YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 32/2004/2
Dnro LSY-2003-Y-216
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 6.9.2004
ASIA Kemira GrowHow Oy:n Uudenkaupungin tehtaiden typpihappotuo- tannon uudistaminen; typpihappotehdasta T4 koskeva ympäristölu- pahakemus ja toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskeva hakemus, Uusikaupunki.
LUVAN HAKIJA Kemira GrowHow Oy PL 900, 00181 Helsinki LAITOS Kemira GrowHow Oy
Uudenkaupungin tehtaat Uusikaupunki
LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Kemira GrowHow Oy:n Uudenkaupungin tehtaat sijaitsevat Uuden- kaupungin edustalla Hanko-saaressa. Typpihappotehdas T4 sijoite- taan tehdasalueella, RN:o 12:1, tontti 2, ennestään toimivien typpi-
happotehtaiden yhteyteen.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohta 4 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohta 4 c) ASIAN VIREILLETULO
Lupahakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 10.7.2003. Hakemusta on täydennetty ympäristölupaviraston pyytä- millä lisäselvityksillä 1.10.2003, 3.10.2003 ja 22.7.2004.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET
Typpihapon valmistusta Kemira GrowHow Oy:n Uudenkaupungin tehtailla koskevat seuraavat voimassa olevat luvat ja päätökset:
- Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, taltio nro 0279 (29.1.1992), Turun ja Porin lääninhallituksen 30.5.1991 antamasta päätöksestä nro 109YS tehdyn valituksen johdosta;
- Turun ja Porin lääninhallituksen päätös nro 109YS (30.5.1991), Kemira Oy:n Uudenkaupungin tehtaiden ilmansuojeluilmoituksesta;
- Turun ja Porin lääninhallituksen päätös nro 36YSP (31.3.1993) il- mansuojeluilmoituksen muutoksesta;
- Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Kemira Agro Oy:n Uuden- kaupungin tehtaille myöntämä ympäristölupa (jätelupa) nro 53 YS (21.8.1998);
- Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 01/0092/2 (7.6.2001) Länsi- Suomen ympäristölupaviraston antamasta Kemira Agro Oy:n Uu- denkaupungin tehtaiden jäteveden johtamista koskevasta lupapää- töksestä nro 26/2000/4 (18.5.2000) tehdyn valituksen johdosta;
- Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Kemira Agro Oy:n Uuden- kaupungin tehtaille myöntämä jäteveden johtamista koskeva lupa nro 26/2000/4 (18.5.2000).
KAAVOITUSTILANNE JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ
Tehdaskiinteistöt sijaitsevat sisäasiainministeriön 1.10.1981 vahvis- tamalla, Uudenkaupungin 12. kaupunginosan käsittävällä asema- kaava-alueella. Pääosa Hanko-saaresta on kaavassa varattu teollisuus- ja varastoalueeksi niihin liittyvine satama-, rautatie- ja maaliikennealueineen. Hanko-saareen johtaa pengertie, jossa lii-
kennöivät sekä autot että junat. Tehtaan satamaan johtaa 10 m:n syväväylä.
Teollisuuslaitosten rakentaminen alueella on alkanut vuonna 1963 ja tehtaiden toiminta vuonna 1965. Saarella sijaitsee tällä hetkellä kaksi seoslannoitteiden valmistuslinjaa (L1 ja L2), kaksi typpihapon valmistuslinjaa (T1 ja T2), yksi väkevän typpihapon tuotantolinja (T3) sekä näiden vaatimat raaka-aine-, välivarastointi ja tuotesii- lot/säiliöt. Alueella on myös tarvittavat konttori-, laboratorio-, sosiaa- li- ja huoltorakennukset, käynnissäpito-osastot sekä voimalaitos ja 110 kV:n muuntoasema.
Uusi typpihapon valmistusyksikkö (typpihappotehdas 4) sijoittuu jo olemassa olevien laitosten keskelle tuotantotarkoitukseen kaavoite- tulle alueelle. Toimipaikalla on tarvittavat valumavesien keräily-, viemäröinti- ja allasrakenteet. Alueella on kemialliseen fosforinpois- toon perustuva jätevesien käsittely-yksikkö.
Toimipaikka ei sijaitse pohjavesialueella, eikä sen läheisyydessä ole Natura- tai muita suojelualueita.
LAITOKSEN TOIMINTA
Tuotteet ja tuotanto
Tehtaiden päätuote on väkevät seoslannoitteet (NPK). Lannoitteiden kahden tuotantolinjan yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on noin 1 000 000 t/a. Tavoitteena on jatkossa nostaa lannoitteiden valmis- tuskapasiteetti tasolle 1 050 000 – 1 100 000 t NPK/a. Tähän vaikut- taa oleellisesti typpihapon riittävyys ja taloudellinen saatavuus. Teh- tailla valmistetaan väkevyydeltään n. 60 % typpihappoa (HNO3) pääasiassa lannoitetuotantoon. Nykyisistä laimean typpihapon tuo- tantoyksiköistä vanhempi (T1) aloitti toimintansa vuonna 1965 ja uudempi (T2) vuonna 1981. Niiden yhteenlaskettu tuotantokapasi- teetti on 135 000 t HNO3/a + 200 000 t HNO3/a eli 335 000 t HNO3/a laskettuna 100 %:ksi typpihapoksi.
Uuden typpihappotehtaan (T4) tuotantokapasiteetti on 295 000 t HNO3 (100 %)/a. Typpihapon tuotantokapasiteettia on tarkoitus nos- taa nykyisestä 335 000 vuositonnista tasolle 495 000 t HNO3/a. Suu- remmalla tuotantomäärällä voidaan poistaa merkittävää happovajet- ta ja korvata typpihapon tuontitarvetta. Uudistetulla tuotantoyksikkö- kokonaisuudella saadaan valmistettua nykyistä väkevämpää (60-62
%) typpihappoa. Uusi typpihappotehdas T4 korvaa vanhimman typ- pihappotehtaan T1, joka olisi käytössä vain alkuvaiheessa ja suljet- taisiin myöhemmin kokonaan.
Toimipaikan tarvitsema lämpö saadaan typpihappotehtailta ekso- termisen reaktion tuottamasta prosessilämmöstä. Korkeapaine- höyryä hyödynnetään sekä sähkön tuotannossa että matalapainei- sena tehdasteluhöyrynä ja kaukolämmön tuotannossa kaupungin verkostoon. Typpihappotehtaiden käynnistystä varten tarvittava kor- keapainehöyry (60 bar, 490 oC) tuotetaan raskasta polttoöljyä käyt- tävällä voimalaitoksella.
Tulevassa kokonaisratkaisussa energian omavaraisuus kasvaa merkittävästi. Uuteen tehdasyksikköön sisältyy höyryturbiini / gene- raattori, jolla saadaan joustavasti kehitettyä omaa sähköä ja näin vähennettyä ostotarvetta valtakunnan verkosta. Ennen uuden typpi- happotehtaan antamaa lisäenergiaa toimipaikan tarvitsemasta säh- köstä 1/3 tuotetaan itse ja 2/3 hankitaan valtakunnan verkosta.
Typpihapon valmistus
Valmistusprosessi
Uudenkaupungin toimipaikan typpihappotehtaat ovat yksivaiheisia keskipainelaitoksia, joiden prosessipaineet ovat 6,2 bar (T2) ja 7,6 bar (T4).
Raaka-aineena käytetään ammoniakkia. Ammoniakki pumpataan nestemäisenä tehtaalle ja höyrystetään polttoa varten kaasuksi käyt- täen hyväksi imeytystornia jäähdyttävän veden lämpösisältöä. Am- moniakki tulistetaan höyryllä ja sekoitetaan komprimoituun polttoil- maan. Ammoniakin pitoisuus seoksessa on 11 tilavuusprosenttia.
Seos suodatetaan ja johdetaan polttimessa olevien katalyyttiverkko- jen läpi. Palamisreaktion pääasiallisena tuotteena syntyy typpi- monoksidia (NO). Polton hyötysuhde on n. 97-98 %. Ammoniakin käytön kokonaishyötysuhde on 94-96 %, koska jätekaasupelkistintä käytetään myös ammoniakkikaasulla.
Polton kuumat kaasut johdetaan verkkojen alapuolella olevaan jäte- lämpökattilaan, jossa reaktiolämpö hyödynnetään korkeapaine- höyryn tuotannossa.
Kaasujen jäähtyessä typpioksidi hapettuu typpidioksidiksi (NO2).
Kaasua jäähdytetään edelleen imeytyksen tehostamiseksi. Muodos- tunut typpidioksidi imeytetään veteen seulapohjilla varustetussa ab- sorptiotornissa. Vesi syötetään tornin yläosaan, josta alas values- saan se reagoi vastaan tulevan kaasun kanssa muodostaen typpi- happoa. Tuotehappo otetaan pois tornin alaosasta 60-62 %:n väke- vyisenä. Happo johdetaan stripperiin, jossa se valkaistaan ilmapu- halluksella typpioksidijäämien poistamiseksi.
