YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 84/2005/4
Dnro LSY-2002-Y-392
Helsinki Annettu julkipanon jälkeen
19.7.2005
ASIA Pirjatannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Sei- näjoki.
LUVAN HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 JYVÄSKYLÄ
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Pirjatanneva sijaitsee Seinäjoen kaupungissa, entisessä Peräseinä- joen kunnassa, Juupakylän eteläpuolella noin 1 km:n päässä Juupa- järvestä. Pirjatanneva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Han- kealueen pinta-ala on 121,65 ha, josta tuotantokelpoista aluetta on 65,0 ha.
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Vapo Oy on 30.12.2002 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sit- temmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Pir- jatannevan turvetuotannolle.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) –kohta
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) –kohta
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE
Pirjatanneva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Hakija omistaa suurimman osan tuotantoalueesta. Osan tuotantoalueesta hakija on vuokrannut maanomistajilta sopimuksin, joiden voimassaolo päättyy vuosina 2008 – 2022.
Etelä-Pohjanmaan voimassa olevassa seutukaavassa Pirjatanneva on merkitty turvetuotantoalueeksi. Myös vireillä olevassa maakunta- kaavaehdotuksessa Pirjatanneva on merkitty turvetuotantoalueeksi.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö
Pirjatanneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueeseen kuuluvan Seinä- joen valuma-alueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan las- kuojan kautta Juupajärveen ja edelleen Juupaluoman kautta Seinä- jokeen ja Kalajärveen, josta vedet virtaavat Seinäjokea pitkin Kyr- kösjärveen ja edelleen Kyrönjokeen.
Ympäristöhallinnon tietojärjestelmän mukaan Juupajärvi on matala tummavetinen lähes umpeenkasvanut järvi, jonka pinta-ala on noin 50 ha. Järvi on talvella hapeton (28.1.2003). Juupajärven pohjois- osaan on kunnostettu uimapaikka. Pirjatannevan purkuoja laskee Juupajärven eteläosaan. Juupaluoma on luokiteltavissa peltojen ja metsien keskellä kulkevaksi ojaksi, jolla ei ole virkistyskäyttöarvoa eikä sen vettä käytetä talousvetenä. Juupaluomalla ei ole myöskään kalastuksellista merkitystä.
Kalajärven (42.073) valuma-alueen pinta-ala on 507,8 km2. Turve- tuotantoalueiden pinta-ala on noin 1,1 % valuma-alueen pinta-alasta.
Osa Kalajärven valuma-alueen vesistä johdetaan Lapuanjokeen. Ka- lajärvestä Seinäjokeen laskevan valuma-alueen pinta-ala on noin 770 km2. Valuma-alueella olevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden pinta-ala on noin 2,0 % valuma-alueen pinta-alasta.
Seinäjoen keskivirtaama on 8,5 m3/s. Kalajärven maksimijuoksutus on 15 m3/s (tulva-aikana 30 m3/s) ja minimivirtaama alapuolisessa Seinäjoessa 0,7 m3/s.
Seinäjoen keskiosa on maa- ja metsätalouden, turvetuotannon, joki- varren maatalousvaltaisen haja-asutuksen sekä Peräseinäjoen taa- jaman kuormittama joki. Seinäjoen kalastoon kuuluvat Kalajärven alapuolisella osalla ainakin ahven, hauki, kiiski, kivennuoliainen, ki- visimppu, made, salakka ja särki. Seinäjoen rapukannat ovat paikoin varsin runsaat.
Kalajärvi on merkittävä virkistysalue. Sen rannalla on leirintäalue ja runsaasti vapaa-ajan asutusta. Kalajärven luontainen kalakanta on vahva. Sen valtalaji on hauki, lisäksi esiintyy ahventa ja lahnaa. Ka- lajärveen on istutettu siikaa ja kuhaa, jotka ovat menestyneet kohta- laisesti. Myös kirjolohta ja järvitaimenta on istutettu, muuta niiden menestys on ollut heikompaa. Kalajärvessä esiintyy myös muikkua.
Suojeltavat kohteet
Natura 2000 –verkostoon kuuluva Pirjatanneva (FI0800028) sijaitsee tuotantoalueen kaakkoispuolella. Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse arvokkaita pienvesiä eikä pohjavesialueita.
Asutus ja maankäyttö
Tuotantoalueen lähiympäristö on pelto- metsä- ja suomaata. Lähin asuinrakennus on noin 200 metrin päässä tuotantoalueen lounais- kulmasta. Alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta on kuusi asuinrakennusta, jotka sijaitsevat alueen lounaispuolella. Peltoja on tuotantoalueen pohjois- ja länsipuolella. Alueen länsipuolella kulkee kylätie, jolta on hyvä näköyhteys tuotantoalueelle.
TURVETUOTANTO
Hankealueen koko on yhteensä 121,65 ha, josta tuotantokelpoista suota on 65,0 ha. Tuotannosta on poistunut 58,0 ha, joka on nyt tu- kialueena.
Pirjatannevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1975 ja tuotanto vuonna 1977. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2010. Alueel- la ei ole ollut tuotantoa vuosina 1995 – 2001. Pirjatannevalla tuote- taan jyrsinpolttoturvetta imumenetelmällä. Tuotantopäiviä on kesän aikana 30 – 50. Turve kuljetetaan lähinnä Seinäjoelle Vaskiluodon Voima Oy:lle.
Vuotuinen tuotantomäärä on ollut enimmillään noin 57 000 m3 ja keskimäärin noin 33 000 m3. Tuotannon on arvioitu olevan vuoteen 2005 saakka keskimäärin 32 000 m3/a. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät maanomistajat. Todennäköisin käyttö on maa- tai metsäta- lous.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely
Pirjatannevan kuivatusvedet on tarkoitus puhdistaa seuraavin ve- siensuojelurakentein:
- sarkaojien lietesyvennykset
- päisteputket tai päisteputkipidättimet - 2 virtaamansäätöpatoa
- 2 laskeutusallasta
Sarkaojissa olevista lietesyvennyksistä vedet johdetaan päisteputki- en tai veden viipymää pidentävien päisteputkipidättimien kautta ko- koojaojiin, joihin voidaan rakentaa virtaamansäätöpadot. Kokooja- ojista vedet johdetaan laskeutusaltaisiin. Altaista vedet johdetaan laskuojaa pitkin purkuvesistöihin.
Hakemuksen mukaan tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannus- ten lisäys, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvas- ta kaivutyöstä. Hakija on esittänyt, että sarkaojapidättimiä ja lie-
tesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Käytössä olisivat päisteputkipidättimet ja laskeutusaltaat.
Päästöt vesistöön
Pirjatannevalla ei ole ollut päästötarkkailua. Hakijan muiden Länsi- Suomen turvetuotantoalueiden tarkkailutulosten perusteella Pirja- tannevan nettopäästöt vuonna 2000 on arvioitu seuraaviksi:
Kokonaisfosfori 20 kg/a
Kokonaistyppi 850 kg/a
Kiintoaine 5 000 kg/a
Pöly, melu ja liikenne
Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyr- sinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa.
Pölypäästöjä voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla aumat suojai- siin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta. Näkyvää tur- vepölyä voi ajoittain esiintyä enimmillään 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pi- toisuuksina noin 1 000 metrin vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta.
Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta ja sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla.
Pirjatannevalta on kuljetusreitti suon eteläosasta Juupakyläntielle ja siitä edelleen Virrat – Peräseinäjoki tielle. Tuotantoaikana touko- syyskuussa on 30 – 50 vuorokauden ajan kevyttä ja raskasta liiken- nettä 10 – 15 ajoneuvoa vuorokaudessa. Energiaturpeen toimitusai- kana loka-huhtikuussa on 15 – 25 vuorokauden ajan raskasta liiken- nettä 15 – 20 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Varastointi ja jätteet
Tuotannossa kuluu vuosittain polttoaineita noin 29 000 l, voiteluöljyjä noin 200 l ja vaseliinia noin 40 kg. Kukin urakoitsija säilyttää poltto- aineet siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella.
Tuotantoalueelle laaditaan jätehuoltosuunnitelma. Jäteöljyjä arvioi- daan kertyvän vuosittain 200 l, muuta öljyistä jätettä 30 kg, akkuro- mua 10 kg, sekalaista talousjätettä 1 m3 ja aumanpeittomuovia 1 600 kg. Työmaalle järjestetään keräyspisteet, joihin erilaiset jätteet kerätään. Ongelmajätteet toimitetaan edelleen ongelmajätelaitoksel- le ja muut jätteet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimite- taan voimalaitoksille poltettavaksi tai käytetään kokonaisena tienra- kentamiseen.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Pirjatannevan Natura 2000 –alue on laaja edustava Pohjanmaan aapasuo. Pirjatannevan tuotantoalue rajoittuu itälaidaltaan ja kape- asti myös pohjoislaidaltaan Pirjatannevan Natura-alueeseen. Natura- alue ulottuu tuotantoalueen reunaojaan saakka. Noin 20 metrin päässä tuotantoalueen reunasta kulkee reunaojan suuntainen vanha eristysoja. Puusto reunaojan ja eristysojan välissä on melko tiheää 4 – 7 m korkeata koivuvaltaista sekametsää. Eristysoja kerää lähinnä Pirjatannevan tuotantoalueen itä- ja kaakkoispuolen Natura-alueelta valuvat vedet ja johtaa ne tuotantoalueen pohjoispuolitse Juupajär- veen. Tuotantoalueen itäreunalla eristysojan ja reunaojan välillä ei ole hydraulista yhteyttä. Eristysojan ja reunaojan välinen puusto- vyöhyke muodostaa luonnollisen rajan tuotantoalueen ja Natura- alueen välille. Natura-alueelta purkautuu vesiä eristysojaan useasta kohdasta suon luontaisten kaltevuussuhteiden mukaisesti.
