Shell Ab, Suomen Petrooli Oy, Vaasan Tankki Oy
Kaavoitustilanne
Satama on Vaasan kaupungin 12 ja 13 kaupunginosan asemakaa- vassa kunnallisen satamalaitoksen tarpeisiin varattu satama-alue (LS), jolle saa rakentaa sataman toimintaan liittyviä terminaali-, va- rasto- ja toimistorakennuksia.
Vaasan kaupunginvaltuuston 2.3.1987 hyväksymässä Vaskiluodon osayleiskaavassa Hiililaituri on teollisuusaluetta (T) ja muutoin sata- ma on satama-aluetta (LS). Valmisteilla olevassa Vaskiluodon osayleiskaavassa satama-alue (LS) on jaettu matkustaja-, tavara-, öljysatama- ja hiilisatama-alueisiin sekä satamapalvelujen ja hallin- non alueeseen. Sataman pohjoisosa rata-alueen eteläpuolella on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP).
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Sataman pohjoispuolella on voimalaitosten alue, jossa on toimintaa useilla toiminnanharjoittajilla (Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, Vaski- luodon Voima Oy, PVO-Huippuvoima Oy, Fingrid Varavoima Oy ja Wasa Pilot Power Plant Oy).
Sataman itäpuolella on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teolli- suuden alue. Öljysataman eteläpuolella on kutterisatama, jossa on Merenkulkulaitoksen varikko ja pelastuslaitoksen varasto.
Lähin asuntoalue on Frilundintiellä noin 400 metrin päässä satamas- ta pohjoiseen. Sataman eteläpuolella, lahden takana, ovat lähimmät loma-asunnot runsaan 300 metrin päässä satamasta. Satama- alueella on Luotsitalo-nimisessä kerrostalossa useita asuntoja. Sa- tamatoimiston kiinteistössä on yksi asunto, ravintola ja tulli. Lisäksi satamassa on vanha omakotitalo ja ns. asemapäällikön talo. Mat- kustajaterminaali on Pohjoislaiturin edustalla ja satamapalvelukes- kus Etelälaiturin edustalla.
Ympäristön tila ja laatu
Merialue ja sen käyttömuodot
Sataman eteläpuolista vesialuetta kuuluu noin 49 hehtaaria satama- alueeseen.
Sataman edusta on Merenkurkun monimuotoista ja vaihtelevaa sisä- ja ulkosaaristoa, missä meriveden keskisyvyys on alle 10 m. Maan- kohoamisen seurauksena rantaviiva muuttuu ja väylät mataloituvat.
Rannat ovat matalia, lohkareisia ja kivikkoisia.
Vaskiluodon eteläpuolinen merialue Eteläinen Kaupunginselkä luoki- teltiin vuonna 2002 lievästi rehevöityneeksi (fosforipitoisuus 5 – 10 µg/l) ja pohjoispuolinen merialue Varisselkä reheväksi (fosforipitoi- suus 10 – 30 µg/l). Veden hygieeninen laatu Vaskiluodon lähellä oli hyvä.
Vaasan edustan merialueen merkittävin kuormittaja on Vaasan kau- pungin Påttin jätevedenpuhdistamo, jonka jätevedet johdetaan Vas- kiluodon pohjoispuolelle. Fosforikuormitus oli 4 tonnia, typpikuormi- tus 214 tonnia ja biologinen hapenkulutus 96 tonnia vuonna 2002.
Eteläisen Kaupunginselän eteläosiin Laihianjoesta tulevan haja- kuormituksen arvioidaan olevan 16 tonnia fosforia ja 480 tonnia typ- peä.
Ilmanlaatu
Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet Vaasan keskustassa vuonna 2002 alittivat valtioneuvoston päätöksessä (480/96) annetut ohjearvot. Il- manlaatuindeksillä kuvattuna 80 % mittausvuorokausista sijoittui luokkaan tyydyttävä. Ilmanlaatua huononsi talvella typpidioksidi, ke- väällä hiukkaset ja kesällä otsoni. Vaasanpuistikossa ja Kirkkopuisti- kossa olevien mittausasemien mittaustuloksissa näkyy ennen kaik- kea liikenteen, mutta myös Vaskiluodon voimalaitosten päästöjen vaikutus ilmanlaatuun.
Sataman pohjoispuolella olevien Vaskiluodon voimalaitosten päästöt ilmaan vuonna 2004 olivat yhteensä 1 400 tonnia rikkidioksidia, 3 200 tonnia typenoksideja ja 80 tonnia hiukkasia
Maaperän tila ja pohjavesi
Sataman toiminnallinen alue on rakennettu pääasiassa patoamalla ja täyttämällä vesialuetta ruoppausmassoilla. Alueella ei ole luon- nontilaiseen verrattavaa maaperää eikä pohjavettä.
Vuonna 2000 valmistunut satamakenttä Lassenlaiturin edustalla ra- kennettiin Vaskiluodon Voima Oy:n kivihiilivoimalaitoksen lento- ja pohjatuhkasta. Kenttä on suurimmaksi osaksi asfaltoitu ja toimii va- rastointi- ja laajennusalueena. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 24.6.1998 antaman päätöksen mukaan asfalttipäällystettä on tarvit- taessa korjattava tai uusittava veden suotautumisen ehkäisemiseksi tuhkarakenteen läpi. Suotautuvien vesien laatua on seurattava näyt- teenottokaivosta keväisin ja syksyisin.
Suojeltavat kohteet
Sataman etelä- ja kaakkoispuolella, lähimmillään kilometrin päässä satamasta, on Natura 2000 -verkostoon kuuluva suojelualue Södra Stadsfjärden-Söderfjärde-Öjen. Siihen kuuluvat Öjenin metsäalue sekä tärkeät linnustoalueet Sundominlahti Eteläisen kaupunginselän alueella ja Söderfjärdenin laaja peltoaukea.
Satamaan johtava laivaväylä on Merenkurkun saaristo -nimisellä Natura 2000 –alueella noin seitsemän kilometrin päässä satamasta.
Satamassa oleva Vaskiluodon asemarakennus on rakennussuojelu- kohde.
SATAMAN TOIMINTA
Toiminnan yleiskuvaus
Vaasan sataman toiminta nykyisellä paikalla alkoi vuonna 1893. Sa- tama on kunnallinen laitos, jonka hallinnoinnista vastaa Vaasan Sa- tama liikelaitosten lautakunnan alaisena.
Sataman johtokunta on hyväksynyt satamajärjestyksen 9.12.2004 ja Vaasan kaupunginvaltuusto on vahvistanut sen 7.2.2005. Satama- alue koostuu 122 hehtaarin suuruisesta maa-alueesta ja 49 hehtaa- rin suuruisesta vesialueesta. Ympäristölupahakemus koskee sata- man toiminnallista aluetta, jonka koko on noin 61 hehtaaria.
Vaasan satamassa on hiilisatama, matkustajasatama, tavarasatama ja öljysatama. Laitureita on käytössä seitsemän ja niissä on yhteen- sä 12 laivapaikkaa. Varastosuojia on 16 ja niiden pinta-ala on lähes 26 hehtaaria. Päällystettyä varastokenttää on 18 hehtaaria.
Satamassa käsitellään ensisijaisesti irtotavaraa ja nesteitä ja jonkin verran kappaletavaraa. Sataman tavaraliikenne vuonna 2002 oli noin 1,6 miljoonaa tonnia. Tuonnin osuus tavaraliikenteestä oli 84 %.
Nestemäisten polttoaineiden osuus tuonnista oli noin kolmannes, samoin hiilen osuus. Viljan osuus viennistä oli noin puolet.
Satamassa kävi vuonna 2002 noin 850 alusta, jotka viipyivät sata- massa keskimäärin 15 tuntia.
Satamassa on kolme Vaasan kaupungin omistamaa, kiskoilla liikku- vaa nivelpuominosturia. Muut työkoneet ovat satamassa lastinkäsit- telyä hoitavan Blomberg Stevedoring Oy:n omistamia. Hiilen, öljyn ja sementin purkaukseen käytetään kiinteitä, suljettuja purkauslaitteita.
Sataman rakenteet ja varustus
Sataman pohjoisin laituri on Hiililaituri, joka on voimalaitosalueen vieressä. Sen eteläpuolella ovat tavarasatamaan kuuluvat Reininlai- turi, Lassenlaituri sekä Etelälaituri. Matkustajasataman Pohjoislaituri ja Lauttalaituri ovat Hiililaiturin ja Reininlaiturin välissä. Sataman ete- läisin osa on öljysatamaa.
