Dnro PSA-2004-Y-253-111
Annettu julk ipanon jälkeen 16.11.2005
ASIA Ympäristölupa, Pukkikankaan kaatopaikka, Varkaus.
HAKIJA Stora Enso Oyj Varkauden tehtaat PL 185
78201 VARKAUS
Tätä päätösversiota on muokattu huo mioiden henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta.
2 HAKIJA ... 1
3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 1
4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN ... 1
5 ASIAN VIREILLETULO ... 1
6 HAKEMUS ... 1
6.1 TOIMINTA... 1
6.2 TOIMINTAA KOSKEVAT LU VAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE SEKÄ MUUT MAANKÄYTTÖRAJOITUKSET... 2
6.2.1 Aikaisemmat luvat... 2
6.2.2 Kaavoitustilanne ... 3
6.3 SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 3
6.3.1 Alueen maaperäolosuhteet ... 3
6.4 PROSESSIJÄTTEIDEN SYNTY... 4
6.4.1 Stora Enso Oyj, Fine Paper Varkauden tehdas... 4
6.4.2 Stora Enso Publication Paper Oy Ltd Varkauden tehdas ... 5
6.4.3 Stora Enso Timber Oy Ltd Varkauden saha ... 5
6.4.4 Corenso United Oy Ltd Varkauden tehdas... 5
6.4.5 Varenso Oy... 6
6.4.5.1 Voimalaitoksen toiminta... 6
6.4.5.2 Varkauden tehtaiden jätevedenpuhdistamon toiminta ... 7
6.5 PUKKIKANKAAN KAATOPAIKAN TOIMINTA... 8
6.5.1 Täyttöalueelle sijoitettavien jätteiden määrä... 8
6.5.2 Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden laatu... 9
6.5.3 Täyttöalueet, -tilavuus ja -aika... 11
6.5.4 Kaatopaikan rakenteet ... 12
6.5.5 Täyttötekniikka... 13
6.5.6 Kaatopaikkavesien keräily ja johtaminen... 14
6.5.7 Kaatopaikkavesien puhdistus... 15
6.5.8 Kaasujen muodostuminen ja käsittely... 16
6.6 MUU JÄTTEEN KÄSITTELY... 17
6.6.1 Kompostointi... 17
6.6.2 Jätteiden välivarastointi... 17
6.7 LIIKENNÖINTI JA LIIKENNEJÄRJESTELYT... 17
6.8 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN ... 18
6.8.1 Kuormitus pinta- ja pohjavesiin... 18
6.8.2 Vaikutus ilman laatuun ... 19
6.8.3 Kaatopaikan maisemavaikutus ... 19
6.8.4 Melu, pöly ja haju ... 19
6.9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 19
6.9.1 Käyttötarkkailu... 19
6.9.2 Päästöjen tarkkailu ... 21
6.9.3 Ympäristövaikutusten tarkkailu ... 21
6.9.4 Näytteiden analysointi ja tietojen raportointi... 22
6.10 TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA POIKKEUSTILANTEISIIN VARAUTUMINEN... 22
6.11 PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMINEN... 23
6.12 VAKUUS... 24
7 ASIAN KÄSITTELY... 24
7.1 ASIAN VIREILLÄOLOSTA TIEDOTTAMINEN... 24
7.2 TARKASTUKSET JA NEUVOTTELUT... 24
7.3 LAUSUNNOT... 24
7.4 MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET SEKÄ ESITETYT VAATIMUKSET... 24
7.5 HAKIJAN VASTINE... 25
8 RATKAISU ... 27
8.1 VASTAUS YKSILÖITYIHIN LAUSUNTOIHIN... 27
8.2 LUPAMÄÄRÄYKSET... 27
8.2.1 Käsiteltävät jätteet ja kaatopaikan luokitus... 27
8.2.2 Kaatopaikan toiminta-alueet ja pohjarakenteet sekä kaatopaikan käyttöaika... 29
8.2.3 Sisäisen vedenpinnan taso ... 31
8.2.4 Kaatopaikan käyttö ja hoito... 31
8.2.5 Kaatopaikan pintarakenteet ja jälkihoito... 32
8.2.6 Kaatopaikkakaasun hallinta ... 33
8.2.7 Kompostointi ja kompostoitujen massojen käyttö... 33
8.2.8 Vesien käsittely ja johtaminen... 33
8.2.9 Päästöt ilmaan ... 34
8.2.10 Melu ... 34
8.2.11 Vastuu kaatopaikan jälkihoidosta... 35
8.2.12 Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen ... 35
8.2.13 Vastaava hoitaja ja valvoja... 35
8.3 TARKKAILU- JA RAPORTOINTIMÄÄRÄ YKSET... 35
8.4 VAKUUDEN ASETTAMINEN... 36
9 RATKAISUN PERUSTELUT... 37
9.1 LUVAN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET... 37
9.2 LUVAN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERUSTELUT... 38
10 LUVAN VOIMASSAOLO... 39
10.1 LUVAN VOIMASSAOLO... 39
10.2 ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN... 39
11 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 39
12 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN ... 39
13 MUUTOKSENHAKU ... 40
14 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN ... 40
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2004-Y-253-111
Annettu julk ipanon jälkeen 16.11.2005
1 ASIA
Ympäristölupa, Pukkikankaan kaatopaikka.
2 HAKIJA
Stora Enso Oyj Varkauden tehtaat PL 185
78201 VARKAUS
3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1
§:n 3 momentin mukaan kaatopaikalla on oltava ympäristölupa.
Ympäristönsuojeluasetuksen 43 §:n 2 momentin mukaan kaatopaikan toimintaan tuli ha- kea ympäristölupaa viimeistään 31.12.2004, ellei toimintaan ollut haettu ympäristönsuo- jelulain mukaista lupaa tätä ennen.
4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 12 a) perusteella kaatopaikan lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa.
5 ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 15.12.2004. Hakemusta on täydennetty 31.1.2005, 22.4.2005, 2.9.2005, 15.9.2005 ja 10.10.2005 päivätyillä täydennyksillä.
6 HAKEMUS
6.1 Toiminta
Stora Enso Oyj hakee ympäristölupaa Varkauden tehtailla syntyvien prosessijätteiden si- joittamiselle Pukkikankaan kaatopaikalle. Lupaa haetaan siten, että toimintaa voidaan jatkaa nykyisellä kaatopaikka-alueella niin, että alue tulee hyötykäytettyä mahdollisim- man tehokkaasti nykyisessä ympäristöluva ssa määriteltyyn täyttökorkeuteen. Toiminnal- le haetaan lupaa vuoteen 2012. Läns ipäädyn alue viimeistellään järjestelmällisesti siten, että alue on peitetty vuoteen 2012 mennessä. Itäpäädyn tuhka-aluetta käytetään puupe-
räisen materiaalin kompostointiin ja pintarakenteissa tarvittavien materiaalien välivaras- tointiin tuona toiminta-aikana.
Lisäksi haetaan poikkeusta valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaiseen pohjara- kennevaatimukseen 1.11.2007 jälkeen. Perusteluna hakija toteaa, että kunnostustoimen- piteiden ansiosta kaatopaikan ympäristökuormitus on pienentynyt ja vaikutukset ovat vähäiset. Vuoden 2007 jälkeen suunniteltu nykyisen alueen jatkokäyttö ei arvion mu- kaan lisää ympäristökuormitusta, koska kaatopaikka-alueen pinta-ala ei kasva. Tulevan lupakauden aikana on mahdollisuus ratkaista kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden hyöty- käyttö. Vuoteen 2012 mennessä uskotaan löytyvän lopulliset, kustannustehokkaat ratkai- sut tehtaan prosessijätteiden jatkuvalle hyötykäytölle. Kun hyötykäyttö on saatu käyn- tiin, on helpompaa mitoittaa muut prosessijätteiden käsittelyyn tarvittavat menetelmät, kuten kaatopaikkaratkaisut.
Pukkikankaan kaatopaikka on toiminut nykyisellä alueella vuodesta 1976 lähtien. Kaa- topaikka on pitkänomainen noin 100–200 metriä leveä ja 600 metriä pitkä luode- kaakkosuuntainen alue.
Pukkikankaan kaatopaikalle loppusijoitetaan ainoastaan omassa toiminnassa syntyviä prosessijätteitä. Loppusijoitettujen jätteiden ominaisuuksien mukaan Pukkikankaan kaa- topaikka jakaantuu kahteen toisistaan merkittävästi poikkeavaan osa-alueeseen.
Vanhalle jätepenkereelle, länsipäädyn alueella (alue 1) on läjitetty useimpia tehtaalla muodostuneita jätteitä niin, että puhdistamolietteen ja puuperäisten jätteiden suhteellinen osuus on suurin. Uudelle jätepenk ereelle, itäpäädyn alueella (alue 2) on läjitetty taas pääosin tuhkaa, joskin kelirikkoaikana aiempina vuosina penkereelle on viety myös meesaa, puhdistamon lietettä ja viherlipeäsakkaa. Vuodesta 1998 kattilan K6 le ntotuhka on läjitetty erillään muista jätteistä alueen lounaisnurkassa.
6.2 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyt- törajoitukset
6.2.1 Aikaisemmat luvat
Pohjois-Savon ympäristökeskus on myöntänyt 31.12.1998 ympäristöluvan Enso Oyj:n Varkauden tuotantolaitoksille, Pukkikankaan teollisuusjätteen kaatopaikalle ja kaatopai- kan laajennukselle.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ratkaisut, jotka koskevat em. ympäristöluvan velvoitteita ja niiden pohjalta tehtyjä suunnitelmia ja toi- menpiteitä.
