YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 76/2005/3
Dnro LSY-2004-Y-277
Helsinki Annettu julkipanon jälkeen
5.7.2005
ASIA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen ja talvisäilytykseen verkkoal- taissa meressä Kavi ja Huhtmaa nimisten saarten välisellä vesialu- eella Luvian kunnan Niemen kylässä.
LUVAN HAKIJA Kosti ja Terttu Merenkivi
ASIAN VIREILLETULO
Kosti ja Terttu Merenkivi ovat saattaneet hakemuksen vireille Länsi- Suomen ympäristölupavirastossa 4.10.2004.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Lupaa haetaan kalojen kasvattamiseen ja talvisäilytykseen verkkoal- taissa meressä Kavi ja Huhtmaa nimisten saarten välisellä vesialu- eella kiinteistöön Huhtmaan vesi RN:o 2:161 kuuluvalla vesialueella Luvian kunnan Niemen kylässä. Luvan tulisi olla voimassa vähintään 31.12.2010 saakka.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus.
Vesilain 2 luvun 2 §:n vesistöön rakentamista koskeva hakemus.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohta.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA OIKEUS ALUEESEEN SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE
Lupa Länsi-Suomen vesioikeus on 3.12.1999 antamillaan päätöksillä nrot 103/1999/4 ja 104/1999/4 hylännyt Merano / Kosti Merenkiven ha- kemuksen luvan saamiseksi kalankasvatukseen Luvian kunnan saa- ristossa Kavin ja Huhtmaan välisellä alueella. Vaasan hallinto-oikeus on 22.6.2000 antamallaan päätöksellä nro 00/0028/4 kumonnut ve- sioikeuden päätökset ja myöntänyt Merano / Kosti Merenkivelle lu- van kalankasvatuslaitoksen kuuluvien rakennelmien ja laitteiden pi-
tämiseen sekä kalojen kasvattamiseen kyseessä olevalla, kiinteis- töön Huhtmaan vesi RN:o 2:161 kuuluvalla vesialueella.
Lupa on voimassa vuoden 2005 loppuun. Voimassa olevien lupa- määräysten mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla noin 1 000 m3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosfori- määrä saa olla enintään 110 kg ja typpimäärä enintään 800 kg. Kas- vatettavien kalojen lisäkasvu vuodessa on noin 10 000 kg.
Oikeus alueeseen Kosti Merenkivi omistaa kiinteistön Huhtmaan vesi RN:o 2:161.
Kaavoitus Luvian kunnan kunnanvaltuusto on 4.2.2004 hyväksynyt Luvian ran- ta-alueiden osayleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jossa Huhtmaan eteläosa on merkitty AM-1-alueeksi eli kalastustilojen ta- louskeskusten alueeksi. Kavin pohjoisosa on kaavassa merkitty M- alueeksi eli maa- ja metsätalousalueeksi, luoteisosa on merkitty RA- alueeksi eli loma-asuntoalueeksi ja keskiosa mukaan lukien saaren länsipuoleinen ranta on merkitty MY-alueeksi eli maa- ja metsätalo- usvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja. Alueella ei ole ase- makaavaa.
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Toiminnan ympäristö Kosti ja Terttu Merenkiven kalankasvatuslaitos sijaitsee Kavi ja Huhtmaa nimisten saarten välisellä vesialueella Luvian kunnan Nie- men kylässä. Luvian edustan merialue on tyypillistä Selkämeren rannikkoaluetta. Sisäsaaristo on sokkeloinen saarten ja karien rik- koma merialue. Alue on matalaa vesisyvyyden ollessa 5 metriä tai vähemmän.
Verkkolahden alueella mereen laskevat Taalinlahdenoja ja Sassilan- juopa kulkevat peltovaltaisten alueiden läpi. Hajakuormitus painottu- nee kevät- ja syysylivalumakausiin. Luvian saariston eteläosassa si- jaitsevan Iso-Lampoorin pohjoispuolella mereen laskee Harjajuopa, johon Luvian kunnan jätevedet johdetaan.
Luvian kalankasvatuslaitosten tarkkailun 2003 vuosiyhteenvedon mukaan Huhtmaan-Kolmihaaran-Hyviluodon alueelle kalankasva- tuksen vesistöpäästöt ovat vähentyneet, koska Hampin Kala ja Meri- kuljetus Oy:n tuotannosta enää vain pieni osa kasvatetaan Pyörhol- minnokan edustalla ja myös hakijoiden kasvatustoiminta on pienen- tynyt uusien kasvatuslupien myötä. Lisäksi Suvilohi avoimella yhtiöl- lä ei ole ollut toimintaa vuoden 1999 jälkeen.
Hyviluodon länsipuolelle päästöjä on aiheutunut vain Hampin Kala ja Merikuljetus Oy:n Orskerin yksikön toiminnasta. Pirskerin kupeessa sijaitsevalla Luvian Kala-Pekat Oy:n laitoksella ei ole ollut toimintaa vuoden 1999 jälkeen.
Kalastusyhtymä Valtasen kasvatustoiminta on siirtynyt mantereen tuntumassa sijaitsevasta Iso Lampoorin kasvatusyksiköstä ulom- maksi Haavasten Pitkäkarin ja Santakarin yksiköihin.
Vesisyvyys kalankasvatuslaitoksen kohdalla on 3-4 m. Hakijoiden käsityksen mukaan laitoksen sijainti avomeren läheisyydessä sekä alueen syvyysolosuhteet ovat kalankasvatukselle soveltuvat. Virta- ukset ja veden laimennusolosuhteet ovat riittävät.