Tavaran käsittely on keskittynyt pääasiassa Lassenlaiturille ja Etelä- laiturille. Öljysatamassa, Hiililaiturilla ja Reininlaiturilla on lastin eri- koispurkausjärjestelmät, joita käytetään vain niille suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
Laituri Pituus, m
Väylän syvyys, m
Käyttöön- ottovuosi
Pääasiallinen toiminta ja varustus
Lassenlaituri 214 9,0 2003 Päälaituri, 2 aluspaikkaa, 2 nivelpuominosturia ( 5 t)
Hiililaituri 145 9,0 1987 1 aluspaikka, hiilen ja raskaan öljyn purkaus- paikka
Reininlaituri 240 7,0 – 5,0 1956 Sementin ruuvipurkausjär- jestelmä aluksesta siiloon, 2 pistoraidetta
Lauttalaituri 6,8 – 5,7 1971, 1978 RG Linen matkustajalii- kenne, 2 ro-ro-ramppia
Pohjoislaituri 180 7,5 – 5,5 1893 Matkustaja- ja tavaralii- kennettä, ro-ro-ramppi
Etelälaituri 180 8,7 – 5,0 1893, 1927 Laituri tavaran käsittelyyn, nivelpuominosturi (5 t), pistoraide
Öljysatama 9,0 1960-luvun
loppu
3 kiinteää nestepurkaus- paikkaa
Sataman tavaramäärät
Sataman kautta vuonna 2002 kuljetetut tavaramäärät olivat seuraa- vat:
TUONTI TAVARA-
LAJI
TAVARA- MÄÄRÄ, t/a Nestemäinen polttoaine,
kotimaa
neste 314 800 Nestemäinen polttoaine,
ulkomaa
neste 187 600
Hiili, koksi irtotavara 446 600 Rekkakuljetukset auto-
lautoilla
99 100
Ruoka-aineet, rehut irtotavara 71 700
Paperi Irtotavara 71 900
Vilja irtotavara 39 700
Tärkkelys irtotavara 19 300
Sementti, kalkki, kipsi irtotavara 18 100
Fosfaatti irtotavara 15 600
Raakamineraalit irtotavara 12 200
Tiesuola irtotavara 8 300
Sekalaiset 15 600
TUONTI YHTEENSÄ 1 320 600
VIENTI TAVARA- LAJI
TAVARA- MÄÄRÄ, t/a
Vilja irtotavara 120 800
Rekkakuljetukset auto- lautoilla
107 800
Sahattu puutavara irtolasti 1 400
Sekalaiset 13 600
VIENTI YHTEENSÄ 243 600
TUONTI JA VIENTI
YHTEENSÄ 1 564 200
Satamassa käsiteltävät vaaralliset aineet ovat pääasiassa öljytuottei- ta ja sementtiä.
Vaarallinen aine CAS-numero
sementti 65997-15-1 kalsiumoksidi 1305-78-8
bensiini 86290-81-5 kevyt polttoöljy no. 2 68476-30-2
kevyt polttoöljy no. 4 68476-31-3
kaasuöljy 86476-30-2 raskas polttoöljy 68476-33-5
dieselöljy 68334-30-5
Lastien käsittely
Lastin käsittelyä satamassa hoitaa Oy Blomberg Stevedoring Ab.
Huolinta- ja ahtauspalveluja myy Backman-Trummer Oy Ab. Mo- lemmilla on omat toimisto- ja sosiaalitilat satamassa. Kuorma- autokuljetuksia hoitavat useat yritykset. Kuljetusten ohjauksesta vas- taa Oy Blomberg Stevedoring Ab.
Satamassa on toimintaa pääosan vuodesta kahdessa vuorossa klo 7.00 – 24.00. Työkoneita ja laitteita ei käytetä jatkuvasti, vaan jaksot- taisesti tavaroiden purkauksessa, lastauksessa ja siirroissa.
Satamassa on neljällä laiturilla kiinteitä erikoispurkausjärjestelmiä hiilelle, öljylle ja sementille. Hiili nostetaan aluksen omalla nosturilla laiturilla olevaan suppiloon, josta se siirtyy suljettua kuljetinta pitkin voimalaitosalueelle. Vaasan satama omistaa öljysatama-alueen ja vastaa siellä olevan öljynpurkauskaluston kunnosta päälinjojen osal- ta. Muita linjoja hoitavat öljy-yhtiöt. Finnsementti Oy omistaa semen- tin purkausjärjestelmän Reininlaiturilla ja hoitaa satamassa ir- tosementin varastoinnin ja kuljetuksen.
Sijainti Tavara Käsittelytoiminnan kuvaus Varastointi Hiililaituri Hiili Hihnakuljetinjärjestelmä,
teho 1 200 t/h.
Voimalaitoksen alueella Öljy Paineputkisto, purkausteho
1 000 t/h
Voimalaitoksen alueella Öljysatama Öljy Kolme kiinteää paineputkistolla
ja purkausvarsilla varustettua purkauspaikkaa: keskitisleet (purkausteho 900 t/h), raskas öljy (1 200 t/h) ja rikitön diesel- öljy
Öljy-yhtiöiden varastoissa öljysatamassa
Reininlaituri Sementti Laituriin upotettu ruuvipurkaus- järjestelmä, purkaa suoraan laivasta siiloon, teho 400 t/h.
Finnsementti Oy:n siilo laitu- rilla
Oy Blomberg Stevedoring Ab:lla on käytössään lastin käsittelyyn materiaalinkäsittelykone, 6 vetomestaria, 8 pyöräkuormaajaa, 10 trukkia, siirrettävä lastauskuljetin, 3 lastausruuvia (tärkkelyksen ja muovin lastaukseen), 2 imulastainta, kuorma-auto ja perävaunu.
Pyöräkuormaajien ikä on keskimäärin 4 vuotta ja trukkien 8 vuotta.
Lasti siirretään ruumasta laivan omilla nostureilla, ahtaajan autonos- tureilla tai sataman nivelpuominostureilla. Kappaletavara ja pakattu tavara nostetaan koukulla tai kehikolla, irtotavara pääasiassa kau- halla. Lasti nostetaan trukkiin tai vetomestariin ja kuljetetaan varas- toon tai kuormattavaksi kuorma-autoon tai junavaunuun. Varastoitua tavaraa käsitellään vetomestareilla ja trukeilla.
Liikenne
Satamaan johtaa yhdeksän metrin syvyinen väylä. Kääntöallas on sataman edustalla suunnilleen öljysataman ja Etelälaiturin välillä.
Satamassa on Vaasan Hinaus Oy:n kolme hinaajaa.
Tavaraliikenteen lisäksi satamasta on säännöllistä RG Line-yhtiön matkustajaliikennettä Ruotsiin. Sataman kautta kulki matkustajia yli 125 000, autoja 28 000 ja rekka-autoja 11 000 vuonna 2002.
Vuoden 2002 aluskäynnit jakautuivat alustyypeittäin seuraavasti:
Alustyyppi Käynnit, kpl
Ro-ro 333 Matkustaja-autolautta 321
Muu kuivalasti 80
Säiliöalus 63
Kuiva irtotavara 50
Matkustaja 1 Hinaaja 1
Muu alus 2
Yhteensä 851
Satamaan on maaliikenneyhteys pohjoisesta Reininkadun, pääportin ja Rahtitien porttien kautta. Öljysatamaan kuljetaan sataman itäpuo- litse Moottorikatua pitkin.
Satamaan tuotiin maanteitse 97 300 tonnia ja satamasta vietiin 169 000 tonnia tavaraa vuonna 2002, mikä on noin 10 200 kuljetus- ta. Satamassa tavaraa siirrettiin 280 000 tonnia, mikä on noin 11 000 kuljetusta. Matkustajaliikenteessä sataman kautta kulki yli 28 000 henkilöautoa ja 11 120 rekka-autoa.
Satamaan johtaa pohjoisesta rautatie. Satamaraidetta on matkusta- jaterminaalin edustalla 280 m, Etelälaiturilla 180 m ja Reininlaiturilla kaksi pistoraidetta, joiden pituudet ovat 260 m ja 250 m. Sataman paperivaraston vieressä on junan lastauslaituri. Raideliikennettä hoi- taa VR-Yhtymä Oy. Satamassa käy vuosittain noin 400 junanvau- nua. Oy. Junalla kuljetettiin vuonna 2002 alle 500 tonnia tavaraa.
Varastointi
Satamassa on 17 varastorakennusta, jotka kaikki ovat suuria ja varsin uusia. Varastotilaa on yhteensä noin 35 000 m2. Varastot ovat Vaasan sataman ja Oy Blomberg Stevedoring Ab:n omistuk- sessa ja niitä vuokrataan yksityisille toiminnanharjoittajille. Varastoi- tavat tavarat ovat pääasiassa viljaa ja rehuraaka-aineita sekä irtota- varaa.
Vesihuolto ja viemäröinti
Satamassa on vesihuoltolaitoksen vesijohto- ja viemäriverkosto. Sa- taman sosiaalitilat on liitetty kunnalliseen viemäriverkostoon. Lautta- laiturilla on alusten jätevesien vastaanottopaikka, josta jätevesi pumpataan viemäriverkostoon.
Satama käyttää vettä 1 800 m3/a. Suurin osa vedestä menee alusten käyttövedeksi.
Satamassa on kunnallinen hulevesiviemäri ja erillinen hulevesien ke- räilyjärjestelmä, jossa on noin 100 hulevesikaivoa ja noin 1 500 met- riä viemäriä. Hulevesikaivot ja syöksykaivot ovat betonikaivoja, joi- den halkaisija on 0,8 m tai 1,0 m. Syöksykaivojen sakkapesät ovat 300 – 500 litraa. Kaivot tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin.
