YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 23/2005/3
Dnro LSY-2002-Y-399
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 7.3.2005
ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Hylkikarin ja Ison Korkiakarin välisellä merialueella, Rauma.
LUVAN HAKIJA Rauman Lohi Oy Ristivahontie 107
23930 PYHÄMAA
ASIAN VIREILLETULO
Rauman Lohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa 30.12.2002.
TOIMINNAN SIJAINTI
Kalankasvatuslaitos sijaitsee Rauman keskisaaristossa ns. Lahden aukolla Hylkikarin ja Ison Korkiakarin välisellä vesialueella. Vesialue kuuluu kiinteistöön Soltaatinvesi RN:o 1:732. Laitosta hoidetaan Nur- meksen saaressa sijaitsevalta kiinteistöltä RN:o 1:209.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan sekä 5 §:n 1 momentin 6) kohdan mukainen ympäristölupahakemus.
Vesilain 2 luvun 2 §:n mukainen vesistöön rakentamista koskeva ha- kemus.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE
Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 12.6.1995 nro 35/1995/4 ja ve- siylioikeuden päätös 19.12.1995 nro 202/1995
Rauman Lohi Oy:llä on lupa kasvattaa kalaa verkkokasseissa hake- muksessa tarkoitetussa paikassa siten, että verkkoaltaiden yhteisti- lavuus on enintään 3 000 m3, kalojen lisäkasvu on noin 30 000 kg vuodessa ja ruokintaa käytetty rehu sisältää fosforia enintään 420 kg ja typpeä enintään 3 000 kg vuodessa. Lupa on voimassa 31.12.2003 saakka tai siihen asti, kunnes viimeistään 31.12.2002 vi- reille pantu uusi hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu.
Suostumus vesialueen käyttämisestä kalankasvatustoimintaan
Tilan Soltaatinvesi RN:o 1:732 vesialueen omistajat Ritva Hovi ja Reijo Holmström ovat 5.12.2002 antaneet Rauman Lohi Oy:lle kirjal- lisen suostumuksen harjoittaa hakemuksessa tarkoitetulla vesialu- eella kalankasvatusta viranomaisen myöntämän luvan edellyttämällä tavalla.
Rauman keskisen saariston osayleiskaava vuodelta 2001
Kalankasvatuslaitoksesta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevat lä- himmät pikkusaaret on osayleiskaavassa merkitty loma-asunto- alueeksi (RA1, Hylkikari) tai retkeily- ja ulkoilualueiksi (VR3). Lä- himmät ranta-alueet Nurmeksen saaressa noin 800 – 1 000 metrin etäisyydellä laitoksesta on merkitty loma-asuntoalueiksi (RA1) tai luonnonsuojelulain nojalla luonnonsuojelualueiksi muodostettaviksi alueiksi (SL3).
TOIMINNAN YMPÄRISTÖ JA SEN TILA
Merialueen kuvaus Merialue, jolla kalankasvatuslaitos sijaitsee, rajoittuu pohjoisessa ja idässä Nurmeksen saareen ja etelässä pieniin saariin ja luotoihin.
Vedensyvyys laitoksen kohdalla on 4 – 5 m. Laitoksen länsipuolella on noin 7 metrin syvänne. Kasvatuspaikkaa ympäröivät saaret hei- kentävät jossain määrin veden vaihtumista alueella.
Meriveden ja pohjan laatu
Veden ja pohjan laatua kalankasvatuslaitosta ympäröivällä merialu- eella on selvitetty vuosina 1996 – 2002 osana laitoksen velvoitetark- kailua. Tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuuksien ja kasvi- planktonin perustuotantokyvyn perusteella arvioituna veden laatu kalankasvatuslaitoksen lähiympäristössä Heinäsen ja Nurmeksen saarten välisellä alueella on lievästi rehevä ja elokuussa yleensä melko rehevä tai rehevä. Vuonna 2002 tehdyn pohjaeläinkartoituk- sen perusteella merenpohjan tila laitoksen lähialueella on huono.