Veden laatu Kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Luvian kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailua Kokemäenjoen vesis- tön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n toimesta. Luvian sisäsaaristossa si- jaitseva Huhtmaan-Kolmihaaran-Hyviluodon alue on luonteeltaan muuta tarkkailualuetta suljetumpaa ja vedet ovat matalia ja ajoittain hyvin sameita. Päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus on alu- eella ollut reheville vesille ominainen (23-29 µg/l). Pitoisuudet ovat vaihdelleet varsin paljon. Koska kyseessä on matala merialue, yksi vaihtelua aiheuttava tekijä on tuuliolot. Kovan tuulen vallitessa vesi sekoittuu voimakkaasti ja fosforipitoisuudet kohoavat. Kalankasva- tuksen kokonaismäärä ja vesistökuormitus ovat vähentyneet alueella viime vuosina, mutta alueen rehevyystasossa ei ole havaittavissa laskua. Vuonna 2003 tehdyn veden laadun tutkimuksen tulosten pe- rusteella Huhtmaan-Kolmihaaran-Hyviluodon alue voitiin luokitella ensimmäisellä tutkimuskerralla reheväksi ja toisella lievästi reheväk- si. Päällysveden klorofyllipitoisuuden perusteella alue voitiin ensim- mäisellä tutkimuskerralla luokitella reheväksi ja toisella lievästi rehe- väksi, lukuun ottamatta Huhtmaan itäpuolella sijaitsevaa havainto- paikkaa 3, jossa klorofyllipitoisuus ylitti rehevien vesien raja-arvon lievästi.
Kalakannat ja kalastus
Alueella esiintyvät merialueella tyypilliset kalalajit, kuten silakka, hauki, ahven ja särki. Kasvatusalueella tai sen läheisyydessä ei har- joiteta päätoimista ammattikalastusta.
Alueen muu käyttö Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole sellaisia vedenotta- moja, kaivoja taikka uimarantoja, joiden käyttöön laitoksen toiminnal- la saattaisi olla vaikutusta. Vaikutusalueella ei myöskään ole luon- nonsuojelualueita. Lähisaarissa on kesäasutusta. Lähimmät kesä- mökit ovat noin 200 metrin etäisyydellä kalankasvatuslaitoksesta.
LAITOKSEN TOIMINTA Harjoitettu toiminta
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaiset tiedot Kosti ja Terttu Merenkiven kalankasvatuslaitoksella toteutuneesta kalankasvatuk- sesta ja laitoksen aiheuttamista päästöistä vuosina 2000 - 2004:
2000 2001 2002 2003 2004 Keskiarvo
Lisäkasvu (kg/a) 9 000 3 900 7 000 5 000 10 400 7 060
Rehun fosfori (kg/a) 125 100 105 60 110 100
Rehun typpi (kg/a) 880 700 740 420 870 720
Fosforipäästö (kg/a) 90 85 80 40 70 70
Typpipäästö (kg/a) 630 590 540 280 580 520 Rehumäärä (kg/a) 12 500 10 000 10 500 6 000 12 000 10 200
Rehukerroin 1,39 2,57 1,50 1,20 1,15 1,56
Fosforin ominaispäästö g/kg 10 22 11 8 7 12
Typen ominaispäästö g/kg 70 153 78 57 56 83
Hakemuksen mukainen toiminta
Laitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohta siten, että kalojen lisä- kasvu on noin 30 000 kg vuodessa.
Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia 330 kg/a ja typ- peä 2 400 kg/a. Käytettävä rehumäärä on noin 48 000 kg/a. Laitok- sella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan manuaalisesti.
Laitoksella säilytetään talvisin noin 8 000 kg kalaa. Kalat ruokitaan talvikaudella vain kalojen elintoimintojen ylläpitämiseksi.
Laitoksen rakenteet Kalat kasvatetaan neljässä verkkoaltaassa, joissa on metalli- ja muovirunko. Altaiden syvyys on 2,5 m, yhteenlaskettu pinta-ala on 576 m2 ja yhteenlaskettu tilavuus on 1 440 m3.
Laitoksen aiheuttama päästö
Ruokinta hoidetaan parhaan tietämyksen mukaisesti rehunvalmista- jan ohjeita noudattaen. Laitoksella käytetään laadultaan korkealuok- kaista rehua ja rehun valinnalla hakijat ovat pyrkineet minimoimaan fosfori- ja typpipäästöjä. Hakijat pyrkivät käyttämään mahdollisim- man hyvää tekniikkaa ja noudattamaan muutoinkin asianmukaisia tuotantomenetelmiä.
Perkaus Laitoksella kasvatettujen kalojen verestys ja perkaus tapahtuu haki- joiden omistamassa perkaamossa, joka sijaitsee Huhtmaan saares- sa. Verivesi ja perkausvedet johdetaan kolmen saostuskaivon kautta mereen.
Jätehuolto Kuolleet kalat (noin 400 kg/a) ja perkeet varastoidaan omassa jä- tesäiliössä ja kuljetetaan Luvialla sijaitsevalle Hangassuon kaatopai- kalle. Rehusäkit poltetaan omassa lämpökattilassa.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun
Vuoden 2003 veden laadun tutkimuksen perusteella Huhtmaan- Kolmihaaran-Hyviluodon alueen fosforipitoisuudet olivat suuremmat kuin vertailupaikalla, mikä viittaa kalankasvatuksen vaikutukseen.
Tarkkailualueen havaintopaikkojen päällysveden klorofyllipitoisuudet jäivät vuoden 2003 ensimmäisellä tutkimuskerralla vertailupaikkojen pitoisuuksia alhaisimmiksi tai samalle tasolle, eikä kalankasvatuksen vaikutuksia ollut siten klorofyllipitoisuuden perusteella todettavissa.