Energian käyttö
Satama käytti sähköä 459 000 kWh ja kaukolämpöä 1 235 MWh vuonna 2002. Satama tarjoaa maasähköä laivoille kaikissa laitureis- sa.
Työkoneiden polttoaineena on kevyt polttoöljy. Pyöräkuormaajia käy- tettiin vuonna 2002 yhteensä 14 000 tuntia ja trukkeja lähes 8 000
tuntia. Oy Blomberg Stevedoring Ab on tilapäisesti sijoittanut sata- ma-alueelle työkoneiden polttoaineen jakelupisteen.
Sataman valaistus
Sataman valaistus toimii automaattisesti hämäräkytkimien avulla. Li- säksi työvaloja käytetään tarpeen mukaan. Sataman lähiympäristön tehtaiden toiminta vaatii jatkuvan valaistuksen ja siksi myös osa sa- tamasta on jatkuvasti valaistu.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin
Hulevesiä lasketaan syntyvän öljysatamassa 14 760 m3/a. Allasmai- selta öljylaiturilta hulevedet johdetaan sataman valvonnassa olevaan suljettuun kaivoon. Kaivo tarkastetaan aina, kun laiturissa käy alus.
Tavallisesti vesi johdetaan valvotusti mereen. Öljyinen vesi tyhjenne- tään kaivosta säiliöautoon. Kaivon tarkastukset ja tyhjennykset kirja- taan öljysataman päiväkirjaan. Öljysataman itä- ja länsipuolella hule- vedet varastoalueilta johdetaan öljynerotuskaivoihin, jotka ovat öljy- yhtiöiden valvonnassa.
Muualla satamassa hulevesiä syntyy laskennallisesti 61 560 m3/a.
Hulevedet johdetaan kiintoaineen erotuskaivojen kautta mereen kuu- dessa purkukohdassa.
Irtomateriaalien lastauksen ja purkauksen ainehävikiksi arvioidaan yleisesti vuositasolla noin 0,1 %. Vaasan satamassa käsitellään vuo- sittain noin 650 000 tonnia kuivaa irtotavaraa, jolloin hävikki olisi noin 650 tonnia. Hulevesien mukana arvioidaan kulkeutuvan puolet tästä määrästä, ja saostuskaivojen arvioidaan erottavan 70 % hulevesien kiintoaineesta.
Satamakenttien ja varastoalueiden siisteydestä huolehtiminen vä- hentää päästöjä vesiin.
Päästöt ilmaan
Sataman päästöt ilmaan vuonna 2002 on selvitetty laskennallisesti.
Laskentaan sisältyivät polttoaineiden käytöstä tulevat päästöt aluslii- kenteestä, tie- ja raideliikenteestä ja työkoneista. Alusliikenteen päästöinä on otettu huomioon pääkoneiden, apukoneiden ja kattiloi- den päästöt sataman sisääntuloväylällä ja seisonta-aikana laiturissa.
Aluksen kulkuajaksi satamaväylällä arvioitiin 20 minuuttia tulo- ja lähtötilanteessa ja viipymäksi laiturissa 15 tuntia. Haihtuvien or- gaanisten yhdisteiden päästölaskennassa on arvioitu päästöt bensii- nin purkamisesta.
Sataman päästöt vuonna 2002 olivat 129 t/a typenoksideja, 18 t/a rikkidioksidia, 14 t/a hiilimonoksidia, 4 t/a hiilivetyjä ja 3 t/a hiukkasia.
Alusliikenteen osuus päästöistä oli epäpuhtaudesta riippuen 76 – 97 %.
Sataman rikkidioksidin ja hiilidioksidin päästöt olivat alle 1 % ja typen oksidien päästöt 3 % Vaasan alueen kokonaispäästöistä vuonna 2002.
Laskettu hiukkaspäästö oli noin 2 % Vaasan alueen kokonaispääs- töistä. Hiukkaspäästöjä syntyy lisäksi lastien käsittelyssä ja tavaroi- den siirroissa.
Irtotavaran pölyämistä voidaan vähentää työteknisillä ratkaisuilla.
Sementin purkaus tapahtuu suljetussa järjestelmässä. Lastin käsitte- lyssä voidaan käyttää suljettua kauhaa, jolla tavara siirretään las- taussuppilon suulle. Suppilosta tavara puretaan auton lavalle sukkaa pitkin. Kuorma peitetään, ennen kuin auto lähtee liikkeelle. Vilja tuo- daan peitettynä kuormana sataman laareihin, mistä se nostetaan suljetulla kauhalla ruumaan.
Suljetut purkausjärjestelmät vähentävät orgaanisten yhdisteiden pääsyä ilmaan öljytuotteiden purkauksessa.
Päästöt maaperään
Maaperän pilaantumista aiheuttavia päästöjä voi syntyä häiriö- ja onnettomuustilanteissa vaarallisten aineiden kuljetusten ja käsittelyn yhteydessä. Työkoneista ja laitteista voi päästä maahan polttoainetta ja öljyjä.
Asfaltointi estää haitallisten aineiden pääsyä maaperään. Satama- kentät puhdistetaan purkaus- ja lastaustoiminnan jälkeen.
Melu
Merkittäviä melulähteitä ovat alukset, lastaus- ja purkaustoiminta ja siinä käytettävät työkoneet ja laitteet, lastien siirto sataman sisällä sekä liikenne. Suurimmaksi päästölähteeksi arvioidaan liikenne.
Myös työkoneet ja laitteet aiheuttavat ajoittain suurta melua. Nosturit ovat yleensä melko hiljaisia.
Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus on tehnyt selvityk- sen Vaasan sataman melupäästöistä ja niiden leviämisestä. Melu- laskentaa varten mitattiin 18 melulähteen äänitehotasot oktaavikais- toittain. Suurin osa kohteista oli satamanostureita, pyöräkuormaajia ja trukkeja. Lisäksi mittauskohteina olivat raideliikenne ja kuorma- autot.
Alusten pääkoneita käytetään alusten liikkuessa. Liikkuvan laivan melu voi olla pientaajuista ja kapeakaistaista. Apukoneita käytetään
alusten ollessa kiinnittyneinä laiturissa. Laivojen viipymisaikaa sata- massa ja siten myös apukoneiden käyttöaikaa on voitu vähentää ke- hittyneillä purkaus- ja lastaustoiminnoilla.
Kappaletavaran laskeminen maahan ja ajo lastaussillalla voivat ai- heuttaa kolisevaa, impulssimaista melua.
Jätteet
Sataman jätehuolto
Satama on järjestänyt yhdeksän jätteiden keräyspaikkaa eri puolille satamaa. Lisäksi monilla sataman vuokralaisilla on omat jätesäiliöt.
Sataman jäteasemilla on 6 m3:n ja 4 m3:n jätesäiliöt karkealle jätteel- le sekä muutamissa keräyspaikoissa 600 litran jätesäiliö keittiöjät- teelle. Jätesäiliöissä on suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset lajitte- luohjeet.
Jätteiden keräyspaikat ovat myös alusten käytettävissä. Karkeaa jä- tettä kerättiin satamassa 101 m3 ja keittiöjätettä 12 m3 vuonna 2002.
Lisäksi RG Linella on oma jätteiden keräyspiste, jossa on jätesäiliöi- tä myös hyötyjätteille (mm. jätelasi). Yhtiön satamaan jättämä jäte- määrä on ollut vähäinen.
Jätesäiliöt tyhjentää yksityinen kuljetusyritys. Säiliöt tarkastetaan vii- koittain ja niille tilataan tyhjennys tarpeen mukaan. Karkea jäte ja keittiöjäte toimitetaan Stormossenin jätteenkäsittelylaitokselle.
Satamassa syntyvät ongelmajätemäärät ovat vähäisiä. Kolmessa jätteiden keräyspaikassa on ongelmajätteille tarkoitettu jätesäiliö, jo- hon kerätään mm. öljyisiä trasseleita. Maalipurkit ja loistelamput va- rastoidaan sisätiloissa. Satamalaitos kuljettaa ongelmajätteet ja muut jäteasemille kelpaamattomat jätteet Stormossen Oy:lle.
Aluksista vastaanotettavat jätteet
Hakemus sisältää sataman jätehuoltosuunnitelman (päivätty 2.7.2004).
Satama toimittaa aluksille jätehuollosta ohjeen, joka sisältää tiedot erityisjätteiden, öljyisen jätteen sekä kiinteän jätteen lajittelusta, ke- räyksestä ja jätehuoltomaksusta.
Öljypitoisten seosten kuljetuksen Ekokem Oy:lle hoitaa yksityinen kuljetusyritys. Alusten, jotka haluavat jättää öljypitoisia jätteitä taikka jätevesiä satamaan, tulee ottaa 24 tuntia ennen saapumista yhteyttä satamaan. Öljyisiä jätteitä (jäteöljy 13 02 08) ja pilssivesiä (13 04 03) otettiin vastaan öljysatamassa 51 tonnia ja rahtisatamassa 58 tonnia vuonna 2002.
