PÄÄTÖS
Nro 62/05/2
Dnro ISY-2004-Y-256 Annettu julkipanon jälkeen
22.6.2005
ASIA Pankakosken kartonkitehtaan ympäristölupa ja veden johtaminen Lieksanjoesta, Lieksa
LUVAN HAKIJA
Stora Enso Pankakoski Oy
81750 PANKAKOSKI
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Stora Enso Pankakoski Oy on hakenut ympäristölupavirastoon 29.12.2004 saapuneessa hakemuksessa ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa Lieksan kau- pungissa sijaitsevan kartonkitehtaan toiminnan jatkamiseen. Lisäksi yhtiö on hakenut ve- silain mukaista lupaa veden ottoon Lieksanjoesta sekä vedenotto- ja päästölaitteiden pi- tämisen vesialueella.
Hakemusta on täydennetty 4.5.2005 (ympäristölupaviraston katselmus) ja 18.5.2005.
SIJAINTI Stora Enso Pankakoski Oy:n kartonkitehdas sijaitsee Lieksan kaupungissa 13. kaupun- ginosan tontilla 422-13-29-2 sekä Lieksan kylässä olevilla tiloilla 422-415-105-165 ja 422-415-105-166. Kiinteistöt omistaa Stora Enso Oyj.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Kartonkitehtaan toimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 mo- mentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 1 a) kohdan perusteella sekä polttoaineteholtaan yli 5 MW:n voimalaitoksen toimintaan ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 3 b) kohdan perusteella.
Ennen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaan tuloa 1.3.2000 myönnetyn luvan nojalla toimivalle kartonkitehtaalle on tullut hakea ympäristölupaa viimeistään 31.12.2004 men- nessä ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 43 §:n mukaisesti.
Ympäristölupavirasto käsittelee kartonkitehtaan toimintaa koskevan ympäristölupa-asian ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 1 a) kohdan perusteella. Toimintaan lue- taan kuuluvaksi tehtaan toiminta sekä siihen teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi liitty- vä toiminta. Toiminnan lupa-asian ratkaisee ympäristölupavirasto ympäristönsuojelulain 31 §:n 4 momentin (252/2005) nojalla.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Toimintaa koskevat aikaisemmat luvat
Päätös voimalaitoksen varakattilaa koskevasta ilmansuojeluilmoituksesta, Pohjois- Karjalan lääninhallitus, 25.11.1987.
Teollisuuslaitoksen jätevesilupaehtojen tarkistaminen, päästörajojen tilapäinen nostami- nen ja jäähdytysvesien johtaminen vesistöön, Itä-Suomen vesioikeus, nro 25/98/3, 29.5.1998 (pysytetty vesiylioikeuden päätöksellä nro 143/1998, 4.12.1998).
Ympäristölupapäätös, joka koskee kartonkitehdasta, voimalaitosta, jätevedenpuhdista- moa, teollisuuskaatopaikkaa ja maankaatopaikkaa, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, 29.3.1999.
Kemikaalilupa, Turvatekniikan keskus, 28.10.1998 sekä nestekaasun käyttöä ja varas- tointia koskeva päätös, Turvatekniikan keskus, nro 3660/350/1994. Päätösten muuttami- nen toiminnanharjoittajan osalta, Turvatekniikan keskus, 23.7.1999.
Päätös liete-kuoriseoksen polttoa koskevasta koetoimintailmoituksesta, Itä-Suomen ym- päristölupavirasto, nro 20/04/2, 2.2.2004.
Sopimukset Tehtaan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kaupungin jätevesiverkkoon Lieksan kaupun- gin kanssa 20.1.1976 tehdyn jätevesisopimuksen nojalla.
Kaavoitus Tehdasalue on vuonna 1986 hyväksytyssä yleiskaavassa merkitty teollisuusalueeksi.
Voimassa olevassa asemakaavassa tehdasalue on merkitty teollisuusalueeksi (TTV). Haki- jan omistaman tehdasalueen itä- ja eteläpuoliset alueet on kaavoitettu asuntoalueiksi, puisto- ja virkistysalueeksi sekä teollisuusalueiksi.
YMPÄRISTÖOLOSUHTEET
Pankakosken tehdas sijaitsee Lieksanjoen varressa noin 10 km Lieksanjoen suusta ylös- päin, noin seitsemän kilometrin päässä Lieksan keskustasta. Tehdasalueen ympäristössä on pientalo- ja metsätalousaluetta. Etäisyys tehdasalueelta lähimpään asuinrakennukseen on noin 100 metriä, lähimpään kouluun 700 metriä ja päiväkotiin 800 metriä. Lähimmät asuinrakennukset omistaa Stora Enso Oyj. Tehdasalueen naapurina on Savon Taimen Oy:n kalankasvatuslaitos.
Pankakosken tehtaalle johtaa Lieksa – Joensuu rautatiestä haarautuva rautatie. Maantie nro 522 (Hattuvaarantie) kulkee Pankakosken taajaman eteläpuolelta ja liittyy kanta- tiehen 73 Lieksan keskustaajaman eteläpuolella. Raskas ajoneuvoliikenne tehdasalueelle on ohjattu maantieltä 522 Teollisuustien kautta.
Tehdasalue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Etäisyys lähimpään luokiteltuun Anttolan
pohjavesialueeseen on noin 4,5 km. Tehdasalueelta pohjavesi purkautuu maaston muoto- jen perusteella arvioituna Lieksanjokeen.
Tehdasalueen maaperän mahdollisesti pilaantuneita kohteita on alustavasti kartoitettu, mutta maaperän pilaantuneisuutta ei ole selvitetty tarkemmin. Tehtaan eteläpuolella Lieksanjoessa sijaitsevan Pyörteen suvannon pohjasedimenttiin on mahdollisesti kertynyt haitallisia aineita sinne aikaisemmin johdetuista jätevesistä.
Vesistö Lieksanjoki laskee Pielisen Mönninselälle. Vuoksen vesistöalueeseen kuuluvan Lieksan- joen valuma-alueen (4.42) pinta-ala on 8 276 km2 ja järvisyys 12 %. Jaksolla 1961-90 joen keskivirtaama on ollut 96 m3/s. Lieksanjoessa on kaksi Kemijoki Lieksanjoen Voi- ma Oy:n omistamaa vesivoimalaitosta, joista Pankakosken voimalaitos on tehtaan koh- dalla ja Lieksankosken voimalaitos noin 5 km tehtaan alapuolella. Joki on padottu voi- malaitosten kohdalla ja veden juoksua säännöstellään. Lieksankosken voimalaitoksen alapuoliseen noin neljän kilometrin pituiseen luonnonuomaan juoksutetaan normaalisti vain minimivirtaamaa. Voimalaitosten rakentaminen on muuttanut vesistöä ja kalojen elinoloja.
Lieksanjoen vesi on melko tummaa, humuksista ja lievästi hapanta. Happitilanne on tyy- dyttävä ja fosforipitoisuus melko matala. Vuonna 2003 todettu fosforipitoisuus 7-12 µg/l on tyypillinen karuille vesistöille ja veden typpipitoisuudetkin (250 - 370 µg/l) ovat ma- talia. Pielisen Mönninselällä vesi on tummahkoa, melko humuspitoista ja lievästi hapan- ta. Pintaveden happitilanne on hyvä. Lieksanjoen suun lähellä esiintyy kerrostuneisuus- kausina happivajetta syvässä vedessä. Pintaveden fosforipitoisuus ilmentää Pielisessäkin vähäravinteista vettä. Pohjan lähellä on ollut kohonneita fosforipitoisuuksia huonon hap- pitilanteen aikana. Pielinen on Lieksan edustalla nykyisin lievästi rehevä. Lieksanjoen vesi on vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan tyydyttävää, Pielisen vesi Liek- san edustalla tyydyttävää ja ulompana hyvää.
Lieksanjokeen johdetaan tehtaan jätevesien lisäksi Lieksan kaupungin yhdyskuntajäteve- det ja Savon Taimen Oy:n Pankakosken kalankasvatuslaitoksen vedet.
Kartonkitehtaalle ja Savon Taimen Oy:n kalankasvatuslaitokselle vettä otetaan Lieksan- joesta tehtaan yläpuolelta.
Ilman laatu Pankakosken tehtaan ympäristössä ilman laatu on hyvä. Lähialueella ei ole tehtaan voi- malaitoksen lisäksi muita päästöjä ilmaan aiheuttavia pistekuormittajia.
TOIMINTA Yleiskuvaus
Hakemus koskee kartonkitehtaan toimintaa ja sitä palvelevaa energian tuotantoa, poltto- aineiden ja kemikaalien varastointia, jätevedenpuhdistusta ja veden ottamista vesistöstä.
Tehtaalla tarvittava höyry tuotetaan kiinteää polttoainetta käyttävässä voimalaitoksessa.
Sähkö ostetaan Stora Enson Energiapalveluilta. Puu, sellu, polttoaineet ja kemikaalit tuo- daan tehtaalle rekka-autoilla. Valmiit tuotteet viedään asiakkaille ja satamiin rautatie- ja maantiekuljetuksina. Henkilöstöä on noin 300. Tehdas toimii keskeytymättömässä kol- mivuorossa ja pysähtyy normaalisti huoltoja varten muutamia kertoja vuodessa.
Tehtaalla on standardin ISO 14001 mukainen 12.2.1999 sertifioitu ympäristönhallintajär- jestelmä (EMAS) ja standardin ISO 9001:2000 mukainen laatujärjestelmä.
Tehdasalueella toimii kartonkitehtaan lisäksi myös muita yrityksiä, joiden toimintaa ha- kemus ei koske.
Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti
Kartonkitehdas on erikoistunut hiokkeesta valmistettavien taive- ja erikoiskartonkien sekä sellusta valmistettujen elintarvikekartonkien tuotantoon. Nykyisellä tuoterakenteella käytetystä raaka-aineesta noin puolet on hioketta ja puolet sellua. Tavoitteena on valmis- taa kartonkia kapasiteetin mukainen määrä 100 000 tonnia vuodessa.
Kartonkitehdas
Tehtaalla on kaksi kartonkikonetta. Kartonkikone 2:n enimmäistuotanto on noin 60 000 tonnia hiokepohjaisia taivekartonkeja sekä olut- ja puupahveja. Kartonkikone 3:n enim- mäistuotanto on noin 40 000 tonnia sellukartonkeja sekä hiokepohjaisia puupahveja.
Hiomolla puut kuoritaan veitsikuorinnalla ja pätkitään sirkkelillä. Pölleistä valmistetaan hioketta kolmella hiomakoneella. Puun kuori käytetään polttoaineena tehtaan kiinteän polttoaineen kattilassa. Ostosellu hajotetaan pulppereilla massaksi. Hioketta ja sellumas- saa lajitellaan ja jauhatetaan massaosastolla ennen kartonkikoneelle syöttämistä haluttu- jen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Massaan lisätään myös kemikaaleja kartonkituot- teen ominaisuuksien parantamiseksi.
Kartonkikoneilla massa syötetään perälaatikkoon, jossa kartonkiraina muodostuu. Rai- nasta poistetaan vettä puristinosalla puristamalla ja kuivausosalla höyryn avulla haihdut- tamalla. Kartonkikoneella 2 on myös päällystysosa, jossa kartonkirata voidaan päällystää pigmenttikerroksella, joka parantaa kartongin painatusominaisuuksia. Jälkikäsittelyssä kartonkirullat leikataan pituusleikkureilla ja arkkileikkurilla haluttuun kokoon. Rullia pa- kataan kahdella pakkauslinjalla, joko paperiin tai muovikääreeseen. Arkkilavat pakataan muovikääreeseen. Pakkauslinjalta rullat ja arkkipalletit siirretään tuotevarastoon kulje- tusvälineisiin lastattavaksi.
Raaka-aineet
Kartonkitehtaan pääraaka-aineita ovat kuitupuu ja sellu. Hiomolla käytetään kuusikuitu- puuta noin 120 000 kuutiometriä vuodessa. Tehtaan valkaistun sulfaattisellun kulutus on 30 000 tonnia vuodessa. Sellu tulee pääosin Enocell Oy:n Uimaharjun sellutehtaalta. Sel- lu varastoidaan sisätiloissa hajotusosastoilla.
Kuitupuut varastoidaan hiomon kentällä. Puita sadetetaan kesäaikana tehtaan raaka- vesiverkosta otettavalla vedellä. Sadetukseen käytetään vettä enimmillään 1500 m3/d.
Sadetusvedet imeytetään maaperään puuvaraston eteläpuolisella alueella. Kuitupuuta va- rastoidaan talvella kesäajan käyttöä varten lumen alle puun laadun ylläpitämiseksi. Tal- vivarastoalueen sulamisvedet ohjautuvat Lieksanjokeen. Alueen puhdistusjätteet kasa- taan keväällä ja polttokelpoinen kuori toimitetaan polttoaineeksi kiinteän polttoaineen kattilalle ja loput kaupungin kaatopaikalle.
Kemikaalit Kartongin valmistuksessa käytetään apuaineina kemikaaleja. Jos tehdas ottaa käyttöön uuden kemikaalin ja se on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi, tehdas ilmoittaa aineen käyttöönotosta Pohjois-Karjalan ympäristökeskukseen. Tehdas on käynyt läpi käyttä-
mänsä kemikaalit ja vaihtanut kemikaalit mahdollisimman vaarattomaan vaihtoehtoon.
Kaikki kartongin valmistuksessa käytettävät kemikaalit on hyväksytty käytettäväksi elin- tarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvan pakkausmateriaalin valmistukseen. Käytössä olevat tärkeimmät aineet on esitetty seuraavassa taulukossa, jossa on mukana myös jäte- vedenpuhdistuksessa käytetyt kemikaalit ja toiminnassa käytetyt polttonesteet ja voitelu- öljyt.
Aine Käyttö (vaikuttavana aineena)
vuonna 2003 (t)
Päällystyspigmentit 1750 Täyteaineet 4200 Tärkkelykset 370 Lateksit 410 Liimat 150 Värit 1
Optinen kirkaste 3
Vaahdonestoaineet 25
Biosidit 5 Retentioaineet 90
Hapot 1
Aluna 300 Lipeä 230 Jätevedenkäsittelykemikaalit 370
Raskas polttoöljy 340 Kevyt polttoöljy 185
Nestekaasu 426 Kiertovoitelu-, hydrauliikka- ja vaihteistoöljyt 20
Tehtaalla käytettävä alumiinisulfaatti varastoidaan hajotusosasto 1:n alakerrassa suursä- keissä, jossa maksimivarasto on 50 tonnia ja kemikaaliosastolla 6 %:n liuoksena 15 m3:n säiliössä. Jätevedenpuhdistamolla saostuskemikaalina käytettävä alumiinisulfaatin ja fer- risulfaatin seos varastoidaan 50 m3:n siilossa lieteasemalla. Jätevedenpuhdistuksessa ty- pen lähteenä käytettävä ammoniakin vesiseos varastoidaan 25-%:isena ammoniakkiliu- oksena hajotusosasto 2:lla 50 m3:n säiliössä, joka on varustettu suoja-altaalla. Myös ke- mikaalin purkualue on vallitettu. Jätevedenpuhdistuksen fosforilähteenä käytettävä fosfo- rihappo varastoidaan konteissa hajotusosasto 2:lla suoja-altaaseen sijoitettuna. Happa- muuden säätöön käytettävä lipeä varastoidaan jätevedenpumppaamolla 19 m3:n säiliössä.
Kartongin valmistuksessa käytettävä liima varastoidaan kartonkitehtaan kemikaaliosas- tolla 1 m3:n konteissa maksimivaraston ollessa 4 m3. Happamuuden säätöön käytettävä rikkihappo varastoidaan 20 m3:n ulkosäiliössä, josta on tarkoitus siirtyä konttivarastoin- tiin.
Polttoaineet
Voimalaitoksen kiinteän polttoaineen kattilassa pääpolttoaineena on puunkuori. Lisäksi voidaan käyttää raskasta polttoöljyä, kevyttä polttoöljyä, purua, puujätteitä ja metsäteolli- suuden lietteitä. Tarvittaessa laitoksella voidaan polttaa myös turvetta ja haketta.
Nykyisin voimalaitoksella poltetaan pääasiallisesti tehtaalla muodostuvaa puunkuorta ja lietettä sekä muilta alueen teollisuuslaitoksilta ostettavaa kuorta ja sahanpurua sekä tuki- polttoaineina raskasta ja kevyttä polttoöljyä.
Kuori varastoidaan kuorikentälle. Tehtaan jätevedenpuhdistamon liete viedään hihnalla kuorikasaan ja sekoitetaan tasaisesti kuoren joukkoon.
Tehdas voi hyödyntää sellua korvaavana raaka-aineena kartonkitehtaan tehdashylkyä, joka on päällystetty PE-muovilla (polyeteeni) tai PET-muovilla (polyeteenitereftalaatti).
Kartonkihylystä erotettava muovijäte kuivataan puristamalla ja poltetaan kiinteän poltto- aineen kattilassa. Päällystettyä kartonkihylkyä ei ole käytetty raaka-aineena vuosina 2003 – 2004, joten myöskään muovijätettä ei ole kyseisenä aikana poltettu. Mahdollisesti syntyvä muovijäte halutaan hyödyntää energiana kiinteän polttoaineen kattilassa. Puh- taan PE- ja PET-muovin poltosta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan.
Vuonna 2004 on kokeiltu Enocell Oy:n Uimaharjun tehtaalla syntyvän jätevesilietteen ja kuoren seoksen polttoa kiinteän polttoaineen kattilassa. Polttokokeen aikana mitatut päästöt ilmaan eivät poikenneet tavallisista päästöistä. Hakija on esittänyt, että kiinteän polttoaineen kattilassa voitaisiin jatkossa polttaa Uimaharjun tehtaalta tuotua jätevesi- liete-kuoriseosta määrältään kuukausiarvona enintään 50 % biopolttoaineiden kokonais- energiasta.
Seuraavassa taulukossa on esitetty polttoaineiden käyttömäärät voimalaitoksella vuonna 2003 ja ennustettu tuleva käyttö. Taulukossa on esitetty myös polttoöljyn käyttö työko- neissa ja nestekaasun poltto. Nestekaasun poltolla tuotetaan lämpöä kartongin kuivauk- seen.
Polttoaine Käyttö vuonna
2003 t/a
Käyttömäärä- ennuste t/a
Varasto Suojalaitteet
Kuori 25 900 30 000 Puujäte 43 614 29 000 Tehtaan oma puhdistamoliete
(kuiva-aineena)
5 248 4 000 Enocellin jätevesiliete-
kuoriseos
0 25 000
PE- tai PET-muovijäte (ka) 0 1 000
Raskas polttoöljy 341 350 540 m3 Kevyt polttoöljy 190 200 50 m3
säiliöt 600 m3 :n valliti- lassa
Turve 0 0
Polttoöljy (m3) (työkoneet)
27 30 5 m3 kaksoisvaipallinen säiliö
Nestekaasu 426 500 49 m3
Energiantuotanto
Voimalaitoksen pääkattilana on vuonna 1999 käyttöön otettu leijupolttokattila, jossa normaalisti poltetaan puuperäisiä kiinteitä polttoaineita. Kattilan polttoaineteho on 39 MW ja nimellisteho 33 MW. Kattilassa poltetaan kevyttä polttoöljyä käynnistysvaiheessa ja raskasta polttoöljyä häiriötilanteissa.
Kiinteän polttoaineen kattilan tulipesän lämpötila pidetään hyvän palamisen saavuttami- seksi yli 850 oC:een ja leijukerroksen lämpötilana normaalikäytössä 800 - 920 oC. Leiju- kerroksen lämpötilaa voidaan nostaa palamisilman esilämmittimellä ja alentaa kiertokaa- supuhaltimen avulla. Kiinteän polttoaineen kattilan savukaasut puhdistetaan kaksikam- mioisella sähkösuotimella.
Varakattilana on vuonna 1979 käyttöön otettu polttoaineteholtaan 12 MW:n raskaspolt- toöljykattila, jonka arvioitu käyttöaika on 550 h/a. Lisäksi varalla on 15 MW:n sähkökat- tila.
Voimalaitoksen savukaasut johdetaan 48 m korkean piipun kautta ilmaan.
Jätevedenpuhdistus
Tehtaan jätevedet puhdistetaan biologis-kemiallisesti ennen vesistöön johtamista. Teh- taan jätevedet muodostuvat pääasiassa kartonkitehtaalla. Hiomolta johdetaan jätevesiä puhdistamolle keskimäärin 100 m3/d, mikä on noin 1,5 % tehtaan jäteveden kokonais- määrästä.
Kartonkitehtaan jätevedet kerätään jätevesipumppaamolle. Karkea kiintoaine erotetaan jätevedestä porrasvälpällä ja happamuus säädetään neutraaliksi. Jätevesi pumpataan kah- della pumpulla kahteen sarjassa olevaan bioreaktoriin, joista vesi johdetaan siirtoviemä- riä pitkin sekoitussäiliöön. Sekoitussäiliöön johdetaan myös hiomon jätevedet. Sekoitus- säilössä jäteveteen annostellaan saostuskemikaali (AVR) ja polymeeri ja sen jälkeen vesi johdetaan flotaattoriin, jossa liete erotetaan pintalietteenä johtamalla jäteveteen disperssi- vedessä ilmakuplia. Flotaattorista jätevesi johdetaan selkeyttimen, ilmastusportaan ja avo-ojan kautta kaksiosaiseen jälkialtaaseen, joista ensimmäisessä altaassa vettä ilmaste- taan neljällä ilmastimella. Puhdistamolla käytetään lisäravinteina ammoniakkivettä ja fosforihappoa. Jälkialtaasta jätevesi johdetaan purkukaivon kautta Lieksanjokeen. Jäte- vedenpuhdistuksessa muodostuva liete kuivataan suotonauhapuristimella ja lietteen kui- vauksessa erottuva suodosvesi palautetaan flotaatiovaiheeseen. Kuivattu liete sekoitetaan kuoren joukkoon ja poltetaan. Biologinen jäteveden puhdistus on ollut käytössä vuodesta 1999.
Jätevedenkäsittelyn prosessiyksiköiden mitoitus ja laskennalliset viipymät eri vaiheissa ovat:
Prosessin osa Pinta-ala Tilavuus Viipymä
Pumppaamo 15 m3
Bioreaktorit 2 x 270 m3 2 h Siirtoputki (450 mm) noin 320 m3 1,3 h Flotaattori (halkaisija12,8 m) 514 m2 669 m3 2,5 h Selkeytin (halkaisija 30 m) 707 m2 3200 m3 13 h
Jälki-ilmastusallas 2,8 ha 90 000 m3 15 d (ilmastusosassa 2,8 d)
Jäteveden puhdistustehokkuus on ollut vuonna 2003: kiintoaine 97 %, COD 91%, BOD 93 %, fosfori 88 % ja typpi 76 %. Vähenemissä ovat mukana puhdistettavaan veteen lisä- tyt ravinteet.
Kartonkitehtaalla on otettu käyttöön vuonna 2002 kiertoveden puhdistuslaitos, jossa merkittävä osa kartonkikoneilta palautuvasta vedestä puhdistetaan prosessiin uudelleen kelpaavaksi. Kiertovettä puhdistetaan alumiinisulfaatilla saostamalla ja flotaatiolla. Kier- toveden puhdistus vähentää raakaveden kulutusta enimmillään 1500 m3/d. Kiertoveden puhdistuksessa erotettu liete johdetaan jätevesikanaaliin. Veden kierrätys on vähentänyt jätevesimäärää, lisännyt jäteveden viipymää biologisessa vaiheessa ja parantanut biologi- sen puhdistuksen toimintavarmuutta. Jälkilammikon hapetusta on tehostettu ilmastimia lisäämällä vuonna 2002.
Veden otto vesistöstä
Tehtaan tarvitsema raakavesi otetaan Pankakosken vesivoimalaitoksen padon yläpuoli- sesta Lieksanjoesta, joen ylittävän, tehdasalueen kautta kulkevan tien koillispuolelta. Ve- sistössä olevan vedenottoputken läpimitta on 1,5 m ja pituus on 30 m. Puinen putki on ankkuroitu pohjaan kahden metrin välein olevilla betonirenkailla ja putken imupäässä on välppä. Vedenottomäärä on enintään 0,2 m3/s. Vettä otettiin vuonna 2003 keskimäärin 7 100 m3/d (0,082 m3/s). Sosiaalitiloihin ja ruokalaan vesi otetaan Lieksan kaupungin ve- sijohtoverkosta. Vesijohtovettä käytetään pieniä määriä myös prosessivetenä siellä, missä tarvitaan erityisen puhdasta vettä.
Ennen vesilain voimaantuloa aloitettuun veden ottoon vesistöstä ei ole aikaisempaa lu- paa. Pyytäessään vesilain mukaista lupaa veden ottoon vesistöstä hakija haluaa vahvistaa oikeuden veden ottoon Lieksanjoesta ja nykyisten vedenottolaitteiden pysyttämiseen ve- sistössä nykyisellä paikalla. Vedenotosta ei aiheudu vesilain 1 luvun 15 §:ssä tarkoitettu- ja haitallisia muutoksia vesistössä.
Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Tehtaalla on toimintaohje jätteiden lajittelua, keräilyä, kuljetusta, käsittelyä ja tilastointia varten. Jätteet lajitellaan tehdasalueen keräilypisteissä. Seuraavassa taulukossa on yh- teenveto tehtaan jätteistä ja niiden käsittelystä.
Jäte- numero
Jäte Määrä
t (kuiva-ainetta)/a 2003 Ennuste
Jätteen käsittely tai hyötykäyttö
030301 Kuori 3 500 5 000 Poltto
030303 Kuori (likainen) 0 <100 Enocell Oy:n teollisuuskaatopaikka 030311 Jätevesiliete 1 312 1 825 Poltto omassa voimalaitoksessa 030307 PE- tai PET-muovijäte 0 1000 Poltto omassa voimalaitoksessa 030310 Jätepasta 0 50 Kaatopaikka (kaupungin tai Enocell
Oy:n)
100116 Lentotuhka 350 500 Kaatopaikan maisemointi tai muu hyöty- käyttö
100114 Pohjatuhka Enocell Oy:n teollisuuskaatopaikka 200301 Talousjätteet 45 40 Kaupungin kaatopaikka
150101 Polttojäte (pakkausmuovi ja pakkauspahvi)
50 55 Kajaanin Energian voimalaitos 170407 Metalliromu 95 100 Hyötykäyttö
150103 Puujäte Poltto omassa voimalaitoksessa 150104 Kontit ja muut pakkaukset noin 25 kpl noin 35
kpl
Palautus tavaran toimittajalle 150104 Tynnyrit noin 50 kpl noin 50
kpl
Hyötykäyttöön 160103 Käytetyt renkaat noin 20 kpl noin 20
kpl
Palautus toimittajalle
Tehtaalla syntyviä prosessijätteitä ovat kiinteän polttoaineen kattilan lento- ja pohjatuhka sekä jätepasta. Jätepasta toimitetaan nykyisin kaupungin kaatopaikalle. Tuhkat ja jätepas- ta viedään vuodesta 2005 alkaen Enocell Oy:n teollisuuskaatopaikalle Uimaharjuun, ellei niille löydy hyötykäyttökohteita. Tuhkien ja jätepastan määrät ovat niin pienet, että kus- tannustehokkaan hyötykäytön järjestäminen on erittäin vaikeaa. Hyötykäyttöön ohjataan puun kuori, metalli, puu ja muu palava jäte (esim. muovit, hylsyt, tarrapaperit), paperi ja ongelmajätteet.
Seuraavassa taulukossa on esitetty tehtaan ongelmajätteiden laatu ja määrä vuonna 2003 sekä ennuste vuodesta 2005 alkaen. Ongelmajätteet kerätään tehtaan ongelmajätevaras- toon, josta ne luovutetaan ongelmajäteurakoitsijalle. Ongelmajätevarastossa olevista jät- teistä pidetään kirjaa. Ongelmajätevarastossa on allastus ja vuodot varaston lattialle voi- daan kerätä talteen.
Jätenumero Ongelmajäte Määrä vuonna
2003 (t)
Arvio vuodesta 2005 alkaen (t)
100104 Öljykattilan tuhkaliete 0 5
130208 Jäteöljyt 5,1 10
130802 Öljyiset vedet ja emulsiot 5,9 10
130899 Kiinteä öljypitoinen jäte 6,5 10
140603 Liuottimet 1,5 2
160603 Paristot 0,15 < 1
200121 Loisteputket 0,19 < 1 080111 Kiinteät maalit, liimat ja lakat 3,16 < 5
160506 Laboratorio- ja prosessikemikaalijät- teet
0,8 < 1
160601 Akut 0,5 < 1
200136 Sähkö- ja elektroniikkaromu 0,25 < 1
Jätteiden määrää pyritään vähentämään edelleen parantamalla jätteiden lajittelua. Jäte- määrien suureen vähenemiseen ei enää ole mahdollisuuksia, koska pääosa jätteistä jo nyt käytetään hyödyksi. Tuhka ja jätepasta viedään jatkossa Enocell Oy:n kaatopaikalle ja yhdyskuntajätteeseen rinnastettavat jätteet Lieksan kaupungin kaatopaikalle. Tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia on selvitetty ja tullaan jatkossa selvittämään yhteistyössä Suomen muiden metsäteollisuusyritysten kanssa Finncao Oy:n tutkimus- ja tuotteistamis- toiminnan avulla.
Tehtaan oman teollisuusjätteiden kaatopaikan käyttö on lopetettu vuonna 2001 ympäris- tölupapäätöksen mukaisesti. Käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee Lieksanjoen poh- joispuolella Ampumalaaninkankaalla, noin 1,2 km:n päässä teollisuusalueesta. Kaatopai- kan jälkihoitotyöt saadaan valmiiksi vuonna 2005.
Teollisuuskaatopaikasta vajaat 0,5 km kaakkoon Pankajärventien varressa sijaitsevan maankaatopaikan käyttö on lopetettu vuoden 2004 lopussa. Maankaatopaikalle on läjitet- ty puhtaita maamassoja ja rakennuspurkujätteitä (betoni, tiilimurska). Alue tasataan ja peitetään hiekalla kesällä 2005. Alueen pohjaveden laadussa ei ole havaittu kaatopaikan vaikutuksia. Pohjaveden laatua tarkkaillaan alueelle asennetusta pohjavesiputkesta vuo- sittain otettavasta näytteestä vuoden 2010 loppuun saakka.
Paras käyttökelpoinen tekniikka Kartonkitehdas
Tehtaan tuotantolaitteet on uudistettu useaan kertaan koneiden rakentamisen jälkeen.
Suhteessa tehtaan ikään käytössä oleva tekniikka on uudenaikaista ja vastaa parasta käyt- tökelpoista tekniikkaa (BAT).
Tehtaan jätevesipäästöjä on verrattu integroidun puupitoista kartonkia valmistavan teh- taan BAT-vertailuarvoihin. Seuraavassa taulukossa olevat luvut ovat tuotettua kartonki- tonnia kohti laskettuja ominaispäästöarvoja.
Jätevesipäästö BAT- vertailuarvo
Päästö vuonna 2003
Päästöennuste vuonna 2010 Biokemiallinen hapenkulutus BOD5 (kg/t) 0,4 – 1,0 0,8* 1,2*
Kemiallinen hapenkulutus COD (kg/t) 3 – 8 3,6 4
Fosfori (g/t) 5 – 30 3,8 3
Typpi (g/t) 50 – 300 64 80
Jätevesimäärä (m3/t) 20– 30 39 25
* Päästö mitataan BOD7-arvona, joka on noin 20 % suurempi kuin viiden vuorokauden aikana mitattu BOD5-arvo.
Tehtaan jätevesipäästöt vastaavat varsin hyvin parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertai- luarvoja. Ainoastaan orgaanisen aineen päästöjä kuvaava BOD-päästö ja jätevesimäärä ovat vertailuarvojen ylärajalla. Orgaanisen aineen kuormituksen osalta tämä johtuu käy- tössä olevasta biologisesta puhdistusprosessista, jossa viipymä on lyhyempi kuin aktiivi- lietelaitoksessa ja orgaanisen aineen hajoaminen ei myöskään etene yhtä pitkälle. Tältä- kin osin parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimus täyttyy, kun päästön vähäisyys ote- taan huomioon. Jätevesimäärä kartonkitonnia kohti on jonkin verran vertailuarvoa suu- rempi. Osin tämä johtuu alhaisesta kokonaistuotannosta vuonna 2003, jolloin tehtaan hyötysuhde kaikilla mittareilla jäi tavoitetasosta. Toisena syynä on, että kartonkikoneiden vesikierrot on alun perin rakennettu yhteisiksi, jolloin veden käyttöä ei saada yhtä tehok- kaasti kuin yksilinjaisessa tehtaassa.
Voimalaitos
Voimalaitoksen kiinteän polttoaineen kattila on leijukerrospolttokattila, joka soveltuu hyvin kiinteän polttoaineen polttoon. Savukaasupäästöjen vähentämistekniikkaa ja pääs- töjä on verrattu seuraavassa taulukossa pienten 5 - 50 MW:n polttolaitoksien parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiseen päästötasoon. Vertailussa Pankakosken voimalai- toksen päästöarvoina on käytetty puuperäisten polttoaineiden osalta 12. - 15.7.2004 ja öl- jynpolton osalta 25. - 26.1.2000 eri tehoalueella mitattujen päästöarvojen keskiarvoja.
Savukaasu- komponentti
BAT-tekniikat 5 – 50 MW:n laitoksissa
Pankakosken
voimalaitoksen tekniikka
BAT -päästötasot olemassa oleville laitoksille
Päästö Pankakosken voimalaitokses- sa
Hiukkaset Leijukerroskat- tila
Sähkösuodatin
Raskasöljykatti- la
Sykloni tai multi-sykloni
Leijukerroskattila 2-kammioinen säh- kösuodatin
puu
20 - 50 mg/MJ 50 - 125 mg/m3n (O2 = 6 %) Öljykattila öljy
15 - 40 mg/MJ 50 - 140 mg/m3n (O2 = 3 %)
puu 9 mg/MJ 21 mg/m3n (O2 = 6 %) Leijukattila öljy 49 mg/MJ 166 mg/m3 (O2 = 3 %) Typen
oksidit (NOx)
Leijukerroskat- tila
Palamisilman vaiheistus Low-NOx-poltin
Leijukerroskattila Palamisilma vaiheiste- taan
Ei ole Low-NOx- polttimia. Käytössä ole-
puu
150 - 200 mg/MJ 375 - 500 mg/m3n, (O2 = 6 %)
öljy
150 - 200 mg/MJ
puu 111 mg/MJ 270 mg/m3n (O2 = 6 %) öljy 143 mg/MJ
vat polttimet on sijoitettu isoon tulipesään, vaiheis- tus tapahtuu itsestään.
500 - 670 mg/m3n (O2 = 3 %)
489 mg/m3n (O2 = 3 %) Rikkidi-
oksidi (SO2)
Leijukerroskat- tila
Polttoaineen valinta vähärik- kiseksi
Leijukerroskattila Polttoaineen valinta vä- härikkiseksi
puu
öljy
< 500 mg/MJ
< 1700 mg/m3n (O2 = 3 %)
puu 2 mg/MJ 4 mg/m3n (O2 = 6 %) öljy 350 mg/MJ 1200 mg/m3n (O2 = 3 %)
Kiinteän polttoaineen kattilan polttotekniikka on parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja savukaasupäästöt vastaavat hyvin parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuarvoja lu- kuun ottamatta öljyn polton päästöjä. Öljyn polton päästöt ovat vertailuarvoja suurem- mat, koska kattilaa ei ole mitoitettu ensisijaisesti öljyn polttoa varten. Kiinteän polttoai- neen kattilan pääpolttoaineena ovat puuperäiset polttoaineet, joiden käyttö on noin 98 % kokonaispolttoaineesta. Öljyä käytetään kiinteän polttoaineen kattilassa vain käynnistys- tilanteissa, kiinteän polttoaineen käsittely- ja syöttölaitteistojen häiriöaikoina sekä tuki- polttoaineena. Öljyä käytettäessä erillisiä savukaasunpuhdistuslaitteita ei ole käytössä.
Energiatehokkuus
Tehdas tuottaa tarvitsemansa lämpöenergian kiinteän polttoaineen kattilalla. Sähköener- gian tehdas ostaa Stora Enso Energian kautta. Energian käyttöä vuonna 2003 kuvaa seu- raava taulukko.
Lämmön tuotanto MWh/a Lämmön kulutus MWh/a
Kuori 48 044 Prosessihöyry 105 138 Puru 77 942 Muu lämmön käyttö 26 285
Öljyt yhteensä 5 437
Yhteensä 131 423 Yhteensä 131 423 Sähkön osto 100 670 Sähkön kulutus 100 670
Tehtaalla on tehty teollisuuden energiansäästösopimuksen mukainen energia-analyysi vuonna 2001. Tehtaan nykyinen energiatehokkuus on arvioitu syyskuussa 2004. Arviossa on todettu, että tehtaan lämmön, sähkön ja vedenkulutuksen mittausjärjestelmä on puut- teellinen, koska kulutuslukuja ei saada osasto- ja konekohtaisesti selville. Tämän vuoksi ei voida määrittää tarkasti, mitkä kohteet vaatisivat erityisesti toimenpiteitä. Tehtaan käydessä vajaalla kapasiteetilla energiatehokkuus kärsii, koska toiminta ei ole parhaan hyötysuhteen alueella. Lämmitykseen käytetyn höyryn merkittävää kulutusta on tarpeen selvittää ja eritellä tarkemmin.
PÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Päästöt vesistöön
Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosikeskiarvona kartonkitehtaan jätevesipäästöt ve- sistöön vuosina 1998 - 2003 ennuste vuodelle 2010.
Vuosi COD t/d
BOD t/d
Kiintoaine t/d
Fosfori kg/d
Typpi kg/d
1998 2,6 1,3 0,2 0,7 11
1999 2,2 1,0 0,3 1,6 21
2000 1,1 0,4 0,2 1,1 19
2001 1,1 0,4 0,2 1,0 16
2002 0,7 0,2 0,1 0,7 12
2003 0,6 0,1 0,1 0,6 9
Ennuste 2010 1,0 0,3 0,2 1,1 20 Nykyinen lupa 2 1 4
Jätevedenpuhdistus on vähentänyt päästöjä vuonna 2003 seuraavasti: kiintoaine 97 %, CODcr 91 %, BOD7 93 %, fosfori 88 % ja typpi 76 %. Puhdistamo on toiminut viime vuosina hyvin ja vesistöpäästöt ovat pienentyneet. Orgaanisten aineiden päästöt (BOD) ovat laskeneet selvästi biologisen puhdistamon käyttöönoton jälkeen. Päästöt ovat alen- tuneet viime vuosina myös tuotannon vähenemisen vuoksi. Biologisen puhdistuksen käyttöönoton jälkeen lisääntyneet ravinnepäästöt on puhdistamon käytön optimoinnin jälkeen saatu alenemaan entiseen tasoon. Päästöjen on arvioitu tuotannon lisääntymisen myötä kasvavan jonkin verran. Jätevesikuormituksen alentamiseksi tutkitaan mahdolli- suuksia lisätä entisestään veden kierrätystä prosessissa. Jätevesivirtaama on ollut viime vuosina keskimäärin noin 6 000 m3/d.
Puhdistamon jätevedet johdetaan Lieksanjokeen jälkilammikon purkukaivon ja -viemärin kautta. Lisäksi sadevesiä ja jäähdytysvesiä johdetaan tehdasalueelta Lieksanjokeen usei- den viemäreiden kautta. Kiinteän polttoaineen kattilan ja öljysäiliöiden alueelta kertyvät sadevedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta. Öljynerotuskaivoissa on hälyttimet, jot- ka on kytketty prosessinohjausjärjestelmään. Osa viemäreistä, kuten ammoniakkisäiliön suoja-altaan viemäri, ovat normaalisti suljettuja.
Hakija esittää, että jätevesipäästöille vesistöön asetetaan kuukausikeskiarvona laskettuna seuraavat raja-arvot: CODCr 2 t/d ja fosfori 4 kg/d ja että BOD7 –päästölle ei aseteta raja- arvoa. Jos raja-arvo määrätään, sen tulisi olla nykyisen luvan mukainen eli kuukausikes- kiarvona 1 t/d. Vaikka jätevesipäästöt ovat viime vuosina olleet selvästi alemmat kuin haetut luparajat, tulisi nykyiset päästörajat säilyttää. Tehtaan tuotanto on ollut viime vuo- sina markkinasyistä selvästi kapasiteettia pienempi. Tuotanto pyritään jatkossa nosta- maan kapasiteetin mukaiseksi. Tehtaan tuoterakenteen ja jätevedenpuhdistuslaitteiston ominaisuuksien vuoksi jätevesipäästöt vaihtelevat melko paljon kuukausittain ja tiukem- mat luparajat vaikeuttaisivat huomattavasti tehtaan toimintaa. Jätevedenpuhdistamon hal- linta on viime vuosina ollut hyvällä tasolla, mutta varsinkin tuotantotason noustessa jo kohtuullisen vähäiset häiriöt toiminnassa voisivat aiheuttaa luparajan ylittymisen etenkin fosforin osalta. Tehtaan jätevesipäästöt ovat myös suuremmalla tuotannolla parhaan tek- niikan vertailuarvojen mukaisia.
Päästöt ilmaan
Kiinteän polttoaineen kattilan savukaasut puhdistetaan kaksikammioisella sähkösuoti- mella ja johdetaan 48 m korkean piipun kautta ilmaan. Sähkösuotimen pölynerotuste- hokkuus on yhdellä kammiolla 97 % ja kahdella kammiolla 98 %.
Voimalaitoksen päästöt ilmaan ovat vähentyneet merkittävästi vuoden 1999 jälkeen, kun uusi kiinteän polttoaineen kattila käynnistyi ja vanha öljykattila jäi varakattilaksi. Päästö- jen kehitystä osoittaa seuraava taulukko. Vuoteen 2010 mennessä päästöjen arvioidaan nousevan hiukan tuotannon määrän kasvun vuoksi.
Vuosi SO2
t/a
NOx
t/a
Hiukkaset t/a
1998 206 100 7,6
1999 186 98 8,5
2000 12 70 3,5
2001 11 65 3,2
2002 11 62 3,8
2003 12 60 3,6
Ennuste 2010 15 85 6
Hakija on esittänyt, että lupapäätöksessä määrätään voimalaitoksen savukaasujen hiuk- kaspäästölle ilmaan raja-arvoksi vuosikeskiarvona 50 mg/m3 (n) 6 %:n happipitoisuudes- sa. Sähkösuotimen häiriöajat ja siten hiukkaspäästöt ovat viime vuosina olleet alhaisia.
Tuotannon määrän nousu tulevaisuudessa tekee nykyisen päästötason saavuttamisen erit- täin haastavaksi. Hakija katsoo, ettei typen oksideille (NOx) ja rikkidioksidille (SO2) ole perusteltua määrätä raja-arvoja, koska näihin päästöihin voidaan vaikuttaa ainoastaan polttoaineen sisältämään typen ja rikin määrän kautta. Kiinteän polttoaineen kattilan hiukkaspäästöt ja typen oksidien (NOx) päästöt hakija esittää mitattavaksi viiden vuoden välein ja rikkidioksidin (SO2) päästöt kertaluonteisesti, jos turvetta aletaan käyttää polt- toaineena. Kiinteän polttoaineen kattilan päästöt määritetään mittauksista saatujen pääs- tökertoimien, käyntiajan ja häiriöaikatietojen perusteella.
Varakattilana toimivan raskasöljykattilan savukaasupäästöt ilmaan arvioidaan laskennal- lisesti käytetyn öljymäärän, aiemmin suoritettujen päästömittausten sekä päästökertoimi- en perusteella. Raskasöljykattilan savukaasut johdetaan puhdistamatta voimalaitoksen savupiipun kautta ilmaan.
Maaperän suojelu
Päästöjen ympäristöön pääsyn estämiseksi kemikaalivarastot on sijoitettu sisätiloihin tai varustettu suoja-altailla. Työkoneiden polttonesteiden varastointi on uusittu vuonna 2004.
Viemärit tarkastetaan vuosihuoltoseisokin yhteydessä. Ongelmajätevarastossa on allastus ja vuodot varaston lattialle voidaan kerätä talteen.
Toiminnan aiheuttama melu
Toiminnan aiheuttamaa melua on mitattu vuonna 2003 tehtaan normaalin toiminnan ai- kana ympäristön asuinalueilla: Pyörteen lounaispuolella Ahjotien ja Hangastien varressa noin 400-450 metrin päässä tehtaasta sekä Pyörteen itäpuolella Pyörrepolun varrella 250 metrin päässä tehtaasta. Mittausten mukaan ekvivalenttiäänitaso (LAeq) ei ylittänyt päivä- ajan (klo 7-22) ohjearvoa 55 dB(A) asuntoalueilla. Yöaikana ekvivalenttiäänitaso oli alle ohjearvon 50 dB(A) Ahjotien ja Hangastien mittauskohteissa ja 50 dB ja 51 dB Pyörre- polun mittauskohteissa.
Lieksanjoen varrella vastapäätä hiomoa olevan Ojalan asuntoalueen melua on mitattu ke- sällä 2004. Mittausten perusteella äänitaso ei ylitä alueella päivällä (klo 7-22) ohjearvoa 55 dB(A). Päivällä tehdyn mittauksen perustella on arvioitu, että hiomon melu voi ylittää yöllä lähimmillä asunnoilla ohjearvon 50 dB(A), jos hiomo on yöllä toiminnassa. Mitta- usraportissa on suositettu selvitettäväksi, voidaanko puhaltimista johtuvaa melua vaimen- taa, jotta melu ei varmuudella ylittäisi ohjearvoa yöaikana.
Liikennemelu
Raskas ajoneuvoliikenne on ohjattu teollisuusalueelle Hattuvaarantieltä Tehdastien kaut- ta. Hiomon portin kautta kulkevien raskaiden ajoneuvojen liikennemäärä oli helmikuussa 2000 sekä huhtikuussa ja syyskuussa 2004 viikon seurantajaksoilla klo 6-14 keskimäärin 20-30 ajoneuvoa, klo 14-22 keskimäärin 16-26 ajoneuvoa ja klo 22-06 keskimäärin 3-6 ajoneuvoa. Tehdastie on yleinen tie, jota pitkin kulkee myös muuta kuin tehtaan liiken- nettä. Tien varrella on asutusta. Tehdastien kuntoa on parannettu ja nopeusrajoitusta alennettu liikenteestä aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen vähentämiseksi.
Vuonna 2004 on selvitetty Tehdastien varren nykyinen melutilanne melumittauksilla ja tieliikennemelun laskentamallin avulla. Selvityksen tulosten mukaan melu ei nykyisillä liikennemäärillä ylitä päiväajan ja yöajan meluohjearvoja tien varren asuinkiinteistöillä.
Tehdastien ja Hattuvaarantien liittymän lähellä Hattuvaarantien liikennemelu on vallitse- va.
TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Vaikutukset ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen
Pankakoskella on harjoitettu pitkään teollista toimintaa. Taajama on rakentunut tehtaan ympärille. Nykyisen toiminnan vaikutukset ihmisten terveyteen tai viihtyvyyteen ovat hyvin vähäiset. Tehtaan aiheuttama melu voi olla häiritsevää aivan tehtaan läheisyydessä asuville. Samoin raskaan liikenteen pakokaasuilla ja melulla voi olla merkitystä asukkai- den terveyden ja viihtyvyyden kannalta.
Vaikutukset vesistöön
Lieksanjoen ainevirtaamat olivat vuonna 2003 keskimäärin: fosfori 73 kg/d, typpi 2 177 kg/d ja kemiallinen hapenkulutus (CODMn) 93 t/d. Ainevirtaamat ovat pienentyneet sel- västi verrattuna 1980-lukuun, jolloin vuosina 1983-1988 ainevirtaamien keskiarvot ovat olleet: fosfori 200 kg/d, typpi 4 563 kg/d ja COD 143 t/d. Jätevesipäästöjen osuutta Liek- sanjoen ainevirtaamissa kuvaavat seuraavat luvut vuodelta 2003: fosforista kartonkiteh- taan jätevesien osuus oli 0,8 %, Pankakosken kalankasvatuslaitoksen osuus 1,5 % ja Lieksan kaupungin jätevesien osuus 0,4 %. Typestä kartonkitehtaan osuus oli 0,3 %, ka- lankasvatuslaitoksen 0,6 % ja Lieksan kaupungin 4 %.
Lieksanjoen veden happitilanne on ollut jaksolla 1990-2003 tyydyttävä ja keskimääräi- nen happitilanne on kohentunut jakson lopulla jonkin verran. Veden fosforipitoisuus on ollut 1990-luvun alusta saakka melko pieni kaikilla havaintopaikoilla. Lieksan kaupungin ja kartonkitehtaan jätevesikuormituksen pienentyminen on kohentanut vuoden 1990 jäl- keen Lieksanjoen alaosan veden laatua. Myös Lieksanjoen yläjuoksulla veden laatu on parempi kuin 1980-luvun alussa, mikä osoittaa hajakuormituksen pienenemistä. Pielisen Mönninselällä vesi on ollut vuosina 1991-2003 melko hyvälaatuista, veden ravinnepitoi- suuksissa on havaittu ainoastaan vähäisiä eroja eri havaintopaikkojen välillä. Kohonneita pitoisuuksia on mitattu pohjanläheisestä vesikerroksesta huonon happitilanteen aikana kerrostuneisuuskausien lopulla. Kasviplanktonin perustuotantokyvyn ja klorofylliarvojen perusteella Pielisen Mönninselkä on ollut 1980-luvulla pääosin lievästi rehevä vesialue, vuonna 2003 lievästi rehevä tai lähes karu. Limalevä Gonyostomum semen on ollut ylei- nen 2002 elokuussa Pielisen Mönninselällä. Levä muodostaa rikkoutuessaan uimarin iholle ruskehtavan limaisen kerroksen, joka kuivuessaan ärsyttää ihoa. Myös koristelevää
Hyalotheca dissiliens on esiintynyt paikoin. Runsaana esiintyessään levä haittaa kalastus- ta likaamalla verkkoja. Huolimatta pienentyneestä kasviplanktonin biomassasta lajisto- koostumuksessa on edelleen havaittavissa kuormituksen vaikutus. Lieksanjoen vesi on käyttökelpoisuusluokituksen mukaan tyydyttävää, Pielisen vesi on Lieksanjoen suun lä- hialueella tyydyttävää ja ulompana Mönninselällä hyvälaatuista. Vaikka tehostunut jäte- vesien puhdistus on kohentanut veden laatua, sitä edelleen heikentävät hajakuormitus se- kä asumis- ja teollisuusjätevesien vaikutus.
Vaikutukset vesistön kalastoon ja kalastukseen
Pankakosken tehtaalla on ollut nykyistä lupaa aikaisemmassa jätevesiluvassa kalatalou- dellinen tarkkailuvelvoite, jonka perusteella kalataloudellisia vaikutuksia on selvitetty vuosina 1992 – 1997 havaskokein, haju- ja makututkimuksilla sekä kalastustiedustelujen avulla. Tarkkailussa jätevesipäästöillä ei todettu olevan selviä haitallisia vaikutuksia ve- sistössä. Voimassa olevassa jätevesiluvassa luvan saajan velvoitteeksi ei ole määrätty ka- lataloustarkkailua. Luvan saaja on määrätty maksamaan Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle vuosittain 30 000 markan (5045,64 €) suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastusolojen huononemista ehkäiseviin toimiin ja toimi- en tuloksellisuuden tarkkailuun jätevesien vaikutusalueella. TE-keskus on järjestänyt ka- laston tilaa elvyttävät toimet parhaaksi katsomallaan tavalla.
Hakija on esittänyt, että lupapäätöksessä ei määrättäisi kalataloudellisia korvaus- ja tark- kailuvelvoitteita, koska toiminnasta ei voida osoittaa aiheutuvan erityistä haittaa vesistön kalakannalle. Jos kalataloudellinen velvoite kuitenkin määrätään, sen tulee olla nykykäy- tännön mukaisesti kalatalousmaksu, jolloin TE-keskus päättää hoitotoimenpiteiden to- teuttamisesta ja niiden tuloksellisuuden seurannasta.
Vaikutukset ilmaan
Päästöt ilmaan ovat vähentyneet uuden kiinteän polttoaineen kattilan käynnistyttyä vuonna 1999. Ilman haitta-ainepitoisuuksia on arvioitu laskennallisesti kattilan rakenta- misen yhteydessä leviämismallin avulla. Laskelman perusteella ilman rikkidioksidin, ty- pen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet tehtaan lähialueella ovat pahimmassa tilanteessa enintään noin 10 % ilman laadun ohjearvoista. Kattilan toteutuneet päästöt ovat todelli- suudessa olleet suunnittelupäästöjä pienemmät, joten toteutunut ilmanlaadun tilanne on nykyisin laskennallista arviota parempi.
Pohjois-Karjalan alueen ilman laatua on seurattu bioindikaattorien avulla yhdessä alueen kuntien ja teollisuuslaitosten kanssa. Viimeksi seurantatutkimus on tehty vuosina 1998- 1999. Männyn neulasten rikkipitoisuus on pienentynyt Pohjois-Karjalan alueella 1990- luvulla, mikä kuvastaa rikkikuormituksen vähenemistä. Paikallisten päästölähteiden vai- kutukset näkyvät lievinä ja pienialaisina, mikä osoittaa paikallisten päästöjen olevan suh- teellisen pieniä. Lieviä ilman epäpuhtauksista johtuvia muutoksia esiintyy Pankakosken tehtaan läheisyydessä jäkälien ja neulasten ainepitoisuuksissa. Jäkälien vanadiinipitoi- suuden kohonneisuuden syyksi tehtaan lähellä on arvioitu voimalaitoksella poltettava öl- jy.
Vaikutukset maaperään
Tehdasalueen normaalitoiminnalla ei ole vaikutuksia maaperään. Maaperän suojelemi- seksi kemikaalivarastot on sijoitettu suoja-altaisiin. Työkoneiden polttonestevarastot on
uusittu vuonna 2004. Viemärit tarkastetaan vuosihuoltoseisokin aikana. Tehtaan toimin- nan vaikutuksesta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita on kartoitettu ensimmäisen kerran vuonna 1998 ja nämä kohteet on käyty läpi vuosittain Pohjois-Karjalan ympäris- tökeskuksen kanssa pidetyssä neuvottelussa. Maaperän laatu tutkitaan tarvittaessa myös silloin, kun maata joudutaan poistamaan rakennuskohteissa.
TARKKAILU
Päästö- ja käyttötarkkailut Jätevesitarkkailu
Jätevesiä tarkkaillaan nykyisin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymän tark- kailuohjelman mukaisesti. Hakija on esittänyt, että vesistöön johdettavia jätevesiä tark- kaillaan jatkossa seuraavasti:
Päästö Tiheys Näyte Analyysimene- telmä
Virtaama jatkuva Lämpötila jatkuva Johtokyky jatkuva
pH 3 kertaa viikossa keräilynäyte KCL 216:85 Kiintoaine 3 kertaa viikossa keräilynäyte SFS 3037 COD Cr 3 kertaa viikossa keräilynäyte SFS 5504
Kokonaisfosfori 3 kertaa viikossa keräilynäyte SFS 3026 Kokonaistyppi kerran kuukaudessa keräilynäyte SFS 5505
Alumiini kerran kuukaudessa keräilynäyte AAS
Jätevesipäästöt vesistöön lasketaan päivittäisen virtaamatiedon ja viikkokeräilynäytteistä saatavan pitoisuustiedon avulla.