Toisella tutkimuskerralla Huhtmaan-Kolmihaaran-Hyviluodon alueen klorofyllipitoisuudet olivat lievästi korkeammat kuin vertailupaikalla, mikä viittasi kalankasvatuksen vaikutukseen.
Hakijoiden käsityksen mukaan kalankasvatustoiminta aiheuttaa vain erittäin lieviä muutoksia veden laadussa ja biologisissa tekijöissä.
Vaikutukset merialueen käyttöön
Hakemuksen mukaan kalankasvatustoiminta ei aiheuta haittoja eikä vahinkoja ympäristön eri käyttömuodoille. Laitos sijaitsee veneväyli- en ulkopuolella, joten siitä ei ole haittaa veneliikenteelle. Kalankas- vatustoiminta ei myöskään vaikuta kasvatuspaikan läheisyydessä olevien vapaa-ajan asuntojen käyttämiseen ja virkistyskäyttöön.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyttö- ja päästötarkkailu suoritetaan Kokemäenjoen vesistön ve- siensuojeluyhdistys r.y.:n toimesta Luvian merialueen yhteistarkkai- luna.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Luvian kun- nassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 7.1. – 7.2.2005 välisenä aikana.
Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille.
Muistutukset ja vaatimukset
1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että kyseisen laitoksen lisäksi lähialueella toimii kaksi muuta kalankasvatuslaitos- ta. Näiden kolmen laitoksen yhteinen lisäkasvu on ollut keskimäärin 22 400 kg/a, fosforipäästöt 200 kg/a ja typpipäästöt 450 kg/a. Alueen tuotanto ja päästöt ovat olleet alle puolet vuosien 1995-1999 pääs- töihin verrattuna. Vuoden 2003 vedenlaatutietojen perusteella Huht- maa-Kolmihaaran-Hyviluodon alue oli kokonaisfosforipitoisuudeltaan rehevin Luvian kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailualueella. Koko- naisfosforipitoisuus vaihteli alueella lievästi rehevästä rehevään (17- 41 µg/l) heinä-elokuussa ja kalankasvatuksen vaikutukset olivat hie- noisesti erotettavissa laitosten lähiasemilla. Avovesikauden koko- naisfosforipitoisuus Huhtmaan-Kolmihaaran-Hyviluodon alueella on vuosina 1990-2003 ollut selvässä nousussa, kun samaan aikaan ulommilla havaintoasemilla kehitys ei ole ollut yhtä nousujohteinen.
Alueen rehevöityminen näkyy myös alentuneina näkösyvyyksinä.
Ulompana olevilla havaintoasemilla näkösyvyydet ovat myös alentu-
neet, mutta alentuminen ei ole ollut tilastollisesti merkitsevää. Kalan- kasvatuslaitosten lähivesien pienet näkösyvyydet selittyvät kuitenkin lähinnä merialueen mataluudella. Pohjaan sedimentoitunut aines pa- laa tuulten sekoittavan vaikutuksen johdosta helposti kiertoon ja on tuottavan kerroksen käytettävissä.
Vuosina 2000-2003 tehdyissä perifytontutkimuksissa klorofyllimäärät ovat olleet suurempia kalankasvatuslaitosten lähellä kuin vertai- luasemilla. Perifytontutkimusten perusteella on vedenlaatutkimuksia paremmin ollut nähtävissä laitosten rehevöittävä vaikutus.
Huhtmaan-Kolmihaaran-Hyviluodon alue on melko matala ja suojai- nen ja alueella on selvästi nähtävissä ulompia merialueita voimak- kaampi rehevöitymiskehitys jopa nykyisellä päästötasolla. Rehevöi- tymiskehitys ei kuitenkaan johdu pelkästään kalankasvatuksesta, vaan alueen suojaisuus ja mataluus edistävät luonnostaan rehevöi- tymistä. Tämän takia alueen päästöjä ei ole syytä nostaa kalankas- vatusta lisäämällä. Kalankasvatukseen sopivampia alueita löytyy Hyviluodon lounaispuolelta, jossa veden vaihtuvuus on parempi.
Ympäristökeskus on esittänyt, että hakijalle voidaan myöntää lupa kasvattaa kalaa noin 10 000 kg vuodessa. Kalankasvatukseen käy- tettävien verkkoaltaiden pinta-ala saisi olla yhteensä enintään 432 m2 ja niiden tilavuus yhteensä enintään 1 100 m3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saisi olla yhteensä enintään 110 kg vuodessa ja typpimäärä enintään 800 kg vuodessa. Tuorerehua ei saisi käyttää. Ominaiskuormituksen tavoitteena vuoteen 2005 men- nessä on 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Toi- minnanharjoittaja tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva yhteenveto ympäristö- keskukselle, vaadittaessa antamaan ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tieto- jen luotettavuuden tarkistamiseksi, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoitta- maan vakavista kalatautitapauksista ympäristökeskukselle, suoritta- maan kalankasvatuslaitoksen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimittamaan tarkkailu- jen tulokset ympäristökeskukselle ja tarpeellisilta osin Luvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 7 vuotta siitä laskettuna, kun se on saanut lainvoiman.
2) Saaristomeren merenkulkupiiri on esittänyt, että kelluvat verk- koaltaat tulisi merkitä merenkulkulaitoksen 4.4.1991 antaman yleis- ohjeen mukaisesti. Kiinnitys- tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimistä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkoaltaat tulee sijoittaa niin, että riittävä turvaetäisyys väylille sekä alusten ja veneiden kulku ja liikennöinti mahdollisille kääntöpaikoille varmiste- taan. Väyläalueen turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle tulee jäädä riittävä turvaetäisyys. Verkkoaltaiden ankku- rointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita.