Lauttalaiturilla matkustaja-alusten jätevedet voidaan pumpata Vaa- san kaupungin jätevesiviemäriin. Muualla satamassa alusten jäteve- sien vastaanotto tilataan jätteenkuljetusyrityksiltä. Jätevesien käsitte- ly ei sisälly jätehuoltomaksuun.
Aluksissa syntyviä ongelmajätteitä ovat mm. öljyiset trasselit, öljyn- suodattimet, maali- ja liimajätteet, käytetyt paristot, akut ja loisteput- ket. Ongelmajätteiden vastaanotosta sovitaan erikseen alusten kanssa.
Satamassa ei oteta vastaan tankkialusten painolastivesiä, tankkien pesuvesiä eikä IMDG-luokkiin kuuluvista lasteista syntyviä jätteitä.
Näiden jätteiden käsittelyn hoitaa alus itse. Satama avustaa jätteiden vastaanotossa.
EU:n ulkopuolelta tuleva ruokajäte kerätään erikseen aluksille toimi- tettaviin säkkeihin. Tällaista jätettä satamaan jätetään vähän.
Aluksilta peritään jätehuoltomaksua, joka perustuu aluksen nettove- toisuuteen. Se sisältää talousjätteiden ja öljypitoisten jätteiden vas- taanoton. Jätemaksua ei peritä aluksilta, jotka ovat sitoutuneet so- pimuksin itse huolehtimaan jätteistään. Alusten lastiperäisistä jätteis- tä ja ongelmajätteistä veloitetaan syntyneiden kustannusten perus- teella.
Sataman jätehuoltosuunnitelman seurannasta ja kehittämisestä vas- taa satamajohtaja. Satamavalvojat ja jätehuoltoalan yritykset seu- raavat vastaanottolaitteiden kuntoa ja tilaa ja ilmoittavat puutteista satamakonttoriin.
Paras käyttökelpoinen tekniikka, energiatehokkuus ja ympäristöjärjestelmä Vaasan satamassa toiminnot on sijoitettu siten, että alueiden yleistä siisteyttä on helppo ylläpitää. Satamakenttien puhtaudesta huoleh- ditaan hyvin.
Tavaralajeittain valittujen lastinkäsittelymenetelmien avulla pysty- tään välttämään turhaa välivarastointia, vähentämään sataman si- säisiä kuljetusmatkoja ja alusten viipymisaikaa satamassa.
Oy Blomberg Stevedoring Ab on laatimassa toiminnalleen ISO 9001 –laatujärjestelmää.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset luontoon
Satamatoiminnan vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita. Alusliikenteen aiheuttamista virtauksista ja aallo-
kosta ei arvioida aiheutuvan muutoksia lähialueen saarten, rantojen ja rantavyöhykkeen eliöstön elinoloihin.
Vaikutukset mereen
Toiminnan vaikutukset rajoittuvat sataman lähialueelle ja pääasiassa satama-alueeseen kuuluvalle vesialueelle. Alusten potkurivirrat vai- kuttavat merialueeseen kääntöaltaassa sekä laitureiden sivustoilla varsinkin alusten lähtiessä.
Sataman toiminnasta ympäristöön kulkeutuvat kemikaalit voivat ker- tyä satama-altaiden pohjasedimenttiin. Sataman hulevedet voivat ai- heuttaa vähäistä ravinnepitoisuuksien lisääntymistä.
Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen
Satamatoiminnan vaikutukset maaperään ja pohjaveteen ovat vä- häiset, koska alueella ei ole luonnontilaiseen verrattavaa maaperää eikä pohjavettä.
Vaikutukset ilmaan
Sataman toiminnasta syntyvien ilman epäpuhtauksien (rikkidioksidi, typen oksidit, hiukkaset, hiilimonoksidi, hiilivedyt) aiheuttamia pitoi- suuksia ympäristössä on arvioitu laskentamallilla. Tulokset ovat vuosien 2000-2002 sääaineistolla laskettuja korkeimpia pitoisuuksia.
Laivaliikenteen tiedot ovat vuodelta 2002, vuorokausi- ja tuntikes- kiarvojen osalta vuoden vilkkaimmalta vuorokaudelta. Tällöin sata- massa oli vuoden suurin alus sekä kaksi pienempää alusta Etelä-, Pohjois- ja Lauttalaiturissa.
Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat laskentamallin mukaan suu- rimmillaan tavarasatamassa ja suuria myös matkustajasatamassa laitureiden läheisyydessä ja satamaan johtavilla väylillä. Hiilivetyjen vuosipitoisuus on korkein (2,3 µ/m3) öljysatamassa. Useimpien yh- disteiden pitoisuudet pienenevät nopeasti satama-alueen ulkopuolel- la.
Korkeimmat tunti-, vuorokausi- ja vuosipitoisuudet ovat enimmäk- seen enintään 5 % ohje- ja raja-arvoista. Rikkidioksidin raja-arvoon verrattava vuorokausipitoisuus (31 µg/m3) on 25 % raja-arvosta. Ty- pen oksidien korkein vuosipitoisuus (8,2 µg/m3) on 27 % kasvillisuu- den ja ekosysteemien suojelemiseksi annetusta raja-arvosta.
Melun vaikutukset
Sataman aiheuttamaa melua on arvioitu tilanteessa, jolloin satamas- sa käy kaksi laivaa, joita puretaan ja lastataan, yksi juna ja 28 rekka- autoa. Laivat ja työkoneet toimivat koko vuorokauden. Junien olete- taan liikkuvan kymmenessä eri kohteessa ja kuorma-autojen 20 eri
kohteessa päivän aikana. Matkojen oletetaan kestävän satama- alueella kymmenen minuuttia.
Jos sataman toiminta olisi laskentamallissa oletetun tilanteen mu- kaista ja tuulen suunta olisi satamasta kohteen suuntaan, melutaso LAeq lähimmillä kiinteistöillä Storboörenissä voisi ylittää 50 dB. Sata- massa ei ole ollut näin vilkasta toimintaa ja toimintaa on yöllä vain klo 22-24.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnan ja päästöjen tarkkailu
Sataman toiminnasta pidetään kirjanpitoa, johon merkitään mm.
- purettavat ja lastattavat aineet (t/d ja t/a) - vienti ja tuonti tavaraluokittain
- satamassa käyneet alukset kansallisuuksittain - alusten satamassaoloajat
- vaaralliset aineet
- lauttaliikenteen matkustajat, rekat ja autot - veden- ja energiankulutus
- viemärikaivojen tarkkailu ja tyhjennykset - laiturialueiden pesut
Myös satamassa syntyvistä ja aluksista vastaanotettavista jätteistä ja ongelmajätteistä pidetään kirjaa, johon merkitään jätteiden määrä, laatu, keräyspiste, hyötykäyttö, jätteiden kuljettajat, toimituskohteet ja toimitusten päivämäärät.
Sataman päästöt vesiin esitetään selvitettäviksi kertaluonteisena päästökartoituksena, jonka perusteella arvioidaan jatkuvan kuormi- tustarkkailun tarve. Kartoituksessa arvioidaan sataman vuosi- ja vuo- rokausikuormitus suurimman käyttötilanteen mukaan erikseen hule- vesien purkupaikoilta, satamakentiltä, laitureilta ja varastoalueilta.
Päästökartoitukseen sisältyy pH, sähkönjohtavuus, väri, kokonais- typpi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori ja kiintoaine. Kartoitus teh- dään runsassateisena aikana syksyllä tai keväällä ja näytteenotto to- teutetaan pitkällä ajanjaksolla.
Ilmaan tulevia päästöjä esitetään seurattaviksi hakemuksessa esite- tyn päästölaskennan avulla ja raportoitaviksi vuosiraportissa.
Vaikutustarkkailu
Vaasan seudulla ilmanlaatua seurataan kuntien (Vaasa, Mustasaari, Maalahti) ja 21 toiminnanharjoittajan järjestämänä yhteistarkkailuna vuosina 2002-2006. Mittauspisteet ovat Vaasanpuistikossa (ty- penoksidit, hiilimonoksidi, hiukkaset) ja Kirkkopuistikossa (otsoni, sääasema). Satama voi osallistua ilmanlaadun yhteistarkkailuun.
Vaasan edustan merialueen vesistötarkkailuun osallistuu Vaasan kaupungin lisäksi neljä toiminnanharjoittajaa (Vaasan merialueen yh- teistarkkailuohjelma 1990). Satamaa lähimmät tarkkailupisteet ovat Öljysatama (M11) sataman eteläpuolella ja Vaskiluoto (M129) Vaski- luodon luoteispuolella. Satama voi osallistua merialueen yhteistark- kailuun.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskien arviointi
Vaasan satamalaitoksen turvallisuussuunnitelman mukaan satama- toiminnan riskejä ovat tulipalo öljysatamassa tai satamakiinteistössä, aluksen törmäys laituriin, öljysäiliöaluksen räjähdys, liikenneonnet- tomuus satama-alueella, vaaralliset aineet ja ympäristöonnettomuus.
Vaarallisten aineiden kuljetuksesta vaara syntyy, jos aine vuotaa ulos pakkauksesta tai joutuu vääriin olosuhteisiin (lämpötila, kosteus, paine). Vaarallisten aineiden pääsy mereen on mahdollista liikenne- onnettomuudessa, purkaus- ja lastaustoiminnassa ja varastoinnin aikana.
