Dnro PSA-2008-Y-183-111
Annettu julkipanon jälkeen 13.3.2009
ASIA Ympäristölupa, Varkauden tehtaiden prosessijätteiden kaatopaikka, Varkaus.
HAKIJA Stora Enso Oyj Varkauden tehtaat PL 185
78201 VARKAUS
Tätä päätösversiota on muokattu huomioiden henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta.
2 HAKIJA ... 1
3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 1
4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN ... 1
5 ASIAN VIREILLETULO ... 1
6 HAKEMUS ... 1
6.1 TOIMINTA ... 1
6.2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE SEKÄ MUUT MAANKÄYTTÖRAJOITUKSET ... 2
6.2.1 Aikaisemmat luvat ... 2
6.2.2 Kaavoitustilanne ... 2
6.3 SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ... 2
6.3.1 Alueen maaperäolosuhteet ... 2
6.4 PUKKIKANKAAN KAATOPAIKAN TOIMINTA ... 3
6.4.1 Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden laatu ... 3
6.4.1.1 Corenson epäkurantin muovi/alumiinijakeen loppusijoittaminen ... 6
6.4.2 Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrä ... 6
6.4.3 Täyttöalueet, -tilavuus ja -aika ... 7
6.4.4 Kaatopaikan rakenteet ... 8
6.4.4.1 Pohjarakenteet ... 8
6.4.4.2 Pintarakenteet ja jälkihoito... 8
6.4.5 Täyttötekniikka ... 9
6.4.6 Kaatopaikkavesien keräily ja johtaminen ... 9
6.4.7 Kaatopaikkavesien puhdistus ... 11
6.4.8 Kaasujen muodostuminen ja käsittely ... 12
6.5 MUU JÄTTEEN KÄSITTELY ... 12
6.5.1 Kompostointi ... 12
6.5.2 Jätteiden välivarastointi ... 12
6.6 NYKYISEN ALUEEN UUSI MAISEMOINTISUUNNITELMA ... 13
6.7 LIIKENNÖINTI JA LIIKENNEJÄRJESTELYT ... 13
6.8 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 14
6.8.1 Kuormitus pinta- ja pohjavesiin ... 14
6.8.2 Vaikutus ilman laatuun ... 15
6.8.3 Kaatopaikan maisemavaikutus ... 15
6.8.4 Melu ja haju ... 15
6.9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 16
6.9.1 Käyttötarkkailu... 17
6.9.2 Päästöjen tarkkailu ... 18
6.9.3 Ympäristövaikutusten tarkkailu ... 19
6.9.4 Näytteiden analysointi... 20
6.9.5 Tietojen raportointi ... 20
6.10 TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA POIKKEUSTILANTEISIIN VARAUTUMINEN ... 21
6.11 PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMINEN ... 21
6.12 VAKUUS ... 22
7 TOIMINNAN ALOITTAMINEN ... 22
8 ASIAN KÄSITTELY ... 22
8.1 ASIAN VIREILLÄOLOSTA TIEDOTTAMINEN ... 22
8.2 LAUSUNNOT ... 22
8.3 MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET SEKÄ ESITETYT VAATIMUKSET ... 23
8.4 HAKIJAN VASTINE ... 23
9 RATKAISU... 24
9.1 VASTAUS YKSILÖITYIHIN LAUSUNTOIHIN... 24
9.2 LUPAMÄÄRÄYKSET ... 25
9.2.1 Uusi kaatopaikka... 25
9.2.1.1 Käsiteltävät jätteet ja kaatopaikan luokitus ... 25
9.2.1.2 Kaatopaikan pohjarakenteet ... 26
9.2.1.3 Kaatopaikan pintarakenteet ja jälkihoito ... 27
9.2.1.4 Kaatopaikkakaasun hallinta ... 28
9.2.2 Jätteiden välivarastointi ... 28
9.2.3 Muutokset 16.11.2005 myönnettyyn ympäristölupaan ... 28
9.2.3.1 Käsiteltävät jätteet ... 28
9.2.3.2 Nykyisen kaatopaikan maisemointi ... 29
9.2.3.3 Vesien käsittely ja johtaminen ... 29
9.2.4 Päästöt ilmaan ... 30
9.2.5 Melu ... 30
9.2.6 Kaatopaikan käyttö ja hoito ... 31
9.2.7 Vastuu kaatopaikan jälkihoidosta ... 31
9.2.8 Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen ... 31
9.2.9 Vastaava hoitaja ja valvoja... 32
9.3 TARKKAILU- JA RAPORTOINTIMÄÄRÄYKSET ... 32
9.4 VAKUUDEN ASETTAMINEN ... 33
10 RATKAISUN PERUSTELUT ... 34
10.1 LUVAN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET ... 34
10.2 LUVAN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERUSTELUT ... 34
11 LUVAN VOIMASSAOLO ... 35
11.1 LUVAN VOIMASSAOLO ... 35
11.2 ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN ... 36
12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 36
13 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET ... 36
14 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN ... 37
15 MUUTOKSENHAKU ... 37
16 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN ... 37
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2008-Y-183-111
Annettu julkipanon jälkeen 13.3.2009
1 ASIA
Ympäristölupa, Varkauden tehtaiden prosessijätteiden kaatopaikka.
2 HAKIJA
Stora Enso Oyj Varkauden tehtaat PL 185
78201 VARKAUS
3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1
§:n 3 momentin mukaan kaatopaikalla on oltava ympäristölupa.
4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 12 a) perusteella kaatopaikan lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa.
5 ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 2.6.2008. Hakemusta on muutettu olennaisilta osin 7.10.2008 saapuneella uudella lupa- hakemuksella, jonka jälkeen hakemus kuulutettiin uudelleen. Hakemusta on korjattu 17.11.2008 saapuneella kiinteistötietoja koskevalla selvityksellä.
6 HAKEMUS
6.1 Toiminta
Stora Enso Oyj hakee ympäristölupaa Varkauden tehtaiden prosessijätteiden kaatopaikan rakentamiseen ja jätteiden sijoittamiseen kaatopaikalle. Hakemus koskee seuraavaa
- lupa sijoittaa uusi, tavanomaisen prosessijätteen kaatopaikka nykyisen kaatopaikan kaakkoiskulmalla olevalle alueelle
- lupa nykyisin käytössä olevan alueen uudelle maisemointisuunnitelmalle
- lupa rakentamisessa tarvittavien jäte- ja sivutuotemateriaalien välivarastoinnille
- lupa kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden välivarastoinnille vanhalla alueella, jos uuden kaatopaikan käyttöönotto viivästyy hakijasta riippumattomista syistä, esimerkiksi raken-
tamisessa tarvittavien materiaalien saatavuusongelmien tai rakentamista haittaavien olo- suhteiden vuoksi.
- lupa sijoittaa Corenson epäkurantti muovi/alumiinijäte Pukkikankaan kaatopaikalle - lupa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.
6.2 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyt- törajoitukset
6.2.1 Aikaisemmat luvat
Pohjois-Savon ympäristökeskus on myöntänyt Pukkikankaan kaatopaikalle ympäristölu- van 16.11.2005 (PSA-2004-Y-253-111) ja antanut määräyksen kattilan K7 lentotuhkan sijoittamisesta kirjeellään 12.12.2005 (PSA-2004-Y-253-111) sekä määrännyt kirjees- sään 29.1.2008 (PSA-2003-Y-78-111) nykyisen kaatopaikan lopettamisesta.
Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt 11.1.2008 ympäristöluvan Varkauden tehtaille (ISY-2004-Y-125), jossa on esitetty tavoitteet jätteiden syntymisen ehkäisemi- seksi ja hyötykäytölle.
6.2.2 Kaavoitustilanne
Pukkikankaan kaatopaikka-alue on 17.5.2004 vahvistetussa oikeusvaikutteisessa
osayleiskaavassa osoitettu EJ - merkinnällä jätteenkäsittelyalueeksi. Suunniteltu loppusi- joitusalue sijoittuu kokonaan EJ alueen sisäpuolelle. Kaatopaikan pohjois- ja itäpuolella sijaitsee ulkoilureitti.
Pohjois-Savon maakuntakaava on tekeillä ja luonnos valmistunee vuoden 2008 loppu- puolella.
6.3 Sijaintipaikka ja sen ympäristö
Pukkikankaan kaatopaikka sijaitsee Varkauden kaupungin kaakkoispuolella Kopolan- niemen kylän kiinteistöllä Lähdesuo 915-405-3-105.
Tehdasalueelta on matkaa kaatopaikalle noin 13 km. VT 23:lta Harjurannantietä noin 5 km kaakkoon ja siitä koilliseen Pukkikankaan yksityistietä noin 3 km. Kaatopaikka- alueen kiinteistön omistaa Stora Enso Oyj.
Alue on metsittyvää suo/kangasmaastoa. Kaatopaikka sijaitsee kaukana taajamasta ja yleisestä tiestä, eikä kaatopaikan välittömässä läheisyydessä ole asutusta. Alueen lähei- syydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita tai luonnonsuojelualueita. Lähin vaki- tuinen asutus on noin 700 m päässä lounaassa.
6.3.1 Alueen maaperäolosuhteet
Nykyisen kaatopaikan perustilaselvitykset on tehty vuosina 1994 - 1996. Täyttöalueen pohja sen kaakkois- ja luoteispäädyissä on silttistä hiekkamoreenia. Jätepenkereen alla oleva maaperä on lännessä soraista hiekkamoreenia ja idässä silttistä hiekkamoreenia muuttuen laihaksi saveksi itäisen alueen puolivälissä.
Kairaukset päätyvät kiveen tai kallioon viimeistään 4,8 metrin syvyydellä. Maaperän ve- denläpäisevyys on paikoin suuri, paikoin taas maaperä on heikosti vettä johtavaa ja pää- osa pohjavesivirtauksesta tapahtuu maaperän pintakerroksessa. Huonoa vedenlä-
päisevyyttä osoittaa myös jätepenkereen länsiosalla sisäisen vesipinnan kohoaminen.