Verkkoaltaiden merkitsemisen yhteydessä tulee huomioida, että al-
taiden mahdolliset valot eivät ole sekoitettavissa kelluvien tai kiintei- den merenkulun turvalaitteiden valoihin.
3) AA ja BB (Kivimäki RN:o 14:0, Niemi, Luvia) ovat vastustaneet kalankasvatusmäärän lisäämistä kyseessä olevalla paikalla 30 000 kg:aan vuodessa ja vaatineet, että kalankasvatusmäärän on oltava enintään 10 000 kg vuodessa. Perusteluinaan muistuttajat ovat esit- täneet, että kalankasvatus nykyisessä laajuudessaan on jo huonon- tanut meriveden laatua laajalla alueella. Kasvatettavan kalan mää- rän lisääminen johtaa entistä nopeampaan rehevöitymiseen ja tämä aiheuttaisi haittaa kotitarve- ja virkistyskalastukselle.
4) CC ja DD (Leppäkari RN:o 2:82), EE (Nuottaranta RN:o 2:83 ja Nuottaranta I RN:o 2:99) ja FF (Suvipirtti RN:o 2:84), kaikki kiinteis- töt Luvian kunnan Niemen kylässä, ovat yhteisessä muistutukses- saan esittäneet, etteivät he voi hyväksyä, että kalankasvatusmääriä jatkuvasti lisätään lähellä muistuttajien omistamia kiinteistöjä ympä- ristön tilan heikkenemisen, lisääntyvien terveyshaittojen ja kiinteistö- jen arvon alenemisen vuoksi. Muistuttajat ovat todenneet, että vii- meisten vuosien aikana vesistö on rehevöitynyt ja muuttunut yhä sameammaksi. Sinileväesiintymät ovat yleistyneet ja merenpohja sekä kasvillisuus ovat limaisen levän peitossa.
5) GG (Kesäranta RN:o 2:102 ja Kesäranta I RN:o 2:147, Niemi, Lu- via) on todennut kannattavansa kalankasvattamista jossain määrin, mutta altaita ei pidä tuoda saaristoon, joka ei pysty puhdistautu- maan. Altaat pitää viedä syville vesille, eikä kesäasuntojen lähettyvil- le. Muistuttajan kiinteistö sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä haki- joiden laitoksesta. Altaat ovat melko kapeassa salmessa, jossa ve- den syvyys on paikoin vain 1-2 metriä. Kalankasvatuksen vaikutus näkyy lähiympäristön matalien vesien rehevöitymisenä. Muistuttajan omistaman kiinteistön rantaan on ajautunut mustaa liejua, joka to- dennäköisesti on peräisin kalankasvatustoiminnasta.
6) HH (Lämminkari RN:o 2:103, Niemi, Luvia) on vaatinut, että ha- kemus hylätään. Mikäli kuitenkin lupa myönnetään, se on myönnet- tävä hakijoille siten, ettei lupaa voida siirtää kolmannelle. Muistuttaja on vaatinut, että mikäli lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti tai rajoitettuna, hakijat on velvoitettava maksamaan muistuttajalle kor- vausta 3 000 euroa muistuttajan omistamalle saarelle asennetusta vesijohdosta. Muistuttaja on lisäksi pidättänyt oikeuden esittää kor- vausvaatimuksia myöhemmin niistä haitoista, joita ei vielä voida to- deta. Vuoden 2002 tarkkailututkimuksen vuosiyhteenvedosta ilme- nee, että suurimmat veden ravinnepitoisuudet oli mitattu muistuttajan Lämminkari nimisessä saaressa sijaitsevan kiinteistön ulkopuolella olevalla havaintoasemalla.
7) II (Katavamaa RN:o 3:197, Niemi) ja JJ (Huhdanpää RN:o 1:205, Sassila), molemmat kiinteistöt Luvian kunnassa, ovat vastustaneet kalankasvatusmäärän lisäämistä nykyisestä 10 000 kg:sta. Lupaa kalojen talvisäilytykseen ei myöskään tulisi myöntää. Muistuttajat ovat todenneet, että kyseessä olevan vesialueen olosuhteissa tai
veden virtauksissa ja syvyyssuhteissa ei ole tapahtunut sellaista olennaista muutosta, jonka perusteella lupa voitaisiin myöntää 30 000 kg:n kasvattamiseen. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, se tulisi myöntää vain viideksi vuodeksi.
8) KK (Yksihaara RN:o 4:31, Niemi), LL (Kavi RN:o 2:6, Tuamkarin vesi RN:o 2:162 ja Yksihaara RN:o 4:31, Niemi sekä Kavin vesi RN:o 2:65, Mikola) ja MM (Kruukmaakari RN:o 2:121, Tuamkari RN:o 2:168, Taalinmaa RN:o 4:30 ja Kakshaara RN:o 4:65, Niemi), kaikki kiinteistöt Luvian kunnassa, ovat todenneet, että Luvian kun- nan laatimassa rantakaavassa on Kavin saaren länsirannalle kaavoi- tettu kaksi vapaa-ajan tonttia. Muistuttajat ovat vaatineet, että ve- siylioikeuden päätöksen nro 240/1994 lupaehdossa 12) asetettua velvoitetta siitä, että hakijoiden tulisi liittää seuraavaan lupahake- mukseensa selvitys veden syvyyssuhteista ja virtauksista kasvatus- alueella sekä selvitys kalankasvatuksen vaikutuksista laitoksen vai- kutusalueella oleville rannoille ja niiden käytölle noudatetaan. Näiden perusteella pystytään laatimaan asiantuntijalausunto laitoksen vaiku- tuksista muistuttajien omistamien kiinteistöjen ranta- ja vesialueisiin.
