Stora Enso Oyj:n omistaman sataman toiminnasta vastaa Enocell Oy

Nro 20/06/2

Dnro ISY-2004-Y-257 Annettu julkipanon jälkeen

13.3.2006

ASIA Uimaharjun tehdaslaitosten ympäristölupa ja veden johtaminen Pielisen Rukavedestä sekä uuden kaatopaikan toiminnan aloittamislupa, Eno, Kontiolahti, Joensuu, Pyhäselkä ja Liperi

LUVAN HAKIJAT Enocell Oy

PL 2

81281 Uimaharju

Enotuhka Oy

c/o Enocell Oy

Stora Enso Timber Oy Ltd

PL 1

81281 Uimaharju

Oy AGA Ab

Karapellontie 2

02610 ESPOO

Fortum Power and Heat Oy

PL 100

00048 Fortum

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Uimaharjun tehdaskokonaisuuteen kuuluvat Enocell Oy:n sellutehdas, jätevedenpuhdis- tamo ja kaatopaikka, Enotuhka Oy:n puunkuorituhkan rakeistamo, Stora Enso Timber Oy Ltd:n saha, Oy Aga Ab:n happilaitos ja Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitos. Stora Enso Oyj:n omistaman sataman toiminnasta vastaa Enocell Oy. Yhtiöt hakevat ympäris- tölupavirastoon 29.12.2004 saapuneessa hakemuksessa ympäristönsuojelulain mukaista

ympäristölupaa Uimaharjun taajamassa olevien laitosten toimintojen jatkamiseen. Eno- cell Oy hakee uuden kaatopaikan toiminnan aloittamislupaa. Lisäksi Enocell Oy ja For- tum Power and Heat Oy hakevat vesilain mukaista lupaa veden ottoon Pielisen Rukave- destä.

SIJAINTI

Yhtiöiden toiminta sijaitsee Enon kunnan Enon kylässä tiloilla Enocell RN:o 243:3, Ui- maharjun Saha RN:o 243:2 ja Paksuniemi RN:o 190:22. Alueet omistaa Stora Enso Oyj.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Yhtiöiden toiminnat ovat lupavelvollisia ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja 2 momentin 4 kohdan sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1momentin kohtien 1 a, c, 3 b, 4 a, 5 a ja 12 a sekä 3 momentin mukaan.

Ennen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaan tuloa 1.3.2000 myönnetyn luvan nojalla toimivalle sellutehtaalle on tullut hakea ympäristölupaa viimeistään 31.12.2004 mennes- sä ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 43 §:n mukaisesti.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto käsittelee sellutehtaan toimintaa koskevan ympäristölupa-asian ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 1 a) kohdan perusteella. Uimaharjun teh- dasalueella toimivilla yrityksillä on sellainen ympäristösuojelulain 35 §:n 4 momentin mukainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuol- toa on tarpeen tarkastella yhdessä.

Tällaisen toiminnan luvan ratkaisee ympäristölupavirasto ympäristönsuojelulain 31 §:n 4 momentin (252/2005) nojalla.

TOIMINTOJA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE

Luvat Uimaharjun tehtaitten laajentamista koskeva sijoituspaikkalupa, Enon ympäristölauta- kunta 6.6.1989/40 §.

Naapuruussuhdelain 18 §:n mukainen päätös Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun selluloosa- tehtaan laajentamiselle, Enon kunta, Rakennuslautakunta 13.3.1990/37 §.

Uimaharjun sellutehdasta ja sen laajentamista koskevasta ilmansuojeluilmoituksesta teh- ty päätös 390 W, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 27.9.1990.

Uimaharjun voimalaitos, ilmansuojeluilmoituksesta tehty päätös 633 W, Pohjois- Karjalan ympäristökeskus 16.12.1994.

Enocell Oy:n sellutehdas ja kaatopaikka, ympäristölupa Dnro 0795Y0024-111, Pohjois-

Karjalan ympäristökeskus 25.6.1998.

Päätös Enocell Oy:n kaatopaikan toiminnan muuttamisesta, Pohjois-Karjalan ympäristö- keskus 11.4.2000.

Päätös nro 3205/365/91 sellutehtaan laajennus ja toimintailmoitus, Turvatekniikan kes- kus 8.5.1992.

Päätös nro 1832/36/99 kuumamustalipeän varastointi, Turvatekniikan keskus 2.6.1999.

Uimaharjun tehtaita koskevan voimassa olevan jätevesiluvan lupaehtojen tarkistaminen, päätös nro 2/01/3, Itä-Suomen ympäristölupavirasto 26.1.2001.