Nykyinen kaatopaikka sijaitsee kahden kallion välisessä laaksossa. Alueelle ei tule mer- kittäviä määriä ulkopuolisia pintavesiä. Maatutkaluotausten perusteella kallio on suhteel- lisen ehjää lukuun ottamatta koillisosan vaakarakoillutta aluetta.
Uusi täyttöalue sijoittuu nykyisen alueen viereen, sen kaakkoiskulmalle kallioalueelle.
Kallioalueelta on louhittu maa-aineksia vuosien varrella Varkauden tehtaiden rakenta- mistarpeisiin.
6.4 Pukkikankaan kaatopaikan toiminta
6.4.1 Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden laatu
Varkauden tehtailla toimii Stora Enso konserniin kuuluvat Stora Enso Oyj, Fine Paper Varkauden tehdas (kuorimo, sulfaattisellutehdas, hienopaperitehdas), Stora Enso Publi- cation Papers Oy Ltd Varkauden tehdas (kuumahierrelaitos, painopaperitehdas), Stora Enso Timber Oy Ltd Varkauden saha, Corenso United Oy Ltd Varkauden tehdas (kierrä- tyskuidusta uusiomassaa valmistava laitos, muovi/alumiinijakeen käsittelylaitos ja läm- pökattila) sekä palveluyhtiö Varenso Oy (satama, lämpövoimalaitos, tuotantoa tukevat muut palvelut).
Lisäksi tehdasalueella toimii Hartmann -Varkaus Oy, Varkauden pakkaustehdas ja Care- lian Caviar Oy, joilla ei synny Stora Enson kaatopaikalle toimitettavia jätteitä. Molempi- en jätevedet ohjataan Stora Enson puhdistamolle ja täten mahdollisesti läjitettävästä liet- teestä pieni osa on peräisin em. laitosten toiminnasta.
Pukkikankaan kaatopaikalle sijoitetaan vain Varkauden tehtaiden toiminnasta syntyviä prosessijätteitä. Tavoitteena on minimoida loppusijoitettava määrä tehostamalla jättei- den hyötykäyttöä, kuitenkin huomioiden hyötykäytön kustannustehokkuus. Mahdolli- suuksina on mm. korvata ns. neitseellisten materiaalien käyttöä jätemateriaaleilla esi- merkiksi kaatopaikka- ja kenttärakenteissa.
Jätejakeiden ympäristö- ja kaatopaikkakelpoisuutta on tutkittu pitkään, vuodesta 2004 alkaen asetuksen 202/2006 mukaisesti. Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet ovat seuraavat:
Soodasakka (jäteluokka 030302)
Sakka on soodalipeän liukenematonta ainesta, joka poistetaan sellutehtaan kemikaali- kierrosta. Soodasakan liukenemattomia yhdisteitä ovat muun muassa epätäydellisestä palamisesta peräisin olevat noki, korroosion aiheuttamat metallioksidit ja korvauskemi- kaalien epäpuhtaudet. Useat aineet, kuten raskasmetallit, ovat peräisin puuraaka- aineesta.
Soodasakan arvokkaat kemikaalit otetaan talteen pesemällä. Sakka poistetaan kemikaa- likierrosta selkeyttämällä ja kuivataan suodattamalla. Suodatusvaiheessa syntynyttä jä- tettä on mahdoton ottaa talteen ilman apuaineita. Apuaineena käytetään meesaa.
Sakka on emäksistä, lähes hajutonta, pölyämätöntä, väriltään tummaa, tuhkanoloista massaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on 50 – 60 %.
Tutkimusten perusteella soodasakka täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitta- miselle asetetut vaatimukset.
Soodasakan läjittäminen erillisenä aiheuttaa geoteknisiä ongelmia, minkä vuoksi se kiin- teytetään tarvittaessa tuhkan avulla. Ensisijaisesti käytetään kuivaa tuhkaa. Sekoitus ta- pahtuu kaatopaikalla.
Meesa (030309)
Meesaa joudutaan poistamaan jätteenä sellutehtaan kaustistamolla meesauunin häiriöti- lanteissa, kun meesaa ei voida ohjata uuniin poltettavaksi. Meesa on 98 -prosenttisesti kalsiumkarbonaattia (CaCO3). Meesa on hajutonta, pölyämätöntä, väriltään sinivihreää, savimaista lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus on 50 – 60 %.
Tutkimusten perusteella meesa täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoittamiselle asetetut vaatimukset.
Tuhkat
Voimalaitoksella syntyvät jätteet ovat erilaisia lento- ja pohjatuhkia. Tuotealumiinin puhdistuksessa syntyy alumiinipitoista hiilipölyä. Tuhkille ominaista on pölyävyys, mut- ta toisaalta taipumus erittäin nopeasti sitoa kosteutta, jolloin syntyvä kova ”kuori” estää kaatopaikkaolosuhteissa kasan pölyämistä tehokkaasti.
Kattila K7:n pohjatuhka (100124) on kattilasta poistettua petihiekkaa. Polttoaineena kattilassa K7 on tuotekaasu, tukipolttoaineena raskas polttoöljy.
Tutkimusten perusteella kattilan K7 pohjatuhkan liukenevan antimonin pitoisuus ylittää lievästi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoittamiselle asetetut vaatimukset (vuoden 2007 analyysitulos oli 0,8 mg/kg ka, raja-arvon ollessa 0,7 mg/kg ka.). Pitoisuus on lä- hes puolittunut vuoden 2004 tulokseen verrattuna. Antimonin liukoisuus on ollut vuosi- en 2004 – 2007 kokoomanäytteissä 0,48 – 2,3 mg/kg, L/S 10, neljä määritystä.
Kattila K6:n lentotuhka (100103) on savukaasujen puhdistuksessa sähkösuotimilla erotettua tuhkaa. Kattila K6:n lentotuhka on pääasiassa puunpolton tuhkaa.
Tutkimusten perusteella tuhka täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoittamiselle asetetut vaatimukset. Bariumin liukoisuus on ollut vuosien 2004 – 2007 kokoomanäyt- teissä 2 – 180 mg/kg, L/S 10, neljä määritystä. Vuoden 2004 tulos, 180 mg/kg, poikkeaa täysin muista, näyte ei ole ollut edustava jostain syystä tai analyysituloksessa on pilkku- virhe.
Kattila K6:n pohjatuhka (100124) on leijupetihiekan kierrätyksestä poistettua kulunut- ta petihiekkaa. Tutkimusten perusteella tuhka täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoittamiselle asetetut vaatimukset.
Hiilipöly (100119) on alumiinin säkityksessä syntyvää hiiltynyttä, alumiinipitoista puu- kuitua. Pölystä ei ole tehty kaatopaikkakelpoisuusselvitystä.
Lietteet
Jätevesien käsittelyssä muodostuvat lietteet (030310) kuivataan mekaanisesti puhdis- tamolla ennen toimittamista kaatopaikalle (kiintoainepitoisuus 30 - 40 %). Nykyisin liet- teet ohjataan pääosin polttoon tai maarakennushyötykäyttöön. Lietteiden on tiivistettynä
todettu olevan mm. erittäin huonosti vettä läpäiseviä, ja siten ne soveltuvat hyvin kaato- paikkojen tiivisterakenteisiin.
Pukkikankaan kaatopaikalle lietettä joutuu vain poikkeustilanteissa polton tai muun hyö- tykäytön ollessa estynyt.
Jätevedenpuhdistamon liete on tumman harmaata, kuohkeaa kuitumassaa, lähes hajuton- ta ja sen kuiva-ainepitoisuus on 35 – 45 %. Tutkimusten perusteella lietteen DOC (liuenneen hiilen pitoisuus) pitoisuus ei täytä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoit- tamisen raja-arvoa. Vuonna 2007 pitoisuus oli 7000 mg/kg ka, ollen samaa tasoa myös aiempina vuosina. Pirkanmaan ympäristökeskuksen kaatopaikkakelpoisuuslausunnossa vuodelta 2004 todetaan, että liete voidaan kuitenkin läjittää sekalaisen tavanomaisen jät- teen kaatopaikalle. Nykyään lietettä joudutaan läjittämään erittäin vähän (2007 vain 500 tonnia ka). Liete joko poltetaan tai hyötykäytetään kuitusavituotteena kaatopaikkojen tii- vistyskerrosrakenteissa.
Kuorimon rejektit (030310) ovat kuitupitoisia hiekkoja puunkäsittelystä.
Välppäjätteet ja pintalietteet (030310) ovat prosessijätevedestä pumppaamoilla ja puhdistamon esiselkeyttimen pinnalta erotettavaa roskaa (puukappaleita, muovia yms.).
Ruoppauslietteet (030311) ovat sakkoja ja massaa varoaltaan ruoppauksesta. Märät ruoppausmassat ja sakat sekoitetaan puhdistamolietteeseen ennen kaatopaikalle toimit- tamista.
Rejektit ja puujätteet
Rejektihiekka (030307) syntyy Corenson uusiokuitulaitoksella ja sisältää uusiomassasta eroteltuja epäpuhtauksia: kiviä, hiekkaa, vähän metallia sekä kuitua. Sen kuiva-
ainepitoisuus vaihtelee paljon, ollen 20 – 85 %. Tutkimusten perusteella rejektihiekan liuenneen hiilen pitoisuus (noin 950 mg/kg ka) ylittää lievästi tavanomaisen jätteen kaa- topaikalle asetetut vaatimukset.
Oksamassa (030310) on sellun keiton jälkeisessä lajittelussa erottuvaa karkeaa, kuituun- tumatonta puujaetta, sisältäen mm. hiekkaa ja metalleja. Koska jätteessä on vaihtelevia määriä puukuitua, ylittää sen liuenneen hiilen pitoisuus (noin 22 000 mg/kg ka) tavan- omaisen jätteen kaatopaikalle asetetut vaatimukset. Pirkanmaan ympäristökeskuksen kaatopaikkakelpoisuuslausunnossa vuodelta 2004 todetaan, että jäte voidaan kuitenkin läjittää sekalaisen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.