Mikäli selvitys osoittaa, että kalankasvatustoiminta on aiheuttanut ai- nesten sedimentoitumista muistuttajien omistamilla vesialueilla, haki- joiden on poistettava jätteet imuruoppauksella ja kuljetettava ne pois alueelta. Luvan haltijat on lupamääräyksissä velvoitettava vuosittain poistamaan luonnonkierrosta kasvustoon sitoutunutta typpeä ja fos- foria vähintään sellaisessa laajuudessa, joka vastaa kalankasvatus- toiminnasta aiheutuvan ravinnekuormituksen määrää niittämällä ve- sikasveja ja kompostoimalla ne maalle. Mikäli kalankasvatusaltaiden pito Kavin saaren länsirannan välittömässä läheisyydessä sallitaan, muistuttajat ovat vaatineet taloudellisten menetyksensä täysimää- räistä korvaamista.
Hakijoiden selitys Hakijat ovat 22.3.2005 toimittaneet ympäristölupavirastolle selityk- sensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta.
Hakijat ovat todenneet, että 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan puoltanut luvan myöntämistä, mutta rajoite- tummassa määrin kuin hakemuksessa on esitetty. Ympäristökes- kuksen esittämä vuotuisen lisäkasvun määrä 10 000 kg on hakijoi- den toimeentulon ja toiminnan kannattavuuden kannalta liian pieni määrä. Alueen rehevöityminen ei ympäristökeskuksenkaan näke- myksen mukaan johdu kalankasvatuksesta. Kalankasvatuksesta ai- heutuvat ominaispäästöt ovat sekä fosforin että typen osalta laske- neet vuodesta 2000 vuoteen 2003. Myös ulkoiset edellytykset kalan- kasvatuksessa ovat parantuneet rehun sisältämien fosfori- ja typpi- määrien vähentymisen myötä.
Hakijat ovat todenneet, ettei 2) Saaristomeren merenkulkupiirin muistutus anna aihetta huomautuksiin. Altaat merkittäisiin muutoin- kin Merenkulkulaitoksen edellyttämällä tavalla.
Hakijat ovat 3) AA:n ja BB:n muistutuksen johdosta todenneet, että veden samentuminen liittyy sekä veneliikenteeseen että Suntinojan, Såden ojan ja Sassilan juovan valuma-alueiden tuomiin ravinne-
kuormiin. Sameus ei ole seuraus kalankasvatustoiminnasta sillä ta- voin, että tämä estäisi ympäristöluvan myöntämistä.
Hakijat ovat 4) CC:n ja DD:n, EE:n ja FF:n muistutuksen johdosta todenneet, että muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat suhteessa kalan- kasvatuslaitokseen Huhtmaan saaren toisella puolella. Kalankasva- tusmääriä ei ole tarkoitus lisätä, vaan päinvastoin kalankasvatus- määrät ovat vähentyneet Luvialla joidenkin kasvattajien lopetettua kasvatuksen. Tästä huolimatta merialueen rehevöityminen on jatku- nut. Ympäristön tila ei ole heikentynyt, eivätkä terveyshaitat ole li- sääntyneet kalankasvatuksen johdosta. Kiinteistöjen arvot eivät myöskään ole alentuneet ja mahdollisilla yksittäisillä kiinteistöjen ar- vonalentumisilla ei kuitenkaan ole syy-yhteyttä kalankasvatukseen.
Hakijat ovat 5) GG:n muistutuksen johdosta todenneet, että tumma pohjaan kertyvä liete ei ole peräisin kalankasvatustoiminnasta, vaan muista lähteistä kuten kesämökkien talousvesistä ja maatalouden päästöistä.
Hakijat ovat vaatineet, että 6) HH:n korvausvaatimus kiinteistölle ve- detystä vesijohdosta tulee hylätä perusteettomana ja näyttämättö- mänä. Hakijat ovat noudattaneet kaikkia kalankasvatusluvassaan olevia ehtoja, mutta he eivät voi vaikuttaa ulkopuolisten rehevöity- mislähteiden aiheuttamiin seurauksiin. Syy-yhteys muistuttajan ko- kemien haittojen ja hakijoiden kalankasvatustoiminnan väliltä puut- tuu. Muistuttaja on itse suorittanut ruoppaustoimenpiteitä kiinteistöl- lään, joiden vaikutukset veden ominaisuuksiin ovat pitkäaikaisia.
Hakijat ovat 7) II:n ja JJ:n muistutuksen johdosta todenneet, että muistuttajat hyväksyvät hakemuksen siltä osin, kuin kyse on 10 000 kg:n lisäkasvusta vuosittain. Muistuttajien vaatima viiden vuoden lu- pa-aika on hakijoiden kannalta edellä esitetyillä perusteilla liian lyhyt.
Lupa kalojen talvisäilytykseen on välttämätön, eikä siitä aiheudu ym- päristövaikutuksia, koska talvi ei ole kalojen ruokinta-aikaa.
Hakijat ovat 8) KK:n, LL:n ja MM:n muistutuksen johdosta vaati- neet, että kaikki muistuttajien esittämät neljä vaatimusta on hylättävä aiheettomina ja perusteettomina. Vaatimus, joka koskee selvitysten liittämistä hakemukseen liittyy viranomaisten valvontatoimenpiteisiin ja valvonnan suorittaminen on viranomaisen omassa harkinnassa.
Vaatimus koskien vesikasvien niittämistä on lakiin perustumaton, ei- kä esitettyä velvoitetta voida asettaa kalankasvattajalle ilman riida- tonta selvitystä syy-yhteydestä kasvillisuuden lisääntymisen ja ka- lankasvatuksen välillä. Vaatimus menetysten täysimääräisestä kom- pensoimisesta tulee jättää selvittämättömänä ja perusteettomana tutkimatta tai hylätä näyttämättömänä. Vaatimusta ei ole tuettu mil- lään argumenteilla.