Absorptiotornin yläosasta poistuva jätekaasu lämmitetään n. 270
oC:een ja johdetaan jätekaasureaktoriin, jossa jäljellä olevat typen oksidit pelkistetään katalyyttisesti ammoniakin avulla alkuainetypeksi ja vedeksi ennen johtamista ilmaan. Poistokaasun typenoksidipitoi- suudet pidetään tason 200 ppmv alapuolella. Pelkistimen jälkeen kuumat kaasut johdetaan jätekaasuturbiiniin, jossa jäljellä olevaa energiaa käytetään kompressorin pyörittämiseen samalla akselilla höyryturbiinin kanssa.
Jäähdytystorni
Typpihappotehtaan T4 prosessista syntyvää lämpöä siirretään pois jäähdytystornin avulla. Jäähdytettävä teho on noin n. 30 MW. Vesi kiertää T4:n lämmönsiirtimien ja jäähdytystornin välillä. Prosessista tuleva lämmennyt kiertovesi johdetaan jäähdytystornin yläosaan, jos- ta se sadetetaan tornin sisällä alas. Ilmavirta tulee sadetusta vas- taan ja haihtumislämmön vaikutuksesta vesi jäähtyy. Kostea ilma poistuu tornin huipulta. Tornin pohjalle valunut kylmä vesi pumpa- taan edelleen kiertoon typpihappotehtaan T4 lämmönsiirtimille.
Jäähdytystornin vettä kemikaloidaan tarvittaessa korroosioinhibiitillä ja pH-säädöllä. Veteen lisätään myös biosidiä orgaanisen aineksen kasvun estämiseen. Aineena käytetään joko peretikkahappoa tai Kemira Chemicals Oy:n kehittämää uutta, entistä ympäristöystävälli- sempää vaihtoehtoa.
Jäähdytystornia käytetään vain T4:n prosessissa. T2:lla on käytössä lämmönvaihtimiin perustuvat jäähdytysvesikierrot. Sisäsaariston me- riveden kesäaikaisen korkean lämpötilan vuoksi tämä vaihtoehto ei tule kannattavaksi T4:n osalta.
Suolavapaan veden valmistus
Suolavapaan veden valmistusta varten tehtaalla otetaan käyttöön vanha vesilaitos, jonne uusitaan moderni flotaatioyksikkö raakave- den laadun parantamiseksi. Raakavetenä käytetään makeaa vettä.
Prosessissa käytetään pH:n säätökemikaalina natriumaluminaattia ja flokkausaineena ferrisulfaattia. Flotaatiosta tulevat saostumat viemä- röidään sadevesijärjestelmään ja johdetaan jätevesien käsittely- yksikköön parantamaan fosforin sitomista. Flotaatiosta tuleva vesi johdetaan osittais- ja täyssuolanpoistolaitokselle.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Typpihappo kuuluu epäorgaanisiin peruskemikaaleihin, joita koske- va EU:n parhaan käyttökelpoisen tekniikan viiteasiakirja (BREF) on vasta valmisteilla, joten viranomaisohjeita typpihapon valmistuksen parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ei ole vielä saatavilla.
Euroopan lannoitevalmistajien yhdistyksen (EFMA) julkaiseman kirjasen ”Best Available Techniques for Pollution Prevention and Control in the European Fertilizer Industry / Booklet 2: Production of Nitric Acid / EFMA (2000) mukaan käytössä olevien typpihappo- tehtaiden ilmaan johdettavien päästöjen BAT-raja typenoksideille (NO ja NO2) on 200 ppmv laskettuna NO2:na. Tämä vastaa ominaiskuormitusta 1,4 kg NO(x)/t 100 % HNO3.
Typpioksiduulin (N2O) BAT-rajoista ei ole toistaiseksi suosituksia, koska pitoisuuden alentamiseen vastaavalla katalyyttisellä mene- telmällä ei ole vielä kaupallista, taloudellista sovellutusta. Lupaha- kemuksen piirissä olevien typpihappotehtaiden N2O-pitoisuudet tois- tuvina kertamittauksina määritettyinä ovat edellä mainitun kirjasen antamien ohjearvojen sisällä. Pitoisuudet riippuvat prosessista ja re- aktio-olosuhteista, mutta niiden vaihteluväli on alueella 300 - 3 500 ppmv.
Uudenkaupungin typpihappotehtaiden N2O-pitoisuudet vaihtelevat alueella 1 000 - 1 500 ppmv. Kirjallisuuden mukaan tämä on tavan- omainen taso yksivaiheiselle keskipainelaitokselle. Käyttöpäiväkirjo- jen alustavien tietojen mukaan uudelleen pystytettävä typpihappo- tehdas T4 sijoittuu samaan tasoon.
Typpihappotehtaaseen T4 hankittavan jäähdytystornin hankintaeh- tojen mukaan laitteiston on täytettävä jäähdytystorneille asetetut BAT-vaatimukset sekä fysikaalisten että kemiallisten ominaisuuksi- en puolesta.
Energiantuottokokonaisuutena typpihappotehtaat ovat lähes omava- raisia ammoniakin poltosta saatavan reaktiolämmön ansiosta. Os- tosähköä joudutaan hankkimaan toimipaikan muiden laitosten käyt- töön. Energian hyödyntäminen tulevassa tehdaskokonaisuudessa on maksimoitu sekä sähkön tuotannon että kaukolämmön myynnin osalta.
Typpihappotehtaiden energiatehot Uudessakaupungissa nousevat merkittävästi, kun typpihappotehdas T1 ja voimalaitoksen vasta- paineturbiini korvataan typpihappotehtaan T4 uudella laitteistolla.
Uudenkaupungin tehtailla käyttöön otettava typpihappotehdas on suunniteltu täyttämään nykyajan korkeat energiahyötysuhdevaati- mukset. Vastaavanlaisia uusia yksiköitä on rakennettu viime vuosina kaikkiaan kuusi kappaletta. Uudessa tehtaassa T4 on paras energi- an käytön hyötysuhde.
Energiatuotanto vuodenaikojen mukaisilla maksimituotannoilla:
Tilanne Energiantuotantoteho (MW)
Kesä Talvi
Ominaistuotanto (MWh/t HNO3)
Kesä Talvi Nykytilanne
(T1+T2+Voima- laitos)
Uudistettu (T2+T4)
3,2 5,9
9,1 11,0
0,08 0,16
0,15 0,19
Käytännön tuloksiin perustuvat energiatehokkuuslaskelmat esite- tään koko toimipaikan ympäristölupahakemuksessa, joka jätetään 31.12.2004 mennessä.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Päästöt ilmaan
Typpimonoksidi (NO) ja –dioksidi (NO2)
Absorptiotorneista poistuvien kaasujen typenoksidipitoisuudet ovat 800 – 2 000 ppmv tehtaasta, jäähdytyksestä ja vuodenajasta riippu- en. Pitoisuudet saadaan alennettua alle lupaehtojen määrittämän ra- jan, 200 ppmv vuorokausikeskiarvona, jätekaasupelkistimessä. Re- aktoriin, jossa on selektiivinen katalysaattori ja riittävän korkea läm- pötila, johdetaan ammoniakkia. Tämä pelkistää typenoksideja ja ylimääräistä happea alkuainetypeksi ja vedeksi.
Poistokaasun pitoisuus on suoraan riippuvainen syötetystä ammo- niakkimäärästä. Ylimäärin käytetty ammoniakki aiheuttaa turvalli- suusriskin ammoniumnitraatin muodostumisena.
Toimipaikan nykyisten typpihappotehtaiden typenoksidipäästöt il- maan (NO2 ja NO laskettuna NO2:na) vuosina 2001 ja 2002 ilmene- vät seuraavasta taulukosta.
Vuosi 2001 2002 Typpihappotuotanto yhteensä t/a 295 200 320 600 NO2-päästöt yhteensä t/a 236 266 NO2-ominaispäästö kg/tt 0,80 0,83 Typpihappotuotanto / T1 t/a 107 500 124 000 NO2-päästö yhteensä t/a 85,9 105 NO2-ominaispäästö kg/tt 0,80 0,85 Poistokaasun NOX-pitoisuus ppm 160 172 Typpihappotuotanto / T2 t/a 187 700 196 600 NO2-päästöt yhteensä t/a 150 161 NO2-ominaispäästö kg/tt 0,80 0,82 Poistokaasun NOX-pitoisuus ppm 157 163
Uusi typpihappotehdas (T4) edustaa uusinta tekniikkaa päästöjen kannalta. Laitoksessa on selektiivinen katalyytti, jolla saadaan sää- dettyä jätekaasun NOX-pitoisuutta periaatteessa samalla tavoin kuin toimipaikalla tällä hetkellä käytössä olevilla jätekaasupelkistimillä.
Normaalissa tuotantotilanteessa uuden tehtaan poistokaasun NOX- pitoisuus on alueella 150-200 ppm ja alittaa nykyiset määräykset.