Ratkaisu Päiväys ja dnro
Pukkikankaan kaatopaikan kaatopaikkakaasujen mittaaminen 29.6.2004
PSA–2003–Y-78-112 Pukkikankaan kaatopaikan jälkihoidon I-vaiheen koeraken-
teen toteutuksen hyväksyminen
23.1.2004 0695Y0015-111 Pukkikankaan kaatopaikan jälkihoidon I-vaiheen koeraken-
teen toteutusta koskevien suunnitelmien hyväksyminen
19.6.2003 ja 28.3.2003 0695Y0015-111 Pukkikankaan kaatopaikalla puuperäisen jätteen kompostoin-
tia koskevan selvityksen hyväksyminen
30.4.2003
PSA-2003-Y-78–114 Pukkikankaan kaatopaikan suotovesien käsittely 13.6.2002 ja 24.5.2002
0695Y0030-113
Pukkikankaan kaatopaikan sisäisen vedenpinnan lasku ja jäl- kihoidon I- vaihe, louhesalaojan rakentamissuunnitelman hy- väksyminen
19.12.2001
0695Y0015-111, 0695Y0030- 111
Pystyeristysseinämän, tasausaltaan, suotovesien keräysjärjes- telmän ja pumppaamon rakentaminen, hyväksymispäätös
5.11.2001 0695Y0030-111 Pukkikankaan kaatopaikan kaatopaikkakaasun keräys ja käsit-
telyvaihtoehdot, biologisen käsittelyn hyväksymispäätös
9.5.2001
0695Y0030-111 Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaiden ympäristövaikutusten
tarkkailuohjelman hyväksyminen
4.11.1999 0695Y0030-113
6.2.2 Kaavoitustilanne
Alueella on voimassa Varkauden kaupunginvaltuuston 17.5.2004 vahvistava oikeusvai- kutteinen Akonlahti-Kurola osayleiskaava. Kaavasta on valitettu, mutta kaupunginhalli- tus on päätöksellään 18.10.2004 pannut täytäntöön kaavan muilta kuin valituksenalaisil- ta osin. Osayleiskaavassa Pukkikankaan kaatopaikan alue on merkinnällä EJ- jätteenkä- sittelyalue.
Kaatopaikka-alueen pohjois- ja itäpuolelle on osayleiskaavaan merkitty ohjeellinen ul- koilureitti.
6.3 Sijaintipaikka ja sen ympäristö
Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaiden prosessijätteiden kaatopaikka sijaitsee Varkauden kaupungissa noin 13 kilometrin päässä keskustasta tiloilla Kuronlahti Kosula, RN:o 1:135, (915-407-1-135) ja Kopolanniemi Pukkikangas, RN:o 3:95 (915-405-3-95). Maa- alueen omistaa Stora Enso Oyj.
Alue on metsätalousvaltaista aluetta, jossa on haja-asutusta. Alue ei kuulu vedenha nkin- nan kannalta tärkeisiin pohjavesialueisiin. Toiminnan vaikutuspiirissä ei ole luonno nsuo- jelualueita.
Kaatopaikan etäisyys lähimpään vakinaiseen asutukseen on noin 700 metriä.
6.3.1 Alueen maaperäolosuhteet
Kaatopaikan perustilaselvitykset on tehty vuosina 1994 - 1996. Täyttöalueen pohja sen kaakkois- ja luoteispäädyissä on silttistä hiekkamoreenia. Jätepenkereen alla oleva maa- perä on lännessä (alue 1) soraista hiekkamoreenia ja idässä (alue 2) silttistä hiekkamo- reenia muuttuen laihaksi saveksi alueen 2 puolivälissä.
Kairaukset päätyvät kiveen tai kallioon viimeistään syvyydellä 4,8 m. Maaperän veden- läpäisevyys on paikoin suuri, paikoin taas maaperä on heikosti vettä johtavaa ja pääosa pohjavesivirtauksesta tapahtuu ma aperän pintakerroksessa. Huonoa vedenläpäisevyyttä osoittaa myös jätepenkereen länsiosalla sisäisen vesipinnan kohoaminen.
Kaatopaikka sijaitsee kahden kallion välisessä laaksossa, alueelle ei tule merkittäviä määriä ulkopuolisia pintavesiä. Maatutkaluotausten perusteella kallio on suhteellisen eh- jää lukuun ottamatta koillisosan vaakarakoilutta aluetta.
6.4 Prosessijätteide n synty
Varkauden tehtailla toimii Stora Enso konserniin kuuluvat Stora Enso Oyj, Fine Paper Varkauden tehdas, Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Varkauden tehdas, Stora Enso Timber Oy Ltd Varkauden saha, Corenso United Oy Ltd Varkauden tehdas sekä Varen- so Oy.
Lisäksi tehdasalueella toimii Hartmann -Varkaus Oy, Varkauden pakkaustehdas, jonka omistaa tanskalainen Brødrene Hartmann A/S. Tehdas valmistaa munakennoja kierrä- tyskuidusta. Toiminnasta ei suorana isesti synny Pukkikankaan kaatopaikalle toimitetta- vaa jätettä, mutta pakkaustehtaan jätevedet ohjataan Varkauden tehtaiden puhdistamolle ja täten mahdollisesti läjitettävästä lietteestä pieni osa on pakkaustehtaan kuitulietettä.
6.4.1 Stora Enso Oyj, Fine Paper Varkauden tehdas
Varkauden hienopaperitehdas, johon kuuluvat puunkäsittely (kuorimo), sellutehdas ja hienopaperitehdas, valmistaa kahdella paperikoneella toimistopapereita ja graafisia pai- nopapereita. Sivutuotteena sellunkeitossa valmistetaan tärpättiä ja mäntyöljyä. Hieno- paperitehtaaseen kuuluu myös kuitupuun käsittelylaitos (kuorimo).
Hienopaperitehtaalla syntyy seuraavia jätteitä loppusijoitettavaksi tai hyötykäytettäväksi Pukkikankaan kaatopaikalle:
§ oksamassaa
§ soodasakkaa
§ meesaa (poikkeustilanteissa)
§ lietteitä
§ puujätettä
Oksamassan muodostuminen
Sellun keiton jälkeisessä lajittelussa eroteltava karkea jae (oksamassa) palautetaan takai- sin keittimeen hakesyötön kautta. Lajittamossa poistuu jätteenä, eli niin sanottuna oksa- massana, epäpuhtauksia kuten hiekkaa, kiviä ja metallia. Mukaan joutuu myös karkeaa kuitua. Kun lajiteltavan massan joukossa on liian paljon oksajaetta ja kuitumaisia tikkuja (syynä keiton epäonnistuminen), ei kaikkea oksamassaa ole mahdollista palauttaa takai- sin keittoon vaan massaa joudutaan ottamaan jätteenä ulos prosessista muun rejektin joukkoon.
Soodasakan muodostuminen
Soodasakka on merkittävin sellutehtaalla syntyvä jätejae. Sellun keitossa käytettävät keittokemikaalit ja puusta liuenneet aineet otetaan talteen keiton jälkeen mustalipeänä.
Mustalipeästä haihdutetaan vettä haihduttamolla ja sen jälkeen väkevöity liemi poltetaan soodakattilassa. Kemikaalit (viherlipeäliuos) johdetaan soodakattilalta valkolipeän va l- mistukseen. Kaustisoinnissa viherlipeä ensin selkeytetään, erottuva sakka on soodasak- kaa, joka kuivataan suotimella ja poistetaan jätteenä prosessista.
Meesan muodostuminen
Kaustisoinnissa, selkeytyksen jälkeen, viherlipeä johdetaan niin sanottuihin kalkin sam- muttimiin, joissa tapahtuu kaustisointireaktio: natriumkarbonaatti muutetaan natrium- hydroksidiksi kalkin avulla. Reaktiossa syntyvä natriumhydroksidi ja na triumsulfidi ovat liukoisia, mutta sama lla muodostuu kalsiumkarbonaattia (CaCO3) eli meesaa.
Meesa on sakkaa, joka voidaan suodattaa eroon liuoksesta valkolipeäsuotimella. Saatu suodos, valkolipeä, on valmista käytettäväksi uudestaan keittolipeänä.
Meesa taas johdetaan meesasäiliöön, sieltä meesasuotimille, jossa meesaa pestään ja kuivataan. Kuiva meesasakka johdetaan meesauuniin, jossa meesa edelleen kuivuu, kuumenee hajoten hiilidioksidiksi ja kalsiumoksidiksi (CaO).
Häiriötilanteissa, kun meesaa ei voida johtaa meesauuniin, sitä otetaan ulos prosessista.
Meesa toimitetaan pääasiassa hyödynnettäväksi Stora Enson Imatran tehtaille, koska Varkauden tehtaalla ei ole takaisinliettolaitteistoa. Toimitusten ollessa estyneitä joud u- taan meesaa loppusijoittamaan jätteenä Pukkikankaan kaatopaikalle. Meesajätteen määrä on vähäinen ja pienentynyt edelleen viime vuosina.
Lietteiden muodostuminen
Jätevesien mukana sekä kuorimolta, sellunvalmistuksesta että paperitehtaalta kulkeutuu kiintoainetta (kuitu, täyteaineet) jätevedenpuhdistamolle. Kiintoaine erotellaan jäteve- destä lietteenä, jota hyötykäytön ollessa estynyt toimitetaan jätteenä Pukkikankaan kaa- topaikalle.
Kuorimolla poistuu kiertovedestä hiekkaa ns. hiekkur ialtaaseen. Allasta tyhjennetään kuukausittain. Ruoppausliete (hiekkaa, puukuitua) nostetaan lavoille altaan reunalla, kuivataan valuttamalla ja kuljetetaan Pukkikankaan kaatopaikalle.
Puujätteen muodostuminen
Puunkäsittelyssä (kuorimo) pieni osa kuorta toimitetaan jätteenä kompostoitavaksi Puk- kikankaan kaatopaikalle. Hyötykäytön esteenä ovat kuoren sisältämät epäpuhtaudet (ki- vet, metallit yms.) tai kosteus.
6.4.2 Stora Enso Publication Paper Oy Ltd Varkauden tehdas
Varkauden painopaperitehdas valmistaa kahdella paperikoneella sekä valkoisia että vä- rillisiä sanomalehti- ja luettelopapereita.
Painopaperitehtaan toiminnasta ei suorana isesti synny Pukkikankaalle toimitettavaa jä- tettä. Jätevesien mukana sekä TMP- laitokselta että paperitehtaalta kulkeutuu kiintoainet- ta (puukuitua) jätevedenpuhdistamolle. Kiintoaine erotellaan jätevedestä lietteenä, jota hyötykäytön ollessa estynyt toimitetaan jätteenä Pukkikankaan kaatopaikalle.
6.4.3 Stora Enso Timber Oy Ltd Varkauden saha
Varkauden sahalla valmistetaan kuusisahatavaraa puusepänteollisuuden raaka-aineeksi.
Lähes kaikki sahan sivutuotteista (kuori, hake, puru, höylälastut) hyödynnetään Varkau- den tehdasintegraatissa joko raaka-aineena massanvalmistuksessa tai energian tuotan- nossa. Jätteeksi joutuu vain pieniä määriä puupitoista materiaalia.