Kuori ja puujätteitä (030301) syntyy mm. puukenttien ja varastoalueiden siivouksessa.
Polttokelvottomat erät kompostoidaan kaatopaikalla maisemoinnissa käytettäväksi. Jos- kus puujätteitä joudutaan myös loppusijoittamaan kaatopaikan penkkaan.
Muut jätteet
Satunnaisesti tehtailla syntyy täyteainejätettä lietteenä tai kuivana (saostettua kalsium- karbonaattia eli PCC:tä, kaoliinia ja karbonaattia) esim. säiliötyhjennysten
ja -puhdistusten yhteydessä. Lietteenä jätteet viedään puhdistamon varoaltaaseen ja kui- vana kaatopaikalle. Kuivaa jätettä syntyy mm. lisäainelaitoksen ja Akonniemen sataman alueella puhdistustöiden yhteydessä.
Kaatopaikalle varaudutaan myös ottamaan vastaan tavalliseksi jätteeksi luokiteltavia, poikkeustilanteissa syntyviä jäte-eriä, kuten puuperäisiä ruoppausmassoja tai sakkoja, joita ei voida jostain syystä muuten sijoittaa tai hyötykäyttää.
6.4.1.1 Corenson epäkurantin muovi/alumiinijakeen loppusijoittaminen
Corenson uusiokuitulaitoksen muovi/alumiinijaetta (rejekti) jouduttiin välivarastoimaan tehdasalueelle irtotavarana lähes vuoden ajan, kun sen poltto oli lopetettava kattilassa K6 vuonna 1998 ja paalauslaitteita ei ollut olemassa. Rejekti sijoitettiin kasaan ja peitettiin hakkeella roskaantumisen estämiseksi Miiluniemen alueella. Rejektiä on noin 8000 – 10000 irtotonnia, kostuneena luultavasti enemmänkin. Materiaalille on haettu jo vuosia järkevää hyötykäyttöä.
Ympäristöluvassa ISY-2004-Y-125 Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt lu- van jatkaa varastointia ja kuivata rejektiä aurinko/tuulimenetelmällä hyötykäytettäväksi tuotekaasun valmistuksessa. Menetelmä on kuitenkin hyvin hidas ja kasan käsittely tulee kestämään vuosia.
Pukkikankaan kaatopaikan ympäristöluvassa PSA-2004-Y-253 Pohjois-Savon ympäris- tökeskus kielsi rejektin hyötykäytön pintarakenteissa ja läjittämisen Pukkikankaalla. Pe- rustelu oli, että rejekti ei paranna kasvukerroksen ominaisuuksia ja ominaisuuksiensa puolesta se kuuluu läjitettäväksi yhdyskuntajätteen kaatopaikalle.
Stora Enso Oyj on tehnyt 10.9.2008 päätöksen lopettaa Corenson Varkauden tehtaiden tuotannollinen toiminta vuoden 2008 loppuun mennessä. Jos kuiduntuotanto lopetetaan, on mahdollista, että myös Ecogas-laitoksen toiminta lopetetaan. Jos näin käy, ei materi- aalille ole mitään järkevää kustannustehokasta hyötykäyttöä. Tästä syystä hakija esittää, että rejekti loppusijoitetaan Pukkikankaan kaatopaikalle länsipäädyn alueelle, jossa täyt- tötilaa on hyvin jäljellä. Esitystä hakija perustelee seuraavasti:
- vaikka rejekti on peräisin käytetyistä nestepakkauksista, se ei ole tavanomaista yhdys- kuntajätettä, vaan teollisen prosessin kautta syntynyttä prosessijätettä
- rejekti peitetään Pukkikankaalla roskaantumisen estämiseksi muilla jätteillä ja tiiviste- tään tarvittaessa
- rejektistä tehdään kaatopaikkaselvitys, joka lähetetään ympäristökeskuksen tarkastetta- vaksi
- kustannukset sijoittaa rejekti jätteenä yhdyskuntajätteen kaatopaikalle ovat noin 90 eu- roa/tonni, Pukkikankaalle noin 10 – 15 euroa/tonni. Säästö olisi merkittävä.
- kasan käsittelykustannukset on liitettävä Corenson Varkauden tehtaiden liiketoiminnan alaskirjauskustannuksiin, joten kasan loppusijoitus tulisi hoitaa kerralla kuntoon.
6.4.2 Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrä
Kaatopaikalle loppusijoitetaan kohdassa 6.4.1 mainittuja prosessijätteitä noin 20000 ton- nia (18000 m3rtr) vuodessa. Määrän kehitys riippuu hyötykäytön tehostumisesta, johon vaikuttaa myös se, miten hyötykäytön kustannustehokkuutta saadaan parannettua tulevai- suudessa.
Vuonna 2007 Pukkikankaan kaatopaikalle loppusijoitettiin jätettä noin 9000 tonnia. Jät- teiden muodostuminen, hyötykäyttö ja loppusijoitus vuonna 2007 on esitetty seuraavassa taulukossa:
Jätemäärät punnitaan alueella olevalla autovaa’alla.
Kaatopaikka-alueella sijaitsee vaatimaton toimisto- ja sosiaalitila. Alue on valaistu. Toi- minta ei vaadi jatkuvaa valvontaa. Nykyisillä jätemäärillä jätealueen hoitaja on käynyt ainakin kaksi kertaa viikossa tasaamassa ja tiivistämässä jätetäyttöä.
6.4.3 Täyttöalueet, -tilavuus ja -aika
Uusi kaatopaikka sijoittuu nykyisen alueen kaakkoispuolelle louhitulle kalliopohjalle.
Pohjarakenne on suunniteltu rakennettavaksi kahdessa vaiheessa. Vaihe 1 (1,1 hehtaaria) rakennetaan siten, että läjitys sille voidaan aloittaa 1.7.2010 ja vaihe 2 (0,7 hehtaaria) myöhemmin, riippuen sijoitettavien jätteiden määrän kehittymisestä.
Uudelle kaatopaikalle sopii jätteitä noin 150 000 m3rtr. Vaiheen 1 alueelle mahtuu noin 80 000 m3rtr, kun täytön luiskakaltevuus on suurimmillaan 1:3 ja laen kaltevuus pienim- millään 1:20. Vaiheen 2 alueelle mahtuu noin 70 000 m3rtr jätetäyttö.
Jätelaji
Jäteluokka Kokonais- määrä
Hyöty- käyttö
Loppu- sijoitus
Kuiva-aine- pitoisuus
Ominais- paino
t/a t/a t/a % t/m3
Purkupuujäte 170201 13 13 30
Purkujätteet (betoni,tiili, asfaltti)
170101,170102, 170302
1362 1206 156 90
Kaoliinijäte 030310 180 180 45
Kuori- ja puujäte 030301 13 13 35 - 50
Soodasakka 030302 4272 2836 1437 50 0,97
Meesa 030309 280 280 50-60 0,85
Oksamassa 030310 2416 2416 25 0,57
Lentotuhka K6 100103 6084 5000 1084 100 0,80
Pohjatuhka K6 100124 3732 3732 100 1,2
Hiilipöly K7 100119 29 0 29 100
Pohjatuhka K7 100124 1030 0 1030 100 1,15
Poltettu kalkki CaO 030309 95
Puhdistamon liete 030310 7443 6278 1165 38 0,4
Rejektihiekka, UKL 030307 271 0 271 65
Ruoppausliete ja rejektit kuorimolta
030310 906 906 45
Varoaltaan ruoppauslietteet
030311 914 0 913,6 37
Välppäjätteet ja pintalietteet
030310 0 0 0 20
Yhteensä 28945 19958 8988
Täytön korkeus on noin +121 maisemoidun rakenteen päältä. Vaiheen 1 arvioidaan riittä- vän 4-5 vuodeksi nykyisillä jätemäärillä ja toisen vaiheen 3-4 vuotta.
Täyttötilavuudet ja alueiden arvioidut käyttöajat ovat seuraavat:
Osa-alueiden rakentamisesta sekä käytöstä poistettavien alueiden maisemoinnista esite- tään ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi rakennussuunnitelmat ennen töiden aloittamis- ta.
6.4.4 Kaatopaikan rakenteet
6.4.4.1 Pohjarakenteet
Uuden kaatopaikan pohjarakenne sisältää valtioneuvoston päätöksessä (VNp) 861/1997 esitetyt pohjarakennekerrokset. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyys vastaa VNp:ssä ta- vanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteen tiivistyskerrokselle asetettuja vedenlä- päisevyysvaatimuksia. Kerroksen materiaali ja kerrospaksuus valitaan rakennussuunni- telmavaiheessa hakemuksessa esitetyistä vaihtoehdoista saatavissa olevan materiaalin ja taloudellisuustarkastelun perusteella. Valittu vaihtoehto hyväksytetään lupaviranomaisel- la ennen rakentamista.
Pohjarakenne sisältää seuraavat rakenteet alhaalta ylöspäin:
- tiivistyskerros, paksuus valitun vaihtoehdon mukaan 0,5 – 0,75 m riippuen materiaalin vedenläpäisevyydestä. Materiaalivaihtoehtoja ovat kuitusavi ja ns. perusrakenne, jossa voidaan käyttää erilaisia mineraalisia materiaaleja, k < 6,7 * 10-10.
- tiivistekalvo, 2 mm, materiaali joko PE tai PP
- kalvon suojakerros, 0,1 m tai suojageotekstiili 1200 g/m2. Suojakerros tehdään rakei- suudeltaan # 0 - 4 mm materiaalista, esim. pohjatuhkasta.
- kuivatuskerros, 0,5 m. Kuivatuskerroksen materiaalina on joko rengasrouhe, tiili- ja be- tonimurska, sora tai sepeli # 8 – 63 mm.
- suodatinkangas.