Pääosan Natura-alueeseen rajoittuvasta tuotantoalueesta omistaa hakija. Hakijan omistaman alueen osalta Pirjatannevan jälkikäyttö- muodot voivat olla joko viljelykäyttö, metsätalous tai vesittäminen.
Varsinkin tuotantoalueen itälaita on pohjaltaan melko kivetöntä, jol- loin esimerkiksi ruokohelpin viljely olisi mahdollista. Alueen käyttö metsätaloudessa on mahdollista ja ottaen huomioon vesien virtaus- suunnat vesien hallittu johtaminen suopohjalle olisi helppo toteuttaa.
Näin olisi tehtävissä kosteikko- tai lammikkoalue.
Natura-alueeseen rajoittuvalla reunasaralla on tuotettavaa turvetta enää hyvin vähän sarkojen pohjoispäässä. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuoteen 2006 mennessä. Tuotantokentän reunaojaa ei ole enää tarpeen syventää tuotantoaikana. Reunaojan vesipinta on eris- tysojan vesipintaa matalammalla. Vaikutuksia Natura-alueeseen voi aiheutua vain niistä toimenpiteistä, joilla parannetaan vesien virtaus- ta Natura-alueelta jälkikäyttöalueelle, jolloin Natura-alueen reunalla voisi esiintyä kuivumista ja pohja- ja kenttäkerroksen kasvillisuuden muuttumista mukaan lukien puuston kasvun vähittäinen elpyminen.
Edellä kuvatuista toimenpiteistä, mukaan lukien vesien mahdollinen hallittu johtaminen suopohjalle, ei aiheudu vesien nykyistä suurem- paa virtaamista luonnontilaiselta suoalueelta pois, eikä siten haitalli- sia vaikutuksia.
Hakijan käsityksen mukaan tuotantoalueella tapahtuvalla turpeen nostolla ja myöhemmällä jälkikäytöllä ei ole havaittavaa vaikutusta Natura-alueeseen.
Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin
Alue on jo turvetuotannossa, joten tuotanto ei enää muuta maise- maa. Hakemuksen mukaan lähialueilla on paljon muita marjastus- kohteita. Tuotantoajan ulkopuolella alueella voidaan metsästää. Ha-
kijalla on samalla vaikutusalueella seitsemän tuotantoaluetta, joiden työllistävä vaikutus on yhteensä noin 57 henkilötyövuotta. Lisäksi tuotanto vilkastuttaa ja sivuelinkeinona tukee muita elinkeinoja.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön
Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueen ei voida olettaa aiheutta- van Seinäjokeen merkittävää lisäkuormaa.
Vaikutus kalatalouteen
Hakemuksen mukaan tuotantoalueelta Juupajärveen laskevassa ojassa ei kalasteta eikä sillä ole virkistyskäyttöarvoa. Pirjatannevan kuormitus ei aiheuta Kalajärvessä tai Seinäjoessa sellaisia veden laadun muutoksia, jotka haittaisivat kalastoa tai kalastusta.
Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset
Turvetuotannosta peräisin oleva näkyvä pöly voi aiheuttaa viihty- vyyshaittaa. Turvetuotanto ei kuitenkaan aiheuta terveysriskiä, joka voitaisiin epidemiologisin menetelmin todeta. Haittaa voidaan vähen- tää menetelmien valinnalla sekä huomioimalla tuulen suunta ja voi- makkuus tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Turvepöly saattaa tahrata kasvillisuutta tuotantoalueen lähellä, mutta haitta on väliaikainen ja lähinnä esteettinen. Liikenteen pöly voi aiheuttaa sa- tunnaista haittaa.
Hakemuksen mukaan tuotannon tai kuljetusten ei arvioida aiheutta- van melun ohjearvojen ylityksiä asuinalueilla.
Ympäristöriskit
Tuotantoalueelle nimetään palo- ja pelastusorganisaatio. Paloviran- omaisille toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitel- ma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. Tuotanto- alueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukai- sesti.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu
Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jossa vesistöön joutuvat päästöt lasketaan pääsääntöisesti voimassa olevan yhteistarkkai- luohjelman mukaisesti. Pirjatannevalla tehdään täydentävää päästö- tarkkailua kahtena vuonna tulevalla lupakaudella. Näytteet otetaan touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa vesiensuojelurakenteiden alapuo- lelta.
Vaikutustarkkailu
Tuotannon vaikutuksia vesistöön ja kalatalouteen on tarkoitus seura- ta viranomaisten hyväksymällä tavalla. Hakija ei pidä tarpeellisena pöly-, melu- tai pohjavesitarkkailua.
KORVAUKSET
Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Peräsei- näjoen kunnassa ja Virtain kaupungissa varannut asianosaisille tilai- suuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipi- teiden esittämiseen hakemuksen johdosta 26.2. – 29.3.2004 välise- nä aikana.
Ympäristölupavirasto on 19.2.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 §:ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökes- kukselta, Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Peräseinäjoen kunnan ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaisilta sekä Peräseinäjoen kunnalta ja Virtain kaupungilta.
