YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 128/2005/4
Dnro LSY-2003-Y-368
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 28.10.2005
ASIA Kivijärven ja Kortteisenjärven kunnostaminen, Ähtäri
LUVAN HAKIJAT Kivijärven kalastuskunta, Kivijärven vesijätön osakaskunta, Vehun- perän kalastuskunta, Vehunperän vesijätön osakaskunta, Ira Taipa- le, Antti Korsumäki, Mari Korsumäki, Mika Korsumäki ja Niko Kor- sumäki
HAKEMUS Hakijat ovat 8.12.2003 ympäristölupavirastoon toimittamassaan ha- kemuksessa pyytäneet lupaa rakentaa pohjapato Kortteisenjärven luusuaan ja nostaa Kortteisenjärven ja Kivijärven keskivedenkorkeus tasoon noin N43 +173,60 m. Suunnitelman mukaisen pohjapadon ra- kentamisen seurauksena keskivedenkorkeus nousisi 20 cm, alin vesi 65 cm ja ylin vesi 5 cm.
Kortteisenjärvi ja Kivijärvi sijaitsevat Ähtärin keskustan koillispuolella.
Järvien vedenkorkeus laskee rannanomistajien ja virkistyskäyttäjien mukaan haitallisen alas joka vuosi. Vaasan läänin kuvernöörin pää- töksellä eräille yksityisille on 27.4.1856 myönnetty lupa Kortteisen- järven laskemiseen. Kortteisenjärven luusuassa on ollut 1920-luvulla rakennettu pato ja sen alapuolella voimalaitospato, jotka ovat rap- peutuneet, eivätkä enää nosta järvien vedenpintaa. Luusuaa on pe- rattu uiton yhteydessä ja järveä on tiettävästi laskettu sota-ajan jäl- keen. Uitto on lopetettu ja uittosääntö kumottu vuonna 1979.
Kortteisenjärven luusuaan rakennettiin vuonna 1978 kansanpato, joka purettiin vuonna 1986. Sen jälkeen patohanke oli vireillä vesioi- keudessa ja vesiylioikeudessa kaksi kertaa. Kolmannella kerralla ve- sioikeudessa vuonna 1994 asia jäi sikseen.
Kortteisenjärven ja Kivijärven vesialueen omistavat Kivijärven ja Ve- hunperän osakaskunnat. Vesijätön omistavat Kivjärven vesijätön osakaskunta ja Vehunperän vesijätön osakaskunta sekä 7 tilaa, jois- ta kolmen omistajat ovat hankkeessa hakijoina ja neljä on sopinut asiasta Kivijärven kalastuskunnan kanssa. Kahdessa sopimuksessa omistajan suostumukseen sisältyy ehtoja.
Vedenkorkeuden muutos vaikuttaa 58 tilaan Kortteisenjärven ja Kivi- järven rannalla. Yhteensä 55 tilan omistajat ovat tehneet kirjallisen
sopimuksen Kivijärven kalastuskunnan kanssa. Kolmen tilan omista- jalta ei ole sopimusta tai suostumusta. Kortteisenjoen 11 rantakiin- teistön osalta on sopimukset. Padon alle jää kahden tilan maa- aluetta ja tilojen omistajat ovat sopineet Kivijärven kalastuskunnan kanssa alueen käyttöoikeudesta. Patopaikan vesialue on hakijana olevan Kivijärven kalastuskunnan aluetta.
Hakija on arvioinut hankkeen hyödyn arvoksi noin 250 000 euroa ja haitoiksi noin 35 000 euroa. Hankkeen kustannusarvio on noin 38 000 euroa.
SUUNNITELMA
Vesistön yleiskuvaus Kortteisenjärvi ja Kivijärvi sijaitsevat Kokemäenjoen vesistön latvoil- la. Kortteisenjärven pinta-ala on noin 107 ha ja syvyys talvisin alle metri, joten laajat alueet jäätyvät pohjaan asti. Kivijärven pinta-ala on 425 ha ja suurin syvyys 3-4 m. Kortteisenjärvessä on rantaviivaa lä- hes 5 km ja Kivijärvessä saarineen yli 15 km. Kortteisenjärven valu- ma-alue on 175 km2 ja järvisyys 5,9 %. Kortteisenjärvestä vedet vir- taavat Kortteisenjokea pitkin Pemujärveen, joka on yhteydessä Nie- misveteen ja Hankaveteen. Kortteisenjoen pituus on noin 3 km ja sii- nä on putousta 5 m.