Puuperäisen jätteen muodostuminen sahalla
Poltto tai massan raaka-ainekäyttö estyy, kun puuperäisen materiaalin sekaan on sekoit- tunut epäpuhtauksia kuten kiviä ja metallilankoja ja, kun materiaalin kosteus ei ole ollut optimaalinen hyötykäyttöä varten. Tä llaista materiaalia muodostuu lähinnä kuljettimilta putoavasta kuoresta ja puujätteestä, puiden siirrossa ja käsittelyssä irtoavasta kuoresta.
Massanvalmistukseen tai polttoon sopimaton puuaines sahalla toimitetaan kompostoita- vaksi Pukkikankaan kaatopaikalle.
6.4.4 Corenso United Oy Ltd Varkauden tehdas
Varkauden kartonkitehtaalla valmistetaan hylsykartonkeja paperi- muovi- ja tekstiiliteol- lisuuden käyttämiin hylsyihin. Kartongin valmistuksessa käytetään raaka-aineena kierrä-
tyskuitua mm. muovitettuja teollisuuskääreitä, käytettyjä nestepakkauksia ja aaltopahvia.
Uusiokuidun käsittelyssä eroteltu alumiinipitoinen muovi hyödynnetään energiaksi ja alumiini erotetaan uusiokäyttöön Ecogas- laitoksella.
Uusiokuitulaitoksella syntyy jätteenä hiekkapitoista rejektiä sijoitettavaksi Pukkikankaan kaatopaikalle, sekä satunnaisesti pieniä eriä alumiinijätettä siivousjätteenä tuotevarastos- sa.
Kartonkikoneella ei suoranaisesti synny Pukkikankaalle toimitettavaa jätettä. Jätevesien mukana sekä uusiokuidun käsittelystä että kartonkitehtaalta kulkeutuu kiintoainetta (kui- tua) jätevedenpuhdistamolle. Kiintoaine erotellaan jätevedestä lietteenä, jota hyötykäy- tön ollessa estynyt toimitetaan jätteenä Pukkikankaan kaatopaikalle (vrt. kohta puhdis- tamon toiminta)
Ecogas- laitoksella muodostuu kaatopaikalle loppusijoitettavia tuhkia. Laitoksen omistaa Corenso, mutta sen käytöstä vastaa Varenson energiapalvelut. Corenson uusiokuitulai- tokselle 22.5.2000 myönnetyssä ympäristöluvassa on velvoitteita Ecogas- laitoksen toi- minnassa syntyvien jätteiden loppusijoittamisesta.
6.4.5 Varenso Oy
Varenso Oy vastaa Stora Enson Varkauden tehtaiden tukitoimintojen ja palveluiden ho i- tamisesta sekä kehittämisestä. Varenso Oy:n toiminnan muodostavat tehtaiden toimintaa tukevat palveluyksiköt, joita ovat energiapalvelut (voimalaitos), jäteveden käsittely (puhdistamo), tekniset tuotantopalvelut, materiaali- ja kuljetuspalvelut, ympäristö- ja turvallisuuspalvelut sekä talous- ja henkilöstöpalvelut.
Prosessijätteiden muodostumisen kannalta voimalaitos ja jäteveden puhdistamo ovat merkittävimmät yksiköt Varensossa.
6.4.5.1 Voimalaitoksen toiminta
Kaikki tehtaan tarvitsema lämpöenergia ja osa (noin 30 %) sähköenergiasta tuotetaan omalla voimalaitoksella. Osan lämpöenergiasta yhteiseen verkkoon tuottaa sellutehtaan soodakattila, jossa poltetaan sellun keitossa syntyvä mustalipeä. Lämmön tuotannossa soodakattilan osuus on noin 40 %.
Voimalaitoksen pääkattilana toimii kiertoleijupetikattila (K6). Kattilan pääpolttoaine on kuori ja muut puuperäiset polttoaineet. Kuoren lisäksi poltetaan turvetta, jätevedenpuh- distamon lietettä, alumiinitonta polttokelpoista muovi-/kuituseosta sekä tuk ipolttoainee- na hiiltä.
Ecogas- laitoksen kattila (K7) käyttää polttoaineenaan muovi/alumiinijakeen kaasutuk- sesta saatavaa tuotekaasua sekä tarvittaessa raskasta polttoöljyä tuki- ja häiriöpolttoai- neena. Varakattilana toimii öljykattila (K5), jonka tuhkat toimitetaan ongelmajätteen kä- sittelyyn.
Voimalaitoksella syntyy seuraavia jätteitä loppusijoitettavaksi tai hyötykäytettäväksi Pukkikankaan kaatopaikalle:
o kattilan K6 pohjatuhka o kattilan K6 lentotuhka o kattilan K7 pohjatuhka o kattilan K7 lentotuhka
o alumiinipöly (alumiinipitoinen hiilipöly)
Lentotuhkien muodostuminen
Lentotuhkat muodostuvat, kun poltossa syntyvä pöly erotetaan savukaasuista säh- kösuotimella (K6) tai tekstiilisuodattimella (K7)
Pohjatuhkien muodostuminen
Pohjatuhka kattilasta K6 on kattilasta poistettua kiertopedin petihiekkaa. Kattilan K7 pohjatuhka on vastaavasti kaasuttimesta poistettua petihiekkaa sekä kaasuttimeen syötet- tävää kalkkia, jota käyt etään savukaasujen kloorivedyn neutraloimiseen.
Alumiinipölyn (alumiinipitoinen hiilipöly) muodostuminen
Alumiinipitoista hiilipölyä muodostuu alumiinin säkityksessä. Kaasutukseen joutuu pie- niä määriä muoviin tarttunutta puukuitua, joka hiiltyy kaasutuksessa ja hiili erotetaan imulla säkityksessä alumiinijauheesta. Pöly sisältää myös vähän alumiinia. Vastaavaa pölyä syntyy jätteeksi säkitysaseman siivousjätteenä.
6.4.5.2 Varkauden tehtaiden jätevedenpuhdistamon toiminta
Kaikki tehtaalla syntyvät prosessijätevedet käsitellään tehtaan omalla puhdistamolla. Jä- tevesiä puhdistetaan sekä mekaanisesti, biologisesti että kemiallisesti. Tarvittaessa myös Pukkikankaan kaatopaikan jätevedet käsitellään tehtaan puhdistamolla.
Jätevedenpuhdistamolla ja pumppaamoilla syntyy seuraavia jätteitä loppusijoitettavaksi tai hyötykäytettäväksi Pukkikankaan kaatopaikalle:
§ jätevesilietettä (poikkeustilanteissa)
§ muut lietteet (välppä/esiselkeyttimen pintaliete, varoaltaan ruoppausliete) Jätevesilietteen muodostuminen
Jäteveden puhdistuksessa selkeyttimillä ja flotaatiossa syntyvä liete kuivataan mekaani- sesti noin 40% kuiva-aineeseen puhdistamolla. Kuivattu liete kuljetetaan pneumaattisesti polttoon tehtaan voimalaitokselle tai siirretään ulos puhdistamon piha-alueelle lastatta- vaksi edelleen käyttöä varten maarakenteissa esim. kaatopaikkojen tiivistyskerroksiin.
Mikäli poltto tai muu hyötykäyttö estyy, puhdistamoliete viedään Pukkikankaan kaato- paikalle.
Nykyisin lietettä joudutaan loppusijoittamaan Pukkikankaan kaatopaikalle enää hyvin vähän, käytännössä kaikki liete voidaan polttaa.
Välppä/pintalietteen muodostuminen
Jätevesipumppaamoissa erotetaan välpillä kiinteitä epäpuhtauksia jätevedestä ja esisel- keyttimen pinnalle kertyvät epäpuhtaudet johdetaan ns. pintaroskalavalle puhdistamon selkeytintilassa. Ro skia ja pintalietteitä ei erilliskuivata, vaan ne kuljetetaan sellaisenaan kaatopaikalle.
Muiden lietteiden muodostuminen
Jäteveden puhdistamon varoallas pyritään ruoppaamaan kerran vuodessa. Ruoppausmas- sa sisältää varoaltaaseen häiriötilanteissa tai säiliöiden puhdistuksen yhteydessä ohjattuja tai säiliöautolla vietyjä sakkoja (sellutehtaalta) ja massoja (paperitehtailta).
6.5 Pukkikankaan kaatopaikan toiminta
6.5.1 Täyttöalueelle sijoitettavien jätteiden määrä
Käytön alussa kaatopaikalle sijoitettiin puuperäisiä jätteitä ja puhdistamon lietettä, 1980 – luvun alusta lisäksi soodasakkaa, oksamassaa ja vähän voimalaitoksen tuhkia.
1990 – luvun alusta alueelle on loppusijoitettu kasvavassa määrin tuhkia, koska niiden hyötykäyttö, määräysten kiristyessä, on loppunut. Tällä hetkellä merkittävimmät jäteja- keet ovat voimalaitoksista muodostuvat tuhkat, sellutehtaan prosessista poistettavat soo- dasakka ja oksamassa.
Nykyään suurin osa lietteistä pyritään ohjaamaan polttoon tai kompostiin, joten lietteitä loppusijoitetaan kaatopaikalle enää vain satunnaisesti.
Jätepenkereen maastomittaustulosten mukaan alueelle on sijoitettu jätteitä yhteensä noin 600 000 m3.
Tällä hetkellä loppusijoitettavia prosessijätteitä syntyy noin 16 000 kuiva-aine tonnia vuosittain vastaten noin 13 000 m3. Määrä on vähentynyt selvästi viime vuosina. Osa jät- teistä voidaan hyötykäyttää (mm. pohjatuhkat, rejektihiekka) kaatopaikan rakenteissa ja teiden ylläpidossa. Kaatopaikalle varaudutaan lisäksi ottamaan vastaan myös tavalliseksi jätteeksi luokiteltavia, poikkeustilanteissa syntyviä jäte-eriä, kuten puuperäisiä ruop- pausmassoja tai sakkoja, joita ei vo ida jostain syystä muuten sijoittaa tai hyötykäyttää.