Tiivistyskerros pyritään rakentamaan kuitusavella, joka soveltuu tehdyn selvityksen mu- kaan hyvin pohjarakenteen tiivistyskerrosmateriaaliksi.
6.4.4.2 Pintarakenteet ja jälkihoito
Nykyinen alue viimeistellään järjestelmällisesti siten, että koko alue on peitetty 2015.
Uusi alue maisemoidaan yhdellä kertaa noin vuonna 2020, kun täyttötilavuus on käytetty loppuun.
Alue Pinta-ala
(ha)
Täyttötilavuus (m3rtr)
Täyttymisvuosi (arvio)
Suljetaan (arvio)
Uusi vaihe 1 1,1 80 000 2014 – 2015 2019 – 2020
Uusi vaihe 2 0,7 70 000 2018 – 2019 2019 – 2020
Länsi, peitto, vaihe 3 1,1 2010
Länsi, peitto, vaihe 4 1,0 2011
Länsi, peitto, vaihe 5 1,1 2012
Itä, peitto, vaihe 6 1,1 2013
Itä, peitto, vaihe 7 1,1 2014
Itä, peitto, vaihe 8 1,1 2015
Pintarakenteissa pyritään mahdollisimman pitkälle hyödyntämään tehtaan omia jäte- ja sivutuotejakeita; kuitusavea, tuhkia ja soodasakkaa:
Pintakerroksen ylin osa (1 m) on kasvukerros, joka tehdään kompostoidusta puuperäi- sestä materiaalista (kuori, murskatut oksat ja risut)
Kasvukerroksen alla oleva kuivatuskerros tehdään rengasrouheesta tai murskeesta paksuus 0,3 m, tai salaojamatosta, jonka vedenläpäisevyys vastaa vähintään 0,5 m mineraalista kuivatuskerrosta, k > 1*10 -3 m/s, tai muusta materiaalista, jonka veden- johtavuus on riittävä. Tämä osoitetaan rakennesuunnitelmassa.
Tiivistyskerros rakennetaan kuitusavesta tai tuhkan, kuitusaven ja soodasakan seok- sesta. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyys on vedellä kyllästettynä ja suunniteltuun kuivapainotilavuuteen tiivistettynä pienempi kuin 110-9 m/s, tai kuitusavi 0,3 m + bentoniittimatto, koko kerroksen vedenläpäisevyys vastaa 0,5 m tiivistyskerrosta, k <
1*10 -9 m/s.
Läntiselle alueelle rakennetaan kaasunkeräys ja -käsittely biologisella hapetusmenetel- mällä. Kaasun keräyskerros rakennetaan pohjatuhkasta tai murskeesta, tai muusta saata- villa olevasta kaasua johtavasta materiaalista.
Rakennekerrosten materiaali ja kerrospaksuus valitaan rakennussuunnitelmavai- heessa tässä hakemuksessa esitetyistä vaihtoehdoista saatavissa olevan materiaalin ja ta- loudellisuustarkastelun perusteella. Osa-alueiden sulkemisesta esitetään ympäristökes- kuksen hyväksyttäväksi rakennussuunnitelma ennen töiden aloittamista.
6.4.5 Täyttötekniikka
Täyttösuunnitelman tavoitteena on käyttää kaatopaikka-alue mahdollisimman tehokkaas- ti sekä toteuttaa kaatopaikan viimeistely valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ja siten varmistaa rakenteiden toimivuus myös alueen käytön loputtua.
Myös taloudelliset näkökohdat ja jätteiden hyötykäyttöön liittyvät velvoitteet (mm. Var- kauden tehtaiden ympäristölupa velvoittaa prosessijätteiden hyötykäyttöön) otetaan huomioon aluetta rakennettaessa ja siten rakenteissa on tavoitteena käyttää mahdolli- simman paljon omia sivutuotteita tai jätejakeita.
Kaatopaikkojen täytössä on yleisenä periaatteena läjittää eri jätejakeet erilleen, mikä Pukkikankaan kaatopaikalla ei kuitenkaan ole geoteknisistä syistä perusteltua. Hyvin vettä läpäisevät materiaalit pyritään sijoittamaan tasauksen alimpiin kohtiin, jotta vesien johtuminen suotovesiojiin nopeutuu.
Jätepenkereen luiskan vakavuus varmistetaan valvomalla luiskakaltevuutta mittauksin.
Luiskakaltevuus on 1:3. Jätteet läjitetään noin 2-3 metrin kerroksina, levitetään ja tasa- taan puskukoneella. Soodasakan, lietteiden ja tuhkan sekoittamiseen käytetään tarvitta- essa myös kaivinkonetta.
6.4.6 Kaatopaikkavesien keräily ja johtaminen
Vesien keräilyn ja johtamisen tavoitteena on estää puhtaiden vesien joutuminen ympäris- töstä jätepenkereeseen ja vastaavasti likaisten vesien jätepenkereestä ympäristöön.
Kaatopaikan puhtaat pintavedet, puhtaat kuivatusvedet ja ulkopuoliset valumavedet pi- detään erillään jätetäytöstä ojien avulla. Maastoon johdetaan ainoastaan puhtaita kuiva-
tus- ja pintavesiä sekä ympäristön valumavesiä. Likaantuneet suotovedet johdetaan ta- sausaltaan kautta puhdistettavaksi.
Pintavedet
Nykyisin ympäristön valumavedet ja täyttöalueen suotovedet johdetaan täytön vie- rusojilla tasausaltaaseen. Läntisen alueen maisemointityön yhteydessä vesien keräilyä järkeistetään ohjaamalla ympäristön valumavedet ja maisemoidun täytön päältä valuvat puhtaat pintavedet uudella ojalla maastoon ja suotovedet tasausaltaaseen.
Itäosan vedet valuvat luontaisesti itään Vuorijokeen ja edelleen tätä pitkin Yläjärveen.
Läntisen alueen vedet valuvat luontaisesti länsiluoteeseen ja edelleen Vuorijokeen kau- empana kaatopaikasta.
Pohja- ja orsivedet
Nykyisen kaatopaikka-alueen pohjavesien hydraulinen gradientti suuntautuu pääasiassa koilliseen ja jonkin verran pohjoiseen, kulkeutumista rajoittavat kalliokumpareet.
Alueen pohjavedet päätyvät kaikilta kulkeutumisreiteiltä Yläjärveen.
Vanhan alueen sisäisen vesipinnan laskeminen
Vanhan jätetäytön länsipäädyn sisäisen vedenpinnan laskemiseksi on jätepenkkaan ra- kennettu kivisalaojaa yhteensä 300 metriä kolmessa vaiheessa vuosina 2002 ja 2007. Ki- visalaojasta vesi johdetaan suotovesien tasaus/keräilyaltaaseen ja siitä edelleen puhdis- tukseen. Systeemi toimii välttävästi – vettä poistuu penkereestä noin 9 000 m3 vuodessa eli noin 75 % penkkaan kertyvästä vedestä.
Sisäisen vedenpinnan lasku tapahtuu hitaasti täytön erittäin pienen vedenläpäisevyyden takia. Veden virtaus 5 metriä paksun vedenläpäisevyydeltään 10-8 olevan täytön läpi kes- tää noin 16 vuotta.
Kivisalaojan ensimmäiseksi rakennettu itäisin osuus on ympäröity suodatinkankaalla, mikä on mahdollisesti tiivistynyt hienoaineksella. Kivisalaojan yläosa on rakennettu il- man suodatinkangasta tukkeentumisen välttämiseksi.
Vanhan kaatopaikan läntisen alueen täytön kuivumista tehostetaan patopenkereen länsi- puolisella uudella, osittain poikittaisella, louhesalaojalla, joka liitetään aiemmin raken- nettuun salaojalinjaan. Rakennetut salaojan liitosrakenteet suotovesiviemäriin huolletaan ja louhesalaojasta rakennetaan toinen purkulinja täyttöalueen ulkopuolella sijaitsevaan suotovesiviemäriin.
Suotovesien keräilyjärjestelmä
Suotovesien kulkeutuminen etelään/kaakkoon on estetty vuonna 2000 rakennetun pysty- eristysseinämän avulla. Pystyeristysseinämän korkeus on 2 - 5 metriä ja pituus noin 285 metriä. Tiivistysseinä tehtiin muoviponttiseinänä, joka asennettiin kaivantoon. Kaivanto oli metrin levyinen. Pystyeriste muodostuu 2,0 mm HDPE-kalvosta ja masuunikuonan, sementin ja bentoniittilietteen tukiseoksesta, joka on asennettu valamalla se poimupellis- tä rakennettuun muottiin, johon muovikalvo oli asennettu ennakkoon. Eriste on raken- nettu osin avokaivantoon ja osin maanpinnan yläpuolelle molemmin puolin täyttäen.
Seinän alapää ulottuu kallioon ja osin iskostuneeseen moreeniin. Rakenteen k-arvo on pienempi kuin 110–9 m/s ja rakenteen yhteisvaikutus vastaa valtioneuvoston päätökses- sä asetettua tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteen tiiveysvaatimusta. Seinä- mä estää suotovesien johtumisen alapuolisiin pohjavesiin.
Nykyisin käytössä olevilta alueilta suotovedet kerätään täytön vierusojilla tasausaltaa- seen. Täyttöalue viettää alueen keskelle ja kaakkoon tasausaltaalle päin. Läntisen ja itäi- sen alueen välissä sijaitsee vanha patotie, mikä estää läntisen alueen suotovesien johtu- misen maaston mukaisesti tasausaltaaseen. Nykyisen täyttöalueen laskennallinen suoto- vesimäärä vuodessa on noin 27600 m3.
Uudelta kaatopaikalta suotovedet kerätään salaojilla ja johdetaan tasausaltaaseen joko viettoviemärillä tai pumppaamalla. Uudelta 1. vaiheen täyttöalueelta muodostuu keski- määräisen vuosivalunnan perusteella noin 3300 m3 suotovesiä vuodessa ja 2. vaiheen alueelta noin 2100 m3.