Vedenkorkeudet ja virtaamat
Vedenkorkeuksia on mitattu Kortteisenjärvelle asennetulta asteikolta vuosilta 1986-1990 ja vuonna 2002. Tietoja on vain sulan maan ajalta, joten vedenkorkeuksia on jouduttu arvioimaan. Kansanpadon purkamisen jälkeiset vedenkorkeuden tunnusluvut tasossa N43 on arvioitu seuraaviksi:
HW 174,6 m(v. 1988)
MHW 174,3 m
MW 173,4 m
MNW 173,1 m
NW <173 m (esim. vuosina 1989 ja 2002)
Järven luonnontilaiseksi keskivedenkorkeudeksi on vesijätön lunas- tusten perusteella arvioitu N43 +174,06 m.
Arvioidut virtaamat ovat seuraavat:
Ylivirtaama (HQ1/20) 18 m3/s
Keskiylivirtaama (MHQ) 11 m3/s Keskivirtaama (MQ) 1,7 m3/s Keskialivirtaama (MNQ) 0,17 m3/s
Veden laatu ja vesistön käyttö
Kortteisenjärvestä ja Kivijärvestä on otettu muutamia vesinäytteitä vuosina 1972-2002. Niiden perusteella järvet ovat lievästi reheviä, happamia ja tummavetisiä. Veden laatuluokaltaan ne ovat välttäviä.
Järvien yleisimmät saalislajit ovat ahven, hauki ja särki, ja lisäksi järviin on istutettu siikaa ja kuhaa. Kalastus on kotitarve- ja virkistys- kalastusta, mutta saaliiden määristä ei ole tietoa.
Järvien ranta-alueet ovat pääosin ojitettuja metsiä ja soita. Kort- teisenjärven kaakkoispuolella olevan peltoalueen kuivatus on järjes- tetty kaivamalla kuivatusoja Pemujärveen. Kortteisenjärven rannalla on 2 vakituista ja noin 10 vapaa-ajanasuntoa. Kivijärven rannalla on noin 20 loma-asuntoa. Järvien alhainen vedenkorkeus on esteenä loma-asuntojen lisäämiselle.
Hankkeeseen kuuluvat työt
Vedenpinnan nosto toteutetaan Kortteisenjärven luusuaan rakennet- tavan pohjapadon avulla. Padon harjan pituus on 30 m ja leveys 3–4 m ja harja on kaareva virtauksen keskittämiseksi. Tasolla N43
+173,50 m olevaan kynnykseen tehdään 0,25 m syvä V-muotoinen alivirtaama- ja kalankulkuaukko. Kalannousu-ura kivetään ja/tai al- lastetaan siten, että kalan nousu on mahdollisimman suuren osan ajasta mahdollista. Padon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:3 tai loivempi ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuus 1:15 tai loi- vempi. Pato on maa- ja kivirakenteinen ja sen tiivisteenä on beto- nielementti. Pato rakennetaan paikalle, jossa kansanpato oli.
Pato rakennetaan vähän veden aikaan työpadon suojassa kuivatyö- nä. Työn aikana pumpataan tai juoksutetaan vettä Kortteisenjokeen vähintään 20 l/s.
Kivijärven Haukkaniemen eteläpuoliseen lahteen rakennetaan ylei- nen uimaranta ruoppaamalla 30-40 m leveältä alueelta ohut elope- räinen maakerros pois. Massat läjitetään rantaan. Rannanomistajat voivat kunnostaa rantojaan ruoppaamalla.