Pohja-alueet ovat rehevöityneet ja kärsivät ilmeisesti ajoittaisista hapettomista jaksoista, joiden vuoksi lajisto on köyhtynyt ja suuriko- koiset simpukat puuttuvat kokonaan.
Vesistön käyttö Kalankasvatuslaitoksen etelä- ja itäpuolitse noin 300 – 400 metrin etäisyydellä kulkee 1,5 metrin veneväylä. Lähimmät ranta-alueet, joilla on loma-asutusta, sijaitsevat 800 – 1 000 metrin säteellä laitok- sesta.
LAITOKSEN TOIMINTA
Tuotanto Laitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohta siten, että kalojen lisä- kasvu on noin 40 000 kg vuodessa. Kasvatuskausi on vuosittain tou- kokuusta loka-marraskuuhun. Kasvatukseen käytetään kuivarehua noin 50 000 kg vuodessa. Käytettävä rehumäärä sisältää fosforia
enintään 420 kg ja typpeä enintään 3 000 kg. Rehu annostellaan kä- sin.
Kalat verestetään ja perataan Mannerlohi Oy:n perkaamossa Uu- dessakaupungissa.
Rakenteet Laitos koostuu neljästä verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta- ala on 860 m2 ja tilavuus 4 000 m3. Allastilavuutta kasvatetaan edel- liseen lupakauteen verrattuna yhdellä 1 000 m3:n verkkoaltaalla, jot- ta kalojen stressaantumista ja kalatauteja voidaan vähentää. Altaat on kytketty toisiinsa puomeilla ja ankkuroitu pohjaan. Verkkoaltaat ovat meressä avovesikauden ja allaskehikot ympäri vuoden. Altaat merkitään merenkulkuviranomaisten ohjeiden mukaisesti.
Toiminnasta syntyvät jätteet
Kuolleet kalat, joita kertyy noin 200 – 300 kg vuodessa, kompostoi- daan ja haudataan maahan Reijo Holmströmin omistamalla, Nur- meksen saaressa sijaitsevalla kiinteistöllä RN:o 1:209. Rehujen kul- jetuksessa ja varastoinnissa käytettäviä säkkejä kertyy 200 – 400 ki- loa, ja ne toimitetaan jätehuollon kautta kierrätykseen. Toiminnasta ei synny ongelmajätettä.
Toiminnassa käytettävät kemikaalit
Allasverkkojen värjäykseen ja suojaukseen käytetään sallittuja kemi- kaaleja. Hakemuksen vireilletulovaiheessa käytetty aine Netrex kor- vataan toisella kemikaalilla sen jälkeen, kun aineen käyttö ei ole enää sallittua. Nykyinen käyttömäärä on 200 kg vuodessa, mutta määrä vaihtelee tarpeen mukaan. Aine käytetään keväisin kerralla, eikä sitä varastoida.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Vesistökuormitus Laitoksen toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta voidaan rajoit- taa käytettävän rehun määrän ja laadun sekä ruokintamenetelmän avulla.
Oheisessa taulukossa on esitetty ympäristönsuojelun tietojärjestel- mään merkityt laitoksella vuosina 1998 – 2003 käytetyt ravinnemää- rät, toteutunut kalojen lisäkasvu sekä lisäkasvun ja ravinnemäärien perusteella arvioitu vesistökuormitus. Kuormitus on arvioitu vähen- tämällä rehun typpi- ja fosforimääristä kaloihin sitoutuvat ravinne- määrät. Taulukossa on esitetty myös fosforin ja typen ominaiskuor- ma tuotettua kalakiloa kohti.