Tarkoituksen mukaisella täyttötekniikalla varmistetaan suotovesien kulku jätepenkereen läpi keräysjärjestelmään. Uudelle alueelle toimitettava jäte on pääasiassa tuhkaa. Tuhka rakeistuu kostuessaan ja penger läpäisee vettä paremmin, kuin vanhan alueen länsipää- dyn alue, jolle on läjitetty mm. kuitusavea (puhdistamon liete). Täten voidaan olettaa suotoveden poistuvan tehokkaasti keräilyjärjestelmään.
Tasausallas rakennettiin korkealla olevan pohjaveden pinnan alapuolelle, joten pysty- eristysseinä estää suotovesien pääsyn kosketuksiin pohjaveden kanssa. Tasausaltaan pin- ta-ala on 3800 m2 ja tilavuus 8900 m3. Altaan mitoitus riittää paikallisen käsittelyn vaa- timalle tasaukselle. Tasausaltaan pohja on rakennettu murskeesta, jonka alla on suoda- tinkangas.
6.4.7 Kaatopaikkavesien puhdistus
Tasausaltaasta vedet johdetaan biologis-kemialliseen puhdistamoon. Puhdistamossa on muovisella kantoaineella täytetty biosuodin ja suotimen jälkeen on jälkisaostuskaivo, missä fosforin saostusta tehostetaan saostuskemikaalilla. Laitoksen käsittelykapasiteetti on 55 m3 jätevettä/vuorokausi (20000 m3/vuosi). Puhdistettu jätevesi johdetaan maas- toon kaatopaikan itäpäädyssä. Sieltä vedet valuvat Vuorijokeen ja edelleen Yläjärveen.
Biologisessa prosessissa käytetään ns. trickling filter tekniikkaa. Kantoainekiekot ovat PE-muovia, halkaisijaltaan noin 18 cm. Reaktorin halkaisija on 3,6 metriä, korkeus 6 metriä ja kennoston tilavuus 20 m3. Puhdistettavaa vettä kierrätetään kantoainepedin läpi 4-8 kertaa. Ravinnesuhteet pidetään prosessin vaatimusten mukaisina lisäämällä tarpeen mukaan fosforihappoa.
Fosforin lisäpoisto tehdään jälkisaostuskaivossa sekoittamalla biologisesti käsiteltyyn veteen ferrisuolaa. Saostuksesta vesi johdetaan laskeutuskaivoon lietteen erottelemiseksi ja kaivosta edelleen maastoon. Kaivo tyhjennetään muutaman kerran vuodessa imemällä liete säiliöautoon. Liete läjitetään kaatopaikan penkkaan.
Puhdistamon häiriötilanteissa vesi kuljetetaan säiliöautolla tehtaan puhdistamolle.
Käsitellyn ja autolla tehtaan puhdistamolle kuljetetun veden yhteismäärä on ollut viime vuosina noin 20 000 m3 vuodessa. Puhdistamon kapasiteettia on rajoittanut putkistojen tukkeentuminen ja saostumasta johtuvat pumppujen vaurioitumiset. Toiminnan varmis- tamiseksi on putkistot ja pumput uusittu kevään 2008 aikana. Sakan kertymää ja poisto- mahdollisuutta tasausaltaasta selvitetään kesän 2008 aikana.
Tasausaltaalle johtuu vettä uudelta alueelta noin 5 400 m3. Vanhan alueen länsipäädystä tulee sisäistä vettä edelleen aluksi noin 9 000 m3, mutta pintarakenne vähentää suotove- siä 1/10 osaan käytössä olevaan alueeseen verrattuna. Kun länsipäädyn alue on peitetty vuonna 2012, vähenee sen kautta käsittelyyn tulevan jäteveden määrä. Itäpääty tulee
vastaavasti valmiiksi 2015. Itäpääty on pääosin huonosti vettä läpäisevää tuhkaa, jonka läpi suotautuu vettä länsipäätyyn verrattuna vähemmän tälläkin hetkellä. Tasausaltaan ja puhdistamon kapasiteetti riittävät hyvin vesimäärien käsittelyyn.
Koska selvitysten mukaan happeakuluttava orgaaninen aine on pääosin humusta, esite- tään orgaanisen aineen mittaamista biologisen hapen kulutuksen (BOD) avulla, joka täs- sä tapauksessa kuvaisi paremmin myös puhdistustulosta ympäristövaikutusten kannalta.
Orgaanisen aineen päästöä voitaisiin paremmin arvioida BOD7:n poistotehokkuudella, jonka tavoitearvo esitetään olevan 80 % vuosikeskiarvona.
Puhdistamolta poistuvan veden fosforipitoisuuden tavoitearvoksi esitetään < 1 mg/l.
6.4.8 Kaasujen muodostuminen ja käsittely
Länsipäädyn käytöstä poistetulla alueella (2 ha) ja käytöstä poistettavalla alueella (noin 2 ha) syntyvä kaatopaikkakaasu käsitellään passiiviseen biologiseen käsittelyyn perustuvil- la käsittelykaivoilla.
Itäpäädyn kaasun käsittelyn tarve tulee selvittää ennen maisemointityön aloittamista 2013.
Uudelle alueelle läjitetään pääasiassa tuhkia ja soodasakkaa, joiden kaasuntuotto on pieni.
Täten alueelle ei esitetä täyttövaiheessa rakennettavaksi erillisiä kaasunkäsittelyrakentei- ta. Sulkemisen yhteydessä arvioidaan kaasunkeräyksen ja käsittelyn tarpeellisuus toteutu- neen täytön ja mittausten perusteella. Jos käsittelyä tarvitaan, ainoaksi kannattavaksi vaihtoehdoksi jäävät passiiviseen biologiseen käsittelyyn perustuvat käsittelykaivot.
6.5 Muu jätteen käsittely
6.5.1 Kompostointi
Puuperäisen jätteen, jos sitä on saatavissa, kompostointia jatketaan vanhan jätepenkereen päällä niin kauan, kuin se on teknisesti mahdollista alueiden maisemointi huomioiden.
Komposti käytetään loppusijoitusalueiden pintarakenteissa.
6.5.2 Jätteiden välivarastointi
Materiaalin välivarastoinnille tarvitaan riittävästi tilaa kaatopaikan läheisyydessä kustan- nustehokkaan toiminnan toteuttamiseksi.
Rakentamisessa tarvittavien materiaalien välivarastointiin käytetään pääasiassa nykyisen täyttöalueen itäpäätyä niin kauan, kuin se on teknisesti mahdollista maisemointi huomi- oiden.
Vanhan alueen lounaiskulmalla varastoidaan maisemoinnissa tarvittavia materiaaleja, ku- ten kumirouhetta, betonia, asfalttia tai muita maa-aineksia sekä pohjatuhkaa. Alueella on aiemminkin varastoitu mm. kuitusavea. Kun käyttötarve loppuu, alue puhdistetaan jäte- materiaaleista ja tasataan ympäristöön sopivaksi. Kumirouhetta joudutaan varastoimaan myös biosuotimen takana olevalla alueella.
6.6 Nykyisen alueen uusi maisemointisuunnitelma
Nykyinen kaatopaikka on pitkänomainen 100-200 metriä leveä ja 600 metriä pitkä luode- kaakkosuuntainen alue, joka jakaantuu kahteen ominaisuuksiltaan erilaiseen jätepenke- reeseen. Vanhemmalle vuonna 1976 aloitetulle alueelle (länsipääty) on läjitetty pääosin tehtaan jätevedenpuhdistamon lietettä, kuorta, tuhkia ja soodasakkaa. Vuonna 1989 käyt- töön otetulle uudemmalle alueelle (itäpääty) on läjitetty pääosin tuhkia. Vanhan jäte- täytön kokonaispinta-ala on noin 9,2 hehtaaria.
Voimassa olevassa ympäristöluvassa (PSA-2004-Y-253) määrätään nykyisin käytössä oleva alue maisemoitavaksi, länsipääty 31.12.2010 ja itäpääty 31.12.2014 mennessä.
Varkauden alueella toteutetaan vuosina 2010 – 2014 Pukkikankaan kaatopaikan lisäksi useita hehtaareita kaatopaikkojen rakentamisia sekä maisemointeja. Kaikissa näissä on suunniteltu hyödyntää tehtaan sivutuotteita ja jätemateriaaleja. Hyötykäyttö on selvästi taloudellisestikin kannattavin vaihtoehto. Jotta materiaalien saatavuus voidaan varmistaa, on perusteltua uudelleen arvioida em. ympäristöluvan maisemointiaikataulua.
Vanhan alueen länsipäädyn (noin 3,1 ha) maisemointi esitetään toteutettavaksi vuosina 2010 - 2012. Itäpäädyn (noin 3,3 ha) maisemointi tehdään vuosina 2013 – 2015.
Vanhan alueen sulkeminen on mahdollista aloittaa, kun uuden alueen vaiheen 1 rakenteet on saatu valmiiksi 2010. Sulkeminen aloitetaan kesällä 2010 länsipäädystä, jatkuen noin yhden hehtaarin alue vuosittain. Koska käytöstä poistettava alue painuu, on rakenteiden kestävyyden varmistamiseksi tiivistymiselle varattava riittävästi aikaa. Aikaa tarvitaan myös, koska rakenteet voidaan tehdä pääsääntöisesti vain pakkaskauden ulkopuolella ja rakenteiden onnistumisen edellytys on vähäsateisuus. Maisemoitavan alueen laajuutta ra- joittaa materiaalien saatavuus.
6.7 Liikennöinti ja liikennejärjestelyt
Jätekuljetukset kaatopaikalle tapahtuvat vanhaa karttatietä, Pukkikankaantietä. Tie on yk- sityistie ja Stora Enso Oyj / Varenso Oy on vastannut tien kunnossapidosta ja hoidosta yhdessä tiehoitokunnan kanssa. Karttatie jatkuu metsäautotienä kaatopaikan läpi Yläjär- ven asutuksen suuntaan.