Hankkeen vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin
Laskelmien mukaan ylimmät vedenkorkeudet tulevat nousemaan 3-7 cm. Keskiylivedenkorkeuden ja keskiylivirtaaman nousu tulee ole- maan suurempi kuin ylimpien vedenkorkeuksien tai suurimpien vir- taamien. Keskivirtaama ei muutu, mutta menovirtaamat pienenevät hieman nykyisestä kuivien jaksojen aikana.
Vedenkorkeudet tasossa N43 ovat seuraavat:
Nykytila Pohjapato Muutos (cm)
HW1/20 174,60 174,65 5
MHW 174,30 174,40 10-15
MW 173,40 173,60 20
MNW 173,10 173,50 40
NW 172,80 173,45 65
Hakemuksen mukaan vedenkorkeuden järjestelmällinen tarkkailu on tarpeetonta, mutta hakija asentaa vedenkorkeusasteikon paikkaan, jonne yleisöllä on helppo pääsy.
Hankkeen vaikutukset vesistön tilaan ja kalastoon
Hakemuksen mukaan vedennosto parantaa veden laatua. Ve- sisyvyyden ja –tilavuuden kasvaminen parantavat kalaston elinoloja.
Vaikutus on erittäin suuri Kortteisenjärvellä, koska se jäätyy nykyisin laajalta alueelta pohjaa myöten. Mäti ei jää kuiville, kun vesipinnan liiallinen lasku estetään. Kalan kulkuun pohjapadolla ei ole vaikutus- ta, koska alueella esiintyvät kalat liikkuvat joen ja järven välillä pää- asiassa tulva-aikana, jolloin vesipinta on sama kummallakin puolen patoa. Patoon rakennetaan kalankulkuaukko ja luiska kivetään tai al- lastetaan kulun mahdollistavaksi. Vesipintojen korkeusero on kui- vimpana aikana noin 0,5 m, mutta keskivirtaamalla korkeusero on enää 0,2 m.
Hankkeen vaikutukset vesistön käyttöön
Hankkeella on myönteinen vaikutus vesimaisemaan ja se parantaa veneily- ja uimamahdollisuuksia. Loma-asuntojen asukkaiden olo- suhteiden parantaminen vilkastuttaa paikallista elämää ja elinkeino- toimintaa.
Vahingot ja haitat Hakemuksen mukaan pysyvästi veden alle jäävä alue - noin 12 ha - on vesijättöä. Veden alle jäävä alue on hakijoiden omistuksessa lu- kuunottamatta tiloihin RN:ot 18:2, 18:4, 18:5 ja 18:6 lunastettua vesi- jättöä, joiden osalta asiasta on sovittu. Laskennallista vettymisvahin- koa kärsivien tilojen kanssa on tilaa Pohjola RN:o 2:57 lukuunotta- matta tehty sopimukset. Hankkeesta ei sopimuksen tehneiden tilojen osalta makseta korvauksia, koska haitat ovat vähäisiä ja hakemuk- sen mukaan tilakohtainen hyöty on pääsääntöisesti moninkertainen haittoihin verrattuna.
Vuonna 2002 tehdyn selvityksen mukaan vuosina 1978-1986 korke- ammalla ollut vesipinta ei haitannut alavimpien alueiden metsänkas- vua. Em. vuosina vedenpinta oli vähintään tasolla N43 +173,60 m, joka on arvioitu hankkeen toteuttamisen jälkeiseksi keskivedenkor- keudeksi.
Vettymishaittaa on hakemuksessa arvioitu aiheutuvan loma- asuntokäytössä olevalle alueelle enintään 6 ha:n laajuudelta ja met- sä- ja joutomaalle 130 ha:n alueelta. Viljellyille pelloille vettymisva- hinkoa ei aiheudu, koska ainoan käytössä olevan peltoalueen kuiva- tus on hoidettu ojalla Pemujärveen.
Laskennalliset vettymisvahingot ovat metsä- ja joutomaan osalta 5 850 euroa ja loma-asuntokäytössä olevan rannan osalta 29 400 euroa. Laskennalliset haitat, vahingot ja edunmenetykset ovat siis yhteensä 35 250 euroa.