Lausunnot
1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että valtioneuvos- ton periaatepäätös edellyttää turvetuotannon vähentävän fosfori- ja typpikuormituksen määrää 30 % vuoden 1993 tasosta vuoteen 2005 mennessä. Erityisesti on vähennettävä tuotantoalueiden kuivatus- vesien kiintoaineen ja liuenneen humuksen määrää.
Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan virtaaman säätö ei ole riit- tävä kuivatusvesien puhdistusmenetelmä, koska virtaaman säädöstä ei ole vielä kuin teoreettista tietoa. Ympäristökeskus on katsonut, et- tä pitkään kestävillä turvetuotantoalueilla on otettava perustason ve- siensuojelumenetelmien lisäksi käyttöön kuivatusvesien puhdistus pintavalutuksella tai muulla vastaavan tehoisella puhdistusmenetel- mällä. Hakijan on esitettävä ympäristölupavirastolle suunnitelma lu- pajaksolla päättyvien tuotantoalueiden jälkikäytöstä.
2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Juupajärveä ja Juupaluomaa luonnehditaan erittäin reheviksi, rauta- pitoisiksi ja lievästi happamiksi humusvesiksi. Järvi on typpipitoinen.
Talvella järvestä loppuu happi. Juupajärvellä ja Juupaluomassa on Juupajärven kunnostamisen yhteydessä tehty koekalastuksia ja ka- lastustiedustelu. Koeverkkokalastuksessa saatiin saaliiksi huomatta-
va määrä isokokoista ruutanaa sekä pienikokoisia särkiä. Ahventa ja haukea saaliiksi tuli vain muutama yksilö. Sähkökoekalastuksessa Juupaluomasta saatiin saaliiksi ainoastaan ahventa. Luoman kalasto koostuu kevättulvan aikaan nousseista paikallislajiston kaloista.
Kalastustiedustelun mukaan alueen kalastus suuntautuu kutupyynti- nä Juupaluomaan. Juupaluomasta oli tiedustelun mukaan saatu vuonna 2000 ahventa 13,5 kg, särkeä 20,9 kg sekä haukea 42 kg.
Juupajärvessä kalastus on hyvin vähäistä, pääosin katiskapyyntiä.
Juupajärvestä saatiin ahventa ja särkeä ja vuosittain ruutanoiden li- säksi kaiken kaikkiaan vain muutamia kymmeniä kiloja haukia. Made kuulunee myös järven kalastoon. Alueella tapahtuneista muutoksista selvin havainto oli kasvillisuuden lisääntyminen Juupajärvessä. Myös liettymistä ja pyydysten limoittumista raportoitiin sekä Juupajärvessä että Juupaluomassa.
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että vesiensuojelumene- telmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työvoima- ja elinkeino- keskus on pitänyt pintavalutusta tai vastaavantasoista muuta mene- telmää virtaaman säätöä tehokkaampana menetelmänä kuormituk- sen pienentämiseksi.
Koska hankkeen aiheuttamaa kala- ja raputaloudellista haittaa ei voida kokonaan estää esitetyillä vesiensuojelutoimenpiteillä, luvan saajan on maksettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalous- maksua Pirjatannevan ja Juupa-Jäkälänevan osalta yhteensä 3 000 euroa vuodessa lupamääräysten tarkistamiseen saakka käytettä- väksi kala- ja rapukannoille aiheutuvien haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Kalatalousmaksun määritysperusteena on käytetty turvesuolta tulevan kiintoaine-, humus- ja ravinnekuor- man suuruutta sekä kalaston ja ravuston hoidollisten toimenpiteiden kustannuksia suhteutettuna purkuvesistön kala- ja raputaloudelli- seen arvoon. Pirjatannevan osalta kalatalousmaksun vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi laskuojan läheisen Juupajärven osan kunnos- tus.
Hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjel- maksi on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuu- kauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräyk- siä on tarkistettava viiden vuoden kuluttua.
3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta on todennut, että altaiden ohella Juupajärvi toimii turvetuotantoalueen saostusaltaana, eikä järven eteläpuolista osaa olla kunnostamassa.
Järven pohjoisosassa on tehty kunnostus- ja ruoppaustoimenpiteitä ja on tärkeää, että järven tilaa ei heikennetä. Ympäristölautakunta on katsonut, että toimintaa voidaan harjoittaa hankealueella, jos suunni- telmassa esitetyt vesienkäsittelyrakenteet tehdään ja olemassa ole- vien rakenteiden riittävyys tarkastetaan ja rakenteet pidetään kun- nossa koko tuotantojakson ajan. Laskeutusaltaiden puhdistustyöt on toteutettava mahdollisuuksien mukaan kuivana aikana.