Jätteiden kuljetustapahtumia on keskimäärin kaksi kuorma-autoa vuorokaudessa. Määrä on pitkäaikainen keskiarvo ja päivittäisiä vaihteluja esiintyy. Kuljetukset tehdään pääasi- assa arkisin kello 6.00 - 22.00 aikana. Jätekuljetukset ovat selvästi vähentyneet, kun mm.
lietteen hyötykäyttö on tehostunut ja jätevettä on kuljetettu tehtaan puhdistamolle entistä vähemmän.
Alue ei ole aidattu, mutta kaatopaikan läpi menevä liikenne on estetty yksityistielle sijoi- tetulla puomilla.
Liikenteen arvioidaan kasvavan vuosina 2009 - 2014, kun vanhaa aluetta maisemoidaan ja alueelle toimitetaan materiaaleja rakenteita varten.
Kaatopaikan sisäinen tieverkosto rakennetaan täytön etenemisen myötä siten, että raken- nettua väylää voidaan käyttää mahdollisimman pitkään yhtäjaksoisesti. Sisäiset tiet ra- kennetaan mahdollisimman pitkälle hyödyntämällä jätejakeita, kuten tuhkaa ja hiekkaa.
Pukkikankaantie on päällystämätön. Pölyämisen estämiseksi tietä kastellaan ja suolataan kuivana kautena. Jätteistä tuhkat ovat pölyäviä, mutta ne kuljetetaan kaatopaikalle umpi- lavoilla. Toiminnasta ei ole todettu pölyhaittaa alueen ulkopuolella.
6.8 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen
Pukkikankaan prosessijätteiden kaatopaikan ympäristövaikutuksia on tutkittu tarkkaile- malla suotovesien laatua ja purkualueen vesistön tilaa koko sen toiminnan ajan. Jo 1990- luvun alkupuolella käytössä olevalla alueella käynnistettiin selvitykset sisäisen veden laadusta ja kaatopaikkakaasun muodostumisesta sekä aloitettiin pohjaveden laadun seu- ranta. Jätteen laadun systemaattinen tarkkailu aloitettiin 1990-luvun loppupuolella.
6.8.1 Kuormitus pinta- ja pohjavesiin
Uusi alue rakennetaan valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen vaatimusten mukaisesti.
Alueelle loppusijoitetaan pääasiassa tuhkia, joiden haitallisten aineiden liukoisuus on vähäistä. Vesien suotautuminen maaperään estyy pohjarakenteen ja sitä täydentävän tuhkapenkereen ansiosta lähes täysin.
Alueen länsipääty tulee maisemoiduksi vuoden 2012 loppuun mennessä ja itäpääty vuo- den 2015 aikana.
Tämän perusteella voidaan arvioida kaatopaikan vaikutuksen alueen pinta- ja pohjave- siin edelleen vähenevän tulevaisuudessa.
Nykyisen alueen vaikutuksista vuonna 2004 tehdyn riskiarvion perusteella voidaan tode- ta seuraavaa:
- Kaatopaikkavesien tärkeimmät ympäristökuormitustekijät ovat happea kuluttavat aineet, ammonium ja sulfaatti. Lisäksi arseenin ja nikkelin pitoisuudet ovat olleet kaatopaikkavesissä suuria talousveden laatuvaatimuksiin verrattuna. Ekologisten viitearvojen suhteen kromia on ollut kaatopaikkavesissä suuria pitoisuuksia.
- Alueen pohjavesien hydraulinen gradientti suuntautuu pääasiallisesti koilliseen ja riski kaatopaikkavesien kulkeutumisesta pohjavesien mukana kaatopaikan länsi- puolelle on pieni. Kaatopaikan koillispuolella kallio rajoittaa suotovesien kulkeu- tumista, mutta kallion rakoilun takia este ei ole täydellinen. Kaatopaikkavesiä voi suotautua hieman myös pohjoissuuntaan. Kaatopaikan pohjois - itäpuolelle suo- tautuvien kaatopaikkavesien määrä on kuitenkin pieni eikä sillä ole merkitystä kaatopaikan kokonaiskuormituksen suhteen.
- Alueen pohjavettä ei käytetä, joten pohjaveden paikallisesta likaantumisesta ei ai- heudu terveysriskiä. Likaantuma ei laajene ja pohjaveteen kohdistuva suoto- vesikuormitus pienenee jätepenkereen sisäisen veden pinnan laskun myötä.
- Purovesien tutkimustulosten perusteella pystyeristys toimii hyvin. Ennen pysty- eristyksen rakentamista kaatopaikkavesiä on suotautunut etelään - kaakkoon ja li- kaantuma voi näkyä pohjavedessä ja pienen virtaaman aikaan myös puroveden laadussa useita vuosia.
- Kaatopaikkavedet päätyvät kaikilta kulkeutumisreiteiltä Yläjärveen. Yläjärven veden laatu on kehittynyt Vuorijoen suiston lähistöllä happi- ja fosforipitoisuuksi- en suhteen myönteiseen suuntaan. Kaatopaikan vaikutus on havaittavissa hienoi- sena ammoniumtypen ja rikkiyhdisteiden pitoisuuksien nousuna.
- Haitta-aineiden pitoisuudet ovat Yläjärven vedessä niin pieniä, että niistä ei aiheu- du riskiä terveydelle tai haittaa vesieliöille.
- Kaatopaikan kunnostustoimenpiteiden ansiosta ympäristökuormitus on pienenty- nyt oleellisesti. Pintarakenteen koealueelta tulevat vedet ovat likaantuneita ja kuormituksen kehitystä ajan suhteen on tarpeen seurata.
- Jätteiden laatu tunnetaan nykyisin hyvin ja jätepenkereen sisäisen veden laatua on seurattu pitkään, joten vesien mukana kulkeutuvien haitta-aineiden tutkittuja pitoi- suuksia voidaan pitää varsin luotettavina. Kaatopaikkavesistä ei ollut analysoitu kaikkia mahdollisia haitta-aineita, mutta jätteiden ominaisuuksien perusteella ana- lysoimattomien haitta-aineiden pitoisuudet ovat todennäköisesti merkityksettömän pieniä.
- Kaatopaikan vesien keräilyjärjestelmän ohi menevistä vesistä tuleva lisäkuormitus on vähäistä eikä kaatopaikkavesistä ole aiheutunut todettavaa haittaa purkuvesis- tössä.
6.8.2 Vaikutus ilman laatuun
Vanhan alueen länsipäädyssä kaasua muodostuu jonkin verran, koska alueelle on läjitet- ty lietettä ja puuperäistä jätettä. Alueelle rakennetaan sulkemisen yhteydessä passiivinen biologinen kaasujen käsittely erillisen suunnitelman mukaan.
Uudella alueella kaatopaikkakaasua muodostuu vähän, koska sille tullaan läjittämään pääasiassa tuhkia. Jos tarve vaatii, kaasut käsitellään rakenteeseen sijoitettavalla passii- visella biologisella menetelmällä, jolloin mahdollinen metaani hapettuu.
Tuhkat ovat pölyäviä. Kun kuormaa puretaan, syntyy pölyä, mutta sen ei ole todettu le- viävän kaatopaikka-alueen ulkopuolelle. Kosteus kiinteyttää erittäin nopeasti tuhkan pinnan ja pölyäminen vähenee nopeasti.
6.8.3 Kaatopaikan maisemavaikutus
Alue on metsittyvää suo/kangasmaastoa. Uuden alueen täyttökorkeus on + 119 metriä, jonka päälle tulee noin kahden metrin paksuinen pintarakenne. Kaatopaikka sijaitsee kaukana taajamasta ja yleisestä tiestä, eikä kaatopaikan välittömässä läheisyydessä ole asutusta, joten maisemallinen haitta ei kohdennu naapureihin.
6.8.4 Melu ja haju
Kaatopaikkatoiminnan melu aiheutuu liikenteestä, kuormien purkamisesta sekä työko- neista. Jätteitä kuljetetaan alueelle pääasiassa 6.00 – 22.00 välisenä aikana. Kaatopaikan työkoneet ovat käytössä pääsääntöisesti vain päiväaikaan. Työkoneina käytetään pusku- traktoria ja kaivinkonetta. Talvella lumityöt hoitaa maataloustraktori. Kesäaikaan teitä käy lanaamassa tielana. Edellä mainittujen toimintojen meluemissiot ovat lyhytkestoisia.
Kaatopaikan ympäristön puusto vaimentaa hyvin kaatopaikalta kantautuvaa melua. Lä- himpään asutukseen matkaa on noin 700 metriä, joten etäisyysvaimentuminenkin on jo huomattavaa.
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista vanhoilla alueilla antaa ulkomelun oh- jearvoksi päiväaikana (07-22) 55 dB(A) ja yöllä 50 dB(A). Vuonna 2004 tehdyn laskel- man mukaan 45 dB (A) liikennemelualue ulottuu tien keskiviivasta 19 metrin päähän, 55 dB(A) ei ylity tiealueen ulkopuolella.
Kaatopaikalle toimitettavat jätteet ovat lähes hajuttomia. Toiminnasta ei täten aiheudu hajuhaittaa.
6.9 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Jätteiden laadun valvontaa jatketaan nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti.