1998 1999 2000 2001 2002 2003
keski- arvo
nykyinen lupa
hakemus
Lisäkasvu, kg 42 300 43 200 43 500 38 500 23 500 35 800 37 800 30 000 40 000 Rehun fosfori, kg 426 444 415 412 266 325 381 420 420 Rehun typpi, kg 2 879 2 998 3 032 3 015 1 913 2 388 2 704 3 000 3 000 Fosforikuorma, kg 257 271 241 258 172 182 230 - 260 Typpikuorma, kg 1 716 1 810 1 836 1 956 1 267 1 403 1 665 - 1 900 Rehumäärä, kg 46 875 48 550 50 000 49 750 31 500 40 000 44 446 - 50 000 Rehukerroin 1,11 1,12 1,15 1,29 1,3 1,12 1,18 - 1,25 Ominaiskuormitus, g
fosfori 6 6 6 7 7 5 6 - 7
typpi 41 42 42 51 54 39 44 - 48
Muut päästöt ympäristöön
Laitoksen toiminnasta ei hakijan mukaan aiheudu hajua eikä päästö- jä maaperään. Melupäästöjä aiheutuu siitä, että laitokselle tehdään kasvatuskaudella ruokinta- ja tarkistuskäyntejä moottoriveneellä kaksi kertaa päivässä.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun
Kalalaitoksen vaikutuksia lähialueen vedenlaatuun on tarkkailtu vuo- sittain heinä-syyskuun välisenä aikana. Vedenlaadun kaksi tarkkai- lupistettä sijaitsevat 200 – 500 metrin päässä laitokselta kaakkoon ja koilliseen. Kaksi vertailupistettä sijaitsevat avoimemmalla merialu- eella Suokarien ja Ruohokarien välillä.
Vuosien 1996 – 2002 tarkkailutuloksissa veden laatu kalankasvatus- laitoksen lähiympäristössä on ollut tuotantokerroksen kokonaisfosfo- ripitoisuuksien ja kasviplanktonin perustuotantokyvyn perusteella ar- vioituna lievästi rehevä ja elokuussa yleensä melko rehevä tai rehe- vä. Veden fosforipitoisuus tarkkailupisteissä on ollut 10 – 60 % ja pe- rustuotantokyky 30 – 70 % suurempi kuin vertailupisteissä. Tarkkai- lututkimuksen arvion mukaan kalankasvatuslaitoksen lähiympäris- tössä näkyy kuitenkin lievästi myös Oy Metsä-Rauma Ab:n vuonna 1996 käynnistyneen selluloosatehtaan sekä UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtaan ja Rauman kaupungin jätevesien vaikutus. Lisäksi taustamuuttujien kuten ilmasto- ja sääolojen muutoksilla sekä meri- veden muista seikoista aiheutuvalla ravinnepitoisuuksien vaihtelulla on huomattava merkitys tarkkailualueen veden laadulle.
Vaikutukset pohjaeläimistöön
Laitoksen vaikutuksia pohjaeläimistöön on tarkkailtu samoista tark- kailupisteistä kuin veden laatua. Tutkimus on tehty viiden vuoden välein Rauman edustan merialueen vastaavan tutkimuksen yhtey- dessä. Kahdesta vertailupisteestä toinen sijaitsee melko lähellä lai-
toksen pohjoispuolella, toinen etäämmällä Heinäsen saaren luoteis- puolella. Vuoden 2002 tarkkailussa pohjan tila tarkkailupisteillä oli huono, kuten edellä kohdassa "Meriveden ja pohjan laatu" on esitet- ty. Vertailupisteissä vastaava muutosta edelliseen tarkkailukertaan verrattuna ei ollut tapahtunut.
Vaikutukset vesistön käyttöön
Hakijan käsityksen mukaan toiminta ei vaikuta kalastoon ja kalastuk- seen. Etäisyydet virkistyskäytössä oleviin alueisiin ovat riittävät, jotta erityisiä haittavaikutuksia ei aiheudu.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailun on suorittanut Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy.
Hakemukseen sisältyy ehdotus kalalaitoksen käyttö-, kuormitus-, ve- sistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaksi.
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN
Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Rauman kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten te- kemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 28.5.–
27.6.2003 välisenä aikana.
MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET
1) Lounais-Suomen ympäristökeskus
Lupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti lausunnossa esite- tyin ehdoin vuoden 2010 loppuun.