Koska tuotanto on jo loppuvaiheessa, lautakunnan käsityksen mu- kaan tuotantoalueen ennallistaminen suoalueeksi ja samalla Pirja- tannevan Natura-alueen luonnonmukaiseksi jatkeeksi tulisi aloittaa heti. Mikäli tuotantoa jatketaan vielä useamman vuoden ajan, vaiku- tuksia Natura-alueeseen on tarkkailtava. Turvetuotanto ja alueen kuivattaminen ei saa kuivattaa Natura-aluetta ja muuttaa suojellun nevan tilaa. Suon kuormitus on syytä selvittää näytteenotolla ja vir- taamamittauksin. Näytteenottopisteestä tulisi ottaa näytteet myös talvikaudella, mikäli vesitilanne sen sallii. Virtaamamittauksen tulisi olla jatkuvatoimista, jotta kuormitus voidaan laskea luotettavasti.
Alueella sijaitsevien polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäi- liötä tai niiden on oltava tiiviillä alustalla maaperän likaantumisen es- tämiseksi. Jätteet on käsiteltävä asianmukaisesti. Aumamuovit on kerättävä pois ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyt- töön.
4) Peräseinäjoen kunnan tekninen lautakunta on lausunut, että Peräseinäjoen järvien ja jokien virkistyskäyttömahdollisuudet on tur- vattava tehostamalla vesistötarkkailua ja varmistamalla tarkkailuoh- jelmalla, että tehdyt vesiensuojelurakenteet toimivat siten, että pääs- töt vesistöihin eivät ylitä arvoja, joista olisi haittaa järvien ja jokien laajentuvalle virkistyskäytölle. Turvetuotantoalueilla on hyvissä ajoin ennen tuotannon päättymistä oltava maanomistajien kanssa yhteis- työssä laadittu jälkikäyttösuunnitelma. Suunnitelmaa laadittaessa on kuultava useita tahoja mahdollisimman laajasti.
Muistutukset ja mielipiteet
5) AA Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevan tilan Sil- lankorva RN:o 16:156 omistajana on todennut, että irtoturpeen ja turvepölyn talteenotto on ollut todella heikkoa, sillä jokaisen sateen jälkeen alapuolinen vesistö on muuttunut erittäin turvepitoiseksi.
Muistuttaja on esittänyt, ettei lupaa myönnetä, ellei saada takuuta siitä, että turpeen ja turvepölyn pääsy vesistöön estetään tehokkaas- ti.
6) Mummantupa Oy on ilmoittanut omistavansa Kalajärven rannalla vapaa-ajan viettoon tarkoitetun kiinteistön. Muistuttaja on todennut, että Kalajärven vedessä on viime vuosina ollut selvästi todettavissa valumavesien vaikutus. Kesien aikana veden laatu muuttuu siten, et- tä siinä on runsaasti limalevää. Järven vesi on täynnä hienoa aines- ta, joka laskeutuu järven pohjaan ja rantaa käytettäessä sekoittuu veteen ja tarttuu ihoon. Jos lupa myönnetään, turvetuotantoalueelle on asetettava riittävän ankarat vaatimukset saostusaltaiden teosta, jotta kiinteä aines ei pääse valumaan vesistöihin. Tuotantoalueiden luonnossa aiheuttamat muutokset vanhojen lupien varassa tapahtu- neen turpeennoston jälkeen on perusteellisesti selvitettävä ennen uusien lupien myöntämistä.
7) BB Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevan tilan Hak- koomäki RN:o 4:733 omistajana on esittänyt, että hakijan on tehos- tettava merkittävästi toimiaan estääkseen turpeen pääsyn kuiva- tusojien ja nostopölyn kautta vesistöön. Muistuttaja on käyttänyt Ka- lajärveä virkistyskäyttöön jo vuodesta 1977 lähtien. 1990-luvun lop- pupuolelta saakka on ilmennyt vedestä noustessa ruskean liman tarttumista ihoon. Tällaista ilmenee vasta lämpimällä osalla kesää, jolloin turvetta nostetaan. Loppusyksystä ongelma taas poistuu.
Myös kalastusvälineet ovat turpeen noston aikana likaiset.
8) CC Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevien tilojen Toi- vonniemi RN:o 4:724 ja Jukanranta RN:o 4:732 omistajana on esit- tänyt, että hakijan on tehostettava merkittävästi toimiaan estääkseen turpeen pääsyn kuivatusojien ja nostopölyn kautta vesistöön. Kala- järvessä uinnin jälkeen iho on ruskea. Myös kalastusvälineet likaan- tuvat.
9) Aisa-Tupa Oy Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevan tilan Aisa-Tupa RN:o 4:796 omistajana on todennut, että Kalajärven humuspitoisuus on vuosien kuluessa huolestuttavasti lisääntynyt ja alkanut vaarantaa järven virkistyskäyttöä. Hakemuksessa ei ole sel- vitystä siitä, mikä on Kihniänjoen ja erityisesti Kalajärven nykyinen ti- lanne ja mikä vaikutus turvetuotantoalueiden vesien johtamisella ve- sistöihin tulisi olemaan. Vesistön kuormitusta on selvästi vähennet- tävä. Kalajärven täyttöuoman ja Kalajärven vesien laadun tarkkailua ei ole esitetty, vaikka se olisi haittavaikutusten seurannan kannalta olennaisinta. Muistuttaja on vaatinut hakemuksen palauttamista ha- kijalle Kihniänjoen ja Kalajärven vesien nykyisen tilan ja tuotannon vaikutuksen selvittämiseksi. Tämän jälkeen suunnitelmaa on tarpeel- lisilta osiltaan tarkistettava siten, että haittavaikutukset vähenisivät huomattavasti nykyisestä.
10) Kalajärven kalastuskunta on esittänyt, että hakijan on tehostet- tava toimiaan estääkseen turpeen pääsyn vesistöön. Saostusaltailla ei ole päästy toivottuun tulokseen, koska niitä ei ole tyhjennetty riit- tävän usein. Hetkelliset kovat sateet ovat huuhdelleet kuivan turpeen tuotantokentiltä jokiin. Imuvaunulla suoritettu turpeen nosto nostaa maatuneilta turvesoilta turvepölyä ilmaan kuivimpaan aikaan kesällä.
Turvepöly ajautuu sopivalla tuulella vesistöön. Kalajärven vesi on ol- lut kesäisin terveysviranomaisten mukaan uimakelpoista eikä levä- havaintoja ole ollut. Silti iho on uinnin jälkeen ollut limainen.
Hakijan vastine
Hakija on ilmoittanut, että Pirjatannevalta on vuosina 2001 – 2003 poistunut tuotannosta 1,3 ha, joten tuotantokelpoinen pinta-ala on tällä hetkellä 63,7 ha.
Hakija on todennut 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lau- sunnosta, että vesiensuojelumenetelmiä valittaessa on otettu huo- mioon muun muassa tuotantoalueiden koko, mahdollisuudet pintava- lutukseen alueiden ulkopuolella, mahdollisuudet poistuvien alueiden
käyttöön vesienkäsittelyssä sekä jäljellä oleva tuotantoaika. Toisin kuin ympäristökeskus on esittänyt, virtaamansäätömenetelmästä on olemassa myös kenttämittauksiin perustuvaa ja teoriaa tukevaa tie- toa esimerkiksi Keski-Suomessa sijaitsevalta Pohjansuolta. Jälkikäy- töstä tehtävää suunnitelmaa koskevasta vaatimuksesta hakijalla ei ole ollut huomauttamista.
Hakija on viitannut 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuk- sen lausunnossa vesiensuojelumenetelmistä ja virtaamansäädöstä esitetyn osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakija on pitänyt kalatalousmaksuvaati- musta määrältään kohtuuttoman suurena. Hakija on jättänyt maksun määrän ympäristölupaviraston harkintaan ja pyytänyt samalla mak- suvaatimuksen enemmälti hylkäämistä. Tarkkailun osalta hakijalla ei ole ollut huomauttamista. Hakija ei ole pitänyt tarkoituksenmukaise- na, että lupamääräyksiä tulisi tarkistaa verrattain lyhyen ajan (5 vuo- den) kuluttua.
Hakija on todennut 3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympä- ristölautakunnan lausunnosta, että laskeutusaltailta on matkaa Juupajärveen 1,0 km, eikä Juupajärvi mitenkään toimi Pirjatannevan saostusaltaana. Muutoin hakijalla ei ole ollut huomauttamista lau- sunnosta vesiensuojelun osalta.
Pirjatanneva on vielä tuotannossa ja tuotannosta jo poistuneet alu- eet sijaitsevat hajallaan tuotantoalueen sisällä. Ennallistamistoimen- piteiden aloittaminen kesken tuotantovaiheen ei ole mahdollista tuo- tannon siitä kärsimättä. Pirjatannevalla on myös hakijan vuokraamia alueita, joilta osin hakijalle ei voida määrätä ennallistamisvelvoitetta.
Hakija ei ole nähnyt perusteita epäiltyjen vaikutusten tarkkailemiseen Natura-alueella, eikä lausunnon antaja ole luonnonsuojelulaissa tar- koitettu luonnonsuojeluviranomainen.
Tarkkailun osalta hakija on viitannut 4) Peräseinäjoen kunnan tekni- sen lautakunnan lausunnosta antamaansa vastineeseen. Auman- peittomuovien käsittelyä, varastointia ja hyötykäyttöä on hakijan toi- mesta tutkittu ja tehostettu. Tällä hetkellä muovit kerätään työmaalla oleville varastopaikoille, jossa ne paalataan ja varastoidaan paalei- na. Muovit toimitetaan hyötykäyttöön sitä mukaa kuin vastaanottajia ja hyödyntäjiä ilmenee.
Hakija on todennut 4) Peräseinäjoen kunnan teknisen lautakun- nan lausunnosta, että hakemuksen täydennyksessä esitetty tarkkai- luohjelma tullaan hyväksyttämään Pirkanmaan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksissa. Hakijan mielestä esitetty tarkkailu on riittävä hankealueella. Lisäksi Peräseinäjoen kunnan alueella on vireillä mui- takin hakijan ympäristölupahakemuksia, joiden yhteydessä tullaan määräämään vastaavia tarkkailuvelvoitteita. Tarkkailutulosten perus- teella pystytään valvomaan vesiensuojelurakenteiden toimivuutta.