Hankkeen toteuttaminen aiheuttaa lisäksi veden samenemista, mut- ta siitä ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa.
Kivijärven kalastuskunta ja vaikutusalueen rannanomistajat ovat tehneet sopimukset, joiden mukaan hankkeen toteuttamisesta aiheu- tetusta haitasta, vahingosta tai edun menetyksestä ei makseta kor- vauksia. Kolme rannanomistajaa ei ole tehnyt sopimusta. Hakemuk- sen mukaan tiloille Kalataavetti RN:o 2:57 ja Tulisilmä RN:o 2:58 ei aiheudu haittaa siitä, että järvi tulee lähemmäksi huviloita. Tilan Poh- jola RN:o 1:45 metsämaalle aiheutuu vettymishaittaa, jonka määrä on arvioitu 25,60 euroksi vuodessa.
Hankkeen hyödyt Kortteisenjärven ja Kivijärven rannalla tai rannan tuntumassa on 2 vakituista ja 30 loma-asuntoa. Järvien virkistyskäyttömahdollisuuksi- en ja vesimaiseman parantuessa rantakiinteistöjen arvo nousee vä- hintään 5 000 euroa kiinteistöä kohden. Saatava hyöty on siis vähin- tään 160 000 euroa. Järville voidaan rakentaa 10-15 loma-asuntoa lisää, mistä saatava hyöty on 50 000 euroa.
Järvien pinta-alan kasvu ja puolet Kortteisenjärven pinta-alasta voi- daan hakemuksen mukaan katsoa kalataloudelliseksi hyötyalueeksi, joka on yhteensä 65 ha. Kalataloushyöty on arvioitu pääomitettuna 44 000 euroksi.
Rahallisesti mitattavissa oleva hyöty on arvioitu yhteensä 250 000 euroksi. Hankkeesta on lisäksi hyötyä maisemalle, virkistyskäytölle ja paikalliselle elinkeinoelämälle.
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN
Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Ähtärin kau- pungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemi- seen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 28.6.- 28.7.2004.
MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET
1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että työn tekemi- sessä tulee käyttää ympäristön kannalta vähiten haittoja aiheuttavia työmenetelmiä. Erityisesti tulee välttää tarpeetonta veden samenta- mista. Työn teettäjä on vastuussa työstä ja rakenteiden käyttämises- tä mahdollisesti aiheutuvasta haitasta ja edunmenetyksestä. Töiden aloittamisesta ja lopettamisesta on kirjallisesti ilmoitettava ympäris- tökeskukselle.
2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että kalojen nousu pohjapadon yli turvataan kalankulkuaukolla. Hank- keen kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava Pohjanmaan työ- voima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla ja ehdotus tark- kailuohjelmaksi on toimitettava kalatalousyksikölle kolmen kuukau- den kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
3) AA (Kalataavetti RN:o 2:57, Kivijärvi, Ähtäri) on todennut, että osakas- ja kalastuskuntien kokous, jossa lupaa päätettiin lähteä ha- kemaan ei ollut aivan kaikkien säännösten mukainen. Läsnä oli mui- ta kuin osakaskuntiin kuuluvia, on epäselvää, pidettiinkö osanottajis- ta kirjaa ja kokouksessa ei äänestetty, vaikka siellä oli erilaisia mieli- piteitä veden korkeuden nostamisesta.
Hakemuksen vedenkorkeuden määrittelyn peruste on epäselvä. Kivi- järven matalilla rannoilla vesi tunkeutuu pitkälle metsään. Haitta- arviointitilaisuus, joka pidettiin 20.10.2003, ei ehkä ole ollut hallinto- menettelylain mukainen. Sitä koskeva kirje oli päivätty viikkoa ennen tilaisuutta, eikä muistuttaja ole saanut pöytäkirjaa tilansa arvioinnis- ta. Hankkeessa esitetyllä vedenkorkeudella tilan portaiden edessä on aarin kokoinen vesilammikko, mikä on esteettinen ongelma eikä paranna rannan käyttöolosuhteita. Hanke hyödyttää Kortteisen jär- ven rannanomistajia eikä ole oikein, että muiden rannanomistajien on osallistuttava toisten osakkaiden hyötymisrahoitukseen. Kort- teisenjärvi olisi ruopattava.