Lounais-Suomen ympäristökeskus on liittänyt lausuntoonsa kalan- kasvatuslaitoksen vesistövaikutusten tarkkailuraportin vuodelta 2002. Veden laadun lisäksi tarkkailuun on sisältynyt myös pohja- eläimistöselvitys. Raporttiin on viitattu edellä kohdassa "Meriveden ja pohjan laatu".
2) Rauman kaupungin ympäristölautakunta
Lupaa toiminnan laajentamiseen ei tule myöntää. Laitoksen sijainti on vesialueen suojaisuuden ja mataluuden takia sopimaton. Toimin- nasta aiheutuu rehevöitymistä alueella, joka muutoinkin kärsii virkis- tyskäyttöarvoa heikentävistä levähaitoista.
3) Heinäksen kalastuskunta -niminen osakaskunta
Osakaskunta on vaatinut kalankasvatuksen lopettamista kyseisellä suojaisella ja matalalla alueella. Kasvatusaikana virtaukset ja tuulet
tuovat kalankasvatuksen jätteet Heinäsen saarta ympäröiville vesi- alueille, mikä yhdyskunta- ja teollisuuden päästöjen vähentyessä on rehevöitymisen pääasiallinen syy. Rehevöityminen on pahentunut kuluneen lupakauden aikana sekä velvoitetarkkailun tulosten perus- teella että silmämääräisesti arvioituna, ja pohjan tila alueella on huo- no. Kalankasvatuksen haittojen jatkuva kumuloituminen estää vesi- alueen muuta käyttöä.
4) AA ja BB (kiinteistötunnus 684-401-1-785)
Muistuttajat ovat vaatineet, että hakemus hylätään. Rauman Lohi Oy:n verkkoaltaat sijaitsevat suljetulla merialueella matalissa vesissä ja saarten välissä. Veden vaihtuvuus on ajoittain heikkoa. Altaiden läheisyydessä on virkistyskäyttöön osoitettuja saaria, Puuvallin ja Säikän luonnonsuojelualueet sekä runsaasti kesäasutusta. Vallitse- vat länsituulet keräävät ravinteet ja jätteet ahtaille vesialueille ja ran- noille aiheuttaen tuntuvaa rehevöitymistä. Saarien ja lahtien ranta- alueiden rehevöitymistä ei ole tutkittu eikä otettu hakemuksessa huomioon. Kalankasvatuslaitoksen toiminnan alettua muistuttajien lomakiinteistön ranta on rehevöitynyt ja kaisloittunut, upottava muta- kerros rantavedessä on paksuuntunut, levää on muodostunut epä- normaalin runsaasti ja sinilevää on esiintynyt koko kuluneen lupa- kauden ajan. Useampana kesänä on ollut viikkoja, jolloin uiminen kiinteistön rannassa on estynyt. Kasvatustoiminnan tuottamaa talou- dellista hyötyä ja vähäistä paikallista työllistävää vaikutusta ei voida asettaa muille aiheutuvien haittojen edelle.
Hakemuksesta on tiedotettu puutteellisesti, koska kuulutus on lähe- tetty vain vesialueiden omistajille mutta ei ranta-alueiden asukkaille.
5) CC ja DD (kiinteistötunnus 684-401-1-575)
Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Muistuttajien kiin- teistön ranta on liejuuntunut, mikä estää uimisen. Virkistäytymis- mahdollisuuksia pilaavat myös kaislat, jotka estävät näkyvyyden me- relle.
6) EE ja FF (kiinteistötunnukset 684-401-1-806, -1-888, -1-731 ja kiinteistöjen yhteisen vesialueen tunnus 684-401-876-14)
Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Alue lähiympäris- töineen on virkistyskäytöllisesti arvokas ja kärsii levähaitoista huo- mattavasti jo ennestään. Alueen lisärehevöityminen on viime vuosi- na ollut selvää osittain kalankasvatuksen takia. Kasvatettavat kalat voivat levittää kalatauteja luonnonkaloihin ja vaikuttaa niiden peri- mään. Kasvatustoiminnan maisemalliset ja toksiset vaikutukset ovat myös ristiriidassa muistuttajien kiinteistöä –1-806 koskevan luon- nonsuojelupäätöksen kanssa.