Turvetuotannosta poistuvien maa-alueiden jälkikäyttömuodosta päättää ensisijaisesti maanomistaja. Hakijan mielestä pienten yksit-
täisten maa-alueiden osalta ei ole tarpeen tehdä erillisiä jälkikäyttö- suunnitelmia. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidon osalta riit- tävät tavanomaiset määräykset.
Hakija on viitannut 5) AA:n vesiensuojelutoimien tehostamisvaati- muksen osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Luvan epäämisvaatimus on hylättävä ai- heettomana.
Hakija on viitannut 6) Mummantupa Oy:n vesiensuojelutoimien te- hostamisvaatimuksen osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakijan käsityksen mukaan hakemuksessa on esitetty asian ratkaisemisen kannalta riittävät vai- kutusselvitykset. Muistutuksen muilta osin hakija on viitannut 10) Ka- lajärven kalastuskunnan muistutuksesta antamaansa vastineeseen.
Hakija on viitannut 7) BB:n ja 8) CC:n vesiensuojelutoimien tehos- tamisvaatimusten osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lau- sunnosta antamaansa vastineeseen. Muistutusten muilta osin hakija on viitannut 10) Kalajärven kalastuskunnan muistutuksesta anta- maansa vastineeseen.
Hakija on todennut 9) Aisa-Tupa Oy:n muistutuksesta, että kysymys on luvan hakemisesta olemassa olevalle toiminnalle. Lupamenette- lyn seurauksena on muistutuksessa vaadittu kuormituksen pienen- täminen. Muilta osin hakija on viitannut edellä lausumaansa.
Hakija on viitannut 10) Kalajärven kalastuskunnan vesiensuojelun tehostamisvaatimuksen osalta 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuk- sen lausunnosta antamaansa vastineeseen sekä hakemuksessa ja sen täydennyksessä esittämiinsä suunnitelmiin. Kalajärven pintaan saattaa satunnaisesti laskeutua Amerikannevan tuotantoalueelta pe- räisin olevaa turvepölyä vähäisiä määriä. Pöly kelluu hetken veden kalvolla, jolloin se voidaan silmin havaita. Veden laatuun vähäisillä pölymäärillä ei ole vaikutusta. Muistutuksessa esitetty ihon limoittu- minen uidessa johtuu todennäköisesti ns. limalevän esiintymisestä Kalajärvessä. Paljain silmin näkymätön limalevä viihtyy melko rehe- vissä humuspitoisissa järvivesissä. Uimarin iholla leväsolut hajoavat ja iho tulee limaiseksi. Iholla kuivuessaan limakerros muuttuu kiristä- väksi. Limalevä on myrkytön, mutta voi aiheuttaa iho-oireita.
MERKINTÄ
Seinäjoen kaupunki ja Peräseinäjoen kunta on lakkautettu vuoden 2005 alusta lukien. Tilalle on perustettu uusi Seinäjoen kaupunki.
Ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 82/2005/4, 83/2005/4, 85/2005/4, 86/2005/4, 87/2005/4 ja 88/2005/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvat Amerikannevan, Juupa-Jäkälänevan, Hietasalonnevan, Tuurannevan, Peurannevan ja Sammattinevan turvetuotantoon Seinäjoella ja Virroilla.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Pirjatannevan tur- vetuotantoon Seinäjoen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunni- telman ja sen täydennyksen mukaisesti siten täydennettynä kuin lu- pamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee noin 122 ha:n hankealuetta.
Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.
Lupamääräykset Tuotanto
1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 63,7 ha:n alueelta.
Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.
Vesienkäsittely
2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltai- den kautta.
Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä.
Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeu- tusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäis- sä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipa- dot. Altaissa on oltava pintapuomit.
Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistetta- vaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön.
Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdolli- simman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyra- kenteiden ohitse.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
3) Virtaamansäätöpadot on tehtävä 31.12.2005 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Seinäjoen kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle.
4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jat- kuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännölli- sesti.
5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.
Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheu- du vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitet- tava etukäteen Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisel- le.
Päästöt ilmaan ja melu
6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäris- töön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turve- pölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista.
Tuulen nopeuden ollessa yli 1 m/s pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty, kun tuulee koillisen ja idän välistä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87
§:ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu koh- tuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiiris- sä 55 dB (LAeq) klo 7 – 22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22 – 7. Loma- asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7 – 22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22 – 7.
Varastointi ja jätteet
8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jä- teöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, me- talli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty- käyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.
Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voi- massa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.
9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa ti- lassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet.
Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet
10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien joh- tamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle.
11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutus- vesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.
12) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.
Tarkkailut
13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti.
Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökes- kuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät hei- kennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmi- kuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kala- taloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuk- sen hyväksymällä tavalla.