Seuraavassa taulukossa on esitetty täyttöalueelle sijoitetut jätteet ja niiden määrä vuo nna 2003 verrattuna vuoteen 1997, jonka määriä on käytetty voimassa olevan ympäristölu- van lähtötietoina:
Jätelaji Jäte-
luokka
Määrä 2003 t/a
Määrä 1997 t/a
Kuiva-
ainepitoisuus
%
Ominaispaino t/m3
Tilavuus v. 2003 m3/a
Pohjatuhka K6 100101 1430 1920 100 1,2 1190
Lentotuhka K6 100103 5180 6500 100 0,80 6090
Pohjatuhka K7 100115 1600 100 1,15 1390
Lentotuhka K7 100117 650 100 1,3 500
Alumiinipitoinen hiilipöly
010308 32 100
Puutuhka K4 100199 Toiminta loppunut 1999
620 100 0,75
Kattilakuona K4 100101 Toiminta loppunut 1999
60 100 1,2
Soodasakka 030302 4660 4400 45–65 0,97 4810
Oksamassa 030301 497 870 25 0,57 870
Meesa 030309 47 1920 71 0,85 55
Poltettu kalkki CaO
060904 50 95
Kuori, puru ja liete
030101 15 44
Välppäjäte 190801 1,5 54 20
Pintaliete 190901 43 8 0,75 58
Ruoppausmassa 170506 1480 150 25 - 45 0,5 2970
varoallas Ruoppausliete kuorimoallas
170504 1360 1300 25 - 40
Jätevesiliete 190804 1550 38 0,4
Rejektihiekka 030307 300 20 - 85
Yhteensä 17 330 19 359
6.5.2 Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden laatu
Jätejakeiden ympäristö- ja kaatopaikkakelpoisuutta on tutkittu useassa tutkimuksessa vuodesta 1994 lähtien ja vuodesta 1999 alkaen Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hy- väksymän tarkkailuohjelman sekä sitä täydentävän kattilan K7 tuhkien kaatopaikkakel- poisuuden arviointiin liittyvän päätöksen mukaisesti.
Viimeisimmät jätteen kaatopaikkakelpoisuustutkimukset on tehty vuonna 2004 Pirkan- maan ympäristökeskuksen laboratoriossa. Laboratoriossa on tutkittu jätteiden sisältämi- en haitta-aineiden kokonaispitoisuuksia ja liukoisuuksia. Liukoisuuksia on verrattu Eu- roopan neuvoston päätöksen 2003/33/EY (päätös direktiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja liitteen II mukaisista perusteista ja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille) mukaisiin raja-arvoihin. Liukoisuustestinä on käytetty ravistelutestiä, jotta tulokset ovat vertailtavissa aiemmin vastaavista jätejakeista tehtyjen testien tuloksiin. Pirkanmaan ympäristökeskuksen tekemien kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset on kuvattu eri jäte- jakeiden kohdalla seuraavasti.
Oksamassa
Liukoisuustestausten perusteella oksamassa voidaan läjittää valtioneuvoston kaatopaik- kapäätöksen mukaiselle sekalaisen tava nomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle voidaan lä- jittää sekä orgaanista että epäorgaanista ainesta sisältävää jätettä. Jätteen suuren orgaani- sen aineksen kokonaispitoisuuden ja liukoisuuden vuoksi se ei sovellu läjitettäväksi muille kaatopaikoille.
Soodasakka (viherlipeäsakka)
Soodasakan liukenemattomia yhdisteitä ovat muun muassa epätäydellisestä palamisesta peräisin olevat noki, korroosion aiheuttamat metallioksidit ja korvauskemikaalien epä- puhtaudet. Useat aineet, kuten raskasmetallit, ovat peräisin puuraaka-aineesta. Sakka on emäksistä, lähes hajutonta, pölyämätöntä, väriltään tummaa, tuhkanoloista massaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on noin 50 – 60 %.
Liukoisuustestausten perusteella soodasakka voidaan läjittää valtioneuvoston kaatopaik- kapäätöksen mukaiselle tava nomaisen jätteen kaatopaikalle.
Meesa
Meesa on 98 -prosenttisesti kalsiumkarbonaattia (CaCO3). Meesa on hajutonta, pölyä- mätöntä, väriltään sinivihreää, savimaista lietettä jonka kuiva-ainepitoisuus on noin 50 – 60 %.
Liukoisuustestausten perusteella meesajäte voidaan läjittää valtioneuvoston kaatopaik- kapäätöksen mukaiselle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.
Tuhkat
Tuhkille ominaista on pölyävyys, sekä toisaalta taipumus erittäin nopeasti sitoa kosteut- ta. Syntyvä kova kuori eliminoi kaatopaikkaolosuhteissa pölyhaitan tehokkaasti.
Kattila K7:n lentotuhka on pääasiassa savukaasujen kloorivedyn poistamiseksi kaasut- timen leijupetiin syötettyä kalkkia, joka kulkeutuu pölynä savukaasuvirtaan.
Liukoisuustestausten perusteella kattilan K7 lentotuhkaa ei vo ida läjittää sellaisenaan ta- vanomaisen eikä vaarallisen jätteen kaatopaikalle ilman erillistä käsittelyä. Syynä tähän on tuhkan sisältämä kloridi, jonka liukoisuus ylittää useampikertaisesti Euroopan unio- nin neuvoston päätöksessä direktiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja liitteen II mukaisista perusteista ja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille asetetun suotautumi- sen raja-arvon L/S suhteella 10 l/kg niin tavanomaisen kuin vaarallisen jätteen kaatopai- koille. Myös bariumin liukoisuus kattilan K7 le ntotuhkassa ylittää tavanomaisen jätteen kaatopaikan raja-arvot.
Kloridin suuri määrä tuhkassa johtuu käytetyn muovi/alumiinijakeen epäpuhtauksista (mm. PVC-muovi). Savukaasujen on todettu sisältävän HCl:a, jota poistetaan kaasusta kalkinlisäyksellä. Aiemmin kattilan K7 le ntotuhkaa on sijoitettu ympäristökeskuksen 17.6.2003 tekemän päätöksen mukaisesti Pukkikankaan kaatopaikalle peitettynä kloridin liukenemisen vähentämiseksi.
Kattila K7:n pohjatuhka on pääasiassa kattilasta poistettua petihiekkaa, jota leijupedin sintraantumisvaaran vuoksi ei vielä tällä hetkellä pystytä kierrättämään. Tuhkan raskas- metallipitoisuudet eivät ole tutkimusten mukaan peräisin käytetyistä nestepakkauksista, vaan näiden mukana prosessiin tulevista metallisista epäpuhtauksista.
Liukoisuustestausten perusteella kattilan K7 pohjatuhkaa voidaan läjittää valtioneuvos- ton kaatopaikkapäätöksen mukaiselle vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Tutkittua pohja- tuhkaa ei voida suositella läjitettäväksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle käsittelemät- tömänä, sillä antimonin liukoisuus ylittää Euroopan unionin neuvoston päätöksessä di- rektiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja liitteen II mukaisista perusteista ja menettelyistä jät- teen hyväksymiseksi kaatopaikoille asetetun suotautumisen raja-arvot. Antimonin liu- koisuuskäyttäytyminen on suositeltavaa varmistaa uudesta edustavasta näytteestä.
Lentotuhka on savukaasujen puhdistuksessa sähkösuotimilla erotettua tuhkaa. Kattila K6:n lentotuhka on pääasiassa puunpolton tuhkaa. Kattilan K6 lentotuhkaa voidaan liukoisuustestausten perusteella läjittää vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Tutkittua le nto- tuhkaa ei voida suositella läjitettäväksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle käsittelemät- tömänä, sillä bariumin liukoisuus ylittää Euroopan unionin neuvoston päätöksessä direk- tiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja liitteen II mukaisista perusteista ja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille asetetun suotautumisen raja-arvon L/S suhteella 10 l/kg.
Bariumin liukoisuuskäyttäytyminen on suositeltavaa varmistaa uudesta edustavasta näyt- teestä.
Renotech Oy:n 15.2.2001 antaman hyötykäyttökelpoisuusla usunnon mukaan puunpolton lentotuhkilla on ominaisuus muodostaa ns. ettringiittiä: Ettringiittimineraalin kemialli- nen kaava on Ca6Al2(SO4)3(OH)12*26H2O. Ettringiitti on kova, erinomaiset sitomisomi- naisuudet omaava sementtimäinen aine. Ettringiitti on betonin tavoin kemiallisesti erit- täin pysyvä. Ettringiitti pystyy myös sisällyttämään monet raskasmetallit rakenteeseensa, jolloin näidenkin liukoisuus pienenee. Kirjallisuuden mukaan ainakin neljännes ettringii- tin sisältämästä kalsiumista voi muodostumisva iheessa korvautua lyijyllä tai sinkillä. Tä- ten puunpolton lentotuhkien raskasmetallien liukeneminen estyy pitkänkin ajan kulues- sa.
Kattilan K6 pohjatuhka on leijupetihiekan kie rrätyksestä poistettua kulunutta petihiek- kaa. Liukoisuustestausten perusteella kattilan K6 pohjatuhkaa voidaan läjittää valtio- neuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaiselle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.
Lietteet
Jätevesien käsittelyssä muodostuvat lietteet kuivataan mekaanisesti puhdistamolla. Ny- kyisin lietteet ohjataan pääosin polttoon tai maarakennushyötykäyttöön. Lietteiden on tiivistettynä todettu olevan mm. erittäin huonosti vettä läpäiseviä ja siten ne soveltuvat hyvin kaatopaikkojen tiivisterakenteisiin.
Pukkikankaan kaatopaikalle lietettä joutuu vain poikkeustilanteissa polton tai muun hyö- tykäytön ollessa estynyt.
Jätevedenpuhdistamon liete on tumman harmaata, kuohkeaa kuitumassaa, lähes hajuton- ta, kuiva-aine 35 – 45 %.
Liukoisuustestausten perusteella kuitupuriste (kuivattu jätevesiliete) voidaan läjittää va l- tioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaiselle sekalaisen tavanomaisen jätteen kaato- paikalle, jolle voidaan läjittää sekä orgaanista että epäorgaanista ainesta sisältävää jätet- tä. Jätteen suuren orgaanisen aineksen kokonaispitoisuuden ja liukoisuuden vuoksi se ei sovellu läjitettäväksi muille kaatopaikoille.
Ruoppauslietteet ovat kuitupitoisia hiekkoja puunkäsittelystä.
Ruoppausmassat ovat sakkoja ja massaa varoaltaan ruoppauksesta.
Välppälietteet ovat prosessijätevedestä pumppaamoilla ja puhdistamon esiselkeyttimen pinnalta erotettua roskaa (puukappaleita, muovia yms.)
Corenson uusiokuitulaitoksen rejektihiekka
Rejektihiekka sisältää uusiomassasta eroteltuja epäpuhtauksia; kiviä, hiekkaa vähän me- tallia sekä mukaan joutuvaa kuitua. Sen kuiva-ainepitoisuus vaihtelee paljon, ollen noin 20 – 85 %.