7) GG ja HH (kiinteistö Aavaranta, Lahden kylä, Rauma)
Muistuttajat ovat kalaveden omistajina ja harrastekalastajina toden- neet veden laadun huonontuneen vuosittain. Muistuttajien kiinteistön rantaan, joka sijaitsee noin 1 km:n päässä kalankasvatusaltaista, ajelehtii suuria levälauttoja, jotka likaavat pyydykset ja pilaavat uima- rannan. Rantakaislikot ovat vallanneet ennestään karut kalliorannat, ja sinilevää esiintyy lisääntyvässä määrin vuosittain. Aiemmin kalo- jen lisääntymisalueina toimineet hiekkapohjaiset merenlahdet ovat liettyneet, ja kalojen lisääntyminen on estynyt siten, että aiemmat si- lakka- ja siikakannat ovat vähentyneet ja lahnan ja muiden särkikalo- jen osuudet kasvaneet. Kalojen ruokinta käsin on vanhanaikainen menetelmä, eikä sen perusteella voida esittää oikeita laskelmia ra- vinnekuormituksesta ja vesistövaikutuksista.
HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut, että muistuttajien väitteitä kalankasvatuksen ympäristövaikutuksista poikkeavat vesistö- ja pohjaeläintutkimusten tuloksista. Laitoksen aiheuttama kuormitus ei lisäänny, ainoastaan allastilavuutta laajennetaan. Laitos sijaitsee laajalla merialueella avomeren välittömässä läheisyydessä, mikä takaa hyvän veden vaihtuvuuden. Kirjolohet eivät levitä kalatauteja luonnonkaloihin ei- vätkä vaikuta niiden perimään. Käsinruokinta on tarkkaa ja huolellis- ta työtä, eikä ohiruokintaa tapahdu ainakaan enempää kuin ruokin- ta-automaatteja käytettäessä. Itämeren sinileväesiintymien syynä ovat eri kuormittajat kuin kalankasvatus.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Rauman Lohi Oy:lle luvan verkkoal- taiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä kiinteis- tön Soltaatinvesi RN:o 1:732 vesialueella Rauman kaupungin Lah- den kylässä (liite 1).
Kalankasvatustoiminnasta, kun se toteutetaan jäljempänä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäris- tönsuojelulain ja ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista.
Rakenteiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan kor- vattavaa vahinkoa.
Lupamääräykset Laitos
1) Luvan saajan on pidettävä laitoksen rakenteet ja laitteet sellaises- sa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytöl- le vältettävissä olevaa haittaa.
Laitoksen altaat on ankkuroitava ja merkittävä Saaristomeren me- renkulkupiirin hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnäs- tä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä kart- taliittein varustettu ilmoitus merenkulkupiirille.
2) Verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään 1 000 m2. Verkkoaltaat saa käsitellä ainoastaan sellaisilla antifouling-aineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa.
Kalankasvatus
3) Laitoksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 420 kg fosforia ja enintään 3 000 kg typpeä. Ruokinnassa saa käyttää vain kuivarehua.
Mereen joutuva ominaispäästö ei saa ylittää 7 g fosforia eikä 44 g typpeä kalakiloa kohti.
Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasva- tetussa kalassa on 0,4 % fosforia ja 2,75 % typpeä.
4) Laitosta on hoidettava asianmukaisesti ja siten, että ominaispääs- tö ja kokonaispäästö ympäristöön on mahdollisimman pieni. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Lu- van saajan on pyrittävä vähentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhai- set.
Jätteenkäsittely
5) Kalojen verestyksen yhteydessä syntyvä veri on otettava talteen siten, ettei se pääse mereen. Veri on kompostoitava tai toimitettava laitokselle, joka on tarkoitettu tämänlaatuisten jätteiden käsittelyyn.
6) Kuolleet kalat on ensisijaisesti kompostoitava. Kompostoinnin tu- lee tapahtua tätä tarkoitusta varten tehdyssä asianmukaisessa kom- postorissa. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja.