4) BB (Pohjola RN:o 1:45, Kivijärvi, Ähtäri) on todennut, että veden- pinnannosto aiheuttaa haittaa hänen metsätilallaan ja sen vuoksi hän vastustaa padon rakentamista.
5) CC (Tulisilmä RN:o 2:58, Kivijärvi, Ähtäri) on todennut, että han- ketta koskevassa osakas- ja kalastuskuntien kokouksessa ei toimittu oikeiden periaatteiden mukaan; kokouksen kulkuun osallistui henki- löitä, jotka eivät ole osakkaita, osallistujia ei kirjattu ja lopputulokse- na todettiin, että lupaa lähdetään hakemaan.
Pelkkä vedenpinnan nosto ei paranna ainakaan Kivijärveä eikä sen virkistyskäyttöä, koska kasvusto jää veden alle mätänemään ja hai- semaan. Jos vedenpinnan nosto tehdään yhteiskunnan varoilla, olisi luonnollista, että myös rantojen perkaus ja puhdistus rahoitetaan samoin. Rannanomistajan perkausvelvollisuus on kohtuuton. Muis- tuttaja ei voinut osallistua haitta-arviointitilaisuuteen, koska hän sai asiasta tiedon niin myöhään.
HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään lausunut, että kesä 2004 on ollut poikkeuk- sellisen sateinen. Vesi on pysynyt järvialtaissa eikä ole ulottunut metsiin.
TE-keskuksen lausuntoon on todettu, että pato on suunniteltu kalan- kulkua haittaamattomaksi ja loiva alarinne mahdollistaa kalojen liik- kumisen. Vedenkorkeuden vaihtelun väheneminen auttaa kudun on- nistumista matalissa rantavesissä. Padon vaikutus selviää kirjanpito- kalastajien eritellessä Kortteisenjärvestä ja Kivijärvestä saamansa saaliin.
Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon ei ole ollut huomaut- tamista.
Hakija on todennut, että BB:n metsämaan vähäisestä vettymishai- tasta on arvio hakemuksessa.
AA:ni ja CC:n muistutuksiin on todettu, että esitetty vedenpinnan korkeus on kompromissi, joka on saatu aiemman padon kokemusten perusteella. Veden keskikorkeuden nosto parantaa erityisesti Kort- teisenjärven kalaston talvehtimisolosuhteita, koska vesi ei jäädy poh- jaan saakka. Veden vaihtelun tasaantuminen vähentää kasvuston mätänemisestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Huvilarannan kunnostami- nen on varsin vähäinen panostus, jolla omistaja voi tehdä rannan mieleisekseen. CC oli mukana vesijättömaan osakaskunnan koko- uksessa 15.3.2003 kahdenkymmenenseitsemän muun osanottajan kanssa.
LISÄSELVITYS Hakija on 29.6.2004 toimittanut ympäristölupavirastoon Vehunperän vesijätön osakaskunnan 5.5.2003 pidetyn kokouksen kutsun.
TARKASTUS Ympäristölupavirasto teki tarkastuksen 21.9.2005 tiloilla Kalataavetti (RN:o 2:57) ja Tulisilmä (RN:o 2:58). Tarkastuksessa todettiin, että tilojen rannassa on selvä rantatörmä ja sen edessä vesijättöalue, jonka leveys ko. päivän vedenkorkeudella oli useita metrejä. Törmän yläpuolinen alue oli niin korkealla, ettei vedennostosta aiheudu vet- tymistä vesijätön yläpuolelle tai lammikon muodostumista piha- alueelle. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Kivijärven kalastuskunnalle, Kivijär- ven vesijätön osakaskunnalle, Vehunperän kalastuskunnalle, Ve- hunperän vesijätön osakaskunnalle, Antti Korsumäelle ja Mari Kor- sumäelle tilan Lepola RN:2:68 omistajina sekä Ira Taipaleelle, Mika Korsumäelle ja Niko Korsumäelle tilojen Autio II RN:o 2:73 ja Autio RN:o 2:74 omistajina luvan pohjapadon rakentamiseen Kortteisen- järven luusuaan Ähtärin kaupungissa Kivijärven ja Kortteisenjärven vedenkorkeuksien nostamiseksi Suomen Salaojakeskus Oy:n laati- man ja 9.4.2003 päivätyn kunnostussuunnitelman mukaisesti.
Kortteisenjärven keskivedenkorkeus ja samalla vesilain 1 luvun 6 §:n mukainen vesialueen raja maata vastaan, joka nyt on N43 +173,40 m, tulee padon rakentamisen jälkeen olemaan N43 +173,60 m.
Ympäristölupavirasto määrää vettymisvahingosta maksettavaksi korvauksen lupamääräyksessä 7). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä.
Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lu- pamääräyksiä.
Lupamääräykset
Rakenteet 1) Kortteisenjärven luusuaan rakennetaan maarakenteinen pohjapa- to suunnitelman liitteessä 4 esitetyllä tavalla.
Pohjapadon pituus on noin 30 m ja harjan korkeus N43 +173,50 m.
Harjan keskelle tehdään V-muotoinen alivirtaama- ja kalankulkuauk- ko, jonka pohja on tasolla N43 +173,25 m ja leveys padon harjan ta- sossa 2,0 m. Padon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:3 tai loivempi ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuus 1:15 tai loivempi.
Harjan leveys on 3-4 m.
Suunnitelmasta saadaan poiketa vähäisessä määrin, jos asiasta so- vitaan niiden kanssa, joita asia koskee.
2) Padon yhteyteen yleisölle helposti päästävään paikkaan on tehtä- vä vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkitty korkeus N43
+173,60 m.
Työn suorittaminen 3) Työt on toteutettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle sekä niin, ettei vettä tarpeettomasti padota. Töiden aikana Kortteisenjokeen on johdettava vettä vähintään 20 l/s.
4) Luvan saajalla on oikeus rakentaa hankkeen toteuttamista varten tarpeelliset työmaatiet ja työpadot maanomistajien kanssa sovittavil- le alueille. Töiden valmistuttua työpadot ja maanomistajien vaati- muksesta työmaatiet on purettava sekä alueet saatettava asianmu- kaiseen kuntoon.
5) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä raken- nuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon.
Kunnossapito 6) Luvan saajan on pidettävä pohjapato suunnitelman mukaisessa kunnossa.
Korvaukset 7) Luvan saajan on maksettava, mikäli ei toisin sovita, metsämaan vettymishaitasta tilan Pohjola RN:o 1:45 omistajalle BB:lle kerta- kaikkisena korvauksena euroa. (Tietoverkossa olevassa päätök- sestä on poistettu korvaussumma)
Korvaus on maksettava ennen töihin ryhtymistä, kuitenkin viimeis- tään kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Eräpäivästä lähtien korvaukselle on maksettava vuo- tuista viivästyskorkoa. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.
8) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on korvat- tava viivytyksettä asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin so- vita.
9) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sel- lainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä an- nettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain mukaan
vastuussa, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asi- anomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoi- man estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyk- sessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty.
Tarkkailu 10) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vesistön ve- denkorkeuksiin ja virtaamiin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hy- väksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työ- voima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjel- mat on toimitettava ympäristökeskukselle sekä työvoima- ja elinkei- nokeskukselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän pää- töksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa sanotuin määräajoin ympäristökeskukselle, työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on pyydettäessä esitettävä myös niille, joiden oikeus tai etu voi olla tie- doista riippuvainen.
Luvan voimassaolo 11) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava kolmen ja saatettava olennaisin osin loppuun viiden vuoden kuluessa päätök- sen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa raukeaa.
Ilmoitukset 12) Luvan saajan on hyvissä ajoin tarkoitusta vastaavalla tavalla il- moitettava töiden aloittamisesta asianomaisille maanomistajille, Län- si-Suomen ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselle.
13) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava ym- päristölupavirastolle, Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Perustelut
Luvan myöntäminen Kortteisenjärven ja Kivijärven ongelmana on järvien heikko tila ja alhaiset vedenkorkeudet, jotka ovat haitanneet virkistyskäyttöä. Jär- vien rannoilla on vapaa-ajan asuntoja. Järvien vedenpinnan nostolla voidaan parantaa maisemakuvaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Vesitilavuuden lisäys parantaa järvien happitilannetta ja kalaston elinolosuhteita. Vaikutusalueen tiloista suurin osa on tehnyt sopi- muksen, jossa he suostuvat hankkeen toteuttamiseen. Kaikki veden tai pohjapadon alle jäävien alueiden omistajat ovat hakijoina tai so- pineet asiasta.
Hankkeesta aiheutuvat korvattavat vahingot ovat yhteensä 512 eu- roa.
Hankkeen hyötyjä on vaikea määrittää rahallisesti ja hakijan arviota on pidettävä vain suuntaa antavana. Hankkeesta saatava hyöty on kuitenkin siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmene- tykseen verrattuna huomattava. Hanke ei vaaranna yleistä tervey- dentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön
luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononna paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja.
Vahingot ja haitat Ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeesta aiheutuu vettymishait- taa tilan Pohjola RN:o 1:45 metsämaalle ja hyväksyy tältä osin haki- jan korvausesityksen. Korvaus määrätään kuitenkin kertakaikkisena kertomalla vuosikorvaus luvulla 20. Vedenpinnannosto parantaa ve- simaisemaa, veden laatua ja kalojen elinmahdollisuuksia ja helpot- taa järvillä liikkumista. Nämä hyödyt kohdistuvat erityisesti rantatiloil- le, jotka ovat virkistyskäytössä ja se nostaa kiinteistöjen arvoa. Kiin- teistöjen arvonnousu on suurempi kuin vettymisestä aiheutuva haitta myös tiloilla Kalataavetti RN:o 2:57 ja Tulisilmä RN:o 2:58, jotka ei- vät ole sopineet asiasta, eikä tilojen omistajille niin ollen määrätä korvauksia.
Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentti sekä 11 luvun 3, 5, 14 ja 14a §
Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista
Ympäristölupavirasto ottaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vaa- timukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla ja Pohjan- maan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen kalataloudelli- sesta tarkkailusta lupamääräyksessä 10).
Ympäristölupavirasto hylkää BB:n vaatimuksen luvan epäämisestä perustelujen kohdasta Luvan myöntäminen ilmenevin perustein. Lu- pavirasto määrää BB:n omistamalle tilalle korvauksen metsämaan vettymisestä lupamääräyksessä 7).
AA:n ja CC:n muistutuksista ympäristölupavirasto toteaa, että ym- päristölupavirasto ei ole toimivaltainen käsittelemään osakas- ja ka- lastuskuntien päätösten lainmukaisuutta, vaan ne käsitellään yhteis- aluelain mukaisessa menettelyssä hakemalla oikaisua tai moittimalla päätöstä nostamalla kanne käräjäoikeudessa. Tässä päätöksessä ei aseteta rannanomistajille mitään velvoitteita perkausten suorittami- sesta tai rahoittamisesta. Ympäristölupavirasto katsoo, että tarkas- tuksella saadun selvityksen mukaan vedenpinnannosto ei aiheuta vettymistä AA:n kesäasunnon pihalla. CC:n muistutuksessa maini- tun Kivijärven tilan ja virkistyskäyttömahdollisuuksien paranemisen osalta viitataan perustelujen kohtaan Luvan myöntäminen.
KÄSITTELYMAKSU 1 700 euroa
Sovellettu oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla
Liite Valitusosoitus
Leena Simpanen
Kalevi Tikka Jukka Leinonen
Raija Aaltonen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Kalevi Tikka ja Jukka Leinonen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen.
RHA/sl
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta vali- tetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök- sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.11.2005.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian- omaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu- vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liittei- neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: vaihde (09) 173 461
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn- timaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit- teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapa- uksista, joissa maksua ei peritä.