Ohjelmaan esitetään seuraavia muutoksia:
Painumaa mitataan maisemoiduilla osa-alueilla
Sisäisen veden laatua mitataan kahdesta pisteestä, P21 ja P22 vanhalla, läntisellä alu- eella ja yhdestä putkesta itäisellä alueella (nykyinen mittapiste P23)
Uuden alueen suotovesien tarkkailu
Kaatopaikkakaasun mittaus lopetetaan sisäisen veden tarkkailuputkista turhana
Pohjavesitarkkailu lopetetaan Mielosen kaivosta. Kaivon veden laatu ei ole muuttunut vuosien varrella, koska vettä ei käytetä. Tulokset ”seisovasta” vedestä eivät ole tar- koituksen mukaisia
Vuodesta 2009 alkaen on kaatopaikan sisäisen veden ja pohjavesien tarkkailuohjelma seuraava:
Analysoitava para- metri
Jätepenkereen sisäi- nen vesi, putket P21, P22, P23 ja uuden alueen suotovesi V- padolta
Pohjavesikuormitus Putket T1-T5
Tuomaalan lähde
Pinnan korkeus Virtaama V-pato
Joka 2. kuukausi yli- vuotokausina
Touko- ja elokuu T1 joka 2. kuukausi
pH 1 * vuosi (toukokuu) 1 * vuosi (elokuu) 1 * vuosi (elokuu)
Lämpötila - " - - " - - " -
Sähkönjohtokyky - " - - " - - " -
Kiintoaine - " - - " - - " -
CODCr - " - - " - - " -
Alumiini - " - - " - - " -
Arseeni - " - - " - - " -
Kromi - " - - " - - " -
AOX 3 vuoden välein
Rauta - " - 1 * vuosi (elokuu) 1 * vuosi (elokuu)
Sinkki - " - - " - - " -
Kadmium - " - - " - - " -
Kupari - " - - " - - " -
Lyijy - " - - " - - " -
Elohopea - " - - " - - " -
Molybdeeni - " - - " - - " -
Väri 1 * vuosi (elokuu) 1 * vuosi (elokuu)
Ammoniumtyppi - " - - " -
Sulfaatti 1 * vuosi (toukokuu) - " - - " -
Kloridi - " - - " - - " -
Barium - " - - " - - " -
Antimoni - " - - " -
Nitraattityppi - " -
Nitriittityppi - " -
6.9.1 Käyttötarkkailu
Jätteen määrän valvonta
Jätteet toimitetaan lavoilla Pukkikankaalle, missä ne punnitaan. Kuljettajat valvovat jät- teen laatua silmämääräisesti ja ilmoittavat kaatopaikan vastaavalle hoitajalle poikkeuk- sellisista jäte-eristä tai poikkeamista jätteen laadussa. Määrätiedot kootaan kuukausittain.
Tiedot raportoidaan kuljetussuoritteina ja tonneina olotilassaan ja kuiva-aineena.
Ympäristönsuojeluosasto kokoaa em. tiedoista tehtaan sisäiset jäteraportit kuukausittain sekä vuosittaiset yhteenvedot esim. viranomaiskäyttöä varten.
Kaatopaikkakelpoisuus ja jätteen laadun valvonta
Pukkikankaan kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden laatua on arvioitu tekemällä jätteiden perusmäärittelyt vuosina 1999 ja 2004. Jätteen laadun vastaavuustestit (haitta-aineiden kokonaispitoisuus = kok tai liukoisuus = liuk) tehdään Pukkikankaalle sijoitettavista jät- teistä seuraavasti:
alumiini arseeni kromi nikkeli kloridi Sulfaatti pH barium antimoni Lentotuhka (K6) kok kok kok kok liuk liuk liuk liuk
Pohjatuhka (K6) kok kok kok kok liuk liuk liuk
Soodasakka kok kok kok kok liuk liuk liuk
Meesa kok kok kok kok liuk liuk liuk
Kuitupuriste kok kok kok kok liuk liuk liuk
Lentotuhka (K7) kok kok kok kok liuk liuk liuk
Pohjatuhka (K7) kok kok kok kok liuk liuk liuk liuk
Vuosina 2007 ja 2010 Pukkikankaan kaatopaikalle toimitettavista jätteistä analysoidaan seuraavien haitta-aineiden liukoiset- ja kokonaispitoisuudet: Arseeni, kadmium, kupari, molybdeeni, lyijy, seleeni, barium, kromi (CRkok), elohopea, nikkeli, antimoni, sinkki ja orgaaninen kokonaishiili (TOC).
Erityisjätteiden testauksesta sovitaan erikseen ympäristökeskuksen kanssa. Ohjelman muutoksista sovitaan, jos prosessimuutosten arvioidaan vaikuttavan jätteiden laatuun.
Analyysit tehdään jätejakeista otetuista edustavista kokoomanäytteistä. Analyysit teete- tään jätteiden laadun karakterisointiin akkreditoidussa laboratoriossa ja testausmenetel- mien edellytetään täyttävän valtioneuvoston päätöksessä mainitut vaatimukset.
Käytössä olevan täyttöalueen rajaus
Kaatopaikalla käytössä oleva täyttöalue rajataan ja merkitään kartalle vuosittain. Eri jä- tejakeille varatut täyttöalueet eritellään. Lisäksi kartalle rajataan käytöstä poistetut ja viimeistellyt alueet.
Jätepenkereen painuminen
Jätepenkereen painumista seurataan lopetetuille, maisemoiduille alueille asennetuin pai- numalevyin. Levyjä on yhteensä kuusi (6) kappaletta. Painuma (korko) mitataan vuosit- tain syyskuussa.
Täyttötilavuus
Käytössä olevan täyttöalueen rajauksen ja korkomittausten perusteella lasketaan kaato- paikalle sijoitetun jätemäärän vuosittainen kasvu ja jäljellä oleva täyttötilavuus vuosit- tain syyskuussa.
Jätepenkereen sisäinen vesi ja uuden alueen suotovesien tarkkailu
Jätepenkereen sisäisen veden laadun valvonnalla voidaan todeta kaatopaikan sisäisten prosessien eteneminen tarkoitetulla tavalla. Tarkkailua jatketaan jätepenkereeseen asen- netuista putkista P21, P22 ja P23 (analyysitaulukko kohdassa 6.9).
Vanhan alueen suotovesien ja sisäisen veden virtaamaa voidaan tarkkailla astiamittauk- sin tasausaltaalle tulevasta viemäristä kivisalaojarakenteen toimivuuden seuraamiseksi.
Uuden alueen pohjalta suotovesien laatua valvotaan kokoojakaivosta otettavalla näyt- teellä ennen vesien johtamista tasausaltaalle. Määrä mitataan kolmiopadolla.
Poikkeukselliset tilanteet
Kaatopaikan aiheuttaman ympäristökuormituksen kannalta merkittävin poikkeuksellinen tilanne olisi tulipalo, jonka ennaltaehkäisy varmistetaan säännöllisellä tarkkailulla. Myös jätepenkereen, sen pohjan tai pystyeristysseinämän murtuminen aiheuttaisivat sekä ta- loudellista vahinkoa että ympäristön kuormitusta, mikä pyritään välttämään oikealla täyttötekniikalla ja korkomerkkien käytöllä jätepenkereellä oikeiden luiskakaltevuuksien saavuttamiseksi. Poikkeuksellisista tilanteista pidetään kirjaa. Mikäli jätteiden kuljettajat tai muu henkilökunta havaitsee kaatopaikalle tuodun muuta kuin suunnitelmissa esitettyä jätettä, poikkeamasta ilmoitetaan vastaavalle hoitajalle.
Maastotarkastus
Kaatopaikalla pidetään vuosittain esimerkiksi elo-syyskuussa tarkastus, jossa tarkiste- taan kaatopaikan käytön asianmukaisuus ja rakenteiden toimivuus. Havaituista poik- keamista raportoidaan.
Vastaava hoitaja
Kaatopaikalle on nimetty vastaava hoitaja, jonka pätevyys varmistetaan tarpeellisella koulutuksella.
6.9.2 Päästöjen tarkkailu
Päästöjen tarkkailu perustuu vuonna 2004 tehtyyn ympäristöriskiarvioon.
Pintavalunta
Pintavalunnan määrää ja laatua seurataan pintarakenteiden valmistuttua siten, että pinta- rakenteen toimivuudesta voidaan varmistua alueittain.
Pintavesikuormitus
Ympäristöön johdettavan veden määrää tarkkaillaan puhdistamon syötössä olevan jatku- vatoimisen määrämittarin avulla. Jos jätevettä joudutaan kuljettamaan tehtaan puhdista- molle, määrä saadaan pumppauslinjassa olevan määrämittarin avulla.
Velvoitetarkkailu toteutetaan kahden (2) kuukauden välein otettavilla näytteillä yhteensä kuusi (6) kertaa vuodessa.
Käsittelemättömästä vedestä otetaan jäteveden puhdistuslaitoksen ohjausta varten riittä- vät näytteet (puhdistamon käyttötarkkailu).
Ympäristöön johdettavia vesiä tarkkaillaan seuraavasti:
Pohjavesikuormitus
Kaatopaikan aiheuttamaa pohjavesikuormitusta voidaan arvioida jätepenkereen sisäisen veden laadun ja pinnankorkeuden sekä vesitaseen ja ympäristössä olevien havaintopis- teiden veden laadun perusteella.
Kaatopaikkakaasun seuranta
Kaatopaikan kaasunkäsittelyn toimivuutta mitataan viimeistellyiltä alueilta. Maisemoi- tuna on tällä hetkellä 2 hehtaarin alue. Tarkkailua laajennetaan viimeistelyn edettyä käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Kaatopaikkakaasun laatua seurataan seuraavas- ti:
Kaasusta analysoitava paramet- ri
Peitettyjen alueiden pin- nalta
Peitettyjen alueiden kaasunja- kokaivot
Lämpötila 1 * vuodessa (kesäkaudella) 1 * vuodessa (kesäkaudella)
Paine - " - - " -
Metaani - " - - " -
Hiilidioksidi - " - - " -
Happi - " - - " -
6.9.3 Ympäristövaikutusten tarkkailu
Ympäristövaikutusten tarkkailu perustuu vuonna 2004 tehtyyn ympäristöriskiarvioon.