Kun vanhin tuotantoyksikkö jää pois käytöstä ja korvataan nykyai- kaisella laitoksella, toiminnan luotettavuus paranee ja häiriöiden ai- heuttamat hetkelliset päästöpiikit vähenevät.
Uutta tehdasta käytetään mahdollisuuksien mukaan täydellä kapasi- teetilla (295 000 t HNO3/a). Toisella tehtaalla (T2) voidaan tuottaa taloudellisesti happoa täydellä kapasiteetilla (200 000 t HNO3/a) tai ilman lisäilmakompressoria (152 000 t HNO3/a). Tällöin happotuo- tannon vuosikapasiteetti on alueella 447 000 - 495 000 t HNO3/a.
Nykyisessä typpihappotuotannossa toteutuneiden pitoisuuksien ja ominaispäästöjen perusteella NOX-päästötaso on uudessa tilanteessa alueella 340-395 t NO2/a hapon valmistusmäärästä riip- puen. Nykyiset päästöt ovat olleet lupaehtojen sallimissa pitoisuus- rajoissa ja määrät tasoa 260-300 t NO2/a käytettäessä tehtaita mak- simikapasiteeteilla.
Päästöennusteen toteutuminen edellyttää, että laitoksen tuotanto kokonaisuudessaan laajenee suunnitelmien mukaisesti. Asiaa käsi- tellään tältä osin tarkemmin koko toimipaikkaa koskevassa lupaha- kemuksessa, joka on jätettävä vuoden 2004 loppuun mennessä.
Dityppioksidi eli typpioksiduuli (ilokaasu, N2O)
Nykyisillä typpihappotehtailla ei ole jatkuvaa N2O-mittausta. Päästö- tasoa on selvitetty ulkopuolisen konsultin kertamittauksilla, joiden kesto on ollut 0,5-1 vrk. Päästöt ovat vastanneet yksivaiheisten kes-
kipainelaitosten tasoa verrattuna alan kirjallisuudesta saatuihin en- nakkoarvoihin.
Nykyisten tehtaiden poistokaasujen mitatut N2O-pitoisuudet vaihte- levat normaalisti alueella 1 000-1 500 ppmv. Tuotantomäärät ja pro- sessiarvot huomioiden pitoisuudet vastaavat dityppioksidin koko- naispäästöä 2 000-3 000 t/a.
Dityppioksidille ei ole toistaiseksi kehitetty katalyyttistä vähentämis- menetelmää, joka soveltuisi olemassa oleviin laitoksiin. Päästötasot riippuvat prosessille ominaisista suureista, joita on vaikea muuttaa valmiissa laitoksissa. Saatujen tietojen perusteella uuden tehdasyk- sikön N2O-päästöt ovat normaalituotannossa samalla pitoisuustasol- la kuin nykyisissä tehtaissa. Lopulliset arvot saadaan vasta mittaus- ten perusteella tehtaan toimiessa. Arvio typpihappotehtaiden N2O- päästöstä tulevan ajomallin puitteissa on 4 000-4 600 t/a tuotanto- määristä riippuen.
Ammoniakki (NH3)
Typpihappoprosessista ei ole ammoniakkipäästöjä ilmaan. NOX-
pelkistimen (katalyytin) jälkeen piipusta mitatut NH3-pitoisuudet ovat alle 5 ppm. Mittaukset tehdään muutamana pistonäytteenä vuosit-
tain.
Päästöt mereen
Typpihappotehtailta ei normaalisti tule päästöjä mereen. Jäähdytys- vesi ei joudu kosketuksiin ravinnepitoisten vesien kanssa. Uudistettu typpihappotuotanto ei lisää jätevesipäästöjä, eikä voimassaolevien jätevesiluvan ehtojen noudattaminen vaikeudu.
Jätteet
Typpihappotuotannosta syntyvät jätemäärät ovat varsin vähäisiä.
Mahdolliset ravinnepitoiset nesteet uusiokäytetään lannoiteproses- sissa. Öljyiset jätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle ja katalyytti- nä toimineet jalometallit palautetaan toimittajan kautta sisäiseen kiertoon uudelleen hyödynnettäväksi. Raakaveden puhdistus suori- tetaan flotaatiomenetelmällä, jossa syntyvät sakat hyödynnetään toimipaikan jätevedenpuhdistamolla.
Melu
Toimintaan liittyvä melu on lähinnä erityyppisten pyörivien koneiden aikaansaamaa. Uuden tuotantoyksikön korvatessa vanhemman yk- sikön, toiminnan aiheuttama melu kokonaisuutena ei lisäänny.
Liikenne
Ammoniakin ja typpihapon kuljetusmäärät viime vuosina ilmenevät seuraavasta taulukosta.
Vastaanotto (t/a) Toimitukset (t/a) Ammoniakki Typpihappo Typpihappo Vuosi
laiva juna laiva juna (S:järvi)
asiakkaat 1998
1999 2000 2001 2002
6 700 0 8 000 32 000 24 500
193 000 186 000 182 000 158 000 179 000
38 500 14 900 24 000 19 800 38 100
29 400 33 300 36 600 23 900 19 600
3 000 2 700 3 200 2 800 2 700
Uudistettaessa typpihappotuotantoa kuljetusmäärät kasvavat jonkin verran ja niiden painopiste muuttuu. Muutoksen yhteydessä ei ole tarkoitus kasvattaa ammoniakin eikä typpihapon varastosäiliökapa- siteettia, vaan tilannetta hoidetaan entistä tarkemmalla kuljetusten ja tuotannon ohjauksella ja kasvattamalla kiertonopeutta.
Typpihapon tuonti laivalla Tanskasta vähenee ja omaa tuotetta siir- retään rautateitse Siilinjärvelle nykyisten määrien mukaisesti.
Tuotantomäärien muuttuessa ammoniakin vastaanoton tarve kas- vaa. Arvion mukaan muutos on n. 50 000 t/a ja ammoniakin käyttö nousee tasolle 260 000 t/a. Kuljetusten painopiste riippuu ammonia- kin maailmanmarkkinahinnoista. Tarkoitus on ensisijaisesti hyödyn- tää rautatiekuljetusta täysimääräisesti. Muutos saattaa myös lisätä purettavien laivojen määrää 2-3 kpl/a, mutta ei muuta purkausjärjes- telyjä.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hankkeen ympäristövaikutus- ten arvioinnin tarpeellisuudesta 15.4.2003 antaman lausunnon mu- kaan hankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten ar- vioinnista annettua lakia.
Vuonna 1984 tehtiin Uudenkaupungin ilmanlaadun perusselvitys, jossa mm. kartoitettiin lannoite- ja typpihappotehtaiden typenoksidi- päästöjen leviämistä mallilaskelmin. Typpidioksidipitoisuudet laitok- sen ympäristössä alittivat tuolloin selvästi silloiset ilman laadun oh- jearvot. Koska typenoksidipäästöt ovat uudessa tilanteessa selvästi alempia kuin vuonna 1984 samalla kun päästökorkeudet ovat kas- vaneet, päästöistä aiheutuvien typenoksidipitoisuuksien laitoksen ympäristössä voidaan olettaa selvästi alittavan niitä koskevat sekä voimassaolevat että tulevat ilman laadun ohjearvot.
Uudistettu tuotantokokonaisuus ei lisää jätevesipäästöjä eikä niiden vaikutuksia vesiin.
Koska uusi tuotantolaitos korvaa vastaavan vanhemman yksikön, melu ei kokonaisuutena lisäänny. Toiminnasta aiheutuva melu rajoit- tuu normaalitilanteessa tehdasalueelle.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Päästöt ilmaan
Typenoksidit (NO ja NO2) ja happi
Jätekaasusta analysoidaan sekä ennen pelkistystä että sen jälkeen typen oksidien pitoisuudet sekä jäännöshappipitoisuus automaattisil- la analysaattoreilla. Analysaattorit kalibroituvat automaattisesti ker- ran vuorokaudessa. Laitteille tehdään vuosittain toimittajan edusta- jan toimesta määräaikaishuolto. Typen oksidien mittaus perustuu kemiluminesenssi-ilmiöön, jossa kaasumolekyylin annetaan reagoi- da otsonin kanssa. Mittausmenetelmä on yhtenä BAT-suosituksena.
Happimittaukset perustuvat paramagnetismiin, kun näytekaasussa oleva happimolekyyli aiheuttaa magneettikentän muutoksen kiertäen ohutta platinalangan silmukkaa. Kiertoa vastustavan sähkövirran määrä kertoo mittauskaasussa olevan hapen määrän.
Mittaustulosten perusteella säädetään poistokaasujen katalyyttistä pelkistystä ohjaamossa manuaalisesti. Päästöjen seuranta on jatku- vaa käynnistys- ja pysäytystapahtumia lukuun ottamatta, jolloin pi- toisuuspiikki voi vaurioittaa laitteistoa. Poikkeus on hyväksytty voi- massa olevissa lupaehdoissa.
Mittaustulokset kerätään sähköisesti tiedostoon, josta tehdään kuu- kausittainen raportointi. Mittaustulokset ovat myös luettavissa reaa- liajassa toimipaikan tietokonepäätteillä internet-yhteyden avulla.