Liukoisuustestausten perusteella rejektihiekka voidaan läjittää valtioneuvoston kaato- paikkapäätöksen mukaiselle sekalaisen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle vo idaan läjittää sekä orgaanista että epäorgaanista ainesta sisältävää jätettä.. Jätteen suuren or- gaanisen aineksen kokonaispitoisuuden ja liukoisuuden vuoksi se ei sovellu läjitettäväksi muille kaatopaikoille.
6.5.3 Täyttöalueet, -tilavuus ja -aika
Jätetäytön suunniteltu täyttötilavuus on 750 000m3 (maastomittaustietoihin perustuva laskenta) ja mitattu jätetäytön kokonaispinta-ala 9.2 hehtaaria. Vuonna 1998 myönnetys- sä ympäristöluvassa on määritelty maisemaan sopiva jätepenkereen korkeus. Läns ipää- dyn jätetäytön korkeus saa olla enintään +125 m ja itäpäädyn enintään +120 m. Näihin korkeuksiin täyttövaraa on jäljellä yhteensä noin 245 000 m3.
Täyttösuunnitelman tavoitteena on käyttää nykyinen kaatopaikka-alue mahdollisimman tehokkaasti sekä toteuttaa kaatopaikan viimeistely valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ja siten varmistaa rakenteiden toimivuus myös alueen käytön loputtua. Myös taloudelli- set näkökohdat ja jätteiden hyötykäyttöön liittyvät velvoitteet on huomioitava aluetta viimeisteltäessä. Täten jätepenkereen viimeistelyssä on tavoitteena käyttää mahdolli- simman paljon omia sivutuotteita ja jätejakeita.
Pukkikankaan kaatopaikan täyttö länsipäädyn alueella (4.9 ha) jakaantuu kolmeen lo h- koon, joiden jäljellä oleva yhteistäyttötilavuus on noin 135 000 m3. Lisätäyttö tullaan te- kemään nykyisen täytön päälle, jolloin penkereeseen saadaan kaatopaikkamääräysten mukaiset minimikaltevuudet ennen lopullisia sulkemisrakenteita. Täytön päälle rakenne- taan kahden metrin paksuinen pint akerros. Länsipäädyn alue viimeistellään vuoteen
2012 mennessä, johon mennessä haetaan uutta ympäristölupaa jätteiden loppus ijoituk- selle.
Länsipäädyn täyttötilavuudet lohkoittain ja täytön arvioitu täyttymisaika ovat seuraavat:
Alue Pinta-ala (ha) Täyttötilavuus (m3ktr)
Täyttymisvuosi Suljetaan
Alue 1 1,3 21000 2006 2007
Alue 2 1,3 63000 2009 2010
Alue 3 1,3 51000 2011 2012
Yhteensä 3,9 135000
Itä-päädyn tuhka-aluetta (3.3 ha) käytetään länsipuolen pintarakenteeseen käytettävän kompostin kompostointialueena ja pint arakenteissa tarvittavien materiaalien välivaras- tointiin. Itäpäädyn alustava jäljellä oleva täyttötilavuus on 110 000 m3.
Yhtiö esittää itäpuoleisen täyttöalueen tulevan käytön joko täyttöalueena tai vaiheittaisen sulkemisen länsipuoleisen alueen sulkemisen jälkeen suunniteltavaksi myöhemmin, kun mahdolliset neuvoteltavina olevat yhteistyökuviot ja hyötykäytön kehittyminen on pa- remmin arvioitavissa. Alueen käyttö varastoalueena on perusteltua, koska alue soveltuu tasaisuutensa ja kovan tuhkapintansa vuoksi erittäin hyvin varastointi- ja käsittelytoimin- taan.
Mikäli itäpäätyä ei täytetä loppuun, vaatii alueen kaatopaikkamääräysten mukainen ta- saaminen arviolta 35 000 m3ktr lisätäytön minimikaltevuuksien saavuttamiseksi. Mikäli itäpuolinen alue suljetaan täyttämällä alue neitseellisellä materiaalilla tai leikkaamalla täyttöaluetta voimakkaasti ja käyttämällä kaupallisia ja neitseellisiä materiaaleja raken- nekerroksiin, muotoilu- ja sulkemiskustannukset ovat koko 3,3 hehtaarin itäpuolisella alueella noin 1,0 miljoonaa euroa. Huomioiden alueen ympäristövaikutukset ja vielä käytössä oleva täyttötilavuus, pidetään alueen täyttöä jätteillä perusteltuna vielä vuoden 2012 jälkeenkin.
Prosessijätteiden loppusijoitustarve vuoden 2012 jälkeen tarkentuu, kun ko. materiaalien hyötykäyttö sekä tuotteistamiskonsepti ja hyötykäyttöä ohjaava lainsäädäntö selviää ku- luvan vuosikymmenen aikana.
6.5.4 Kaatopaikan rakenteet
Pukkikankaan kaatopaikka on luokiteltu 31.12.1998 myönnetyssä ympäristöluvassa ta- vanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Kaatopaikan pohjarakenteet eivät kuitenkaan täytä valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (VNp 861/1997) mukaisia rakennevaatimuksia.
Pohjarakennevaatimukset tulevat sove llettaviksi käytössä olevaan kaatopaikkaan 1.11.2007. Hakija hakee poikkeusta pohjarakennevaatimukseen 1.11.2007 jälkeen.
Länsipääty
Pintarakenteissa pyritään mahdollisimman pitkälle hyödyntämään tehtaan omia jäte- ja sivutuotejakeita; kuitusavea, tuhkia ja soodasakkaa. Rakenteen suunnittelu perustuu lä n- sipäädyssä toteutettuun 0.9 hehtaarin koerakennehankkeeseen.
Pintakerroksen ylin osa (1 m) on kasvukerros, joka tehdään kompostoidusta puuperäises- tä materiaalista (kuori, murskatut oksat ja risut). Kasvukerroksen alaosaan sekoitetaan Corenson uusiokuitulaitoksen alumiinipitoista muovijaetta, jota ei PVC-sisältönsä vuok- si voida polttaa, ja ylijäämämaita, mikäli niitä jää esipeitosta käyttämättä.
Kasvukerroksen alla oleva kuivatuskerros tehdään murskeesta (murskekoko 8 – 22 mm) tai murskatusta rakennusjätteestä.
Tiivistyskerros rakennetaan kuitusavesta tai tuhkan, kuitusaven ja soodasakan seoksesta meneillään olevien tutkimusten ja koehankkeitten perusteella. Tiivistyskerroksen veden- läpäisevyys on vedellä kyllästettynä ja suunniteltuun kuivapainotilavuuteen tiivistettynä pienempi kuin 1×10-8 m/s.
Länsipäädyn alueelle rakennetaan kaasunkeräys ja -käsittely biologisella hapetusmene- telmällä. Kaasun keräyskerros rakennetaan murskeesta (murskekoko 8 – 22 mm) tai muusta saatavilla olevasta kaasua johtavasta materiaalista.
Viimeistellylle pintarakenteelle kylvetään heinänsiemen. Jätepenkereen lakiosat anne- taan uusiutua luontaisesti havupuilla.
Seuraavassa taulukossa on esitetty kaatopaikan länsipäädyn alueelle sulkemisessa eri kerroksiin käytettävät materiaalit ja niiden määrät. Taulukossa näkyvät myös käytettävi- en materiaalien vuosittain muodostuvat määrät tilavuutena ja painona.
Kerros Paksuus
(mm)
Materiaalimäärä (m3ktr)
Mahdollinen jätemateriaali (muodostuva määrä vuodessa m3ktr/tonnia vuonna 2004) Kaasunkeräysker-
ros
200 7800 Pohjatuhka (2800/3300)
Tiivistyskerros 500 19500 Jätevesiliete (51000/36000)
Kuivatuskerros 500 19500 Luonno nmateriaalit
Pintakerros 1000 39000 Komposti (4000-6000/-)
Yhteensä 2300 89700
Rakennepaksuuksia ja käytettäviä materiaaleja yhtiö esittää tarvittaessa muutettavaksi aluekohtaisesti vaatimustaso säilyttäen, mikäli materiaaliselvitysten perusteella saadaan lisää tietoa materiaalien ominaisuuksista ja soveltuvuudesta rakenteisiin. Muutokset esi- tetään osa-aluekohtaisissa rakentamissuunnitelmissa, jotka toimitetaan ympäristökeskuk- sen hyväksyttäväksi ennen pintarakenteiden rakentamisen aloittamista. Tämän hetkisen käsityksen mukaan määrällisesti merkittävimpiä jätejakeita tuhkaa ja soodasakkaa ei voida hyödyntää pintarakenteissa, joten niitä hyödynnetään alussa täyttömassoina vaa- dittavien kaltevuuksien saavuttamiseksi. Tavoitteena on tuotteistaa ko. materiaaleista myös muihin rakenteisiin soveltuvia seoksia.
6.5.5 Täyttötekniikka
Esikäsittely
Soodasakan läjittäminen erillisenä aiheuttaa suuria geoteknisiä ongelmia, minkä vuoksi se kiinteytetään tarvittaessa tuhkan avulla. Ensisijaisesti käytetään kuivaa tuhkaa tai ny- kyiselle jätepenkereelle jo aiemmin läjitettyä tuhkaa. Sekoitus tapahtuu kaatopaikalla.
Jätevesien käsittelyssä muodostuva liete kuivataan koneellisesti ennen toimittamista kaa- topaikalle (ka 40%). Märät ruoppausmassat ja sakat sekoitetaan puhdistamolietteeseen ennen kaatopaikalle toimittamista.
Jätepenkereen rakentaminen
Kaatopaikkojen täytössä on yleisenä periaatteena läjittää eri jätejakeet erilleen, mikä Pukkikankaan kaatopaikalla ei kuitenkaan ole geoteknisistä syistä perusteltua.
Tavoitteena on täyttää järjestelmällisesti loppuun ensin alueen länsiosa länsipäästä läht i- en, jotta pengertä voidaan mahdollisimman nopeasti alkaa sulkemaan osa-alueittain.
Nykyisen jätepenkereen länsiosa täytetään jätteellä tasolle +125 ja itäosa tasolle +120.
Tämän päälle tulevat pintakerrokset. Jätepenkereen korkeutta seurataan vuosittain tarkis- tusmittauksin, jotta suunniteltua korkeutta ei ylitetä, mutta toisaalta penkereen painumi- sen vuoksi kaatopaikkatilavuus ei jäisi suunniteltua pienemmäksi. Mittauksia varten penkereessä on painumalevyt.
Jätepenkereen luiskan vakavuus varmistetaan valvomalla luiskakaltevuutta mittauksin.