Jätteen käsittelyssä on noudatettava voimassa olevia eläinjätteen käsittelystä annettuja säädöksiä.
7) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Kaikki hyötykäyttökelpoiset jätteet on pyrittävä hyödyn- tämään. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden kuljetus ja jätehuolto asianmukaisesti ja voimassa olevien jätteen käsittelyä koskevien määräysten mukaisesti.
Tarkkailu ja raportointi
8) Luvan saajan on ilmoitettava laitoksen vastuullisen hoitajan yh- teystiedot Lounais-Suomen ympäristökeskukselle.
9) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua.
Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta.
Päiväkirjaan on merkittävä tiedot
- altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta,
- laitokseen tuodun ja laitoksesta poistetun kalan määrästä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta,
- verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja mui- den jätteiden määrästä ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen,
- mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista sekä
- muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjauk- seen.
Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotet- tavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt.
Hoitopäiväkirjat on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella.
Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenve- doissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Ympäristö- keskuksen suorittaessa ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja tehtä- viä sen vaitiolovelvollisuuteen sovelletaan lakia viranomaisten toi- minnan julkisuudesta. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tark- kailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä.
10) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutusta meri- alueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen työvoima- ja elin- keinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna muiden alueen tarkkailuvelvollisten kanssa.
Ehdotus tarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viran- omaisille hyväksyttäviksi kahden kuukauden kuluessa tämän pää- töksen lainvoimaiseksi tulosta.
Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viran- omainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkai- luohjelmaa.
Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa mainitun määräajoin edellä mainitulle viranomaiselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisille nähtäväksi.
11) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai lää- nin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa ka- latautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa.
Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitok- sella pidettävään hoitopäiväkirjaan.
Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2012 saakka.
Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2012 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympä- ristölupavirastossa viimeistään 30.11.2010. Lupahakemukseen on liitettävä selvitys siitä, voidaanko kalankasvatustoiminta siirtää sel- laiselle vesialueelle, joka veden vaihtuvuuden kannalta sekä laitok- sen läheisyydessä sijaitsevien maa- ja vesialueiden käyttö huomioon ottaen soveltuu kalankasvatukseen paremmin kuin laitoksen nykyi- nen sijoituspaikka.
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
PERUSTELUT
Päästöt ja niiden ympäristövaikutukset
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaan laitoksen vuosina 1998 – 2003 aiheuttama fosforikuormitus on ollut keskimäärin 230 kg vuodessa ja typpikuormitus keskimäärin 1 700 kg vuodessa.
Vesistötarkkailun tulosten perusteella kalankasvatuksen aiheuttama ravinnekuormitus näkyy laitoksen läheisellä merialueella lisäänty- neenä rehevöitymisenä. Veden fosforipitoisuudet ja perustuotanto- kyky ovat useimpina tarkkailujaksoina olleet selvästi korkeampia kuin vertailualueilla ulompana saaristossa. Lisäksi orgaaninen aines on aiheuttanut happikatoa ja pohjaeläimistön yksipuolistumista ja vähenemistä siten, että merenpohjan tila kalankasvatuslaitoksen lä- heisyydessä on huono.
Muun pistekuormituksen vaikutus alueella on vähäinen. Maalta tule- van paikallisen hajakuormituksen osuus on todennäköisesti myös vähäinen, koska alue on etäällä jokien laskukohdista eikä lähistöllä harjoiteta merkittävää maa- tai metsätaloutta. Kalankasvatuksesta aiheutuva kuormitus on siten todennäköisesti merkittävä syy tarkkai-
lutuloksissa havaittuun paikalliseen rehevöitymiseen ja pohjan tilan heikentymiseen.
Vaikka edellä sanotut haitalliset vaikutukset ovat selvästi havaitta- via, kalankasvatuslaitoksen kuormitusalueen veden laatuun vaikut- taa myös merialueen yleinen tila ja Rauman alueen muu kuormitus.
Kalankasvatuksesta aiheutuva kuormitus ei ole niin suuri, että se merkittävästi heikentäisi veden yleistä laatua alueella.