Hakijat ovat katsoneet, ettei heidän kalankasvatustoiminnastaan ole osoitettu syntyvän ympäristölle tai ulkopuolisille sellaista haittaa tai vahinkoa, joka olisi esteenä toiminnan jatkamiselle. Hakijoiden käsi-
tyksen mukaan muiden seikkojen merkitystä vesialueen rehevöity- miselle ei ole riittävästi tutkittu ja selvitetty.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Kosti ja Terttu Merenkivelle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen sekä talvisäilytykseen niissä Kavi ja Huhtmaa nimisten saarten välisellä vesialueella kiinteistöön Huhtmaan vesi RN:o 2:161 kuuluvalla vesi- alueella Luvian kunnan Niemen kylässä (liite 2).
Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan alla olevien lupa- määräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuo- jelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista.
Verkkoaltaiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa.
Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä.
Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset
1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 400 m2.
Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingai- neilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa.
2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät ra- kenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliiken- teelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa.
3) Verkkoaltaat on merkittävä Saaristomeren merenkulkupiirin hy- väksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustet- tu ilmoitus merenkulkupiirille.
Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset
4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enin- tään 100 kg fosforia ja enintään 750 kg typpeä. Talvisäilytettävien kalojen elintoimintojen ylläpitämiseksi rehumäärästä saadaan 15.10.
– 15.5. välisenä aikana käyttää enintään 5 %.
Mereen joutuva ominaispäästö ei saa ylittää 7 g fosforia eikä 50 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti.
Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasva- tetussa kalassa on 0,4 % fosforia ja 2,75 % typpeä.
5) Kalojen ruokintaan saadaan käyttää vain kuivarehua. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa.
Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttä- mään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia.
6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on jär- jestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäris- tölle.
7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat ja verestyksessä syntyvät jät- teet on otettava talteen ja toimitettava jätteenkäsittelypaikkaan, jonka ympäristölupaan sisältyy tällaisen jätteen käsittely tai kompostoitava sekä käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mu- kaan. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdolli- simman vähän hajuhaittoja.
Perkaamon jätevesien käsittelylaitteita on hoidettava huolellisesti si- ten, että päästöt mereen ovat mahdollisimman pienet. Saostuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja liete on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa sen käsittelyyn.
Luvan saajan on huolehdittava perkaamon jätevesien purkuputken asianmukaisesta suojauksesta, kunnossapidosta ja sijainnin merkit- semisestä.
8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Jätteet on lajiteltava jätelajeittain ja varastoitava asian- mukaisesti. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyötykäyt- töön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopai- kalle. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen käsittelypaik- koihin. Rehusäkkejä ja muita jätteitä ei saa polttaa.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkit- tävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Lounais-Suomen ympäristökes- kukselle ja Luvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuk- selle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen.
11) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö- ja päästötarkkai- lua.
Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta.
Päiväkirjaan on merkittävä tiedot
- altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta,
- perkauksen ja verestyksen yhteydessä tulevan veren, perkeiden ja jäteveden määrästä,
- kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen,
- mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista sekä
- muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjauk- seen.
Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotet- tavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt.
Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille.
Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Luvian kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta var- ten laaditulla lomakkeella.
Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenve- doissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia vi- ranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuk- sen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailu- tiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole sa- lassa pidettäviä.
12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia me- rialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä taval- la. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alu- een kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorit- taa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa.
Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä maini- tuille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tä- män päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viran- omainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkai- luohjelmaa.
Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Luvian kunnan ympäristön- suojeluviranomaisille. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi.
13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai lää- nin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa ka- latautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa.
Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitok- sella pidettävään hoitopäiväkirjaan.
Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2012 saakka.
Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2012 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympä- ristölupavirastossa viimeistään 31.10.2011. Mikäli hakemus saate- taan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoi- man.
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
RATKAISUN PERUSTELUT
Kalankasvatus Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan laitoksella on vuosina 2000 – 2004 käytetty rehua, joka on sisältänyt keskimäärin 100 kg/a fosforia ja 720 kg/a typpeä. Kalankasvatustoiminnasta ai- heutunut fosforipäästö vuosina 2000 – 2004 on ollut keskimäärin 70 kg/a ja typpipäästö 520 kg/a.
Päästöjen ympäristövaikutukset
Laitos sijaitsee Luvian sisäsaaristossa sijaitsevalla Huhtmaan- Kolmihaaran-Hyviluodon merialueella, joka veden keskimääräisten fosforipitoisuuksien perusteella on luokiteltu reheväksi. Avovesikau- den veden kokonaisfosforipitoisuus on vuosina 1990 - 2003 ollut nousussa. Alueen kalankasvatuslaitosten lähivesien klorofyllipitoi-
suudet ovat myös olleet ulompien havaintoasemien klorofyllipitoi- suuksia korkeampia.
Kalankasvatustoiminnan aiheuttamat kokonaispäästöt ovat voimak- kaasti vähentyneet Luvian saaristossa 1990-luvun alkupuolelta lähti- en. Tästä huolimatta alueen rehevöityminen on jatkunut. Alueen re- hevöityminen näkyy myös alentuneina näkösyvyyksinä. Osittain tä- mä kuitenkin johtuu alueen mataluudesta, jonka seurauksena me- renkäynnin sekoittava vaikutus ulottuu pohjasedimenttiin.
Merialueen soveltuvuus toimintaan
Huhtmaan-Kolmihaaran-Hyviluodon alue on suojainen ja matala ve- sialue. Vesisyvyys Kavi ja Huhtmaa nimisten saarten välissä laitok- sen kohdalla on 3-4 m. Alue soveltuu kalankasvatukseen lupamää- räyksistä ilmenevässä laajuudessa.
Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät
Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 100 kg fosforia ja enintään 750 kg typpeä. Toimin- nasta aiheutuva fosforipäästö on noin 60 kg ja typpipäästö noin 470 kg vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,9 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg.
Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen noin 10 000 kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Laitoksen fosforipäästö me- reen vähenee vajaa 15 % ja typpipäästö vähenee vajaa 10 % verrat- tuna laitoksen keskimääräisiin päästöihin vuosina 2000 - 2004.
Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti ja noudate- taan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu- lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Laitoskoko Kirjolohen kasvatuksessa käytetään kalatiheytenä arvoa 10 kg/m3 laskettaessa laitoksen allastilavuutta. Kasvatusalue on matalaa ja käytettävien verkkoaltaiden syvyys on 2,5 m. Edellä esitettyjen pe- rusteiden mukaisesti laskettuna tuotettaessa kalaa noin 10 000 kg vuodessa laitoksen verkkoaltaiden kokonaispinta-ala saa olla enin- tään 400 m2.
Kalojen talvisäilytys Kalojen talvisäilytyksestä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi tal- visäilytyksen aikana käytettävän rehun määrä on rajoitettu siten, että se saa olla enintään 5 % laitoksella käytettävästä rehusta.
Lupaharkinta
Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eri- tyisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tär- keän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaiku- tusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoi- tettu Luvian kunnan ranta-alueiden osa-yleiskaavan vastaisesti.
Vesilaki Kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huo- mattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunme- netykseen verrattuna.
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulain 3 §:n 2 momentti sekä 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56 §.
Vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentti.
LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Kalankasvatus
Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa ratkai- sun perusteluissa sanotuilla perusteilla. Kalankasvatuksesta aiheu- tuvat päästöt eivät kasva tämän päätöksen perusteella, vaan vä- henevät hieman verrattuna laitoksen keskimääräisiin päästöihin vuo- sina 2000 – 2004 sekä edellisen lupapäätöksen lupamääräysten mukaisiin laskennallisiin päästöihin.
Kalankasvatuspaikka
Hakemus koskee kalankasvatusta Kavi ja Huhtmaa nimisten saarten välisellä vesialueella. Ympäristölupavirasto voi päätöksessään hylätä tai hyväksyä hakemuksen, mutta se ei voi tutkia sellaisen vaihtoeh- toisen kasvatuspaikan luvan myöntämisen edellytyksiä, jota hake- mus ei koske.
Kalojen talvisäilytys
Ottaen huomioon, että kalat talvisäilytyksen aikana saadaan ruokkia vain niiden elintoimintojen ylläpitämiseksi, talvisäilytyksestä aiheutu- vat päästöt ovat niin vähäisiä, etteivät ne johda ympäristön pilaan- tumiseen.
Kalojen perkaus
Kalojen perkaus tapahtuu perkaamossa noin 200 metrin päässä ka- lankasvatuslaitoksesta. Perkaamo, jossa kalat perataan, ei kuulu ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n mukaisiin luvanvaraisiin toimintoi- hin, koska perattava kalamäärä on asetuksessa mainittua määrää
pienempi. Ympäristöluvassa voidaan antaa määräykset pilaantumi- sen ehkäisemiseksi luvanvaraiseen toimintaan kuuluvien pilaantumi- sen vaaraa aiheuttavien osatoimintojen varalta, vaikka ne itsenäise- nä eivät ole luvanvaraisia.
Hakemukseen liitetyt selvitykset
Hakemukseen on littetty Luvian kalankasvatuslaitosten yhteistarkkai- lun puitteissa alueella tehtyjen vedenlaatu- ja päällyslevätutkimusten tulokset. Vesialueen syvyystiedot käyvät ilmi Merenkulkulaitoksen merikortista. Ympäristölupavirasto ei ole pitänyt tämän asian ratkai- semisen kannalta tarpeellisena sen selvityksen hankkimista, jota KK y.m. ovat vaatimuksessaan edellyttäneet. Hakemukseen liitetyt selvi- tykset ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Luvansaaja on lupamää- räyksessä 12) velvoitettu tarkkailemaan kalankasvatuksen vaikutuk- sia merialueella.
Luvan voimassaolo
Luvan voimassaoloajan tulee olla riittävän pitkä, jotta luvan saaja voisi kehittää kalankasvatustoimintaa vaarantamatta toiminnan ta- loudellista kannattavuutta.
Luvan siirtäminen
Ympäristölupavirasto hylkää HH:n luvan siirtämisen rajoittamista koskevan vaatimuksen, koska ympäristölupapäätös on asiakirja, jonka toiminnanharjoittaja voi siirtää kolmannelle, joko vastikkeetta tai vastikkeellisesti, eikä tätä oikeutta voida päätöksellä rajoittaa.
Korvaukset
Kalankasvatustoiminta ei ole aiheuttanut sellaista vesistön rehevöi- tymistä, jonka vuoksi Valtasen olisi ollut välttämätöntä rakentaa vaa- timuksessa tarkoitettu vesijohto. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto hylkää korvausvaatimuksen tältä osin.
Kalankasvatuksen päästöjä merialueella rajoitetaan edellä olevissa lupamääräyksissä siten, että luvan mukaisesta toiminnasta ei aiheu- du ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvat- tavaa vahinkoa.
Vesikasvillisuuden niittäminen
Vaatimus, joka koskee vesikasvillisuuden niittämistä on hallintopak- koluonteinen vaatimus, eikä sitä voida käsitellä tämän asian yhtey- dessä.