Sopimukset Enso Oyj:n (nykyinen Stora Enso Oyj) ja Enocell Oy:n välinen vuokrasopimus maa- ja vesialueista 26.10.1989 sekä muutokset sopimukseen 29.3.1996 ja 23.6.1998.

Enso-Gutzeit Oy:n (nykyinen Stora Enso Oyj) ja Enon kunnan välinen vuokrasopimus maa-alueesta 21.6.1990.

Enso-Gutzeit Oy:n (nykyinen Stora Enso Oyj) ja Imatran Voima Oy:n (nykyinen Fortum Power and Heat Oy) välinen vuokrasopimus maa-alueesta 30.1.1992.

Enocell Oy:n ja Imatran Voima Oy:n (nykyinen Fortum Power and Heat Oy) vuokraso- pimus maa-alueesta 31.12.1993.

Enocell Oy:n ja Kuljetus- ja Koneurakointi Veli Mantsinen Ky:n välinen vuokrasopimus maa-alueesta 19.8.1993 ja liite sopimukseen 16.12.2003.

Enocell Oy:n ja Oy AGA Ab:n välinen vuokrasopimus maa-alueesta 29.6.1995.

Stora Enso Oyj:n ja Stora Enso Timber Oy Ltd:n välinen vuokrasopimus maa-alueesta 29.12.1999.

Enocell Oy:n ja Enon kunnan välinen sopimus Uimaharjun taajaman jätevesien käsitte- lystä Uimaharjun tehtaiden jätevedenpuhdistamossa 11.12.2001.

Enocell Oy:n ja Eka Chemicals Oy:n välinen klooridioksidin valmistussopimus 27.9.2004.

Kaavoitus Teollisuusalue on 17.9.1991 vahvistetussa asemakaavassa merkitty tunnuksella T-1 eli teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Uimaharjun taajamaympäristön, ei vielä lainvoimaisessa, osayleiskaavassa teollisuusalueelle on merkitty mm. seuraavat kohteet:

sellutehdas (tt), sahalaitos (ts), teollisuusvarastointi (tv), maisemoitava alue (ma), teolli- suussatama (lst), yhdyskuntatekninen huolto (et), energiahuolto (en) ja teollisuuskaato- paikka (ejt).

LAITOSTEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ SEKÄ KAAVOITUSTILANNE

Uimaharjun teollisuusalue on noin 200 hehtaaria ja sijaitsee Uimaharjun taajamassa sen

lounaisosassa. Tehdasalueen pohjoisreuna rajoittuu maa- ja metsätalousvaltaiseen aluee- seen. Alueen itä- ja eteläpuolella kulkee rauta- ja maantie. Alueen länsi- ja lounaisreuna rajoittuu Pielisen Rukaveteen. Osa teollisuusalueesta on vanhaa järven ja joen pohjaa, jo- ta on pengerretty vuosien aikana. Jäteveden käsittelylaitos on rakennettu osittain entisen joen uoman päälle. Jätevesien viimeinen käsittelyvaihe, Niska-allas, on padottu Pielises- tä.

Teollisuusalueen pohjoisosassa on kaatopaikka, luoteisosassa sellutehdas, voimalaitos, teollisuuslaituri ja raakaveden pumppuasema. Alueen itäosassa on puutavaran käsittely- alue ja eteläosassa sahan toiminnot. Näiden väliin sijoittuu jätevedenpuhdistamo.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 400 m:n päässä tehdasalueelta pohjoiseen.

Honkavaaran asuinalueelle on tehdasalueelta matkaa noin 700 m. Alueen kaakkoispuo- lella, on Sahakankaan asuinalue ja eteläpuolella asemanseutu 200 - 300 m:n etäisyydellä.

Lähimmät häiriintyvät kohteet sijoittuvat teollisuusalueen rajasta seuraavasti: päiväkoti 300 m, terveysasema 450 m, koulu 350 m, lähipalvelukeskus 500 ja uimaranta 1 000 m.

Alueen pohjavedet virtaavat Rukaveteen päin. Pohjaveden pintaa ja virtauksia on kartoi- tettu mittauksin rakennushankkeiden yhteydessä. Pohjaveden laatua seurataan kaatopai- kan läheisyydessä. Lähin pohjavesialue (II-luokka) sijaitsee Pielisjoen länsipuolella Rah- keenkankaalla.

Alueen maaperä on pääosin moreenia. Paikoitellen alueella on nähtävissä peruskalliota.

Tehdasalueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita.