Toimet onnettomuuksien estämiseksi
Vaasan satama ja öljysataman toiminnanharjoittajat ovat 28.11.2002 tehneet sopimuksen Vaskiluodon öljysataman öljynsiirtoputkiston kunnossapidosta, kunnontarkkailusta ja käyttövastuusta. Sopimuk- sen liitteenä on öljysataman putkistojen käyttö-, huolto- ja kunnossa- pitosuunnitelma.
Häiritsevä liikenne satamakentillä, joilla aluksia puretaan tai lasta- taan, on kiellettyä. Korkein sallittu ajonopeus satamassa on 40 km/h.
Satamalla on turvallisuusohje säiliöaluslaitureille ja säiliövarastoalu- eille, IMDG-koodin alaisille yksikkölasteille ja alusten polttoaineva- rastojen täydentämiselle. Vaarallisten aineiden kuljetuksista on teh- tävä ennakkoilmoitus 24 tuntia ennen tuontia satama-alueelle.
IMDG-luokkiin 1 ja 7 kuuluvista aineista sekä aineista, joiden toissi- jaisena vaaraominaisuutena on myrkyllisyys, on tehtävä ennakko- kysely vähintään viikko ennen aiottua kuljetusta.
Satamassa ei ole ollut tarvetta osoittaa erillistä vaarallisten aineiden varastoaluetta. Öljytuotteiden ja sementin lisäksi sataman kautta kul- jetetaan vaarallisia aineita säiliöautoilla, jotka kuljetetaan välittömästi pois satama-alueelta.
Turvallisuusohjeen mukaan paikoilla, missä saattaa esiintyä palavan nesteen valumia tai vuotoja, kuten venttiileissä ja poistohanoissa, tu- lee käyttää kiinteää kokoomalaitetta tai vuotoastiaa. Venttiili, poisto-
hana yms. on pidettävä lukittuna tai suljettuna sokealaipalla asiatto- man käytön estämiseksi.
Vaasan satamassa ISPS (International Ship & Port Security Code) - määräysten mukainen turvasuunnitelma on valmistunut ja suunni- telman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen on aloitettu vuonna 2004.
Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahin- goista ja onnettomuuksista, joissa ympäristölle vaarallisia aineita pääsee ympäristöön, ilmoitetaan viipymättä ympäristönsuojelu- ja pelastusviranomaisille.
Satamassa on alkusammutusvälineistöä sekä öljyvahinkojen torjun- takalustoa ja niiden käyttöön koulutettua henkilökuntaa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksen täydentäminen
Hakemusta on täydennetty 5.7.2004 sataman jätehuoltosuunnitel- malla ja 2.9.2004 selvityksellä sataman aiheuttamasta melusta ja päästöistä ilmaan. Hakemusta on täydennetty myös 24.11. ja 3.12.2004 sekä 31.5. ja 7.6.2005.
Länsi-Suomen ympäristökeskus on lähettänyt 23.5.2005 kartan öljy- yhtiöiden varastojen sijainnista satamassa.
Vaasan Sataman kotisivuilta Internetistä on tulostettu 6.6.2005 Vaa- san kaupungin satamajärjestys (voimaantulopäivä 1.3.2005) ja Vaa- san Sataman 1.1.2004 voimaan tulleet taksat.
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti annettu tie- doksi kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa sekä Vaasan kau- pungissa 20.1. - 21.2.2005. Kuulutuksesta on lisäksi ympäristönsuo- jelulain 38 §:n mukaisesti annettu tieto asianosaisille, joita asia eri- tyisesti koskee. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu sanoma- lehti Pohjalaisessa 21.1.2005.
Lausunnot
Länsi-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan esittänyt, että satamassa vastuiden on oltava selvitettyinä ja vastuuhenkilöt kirjat- tuina ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpien vuokralaisten osalta, jotta valvonta ja toiminta erityistilanteissa olisi tehokasta. Vastuiden on oltava selvät myös esim. vuokralaisten ylläpitämissä jätteiden ke- räyspisteissä, jotta valvonnassa velvoitteet voidaan kohdistaa oikeil- le toiminnanharjoittajille.
Sataman on tunnettava toiminnan vaikutukset ilman laatuun. Irtota- varan lastauksen pölyhaitat ovat hallittavissa. Sementin purku tapah- tuu ruuvipurkausjärjestelmällä suoraan laivasta siiloon. Sataman päästöt ilmaan voidaan raportoida vuosittain hakemuksessa esitetyl- lä laskentatavalla. Vaikutusten tarkkailua varten satama voi osallis- tua Vaasan ilmanlaadun yhteistarkkailuun.
Meluselvitys osoittaa riittävästi satamatoimintojen aiheuttaman me- lun vaikutukset. Satama sijaitsee voimakkaasti teollistuneella alueel- la, jossa eri toimintojen melualueet leikkaavat toisiaan. Jos melusel- vityksiä määrätään tehtäväksi jaksoittain, ne olisi syytä tehdä alueen muiden toimijoiden kanssa yhdessä. Selvitykseen tulisi sisältyä sa- tamatoimintojen ja teollisuuden melun lisäksi myös alueen liikenne- melu. Ympäristökeskus katsoo, että käytettävissä on tarpeellinen taustatieto meluseurannasta päättämistä varten.
Sataman tulee tuntea päästöjen määrä ja laatu sekä vaikutukset ve- sialueeseen. Hulevesien aiheuttamaa kuormitusta voidaan vähentää ajoittamalla hiekan-, lietteen- ja öljynerotuskaivojen puhdistukset niin, että kaivojen erotuskapasiteetti on suurimmillaan ennen kevään ja syksyn erityisen märkiä aikoja. Irtolastien purkujen jälkeinen laitu- rin peseminen asianmukaiseen viemärijärjestelmään vähentää pääs- töjä ilmaan ja veteen. Viemäriverkostosta, erotuskaivojen kunnosta, kaivojen tyhjennyksistä ja laiturien pesusta on pidettävä kirjaa. Sa- tama voi liittyä Vaasan vesistö- ja kalatalousvaikutusten seuraami- seksi merialueen yhteistarkkailuun.
Öljylaiturilla tapahtuviin onnettomuuksiin ja niiden hoitamiseen on varauduttava riittävästi. Laituri saadaan sulan veden aikana nopeasti eristettyä öljypuomeilla. Alueella on sammutusjärjestelmä, jonka kunnosta huolehditaan päivittäin.
Ympäristökeskus esittää sataman jätehuoltosuunnitelman hyväksy- mistä siten, että suunnitelmaan lisätään jätteiden keräyspisteitä osoittava kartta, keräyspisteiden tyhjennysten tiheys ja sisäisen val- vonnan tapa sekä selkeä vuosiraportoinnin malli, joka sisältää mm.
eri jätejakeet.
Satamasta ei ole tiedossa tällä hetkellä alueita, joiden maaperä tai pohjavesi olisi tutkittava. Jos alueelle rakennetaan tai sieltä puretaan varastoja tms. toimintoja, alueellisen ympäristökeskuksen kanssa on erikseen sovittava maaperän tai pohjaveden laadun selvittämisen tarpeesta.
Sataman on toimitettava ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma alu- eellisen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailuohjelmassa on esitettävä laskentamenetelmät ilman epäpuhtauksien vuosittais- ten päästöjen arviointiin, jätevesien tarkkailumenetelmät sekä viemä- riverkoston ja siihen kuuluvien erotuskaivojen tarkastustoimet.
Pohjanlahden merenkulkupiiri on todennut lausunnossaan mm., että Vaasan satamaan johtaa pitkä, suhteellisen helposti navigoitava ja hyvin merkitty 9,0 metrin kulkusyvyinen väylä, jossa on monta eri linjaa. Väylä on kunnostettu ruoppaamalla vuonna 2004. Sataman eri osiin johtaa vesilain mukainen kulkuväylä. Varsinaiset satama- toiminnot eivät oleellisesti huononna alueen luonnonolosuhteita, maa- ja kallioperää, kasvillisuutta, eläimistöä taikka veden tai ilman laatua. Merenkulkupiiri puoltaa ympäristöluvan myöntämistä.
Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on lausunnossaan to- dennut, että satama-alueen ja väylän tuntumassa on useita tärkeitä siian ja silakan kutupaikkoja. Lähellä oleva Sundomin saaristo on tärkeä siian ja silakan kalastukselle. Vaasan sisäsaaristossa on vii- me vuosina kehittynyt veden laadun paranemisen myötä huomattava virkistys- ja kotitarvekalastus. Alueella kalastetaan enimmäkseen ahvenia, haukia ja taimenia.
TE-keskus katsoo, että ympäristölupa voidaan myöntää. Sataman kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava TE-keskuksen hyväksy- mällä tavalla. Tarkkailuohjelman tulisi sisältää kartoitus vedenalai- sesta melusta (laajuus, voimakkuus, kantomatka) ja selvitys melun vaikutuksesta kalastoon. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tulemisesta lainvoimaiseksi. Suosituksena on, että tarkkailu toteutetaan yhteis- tarkkailuna.