Luiskakaltevuus on 1:4.. .1:3. Jätteet läjitetään noin 2-3 metrin kerroksina, levitetään ja tasataan puskukoneella. Viherlipeäsakan (eli soodasakan), lietteiden ja tuhkan sekoitta- miseen käytetään tarvittaessa myös kaivinkonetta.
Ecogas- laitoksen tuhkien peittäminen
Ecogas- laitoksen lentotuhka (noin 600 tonnia/vuosi) sisältää helposti liukenevaa klori- dia. Liukenemisen minimoimiseksi tuhka pyritään läjittämään aina suljettavan alueen reunaan ja peitetään kuitusavella, jolloin tuhkan läpi ei käytännössä pääse imeytymään vettä.
Pukkikankaan kaatopaikka ei sijaitse herkällä alueella ja mahdolliset pohjavesivaikutuk- set rajoittuvat varsin suppealle alueelle. Raaka-aineen puhtauden parantuminen tulevai- suudessa vähentää myös kloridien määrää tuhkassa.
6.5.6 Kaatopaikkavesien keräily ja johtaminen
Kaatopaikan suotovedet kerätään tasausaltaaseen, josta ne pumpataan talvella 2003 käynnistetyn biologisen puhdistamon kautta maastoon kaatopaikan itäpäädyssä. Sieltä vedet valuvat Vuorijokeen ja edelleen Yläjärveen.
Pukkikankaan kaatopaikkavesien keräilyn ja johtamisen tavoitteena on koota suotovedet ja jätepenkereeseen kertynyt sisäinen vesi mahdollisimman tehokkaasti sekä estää ha ital- liset pinta- ja pohjavesivaikutukset. Erityisenä ongelmana on jätepenkereen sisäisen ve- sipinnan korkeus länsipäädyn alueella, mikä on aiheuttanut myös kaatopaikkavesien tunkeutumisen jätepenkereen pohjoispuolisen mäen kalliorakoihin.
Pukkikankaan kaatopaikan vesien kerääminen, johtaminen ja puhdistus on toteutettu ympäristöluvan 31.12.1998 velvoitteiden mukaisesti tavoitteena toteuttaa valtioneuvos- ton päätöksen kaatopaikoista 861/97 vaateet kaatopaikkavesien käsittelystä sekä poistaa riski kaatopaikkaveden joutumisesta penkan luoteispuolen peruskalliossa todettujen ha l- keamien kautta pohjavesiin.
Niskaojat
Jätepenkereen pohjoispuolella täyttöalue ulottuu aivan vedenjakajan tuntumaan, jolloin ulkopuoliset vedet eivät tunkeudu kaatopaikka-alueelle.
Jätepenkereen eteläpuolella kaatopaikkaa vasten on laaja valuma-alue, minkä vuoksi niskaoja tasausaltaan ohi nykyiseen purkuojaan on tarpeen. Niskaoja rakennettiin sinne syksyllä 2000 puhtaiden valumavesien ohjaamiseksi ohi jätepenkereen. Niskaojat raken- netaan mahdollisuuksien mukaan viimeistelyille lohkoille pintarakenteiden va lmistuttua.
Niskaojat tiivistetään siten, että ulkopuoliset vedet eivät imeydy maaperään ja lisää käsi- teltävien vesien määrää. Täyttöalueen pintarakenteiden rakentamisen yhteydessä tehdään pintarakenteen alareunaan tiivistysmateriaalista painanne, jonka kautta suljetun alueen puhtaat pintavedet voidaan johtaa penkereen juuressa alueen ulkopuolelle.
Kokooja- ja salaojat sekä sisäisen vesipinnan laskeminen
Kaatopaikkavesien keräämiseksi tehokkaasti jätepenkereen luiskien alareunaan on ra- kennettu kokoojaojat, joilla vedet johdetaan tasausaltaaseen. Kokoojaojat toimivat täyt- tötoiminnan aikana pääosin avo-ojina, ja viimeistelyn yhteydessä ne muutetaan salaojik- si.
Kaatopaikan länsipäädyn sisäisen vedenpinnan laskemiseksi on rakennettu noin 200 metriä pitkä kivisalaoja vuonna 2002. Kaivanto täytettiin louheella ja louhetäytön tyhjä- tilaa pienennettiin sekoittamalla louheeseen pienlouhetta. Louhesalaoja ympäröitiin suo- datinkankaalla ja kaivanto täytettiin jätteellä. Salaojan vedet kerätään täyttöalueen itä- reunaan kokoojakaivoon, josta ne johdetaan viemäriä pitkin tasausaltaaseen. Lo uhesala- oja toimii tarkoitetulla tavalla. Veden virtaama on suhteellisen tasainen noin 20–30 m3/d.
Tarkkailutulosten perusteella sisäinen veden pinta on laskemaan päin ja salaoja toimii tarkoitetulla tavalla. Vuoden 2004 keväänä mittaustulokset osoittavat vesipinnan nous- seen erittäin sateisen kesän vuoksi, pinnan asettuneen kuitenkin selvästi lähtötason ala- puolelle sateitten tauo ttua syyskesällä.
Kaatopaikan sisäisen vesipinnan laskemisesta tehdyn selvityksen yhteydessä arveltiin, että vettä tarvitsee poistaa jätepenkereestä noin 55 000 m3. Tällöin vesipinta olisi jäte- täytön luoteispuolella olevassa kalliossa todetun halkeaman alapuolella. Elokuuhun 2004 mennessä keräilyaltaaseen on johdettu alueelta 1 sisäistä vettä noin 32 100 m3.
Tasausallas ja pystyeristysseinämä
Koska nykyisellä täyttöalueella pohjan tiivistys ei ole teknisesti eikä taloudellisesti mah- dollista on kaatopaikkavesien virtaus kaatopaikka-alueen ulkopuolelle estetty rakenta- malla vesien virtaussuuntaan nähden alavirtaan pystyeristysseinämä, joka ulottuu kallio- pintaan saakka. Seinämä valmistui vuonna 2000.
Seinämä sijoittuu kaatopaikan kulmaukseen, jossa on eristeen sisäpuolella suotovesien keräily/tasausallas. Tasausallas rakennettiin korkealla olevan pohjaveden pinnan alapuo- lelle, joten pystyeristysseinä estää suotovesien pääsyn kosketuksiin pohjaveden kanssa.
Tasausaltaan pinta-ala on 3800 m2 ja tilavuus 8900 m3. Altaan mitoitus riittää paikallisen käsittelyn vaatimalle tasaukselle. Tasausaltaan pohja on rakennettu murskeesta, jonka al- la on suodatinkangas.
Pystyeristysseinämän korkeus on 2…5 me triä ja pituus noin 285 metriä. Tiivistysseinä tehtiin muoviponttiseinänä, joka asennettiin kaivantoon. Kaivanto oli metrin levyinen.
Pystyeriste muodostuu 2,0 mm HDPE-kalvosta ja masuunikuonan, sementin ja ben- toniittilietteen tukiseoksesta, joka on asennettu valamalla se poimupellistä rakennettuun muottiin, johon muovikalvo oli asennettu ennakkoon. Eriste on rakennettu osin avo- kaivantoon ja osin maanpinnan yläpuolelle molemmin puolin täyttäen. Seinän alapää ulottuu kallioon ja osin iskostuneeseen moreeniin. Rakenteen k-arvo on pienempi kuin 1×10–9 m/s ja rakenteen yhteisvaikutus vastaa valtioneuvoston päätöksessä asetettua ta- vanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteen tiiveysvaatimusta.
6.5.7 Kaatopaikkavesien puhdistus
Kaatopaikkavedet käsitellään Pukkikankaan kaatopaikan kaakkoiskulmassa sijaitsevassa biologis-kemiallisessa puhdistamossa.
Puhdistamolle johdetaan sisäisen ja suotoveden seosta. Syötettävälle vedelle on määrä- ja pH- mittaus. Veden pH:ta säädetään rikkihapolla.
Biologisessa prosessissa käytetään ns. trickling filter tekniikkaa. Biosuotimessa käytet- tävän muovisen esikäsitellyn kantoaineen pinnalle siirrostetaan tunnettu mikrobimassa,
joka muodostaa halutun biofilmin prosessin vaatimusten mukaan. Kantoainekiekot ovat PE-muovia, halkaisijaltaan n. 18 cm. Puhdistettavaa vettä kierrätetään kantoainepedin läpi keskimäärin 4-8 kertaa. Ravinnesuhteet pidetään prosessin vaatimusten mukaisina lisäämällä tarpeen mukaan fosforihappoa. Bioreaktorin halkaisija on 3,6 metriä, korkeus 6 metriä ja kennoston tilavuus 20 m3. Laitoksen käsittelykapasiteetiksi oli suunniteltu 55 m3 jätevettä/d (20 000 m3/a ).
Fosforin lisäpoisto tehdään jälkisaostuskaivossa sekoittamalla biologisesti käsiteltyyn veteen ferrisuolaa. Saostuksesta vesi johdetaan laskeutuskaivoon lietteen erottelemiseksi ja kaivosta edelleen maastoon. Liete imetään säiliöautoon ja johdetaan ajoittain kaato- paikan penkkaan.
Pohjois-Savon ympäristökeskus hyväksyi hankesuunnitelman kesällä 2002. Laitos ra- kennettiin syksyllä 2002, mutta käyntiinajo ajoittui pahimpaan talvikauteen 2003, joka vaikeutti bio-prosessin käynnistymistä. La itos saatiin käyttöön siten, että käsitelty vesi ohjattiin ympäristöön 28.5.2003. Siihen asti vedet kuljetettiin säiliöautolla tehtaan puh- distamolle Varkauteen.
Puhdistamolla ei ole vieläkään päästy suunniteltuun kapasiteettiin, vaan vettä on kulje- tettu vuoden 2004 keväällä ja kesän runsaiden sateiden aikana ajoittain tehtaan puhd is- tamolle säiliöautoilla.
Ympäristökeskuksen puhdistamosuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä antamat käsit- telyn tavoitearvot ovat COD-reduktio 35–40 % ja kokonaisfosforipitoisuus < 1,0 mg/l.
Puhdistamon COD - reduktio on parhaimmillaan yli 40 %, viime kuukausina reduktio on pysynyt hyvin tavoitearvoissa. BOD:n poistotehokkuus on hyvää tasoa, eli yli 90 %.