Luvan saajan on mitattava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hy- väksymällä tavalla tuotannosta aiheutuvan pölyn määrää tuotanto- alueesta alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevia asuinrakennuksia edustavissa kohteissa kahtena tuotantokautena kolmen vuoden ku- luessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen.
Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.
Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ym- päristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettä- vä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.
Kunnossapitovelvoitteet
15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.
Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen
16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 600 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuk- selle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalas- tukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suo- ritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tu- losta vuodelta 2005.
17) Luvan saajan on osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa Juupajärven mahdollisen kunnostuksen kustannuksiin, jos ympäris- tökeskuksen hyväksymä kunnostussuunnitelma on valmistunut vuo- den 2010 loppuun mennessä.
Korvaukset
Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumi- sesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoi- tu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Pirjatanneva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Luvan myön- täminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä.
Pirjatannevalla jäljellä olevan tuotantopinta-alan ja -ajan huomioon ottaen vesienkäsittelyn perustaso, johon virtaamansäätö sisältyy, on riittävä menetelmä. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn te- hoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Lupa myönnetään määräai- kaisena vuoden 2010 loppuun asti.
Pirjatannevan turvetuotannolla ei ole merkittävää vaikutusta Pirja- tannevan Natura 2000 –alueeseen.
Kun otetaan huomioon Pirjatannevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkit- tävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyt- tömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettä- väksi tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käy- täntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pir- jatannevan länsipuolella on asutusta, jota metsä ei suojaa. Pöly- päästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimen- pidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7).
Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja ros- kaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai val- vontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haitto- jen estämiseksi. Koska Pirjatannevan turvetuotanto on vaikuttanut Juupajärven tilan huonontumiseen, luvan saaja määrätään myös osallistumaan mahdollisiin kunnostuskustannuksiin lupamääräyk- sessä 17).
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN
Ympäristölupavirasto viittaa 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vesienkäsittelyä koskevien vaatimusten osalta edellä luparatkaisun perusteluissa sa- nottuun. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tarkkailua ja kalatalous- maksua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 14) ja 16) ilmenevällä tavalla. Kalatalousmaksu on mitoitettu vesiin johdettavien päästöjen määrän ja niiden vaikutusten laajuuden pe- rusteella. Pirjatannevan turvetuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2010. Koska Pirjatannevan tuotanto on loppuvaiheessa, lupa myön- netään määräaikaisena.
3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vaati- mukset vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta sekä polttoai- neiden säilytyksestä ja jätteiden käsittelystä otetaan huomioon lu- pamääräyksissä 2), 4), 5), 8) ja 9). Hankkeen vaikutukset Pirjatan- nevan Natura 2000 –alueeseen ovat vähäiset. Ympäristölupavirasto ei katso tarpeelliseksi määrätä Natura-aluetta koskevaa vaikutus- tarkkailua. Päästötarkkailua koskeva vaatimus otetaan huomioon lu- pamääräyksestä 13) ilmenevällä tavalla. Vuosipäästöt saadaan sel- ville riittävän luotettavasti nyt määrätyn perustasoisen päästötarkkai- luohjelman perusteella.
Ympäristölupavirasto ottaa 4) Peräseinäjoen kunnan teknisen lauta- kunnan tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla.
Ympäristölupavirasto ottaa 5) AA:n, 6) Mummantupa Oy:n, 7) BB:n, 8) CC:n, 9) Aisa-Tupa Oy:n ja 10) Kalajärven kalastuskunnan ve- sienkäsittelyn tehostamisvaatimukset huomioon lupamääräyksestä
2) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuk- sessa on esitetty asian ratkaisemisen kannalta tarpeelliset selvityk- set. Pölystä tehdyt muistutukset otetaan huomioon lupamääräykses- sä 6).
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupa on voimassa 31.12.2010 saakka.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59
§:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvon- taviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.
Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava ve- sienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.
Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.
Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määrä- yksiä.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti noudatettava ase- tusta.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67 ja 100 §
Jätelain 4 ja 6 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
1 700 euroa
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla.
Liitteet 1) Valitusosoitus
2) Kartta
3) Tarkkailuohjelma
Leena Simpanen
Heikki Penttinen Juha Helin
Johanna Juvonen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Heikki Penttinen ja Juha Helin (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Johanna Juvonen.
JJ/sl
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta va- litetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää- töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.8.2005.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym- päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuoje- luviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu- vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liittei- neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
PIRJATANNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ym- päristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pi- detään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yh- teenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailu- jen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:
- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä
- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja –paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen
- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista
- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset
- mittapatojen ja –laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli
- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet
- näytteiden ottoajat
- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot
- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin
- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu
Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä neljä kertaa vuodessa (maalis- huhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-tammikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon ai- kana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit:
kiintoaine
CODMn
kok P
kok N
pH.
Pitoisuuksia verrataan samalla vesistöalueella sijaitsevien vastaavalla vesienkäsittelymene- telmällä varustettujen turvetuotantoalueiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Netto- päästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonais- fosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuo- tantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa.
Raportointi
Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteen- vetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tark- kailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.