Dityppioksidi (N2O)
Mittauksia on tehty ulkopuolisen konsultin toimesta päästötason sel- vittämiseksi muutaman kerran vuodessa. Mittausmenetelmänä on ollut Fourier Transformation in Infra Red Spectroscopy (FTIR).
Tämä on yleisesti tunnettu mittaustapa ja kuuluu myös BAT- suositusten piiriin.
Päästöt mereen
Jäähdytysvesiviemärissä on jatkuva virtausmittaus sekä keruunäyt- teenotin. Näytteestä tehdään viikoittain standardoitujen SFS- menetelmien mukaisesti kokonaisfosfori sekä ammonium- ja nitraat- tityppimääritykset.
Jäähdytysvesiviemärissä on myös jatkuvatoiminen fosforianalysaat- tori, mahdollisten akuuttien fosforiravinnevuotojen havaitsemiseksi reaaliajassa.
Analysaattorin näytöt ovat typpihappotehtaiden keskusohjaamossa jatkuvan tarkkailun alaisena. Tulokset kirjataan/kirjautuvat myös toimipaikan verkossa olevaan laboratorion informaatiojärjestelmään (LIMS), joka on kaikkien käytössä.
Ammoniakkivaraston kompressorien jäähdytysvedestä otetaan jat- kuvatoimisella näytteenottimella viikon keruunäyte ja se analysoi- daan standardimenetelmillä ravinnekuormituksen selvittämiseksi.
Linjassa on myös virtausmittaus, jota hyödynnetään kuormituksen määrityksessä.
Ammoniakkivaraston ohjaamossa seurataan lämmönvaihtimen jäl- keisen jäähdytysveden pH:ta akuuttien vuotojen havaitsemiseksi.
Täällä NH3/merivesi ovat suoraan vaihtimien pintojen eri puolilla.
Muu tarkkailu
Ammoniakkivaraston alueella on sähköisiä ”haistelijoita”, jotka hälyt- tävät mahdollisissa vuototapauksissa. Tärkeimmät kohteet ovat suurten säiliöiden ja betonisten ulkokuorien välitila. Myös vaunujen purkupaikan lähistöllä on ammoniakkihaistelijoita.
Energiayksikön hallitsemalla alueella on varsin kattava kameraval- vonta, jonka avulla poikkeavat tilanteet voidaan havaita nopeasti ja ryhtyä korjaustoimenpiteisiin. Myös purku/lastauspaikat ovat erityi- sesti valvonnan kohteina.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Seveso II-direktiivin mukainen turvallisuusselvitys
Kemira GrowHow Oy:n Uudenkaupungin tehtailla on Turvatekniikan keskuksen hyväksymä Seveso II-direktiivin mukainen turvallisuus- selvitys.
Typpihapon valmistuksen osalta selvityksessä on tunnistettu seu- raavat riskiskenaariot:
- Polton/kattilan ammoniakki/ilma-kaasuseoksen räjähdys
- Prosessikaasun (NOX) vuoto tehdasputkistoista suuren laitteisto- rikon seurauksena.
Molempien onnettomuustyyppien haittavaikutukset kohdistuisivat lai- toksen henkilöstöön ja yksikön välittömään ympäristöön. Toteutumi- sen todennäköisyys on kuitenkin äärimmäisen alhainen varmistettu- jen turvalukitusten ja ennakoivien kunnossapito-ohjelmien ansioista.
Ammoniakin varastoinnin ja käsittelyn yhteydessä on tunnistettu ris- kimahdollisuuksina
- vuoto paineellisesta pallosäiliöstä (400 m3/rautatievaunulla tulleen ammoniakin vastaanottosäiliö);
- vuoto rautatievaunusta tai kuljetusautosta; ja
- vuoto putkistossa laivan purkauksen yhteydessä.
Suurimmaksi toimipaikan riskiksi arvioidaan ammoniakin käsittelys- sä ja varastoinnissa tapahtuvat laiterikot. Paineellisia laitteita, lähin- nä pallovarastoa, kohtaavat onnettomuudet saattavat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa suuronnettomuuden, jonka vaikutusalue ulot- tuu toimipaikan ulkopuolelle. Kuvitelluista suurista, paineellisista on- nettomuustapauksista on laadittu matemaattisia leviämismalleja eri ilmasto-olosuhteilla. Vaikeimmissa tapauksissa kaasuvaara-alue on määritetty ulottumaan n. 3 km:n etäisyydelle tapahtumapaikasta.
Muiden ammoniakkilaitteistojen osalta onnettomuuden vaara koh- distuu toimipaikan henkilöstöön.
Muut turvallisuutta lisäävät selvitykset ja toimenpiteet
Turvallisuusselvitykseen liittyy osana myös sisäinen pelastussuunni- telma, jossa on otettu kantaa turvallisuusriskien torjuntaan. Turvalli- suusselvitys sisältää myös organisatoriset tiedot valvojista ja vas- tuuhenkilöistä sijaisineen normaaliaikana ja poikkeustilanteissa.
Vaarallisten kemikaalien säiliöalueelta on tehty riskikartoitus yhteis- työssä VTT:n kanssa (HAZCAN -menetelmä).
Kaikista merkittävistä prosessimuutoksista tai investointihankkeista tehdään poikkeamatarkastelu (HAZOP) ja toimintovirheanalyysi.
Uudenkaupungin tehtaiden käytössä olevassa toimintajärjestelmäs- sä vaarojen tunnistaminen on luonteeltaan jatkuva, ohjeistettu pro- sessi. Tehtaiden henkilöstö seuraa laitosten turvallisuutta osana normaalia työtä. Poikkeamista ilmoitetaan ja niistä raportoidaan laa- ditun toimintajärjestelmän ohjeiden mukaisesti. Määräajoin suorite- taan tarkastuksia, joissa käydään läpi turvallisuuteen, työsuojeluun ja pelastussuunnitelmaan liittyviä asioita.
Ammoniakkivarastot ovat betonisen suojamuurin sisällä ja mahdolli- set vuotonesteet jäävät välitilaan, jossa nesteellä on vain kapea haihtumispinta.
Ammoniakkivuototapauksessa muodostuvan kaasupilven torjuntaan on asennettu merivettä käyttävät vesitykit alueen reunalle. Myös rautatievaunujen purkupaikalle on asennettu vesisuihkut estämään pilven muodostus mahdollisessa vuototapauksessa.
Vuotojen hallintaa varten säiliöalueen alapuolelle on rakennettu syk- syllä 2003 haponkestävästä asfaltista allas (1 400 m3), josta nesteet saadaan kerättyä hallitusti suunniteltuun paikkaan.
Toimipaikalla on oma tehdaspalokunta, joka on palontorjunnan li- säksi erikoistunut kemikaalionnettomuuksien torjuntaan. Paikallisen pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä pidetään harjoitus- ja koulu- tustilaisuuksia. Suuronnettomuusharjoitukset järjestetään kolmen vuoden välein.
TOIMINNAN ALOITTAMINEN
Laitos on hankittu nopeaa päätöksentekoa edellyttäneessä tarjous- kilpailussa, minkä jälkeen laitoksen omistamisesta aiheutuu hakijalle huomattavia tappioita.
Lannoitteiden tuotantomäärien ja lajikkeiden typpipitoisuuden kasvu ovat aiheuttaneet kasvavaa typpihappopulaa, jonka seurauksena tehtailla on ollut tuotantorajoituksia. Hapon saatavuudessa on ollut vaikeuksia, eikä Euroopasta tuodulla typpihapolla valmistettu lannoi- te ole enää kilpailukykyistä.
Hakijan strategisena tavoitteena on keskittää tuotannot taloudelli- sesti kannattavimpiin yksikköihin, millä perusteella sen Tanskassa sijaitsevan laitoksen tuotannon alasajo on käynnissä. Strategiamuu- toksen joustava ja taloudellinen läpivienti edellyttää typpihappoteh- taan T4 käynnistymistä suunnitellussa aikataulussa. Käynnistymisen viivästymisestä koituisi hakijalle huomattavaa taloudellista haittaa.
Uusi yksikkö lisää myös laitoksen toimintavarmuutta ja yksikön mahdollisimman nopealla käyttöönotolla varmistetaan typpihappo- tuotantoa koko yhtiössä.
Edellä esitettyjen strategisten, tuotannollisten ja taloudellisten syi- den perusteella hakija on esittänyt, että toiminta voitaisiin aloittaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimat- ta.
Muutos kokonaisuutena katsoen vähentää typpihapon tuotannosta ympäristöön kohdistuvia päästöjä, eikä aiheuta merkittäviä välittö- miä muutoksia ympäristötilanteeseen Uudenkaupungin tehtailla.
Hakija painottaa myös toimivasta yksiköstä saatavien tuotanto- ja päästötietojen merkitystä ottaen huomioon hakijan velvoitteen hakea ympäristölupaa koko toimipaikalle 31.12.2004 mennessä.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Uudenkaupungin kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ilmoitustauluilla 3.11.- 3.12.2003. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Uudenkaupun- gin Sanomissa ja Vakka-Suomen Sanomissa. Hakemuksesta on li- säksi ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lounais-Suomen ympäristö- keskukselta sekä Uudenkaupungin kaupunginhallitukselta ja ympä- ristölautakunnalta.
Lounais-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että uusi typpihappotehdas on olennainen osa hakijan Uudenkau- pungin tehtaita, ja toiminnan ympäristövaikutukset tulee käsitellä uu- delleen vuoden 2004 loppuun mennessä jätettävän, toimintaa koko- naisuudessaan koskevan ympäristölupahakemuksen yhteydessä.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
Ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksen osio parhaan käyt- tökelpoisen tekniikan soveltamisesta on erityisesti dityppioksidin (N2O), typenoksidien (NOX) ja energiatehokkuuden osalta puutteelli- nen.
Laitoksen tulee täyttää uusiin tehtaisiin sovellettavan parhaan käytet- tävissä olevan tekniikan vaatimukset, koska laitoksen sijoituspaikka on uusi ja tuotanto ja päästöt kasvavat olennaisesti. Lisäksi tulee tutkia, missä määrin olemassa olevia typpihappotehtaita on mahdol- lista optimoida BAT:n mukaisesti. N2O:n raja-arvoa annettaessa tu- lee myös ottaa huomioon kansainväliset ja kansalliset toimet kasvi- huonepäästöjen vähentämiseksi.
Mikäli BAT:n mukainen päästötaso ei kaikilta osin ole saavutettavis- sa rakentamisaikataulun puitteissa, ympäristöluvassa tulee määrätä tarvittavat lisäselvitykset päästöjen pienentämiseksi ja asia tulee kä- sitellä uudelleen viimeistään toimintakokonaisuuden ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä.
Euroopan lannoitevalmistajien yhdistyksen (EFMA) vuonna 2000 päivitetty BAT-selvitys, johon hakemuksessa viitataan, ei sisällä yk- sityiskohtaista tietoa käytettävissä olevista päästöjen vähennystek- niikoista eikä niiden kustannuksista.
Euroopan komission valmistelemassa epäorgaanisten peruskemi- kaalien BAT-referenssiasiakirjassa, josta on olemassa luonnos, sekä ainakin Alankomaiden kansallisessa lannoite- ja typpihappoteolli- suuden BAT-selvityksessä sen sijaan käsitellään laajasti typpihapon tuotannossa käytettäviä erilaisia päästöjen vähennystekniikoita ja niiden kustannuksia asennettuina sekä uusiin että vanhoihin tehtai- siin.
Päästöt ilmaan
Uuden typpihappotehtaan merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat päästöt ilmaan. Merkittävimmät päästökomponentit ovat N2O ja NOX.
Näistä NOX-päästöä on pystytty rajoittamaan katalyyttisellä pelkis- tyksellä (SCR), jolloin N2O-päästö on ympäristön kannalta kriittisin päästö. Hakemuksen mukaan laitoksen NOX-päästö kasvaisi muu- toksen johdosta noin 30 % ja N2O-päästö 40-45 %.
Dityppioksidi (typpioksiduuli) on voimakas kasvihuonekaasu, jonka vaikutus ilmaston lämpenemiseen on 310-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Jo ennen laajennusta laitos on ollut suurimpia yksittäisiä pistemäisiä kasvihuonekaasujen lähteitä Suomessa, ja sen merkitys
kasvaa laajennuksen jälkeen. Laitoksen päästöt vastaisivat laajen- nuksen jälkeen noin 1,6-1,8 % osuutta Suomen kasvihuonekaasu- päästöistä.
Uuden tehtaan T4 teknologiatoimittaja on antanut dityppioksidille päästöarvon 280 ppm. Laitoksen edellisessä sijoituspaikassa on käytännössä kuitenkin mitattu 1 000-1 500 ppm:n pitoisuuksia. Ha- kemuksessa ei ole esitetty syitä sille, miksi päästötaso on käytän- nössä ollut teknologiatoimittajan ilmoittamia arvoja suurempi. Hake- muksessa ei myöskään tarkastella erilaisten päästöjen vähentämis- tekniikoiden soveltuvuutta ko. laitokseen, eikä perustella, miksi laitos täyttäisi parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen N2O:n osal- ta.
Suomi on osana EU:ta sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjä Kioton pöytäkirjan mukaisesti. Hankkeen päästöjen kompensoiminen päästökaupassa, johon N2O on tulossa mukaan vuoden 2008 alusta, maksaisi arviolta vähintään 10 miljoonaa euroa. Laitoksen päästöjä tulisi vähentää viimeistään tähän päivämäärään mennessä. BAT- referenssiasiakirjan mukaan parhaalla käytettävissä olevalla teknii- kalla päästään uusissa laitoksissa alle 300 ppm:n N2O:n päästö- tasoon.
Ympäristöluvassa tulisi ottaa kantaa myös typpihappotehtaan T2 päästötasoon ja sen pienentämismahdollisuuksiin. Luvassa tulisi myös määrätä dityppioksidin jatkuvasta mittauksesta, koska sitä ei tällä hetkellä suoriteta, vaikka kyseessä on yksi maan merkittävim- mistä N2O-päästölähteistä, eikä mittaus teknisesti ole ongelmallista.
Hakemuksen mukaan nykyisten tehtaiden poistokaasujen NOX- pitoisuuden raja-arvo (200 ppm) on riittävä myös uudelle tehtaalle T4.
BAT-asiakirjoissa esitettyjen tietojen perusteella muilla laitoksilla on päästy huomattavasti pienempiin pitoisuuksiin (alle 100 ppm) ja ym- päristökeskuksen käsityksen mukaan pienemmät arvot ovat mahdol- lisia myös Uudenkaupungin tehtailla.
BAT:iin perustuva NOX-päästöraja-arvo uudelle tehtaalle T4 ei saisi olla suurempi kuin 100 ppm. Myös T2:lle on mahdollista antaa ny- kyistä tiukempi NOX-raja-arvo. Raja-arvoihin pääseminen lisää kus- tannuksia jossain määrin, mutta päästövähennysten kustannukset ovat kohtuulliset, koska muutokset NOX:n osalta voidaan tehdä ole- massa olevaa laitteistoa optimoimalla. Näin on mahdollista pitää teh- taiden NOX-päästö samalla tasolla kuin ennen laajennusta ja jopa pienentää sitä jossain määrin.
Energiatehokkuus ja kemikaalit
Hakemuksen mukaan laitoksen energiaomavaraisuus kasvaa, koska tuotannon kasvaessa ammoniakin hapetusprosessista voidaan tuot- taa entistä enemmän korkeapainehöyryä, josta saadaan höyryturbii-
nin kautta sähköä. Tietoja laitoksen energiataseesta ei kuitenkaan ole esitetty, joten sen energiatehokkuutta ei ole mahdollista arvioida.
Esitettyjen tietojen perusteella on jopa mahdollista, että koko laitok- sen energiatehokkuus laskee, koska entistä suurempi osa syntyväs- tä lämmöstä jäähdytetään jäähdytystornissa.
Hakemuksessa ei ole kuvattu jäähdytystornin teknologiaa, ja sitä koskevat tiedot tulee liittää hakemukseen. Hakemuksesta puuttuvat myös tiedot käytettävien kemikaalien ympäristöominaisuuksista.
Tiedot tulee esittää ainakin typpihapon tuotantoon liittyvien biosidien osalta.
Jäähdytysvedet
Laitoksen jäähdytysveden käyttö lisääntyy 40-50 % nykyiseen tilan- teeseen verrattuna tasolle 40 000 000 m3/a. Jäähdytysvesien vaiku- tuksia ympäristöön voidaan tarkastella koko toimipaikan ympäristö- lupahakemuksen yhteydessä, koska niiden vaikutukset ympäristöön eivät kasva merkittävästi.
Uudenkaupungin kaupunginhallituksella ei ole ollut huomautetta- vaa Kemira GrowHow Oy:n ympäristölupahakemukseen.
Uudenkaupungin ympäristölautakunta on todennut mm., että lu- pahakemuksessa ei ole esitetty tietoja uuden typpihappotehtaan päästöistä ilmaan sen edellisessä toimipaikassa ja että tiedot tulisi liittää hakemukseen.
Dityppioksidi on voimakkain luonnollisista kasvihuonekaasuista ja sen ilmastoa lämmittävä vaikutus on yli 300-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Hakemuksessa ei ole arvioitu riittävästi sen ympäristö- vaikutuksia, ottaen huomioon, että tehtaiden dityppioksidipäästöt uudessa tilanteessa ovat maksimituotannolla noin 20 % Suomen di- typpioksidin kokonaispäästöstä.
Hakijan tulee esittää selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyt- töönotosta ja suunnitelma dityppioksidipäästöjen vähentämiseksi.
Päästöjä tulee mitata jatkuvasti.
Ammoniakin käyttömäärän lisääntymisestä ja typpihapon kiertono- peuden kasvusta aiheutuvat vaikutukset ja onnettomuusriskit on ku- vattu puutteellisesti ja hakemusta tulisi täydentää näiltä osin. Hake- mukseen tulee myös liittää vaarallisten kemikaalien teollisesta käsit- telystä ja varastoinnista annetussa asetuksessa tarkoitettu suuron- nettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittu selvitys tarpeellisessa laajuudessa.
Vuotojen hallinnassa tulee ottaa huomioon vaarallisten aineiden vuo- tojen lisäksi sammutus- ja valeluvesien johtaminen turvalliseen paik- kaan.
Typpihappotehtaan jäte- ja ilmapäästöjä koskeva vuosiyhteenveto tulee toimittaa kirjallisena Uudenkaupungin kaupungin ympäristövi-
ranomaiselle. Laitoksen toimintahäiriöistä ja niiden aiheuttamista päästöistä tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tiedot- taa erikseen vaikutusalueen asukkaille.
Lähin Natura 2000-verkoston alue, Uudenkaupungin saaristo (FI200072), sijaitsee noin neljän kilometrin päässä rakennettavasta typpihappotehtaasta. Laitoksen vaikutukset Natura-alueeseen tulee arvioida koko laitosta koskevan ympäristölupahakemuksen yhtey- dessä, jossa tulee esittää myös leviämismallilaskelmiin perustuva selvitys typpihappotehtaan päästöjen leviämisestä.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakija on antanut hakemuksen johdosta annetuista lausunnoista 10.2.2004 vastineen.
Yleistä
Vastineen mukaan päästöjen kasvu riippuu lannoitetuotannon mark- kinoista ja tästä johtuvasta hapon tarpeesta, joten hakemuksessa esitetty päästöjen kasvu ei ole varmaa. Mahdollinen kasvu tapahtuu vuositasolla hitaasti. Lisäksi päästöihin voidaan vaikuttaa tutkimus- ten antamalla lisätiedolla ja jatkuvasti kehittyvällä ympäristönsuojelu- teknologialla.
Toimivien lupaehtojen tulee perustua todellisiin mittaustuloksiin ja teknis-taloudellisiin vaikutusmahdollisuuksiin. Tällaiseen ratkaisuun antaa mahdollisuuden toimipaikan velvollisuus hakea ympäristölu- paa vuoden 2004 loppuun mennessä. Hakemukseen pystytään täl- löin liittämään käyttökokemuksiin perustuvaa tietoa päästöjen suu- ruudesta ja niiden kehittymisestä.
Uuteenkaupunkiin siirrettävä laitos on kokonaisteknologialtaan par- haita 1990-luvun puolivälissä käytössä olleita ratkaisuja ja se ote- taan käyttöön mahdollisimman tarkoin samassa valmiudessa ja sa- moin prosessiratkaisuin kuin toimiessaan Belfastissa. Laitos sovite- taan uuden sijoituspaikan infrastruktuurin vaatimuksiin, ottaen huo- mioon mm. Saaristomeren ja Pohjanmeren erojen vaikutukset jääh- dytysjärjestelmissä ja ilmastossa.
Koska jo käytössä ollut laitos siirretään sellaisenaan toimipaikalta toiselle, täysin uusien lupaehtovaatimusten ja -rajojen asettaminen sille olisi tässä tapauksessa kohtuutonta. Muutosten tekeminen on kallista ja kustannukset kertaantuvat helposti useiden eri tekijöiden vaikutuksesta.
Typpihapon valmistuksen poistokaasut sisältävät prosessivaihtoeh- doista riippuen erilaisia määriä typenoksideja, joiden vaikutukset kohdistuvat joko paikallisesti tai globaalisti.
Typpimonoksidi- ja -dioksidipäästöihin vaikutetaan selektiivisellä ka- talyytillä sekä olemassa olevissa että uudessa tehtaassa. Pitoisuu- det ovat olleet tasolla 150 ppm. Uudenkaupungin tehtaiden typpi- happotuotannon osuus Suomen NOX-päästöistä on tasolla 0,2 %.
Dityppioksidi on kasvihuonekaasu ja sen vaikutus on globaalia kaa- sun noustessa ylempiin ilmakerroksiin. Siirrettävän tuotantoyksikön ympäristövaikutus maapallon kannalta on sama riippumatta siitä, missä laitos sijaitsee. Kun vanha typpihappotehdas T1 suljetaan ja korvataan nykyaikaisemmalla tehtaalla T4, vanhan tehtaan päästöt jäävät pois ja korvautuvat uuden tehtaan vain jonkin verran suu- remmilla päästöillä. Tätä ratkaisua globaalisti tarkastellen ilmake- hään joutuu vähemmän dityppioksidia kuin jos kolmas osapuoli olisi hankkinut nyt Uuteenkaupunkiin sijoitettavan laitoksen ja käynnistä- nyt sen jossain maapallolla.
Erittäin tiukat vaatimukset N2O-päästöille tässä vaiheessa ovat en- nenaikaisia, koska Kioton sopimuksen toteutuminen on vaakalaudal- la ja sopimuksen mukainen päästökauppa on vasta alkuvaihees- saan. Dityppioksidin osalta kauppa alkaa mahdollisesti vuoden 2008 alusta, mutta kiintiöiden määrittelystä tuotantolaitoksille ei ole vielä suunnitelmiakaan. Päästöjen vähentämisvaatimusten kasvaessa teknologia kehittyy ja mahdollistaa teknis-taloudellisesti nykyistä pa- rempia vaihtoehtoja ja ratkaisuja. N2O-päästöjen vähentämistekniik- kaa ei ole toistaiseksi kaupallisesti saatavissa. Tätä taustaa vasten lausunnoissa esitetty N2O-pitoisuus alle 300 ppm ei ole ainakaan vielä realistinen.
Typpihapon valmistuksesta ei ole vielä virallista BAT-asiakirjaa, vaan ainoastaan luonnoksia, jotka tosin jo kertovat suuntaa-antavasti pi- toisuudet, joita tulevaisuudessa tavoiteltaisiin parhaalla käyttökelpoi- sella tekniikalla. Myös yksittäiset maat ovat tehneet omia sisäisiä vi- ranomaisselvityksiä, jotka eivät kuitenkaan ole sitovia ja kansainväli- sesti lupaehtoja ohjaavia.
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Dityppioksidi
Lausunnossa on tuotantoyksiköiden todettu olevan suurimpia piste- mäisiä dityppioksidilähteitä Suomessa. Tehtaiden osuus Suomen päästöistä olisi noin 20 % . Kuitenkin muuttamalla päästö virallisesti hyväksytyllä ekvivalenttikertoimella (1 t N2O = 310 t CO2) vastaaviksi hiilidioksiditonneiksi, typpihappotehtaiden päästöt ovat noin 2 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Vertaamalla päästöä globaalisuuten- sa vuoksi maapallon hiilidioksidipäästöihin, päädytään tasoon alle 0,006 %. Tätä taustaa vasten N2O-päästörajan asettaminen nykyi- sen tekniikan salliman tason alapuolelle ilman teknis-taloudellisia selvityksiä on kohtuutonta.
Alankomaiden viranomaisten kansallisessa BAT-selvityksessä, jo- hon lausunnossa viitataan, on taulukoitu muutamia tuotantolaitoksia
Hollannissa. Näiden mitatut N2O-päästöt ovat tasolla 1 200 – 1 500 ppm, mikä on myös kirjallisuuden antama poistokaasujen pitoisuus- taso ilman puhdistusteknisiä parannuksia.
Edellä esitetyn perusteella hakija esittää lupapäätökseen dityppiok- sidipäästön vähentämistä koskevaa teknis-taloudellista selvitystä il- man kiinteää päästöraja-arvoa. Pitoisuudet mitattaisiin jatkuvatoimi- sella laitteistolla ja tulokset raportoitaisiin määräajoin valvontaviran- omaisille. Selvityksen tekoon ja mahdollisiin jatkotoimiin tulisi varata aikaa 3 vuotta, jolloin prosessista olisi jo todellisia ajokokemuksia.
Typpimonoksidi ja typpidioksidi
Koska NOX-päästöt kasvavat vasta lannoitteiden myynnin kasvaes- sa, eivät radikaalit muutokset poistokaasujen pitoisuuksiin laitoksel- le, jota otetaan vasta käyttöön uudella toimipaikalla, ole oikeutettuja.
Typpihappotehtaissa on selektiiviset katalyytit ja poistokaasujen NOX-pitoisuuksien jatkuva seuranta. Tilannetta on mahdollista tar- kastella uudelleen todellisten mittaustulosten perusteella uuden lu- pahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai viimeistään N2O-päästö- selvityksen yhteydessä.
Hakija esittää typpihappotehtaan T4 poistokaasun typenoksidipitoi- suuden raja-arvoksi laimentamattomassa, kuivassa poistokaasussa enintään 160 ppm vuorokausikeskiarvona laskettuna. Raja-arvon ei tulisi koskea laitoksen käynnistys- ja pysäytystilanteita eikä laitehäi- riöistä johtuvia tilanteita.
Typpihappotehtaan T2 lupaehdot esitetään käsiteltäviksi koko toimi- paikan vuoden 2004 lopulla jätettävän ympäristölupahakemuksen yhteydessä.
Jäähdytystorni
Typpihappotehtaan T4 jäähdytysjärjestelmään on valittu Balcke- Dyrr:in jäähdytystorni. Torni on rakenteeltaan kaksiosainen. Kumpi- kin puoli on varustettu 90 kW:n puhaltimilla. Puhaltimet säätyvät taa- juusmuuntajilla todellisen jäähdytystarpeen mukaan. Tornin lasken- nallinen teho on 32,9 MW. Talvella puhaltimet toimivat minimiteholla, jolloin niiden ottama sähköteho on huomattavasti alempi kuin kesäl- lä.
Jäähdytystornissa käytetään pH:n säätöön Nalco 2820-kemikaalia, joka sisältää natriumhydroksidia, natriumtolutriatsolia, natrium-1- hydroksietyylideeni-1,1-difosfonaattia ja natriummolybdaattia. Käy- tettävä biosidi, Nalco 7330, on biologisesti hajoava tuote ja se on 5- kloori-2-metyyli-4-isotiatsolini-3-onin ja 2-metyyli-4-isotiatsolini-3- onin seos. Nämä kemikaalit ovat käytössä tehtaan käynnistyessä.
Hakija varaa oikeuden kehittää kemikaalien käyttöä ottaen huomioon mahdollisten uusien tuotteiden teknis-taloudellisuus ja ympäristöys- tävällisyys.
Jäähdytystornin lisävetenä käytetään kemikaalien käyttömäärien minimoimiseksi osittaissuolapoistettua vettä. Normaalisti 5-10 % haihtuvan veden määrästä joudutaan poistamaan epäpuhtauksien rikastumisen estämiseksi. Kaikki T4:n käyttämä osittaissuolapoistet- tu prosessivesi ajetaan jäähdytystornipiirin altaan läpi ja käytetään prosessin "make-up"-vetenä. Jäähdytystornikemikaalit eivät joudu mereen, vaan ne poistuvat prosessiveden mukana valmistettavan typpihapon joukkoon. Käytännössä mitään kemikaaleja ei joudu jäähdytystornipiiristä mereen.
Jäähdytystornia käyttämällä päästään merkittävästi pienempään (40
%) installoituun sähkötehoon kuin käyttämällä epäsuoraa meri- vesijäähdytystä. Merivesijäähdytyksessä jouduttaisiin suorittamaan kemikalointia. Siinä tapauksessa kaikki kemikaalit joutuisivat jäähdy- tysveden mukana mereen.
Energiatehokkuus
Typpihappotehtaassa prosessilämpö siirretään kattilan jälkeisessä lämmönvaihtimessa jätekaasuturbiinille menevään kaasuvirtaan. Li- säksi lämpötila nousee jätekaasureaktorissa reaktiolämmön johdosta noin 300 oC:een. Tähän lämpövirtaan sitoutuneesta energiasta yli 70
% voidaan siirtää prosessin paineistamiseen (jätekaasuturbiini on samalla pyörittävällä akselilla ilmakompressorin kanssa). Piippuun menevän poistokaasun lämpötila laskee noin 100 oC:een. Tämä prosessivaihe on tehty T4:n prosessissa (Grande Paroisse S.A.) te- hokkaammin kuin vanhemmissa laitoksissa ja sen vaikutus näkyy sähkön omavaraisuudessa.
Toinen energiatehokkuutta parantava prosessiparannus uudessa tehtaassa on ilman esilämmitys ammoniakin polttoreaktorin poisto- kaasuilla. Kattilasta tulevien kaasujen lämpöä siirretään sisään syö- tettävään palamisilmaan. Tällöin niiden energia saadaan ns. ener- giasilmukkaan, millä on energiahyötysuhdetta parantava vaikutus.
Tätä ei ole yleensä toteutettu vanhemmissa typpihappoprosesseis- sa.
Uudessa typpihappotehtaassa typenoksidipelkistimen kaasun läm- pöä siirretään vesipiiriin. Tätä matalalämpötilaista lämpöä (+35 oC) voidaan käyttää prosessissa ammoniakin höyrystämiseen. Höyrys- timen jälkeen lämpötila laskee tasolle noin 30 oC. Vesi johdetaan tämän jälkeen takaisin jäähdytystornille, jossa sen lämpötila laske- taan noin 20 oC:een. Tämä lämpötila tarvitaan, jotta prosessin ab- sorptiotornin imeytysprosessi toimisi suunnitellulla tavalla.
Prosessia modifioidaan lisäksi siten, että myös talviaikana saadaan riittävä energia ammoniakin höyrystämiseen tornipiiristä, jolloin välty- tään höyryn käytöltä. Höyry voidaan tällöin hyödyntää maksimaali- sesti sähkön tuottamisessa.
Kompressoreissa on käytetty ilman välijäähdytystekniikkaa laitteen hyötysuhteen parantamiseksi. Tälläkin ratkaisulla on vaikutusta koko akselin ottamaan tehoon ja näin sähkön generointi tehostuu.
Kokonaisuudessaan näin konstruoidulla ratkaisulla voidaan koko tehtaan sähköomavaraisuutta parantaa merkittävästi ja jättää tehot- tomampaa tuotantokapasiteettia pois käytöstä. Laskennallisesti voi- daan ostettava sähköteho pudottaa 10-11 MW:n tasosta 3-4 MW:n tasoon. Lisäksi uusi tilanne luo mahdollisuuden parantaa sähköoma- varaisuutta seuraavina vuosina pienillä investoinneilla vielä 2 MW:n verran tekemällä muutoksia matalalämpöisten energioiden talteenot- tojärjestelmiin. Näillä ratkaisuilla lähestytään tilannetta, jossa koko lannoitetuotannon vaatima energia on peräisin ammoniakin poltosta, eikä ulkopuolista lisäenergiaa tarvita.
Uudenkaupungin ympäristölautakunnan lausunto
Tehtaiden säiliöalueen vuotojen hallintaa on tehostettu rakentamalla haponkestävällä asfaltilla pinnoitettu allas (n. 400 m3) säiliöalueen alapuolelle. Altaaseen mahtuu 20 % suurimman typpihapposäiliön ti- lavuudesta. Altaasta poistettava neste johdetaan tehtaiden sisäiseen vesikiertoon käytettäväksi lannoitetehtaalla. Suurin typpihapposäiliö (5 000 m3) on jo omassa altaassaan viemäröitynä samaan lannoite- tehtaan vesienkeruujärjestelmään.
Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista an- netun asetuksen mukainen turvallisuusselvitys päivitetään vuoden 2004 loppuun mennessä typpihappotehtaan T4 vaatimien lisäysten osalta. TUKESin antamassa T4:ää koskevassa lupapäätöksessä to- detaan, että tehtaan toimintaan liittyvät vaarat on tunnistettu Six Step-menettelyn mukaisin analyysein ja tulokset on otettu huomioon suunnittelussa, käytössä ja ohjeistuksessa.
Muiden vaatimusten osalta vastineessa viitataan vuoden 2004 lopul- la jätettävän koko toimipaikan ympäristölupahakemuksen vaatimiin selvityksiin.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää ympäristöluvan Kemira GrowHow Oy:n tehdasalueelle Uudenkaupungin Hanko-saareen ra- kennettavalle typpihappotehtaalle T4.
Lupa koskee hakemuksen mukaista toimintaa, jossa typpihappoteh- taan T4 tuotantomäärä on enintään 295 000 t/a typpihappoa lasket- tuna 100 %:ksi hapoksi.
Typpihappotehdasta T2 ja tarvittaessa typpihappotehdasta T1 kos- kevat lupamääräykset tarkistetaan 31.12.2004 mennessä jätettäväs- tä, koko toimipaikkaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta an- nettavassa päätöksessä.
Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä.
Lupamääräykset
Päästöt ilmaan
1. Typpihappotehtaan T4 poistokaasun typenoksidien (NO + NO2) yh- teenlasketun pitoisuuden laimentamattomassa poistokaasussa tulee vuorokausikeskiarvona alittaa pitoisuus 160 ppm (329 mg NO2/m3).
Raja-arvoa laskettaessa ei oteta huomioon laitoksen ylös- ja alasajotilanteita eikä häiriötilanteita.
Luvan saajan tulee ympäristölupavirastolle 31.12.2004 mennessä jätettävässä koko Uudenkaupungin toimipaikkaa koskevassa ympä- ristölupahakemuksessa esittää teknis-taloudellinen selvitys mahdol- lisuuksista rajoittaa päästöä siten, että poistokaasun typenoksidipi- toisuus vuorokausikeskiarvona on tasolla 100 ppm.
2. Luvan saajan on esitettävä vuoden 2004 loppuun mennessä jätettä- vässä, koko Uudenkaupungin toimipaikkaa koskevassa ympäristö- lupahakemuksessa tarkkailutuloksiin perustuva selvitys tehtaan di- typpioksidipäästöistä ja suunnitelma päästöjen minimoimiseksi.
Typpihappotehtaan T4 poistokaasun dityppioksidipitoisuutta on vuo- den 2007 loppuun mennessä rajoitettava mahdollisuuksien mukaan niin, että päästöt vastaavat uusiin typpihappotehtaisiin sovellettaval- la parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla saavutettavaa päästötasoa.
Luvan saajan on vuoden 2006 elokuun loppuun mennessä toimitet- tava ympäristölupavirastolle hakemus, joka sisältää teknis- taloudellisen selvityksen vaihtoehdoista dityppioksidipäästön rajoit- tamiseksi parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla saavutettavalle ta- solle ja suunnitelman tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
3. Mikäli prosessi- tai poistokaasujen puhdistuslaitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka olennaisesti lisäävät päästön määrää tai haitalli- suutta, laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon mahdolli-
simman pian.
Häiriöistä, jotka aiheuttavat poikkeuksellisen suuria päästöjä, on vii- pymättä ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Uu- denkaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
4. Mikäli jokin päästö tarkkailu- tai muussa mittauksessa osoittautuu poikkeuksellisen suureksi, on toimenpiteet syyn selvittämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi käynnistettävä viipymättä.
Kirjanpito
5. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan ainakin tiedot tuotannosta, toiminnassa syntyvien jätteiden määristä ja toimituspaikoista jätelajeittain, polttoaineiden kulutuksesta, tarkkai-
lun tuloksista, polttoaine- ja kemikaalivuodoista ja vastaavista poik- keuksellisista tilanteista sekä niiden johdosta toteutetuista toimista.
Tarkkailu
6. Laitoksen toimintaa sekä päästöjä ja niiden vaikutuksia tulee tark- kailla hakemukseen sisältyvän suunnitelman mukaisesti. Typpihap- potehtaan T4 dityppioksidipäästöä on vastineessa esitetyn mukai- sesti tarkkailtava jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Mittaukset ja kalib- roinnit on suoritettava standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti.
Raportointi
7. Laitoksen toiminnasta ja päästöistä tulee raportoida valvontaviran- omaisille kalenterivuosittain toimitettavassa tehtaiden ympäristön- suojelun vuosiraportissa vastaavat tiedot kuin toimipaikan muistakin typpihappotehtaista. Raporttiin on liitettävä laskelmat typpihappotuo- tannon energiatehokkuudesta.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Toiminnasta ei annetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu yksinään eikä yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maape- rän tai pohjavesien pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuh- teista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää myös jätelaissa jätehuollon järjestämiselle asetetut vaatimuk- set. Asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon laitoksen sijoitusalueen kaavoitustilanne sekä luonnonsuojelulain säännökset.
Lupamääräysten yleiset perustelut
Päästörajoja, häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita ja tarkkailua koskevilla lupamääräyksillä varmistetaan, että typpihappotehtaan
T4 toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla anne- tuissa säädöksissä asetetut vaatimukset.
Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annetut lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ottaen huomi- oon, että kyseinen laitos, joka on toiminut aikaisemmin muutamia vuosia muualla, siirretään uuteen toimipaikkaan, sitä on pidettävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia sovellettaessa uute- na laitoksena.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Typpihappotehtaan T4 typenoksidipäästöt eivät Ilmatieteen laitok- sen vuonna 1984 tekemien leviämismallilaskelmien perusteella ai-
heuta typpidioksidia koskevien nykyisten eikä tulevienkaan ohjear- vojen ylittymistä tehdasalueen ympäristössä, ottaen huomioon, että pitoisuudet aiemmassa tilanteessa alittivat ko. ohjearvot selvästi ja typenoksidien päästöt tulevassa tilanteessa ovat huomattavasti pie- nemmät ja uuden tehtaan päästökorkeus suurempi kuin nykyisessä tilanteessa.
Typenoksidipäästöt lisäävät kuitenkin happamoittavaa laskeumaa, jolla on myös lannoittava vaikutus. Päästöt on siksi minimoitava par- haan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti.
Typpihapon valmistuksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan arvioi- miseksi ei vielä ole virallisia ohjeita, eikä sellaisia ollut olemassa kun laitoksen hankintapäätös tehtiin. EU:n piirissä on valmisteilla epäor- gaanisten peruskemikaalien ja lannoitteiden valmistusta koskeva parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssiasiakirja "Reference Document on Best Available Techniques in the Large Volume Inor- ganic Chemicals, Ammonia, Acids and Fertilisers Industries", johon sisältyy myös typpihapon valmistus. Asiakirja on vielä luonnosvai- heessa, mutta sekä luonnoksessa (Draft March 2004) että Euroopan lannoitevalmistajien yhdistyksen EFMA:n vuonna 2000 julkaiseman typpihapon valmistuksessa parasta käyttökelpoista tekniikka käsitte- levässä julkaisussa esitettyjen tietojen perusteella uusissa typpihap- potehtaissa saavutettava typenoksidien pitoisuustaso on noin 100 ppm. (Määräys 1.)
Dityppioksidipäästöillä ei ole välittömiä vaikutuksia tehtaiden ympä- ristöön. Kaasu on kuitenkin voimakas kasvihuonekaasu. Sen vaiku- tus hiilidioksidiin verrattuna on 310-kertainen. Uuden tehtaan pääs- töt ilman rajoittavia toimenpiteitä lisäävät Suomen kasvihuonekaa- supäästöjä noin 1 %. EU:n piirissä valmisteilla olevan parhaan tek- niikan referenssiasiakirjan luonnoksessa esitetään useita teknisiä ratkaisuja, joilla saavutetaan yli 80 %:n dityppioksidin päästötason vähennys uusissa tehtaissa. Niiden soveltuminen tähän laitokseen ei kuitenkaan ole selvää. Dityppioksidipäästöjen vähentämistekniik- ka on voimakkaassa kehitysvaiheessa, minkä vuoksi määräaika tä- hän tapaukseen soveltuvien teknisten ratkaisujen selvittämiseksi ja toteuttamiseksi taloudellisesti kohtuullisella tavalla on tarpeen.
(Määräys 2.)
Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset on annettu tällaisista tilanteista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäi- semiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 3. ja 4.)
Kirjanpitoa, tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset on annet- tu valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 5.-7.)
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
Lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteessä esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.
Lupamääräysten tarkistaminen
Lupamääräysten tarkistamista varten on typpihappotehdasta T4 koskevat tiedot esitettävä lupaviranomaiselle osana hakijan Uuden- kaupungin tehtaita koskevaa ympäristölupahakemusta, joka on jätet- tävä ympäristölupavirastolle viimeistään 31.12.2004.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Mikäli asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampi säännös taikka päätök- sestä poikkeava säännös luvan voimassaolosta tai päätöksen tarkis- tamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja päätöksen täytän- töönpanokelpoisuus
Luvan saaja voi aloittaa hakemuksessa tarkoitetun toiminnan lupa- päätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 50 000 euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapää- töksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muu- toksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
Päätöksen saatua lainvoiman luvan saaja voi hakea erillisellä hake- muksella Lounais-Suomen ympäristökeskukselta vakuutta palautet- tavaksi.
Luvan saajan on ilmoitettava tämän päätöksen mukaisen toiminnan alkamisesta Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkau- pungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Perustelut
Laitoksen lupamääräysten mukainen käyttö ennen luvan lainvoimai- seksi tuloa ei ennalta arvioiden aiheuta merkittäviä ympäristövaiku- tuksia. Laitos sijoitetaan vakiintuneesti teollisuuskäytössä olleelle, teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueelle. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toimeenpanon kieltämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa taloudellista vahinkoa.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki 4-6, 28, 31, 41-43, 45-46, 62 ja 101 § Ympäristönsuojeluasetus 21 ja 37 §
Jätelaki 4, 6 ja 51 § Jäteasetus 3 ja 3a) §
Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §
Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/1996)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 11 750 €.
Maksu määräytyy ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 1416/2001 liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "Kemianteollisuus" alakohdan seoslannoit- teita tai niiden välituotteita valmistava tehdas" mukaisen suorite- maksun 23 500 € perusteella. Koska kyseessä on toiminnan olen- nainen muutos, maksun suuruus on em. päätöksen mukaisesti 50 % taulukon mukaisesta maksusta.
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla.
Valitusaika päättyy 6.10.2004.
Valitusosoitus on liitteenä.
Aino Turpeinen
Markku Mäkelä Seppo Aspelund
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen se- kä ympäristöneuvokset Markku Mäkelä (tarkastava jäsen) ja Seppo Aspelund. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Seppo Aspelund.
SA/sn
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök- sen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saat- taa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristön- suojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos- kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaa- moon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskir- jelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: vaihde (09) 173 461
telekopio (09) 726 0233
sähköposti kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäynti- maksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteis- ta perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