Asiassa esitettyjen muistutusten mukaan Nurmeksen saaren itä- osassa ja Heinäsen saaressa sijaitsevien kiinteistöjen rannassa on laitoksen toiminnan aikana esiintynyt poikkeuksellisen runsaasti le- vää, ja rannat ovat kaisloittuneet ja liejuuntuneet. Kalankasvatukses- ta aiheutuvan kuormituksen osuutta edellä sanottuihin haittoihin ei pystytä täsmällisesti selvittämään. Kuormitus kuitenkin osaltaan li- sää rantojen rehevöitymistä.
Vaihtoehtoisen sijoituspaikan selvittäminen
Avomeren läheisyydestä ja Nurmeksen saaressa olevan kannaksen katkaisevasta Puuvallinkanaalista huolimatta ympäröivät saaret es- tävät veden vaihtuvuutta laitoksen kuormitusalueella. Lisäksi kuor- mitus kohdistuu suhteellisen matalaan vesialueeseen.
Laitoksella on ollut vesioikeuden lupa kalankasvatukseen nykyises- sä paikassa vuodesta 1989 alkaen. Vesioikeuden luvat on myönnet- ty määräaikaisina, jotta kasvatuspaikan soveltuvuus toimintaan on voitu määräajoin arvioida uudelleen sekä toiminnan pilaavan vaiku- tuksen että lähialueiden käytön muutosten kannalta.
Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaa- raa aiheuttavan toiminnan sijoittamisessa on otettava huomioon mm.
pilaantumisen todennäköisyys, alueen ja sen ympäristön nykyinen, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.
Rauman Lohi Oy:n kalankasvatuslaitos rehevöittää lähialuettaan.
Rehevöityminen haittaa ranta-alueiden käyttöä kaavan mukaiseen tarkoitukseen eli loma-asutus-, retkeily-, ulkoilu- ja luonnonsuojelu- alueina.
Karttatarkastelun perusteella Rauman saaristossa on avoimempia merialueita, missä toimintaa voidaan todennäköisesti harjoittaa ve- sistöä pilaavien vaikutusten sekä maa- ja vesialueiden muun käytön kannalta haitattomammin. Kalankasvatuslaitoksen rakenteet voidaan myös todennäköisesti siirtää toiselle alueelle ilman, että siirtämisestä tai laitoksen käyttämisestä toisessa paikassa aiheutuisi toiminnalle kohtuuttomia lisäkustannuksia. Yhtiöllä voi myös olla erilaisia mah- dollisuuksia saada tällainen alue hallintaansa.
Ympäristönsuojelulaissa säädetyt edellytykset toiminnan harjoittami- seksi nykyisessä paikassa ovat olemassa. Jos toimintaa on tarkoitus
jatkaa nyt myönnettävän luvan voimassaolon jälkeen, Rauman Lohi Oy:n on kuitenkin edellä sanotuista syistä selvitettävä mahdollisuu- det siirtää toiminta paikkaan, jossa siitä aiheutuvat haitat jäävät ny- kyistä vähäisemmiksi.
Merialueelle tehtävät rakenteet
Luvan saajalla on kiinteistön Soltaatinvesi RN:o 1:732 omistajien kirjalliseen suostumukseen perustuva oikeus pitää kasvatusaltaita kiinteistöön kuuluvalla vesialueella. Rakenteet eivät haittaa venelii- kennettä merkityillä väylillä eivätkä aiheuta sanottavaa haittaa myöskään merialueen muulle käytölle.
Rakenteiden koon ohjaamiseksi ja valvomiseksi on tarpeen määrätä ainoastaan rakenteiden suurin sallittu pinta-ala.
Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki
Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eri- tyisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tär- keän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaiku- tusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoi- tettu aluetta koskevan osayleiskaavan vastaisesti.
Vesilaki
Kalankasvatusaltaan pitämisestä meressä saatava hyöty on huomat- tava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetyk- seen verrattuna.