Analysoitava para- metri
Puhdistamon syöttö Puhdistamolla käsi- telty vesi
Pintavalunta länsi- päädyn kokoojaojan V-padolta
Kaatopaikkaveden määrä
Puhdistamon syötössä olevasta määrämittaris- ta
Puhdistamon syötössä olevasta määrämittaris- ta
Ylivirtaamakausina astiamittauksena
pH Joka 2. kuukausi Joka 2. kuukausi 1 * vuosi (toukokuu)
Sähkönjohtokyky - " - - " - - " -
Kiintoaine - " - - " - - " -
BOD7 - " - - " - - " -
CODCr - " - - " - - " -
Kokonaistyppi - " - - " - - " -
Ammoniumtyppi - " - - " - - " -
Kokonaisfosfori - " - - " - - " -
Sulfaattirikki - " - - " - - " -
Kokonaisrikki 1 * vuosi (toukokuu)
Kloridi - " -
Alumiini - " -
Arseeni - " -
Kromi - " -
Rauta - " -
Barium - " -
Antimoni - " -
AOX 1 * vuosi (toukokuu) - " -
Purkuvesistö
Kaatopaikan vaikutusta tarkkaillaan purkuvesistössä jatkamalla tarkkailua nykyisellään.
Vesinäytteet otetaan neljä (4) kertaa vuodessa (maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa) Ylä- järven kaatopaikan puoleisesta pohjukasta sekä vertailupisteestä Vuorilammen luusuasta.
Näytteet otetaan yhden (1) ja kolmen (3) metrin syvyydestä ja niistä tehdään seuraavat analyysit:
- lämpötila, pH, väri, sähkönjohtokyky, kiintoaine, happi, kokonaistyppi, ammonium- typpi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus CODMn, kokonaisrikki, sulfaattirikki ja kloridit.
- kerran vuodessa toukokuussa analysoidaan lisäksi barium ja antimoni.
Pohjavesi
Pohjavesihavainnot tehdään jätepenkereen ympäristössä olevista havaintoputkista T1- T5. Lisäksi pohjaveden laatua tarkkaillaan länsipuolen lähteestä (Tuomaala). Analyysi- taulukko on esitetty kohdassa 6.8.
Pohjaveden kerran vuodessa tehtävää tarkkailua jatketaan siihen saakka, kunnes koko kaatopaikka-alue on hoidettu. Sen jälkeen pohjaveden tarkkailua voidaan harventaa teh- täväksi kolmen vuoden välein, jos viranomainen katsoo sen aiempiin tarkkailutuloksiin pohjautuen riittäväksi.
6.9.4 Näytteiden analysointi
Kaatopaikkakelpoisuustestit teetetään ao. pätevyyden omaavassa laboratoriossa.
Ympäristönäytteiden otosta vastaa koulutuksen saanut näytteen ottaja. Vesistö- ja pohja- vesinäytteiden sekä kaatopaikkakaasunäytteiden analysointi teetetään ao. pätevyyden omaavassa laboratoriossa. Muut vesien laadun valvontaa varten tarvittavat analyysit teh- dään Varkauden tehtaiden laboratoriossa.
6.9.5 Tietojen raportointi
Kaikkien yksittäisten mittausten ja tarkkailujen tulokset toimitetaan heti niiden valmis- tuttua tiedoksi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Varkauden kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle ja tekniselle lautakunnalle.
Tarkkailua ja kirjanpitoa koskeva yhteenvetoraportti toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Varkauden kaupungin ym- päristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenvetoraportissa esitetään seuraavat tiedot:
tarkkailutuloksiin perustuva lyhyt yhteenveto kaatopaikan toiminnasta ja sen aiheut- tamasta ympäristökuormituksesta kyseisenä vuonna;
selvitys poikkeuksellisista tilanteista sekä tapahtuneista ja suunnitelluista toiminnan muutoksista;
vuoden aikana vastaanotettujen ja sijoitettujen jätteiden määrät eriteltyinä eri jakei- siin;
Seuraavat tiedot jätetäytöstä:
o jätetäytön pinta-ala, tilavuus, koostumus ja painuminen o käytetty täyttöalue
o laskelma täyttöalueen jäljellä olevasta tilavuudesta
Jälkihoitotilanteeseen ja mahdollisiin toiminnan muutoksiin perustuva selvitys va- kuuden riittävyydestä ja voimassaolosta.
6.10 Toimintaan liittyvät riskit ja poikkeustilanteisiin varautuminen
Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet ovat tavanomaisia jätteitä. Tuhkien pölyäminen on merkittävin riskitekijä työtekijöille. Pölyämiseltä voidaan suojautua käyttämällä hengi- tyssuojainta. Pölyäminen ei ulotu alueen ulkopuolelle.
Tulipalot ovat erittäin harvinaisia. Loppusijoitettavat tuhkat ovat tasalaatuisia, eivätkä sisällä palamatonta ainesta, joka syttyisi kaatopaikalla. Materiaalit eivät reagoi keske- nään. Sammuttamaton kalkki (CaO), jota joskus joudutaan läjittämään, saattaa kostues- saan kehittää niin paljon lämpöä, että esimerkiksi lietteen tyyppinen orgaaninen aines kuivana voi syttyä palamaan.
Biologisen vaaran riski on erittäin pieni, koska alueelle tuodaan vain prosessijätettä.
Jätepenkereen kestävillä rakenteilla ja luiskien muodolla estetään jätteen valuminen sekä varmistetaan kaluston turvallinen käyttö penkalla.
Tasausaltaan pystyeristysseinämän murtuminen on mahdollista mutta epätodennäköistä.
Seinämän toimivuutta voidaan tarkkailla sen viereen rakennetusta pohjavesiputkesta ote- tuin näyttein.
Aluetta ei ole aidattu, mutta alueella liikkuminen ilman lupaa on kielletty sitä osoittavin kyltein. Kaatopaikan läpi johtava karttatie on suljettu lukitulla puomilla länsipäädyssä.
Täten estetään asiaton läpikulku alueella. Asiattomien oleskelua alueella tai kaatopaikan väärinkäytöksiä todetaan erittäin harvoin.
Kaatopaikalle on nimetty vastaava hoitaja, joka käy säännöllisesti paikalla ja käynnistää tarvittavat korjaavat toimenpiteet urakoitsijan kanssa.
Häiriötilanteissa esim. tulipalon sattuessa paikalle hälytetään pelastuslaitos, tehtaan oma palokunta hoitaa tarvittaessa jälkitarkkailun. Kuljettajat ilmoittavat poikkeuksellisista painumista tai vajoamista vastaavalle hoitajalle.
Öljyvahinkojen varalta alueella on imeytysmateriaalia.
Mikäli jätteiden kuljettajat tai muu hoitohenkilökunta havaitsee kaatopaikalle tuodun muuta kuin suunnitelmissa esitettyä jätettä, poikkeamista ilmoitetaan välittömästi kaato- paikan vastaavalle hoitajalle. Häiriöistä raportoidaan osana tehtaan ympäristöraportoin- tia.
Urakoitsijat on koulutettu tuntemaan toiminnan riskit ja vaarat.
6.11 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen
Uusi alue rakennetaan valtioneuvoston päätöksen 861/1997 vaatimusten mukaisesti.
Lisäksi ympäristövaikutusten vähentämiseksi on otettu käyttöön seuraavia toimenpiteitä:
Loppusijoitettavan jätteen laadun säännöllinen seuranta, määrien punnitseminen ja raportointi;
Sisäisen vesipinnan alentamistoimenpiteet ja seuranta vanhan alueen länsipäädyssä;
Vaikutusalueen pinta- ja pohjavesien tarkkailu;
Suotovesien keräysjärjestelmät vanhalla alueella kivisalaojilla ja salaojilla uudella alueella;
Suotovesien biologis-kemiallinen puhdistus tai siirto tehtaan puhdistamolle;
Vanhan alueen suunnitelmallinen jälkihoito ja pintarakenteet;
Kaatopaikkakaasun passiivinen hapetus suljettavalla alueella.
6.12 Vakuus
Vakuutena, että kaatopaikkaa koskevat vaatimukset sekä toiminnan lopettaminen ja jäl- kihoidon toteuttaminen tulevat toteutetuiksi, hakija esittää 1 152 000 euron suuruista konsernitakausta. Vakuuden määrää harkittaessa hakija on ottanut huomioon, että van- han alueen sulkeminen ja uuden käyttöönotto olisivat yksi kokonaisuus.
7 TOIMINNAN ALOITTAMINEN
Stora Enso Oyj on hakenut lupaa aloittaa toiminta uudella kaatopaikalla mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksen mukaan toiminnan aloittaminen ei aiheuta ympäristölle sellaista parantumatonta haittaa, että ympäristö ei olisi ennallistettavissa, vaikka ympäristölupa valituksen johdosta kumottaisiinkin. Uuden alueen pohjarakenteet rakennetaan valtioneuvoston asetuksen vaateiden mukaisesti.
Toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta hakija esittää 20 000 euron va- kuutta.
8 ASIAN KÄSITTELY
8.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen
Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti kuuluttamalla 25.6. – 31.7.2008 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Varkauden kaupunginhallituk- sen ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Warkauden Lehti -lehdessä 25.6.2008. Alkuperäisen hakemuksen mukaan uusi kaatopaikka olisi rakennettu vanhan käytössä olevan jätepenkereen päälle. Kesän 2008 aikana tehdyissä rakennettavuustut- kimuksissa kuitenkin selvisi, että painumariski vanhan jätepenkereen päällä on liian suu- ri. Tästä syystä hakija muutti hakemustaan niin, että uusi kaatopaikka sijoitetaan nykyi- sen alueen viereen louhitulle kalliopohjalle. Muutettu hakemus kuulutettiin uudelleen 13.10 – 12.11.2008 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Varkauden kaupunginhalli- tuksen ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Warkauden Lehti -lehdessä 14.10.2008. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Varkauden kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa. Hakemuksen vi- reilläolosta on tiedotettu kirjeellä naapurikiinteistöjen haltijoita.
8.2 Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varkauden ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Varkauden kaupunginhallitukselta. Lausunto on pyydetty myös Leppävirran ympäris- tönsuojeluviranomaiselta, koska toiminnan ympäristövaikutukset saattavat ilmetä myös Leppävirran kunnan alueelle. Lausuntojen keskeinen sisältö on seuraava:
