LUPAPÄÄTÖS
LÄNSI-SUOMENYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 74/2004/1
Dnro LSY-2003-Y-26
Annettu julkipanon
jälkeen 28.12.2004
ASIAT
Ilmakaasujen ja vedyn valmistuksen sekä varastoinnin ympäristölupa, Har- javaltaLUVAN HAKIJA
Oy AGA AbKarapellontie 2
02610 ESPOO
SISÄLLYSLUETTELO
LUPAPÄÄTÖS... 1
LAITOS JA SEN SIJAINTI ... 4
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 4
Luvat ... 4
Kaavoitus ... 5
Seutukaava... 5
Yleiskaava ... 5
Asemakaava ... 5
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 6
Tuotantolaitokset ... 6
Melu ... 6
Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia... 6
LAITOKSEN TOIMINTA... 7
Tuotanto... 7
Tuotantolaitteistot ... 7
Valmistusprosessit... 7
Tuotanto... 8
Veden käyttö ... 8
Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet sekä niiden varastointi... 9
Jätehuolto ... 10
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen ... 10
Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuus ... 10
Liikennejärjestelyt ... 11
PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN ... 11
Päästöt veteen tai viemäriin... 11
Päästöt ilmaan ... 11
Melu ja tärinä ... 11
Ilmakaasutehtaat ... 11
Vetytehtaat... 12
Päästöjen rajoittaminen ... 12
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 12
Jätteiden hyödyntäminen... 14
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 14
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 14
Käyttö- ja päästötarkkailu... 14
Ilmakaasutehtaat ... 14
Vetykaasutehtaat ... 14
Vaikutustarkkailu... 15
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 15
Arvio ympäristö- ja terveysriskeistä ... 15
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä... 15
MERKINTÄ ... 15
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 15
Lupahakemuksen täydennykset ... 15
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 16
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset ... 16
Lausunnot ... 16
Muistutukset ja mielipiteet... 17
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 17
Y MP Ä RI S T ÖL UP A VI RA S T ON RA T K A I SU ... 19
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 19
Purkujohtoa koskeva käyttöoikeus... 19
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 19
Päästöt vesiin ... 19
Melu ... 20
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 20
Varastointi... 20
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 21
Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja... 21
Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 22
Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle ... 22
RATKAISUN PERUSTELUT... 22
Lupaedellytykset ... 22
Purkujohto ja käyttöoikeus ... 23
Käyttöoikeuden vahvistaminen ... 23
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut... 23
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 25
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 25
Päätöksen voimassaolo ... 25
Lupamääräysten tarkistaminen ... 25
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 26
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 26
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 26
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 26
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN ... 26
Perustelu... 26
Sovelletut säännökset... 27
MUUTOKSENHAKU ... 28
LAITOS JA SEN SIJAINTI
Oy AGA Ab:n Harjavallan yksikön tuotantolaitokset ja varasto sijaitsevat Harjavallan kaupungin keskustan luoteispuolella Torttilan teollisuusalueel- la.
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Oy AGA Ab on 28.1.2003 jättänyt ilmakaasujen ja vedyn valmistusta sekä varastointia koskevan ympäristölupahakemuksen Länsi-Suomen ympäris- tölupavirastoon.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 4 a) kohdan mukaan ilma- kaasutehtaalla sekä 6 a) kohdan mukaan laitoksella, jossa käytetään haih- tuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa näiden aineiden kulutus on yli 150 kiloa tunnissa tai yli 200 tonnia vuodessa, on oltava ympäristölupa.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentin 1) kohdan mukaan ympäristölu- pavirasto ratkaisee ympäristölupahakemuksen, jos toiminnalla saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia tai asian ratkaiseminen ympäristölupavi- rastossa muuten on perusteltua toiminnan laatu ja luonne huomioon otta- en. Oy AGA Ab:n tuotantolaitosten lisäksi Harjavallan suurteollisuuspuis- tossa toimivat myös mm. Boliden Harjavalta Oy:n (aiemmin Harjavalta Copper Oy) primäärikuparin, nikkelikiven, rikkidioksidin ja rikkihapon tuo- tantolaitokset, OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelitehdas, Kemira Grow- How Oy:n lannoitetehdas sekä Kemira Oyj:n alumiinisulfaattitehdas ja ke- mikaalivarastot. Mainittujen tuotantolaitosten ympäristölupahakemukset ovat tulleet vireille samanaikaisesti. Niiden ympäristökuormitus kohdistuu monelta osin samalle alueelle. Boliden Harjavalta Oy:n, OMG Harjavalta Nickel Oy:n ja Kemira GrowHow Oy:n tuotantolaitosten ympäristölupa-asiat ratkaisee ympäristölupavirasto ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 mo- mentin 2 c) ja 4 c) kohtien mukaisesti. Siten myös Kemira Oyj:n ja Oy AGA Ab:n tuotantolaitosten ympäristölupahakemukset on perusteltua käsi- tellä ympäristölupavirastossa samanaikaisesti Boliden Harjavalta Oy:n, OMG Harjavalta Nickel Oy:n ja Kemira GrowHow Oy:n tuotantolaitosten lupahakemusten kanssa.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE
Luvat
Toiminnalla ei ole voimassa olevia ympäristölupa- tai vesilupapäätöksiä.
Vireillä oleva lupahakemus:
Porin Lämpövoima Oy on 24.2.2004 ympäristölupavirastoon toimittamas- saan hakemuksessa pyytänyt lupaa raakaveden johtamiseen Kokemäen- joesta Harjavallan kaupungissa käytettäväksi prosessi- ja jäähdytysvetenä Torttilan teollisuusalueella (dnro Lsy-2004-y-52).
Kaavoitus
Seutukaava
Oy AGA Ab:n tuotantolaitokset ja varastointitoiminta sijaitsevat Torttilan alueella, joka on merkitty seutukaavaan teollisuustoimintojen alueeksi (T6).
Satakunnan seutukaava 5 on hyväksytty liittovaltuustossa 10.6.1996, vah- vistettu ympäristöministeriössä 11.1.1999 ja se on saanut lainvoiman huh- tikuussa 2001. Uusi seutukaava korvaa kaikki aikaisemmat seutukaa- vat.
Osa Torttilan alueesta kuuluu vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesi- alueeseen. Torttilan alueen itäosassa sijaitsevat Outokummun ja Kemi- ran asuntoalueet, jotka on määritelty kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi.
Yleiskaava
Harjavallan voimassa oleva yleiskaava on hyväksytty kaupunginval- tuustossa 15.6.1981. Yleiskaavaa ei ole alistettu vahvistettavaksi. Tortti- lan alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueen pohjois- ja itäpuolella teollisuusalueen ja asuntoalueiden välissä on virkis- tysaluevaraukset (V).
Harjavallan keskustaajamaan on suunnitteilla osayleiskaava, jonka suunnittelualueeseen myös Torttilan alue kuuluu. Päätös osayleiskaa- van laatimisesta on tehty kaupunginvaltuustossa 27.3.2000. Osayleis- kaavaluonnos on ollut nähtävillä toukokuussa 2001. Torttilan alue on merkitty osayleiskaavaluonnoksessa teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (T). Osayleiskaavan yhdyskuntarakennetta koskevien tavoittei- den mukaan Torttilan alueen suunnittelussa turvataan suurteollisuuden laajentamistarpeet, eikä uusilla asuntoalueilla rajoiteta teollisuuden kehit- tämismahdollisuuksia. Kaupunkikuvaa koskevien tavoitteiden mukaan Torttilan alueella sijaitseva suurteollisuus on oleellinen osa Harjavaltaa ja sen pitää myös näkyä kaupunkikuvassa. Teollisuuden suojavyöhykkeillä ja sijoitusalueiden maisemoinneilla pyritään parantamaan kaupunkikuvaa.
Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä syksyllä 2002. Nähtävillä olon jäl- keen kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia, joiden takia ehdotus asetet- tiin uudestaan nähtäville tammikuussa 2003. Torttilan alue on kaava- ehdotuksessa kaavaluonnoksen mukainen. Ehdotukseen tehdyt muu- tokset eivät koske Torttilan aluetta.
Asemakaava
Voimassa olevassa asemakaavassa tuotantolaitokset sijoittuvat suurte- ollisuus- ja varastorakennusten sekä laitosten ja näitä palvelevien ra- kennusten sekä teollisuuden prosessissa syntyvän materiaalin varastointi- alueiden korttelialueelle (T). Korttelin tehokkuus on e= 0,40. Rakennusten suurin sallittu korkeus on +60 metriä luonnollisesta maanpinnasta. Korttelin länsireunaan on osoitettu alue, jolle prosessissa syntyvää materiaalia
saa sijoittaa. Varastoitavan materiaalin ylimmän kohdan korkeusasema saa olla +50 metriä mukaan lukien läjityksen pintarakenne. Korttelin itäreu- naan on osoitettu alue, jolle saa sijoittaa vain toimisto-, terveyden- huolto-, virkistys- ym. vastaavia rakennuksia.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Oy AGA Ab:n tuotantolaitosten sijaintipaikka on Harjavallan kaupungin keskustan luoteispuolella Torttilan teollisuusalueella. Teollista toimintaa alueella on ollut 1940-luvulta lähtien. Teollisuusalueella toimivat Oy AGA Ab:n ilmakaasu- ja vetylaitosten lisäksi OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikke- litehdas, OMG Harjavalta Nickel Oy:n kemikaalitehdas, Kemira GrowHow Oy:n lannoitetehdas, Kemira Oyj:n vesikemikaalitehdas ja Boliden Harja- valta Oy:n primäärikuparin, nikkelikiven, rikkidioksidin ja rikkihapon tuotan- tolaitokset. Lisäksi alueella sijaitsee Porin Lämpövoima Oy:n voimalaitos.
OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelin tuotantolaitokset sijaitsevat Boliden Harjavalta Oy:ltä vuokratulla 37,1 aarin maa-alueella Harjavallan kaupun- gissa kiinteistöllä 79-203-51-17-8.
Maankäyttö
Tuotantolaitokset
Tehdasalue on pääosin asfaltoitu ja varustettu sadevesiviemäröinnillä.
Melu
Torttilan teollisuusalueen ympäristömelua on selvitetty mittaamalla merkit- tävimpien ympäristömelulähteiden melupäästöt sekä laskemalla melu- vyöhykkeet tehdasalueen ympärillä ympäristömelun laskentamallia käyttä- en.
Useat eri lähteet osallistuvat kokonaismelun syntyyn. Jatkuvasti esiintyvän ympäristömelun kannalta tärkeimmistä lähteistä useimmat sijaitsevat eri tehdasyksiköiden katoilla. Ympäristön kannalta merkittävimpiä melulähteitä ovat mm. eri piippujen lähistöllä olevat puhaltimet ja kattopuhaltimet. Mo- net maanpinnan tasolla voimakkailta kuulostavat lähteet eivät ole ympäris- tön kannalta yhtä merkittäviä. Oy AGA Ab:n prosessien ulospuhallusputkis- toihin rakennettujen äänenvaimentimien ansiosta ilmakaasutehtaiden me- lutaso on niin alhainen, ettei siitä aiheudu tehdasalueen ulkopuolelle ha- vaittavaa haittaa.
Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia
Oy AGA Ab:n laitosten lähialueen asutus keskittyy alueen itäpuolelle teh- taan vanhalle asuntoalueelle. Lähin asutus on noin 700 metrin päässä happitehtaista. Alueella on kerros-, rivi-, pari- ja yhden perheen asuintalo- ja. Tehtaan lähialueella asuu noin 200 ihmistä.
LAITOKSEN TOIMINTA
Tuotanto
Oy AGA Ab:n Harjavallan tuotantoyksikön päätehtävänä on valmistaa kaa- sumaista happea, typpeä ja vetyä Torttilan teollisuusalueen kupari- ja nik- kelituotannon tarpeisiin. Toisena tehtävänä on valmistaa ja toimittaa sekä nestemäisiä ilmakaasuja että kaasumaista vetyä yhtiön muille asiakkaille.
Tuotantolaitteistot
Ajallisesti vanhin on Outokumpu Oy:n rakennuttama BOC- ilmakaasutehdas. Tehdas aloitti pelkästään kaasumaisen hapen tuotan- toon rakennettuna, mutta otti laajennuksen jälkeen vuonna1976 tuotantoon myös nestemäisen argonin. Toisena alueen tuotantolaitoksena aloitti vuonna 1984 AGA:n rakennuttama OKSO-ilmakaasutehdas, jonka tuotan- to käsitti kaasumaisen hapen ja typen lisäksi myös nestemäisen hapen, ty- pen ja argonin. Suureen Harjavalta-projektiin liittyen otettiin alkukesällä 1995 käyttöön Outokummun rakennuttama vetytehdas VETY 1 ja samaan aikaan käynnistyi toinen Oy AGA Ab:n rakennuttama ilmakaasutehdas, jo- ka suunnitteluvaiheessa oli saanut nimen NICU. Viimeisimpänä alueen lait- teistona käynnistyi Outokumpu Oy:n rakennuttama vetytehdas VETY 2 tal- vella 1996.
Syksyllä 1998 Oy AGA Ab ja Outokumpu Harjavalta Metals Oy (nykyisin Boliden Harjavalta Oy) solmivat uuden kaasujen toimitussopimuksen, jon- ka perusteella Outokummun omistuksessa olleet kaasujen tuotantoyksiköt käyttöhenkilökuntineen siirtyivät Oy AGA Ab:lle.
Valmistusprosessit
Ilmakaasutehtaiden raaka-aineena on ympäröivä ilma, joka johdetaan il- masuodattimien läpi. Suodattimissa ilma puhdistetaan kiinteistä epäpuhta- uksista. Kompressorissa ilma puristetaan noin 6 barin paineeseen. Puris- tuksessa kehittynyt lämpö poistetaan vesijäähdyttimessä. Molekyyliseulas- sa poistetaan ilman sisältämät vesi, hiilidioksidi ja hiilivedyt. Sen jälkeen kuiva, puhdistettu ilma johdetaan päälämmönvaihtimen läpi tislauskolon- niin. Ilma jäähdytetään voimakkaasti päälämmönvaihtimessa typpikierto- kompressorin ja paisuntaturbiinin kautta kulkevalla typellä. Tislauskolon- nissa ilma nesteytyy ja sen ainesosat happi, argon ja typpi tislataan eril- leen omiksi tuotteikseen. Argon johdetaan raaka-argonkolonniin, jossa suurin osa sen sisältämästä hapesta poistetaan tislaamalla. Sen jälkeen argon puhdistetaan hapesta vielä kemiallisesti vedyn avulla puhdistusyksi- kössä, josta se johdetaan puhdasargonkolonniin typen poistamista varten.
Kolonneista nestemäiset kaasut virtaavat varastosäiliöihin ja kaasumaiset tuotteet johdetaan putkitoimituksena asiakkaille.
Vetytehtaiden prosessi perustuu hiilivetypohjaisen, rikkipoistetun raaka- aineen (teollisuusbensiini) hajoittamiseen höyryreformointitekniikalla ja näin saadun vetykaasun puhdistamiseen molekyyliseulatyyppisissä adsor- bereissa. Syöte, johon on lisätty hieman prosessin tuottamaa vetyä, kuu- mennetaan ja johdetaan rikinpoistoreaktoriin. Sen jälkeen rikkivapaa syöte sekoitetaan höyryyn ja tulistetaan reformeriuunin savukaasujen lämmöllä.
Tulistettu syöte johdetaan reformeriuuniin, jossa on nikkelipohjaisella kata- lyytillä täytettyjä putkia. Korkeassa lämpötilassa, katalyyttien vaikutuksesta syöte hajoaa ja saadaan runsaasti vetyä sisältävää kaasuseosta. Tämä
kaasu jäähdytetään reformoidun kaasun jäähdyttimessä ja johdetaan kuu- mareaktorille, jossa rautapohjaisen katalyytin avulla muunnetaan kaasussa oleva vesi ja hiilimonoksidi vedyksi ja hiilidioksidiksi. Prosessikaasun läm- pötila on noussut reaktorissa, jonka jälkeen eri vaiheissa tapahtuu kaasun jäähdytystä, syötteen esilämmitystä ja lauhteen poistoa. Vedyn puhdistus tapahtuu PSA-yksikössä, jossa on neljä molekyyliseula- tyyppistä adsorbe- ria. Puhdistusyksikön poistokaasut sisältävät vedystä erotettuja epäpuhta- uksia, metaania ja jonkin verran vetyä. Tämä kaasuseos otetaan pusku- risäiliöön ja johdetaan reformeriuunin polttoaineeksi. Puhdas vetykaasu johdetaan putkea pitkin asiakkaalle ja osa paineistetaan ensin kompresso- reilla korkeaan paineeseen sekä johdetaan välivarastoon. Reformeriuunin lämmityksen savukaasuja käytetään hyväksi rikkivapaan syötteen, veden ja polttoilman lämmitykseen sekä höyryn tuottamiseen ja tulistukseen en- nen kuin savukaasut johdetaan puhaltimen avulla ulos.
Tuotanto
Tuote Tuotanto Kaasumainen happi 325 000 t/a
Kaasumainen typpi 355 000 t/a Nestemäinen raaka-argon 7 500 t/a Nestemäinen happi 45 000 t/a Nestemäinen argon 8 000 t/a Nestemäinen typpi 40 000 t/a
Vetykaasu 1 500 t/a
Veden käyttö
Oy AGA Ab:n laitosalueella on yksi avoin isolla ulkoaltaalla (10 000 m3 vet- tä) ja kuudella jäähdytysvesitornilla varustettu jäähdytysvesikiertosysteemi.
Jäähdytysvesitornien toimintaperiaate perustuu suljettuun vesikiertoon ja veden haihduttamiseen. Torneihin johdetaan prosessista tulevaa lämmen- nyttä vettä, joka levitetään tasaisesti tornin sisällä olevien kennostojen päälle. Kennostossa vesi hajaantuu laajalle pinta-alalle, josta se values- saan alas haihtuu. Haihtumista parannetaan sähkökäyttöisillä puhaltimilla, joilla kennoston läpi imetään normaalia ulkoilmaa. Puhaltimet sijaitsevat tornien päällä.
Vettä haihtuu normaalisti 1,5 -1,8 % läpivirtaavasta vesimäärästä jäähdy- tystehon ollessa 10 astetta. Lisäksi vettä joudutaan valuttamaan jonkin ver- ran kierrosta pois ja korvaamaan tämä sekä haihtunut vesi jokivedellä. Va- lutettu vesimäärä riippuu veden vanhenemisesta ja haihtuneesta vedestä, joka aikaa myöten saa jäljellä olevan veden aineosien rikastumisen. Valu- tettava vesimäärä on pari prosenttia luokkaa koko vesivirtaamasta. Ison al- taan tehtävänä on toimia selkeytysaltaana, jossa partikkelit saostuvat al- taan pohjalle. Vuosittain allas tyhjennetään liejusta huollon yhteydessä.
Tornivedessä ei käytetä kemikaaleja.
Vesi pumpataan vesialtaasta neljän sähkökäyttöisen pumpun avulla pro- sessiin. Vesimäärä kesällä voi olla 4 200 m3 ja talvella 3 200 m3, joten joki- veden lisäystarve on noin 150 m3/h.
OKSO ja BOC ilmakaasutehtaat käyttävät suoraan jäähdytysvetenä tätä tornivettä. Puristuslämpö kompressoreista siirretään torniveteen tuubiläm- mönvaihtimissa ja prosessiin menevä ilma jäähdytetään tällä vedellä suo- rassa kosketuksessa vesitorneissa.
NICU ilmakaasutehtaalla ja tuotekompressoreilla on oma suljettu jäähdy- tysvesikierto, joista lämpö siirretään torniveteen levylämmönvaihtimien avulla. Näiden suljettujen vesikiertojen vettä analysoidaan ja tarvittaessa li- sätään kemikaaleja (inhibiittejä kuten Biosperce, Enviro ja Porfurmax S 305) 20 – 100 kg vuodessa.
Pohjavedestä saatavaa talousvettä käytetään vain juoma- ja peseytymis- vetenä.
Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet sekä niiden varastointi
Ilmakaasutehtailla käytetään raaka-aineina ympäröivää ilmaa 1 050 000 000 m3(n) ja vetyä 240 000 m3(n) vuodessa. Muut tarvittavat ai- neet ja määrät ovat:
− jäähdytysvesi 1 100 000 m3/a (jokivesilisäys)
− öljy noin 5 t/a
− sähkö 180 000 MWh/a
− inhibiitit 20 – 100 kg/a
Vetytehtailla käytetään raaka-aineena teollisuusbensiiniä noin 6915 t/a vuodessa. Muut tarvittavat aineet ja määrät ovat:
− jäähdytysvesi noin 100 m3/h (kiertovesi)
− ionivaihdettu vesi 9 m3/h
− trinatriumfosfaatti 50 kg/a
− prosessikatalyytit 2,5-5 t/a
− sähkö 3 000 MWh/a
Oy AGA Ab:n käyttämien raaka-aineiden, polttoaineiden ja kemikaalien va- rastoinnista voidaan yleisesti todeta, että toiminta on TUKES:n valvonnan alaista. Käytännössä tämä tarkoittaa minimissäänkin normaalitoiminnan vuosittaistarkastuksia. Erillishankkeet tarkistetaan tapauskohtaisesti. Tar- kastuksien oleellisena osana on asianmukaisesti hoidettu varastointi.
Vetytuotannossa raaka-aineena käytettävä teollisuusbensiini (BETE) va- rastoidaan 300 m3:n varasto-säiliössä. Maksimi täyttömäärä on 200 ton- nia. Varastosäiliön on valmistanut West Welding Oy Teuvalla 1994 stan- dardin SFS 2737 mukaisesti. Säiliön testauksessa ja valmistuksen valvon- nassa on velvoitettu noudatettavaksi TTK-ohjetta C2-94. Säiliö on valmis- tettu ruostumattomasta teräslevystä ja on lämpöeristämätön. Säiliön ympä- rillä on varoallas, johon mahdolliset vuodot kerääntyvät ja josta ne voidaan ottaa talteen. Alueella on valvottu keräilykaivojärjestelmä. Kaivojärjestelmä on varustettu hiilivetytunnistimella. BETE-säiliö on varustettu ylitäytön es- tolla ja teollisuusbensiinin määrä säiliössä on nähtävissä paikallisesti ja kaasutehtaiden keskusvalvomosta. Lastausalue on keskusvalvomon ka- meravalvonnassa. Säiliö on varustettu yli-/alipaineventtiilillä lähinnä lasta- us-/purkaustilanteen mahdollisesti aiheuttaman painevaihtelun tasaami- seksi. BETEn haihtumisen aiheuttama paineennousu ei normaaliolosuh- teissa aiheuta ulospuhallusta. Säiliön täytön yhteydessä ja ulkolämpötilan ollessa korkea voi paineentasauspuhalluksia ulkoilmaan esiintyä.
Happitehtaiden happi- ja typpisäiliöissä on perliittieristys. Argonsäiliöt ovat tyhjiöeristettyjä. Säiliöiden sisältämiä määriä ja paineita valvotaan tehtaan valvomosta. Säiliöt on suojattu sekä yli- että alipaineelta niihin asennetuilla varoventtiileillä. Säiliöitä ympäröivä piha on rakennettu niin, että onnetto- muustilanteessa vuotava nestemäinen kaasu valuu valumisaltaaseen.
Jätehuolto
Tuotannosta muodostuu jonkin verran ongelmajätteitä (suodattimia, öljyä ja öljypitoisia jätteitä, loistelamppuja, liuottimia ja maalijätettä). Nämä toimi- tetaan ongelmajätteiden käsittelyluvat omaaviin laitoksiin. Yhdyskuntajät- teiden keräilyn hoitaa Lassila & Tikanoja Oyj.
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen
Oy AGA Ab on mukana sekä kotimaisissa että ulkomaisissa kaasualan jär- jestöissä seuraten siten mm. kaasujen valmistusmenetelmien kehitystä (esim. pakatut tislauskolonnit). Kemianteollisuus ry:n eri jaostojen ja kaa- sualan Euroopan yhteistyöjärjestön EIGA:n (European Industrial Gases Association) tekemän kaasualaa koskevan turvallisuus-, ympäristö- ja laa- tukehitystyön avulla myös Oy AGA Ab:n toiminnassa pyritään täyttämään jatkuvan parantamisen ja kehittämisen periaate.
Vetytehtaat on rakennettu Outokumpu Harjavalta Metals Oy:n toimesta vuosina 1994 – 1996 ja rakentaminen on perustunut EVT-Mahler-yhtiön prosessilaitteistoon ja perusteellisiin turvallisuusriskianalyyseihin. Teknilli- sen tarkastuskeskuksen lupapäätöksen mukaisesti on toteutettu muun muassa seuraavat turvallisuustoimenpiteet:
− palavaa kaasua tai nestettä sisältävät laitteistot ja putkistot on liitetty potentiaalin tasaukseen ja maadoitettu,
− palavan nesteen putkistot on rakennettu standardin SFS 3356 mu- kaan,
− sähkölaitteet ovat tilaluokituksen mukaiset,
− BETEn varastoinnin suhteen noudatetaan standardia SFS 3350, jos- sa on annettu kattavasti ohjeet palavien nesteiden varastopaikoista,
− turvallisuuteen liittyvä automaatiojärjestelmä on arvioitu teknillisen tarkastuskeskuksen ohjeen TTH 1-1994 mukaisesti,
− alueella on käytössä kirjallinen työlupamenettely ja
− vaarallisia kemikaaleja sisältävien laitteistojen ja säiliöiden kuntoa seurataan säännöllisesti ja niiden huollossa ja kunnossapidossa nou- datetaan ennakoivan kunnossapidon periaatetta.
Harjavallan kaasuntuotantoyksikön ilmakaasutehtaat on rakennettu usean eri vuosikymmenen aikana ja aina sen hetkisen parhaan teknisen tietä- myksen pohjalta. Erityisesti meluntorjunnan osalta tehtaita on vuosien ku- luessa uudistettu ja parannettu niin, että nykyisellään voidaan arvioida il- makaasutehtaiden äänenvaimennuksen olevan hyvää tasoa.
Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuus
Ilmakaasu- ja vetytehtaissa sähköenergiaa käytetään noin 185 000 MWh vuodessa. Oy AGA Ab on liittynyt kauppa- ja teollisuusministeriön energian säästöohjelmaan.
Energian käytön osalta ilmakaasuvalmistuksen laitteistot ovat kehittyneet koko ajan ja viimeisimmän tehtaan (NICU) rakentamisen yhteydessä (1995) otettiin käyttöön prosessinohjausjärjestelmään kytketty automaatti- nen kuormansäätöohjelma (ALC), jonka avulla voidaan optimoida tehtaan energiankulutus asiakkaiden kaasutarpeiden mukaisesti. Myös vanhempia tehtaita on koko ajan parannettu ja kehitetty tavoitteena mahdollisimman hyvä ja optimaalinen käytettävyys. Prosessienohjausjärjestelmiä on uusittu siten, että nykyisin käytetään kaikilla kolmella tehtaalla pitkälle kehitettyä Damatic-ohjausjärjestelmää.
Kunnossapidon osalta toiminta perustuu säännölliseen kunnonvalvontaan ja vuosittain tapahtuvaan, ennakoivaan huoltoseisokkiin, jossa kaikkien tehtaiden laitteistot tarkastetaan ja huolletaan.
Liikennejärjestelyt
Nestemäisten ilmakaasujen ja teollisuusbensiinin kuljetukseen liittyen Oy AGA Ab:n tehdasalueella käy noin 12 säiliöautoa vuorokaudessa ja lisäksi 5 säiliövaunua (VR) viikossa.
PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN
Päästöt veteen tai viemäriin
Vesihuolto ja viemäröinti hoidetaan yhteistyössä Porin Lämpövoima Oy:n (PLV) ja Boliden Harjavalta Oy:n kanssa. Tehdasalueen vesihuollosta vas- taa PLV ja viemäröinti hoidetaan Boliden Harjavalta Oy:n verkoston avulla.
Jäähdytykseen käytettävä raakavesi johdetaan läheisestä Kokemäenjoes- ta kaasutuotannon jäähdytysvesijärjestelmään ja talousvetenä käytetään tehdasalueen vedenottamon pohjavettä. Raakavettä käytetään suljetun jäähdytysjärjestelmän täydennysvetenä ja sen määrä oli vuonna 2002 1 589 128 m3. Kaasutuotannon alue on pääosin päällystetty ja varustettu sadevesiviemäröinnillä. Alueen sadevedet johdetaan Boliden Harjavalta Oy:n vedenpuhdistuslaitokselle, jossa vesistä saostetaan lipeällä metallit ja vesi johdetaan hiekkasuotimien kautta Kokemäenjokeen. Jäähdytysjärjes- telmästä valutettava vesi johdetaan ns. itäisen viemärin kautta Kokemäen- jokeen.
Päästöt ilmaan
Ilmakaasutuotannosta ei ole haitallisia päästöjä ilmaan.
Vetytuotannon päästöt ilmaan ovat melko vähäiset ja pääasiassa peräisin vedyn valmistukseen käytettävän teollisuusbensiinin varastoinnista, jonka VOC-päästön määräksi on arvioitu 0,4 – 0,6 tonnia vuodessa.
Melu ja tärinä
Ilmakaasutehtaat
Ilmaa käytetään max. 165 000 m3(n)/h josta noin puolet puhalletaan takai- sin ulkoilmaan äänenvaimentimien kautta. OKSO- ja NICU-tehdas ovat molekyyliseulalaitoksia, joissa normaalikäynnin aikana ei muodostu melua
häiritsevässä määrin. BOC-tehdas on niin sanottu REVEX-laitos, jossa il- man kosteus jäädytetään lämmönvaihtimeen 5 bar paineessa 12 minuutin ajan. Tämän jälkeen puhalletaan 5 bar:n paineinen kanava betonibunkke- riin isolla ON/OFF-venttiilillä 0 bar:n tilaan ja kuivataan kanavaa 12 minuu- tin ajan. Paineenlaskun pitää olla mahdollisimman nopea, jotta jäätynyt ve- si ja hiilidioksidilumi puhaltuvat pois kanavasta. Tästä ilman äkillisestä pur- kauksesta syntyy betonieristyksestä huolimatta pamausta muistuttava ää- ni. Tämä operaatio tapahtuu syklisesti 12 minuutin välein siten, että toinen kanava on kuivauksessa ja toinen kanava kerää 5 bar:n paineisena kos- teuden ja hiilidioksidin kanavaan. Betonibunkkeri sijaitsee laajennetun ko- nehallin ja varastotankkien välissä, joten meluhaitta jää suurimmalta osalta alueemme sisäpuolelle.
Ilmakaasutehtailla on melua (noin 90 - 100 dBA ) aiheuttavia koneita seu- raavasti:
− Ilmakompressoreita 3 kpl
− Kiertokompressoreita 2 kpl
− Paisuntaturpiini / booster yhdistelmiä 4 kpl
− Paisuntaturpiini / Generaattori yhdistelmiä 2 kpl
− Mäntäkompressoreita eri kaasuille 6 kpl
Nämä koneet sijaitsevat konehalleissa, joten ulkopuolelle ei aiheudu melu- haittaa.
REVEX-laitoksena BOC-tehdas tarvitsee sulakuivatukseen ja ylösajoon viikon verran aikaa, jona aikana revex sykli on lyhennetty 1 minuuttiin. Pa- mausta muistuttavia ääniä tulee huomattavasti enemmän kuin normaa- liajon aikana. Ilmakompressorin jälkeinen ulospuhallus aiheuttaa saman- laisen viheltävän äänen kuin molekyyliseulalaitoksillakin. Poikkeustilanteen muodostaa lisäksi vuosihuolto, jolloin molekyyliseulaiset ASU-yksiköt sula- kuivatetaan ja huollon jälkeen ajetaan ylös. Sulakuivatus kestää 1 vrk ja ylösajo 1 vrk. Noina aikoina joudutaan puhaltamaan 5 bar ilmaa ulkoilmaan heti ilmakompressorien jälkeen ja tästä aiheutuu viheltävää ääntä, mikä ai- heuttaa melua alueen ulkopuolellakin. Näihinkin ulospuhalluksiin on asen- nettu äänenvaimentimet. Samoin sulakuivatuksen aikana avataan joitain reittejä ulkoilmaan kolonneista, joista tulee matalaa huminaa, mutta ei häi- ritsevässä määrin.
Vetytehtaat
Vetytehtailla ei tapahdu kaasujen ulospuhalluksia, joten meluhaittoja ei ole.
Konehallissa on 4 kpl mäntäkompressoreita, joista ei aiheudu melua ympä- ristöön. Vuosihuoltojen yhteydessä laitokset typetetään, mutta tästäkään toimenpiteestä ei aiheudu melupäästöjä.
Päästöjen rajoittaminen
Melukohteisiin on rakennettu äänenvaimentimet.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Toiminnassa syntyvät jätemäärät (tonnia vuodessa) ja niiden käsittely on esitetty seuraavassa taulukossa ja sen selitteessä:
Jätelaji t/a Koodi Käsittely / hyötykäyttö Liuottimet (ml.
teollisuusbensiinijäte)
n. 2 14 06 03* Ekokem Oy
Voiteluöljyt n. 5 13 02 05* Ekokem Oy
Öljyiset trasselit n. 0,25 15 02 02* Ekokem Oy
Maalijäte n. 0,025 08 01 11* Ekokem Oy
Katalyytit n. 2 - 5 16 08 02* Ekokem Oy tai hyötykäyttö Boliden Harjavalta Oy:n sulatoilla
Ilmansuodattimet n. 1,5 15 02 03 Loppusijoitus / Hangassuon kaatopaikka
Loisteputket n. 80 kpl/a 20 01 21* Ekokem Oy
Molekyyliseulamassa n. 3 15 02 03 Loppusijoitus / Hangassuon kaatopaikka
Kiertovesialtaan liete 50 16 10 04 Kuonarikastamon läjitysalueelle Yhdyskuntajäte 2 20 03 01 Lassila & Tikanoja Oyj
− Liuottimia käytetään koneenosien pesussa huoltojen yhteydessä.
− Teollisuusbensiinijätettä kerätään vetytehtaiden erotusastioista, esim.
polttimien tiiveystestissä pieni määrä bensiiniä menee erotusastiaan.
− Voiteluöljyjä käytetään kaikissa kompressoreissa.
− Öljyisiä trasseleita tulee huoltojen yhteyksissä ja pienien vuotojen pyyhkimisistä.
− Maalijätettä syntyy suoritettaessa pieniä korjausmaalauksia.
− Ilmansuotimia käytetään ilmakompressoreiden imuilman suodattami- seen. Suodattimet vaihdetaan joka toinen vuosi.
− Loisteputket käytetään konehallien ja toimistojen valaistukseen.
− Molekyyliseulamassaa tarvitaan adsorboimaan hiilidioksidi, vesi ja raskaimmat hiilivedyt prosessi-ilmasta. Vaihtoväli enemmän kuin 15 vuotta.
− Kiertovesialtaan liete muodostuu ympäristön ilman partikkeleista. Al- las tyhjennetään ja pestään kerran vuodessa.
− Katalyyteillä tarkoitetaan seuraavia vetytehtaalla muodostuvia ongel- majätteitä:
Materiaali vaikuttava aine koostumus määrä / 2 laitosta kg Kestoikä n. Jätemäärä / v. Jätteenhävitystapa
Reformerikatalyytti 46-3
nikkelioksidi+keraa- minen
lieriö puriste,
10-15 mm 1134 4 - 6 v. 227
Kierrätys/
metallisulatto
Reformerikatalyytti 46-3
nikkelioksidi+keraa- minen
lieriö puriste,
10-15 mm 1071 4 - 6 v. 214
Kierrätys/
metallisulatto
Rikinpoistimien dehydrauskatalyytti katalco 41-6
kobolttioksidi, molybdeenioksidi, alumiinioksidi
puriste rae, 4
mm 3136 4 v. 784 Ongelmajätelaitos
Rikinpoistimien absorbentti katalco 32-4 sinkkioksidi
pallo rae
3 mm 4508
koko määrä
2 - 3 v. 2049
Kierrätys/
metallisulatto tai ongelmajätelaitos
Kuuma CO/H20 reaktori katalyytti 71-5
, kolmivalenttinen kromioksidi, kuparioksidi
pilleri
4x7 mm 1588 4 v. 397
Kierrätys/
metallisulatto tai ongelmajätelaitos PSA adsorbentti ALCOA F-200
aktivoitu alumiinioksidi
pallo rae
4 mm 1872 8 - 12 v. 156 Ongelmajätelaitos
PSA adsorbentti CarboTech D 47/ 3 aktiivihiili
puriste rae, 4
mm 7320 8 - 12 v. 610 Ongelmajätelaitos
PSA adsobentti Baylith granules S.T.K.W zeolite alumiinisilikaatti
pallo rae
3 mm 9600 8 - 12 v. 800 Ongelmajätelaitos
Jätteiden hyödyntäminen
Oy AGA Ab:llä on voimassa oleva sopimus jätteiden hoidosta koko teh- dasalueen jäteasioita hoitavan yhtiön (Lassila & Tikanoja Oy) kanssa. Tä- mä sopimus kattaa sekä tavanomaisten että ongelmajätteiden asianmukai- sen keräilyn, käsittelyn ja hyödyntämisen. Jätteiden keräyksessä ja lajitte- lussa noudatetaan alueen yhteisiä ohjeita.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Ilmakaasutuotannon luonteesta johtuen melun lisäksi ei muita ympäristö- päästöjä ole. Prosessien ulos- puhallusputkistoihin rakennettujen äänen- vaimentimien ansiosta ilmakaasutehtaiden melutaso on saatu niin alhai- seksi, ettei siitä aiheudu tehdasalueen ulkopuolelle havaittavaa haittaa.
Vetytuotannon prosessissa syntyy CO2 ja NOX kaasuja. Teollisuusbensiinin varastoinnissa syntyvien VOC-päästöjen määrä ja vaikutukset ympäristöön arvioidaan hyvin vähäiseksi (n. 0,4 - 0,6 t/a).
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyttö- ja päästötarkkailu
Ilmakaasutehtaat
Laitoksia valvotaan Damatic XD järjestelmillä, joita on päivitetty ja uudistet- tu vastaamaan tämän päivän tasoa. Kunnossapitojärjestelmänä on Arte- kuksen valmistama ARTTURI-ohjelmisto, johon on talletettu laitteet ja nii- hin tehtävät kertaluonteiset tai ennakkohuoltotyöt. Käyttötarkkailussa seu- rataan hetkellisiä arvoja sekä historiatrendejä. Lähes kaikista mittapisteistä kerätään myös tunnin keskiarvoja tiedostoihin, jolloin on mahdollisuus seu- rata tapahtumien kulkua vuosia taaksepäin. Käyttöhenkilöstö tekee myös säännöllisiä ulkokierroksia mahdollisten vuotojen ja vikaäänien todentami- seksi.
Uusimmassa ilmakaasutehtaassa (NICU) on myös ALC-ohjelma (auto- maattinen kuormanvaihto-ohjelma), jolla voidaan säätää tuotteita asiak- kaan tarpeiden mukaan. Vanhemmissa OKSO ja BOC laitoksissa kuorman vaihto tapahtuu yksittäisillä säätöpiireillä käyttöhenkilöstön toimesta. Melu- päästöjen osalta on tehty kartoitus koko tehdasalueelta ja jäähdytysveden vanhenemisesta sekä haihtumisesta johtuvaa veden lisäystä seurataan automaatiojärjestelmässä ja kuukausiraporteissa. Näytteitä otetaan vuosit- tain Ashland Oy:n toimesta.
Vetykaasutehtaat
Kunnossapidossa hyödynnetään ARTTURI-kunnossapito-ohjelmistoa. Lai- toksia valvotaan ns. HIMA-automaatiojärjestelmän avulla. Ohjausjärjestel- mäkokonaisuuteen kuuluu kaksi kenttävalvomoa ja yhteinen keskusvalvo- mo ilmakaasutehtaiden kanssa. Kumpikin vetytehdas menee aina turvalli- seen tilaan, jos prosesseissa tapahtuu jotain tavallisuudesta poikkeavaa.
Valvomotarkkailulla ja ulkokierroksilla suoritetaan prosessien jatkuvatoi- mista tarkkailua.
Vaikutustarkkailu
Tehdasalueen pohja- ja orsivesien tarkkailu toteutetaan osana Boliden Harjavalta Oy:n pohja- ja orsivesien tarkkailuohjelmaa.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Arvio ympäristö- ja terveysriskeistä
Oy AGA Ab:n toiminnan keskeisenä periaatteena on henkilöstön turvalli- suuden varmistaminen ja ympäristön hyvinvoinnista huolehtiminen. Jatku- valla kehitystyöllä ja tuotantolaitteistojen korkeatasoisella kunnossapitotoi- minnalla sekä henkilöstön koulutuksen ja korkean ammattitaidon avulla huolehditaan siitä, että toimintaan liittyvät riskit ovat mahdollisimman hyvin hallinnassa. Torttilan teollisuusalueella Oy AGA Ab toimii kiinteässä yhteis- työssä muiden yritysten kanssa. Koko teollisuusalueelle on laadittu yritys- ten yhteistyönä viranomaisten hyväksymä turvallisuusselvitys ja sisäinen pelastussuunnitelma (v.2001, päivitys 2003).
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä
Oy AGA Ab:llä on sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 14001. Lisäksi Boliden Harjavalta Oy:n alueen kumppanuusyrityksenä Oy AGA Ab noudattaa kaikissa toiminnassaan myös Boliden Harjavalta Oy:n ympäristöperiaatteita.
MERKINTÄ
Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa on ollut samanaikaisesti Oy AGA Ab:n ympäristölupahakemuksen kanssa vireillä myös Kemira Oyj:n alumii- nisulfaattitehtaan ja kemikaalivarastojen (Dnro Lsy-2002-y-397), Kemira GrowHow Oy:n lannoitetehtaan (Dnro Lsy-2002-y-400), Boliden Harjavalta Oy:n primäärikuparin, nikkelikiven, rikkidioksidin ja rikkihapon tuotantolai- tosten (Dnro Lsy-2002-y-361) sekä OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelituo- tannon (Dnro Lsy-2003-y-2) ympäristölupahakemukset. Nämä kaikki toi- minnot sijaitsevat Harjavallan kaupungissa Torttilan teollisuusalueella.
Edellä mainitut hakemukset on kuulutettu ja annettu tiedoksi samanaikai- sesti. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on jo myöntänyt seuraavat ym- päristöluvat:
− Kemira Oyj (3.6.2004 nro 37/2004/1)
− Boliden Harjavalta Oy (8.7.2004 nro 49/2004/1)
− OMG Harjavalta Nickel Oy ( 10.12.2004 nro 69/2004/1)
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydennyksetOy AGA AB on täydentänyt 2.5.03, 16.9.03 ja 26.11.2004 lupahakemusta.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Harjavallan kaupungissa 23.5.-23.6.2003, lehti- ilmoituksella Satakunnan Kansa ja Sydänsatakunta -nimisissä lehdissä 23.5.2003 sekä erityistiedoksiantona niille asianosaisille, joita asia erityi- sesti koskee.
Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Lounais- Suomen ympäristökeskukselta sekä Harjavallan kaupungilta ja kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta.
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset
Hakemuksesta on neuvoteltu Oy AGA Ab:n tehtailla 25.3.2003 ja 4.9.2003 sekä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston tiloissa 9.12.2004.
Lausunnot
1. Lounais-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan muun muassa vaatinut, että ympäristölupapäätöksessä tulee ottaa huomioon seuraavaa:
Ilmansuojelu
Vaikka Ilmatieteen laitoksen vuonna 2002 tekemän selvityksen aikana ei Harjavallassa sattunut raja- tai ohjearvojen ylityksiä, ovat lyhytaikaispitoi- suuksien raja-arvojen ylitykset rikkidioksidin osalta edelleen mahdollisia ja todennäköisiä, joten paikkakunnalla tulee olla järjestettynä Valtioneuvoston asetuksen 711/2001 vaatima väestölle tiedottamis- ja väestön varoittamis- järjestelmä, jossa toimijoita ovat toiminnanharjoittajat ja kunta.
Noin 500 kg:n VOC-päästö teollisuusbensiinisäiliöstä ilmaan on arvio, eikä lastaus-, hengitys- ja hajapäästön osuutta ole arvioitu erikseen. Tarkemmat laskelmat tulee vaatia esitettäväksi esim. seuraavan vuosiraportin yhtey- dessä. Teollisuusbensiini tuotaneen säiliölle pääasiassa säiliöautoilla, mi- kä tarkoittaa useaa kuormaa ja purkua sekä mahdollista riskilannetta päi- vittäin.
Jätehuolto sekä maaperän ja pohjaveden suojelu
Jäteluetteloa tulee tarkistaa siten, että jätteiden luokitus ja toimituspaikka esitetään kaikkien jätteiden osalta. Jäähdytysjärjestelmän kiertovesialtaalle muodostuu lietettä, joka poistetaan vuosittain. Liete tulee lisätä laitoksen jätteiden luetteloon ja sen määrä ja laatu tulee selvittää. Rikinpoistojättei- den käsittely tulee myös selvittää. Hakijan on mahdollista antaa kyseiset tarkennukset ja selvitykset ympäristölupatarkastuksen tai vastineen anta- misen yhteydessä.
Laitoksella käytetään hakemuksen mukaan talousvettä n. 65 m3/d. Suurin osa tästä vedestä käytettäneen kuitenkin muuhun tarkoitukseen kuin talo- usvedeksi. Asia tulee selvittää.
Laitoksen toiminta saattaa aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumis- ta, mikäli erilaisten laiterikkojen ja vahinkotilanteiden seurauksena aiheu- tuu kemikaalivuotoja. Ympäristöluvassa tulee antaa määräykset säiliöiden ja kemikaalien purkupaikkojen suojaamisesta riittävillä varoallastuksilla.
Melu
Ilmakaasutehtaalla ilman äkillisestä purkauksesta 12 minuutin välein, ja häiriötilanteessa useamminkin, syntyvän pamausta muistuttavan melun ta- soa ja häiritsevyyttä tulisi arvioida, vaikka melutaso ei ylitäkään 55 dBA:n rajaa asutuilla alueilla.
Riskinarviointi ja ympäristövaikutusten tarkkailu
Suuren läpivirtauksen vuoksi tulee teollisuusbensiinisäiliön usein tapahtu- vaan täyttöön ja mahdollisiin vuotoihin kiinnittää erityistä huomiota ja liittää sen ja siihen kuuluvien putkistojen, venttiilien jne. tarkkailu osaksi laitoksen jatkuvaa tarkkailu- ja huolto-ohjelmaa. Myös ympäristöriskin arvioinnissa ja toimia suunniteltaessa tulee säiliö ottaa huomioon. Suuronnettomuuksien riski arvioidaan kemikaalilain mukaisessa menettelyssä. Kemikaalilain mu- kainen turvallisuusselvitys voidaan laajentaa ympäristönsuojelulain mukai- seksi riskinarvioinniksi täydentämällä sitä normaalitoiminnasta ja onnetto- muustilanteista aiheutuvan maaperän sekä orsi- ja pohjaveden pilaantu- misriskien osalta. Tällöin erillisen riskinarvion laatiminen ei ole tarpeen.
Hakija tulee määrätä osallistumaan alueen pinta-, orsi- ja pohjavesien laa- duntarkkailuun seuraamalla laitoksen ympärillä olevista havaintoputkista veden hiilivetypitoisuuksia.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kaasutehtaan toimintaan ei ole esitetty muutoin kuin sisällytettynä yhtiön turvallisuus-, ympäristö- ja laatupolitiikan tavoitteisiin. Ympäristönsuojelulain mukaisesti BAT- tarkastelu tulee sisällyttää hakemukseen ja päätökseen. Toiminnan aiheut- tamien melko vähäisten ympäristövaikutusten vuoksi voitaneen tältä osin tyytyä kevyempään tarkasteluun muiden toimintojen kuin kemikaalin varas- toinnin osalta. Kemikaalien varastoinnin parhaan käyttökelpoisen tekniikan kuvauksen valmistelu on meneillään EU:ssa.
2. Harjavallan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä on todennut lau- sunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.
Muistutukset ja mielipiteet
3. AA on muistutuksessaan vaatinut, ettei lupaa myönnetä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakija on vastineessaan todennut annetuista lausunnoista ja muistutuksis- ta seuraavaa.
1. Lounais-Suomen ympäristökeskus
Oy AGA Ab tulee selvittämään jäähdytysvesialtaaseen vuosittain kertyvän lietteen määrän ja laadun sekä lisäämään ko. jätejakeen vuosiraportoinnin jäteselvitykseen. Jätelomake päivitetään vuosi-ilmoituksen yhteydessä.
Pohjavedestä saatavaa talousvettä käytetään ajoittain eräiden prosessilait- teiden jäähdytykseen.
Tehtyjen mittausten ja kuulohavaintojen perusteella hakija toteaa, että il- makaasu- ja vetytehtaiden aiheuttama melu ei ole nykyisellään ympäristöä häiritsevää.
Teollisuusbensinisäiliön täyttöön ja käyttöön on kiinnitetty erityistä huomio- ta jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Teknillisen tarkastuskeskuksen päätöksen 3347/360/94 mukaisesti teollisuusbensiinin (BETE) varastoinnin suhteen noudatettiin standardia SFS 3350. BETE-säiliön täyttöpaikka on allastettu ja viemäröity siten, ettei kemikaalia pääse vuototapauksessa le- viämään maaperään tai ympäristöön. Säiliö on varustettu myös ylitäytön estimellä.
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan osalta hakija toteaa seuraavaa:
Vetytehtaat on rakennettu Outokumpu Harjavalta Metals Oy:n toimesta vuosina 1994 – 1996 ja rakentaminen on perustunut EVT_Mahler-yhtiön prosessilaitteistoon ja perusteellisiin turvallisuusriskianalyyseihin. Teknilli- sen tarkastuskeskuksen lupapäätöksen mukaisesti on toteutettu muun massa seuraavat turvallisuustoimenpiteet:
− palavaa kaasua tai nestettä sisältävät laitteistot ja putkistot on liitetty potentiaalin tasaukseen ja maadpitettu,
− palavan nesteen putkistot on rakennettu standardin SFS 3356 mu- kaan,
− sähkölaitteet ovat tilaluokituksen mukaiset,
− BETEn varastoinnin suhteen noudatetaan standardia SFS 3350, jos- sa on annettu kattavasti ohjeet palavien nesteiden varastopaikoista,
− turvallisuuteen liittyvä automaatiojärjestelmä on arvioitu teknillisen tarkastuskeskuksen ohjeen TTH 1-1994 mukaisesti,
− alueella on käytössä kirjallinen työlupamenettely ja
− vaarallisia kemikaaleja sisältävien laitteistojen ja säiliöiden kuntoa seurataan säännöllisesti ja niiden huollossa ja kunnossapidossa nou- datetaan ennakoivan kunnossapidon periaatetta.
Harjavallan kaasuntuotantoyksikön ilmakaasutehtaat on rakennettu usean eri vuosikymmenen aikana ja aina sen hetkisen parhaan teknisen tietä- myksen pohjalta. Erityisesti meluntorjunnan osalta tehtaita on vuosien ku- luessa uudistettu ja parannettu niin, että nykyisellään voidaan arvioida il- makaasutehtaiden äänenvaimennuksen olevan hyvää tasoa.
Energian käytön osalta ilmakaasuvalmistuksen laitteistot ovat kehittyneet koko ajan ja viimeisimmän tehtaan (NICU) rakentamisen yhteydessä (1995) otettiin käyttöön prosessinohjausjärjestelmään kytketty automaatti- nen kuormansäätöohjelma (ALC), jonka avulla voidaan optimoida tehtaan energiankulutus asiakkaiden kaasutarpeiden mukaisesti. Myös vanhempia tehtaita on koko ajan parannettu ja kehitetty tavoitteena mahdollisimman hyvä ja optimaalinen käytettävyys. Prosessienohjausjärjestelmiä on uusittu siten, että nykyisin käytetään kaikilla kolmella tehtaalla pitkälle kehitettyä Damatic-ohjausjärjestelmää.
Kunnossapidon osalta toiminta perustuu säännölliseen kunnonvalvontaan ja vuosittain tapahtuvaan, ennakoivaan huoltoseisokkiin, jossa kaikkien tehtaiden laitteistot tarkastetaan ja huolletaan.
2. Harjavallan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän lausuntoon Oy AGA Ab:llä ei ole huomauttamista.
3. AA:n muistutuksessa viitataan jätteiden loppusijoitusalueisiin, joihin Oy AGA Ab:n tuotantoyksikön toiminnalla ei ole vaikutusta.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Oy AGA Ab:lle ympäristöluvan, joka koskee hakemuksen mukaista ja laajuista ilma- ja vetykaasun tuotantoa ja varas- tointia Harjavallan kaupungissa. Lisäksi toiminnassa on noudatettava jäl- jempänä tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä.
Purkujohtoa koskeva käyttöoikeus
Ympäristölupavirasto vahvistaa Oy AGA Ab:lle oikeuden sadevesien joh- tamiseen Torttilan teollisuusalueen ns. läntisessä viemärissä (purkujoh- dossa) Kokemäenjokeen.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Päästöt vesiin
1. Tehdasalueen likaantuneet sade- ja sulamisvedet vedet sekä tuotan- nossa mahdollisesti muodostuvat prosessijätevedet tulee johtaa jäte- käsiteltäväksi joko Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolla tai muulla vastaavalla puhdistamolla ennen Kokemäenjokeen johta- mista.
2. Puhtaat jäähdytys- ja lauhdevedet voidaan johtaa jäteveden käsittely- järjestelmien ohi suoraan itäiseen viemäriin ja Kokemäenjokeen.
3. Kemikaalien ja tehdasalueelle laskeutuneen pölyn pääsy sade- ja su- lamisvesien mukana viemäriin ja edelleen Kokemäenjokeen on estet- tävä pitämällä tehdasalue puhtaana. Piha-alueelle valuneet kemikaalit on kerättävä välittömästi pois.
4. Luvan saajan tulee kartoittaa käyttämänsä sadevesiviemäriverkoston kunto. Mahdolliset huonokuntoiset ja/tai vuotavat putket ja muut vie- märirakenteet on vaihdettava 1.1.2007 mennessä. Selvitys viemärei- den kunnosta ja tarvittavista saneeraustoimenpiteistä tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 30.9.2005.
5. Kaikki luvan saajan toiminnassa muodostuvat laadultaan normaaliin asumajäteveteen rinnastettavat jätevedet (saniteettijätevedet) on joh- dettava kunnollisilla viemäreillä tehdasalueelta yleiseen viemäriin Harjavallan kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen ehtoja noudattaen viimeistään 1.1.2008 alkaen. Yleiseen viemäriin ei saa johtaa jäteve- siä siten, että siitä aiheutuu vaurioita viemäriverkolle, haittaa puhdis- tamon toiminnalle tai haittaa puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saajan tulee tehdä selvitys tehdasalueella eri kohteissa muodostuvis- ta laadultaan normaaliin asumajäteveteen rinnastettavista jätevesistä (saniteettijätevesistä) ja niiden käsittelystä sekä tehdasalueella olevis-
ta saniteettiviemäreistä ja niiden kunnosta. Selvitys tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 30.9.2005 mennessä.
Melu
6. Toiminnan melu ei saa aiheuttaa toimintayksiköiden lähimmillä asuin- alueilla valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen mukaisen päiväohjearvon LAeq 55dB (klo 7 - 22) eikä yöohjearvon LAeq 50dB (klo 22 - 7) ylityksiä.
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
7. Toiminnassa muodostuvien jätteiden luokittelu jätteiksi ja ongelmajät- teiksi on tämän päätöksen osassa 'Jätteet ja niiden käsittely ja hyö- dyntäminen' ilmoitetun mukainen.
8. Jätteet on hyödynnettävä materiaalina tai energian tuotannossa. Hyö- tykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödyn- nettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava kaato- paikalle, jolla on ympäristö- tai vastaava lupa kyseisten jätteiden vas- taanottamiseen.
9. Jätteet ja ongelmajätteet tulee käsitellä tai hyödyntää sellaisessa pai- kassa tai toiminnassa, jolla on toiminnan edellyttämät asianmukaiset luvat tai jätelain vaatimukset täyttävä hyväksyntä. Luvan saajan tulee pitää kirjaa kaikista jätteiden hyödyntämiskohteista ja niissä hyödyn- nettyjen jätteiden määrästä ja laadusta. Loppusijoitettavien tai muu- hun käsittelyyn tai hyödyntämiseen kuljetettavien jätteiden määrä tu- lee selvittää punnitsemalla tai muulla Lounais-Suomen ympäristökes- kuksen luotettavaksi katsomalla menetelmällä. Muodostuvista jätteis- tä on pidettävä kirjaa.
10. Muodostuvat ongelmajätteet on varastoitava niille varatussa paikassa asianmukaisesti merkityissä astioissa niin, etteivät ne pääse sekoit- tumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja että mahdollisissa vuotota- pauksissa niitä ei pääse ympäristöön. Luovutettaessa ko. ongelmajät- teitä ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkit- tyyn pakkaukseen sekä laadittava siirtoasiakirja.
11. Luvan saajan tulee selvittää tehdasalueelta kaivettavan maa- aineksen laatu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ennen maa-aineksen loppukäsittelyä.
12. Toiminnassa muodostuvan kotitalousjätteeseen rinnastettavan jätteen osalta luvan saajan on noudatettava Harjavallan kaupungin jätehuol- tomääräyksiä. Kyseisiä jätteitä ei saa sijoittaa Torttilan teollisuusalu- een kaatopaikoille.
Varastointi
13. Toiminnassa käytettävät raaka- ja tuotantoaineet, hyödynnettävät jä- temateriaalit, kemikaalit ja polttoaineet sekä muodostuvat jätteet on varastoitava siten, että varastoinnista ei aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.
Polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on sijoitettava tiivisrakenteisiin suoja- altaisiin siten, että maaperän pilaantuminen häiriötilanteissa estyy.
Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä säiliössä.
14. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöt sekä kemikaalien lastaus- ja purkupai- kat on varustettava riittävällä varoallastilavuudella ja muilla tarpeelli- silla varojärjestelmillä niin, että mahdollisen polttoaine- tai kemikaali- vuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään ja edelleen pohjaveteen tai viemäriin ja edelleen Kokemäenjokeen. Täyttö- ja tyhjennyspaikko- jen pinnoitteen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä.
15. Laitteistoissa ja varastoissa olevan öljyn pääsy viemäreihin on estet- tävä riittävin varoallastuksin, öljynerotuskaivoin, viemärin sulkujärjes- telmin tai muulla asianmukaisella tavalla. Luvan saajan on jätettävä yksityiskohtainen suunnitelma toteutettavista toimenpiteistä Lounais- Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 30.6.2005.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
16. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista va- hingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee tai voi päästä ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lounais-Suomen ym- päristökeskukselle sekä Harjavallan kaupungin ympäristön- ja tervey- densuojeluviranomaisille. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava vä- littömästi myös Harjavallan pelastusviranomaisille. Toiminnanharjoit- tajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuneen toistumisen estämiseksi.
17. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitosalueella oltava riittävä määrä kemikaalien imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoi- na ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsitte- lyyn.
Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaa- raa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja
18. Luvan saajan on jatkettava toimintaan liittyvien ympäristöriskien sel- vittämistä ja toteutettava tarpeelliset toimenpiteet niiden vähentämi- seksi. Seuraava perusteellinen ympäristöriskikartoitus tulee tehdä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla 30.6.2006 mennessä. Ympäristöriskikartoitus ja sen pohjalta laaditta- va suunnitelma toteutettavista toimenpiteistä tulee toimittaa ympäris- tökeskukselle viimeistään 31.8.2006.
19. Oy AGA Ab:n tulee toimittaa ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä toimenpidesuunnitelma siitä, mi- ten muun muassa energiansäästösopimuksen mukaisten analyysien perusteella toimintojen energiansäästöä on kehitetty ja kehitetään.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
20. Luvan saajan on toimitettava yksityiskohtaiset käyttö-, päästö- ja vai- kutustarkkailusuunnitelmat Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hy- väksyttäväksi sen kanssa erikseen sovittavana ajankohtana. Tarkkai- lusuunnitelmien tulee sisältää päätöksen liitteessä 2 edellytetyt asiat ja tarkkailun osa-alueet.
Ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkentaa tarkkailusuunnitelmia.
Nykyiset tarkkailusuunnitelmat ovat voimassa siihen asti, kunnes uu- det suunnitelmat on hyväksytty.
21. Tarkkailuissa on käytettävä standardisoituja tai Lounais-Suomen ym- päristökeskuksen hyväksymiä hyvin dokumentoituja, luotettavaksi to- dettuja menetelmiä. Tarkkailujen yhteenvetoraporteissa on tulosten li- säksi esitettävä käytettyihin menetelmiin ja tuloksiin liittyvät epävar- muustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät. Tarkkailuraporteissa on esitettävä tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.
22. Vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä, muodostu- neista, käsitellyistä, vastaanotetuista ja edelleen toimitetuista jätteistä sekä energian käytöstä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristö- keskukselle ja Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle kyseistä kalenterivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, jollei ympäristökeskuksen kanssa toisin sovita. Raportoin- nissa on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan sähköistä tiedon- siirtoa.
Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle
Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koske- van hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheu- tetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaedellytykset
Toiminnalle on asetettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joiden asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioiden toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pi- laantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.
Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu vesistöön tai sen käyttöön koh- distuvaa korvattavaa vahinkoa.
Purkujohto ja käyttöoikeus
Käyttöoikeuden vahvistaminen
Nk. läntisen viemärin (purkujohdon) käyttöoikeuden vahvistamista koske- van vaatimuksen osalta lupavirasto toteaa, että Tolvin perikunnan ja Rik- kihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy:n välillä on 11.1.1960 tehty sopimus oikeudesta rakennuttaa viemäri tehtaiden ja asunto-alueen jätevesien pois- tamista varten. Sopimuksen mukaan perikunta on luovuttanut pysyvän oi- keuden pitää maanalaista putkiviemäriä perikunnan omistamalla maalla sopimuksen liitteessä yksilöidyllä alueella. Viemärin käyttöoikeus on sit- temmin siirtynyt Outokumpu Oy:lle (nykyään Boliden Harjavalta Oy). Vesi- lain säännösten mukaan viemäri voidaan rakentaa toisen maan kautta, jos maanomistaja siihen suostuu.
Mikäli jätevettä halutaan johtaa toiselle kuuluvaan viemäriin, niin se voi ta- pahtua viemärin omistajan suostumuksella. Mikäli viemärin omistaja ei sii- hen anna suostumustaan, luvan voi tietyin edellytyksin myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai jos asia liittyy ympäristölupa-asiaan, oi- keuden myöntää ympäristönsuojelulain mukaan toimivaltainen viran- omainen. Maanomistajalla, jonka alueella viemäri kulkee, ei siten ole oike- utta määrätä siitä tai hänen suostumustaan ei tarvita siihen, mitä ja kenen jätevesiä viemärissä johdetaan. Hänellä ei ole myöskään oikeutta saada korvausta siitä, että viemärissä johdetaan mahdollisesti myös muita jäteve- siä kuin niitä, joita varten alkuperäinen viemärisopimus on tehty.
Ympäristölupavirasto toteaa, että se on vahvistanut Boliden Harjavalta Oy:lle viemärin omistajana vesilain 10 luvun 10 §:n ja 12 luvun 5 §:n ja 7 §:n nojalla, alun perin sopimukseen perustuneen, käyttöoikeuden ns. län- tiseen viemäriin sekä luvan jätevesien johtamiseen siinä. Viemärin omista- ja Boliden Harjavalta Oy on omassa vastineessaan pyytänyt, että kaikille niille, joiden jätevesiä mainitussa viemärissä johdetaan, vahvistetaan niitä koskevissa ympäristöluvissa oikeus jätevesien johtamiseen Boliden Harja- valta Oy:lle kuuluvassa viemärissä. Sanotulla perusteella ympäristölupavi- rasto vahvistaa Oy AGA Ab:lle oikeuden jätevesiensä johtamiseen ns. län- tisessä viemärissä Kokemäenjokeen.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
1 - 3. Prosessijätevesien ja muiden tehdas- ja läjitysalueilla muodostuvien jätevesien käsittelyä, piha-alueen puhtaanapitoa, sade- ja sulamisvesiä sekä jäähdytysvesiä koskevilla yleisillä määräyksillä ja huolehtimisvelvoit- teilla varmistetaan näiden vesien asianmukainen käsittely ja sen toimivuus eri tilanteissa.
Lupamääräys 1 mahdollistaa siinä mainittujen likaantuneiden vesien käsit- telyn hakemuksen mukaisesti joko Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuh- distamolla tai muulla vastaavalla puhdistamolla. Määräys on yhdenmukai- nen ympäristölupaviraston 8.7.2004 antaman Boliden Harjavalta Oy:n toi- mintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 49/2004/1 lupamääräyksen 2 kanssa. Mainitussa päätöksessä on mm. näiden jätevesien käsittelyä määrätty tehostettavaksi 1.1.2007 mennessä, koska se ei kaikilta osin vas- taa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia.
4. Pitkään jatkuneen teollisen toiminnan vuoksi tehdasalueella saattaa olla huonokuntoisia ja vuotavia viemäreitä. Määräyksellä varmistetaan tarpeel- liset toimet tilanteen selvittämiseksi ja korjaamiseksi sekä estetään mah-
dollisista vuotavista viemäreistä aiheutuva maaperän ja pohjaveden pilaan- tuminen.
5. Määräyksellä varmistetaan Oy AGA Ab:n toimintayksiköissä muodostu- vien saniteettijätevesien asianmukainen käsittely.
6. Määräyksellä varmistetaan, ettei toiminnasta aiheutuva melu aiheuta merkittävää rasitusta tehdasalueen lähiasutukselle.
7. Tehdasalueella muodostuvat pääjätejakeet on luokiteltu ympäristöminis- teriön asetuksen yleisimmistä jätteistä ja ongelmajätteistä luettelon mukai- sesti. Jätteiden luokittelu on tarpeen niiden hyödyntämis- ja käsittelyvaati- musten asettamiseksi.
8 - 12. Määräykset ovat tarpeen jätteen syntymisen ehkäisemiseksi sekä sen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi. Jätteiden määrä on edelly- tetty luotettavasti selvitettäväksi ja kirjattavaksi, jotta jätteistä aiheutuvia riskejä voidaan arvioida nykyhetkellä ja tulevaisuudessa.
Tehdasalueella on mahdollisesti alueita, joiden maaperä on pilaantunut.
Määräys on tarpeen pilaantuneen maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Lounais-Suomen ympäristökeskus voi selvityksen perus- teella määrätä poistettavan maa-alueen käsittelystä.
Yhdyskuntajätteiden sijoittaminen tehdaskaatopaikalle on kielletty siitä ai- heutuvien haitallisten vaikutusten, kuten roskaantuminen, haitta-eläimet yms., estämiseksi.
13 -15. Varastointimääräyksillä varmistetaan, että ympäristön pilaantumi- sen vaaraa aiheuttavien aineiden varastoinnin riskit ovat mahdollisimman pienet.
Toiminnassa käsitellään ja varastoidaan erilaisia raaka- ja tuoteaineita, kemikaaleja ja polttoaineita. Näiden huolimaton varastointi voi aiheuttaa huomattavaakin vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Luvassa ei ole annettu yksityiskohtaisia määräyksiä eri aineille. Varastointia koskevalla yleismää- räyksellä varmistetaan, että ympäristö- ja terveyshaitat otetaan huomioon toiminnassa. Vaarallisia aineita sisältävien raaka- ja tuotantoaineiden osal- ta tämä edellyttää varastointia katetussa tilassa. Lisäksi luvan saajan on noudatettava varastointia koskevia Turvatekniikan keskuksen päätöksiä jka määräyksiä.
Määräys 15 velvoittaa luvan saajan varautumaan entistä tehokkaammin öl- jyvuotojen hallintaan.
16 - 17. Häiriötilanteita koskevilla määräyksillä pienennetään häiriöistä ai- heutuvia riskejä ja varmistetaan oikea ja tehokas toiminta kyseisissä tilan- teissa.
18. Määräys on tarpeen toimintaan liittyvien ympäristöriskien selvittämi- seksi ja vähentämiseksi. Määräyksellä varmistetaan hakemuksen mukai- sen jatkuvan kehittämisen ja parantamisen periaatteen toteutuminen. Jat- kuva parantaminen on tarpeen toiminnan luonne ja sijainti huomioon otta- en. Luvan saajan tulee toteuttaa ne toimenpiteet, jotka ympäristöriskikar- toitusten ja muiden selvitysten perusteella todetaan tarpeellisiksi.
19. Energiatehokkaalla toiminnalla voidaan vähentää uusiutumattomien polttoaineiden kulutusta sekä energian ja polttoaineiden tuotannon ympä- ristövaikutuksia. Yhtiön tekemän energiansäästösopimuksen mukaiset
analyysit on määrätty toimitettavaksi ympäristölupavirastoon, jotta lupavi- ranomainen voi arvioida, onko toiminnan energiatehokkuuden lisäämiseksi tarpeen antaa määräyksiä analyysien mukaisten kohteiden säästötoimien toteuttamisesta.
20 - 22. Määräykset ovat tarpeen toiminnan vaikutusten tarkkailemiseksi sekä eri tarkkailuihin liittyvien mittaus- ym. tulosten käsittelemiseksi ja ra- portoimiseksi.
Oy AGA Ab on ympäristönsuojelulain 46 §:n 3 momentin nojalla määrätty toimittamaan yksityiskohtaiset käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunni- telmat Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi sen kanssa erikseen sovittavina ajankohtina. Liitteessä 2 on määrätty tarkkailut, joihin luvan saajan tulee vähintään osallistua. Siinä on myös määrätty erityisesti käyttö- ja päästötarkkailun osalta yleispiirteisesti, mitä tarkkailuihin tulee si- sällyttää tai missä laajuudessa tarkkailu on tehtävä.
Koko Torttilan teollisuusaluetta koskeva melupäästöjen tarkkailu on velvoi- tettu tekemään yhdessä muiden Torttilan teollisuusalueella toimivien ympä- ristöluvanvaraisten yritysten kanssa. Melun luonteesta johtuen saman teol- lisuusalueen toiminnanharjoittajien on hankala tarkastella vain oman toi- mintansa melun vaikutuksia.
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
1. Lounais-Suomen ympäristökeskus
Ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi.
3. AA
Oy AGA Ab:n toiminnasta ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, joiden perus- teella ympäristölupa tulisi evätä. Luvan myöntämisen edellytyksiä on tar- kasteltu ratkaisun perusteluissa.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Päätöksen voimassaolo
Lupapäätös on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä sää- dettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäris- tönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa lu- van.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on viimeistään 31.5.2011 toimitettava ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemuksessa on esitettävä:
- yhteenveto määrättyjen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen tuloksista,
- yhteenveto kirjatuista häiriötilanteista viimeiseltä viideltä vuodelta, - arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa, - lupamääräyksen 19 mukainen suunnitelma energiansäästötoimenpiteistä ja arvio energiatehokkuudesta viimeiseltä viideltä vuodelta sekä
- muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 – 12 §:ssä edellytetyt selvitykset.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 31 §:n 1 momentti, 42 §, 43 §:n 1 ja 3 momentti, 45
§:n 1 momentti, 46 §:n 1, 2 ja 3 momentti, 52 §:n 1 momentti ja 55 §:n 2 momentti
Ympäristönsuojeluasetus 2 § Vesilaki 10 luku 10 §
Jätelaki 4 §, 6 §, 15 § ja 51 §
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luet- telosta (1129/2001)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä on- gelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 7 950 €.
Perustelu
Kyseessä on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 § 2 momentin tarkoittama lupakäsittely, jonka vaatima työaika on
vastannut uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. Tällöin asian käsittelystä peritään ympäristönsuojelulain mukaisten toimintojen käsitte- lymaksuna päätöksen 1415/2001 taulukon mukainen yhdistetty maksu si- ten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymak- suun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % niiden toimintojen mak- suista. Ympäristölupapäätöksen käsittelystä perittävä maksu on siten alla olevan taulukon mukainen.
Toiminta Perusmaksu
€
Perittävä
osuus % €
Haihtuvia orgaanisia yhdistei- tä käyttävä toiminta
6 700 100 6 700
ilmakaasutehdas 2 500 50 1 250
Yhteensä 7 950
Sovelletut säännökset
Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista 1415/2001.
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Aino Turpeinen
Erkki Kantola Juhani Itkonen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupa- viraston johtaja Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Erkki Kantola (esittelijä) ja Juhani Itkonen (tarkastava jäsen).
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400-892001.
Liitteet
Liite 1 Valitusosoitus
Liite 2 Oy AGA Ab:n tarkkailu