Tarkastukset ja neuvottelut
Vaasan satamassa on pidetty neuvottelu 30.5.2005, josta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausunnoista ja muistu- tuksista. Hakija on todennut vastineessaan mm., että Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnossa käsitellään koko Vaa- san seudun kalavesiä. Ympäristölupaa haetaan sataman vesialueel- le, joka on pieni osa koko vesialueesta. Vaasan satama pitää koh- tuuttomana vaatimusta vedenalaisen melun kartoittamisesta. Tällais- ta tarkkailua ei voi suorittaa yhteistarkkailuna. Satama on valmis liit- tymään käynnissä olevaan kalatalouden yhteistarkkailuun ja lisäksi ilman laadun yhteistarkkailuun.
Vastineessa todetaan myös, että eri toiminnanharjoittajien väliset vastuut satamassa on selvitettävä, kuten Länsi-Suomen ympäristö- keskus lausunnossaan esittää. Jätehuoltosuunnitelmaa täydenne- tään tarpeellisilta osin. Vaasan satama esittää ympäristövaikutusten tarkkailuohjelman, kun ympäristölupa on saanut lainvoiman.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Vaasan Satamalle ympäristöluvan Vaasan sataman toimintaan. Satama käsittää hiilisataman, matkus- tajasataman, tavarasataman ja öljysataman.
Lupamääräykset
Päästöt vesiin ja viemäriin sekä maaperään
1. Laiturialueiden ja lastien käsittelyalueiden pintarakenteiden kunnosta on huolehdittava ja todetut vauriot on korjattava mahdollisimman pian.
2. Hiililaiturilla ja öljysatamassa niillä alueilla, missä öljyä voi päästä maahan, hulevedet on johdettava öljynerotuskaivon kautta ja varus- tettava sulkukaivolla 31.12.2007 mennessä.
Mikäli satama-alueelle sijoitetaan työkoneiden polttoaineen jakelu- piste, se on sijoitettava ja varustettava niin, että öljyä ei pääse maa- perään. Säiliössä on oltava kaksoisvaippa tai sen on oltava valuma- altaassa. Säiliö on varustettava ylitäytön estolaitteella. Jakelupiste on sijoitettava tiiviille alustalle ja jakelupisteeltä tulevat hulevedet on johdettava öljynerotuskaivon kautta 31.12.2007 mennessä.
Suunnitelma öljynerotuskaivojen rakentamisesta on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2006 mennessä. Suunni- telmat on tarvittaessa tehtävä yhteistyössä niiden toiminnanharjoitta- jien kanssa, jotka varastoivat tai käsittelevät vaarallisia aineita näillä alueilla.
3. Öljynerotuskaivot on tyhjennettävä tarvittaessa ja vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hulevesiviemäreiden hiekanerotuskaivot on tyh- jennettävä tarvittaessa ja ainakin kaksi kertaa vuodessa keväällä ja loppukesällä.
Melu
4. Satamatoimintojen aiheuttama melu ei saa ylittää melulle altistuvilla asuinalueilla melutasoa LAeq 55 dB päivällä (klo 7 – 22) eikä meluta- soa LAeq 50 dB yöllä (klo 22 – 7) siten kuin se määritellään valtio- neuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992).
Aluksista vastaanotettavat jätteet
5. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää sataman jä- tehuoltosuunnitelmaa (päivätty 2.7.2004). Jätehuoltosuunnitelma tai sen nojalla annetut yksityiskohtaiset ohjeet tulee antaa laivoille myös englanninkielisenä.
Lisäksi on noudatettavia seuraavia määräyksiä:
Luvan saaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että satamassa on riit- tävät laitteet satamassa purettavia ja lastattavia öljyä taikka vaaralli- sia nestemäisiä aineita sisältävien jätteiden ja seosten vastaanotta- miseksi.
Luvan saaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että öljysatamassa on riittävät laitteet aluksilta tulevien painolasti- ja säiliönpesuvesien vas- taanottamiseksi.
Käymäläjätevesien vastaanottomaksun tulee sisältyä aluksilta peräi- sin olevasta jätteestä perittävään maksuun, joka peritään alusjätelain 26 b §:n mukaisesti kaikilta satamassa käyviltä aluksilta.
Satamasta on ilmoitettava ympäristönsuojelun tietojärjestelmään, jos jätehuoltosuunnitelmaa muutetaan. Ilmoitus on tehtävä kuitenkin kolmen vuoden välein tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulon jäl- keen.
Aluksista peräisin olevan, EU:n ulkopuolelta tulevan ruokajätteen va- rastoinnissa ja käsittelyssä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1774/2002.
Sataman muu jätehuolto
6. Yhdyskuntajätteiden keräyksessä ja kuljetuksessa on noudatettava Vaasan kaupungin yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Karkean ja keittiö- jätteen keräyksen lisäksi on järjestettävä keräyspaperin, -pahvin, -lasin ja –metallin keräys ja hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitet- tava hyötykäyttöön. Muut kuin tyhjät jätesäiliöt on tyhjennettävä vä- hintään niin usein kuin jätehuoltomääräyksissä on määrätty.
Satamassa olevissa jätteiden keräyspaikoissa on oltava nähtävillä keräyspaikasta vastaavan yrityksen ja yhteyshenkilön yhteystiedot
7. Ongelmajätteille (mm. jäteöljy, kiinteät öljyiset jätteet, öljynerotus- kaivon öljyiset jätteet, käytetyt loisteputket, akut ja raskasmetalleja sisältävät paristot, maali- ja liuotinjätteet) on järjestettävä erillinen va- rastotila 31.12.2006 mennessä. Ongelmajätteet on varastoitava tii- viillä alustalla katetussa ja lukittavassa tai valvotussa tilassa. Erilai- sille ongelmajätteille on oltava omat keräysvälineet, joihin on merkit- tävä niiden sisältö. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava suo- ja-altaissa tai reunakorokkein varustetulla alustalla.
Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ym- päristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätök- sessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot on- gelmajätteistä.
8. Laiturialueelle irtolastista joutuneet aineet on poistettava viipymättä.
Laiturit ja lastien käsittelyalueet sekä varastoalueet on pidettävä muutoinkin siisteinä. Puhdistaminen on tehtävä niin, ettei lastijäämiä joudu mereen.
9. Laiturialueilta ja lastien käsittely- ja varastoalueilta poistettava lumi on läjitettävä niin, ettei sulamisvesien mukana pääse kiintoainetta ja roskia mereen. Lumenkaatopaikat on puhdistettava roskista keväällä heti lumen sulamisen jälkeen.
Kirjanpito ja vuosiraportointi
10. Sataman toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi - alusten käynnit ja satamassaoloajat
- tavaramäärät
- lastin purkamisten ja lastausten ajat ja tavat - laiturien ja lastien käsittelyalueiden puhtaanapito - päällysteiden kunnon seuraaminen ja korjaaminen
- satamassa syntyvät jätteet (määrät, laji, toimituspaikat ja –ajat) - aluksista vastaanotetut jätteet (määrät, lajit, toimituspaikat ja –ajat) - kiintoaineen ja öljyn erotinkaivojen tarkkailu ja tyhjennykset
- työkoneiden polttoaineiden määrä ja laatu - energian ja veden kulutus
- poikkeukselliset tilanteet, niiden syyt ja korjaustoimenpiteet.
Kirjanpito on säilytettävä kolmen vuoden ajan ja esitettävä pyydettä- essä valvontaviranomaisille.
Vuosiraportti sataman toiminnasta on toimitettava vuosittain seuraa- van vuoden helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäris- tökeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle. Vuosiraportin tulee sisältää yhteenveto kirjanpidosta sekä las- kelma alusliikenteen, tieliikenteen ja työkoneiden päästöistä ilmaan (typenoksidit, rikkidioksidi, hiukkaset, hiilimonoksidi ja hiilidioksidi).
Päästöjen ja vaikutusten tarkkailu
11. Mereen johdettavien hulevesien laatu tulee selvittää kertaluonteises- ti. Hulevedestä tulee tutkia ainakin pH, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kokonaistyppi ja –fosfori sekä mineraaliöljy. Näytteenotot, mittaukset ja kalibroinnit tulee suorittaa standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukai- sesti.
12. Luvan saajan tulee osallistua sataman päästöjen osuudella Vaasan merialueen yhteistarkkailuun ja kalataloudelliseen yhteistarkkailuun.
13. Luvan saajan tulee osallistua vuoden 2006 jälkeen sataman päästö- jen osuudella Vaasan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun.
14. Luvan saajan tulee tehdä satamatoimintaa koskeva kertaluonteinen meluselvitys siten, että selvitys koskee satamatoiminnan ja Vaski- luodon alueella sijaitsevien muiden luvanvaraisten toimintojen yh- teismelua. Selvitys tulee tehdä 31.12.2007 mennessä ja se voidaan tehdä yhteistyössä muiden toiminnanharjoittajien kesken.
15. Suunnitelma kalataloudellisesta tarkkailusta on toimitettava Pohjan- maan TE-keskuksen hyväksyttäväksi 31.12.2006 mennessä. Suun- nitelmat hulevesien laadun ja melun yhteisvaikutusten selvittämises- tä sekä osallistumisesta merialueen ja Vaasan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskuksel- le 31.12.2006 mennessä.
Tarkkailujen tulokset on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökes- kukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuo- siraportoinnin yhteydessä Kalataloudellisen tarkkailun tulokset on toimitettava myös Pohjanmaan TE-keskukselle vuosittain.
Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantu- mista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja
16. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että satama-alueella toimivat yritykset ovat tietoisia tämän päätöksen lupamääräyksistä ja toimivat tämän päätöksen mukaisesti satama-alueella, mm. satamajärjestyk- sen ja sopimusten avulla.
17. Rakentamisesta tai rakennuksen purkamisesta satama-alueella on etukäteen ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, joka voi antaa ohjeita ja määräyksiä maaperän pilaantuneisuuden tutkimises- ta rakennus- tai purkupaikalla.
18. Poikkeuksellisista tilanteista, joista voi aiheutua ympäristön pilaan- tumisen vaaraa, on ilmoitettava viipymättä Vaasan kaupungin ympä- ristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.
Öljyvahingoista on ilmoitettava myös pelastuslaitokselle.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Sataman toiminta, kun se järjestetään hakemuksen ja tämän pää- töksen lupamääräysten mukaisesti, täyttää ympäristönsuojelulain, jä- telain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Sataman vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä toiminnasta ai- heudu luonnonsuojelulaissa kiellettyjä seurauksia.
Satamatoiminta ei aiheuta terveyshaittaa tai merkittävää muuta ym- päristön pilaantumisen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantu- mista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista. Toiminta ei
aiheuta naapuruussuhdelain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua koh- tuutonta rasitusta. Toiminta ei ole asemakaavan vastaista.
Toiminnasta ei aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa kor- vattavaa vahinkoa.
Lupamääräysten yleiset perustelut
Satamatoiminnan ympäristövaikutukset rajoittuvat pääasiassa sata- ma-alueelle ja sitä ympäröiville teollisuusalueille. Sataman lähellä ei ole asuntoalueita, luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita eikä tärkeää pohjavesialuetta. Satamatoiminnat eivät aiheuta ympäris- töön kovin korkeita melutasoja eikä pääasiassa päivällä esiintyvä melu ole erityisen häiritsevää.
Toiminnalla on ainakin paikallinen vaikutus ilmanlaatuun. Sataman päästöt ilmaan ovat vähäisiä verrattuna lähialueella olevaan muuhun toimintaan. Satamasta mereen johdettavien hulevesien arvioidaan jonkin verran kuormittavan merta.
Lupamääräykset sataman ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä toiminnassa syntyvien päästöjen ja niiden vaikutusten seuraa- miseksi ovat tarpeen. Jätteiden vastaanotto aluksilta sekä muu jäte- huolto täyttää lupamääräysten mukaisesti järjestettynä jätelain sekä alusjätelain vaatimukset.
Hakijalla on tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa lupa- määräyksissä edellytetyt toimet. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.
Satamassa on käytössä sementin ja öljyn vastaanottoon tarkoitusta varten rakennetut, suljetut järjestelmät, joiden päästöt ympäristöön ovat vähäiset. Myös muille satamassa käsiteltäville tavaralajeille käytetään lastinkäsittelymenetelmiä, joiden päästöjä on voitu vähen- tää sopivilla laitevalinnoilla ja työteknisillä menetelmillä.
Tämän päätöksen mukaisen toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut
Lupamääräys 1. Hyväkuntoiset laituri- ja lastausalueiden päällysteet vähentävät öljyjen ja muiden aineiden pääsyä maaperään ja maape- rän pilaantumisvaaraa (YSL 7, 43 §)
Lupamääräys 2. Hulevesien viemäröintiä koskevien määräysten tar- koituksena on estää öljyjen pääsy mereen. Hiililaiturin kautta kuljete- taan tällä hetkellä vähän öljyä. Öljyn tuonti saattaa jatkossa lisään- tyä, joten Hiililaiturin varustaminen öljynerotuskaivolla on tarpeen.
Öljysataman laiturilla on tällä hetkellä suljettava umpikaivo, jonka kautta hulevedet johdetaan mereen. Laiturin kautta kuljetetaan mer- kittäviä määriä öljytuotteita, joten hulevesien johtaminen myös öl- jynerotuskaivon kautta on tarpeen. Muualla öljysatamassa hulevedet tulevat öljy-yhtiöiden varastoalueilta, joissa mahdollisesti olevat vie- märit eivät kuulu sataman ympäristölupaan, vaan varastoalueita kos- kevat ympäristölupahakemukset käsitellään erikseen Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa. Sataman ympäristöluvassa on tarpeen antaa yleismääräys hulevesien johtamisesta öljynerotuskaivojen kautta, vaikka varastoalueilta tulevista hulevesistä ensisijaisesti vastaavat öljy-yhtiöt.
Neuvottelussa 30.5.2004 todettiin, että työkoneiden polttoaineen ja- kelupiste on siirretty väliaikaisesti satama-alueelle. Aikaisemmin se on ollut Oy Blomberg Stevedoring Oy:n huoltohallin yhteydessä sa- tama-alueen ulkopuolella. Neuvottelussa todettiin, että jakelupiste voidaan siirtää takaisin asianmukaisesti rakennettuun paikkaan huol- tohallin yhteyteen. Jos jakelupiste sijoitetaan pysyvästi satamaan, se on rakennettava niin, että säiliötä käytettäessä maahan joutuvan öljyn pääsy maaperään ja vesistöön estetään. (YSL 7, 43 §)
Lupamääräys 3. Kiintoaineen ja öljyn erotinkaivojen säännöllinen tyhjentäminen on tarpeen erotinkaivojen toimivuuden ylläpitämiseksi.
Tyhjennysvälit ovat Vaasan kaupungin jätehuoltomääräysten mukai- sia. (JL 6 §, YSL 43 §)
Lupamääräys 4. Tehtyjen meluselvitysten perusteella tavanomaisen satamatoiminnan aiheuttama melu ei ylitä melutasoa LAeq 55 dB päi- vällä tai 50 dB yöllä asuntoalueilla. Lähin asuntoalue on sataman ja voimalaitosalueen pohjoispuolella. Sallittava melutaso on määrätty valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettujen ohjearvojen mukaisesti. (YSL 43 §)
Lupamääräys 5. Hakemukseen sisältyvää sataman jätehuoltosuun- nitelmaa täydentävät määräykset ovat tarpeen, jotta suunnitelma vastaa alusjätelakia.
Sataman omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että satamassa on riittävät vastaanottolaitteet satamassa purettavia tai lastattavia vaarallisia nestemäisiä aineita sisältävien jätteiden ja seosten vas- taanottamiseksi. Vastaanottolaitteiden hankkimisesta ja käytöstä se- kä kertyvien jätteiden ja seosten kuljetuksesta ja käsittelystä vastaa kuljetettavan aineen maahantuoja tai muu vastaanottaja taikka viejä tai muu lähettäjä (AlusJL 21 §). Öljysatamassa on oltava myös lait- teet, jotka ovat riittävät vastaanottamaan satamaa käyttäviltä säiliö- aluksilta tulevat painolasti- ja säiliönpesuvedet (AlusJL 16 §). Riittä- vinä vastaanottolaitteina voidaan pitää esim. yksityisten toiminnan- harjoittajien siirrettävään kalustoon perustuvaa vastaanottojärjestel- mää.
Suunnitelman tarkistamisesta on määrätty alusjätelaissa. Suunnitel- man noudattaminen edellyttää suunnitelmasta tiedottamista. (AlusJL 21 f, 26 b, 26 c, 26 d §, AlusJA 26 e §, YSL 43, 45 §, JL 6 §).
Lupamääräys 6. Satamassa syntyvät jätteet ovat pääasiassa yhdys- kuntajätteitä, joiden lajittelusta, keräyksestä ja kuljettamisesta on määrätty Vaasan kaupungin jätehuoltomääräyksissä. Lupamääräys on annettu jätehuoltojärjestelyjen saattamiseksi jätehuoltomääräys- ten mukaisiksi. Hyötyjätteiden keräysjärjestelmä on tarpeen myös aluksista vastaanotettavia, lajiteltuja jätteitä varten.
Sataman ylläpitämien jätteiden keräyspisteiden lisäksi satamassa on omia keräyspisteitä usealla toiminnanharjoittajalla (mm. RG Line).
Yhteystietojen nähtävillä pitäminen jätteiden keräyspaikoilla on tar- peen keräyspisteitä käyttäville jätteiden tuojille, jotta ilmoitukset mah- dollisista epäkohdista ohjautuvat oikeaan paikkaan. Lisäksi yhteys- tiedot ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten. (YSL 43, 45 §, JL 6, 11, 12 §, JA 1, 5 §)
Lupamääräys 7. Huolimattomasti varastoituina ongelmajätteitä voi joutua maahan ja edelleen pohjaveteen. Ongelmajätteiden varas- tointia ja merkitsemistä koskevan määräyksen tarkoituksena on es- tää maaperän ja pohjaveden pilaantumista sekä terveyshaittaa.
Ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että on- gelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjame- nettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirja- menettely helpottaa valvontaa. (YSL 7, 8, 43, 45 §, JL 3, 6, 15 §, JA 5, 6 §, VNp 659/1996, YMA 1129/2001)
Lupamääräys 8. Irtotavaran (mm. hiili, vilja, rehuraaka-aineet, se- mentti) käsittelystä ympäristöön voi joutua roskaa ja pölyä, mikä ai- heuttaa epäsiisteyttä. Määräys on tarpeen roskaantumisen estämi- seksi. (YSL 45 §, JL 19 §)
Lupamääräys 9. Lumen seassa voi olla roskia, jotka voivat levitä su- lamisvesien mukana ympäristöön. Määräys on tarpeen roskaantumi- sen estämiseksi. (YSL 43 §, JL 19 §)
Lupamääräys 10. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamasta ympäristön kuormituksesta. Kirjanpito on tarpeen myös päätöksen valvontaa varten. (YSL 5, 46 §, JL 51, 52 §, JA 22
§)
Lupamääräys 11. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä hulevesien laadusta. Selvityksen perusteella voidaan arvioida sataman aiheut- tamaa kuormitusta mereen, hulevesien jatkuvan tarkkailun tarvetta sekä sataman osuutta merialueen tarkkailusta. (YSL 5, 43, 46, 108
§)
Lupamääräys 12. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Luvan saaja on ilmoittanut voivansa osal- listua merialueen yhteistarkkailuun ja kalataloudelliseen yhteistark- kailuun. Sataman osallistuminen olemassa olevaan yhteistarkkailuun arvioidulla päästöjen mukaisella osuudella on perusteltua. (YSL 5, 43, 46 §)
Lupamääräys 13. Sataman päästöt vaikuttavat ainakin paikallisesti ilmanlaatuun. Luvan saaja on ilmoittanut voivansa osallistua ilman- laadun yhteistarkkailuun. Sataman osallistuminen päästöjen mukai- sella osuudella olemassa olevaan ilmanlaadun yhteistarkkailuun on perusteltua. Voimassa oleva yhteistarkkailua koskeva sopimus päät- tyy vuonna 2006. (YSL 5, 43, 46 §)
Lupamääräys 14. Hakemuksessa on esitetty melumalliin perustuva selvitys satamatoiminnan aiheuttamasta melusta. Sataman välittö- mässä läheisyydessä Vaskiluodossa on useita muita melua aiheut- tavia toimintoja, mm. voimalaitoksia. Melutasot Vaskiluodossa ja sen ympäristössä määräytyvät kaikkien näiden toimintojen, mukaan luki- en tieliikenne, yhteisvaikutuksena. Yhden toiminnan melutasojen laskennallinen selvittäminen ei kuvaa mahdollisia melun haitallisia vaikutuksia lähiympäristössä.
Kokonaismelutilanteen selvittäminen on tarpeen melun vaikutusten arviointia varten. Selvitys on perusteltua tehdä yhteistyössä kaikkien melua aiheuttavien toiminnanharjoittajien kesken. Selvitys voi sisäl- tää melumittauksia läheisillä asunto- tai loma-asuntoalueilla taikka mallilaskelmia. (YSL 5, 46 §, NaapL 17 §)
Lupamääräys 15. Koska hakemuksessa ei ole esitetty yksityiskoh- taista tarkkailusuunnitelmaa, luvansaajan tulee esittää yksityiskoh- tainen tarkkailusuunnitelma valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi.
Suunnitelman esittämisen määräaikaa määrättäessä on otettu huo- mioon yhteistarkkailuihin osallistumisesta sopimiseen tarvittava aika.
(YSL 46 §)
Lupamääräys 16. Satamassa toimivien yritysten tulee olla selvillä tämän päätöksen määräyksistä sen varmistamiseksi, että päätöstä noudatetaan. (YSL 5 §)
Lupamääräys 17. Satamassa käsitellään paljon öljytuotteita, joita on saattanut ajan kuluessa joutua maahan sellaisia määriä, että siitä on aiheutunut maaperän pilaantumista. Määräys on tarpeen, jotta tarvit- tavat maaperää koskevat selvitykset voidaan tehdä hyvissä ajoin ennen rakentamista. (YSL 46 §, JL 51 ja 52 §)
Lupamääräys 18. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen on tar- peen valvontaa varten sekä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Valvontaviranomainen voi ilmoituksen saa- tuaan antaa tarpeellisia määräyksiä mm. ympäristön pilaantumisen
ehkäisemisestä, tarkkailusta ja tiedottamisesta. (YSL 43, 62, 64 §, YSA 30 §)
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamista varten 31.12.2013 mennessä.
Hakemuksessa on esitettävä soveltuvin osin ympäristönsuojeluase- tuksen 9 §:n mukaiset asiat, selvitys satamatoiminnan aiheuttamasta melusta sekä arvio vaarallisten aineiden varastoalueen tarpeesta ja tarvittaessa suunnitelma sen rakentamisesta aikatauluineen.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän lupapäätöksen määräyksiä anka- rampia säännöksiä tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 7, 8, 41-43, 45, 46, 52, 55, 56, 62, 64, 108 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 5, 18, 19, 30 ja 37 § Jätelaki (1072/1993) 3, 6, 11, 12, 15, 19, 51 ja 52 §
Jäteasetus (1390/1993) 1, 3, 3a, 5, 6, 22 § Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Laki aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä (300/1993) 16, 21, 21 f, 26 b, 26 c ja 26 d §
Asetus aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä (635/1993) 26 e §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä Ympäristöministeriön asetus (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
Länsi-Suomen ympäristökeskuksen esitys tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 10-15. Sataman aiheuttaman melun jatkuva tarkkailu ei ole tarpeen, koska tehtyjen selvitysten perusteel- la toiminnan tulisi huomattavasti vilkastua, ennen kuin sen aiheutta- mat melutasot olisivat lähellä lupamääräyksessä 4 määrättyjä enim- mäismelutasoja.
Saostus- ja öljynerotuskaivojen tyhjennyksistä on annettu lupamää- räys 3, laiturialueiden pesemisestä lupamääräys 8, kirjanpidosta lu- pamääräys 10 ja jätteiden keräysvälineiden tyhjennyksestä ja ke- räyspisteiden merkitsemisestä lupamääräys 6.
Vaasan sataman turvallisuusohjeessa on annettu ohjeet vastuiden jakamisesta satamassa toimivien yritysten kesken mm. öljytuotteiden ja kemikaalien lastauksessa ja purkauksessa, painolastivesien- pumppauksessa ja polttonesteiden jakelussa.
Sataman jätehuoltosuunnitelmaan sisältyy jätteiden keräyspisteitä osoittava kartta, joka on täydennettynä liitetty neuvottelumuistioon 30.5.2005. Jätehuoltosuunnitelmassa on ilmoitettu, että satamaval- vojat ja jätehuollon yhteistyötahot seuraavat vastaanottolaitteiden kuntoa ja tilaa ja ilmoittavat havaittavista puutteista satamakonttoriin.
Menettelyä voidaan pitää riittävänä sisäisenä valvontana.
Pohjanlahden merenkulkupiiri ei ole esittänyt sataman toimintaa koskevia vaatimuksia.
Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimus satama- toiminnan aiheuttaman vedenalaisen melun (laajuus, voimakkuus, kantomatka) ja sen kalastovaikutusten selvittämisestä on tähän ym- päristölupapäätökseen liittyvänä tarpeeton.
Ympäristölupaan sisältyvät alusten ympäristövaikutukset alusten ol- lessa lähellä laituria tai satama-alueeseen kuuluvalla vesialueella.
Vaasan satamaan sisältyvä vesialue on vähäinen. Kalastus satama- alueella on satamajärjestyksessä kielletty.
Alusliikenteen aiheuttama vedenalainen melu syntyy pääasiassa alusten kulkiessa satamaan johtavalla väylällä. Väylällä kulkevien alusten ympäristövaikutuksia ei oteta huomioon ympäristöluvassa.
Vaasan satama on ilmoittanut osallistuvansa kalataloudelliseen yh- teistarkkailuun ja tarkkailuun osallistumisesta on annettu lupamää- räykset 12 ja 15.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on 6 194,50 eu- roa.
Perustelut: Käsittelymaksuna peritään ympäristölupaviraston mak- sullisista suoritteista annetussa ympäristöministeriön asetuksessa olevan maksutaulukon mukainen sataman ympäristöluvan käsittely- maksu (9 530 euroa) alennettuna 35 %:lla, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua (25 – 43 htp) pie- nempi.
Ympäristönsuojelulaki 105 §
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Mika Seppälä
Paavo Saarinen Tuula Pirttimäki
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä ja Paavo Saarinen sekä asiaan määrättynä sivutoimisena ympäristöneuvoksena Tuula Pirttimäki. Asian on esitellyt esittelijä Tuula Pirttimäki.
Liite
1) Valitusosoitus
2) Kartta satamajärjestyksen mukaisesta Vaasan sataman alueesta