Sadevesiviemäreistä purkautuvaa vettä ei tarkkailla jatkuvasti. Sadevesiviemäreistä ve- den laatua on seurattu pistonäytteiden perusteella. Voimalaitoksen ja öljysäiliöiden alu- een sadevedet kulkevat öljynerotuskaivojen kautta. Öljynerotuskaivoissa on hälyttimet, jotka on kytketty prosessinohjausjärjestelmään.
Ilmapäästöjen tarkkailu
Kiinteän polttoaineen kattilan käyttötarkkailu koostuu polttoaineiden, palamisen, säh- kösuotimen toiminnan ja savukaasujen tarkkailusta. Polttoaineen optimaaliseen palami- seen kiinnitetään jatkuvaa huomiota. Tavoitteena on minimoida palamattomien partikke- leiden määrä. Tulipesän lämpötila pidetään yli 850 °C:een hyvän palamisen saavuttami- seksi. Savukaasujen happi- ja hiilimonoksidipitoisuutta sekä tulipesän ja leijukerroksen lämpötilaa mitataan jatkuvatoimisesti.
Raskasöljykattilan käyttötarkkailu sisältää muun muassa polttoöljyn laadun ja kulutuksen ja palamisolosuhteiden seurannan.
Kiinteän polttoaineen kattilalaitoksen päästöt ilmaan määritetään laskennallisesti käyn- tiajan, mittausten perusteella saatujen päästökertoimien ja häiriöaikatietojen perusteella.
Kiinteän polttoaineen kattilalaitoksen päästöt ilmaan mitataan viiden vuoden välein. Vii- meksi päästöt on mitattu kesällä 2004.
Öljykattilan hiukkas- ja typpipäästöt lasketaan käytetyn öljymäärän ja päästökertoimien avulla sekä rikkipäästöt käytetyn öljymäärän ja öljyn rikkipitoisuuden perusteella. Hiuk- kaspäästön laskennassa käytetyt päästökertoimet perustuvat voimalaitoksella tehtyyn mittaukseen, typen osalta käytetään yleistä päästökerrointa.
Jätetarkkailu
Jätteitä seurataan ja tilastoidaan jätehuollon toimintaohjeen mukaisesti.
Tarkkailutietojen toimittaminen
Tarkkailuista laadittava ympäristövuosiraportti toimitetaan Lieksan kaupungin ympäris- tötoimelle ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle seuraavan vuoden maaliskuun lop- puun mennessä. Samaan ajankohtaan mennessä annetaan ympäristönsuojelun vuosittaiset tiedot sähköisessä muodossa VAHTI-tietojärjestelmään. Jätevesitarkkailun tiedot lähete- tään myös kuukausittain Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle sähköpostitse ja VAH- TI-tietojärjestelmän kautta. Voimalaitoksen polttoaine- ja käyttötiedoista, ilmapäästöistä sekä jätteistä tehdään kuukausittain sisäiset raportit.
Ympäristövaikutusten tarkkailu Vesistötarkkailu
Hakijayhtiö osallistuu Lieksanjoen ja Mönninselän vesistötarkkailuun yhdessä Savon Taimen Oy:n sekä Lieksan kaupungin kanssa. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittain tarkkailukautta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Kunkin näytteenotto- kerran tulokset raportoidaan kahden kuukauden kuluessa Pohjois-Karjalan ympäristökes- kukselle, Lieksan kaupungin ympäristölautakunnalle ja TE-keskuksen kalatalousyksiköl- le
Ilmanlaadun tarkkailu
Hakijayhtiö osallistuu tarvittaessa bioindikaattorien seurantana toteutettuun ilmanlaadun tarkkailuun. Seuranta toteutetaan yhdessä alueen muiden kuormittajien sekä Lieksan kaupungin kanssa. Seurantatiedot toimitetaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristölautakunnalle.
Melutarkkailu
Melua mitataan häiriintyvistä kohteista tarvittaessa tai jos tehtaan alueella tapahtuu muu- toksia, joilla on merkittävä vaikutus alueen melutasoon.
Pohjavesitarkkailu
Pohjaveden laatua tarkkaillaan lopetetun teollisuuskaatopaikan ja maa-aineksen kaato- paikan läheisyydessä. Pohjavesiputkista otetaan näytteet kahdesti vuodessa. Näytteistä analysoidaan pH, johtokyky, kiintoaine ja CODCr.
Raportointi
Ympäristövaikutusten tarkkailutulokset esitetään vuosittaisen ympäristöraportin osana.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Kiinteän polttoaineen kattilalle ja polttoaineen käsittelyjärjestelmälle on tehty 12.12.2003 räjähdysvaarallisilta tiloilta edellytetty vaaranarviointi. Nestekaasun varastosäiliölle ja putkistoille on vuonna 1994 tehty räjähdysvaarallisilta tiloilta vaadittava vaaranarviointi, jota on päivitetty viimeksi 30.12.1998.
Kartonkitehtaalle on tehty vuonna 1998 vaaranarviointiselvitys, jota on täydennetty vuo- sina 1999, 2002 ja 2004. Selvitys perustuu kemikaalilainsäädäntöön, joka edellyttää vaa- rallisiksi luokiteltujen kemikaalien käyttäjältä vaaranarviointiselvitystä. Selvitys sisältää vaaranlähteiden ja vaaratilanteiden tunnistamisen sekä ympäristöön ja omaisuuteen koh- distuvat riskit.
Suurin osa tehtaalla käytettävistä vaarallisiksi luokitelluista kemikaaleista on palavia nes- teitä (polttoöljyt), syövyttäviä aineita (hapot, emäkset) tai lievästi myrkyllisiä taikka är- syttäviä. Vaaranarvioinnin perusteella merkittävimpiä vaarallisten kemikaalien varastoin- tiin ja käyttöön liittyviä vaaratilanteita ovat:
- ammoniakkiveden pääsy vesistöön kuljetus- tai purkuonnettomuuden seurauksena, - kemikaaleja kuljettavan säiliöauton liikenneonnettomuus esimerkiksi junan kanssa, - öljyvuodot raskaan ja kevyen polttoöljyn purkutilanteissa,
- limantorjunta-aineen vuoto,
- vuodot rikkihapon tai lipeän varastosäiliöillä, - säiliö- ja putkistotyöt sekä
- tulipalot.
Päästöjä maaperään, jätevesiviemäriin tai sadevesiviemäriin aiheuttavia vahinkotilanteita voi syntyä säiliöiden ylitäytöstä sekä putki- ja letkurikoista ja laitevuodoista.
Puhdistamattomien jätevesien päästöjä vesistöön voi aiheutua myös jätevesiputken rik- koontumisesta ja jätevesipumppaamon ylivuodosta pumppujen rikkoutuessa tai välpän tukkeutuessa.
Vaaratilanteiden ehkäisemiseksi tehtaalla on käytössä ohjeistus- ja suojelujärjestelmät.
Alueella on käytössä jatkuva kameravalvonta. Kemikaalien käsittelyä valvovat vaaditta- van tutkinnon suorittaneet henkilöt. Vahinkojen ehkäisemiseksi käytössä on teknisiä jär- jestelmiä kuten pinnankorkeuden hälyttimiä ja öljynerottimia. Henkilöstön oikean toi- minnan varmistamiseksi käytössä on tulityö-, säiliötyölupa- ja työnopastusmenettelyt se- kä työturvallisuuskortti. Tehdasalueella toimiville ulkopuolisille urakoitsijoille annetaan työmaaohje ja jokaiselle alueella työskentelevälle työmaaopas. Jatkossa tehtaalla työs- kenteleviltä tullaan edellyttämään myös työturvallisuuskortin suorittamista.
Tehtaalla on automaattinen paloilmaisinjärjestelmä ja osa kohteista on suojattu automaat- tisilla sammutuslaitteilla. Tehdaspalokunta on laatinut kohdekortit, jotka ovat myös Liek- san kaupungin palokunnalla.
Vaaratilanteiden mahdolliset seuraukset kohdistuvat useimmiten Lieksanjokeen. Vaiku- tukset voivat pahimmillaan olla melko laajoja, mutta Lieksanjoen suuren virtaaman takia vaikutusten on arvioitu menevän ohi varsin nopeasti. Ainoa mittavamman ympäristöva- hingon vaara liittyy ammoniakkiveden pääsyyn vesistöön säiliöauton kolarin seuraukse-
na. Onnettomuus aiheuttaisi mahdollisesti kalakuolemia Lieksanjoessa ja vaarantaisi jol- tain osin eliöyhteisöjen toiminnan.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu kuuluttamalla tiedoksi ympäristölupavirastossa ja Lieksan kaupun- gissa 20.1. - 21.2.2005. Ilmoitus asian vireillä olosta on julkaistu Lieksan Lehdessä 20.1.2005. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta sekä Pohjois-Karjalan TE-keskukselta, Lieksan kaupungin ympäristön- ja terveydensuo- jeluviranomaisilta, Lieksan kaupungilta ja Itä-Suomen lääninhallitukselta. Hakemus on annettu erikseen tiedoksi asianosaisille.
Lausunnot ja muistutukset
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus
Ympäristökeskuksen lausunnossa on seuraavat kannanotot ja vaatimukset:
Polttoaineet, ilmapäästöt ja ilmanlaatu
Kiinteän polttoaineen kattilan päästöjen mittaaminen viiden vuoden välein on perustel- tua. Tämä sekä lietteen polton lisääntyminen edellyttävät kuitenkin käyttöolosuhteiden jatkuvaa, tarkkailutavoitteisiin tai –rajoihin perustuvaa seurantaa ja tulosten raportointia (tulipesän lämpötila, savukaasun hiilimonoksidipitoisuus, polttoaineen koostumus, säh- kösuodattimen toiminta jne.). Raskasöljykattilan päästötaso on tarpeen arvioida vähin- tään kertaluontoisesti.
Polttokokeiden perusteella lietteen poltto ei koejärjestelyjen mukaisessa laajuudessa ai- heuta merkittävää lisäkuormaa lähiympäristöön. Koska liete sisältää jätevedenpuhdistuk- sessa talteen kerättyjä ravinnekemikaaleja, kuten esimerkiksi fosforia ja typpeä, on jat- kossa tarpeen selvittää näiden aineiden materiaalivirrat. On oletettavaa, että ravinteiden leviäminen ilman kautta lisääntyy.
Valtioneuvoston jätteenpolttoasetus (362/2003) lähtee siitä, että omassa toiminnassa syn- tyvän massa- ja paperiteollisuuden lietteen poltto ei kuulu jätteenpolttoasetuksen piiriin.
Ympäristökeskus katsoo, että voimalaitoksen kiinteän polttoaineen kattilassa on mahdol- lista polttaa lietettä tietyin edellytyksin puuperäisten polttoaineiden seassa maksimissaan polttokokeiden mukaisessa laajuudessa lisäämättä oleellisesti ympäristöön kohdistuvaa kuormaa. Luvan hakija on kuitenkin velvoitettava selvittämään lietteen ominaisenergiasi- sällön kasvattamista, jotta poltosta olisi muutakin hyötyä kuin lietteen "hävittäminen".
Muovijätteiden kuten muidenkin jätteiden ensisijainen hyödyntämiskeino on uusiokäyttö raaka-aineena. PE- ja PET-muovijätteiden hyödyntämistä polttoaineena puoltaa niiden koostumus ja energiasisältö, joka on peruspolttoaineiden energiasisältöä suurempi. Muo- vijätteiden kuten muidenkin jätteiden polttomahdollisuutta arvioitaessa on kuitenkin otet- tava huomioon jätteenpolttoasetus.
Jätteet ja maaperän pilaantuminen
Tuhkan koostumusta on tarpeen tarkkailla vuosikokoomanäytteiden avulla.
Tuhkan että jätepastan ensisijaisena käsittelyvaihtoehtona tulisi olla hyötykäyttö. Jätteen kaatopaikkakelpoisuus on otettava huomioon kaatopaikalle sijoitettaessa. Jätepastan nes- tesisältö saattaa vaikeuttaa kaatopaikalle sijoittamista ja sijoittaminen sellaisenaan kaato- paikalle voi olla valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen vastaista.
Kaatopaikkojen vakuustarve on arvioitava hakemuksessa esitettyjen jäte- ja kaatopaikka- tietojen perusteella. Lisäksi tulee ottaa huomioon tehdaskaatopaikasta 25.7.2000 otetuista näytteistä määritettyjen dioksiini- ja furaanipitoisuuksien tulokset. Vakuuden arvioinnis- sa on otettava huomioon myös, että kaatopaikkojen käyttö ja teollisuuskaatopaikan sul- keminen perustuvat voimassa olevaan ympäristölupaan.
Ympäristökeskus on hyväksynyt tehtaan toiminnan ja ympäristövaikutusten tarkkailu- suunnitelman 30.12.1999 sekä jälki-ilmastusaltaan kehittämissuunnitelman 27.6.2001.
Tarkkailusuunnitelman hyväksyminen koskee myös jätehuoltoa ja kaatopaikkojen tark- kailua. Kaatopaikan pinta- ja pohjavesien tarkkailu on edelleen tarpeellinen.
Ympäristökeskus on hyväksynyt 14.5.2002 tehdaskaatopaikan jälkihoitosuunnitelman.
Maa-aineskaatopaikan maisemointi ja pintarakenteet on tarpeen vahvistaa käsiteltävänä olevassa lupa-asiassa. Hakijan ehdottamat toimenpiteet, pinnan tasaus ja hiekkakerroksella peittäminen, eivät ole riittäviä. Toisaalta ympäristökeskus pitää
valtioneuvoston päätöksessä tavanomaiselle kaatopaikalle asetettuja pintarakennevaatimuksia kohtuuttomina kyseiselle kaatopaikalle. Vuosituhannen lopulla
suljetuissa vastaavissa kaatopaikoissa on yleensä hyväksytty parin kymmenen senttimetrin moreenista ja humuspitoisesta maasta rakennettu pintakerros, joka on nurmetettu.
Pilaantuneita maa-alueita ei ole Niskarannan kyllästysaluetta lukuun ottamatta tarkemmin tutkittu tai selvitelty. Luvan hakijan on laadittava tarkkailu- tai tutkimussuunnitelma valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi todennäköisimpien pilaantuneiden kohteiden vaikutusten arviointia varten.
Kemikaalit
Riskikartoituksesta ei käy riittävän hyvin selville kemikaalivahinkojen ehkäisemiseen liittyvät tarkkailut. Tarkkailun perusta on kemikaali- ja ainevirtojen seikkaperäinen kuvaus. Esimerkkinä mainittakoon materiaalivirta sadevesijärjestelmien ja kanaalien kautta vahinkotapauksissa. Hakemuksessa on kuvattu poistopisteet, mutta järjestelmä on jäänyt hyvin vähälle huomiolle. Asia voidaan ratkaista joko tässä luvassa tai erikseen hyväksyttävässä tarkkailusuunnitelmassa, jossa esitetään käyttöön, päästöihin, kemikaaleihin ja muuhun ympäristötarkkailuun sisältyvät toimenpiteet kokonaisvaltaisesti.
Vesipuitedirektiivin täytäntöön panoon liittyy tarve tunnistaa vesistölle vaarallisten ai- neiden aiheuttama pilaantumisvaara. Tämän vuoksi luvassa tulisi olla velvoite käytetty- jen kemikaalien ilmoittamisesta ympäristökeskukselle.
Energian kulutus
Lämmön ominaiskulutus tehtaalla on vuoden 2003 tietojen perusteella keskimääräistä suomalaista tasoa, sähkön kulutus on keskimääräistä suurempaa. Energian ja veden käyttöä on tarpeen arvioida myös parhaan käytettävissä olevan tekniikan näkökulmasta ja yksityiskohtaisempi tarkkailu on tarpeen sisällyttää tarkkailusuunnitelmaan.
Melu ja liikenne
Viimeksi tehdyn meluselvityksen toimenpide-ehdotuksissa esitetään liikenteen meluvaikutusten tutkimista tietyillä alueilla ja hiomon melun tutkimista yksityiskohtaisemmin. Ympäristökeskus yhtyy tutkimuksen tekijän näkemykseen ja esittää keskimääräisen melun ohella maksimimeluvaikutusten ja äänekkäimpien prosessilaitteiden äänitehojen ja –ominaisuuksien selvittämistä. Selvitykset voidaan toteuttaa toistettavien melututkimusten yhteydessä valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Mahdolliset torjuntatoimenpiteet on tehtävä näiden mittausten pohjalta.
Päästöt vesistöön
Tehtaan jätevesipäästöt ovat jätevesimäärää lukuun ottamatta parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla saavutettavien viitearvojen mukaisia. Jätevesimäärä on kuitenkin ollut tuote- tonnia kohden laskettuna jonkin verran viitearvoja suurempi. Jätevesimäärän arvioidaan tulevaisuudessa alenevan BAT-tasolle.
Voimassa olevassa jätevesiluvassa luvan saajan on velvoitettu jatkamaan selvityksiä jä- tevesien tehokkaammaksi käsittelemiseksi ja päästöjen vähentämäksi. Selvityksissä tuli kiinnittää huomiota jätevesimäärän pienentämiseen sekä fosforipäästön vähentämismah- dollisuuksiin. Selvityksen tulokset tuli liittää lupaehtojen tarkistamista koskevaan hake- mukseen. Hakemuksessa on arvioitu, että jätevesimäärä tuotetonnia kohden alenee sel- västi vuoteen 2010 mennessä. Hakemuksessa olisi pitänyt esittää tarkempia suunnitelmia vesistöpäästöjen edelleen pienentämiseksi.
Jätevesimäärää voidaan tehokkaasti pienentää raakaveden kulutusta vähentämällä.
Nykyinen raakaveden ominaiskulutus on toteutetuista vedenkiertotoimenpiteistä ja kuivakuorinnasta huolimatta korkea, joten suunnitelmallista kehittämistyötä ominaiskulutuksen vähentämiseksi on syytä edelleen jatkaa.
Puhdistusteho
Hakemuksessa esitetyt jäteveden puhdistustehot ovat typen ja fosforin osalta harhaan johtavia, koska ne on laskettu bioreaktorista poistuvan ja vesistöön johdetun ainevirtaa- man perusteella. Typen ja fosforin puhdistustehot ovat näin laskettuina selvästi suurem- mat kuin tehtaalta tulevan ja vesistöön johdetun jäteveden ainevirtaamien perusteella las- kettuna, koska jäteveteen lisätään typpeä ja fosforia ennen bioreaktoriin johtamista. Ym- päristökeskuksen mielestä puhdistustehokkuus tulee arvioida tehtaalta puhdistamolle tu- levan ja vesistöön johdetun jäteveden ainevirtaamien erotuksena.
Jätevesipäästöjä koskevat lupamääräykset
Hakijan ehdottamat jätevesipäästöjen raja-arvot ovat etenkin fosforin osalta väljiä saavu- tettuun puhdistustehoon verrattuna. Puhdistuslaitteistojen on oltava mitoitettu tuotanto-