Muut muistutukset
Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkem- min ilmenevällä tavalla.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
2 090 euroa.
Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 §:n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutau- lukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun hake- muksessa tarkoitettu kalan lisäkasvu on 20 000 - 100 000 kg/a.
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla.
Liite 1) Valitusosoitus
2) Kartta
Birgitta Vauhkonen
Lea Siivola Hannu Kokko
Nina Engberg
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgit- ta Vauhkonen, Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Nina Engberg.
Asiassa on suoritettu äänestys. Äänestyslausunto on päätöksen liit- teenä.
NE/mk
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksus- ta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 4.8.2005.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuin- ympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäris- tönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Säh- köisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestel- mässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: vaihde (09) 173 461
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Kalankasvatuslaitos
ÄÄNESTYSLAUSUNTO Ympäristöneuvos Lea Siivola
Muutan luvan voimassaoloa koskevan määräyksen seuraavaksi ja lisään lupamääräyksiin sen jälkeen toiminnan lopettamista ja keskeyttämistä koskevan määräyksen:
Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2012 saakka.
Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa tällä paikalla vielä vuoden 2012 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään 30.10.2011.
Lupahakemukseen on liitettävä selvitys siitä, voidaanko kalankasva- tustoiminta siirtää tältä vesialueelta sellaiselle vesialueelle, joka ve- den vaihtuvuuden sekä laitoksen läheisyydessä sijaitsevien ranta- ja vesialueiden käyttö huomioon ottaen soveltuu kalankasvatukseen paremmin kuin laitoksen nykyinen sijoituspaikka. Lupahakemukseen on lisäksi liitettävä selvitys perkaamon jätevesien käsittelyn tehok- kuudesta. Jos jätevesien käsittelyn teho ei täytä seuraavia vaati- muksia: BOD7 vähintään 90 %, kokonaisfosfori vähintään 85 % ja kokonaistyppi vähintään 40 %, on hakemukseen liitettävä asiantunti- jan laatima käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, joka sisäl- tää käsittelyn tehostamisen aikataulun ja kustannusarvion.
Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voi- massa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman.
Perustelu Kalankasvatuslaitoksella on kasvatettu kalaa nykyisessä paikassa vuodesta 1994 alkaen. Länsi-Suomen vesioikeus on 3.12.1999 an- tamillaan päätöksillä nrot 103/1999/4 ja 104/1999/4 hylännyt Merano / Kosti Merenkiven hakemuksen luvan saamiseksi kalankasvatuk- seen tällä alueella. Vaasan hallinto-oikeus on 22.6.2000 antamallaan päätöksellä nro 00/0028/4 kumonnut vesioikeuden päätökset ja myöntänyt Merano / Kosti Merenkivelle luvan kalankasvatuslaitoksen kuuluvien rakennelmien ja laitteiden pitämiseen sekä kalojen kasvat- tamiseen kyseessä olevalla, kiinteistöön Huhtmaan vesi RN:o 2:161 kuuluvalla vesialueella. Lupa on voimassa vuoden 2005 loppuun.
Kalankasvatuslaitos sijaitsee salmessa vesisyvyydeltään matalalla ja veden vaihtuvuuden kannalta suhteellisen suljetulla alueella Selkäme- ren sisäsaaristossa. Laitoksen ranta-alueella on useita lomamökkejä.
Kalankasvatuspaikka on laitoksen sijoituspaikaksi tästä syystä ilmei- sen huono.
Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaa- raa aiheuttavan toiminnan sijoittamisessa on otettava huomioon mm.
pilaantumisen todennäköisyys, alueen ja sen ympäristön nykyinen, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.
Karttatarkastelun perusteella Luvian saaristossa on avoimempia me- rialueita, missä toimintaa voidaan todennäköisesti harjoittaa vesistöä pilaavien vaikutusten sekä ranta- ja vesialueiden muun käytön kan- nalta haitattomammin. Kalankasvatuslaitoksen rakenteet voidaan myös siirtää toiselle alueelle ilman, että siirtämisestä tai laitoksen käyttämisestä toisessa paikassa aiheutuisi toiminnalle kohtuuttomia lisäkustannuksia. Luvansaajalla voi myös olla erilaisia mahdollisuuk- sia saada tällainen alue hallintaansa. Mahdollisuudet kalankasvatus- laitoksen siirtämiseen avoimemmalle merialueelle on selvitettävä lu- paharkintaa varten.
Jos hakija selvityksen jälkeen hakee lupaa kalankasvatustoiminnan jatkamiseen tässä paikassa, on perkaamon jäteveden käsittelyn teho selvittävä ja käsittelyn tehon mahdollisesti ollessa pienempi kuin lo- ma-asutuksen talousjätevesien käsittelylle asetetut vaatimukset on jätevesien käsittelyä tehostava kalankasvatustoiminnasta aiheutuvi- en haittojen minimoimiseksi.
Toiminnan lopettaminen ja keskeyttäminen
Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on luvan voimassaolo- ajan päättyessä poistettava vesialueelta.
Jos toiminta keskeytetään tai lopetetaan luvan voimassaoloaikana, luvansaajan on ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskuk- selle ja Luvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen toiminnan keskeyttämistä tai lopettamista. Kalan- kasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on poistettava vesialueelta kuukauden kuluessa toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä.
Perustelu Lupa kalankasvatukseen on määräaikainen. Lopettamista ja kes- keyttämistä koskevat määräykset ovat tarpeen vesistön yleiskäyttö- oikeuden turvaamiseksi kalankasvatuksen loppuessa ja valvonnalli- sista syistä. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 43 §:ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 §:n 1 momentin 5) kohtaan.
Vakuudeksi Nina Engberg