Lainkohdat Ympäristönsuojelulain 42, 43, 45, 46, 55 ja 56 § Vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentti
LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA
Hakemuksesta tiedottaminen rantakiinteistöjen omistajille
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksesta erikseen tiedon niille asianosaisille, jotka omistavat tai muuten hallitsevat rantakiinteistöjä tai vesialueita kalankasvatuslaitoksen arvioidulla vaikutusalueella eli noin 1 km:n säteellä laitoksesta. Asian käsittelyn aikana saadun sel- vityksen perusteella hakemus on rantakiinteistöjenkin osalta annettu erikseen tiedoksi riittävän laajalla alueella. Osa edellä sanotun alu- een ulkopuolella sijaitsevien rantakiinteistöjen omistajista on lisäksi toimittanut hakemusta koskevan muistutuksensa yleistiedoksiannon perusteella.
Toiminnan laajentaminen
Ympäristöluvan kannalta kalankasvatustoiminnan laajuutta arvioi- daan toiminnan aiheuttaman kuormituksen perusteella. Kuormituk- seen vaikuttaa pääasiassa kalojen kasvattamiseen vuosittain käytet- tävä ravinnemäärä. Hakemuksen ja nyt myönnettävän luvan mukaan kasvatukseen käytettävät ravinnemäärät pysyvät samoina kuin kulu- neella lupakaudella, eikä hankkeessa siten ole kyse toiminnan laa- jentamisesta. Samalla ravinnemäärällä pystytään kuitenkin rehulaa- tujen kehittymisen vuoksi tuottamaan aiempaa suurempi kalojen li- säkasvu.
Toiminnan ympäristövaikutukset ja niiden rajoittaminen
Toiminnan vaikutuksia merialueen ja rantojen tilaan on tarkasteltu edellä luparatkaisun perustelujen kohdassa "Päästöt ja niiden ympä- ristövaikutukset".
Huolellisessa käsinruokinnassa rehunkäyttö on mahdollista optimoi- da samalla tarkkuudella kuin kalojen itse ohjaamassa automaattiruo- kinnassa. Kehittyneempää automaattiruokintaa ei laitoksen koko huomioon ottaen voida edellyttää. Käsinruokinnan huolellisuutta seu- rataan laitoksen käyttötarkkailun avulla.
Kasvatettavat kalat eivät risteydy luonnonkalojen kanssa eivätkä vaikuta niiden perimään. Kalatautien riski on otettu huomioon lupa- määräyksessä 11).
KÄSITTELYMAKSU 840 euroa Sovellettu oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 19.12.2001/1416
Kalan lisäkasvu on yli 10 000 kg/a mutta alle 50 000 kg/a.
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Pekka Kemppainen
Lea Siivola Hannu Kokko
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristö- neuvos Pekka Kemppainen sekä ympäristöneuvokset Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Pekka Kemppai- nen.
Asiassa on suoritettu äänestys. Äänestyslausunto on päätöksen liit- teenä.
PK/mk Liitteet
1) Kartta
2) Valitusosoitus
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 23/2005/3
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksus- ta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 6.4.2005.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuin- ympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäris- tönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Säh- köisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestel- mässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: vaihde (09) 173 461
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
ÄÄNESTYSLAUSUNTO
Ympäristöneuvos Lea Siivola
Lupa kalankasvatukseen on määräaikainen. Lopettamista ja kes- keyttämistä koskevat määräykset ovat tarpeen vesistön yleiskäyttö- oikeuden turvaamiseksi kalankasvatuksen loppuessa ja valvonnalli- sista syistä. Määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 §:ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 §:n 1 momentin 5) kohtaan.
Näistä syistä lisään määräyksiin viimeiseksi seuraavat määräykset:
Toiminnan lopettaminen ja keskeyttäminen
Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on luvan voimassaolo- ajan päättyessä poistettava vesialueelta.
Jos toiminta keskeytetään tai lopetetaan luvan voimassaoloaikana, luvansaajan on ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskuk- selle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeis- tään 3 kuukautta ennen toiminnan keskeyttämistä tai lopettamista.
Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on poistettava vesialueel- ta kuukauden kuluessa toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämises- tä.
Vakuudeksi Pekka Kemppainen