Fosforin poistoa varten on laitokseen rakennettu erilliset fosforin saostus- ja laskeutus- kaivot keväällä 2003. Saostukseen käytetään pientä määrää ferriliuosta, noin 300–400 g/m3. Jäteveden kokonaisfosforipitoisuus on pysytellyt alle tavoitearvon viime kuukau- sina. Ajoittaiset huiput johtuvat siitä, että ferriannostelu on ajoittain ollut pois päältä.
Vesienkäsittely esitetään edelleen toteutettavaksi nyt käytössä olevalla tekniikalla. Puh- distamon häiriötilanteissa vesi kuljetetaan säiliöautolla tehtaan puhdistamoon.
Koska selvitysten mukaan happea kuluttava orgaaninen aine on pääosin humusta, esite- tään orgaanisen aineen mittaamista BOD:nä, joka tässä tapauksessa kuvaisi paremmin myös puhdistustulosta ympäristöva ikutusten kannalta.
Orgaanisen aineen päästöä voitaisiin paremmin arvioida BOD7:n poistotehokkuudella, jonka tavoitearvo esitetään olevan 90 % vuosikeskiarvona. Lisäksi hakija on esittänyt li- säselvityksessään BOD7:n pitoisuusraja-arvoksi vuosikeskiarvona <25 mg/l. Myöhe m- mässä lisäselvityksessä hakija toteaa sen olevan kuitenkin erittäin vaativa luku varsinkin talvitilanteessa ja toteaa, että BOD7 pitoisuus 30 mg/l lienee realistisempi tavoite vuosi- keskiarvonakin.
Puhdistamolta poistuvan veden fosforipitoisuuden tavoitearvoksi esitetään < 1 mg/l.
6.5.8 Kaasujen muodostuminen ja käsittely
Tehtyjen selvitysten mukaan kaatopaikkakaasua muodostuu länsipäädyn alueella, jonne suurin osa orgaanisesta aineksesta on sijoitettu. Itäpäädyn alueella suurin osa jätteistä on tuhkia. Perustilaselvityksen mukaan jätepenkereestä otettujen näytteiden metaanintuo t- topotentiaali on kuitenkin pieni myös länsipäädyssä. Kaatopaikan lämpötila- ja ravin- nesuhteet ovat myös epäedulliset metaanikäymiselle. Päätöksessä 9.5.2001 on Pohjois- Savon ympäristökeskus hyväksynyt kaasunkäsittelymenetelmäksi biologisen käsittelyn.
Keräys ja käsittely on jo järjestetty länsipäädyn viimeistellylle noin 0.9 hehtaarin alueel- le. Kesällä 2004 tehtyjen mittausten mukaan käsittely toimii tehokkaasti.
Syntyvät kaatopaikkakaasut esitetään käsiteltäväksi päätöksessä 9.5.2001 hyväksytyllä biologisella menetelmällä siten, että keräysjärjestelmä asennetaan vaiheittain käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti viimeistellylle alueelle.
6.6 Muu jätteen käsittely
6.6.1 Kompostointi
Pukkikankaan jätekentällä, alueella 2, aloitettiin puujätteen ja kuitulietteen kompostointi syyskuussa 2001. Massoista koostettiin neljä eri aumaa, joista yhteen lisättiin ravinteeksi Varkauden kaupungin kuivattua jätevesilietettä ja toiseen typpirikasta kemiallista lanno i- tetta. Aumojen tilavuus oli yhteensä noin 13500 m3, joista on hyötykäytetty 5000 m3 kaatopaikan länsipäädyn hehtaarin suuruisella alueella pintarakenteisiin vuonna 2003.
Rakennetuissa aumoissa kompostoituminen etenee hyvin ja niin nopeasti kuin se masso- jen laadun ja aumojen koon ja muodon puolesta on mahdollista.
Kompostoinnin toteuttamisen on Pohjois-Savon ympäristökeskus tehtyihin selvityksiin perustuen hyväksynyt päätöksellään 30.4.2003.
Kompostointia jatketaan em. päätöksen mukaisesti
.
Kompostimassoja käytetään hyö- dyksi kaatopaikan pintarakenteissa ja ma hdollisesti myös muuhun viherrakentamiseen.6.6.2 Jätteiden välivarastointi
Pukkikankaan kaatopaikan itäpäädyn jätepenger (alue 2) toimii välivarastointialueena mahdollisesti myöhemmin kaatopaikan rakenteissa hyödynnettäville jakeille. Alueella varastoidaan tällä hetkellä lähinnä puuperäistä jätettä, josta ennen kompostointia poiste- taan esim. rautalangat tms. metalli.
6.7 Liikennöinti ja liikennejärjestelyt
Jätekuljetukset kaatopaikalle tapahtuvat vanhaa karttatietä, Pukkikankaantietä. Tie on yksityistie ja Stora Enso Oyj / Varenso Oy on vastannut tien kunnossapidosta ja hoidosta yhdessä tiehoitokunnan kanssa.
Karttatie jatkuu metsäautotienä kaatopaikan läpi Yläjärven asutuksen suuntaan. Tie sul- jettiin valvonnan tehostamiseksi puomilla kesällä 2004 alueen länsipäädyssä.
Pukkikankaan kaatopaikalle tehtaalta suuntautuva liikenne on keskimäärin 2 kuorma- autoa vuorokaudessa. Määrä on pitkäaikainen keskiarvo ja päivittäisiä vaihteluja esiin- tyy. Kuljetukset tehdään pääasiassa arkisin kello 6.00 - 22.00 aikana.
Jätekuljetukset ovat selvästi vähentyneet, kun mm. lietteen hyötykäyttö on tehostunut ja jätevettä yhä vähenevässä määrin kuljetetaan tehtaan puhdistamolle.
Liikenne kasvaa tulevaisuudessa niinä ajanjaksoina, kun kaatopaikalle toimitetaan mate- riaaleja esim. pintarakenteita varten.
Kaatopaikan sisäinen tieverkosto rakennetaan täytön etenemisen myötä siten, että raken- nettua väylää voidaan käyttää mahdollisimman pitkään yhtäjaksoisesti. Sisäiset tiet ra- kennetaan ma hdollisimman pitkälle hyödyntämällä jätejakeita, kuten tuhkaa ja hiekkaa.
6.8 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen
Pukkikankaan kaatopaikan ympäristövaikutuksia on tutkittu tarkkailemalla kaatopaikka- vesien laatua ja purkualueen vesistön tilaa koko sen toiminnan ajan. 1990 – luvun alku- puolella käynnistettiin selvitykset sisäisen veden laadusta ja kaatopaikkakaasun muodos- tumisesta. Jätteen laadun systemaattinen tarkkailu aloitettiin 1990 – luvun loppupuolella.
6.8.1 Kuormitus pinta - ja pohjavesiin
Kaatopaikkavesien tärkeimmät ympäristökuormitustekijät ovat happea kuluttavat aineet, ammonium ja sulfaatti. Lisäksi arseenin ja nikkelin pitoisuudet ovat olleet kaatopaikka- vesissä suuria talousveden laatuvaatimuksiin verrattuna. Ekologisten viitearvojen suh- teen kromia on ollut kaatopaikkavesissä suuria pitoisuuksia.
Alueen pohjavesien hydraulinen gradientti suuntautuu pääasiallisesti koilliseen ja riski kaatopaikkavesien kulkeutumisesta pohjavesien mukana kaatopaikan länsipuolelle on pieni. Kaatopaikan koillispuolella kallio rajoittaa suotovesien kulkeutumista, mutta kal- lion rakoilun takia este ei ole täydellinen. Kaatopaikkavesiä voi suotautua hieman myös pohjoissuuntaan. Kaatopaikan pohjois - itäpuolelle suotautuvien kaatopaikkavesien määrä on kuitenkin pieni eikä sillä ole merkitystä kaatopaikan kokonaiskuormituksen suhteen.
Alueen pohjavettä ei käytetä, joten pohjaveden paikallisesta likaantumisesta ei aihe udu terveysriskiä. Likaantuma ei laajene ja pohjaveteen kohdistuva suotovesikuormitus pie- nenee jätepenkereen sisäisen veden pinnan laskun myötä.
Purovesien tutkimustulosten perusteella pystyeristys toimii hyvin. Ennen pystyeristyksen rakentamista kaatopaikkavesiä on suotautunut etelään - kaakkoon ja likaantuma voi nä- kyä pohjavedessä ja pienen virtaaman aikaan myös puroveden laadussa useita vuosia.
Kaatopaikkavedet päätyvät kaikilta kulkeutumisreiteiltä Yläjärveen. Yläjärven veden laatu on kehittynyt Vuorijoen suiston lähistöllä happi- ja fosforipitoisuuksien suhteen myönteiseen suuntaan. Kaatopaikan vaik utus on havaittavissa hienoisena ammoniumty- pen ja rikkiyhdisteiden pitoisuuksien no usuna. Haitta-aineiden pitoisuudet ovat Yläjär- ven vedessä niin pieniä, että niistä ei aiheudu riskiä terveydelle tai haittaa vesieliöille.
Kaatopaikan kunnostustoimenpiteiden ans iosta ympäristökuormitus on pienentynyt oleellisesti. Pintarakenteen koealueelta tulevat vedet ovat likaantuneita ja kuormituksen kehitystä ajan suhteen on tarpeen seurata. Pintarakenteen alueelta tulevissa vesissä nä- kyy ilmeisesti rakenteessa käytetyn kompostin vaikutus.
Jätteiden laatu tunnetaan nykyisin hyvin ja jätepenkereen sisäisen veden laatua on seu- rattu pitkään, joten vesien mukana kulkeutuvien haitta-aineiden tutkittuja pitoisuuksia voidaan pitää varsin luotettavina. Kaatopaikkavesistä ei ollut analysoitu kaikkia ma h- dollisia haitta-aineita, mutta jätteiden ominaisuuksien perusteella analysoimattomien haitta-aineiden pitoisuudet ovat todennäköisesti merkityksettömän pieniä. Kaatopaikan jatkokäyttö ei aiheuta merkityksellistä lisäkuormitusta vesiin, koska täyttö tapahtuu va n- halle täyttöalueelle eikä jätepenkereen pinta-ala kasva.
Kaatopaikan vesien keräilyjärjestelmän ohi menevistä vesistä tuleva lisäkuormitus on vähäistä eikä kaatopaikkavesistä ole aihe utunut todettavaa haittaa alapuolisessa vesistös- sä.
6.8.2 Vaikutus ilman laatuun
Kaatopaikkakaasua muodostuu niukasti. Kaatopaikalla ei ole todettu haihtuvia haitta- aineita, joten kaatopaikkakaasusta ei aihe udu merkityksellistä riskiä ihmisille tai eliöille.
Kaasua muodostuu länsipäädyn alueella, jossa suurin osa jätteestä on puuperäistä ja puh- distamon lietettä. Itäpäädyn tuhka-alueella kaasun tuotanto on vähäistä.
6.8.3 Kaatopaikan maisemavaikutus
Alue on metsittyvää suo/kangasmaastoa. Kaatopaikka on maisemoitu vasta alueen länsi- päädyssä olevalla hehtaarin koerakenne-alueella, koska täyttötoimintaa tapahtuu koko muun alueen laajuudella. Kaatopaikka sijaitsee kaukana taajamasta ja yleisestä tiestä, ei- kä kaatopaikan välittömässä läheisyydessä ole asutusta, joten maisemallinen haitta ei kohdennu naapureihin. Lähin asutus, jonne on näköyhteys, sijaitsee kaatopaikalta poh- joiseen päin noin 1,5 kilometriä.
6.8.4 Melu, pöly ja haju
Kaatopaikkatoiminnan melu aiheutuu liikenteestä, kuormien purkamisesta sekä työko- neista. Jätteitä kuljetetaan alueelle pääasiassa kello 06 - 22 välisenä aikana. Kaatopaikan työkoneet ovat käytössä pääsääntöisesti vain päiväaikaan. Työkoneina käytetään pusku- traktoria ja kaivinkonetta. Talvella lumityöt hoitaa maataloustraktori. Kesäaikaan teitä käy lanaamassa tielana. Edellä mainittujen toimintojen meluemissiot ovat lyhytkestoisia.
Kaatopaikan ympäristön puusto vaimentaa hyvin kaatopaikalta kantautuvaa melua. Lä- himpään asutukseen on noin 700 metriä, joten etäisyysvaimentuminenkin on jo huoma t- tavaa.
Tehdyn laskelman mukaan 45 dB (A) liikennemelualue ulottuu tien keskiviivasta 19 metrin päähän, 55 dB(A) ei ylity tiealueen ulkopuolella.
Pukkikankaantie on päällystämätön, joten liikenne saattaa aiheuttaa pölyämistä kesäisin.
Pölyämisen estämiseksi tietä kastellaan ja suolataan kuivana kautena. Jätteistä tuhkat ovat pölyäviä, mutta ne kuljetetaan kaatopaikalle umpilavoilla. Toiminnasta ei ole todet- tu pölyhaittaa alueen ulkopuolella.
Kaatopaikalle toimitettavat jätteet ovat lähes hajuttomia, eikä toiminnasta täten aiheudu hajuhaittaa.
6.9 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 6.9.1 Käyttötarkkailu
Jätteen määrän valvonta
Jätteen määrän seurannasta vastaavat jätteiden kuljettajat. Seuranta tapahtuu osastotasol- la koko tehtaan alueella, missä osastokohtainen jätteen keräys on voitu järkevästi toteut- taa, muualla aluetasolla. Tehtaan kuljetusjaos kirjaa tiedot prosessijätteiden määristä (kuormat kpl), sijoituskohteista ja jätteen kuljettajista.
Pukkikankaalle sijoitettavan jätteen määrää valvotaan saman periaatteen mukaisesti.
Kuljettajat valvovat jätteen laatua silmämääräisesti ja ilmoittavat kaatopaikan vastaava l- le hoitajalle poikkeuksellisista jäte-eristä tai poikkeamissa jätteen laadussa. Jätteen käyt-
tö kaatopaikkarakenteissa, kaatopaikalle välivarastoon ja sieltä mahdollisesti kaatopai- kan ulkopuolelle hyötykäyttöön siirretyt jäte-erät myös kirjataan.
Jätekohtaisten kuljetusyksiköiden ominaispainotiedot mitataan koepunnituksin kaksi kertaa vuodessa. Sama lla määritetään jätteiden kuiva-ainepitoisuudet.
Tiedot raportoidaan kuljetussuoritteina ja tonneina sekä olotilassaan että kuiva-aineena.
Ne jätteet, jotka toimitetaan Riikinnevan kaatopaikalle, ongelmajätteiden käsittelyyn, kierrätykseen tai muuhun hyötykäyttöön, punnitaan kuljetuksesta vastaavan toimesta jo- ko käsittely- tai loppusijoituspaikassaan tai tehtaan mittapaikan vaa’alla.
Ympäristönsuojeluosasto kokoaa em. tiedoista tehtaan sisäiset jäteraportit vuosikolman- neksittain sekä vuosittaiset yhteenvedot esim. viranomaiskäyttöä varten.
Kaatopaikkakelpoisuus ja jätteenlaadun va lvonta
Jätteiden laatua seurataan Varkauden tehtaiden ympäristölupahakemuksen liitteenä ole- van tarkkailusuunnitelmaesityksen mukaisesti.
Käytössä olevan täyttöalueen rajaus
Kaatopaikalla käytössä oleva täyttöalue rajataan ja merkitään kartalle vuosittain. Eri jä- tejakeille varatut täyttöalueet eritellään. Lisäksi kartalle rajataan käytöstä poistetut ja viimeistellyt alueet.
Jätepenkereen painuminen
Jätepenkereen painumista seurataan kaatopaikalle asennetuin painumalevyin. Levyjä on yhteensä 5 kappaletta, kolme käytöstä poistetulla alueella, yksi täyttöalueella 1 (läns i- pääty) ja yksi alueella 2 (itäpääty). Painumalevyjen korkeus mitataan vuosittain.
Täyttötilavuus
Käytössä olevan täyttöalueen rajauksen ja painumamittausten perusteella lasketaan kaa- topaikalle sijoitetun jätemäärän vuosittainen kasvu ja jäljellä oleva täyttötilavuus. Lisäk- si jätteen määrä- ja välivarastointitietojen perusteella lasketaan kaatopaikkarakenteisiin käytettävissä olevan materiaalin määrä. Laskelman perusteella tarkastellaan täytön ja pintakerroksen viimeistelyn vaiheistuksen aikataulu.
Jätepenkereen sisäinen vesi
Jätepenkereen sisäisen veden laadun va lvonnalla voidaan todeta kaatopaikan sisäisten prosessien eteneminen tarkoitetulla tavalla. Tarkkailua varten jätepenkereeseen on asen- nettu yhteensä neljä (4) tarkkailuputkea. Sisäisestä vedestä mitataan pinnankorkeus kaksi kertaa vuodessa pisteistä 21, 22, 23 ja 27. Putkista otetaan näyte vuosittain toukokuussa.
Vesinäytteistä tehdään seuraavat mä äritykset:
- lämpötila, pH, sähkönjohtokyky, kiintoaine, CODCr , sulfaattirikki, alumiini, arseeni, kromi
Kolmen vuoden välein määritetään lisäksi AOX, rauta, sinkki, kadmium, kupari, lyijy, elohopea ja molybdeeni.
Pintavalunta
Pintavalunnan määrää ja laatua seurataan pintarakenteiden valmistuttua siten, että pinta- rakenteen toimivuudesta voidaan varmistua alueittain. Nyt länsipäädyn viimeistellyltä alueelta pintarakenteelta maastoon jout uvan veden määrää mitataan kokoojaojaan asen- netulla v-padolla ylivirtaamakausina viikoittain astiamittauksena.
Pintavalunnan laatua tarkkaillaan kuten pintavesikuormitusta kerran vuodessa, ana- lysoimalla ylivirtaamakautena (toukokuussa) em. pisteestä otettu näyte.
Maastotarkastus
Kaatopaikalla pidetään vuosittain esimerkiksi elo-syyskuussa tarkastus, jossa tarkiste- taan kaatopaikan käytön asianmukaisuus ja rakenteiden toimivuus. Havaituista poik- keamista raportoidaan.
Vastaava hoitaja
Kaatopaikalle on nimetty vastaava hoitaja, jonka pätevyys varmistetaan tarpeellisella koulutuksella
6.9.2 Päästöjen tarkkailu
Päästöjen tarkkailu perustuu vuonna 2004 tehtyyn ympäristöriskiarvioon.
Pintavesikuormitus
Ympäristöön johdettavan veden määrää tarkkaillaan puhdistamon syötössä olevan jatku- vatoimisen määrämittarin avulla. Jos jätevettä joudutaan kuljettamaan tehtaan puhdista- molle, määrä saadaan pumppauslinjassa olevan määrämittarin avulla.
Tarkkailua jatketaan ottamalla puhdistamo lla käsitellystä vedestä näytteet joka toinen kuukausi (6 kertaa vuodessa) ja länsipäädyn ojasta neljännesvuosittain (4 kertaa vuodes- sa), näytteistä tehdään alla olevat määritykset:
- pH, johtokyky, kiintoaine, biologinen hapenkulutus BOD7 , kemiallinen hapenkulutus CODCr, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, sulfaattirikki
Puhdistamolta ympäristöön johdettavasta vedestä tehdään kerran vuodessa, touko – ke- säkuussa, lisäksi seuraavat määritykset:
- kokonaisrikki, kloridi, alumiini, arseeni, kromi, rauta ja AOX
Käsittelemättömästä vedestä otetaan jäteveden puhdistuslaitoksen ohjausta varten riittä- vät näytteet (puhdistamon käyttötarkkailu).
Pohjavesikuormitus
Kaatopaikan aiheuttama pohjavesikuormitus arvioidaan jätepenkereen sisäisen veden laadun ja pinnankorkeuden sekä vesitaseen perusteella.
Kaatopaikkakaasun purkautuminen ilmakehään
Kaatopaikan kaasunkäsittelyn toimivuutta mitataan viimeistellyiltä alueilta. Nyt va lmii- na olevan 0.9 hehtaarin alueella toimivuutta seurataan kahdeksasta pisteestä. Tarkkailua laajennetaan viimeistelyn edettyä käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti.
Lisäksi kaatopaikkakaasun laatua tarkkaillaan jätepenkereelle neljästä sisäisen veden ha- vaintoputkesta P21, P22, P23 ja P27. Kaatopaikkakaasua koskevat mittaukset tehdään kerran vuodessa, kesäkaudella. Näytteistä määritetään lämpötila, paine, metaani, hiilidi- oksidi ja happi.
6.9.3 Ympäristövaikutusten tarkkailu
Ympäristövaikutusten tarkkailu perustuu vuonna 2004 tehtyyn ympäristöriskiarvioon.
Purkuvesistö
Kaatopaikan vaikutusta tarkkaillaan purkuvesistössä jatkamalla tarkkailua nykyisellään.
Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa Yläjärven kaatopaikan puoleisesta pohjukas-