Vesistö Pielisjoki alkaa Rukavedestä ja laskee Pyhäselkään. Pielisjoen suurimpia järvialtaita ovat Rahkeenvesi, Hiirenvesi, Alusvesi ja Kangasvesi. Joen pituus on 70 km ja korkeusero 18 m. Lähivaluma-alueen pinta-ala on 1 285 km². Veden viipymä joessa on noin viikko.

Keskivirtaama tehdasalueen kohdalla on noin 165 m³/s.

Pielisjoen pintavesi on hieman hapanta ja väriltään tummahkoa. Kokonaisfosforipitoi- suus on pieni. Pielisjoki on karu tai lievästi rehevä vesialue.

Pyhäselän pintavesi on melko tummaa ja lievästi hapanta. Vesi on niukkaravinteista ja sen kokonaisfosforipitoisuudet ovat karuille vesille tyypillisiä. Pintaveden happitilanne on hyvä. Hapen määrä on alentunut lopputalvesta vesistön syvänteissä.

Pielisjoen ja Pyhäselän kasviplanktonin biomassasta on puolet piileviä. Yleisiä leväryh- miä ovat myös nielulevät, kultalevät ja panssarisiimalevät. Sen sijaan sinileviä ja Raphi- dophyceae-limalevää havaitaan vain vähän. Vesien laadullisessa käyttökelpoisuusluoki- tuksessa Pyhäselkä luokitellaan pääosin hyväksi vesialueeksi sekä vastaavasti Pielisjoki ja Joensuun edusta Kaskesniemen tasolle saakka kuuluvat tyydyttävään luokkaan.

Pyhäselän eläinplanktonin kokonaisbiomassa on pysytellyt melko vakaana.

Rahkeenveden pohjaeläinbiomassa on varsin korkea vastaten samaa tasoa kuin 1980- luvun suurimman kuormituksen aikaan. Harvasukamatoindeksin mukaan pohja on aiem- paa ravinteikkaampi.

Pyhäselällä Noljakan ja Mattisenlahden syvänteiden vedenlaatu on vuosina 1999 - 2002 muuttunut rehevämpään suuntaan. Pyhäselän vedenlaadussa kokonaisuudessaan ei ole havaittavissa vastaavia muutoksia.

Jätevesipäästöt lisäävät pyydysten likaantumista. Havaskokeiden mukaan likaantuminen on vähentynyt, erityisesti talvikuukausien aikana. Havakset likaantuvat eniten Jokisuun havaintopaikalla, jossa Pielisjoen kautta tuleva kuormitus on suurimmillaan.

Selvitysten mukaan Pielisjoessa ja Pyhäselällä muikun ja siian mäti selviävät hengissä aikaisempaa paremmin.

Suurimmat kalojen yksikkösaaliit on saatu Rahkeenvedeltä. Pyhäselällä yksikkösaalis on lisääntynyt vuoteen 1992 asti. Sen jälkeen yksikkösaaliit ovat laskeneet (poikkeuksena vuosi 2002). Pyhäselällä alueelliset erot kalaston koostumuksessa ovat tasaantuneet. Pie- lisjoella ja Pyhäselällä kuhan saalismäärä on lisääntynyt. Muiden lajien yksikkösaaliit ovat keskimääräisellä tasolla.

Ilman laatu

Ympäristön rikki- ja typpidioksidien pitoisuudet alittavat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot.

Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat korkeimmillaan tehdasalueella noin 46 µg/m³ (ohjearvo 10 µg/m³). Etäisyyden kasvaessa päästölähteestä pitoisuus laskee no- peasti ja on Uimaharjun taajaman keskustassa alle 60 % ohjearvosta.

Rikin märkälaskeuma on vaihdellut viime vuosina välillä 0,2 – 0,5 g/m²/a ollen keski- määrin tasolla 0,3 g/m²/a. Rikkilaskeuman tavoitearvo on 0,3 g/m²/a. Tehtaan päästöjen ja märkälaskeumatulosten välillä ei ole todettu korrelaatiota.

Bioindikaattoriseurannan tulosten mukaan Uimaharjun taajamassa on havaittavissa muu- toksia bioindikaattoreissa noin kilometrin säteellä tehtaasta. Suurin osa tästä alueesta on teollisuusaluetta.

Uimaharjun taajamassa mitatut leijuman arvot ovat selvästi alle ohjearvojen.

Melutilanne ja liikenne

Uimaharjun taajaman kokonaismeluselvityksen mukaan melutilanne alueella oli vuonna 2002 hyvä. Tosin ohjearvot ylittyvät jonkin verran pääliikenneväylien varrella ja Ruka- veden vastarannan loma-asutusalueella.

Merkittävin toiminnan aiheuttama melulähde on liikenne. Laitosten raaka-aineet ja val- miit tuotteet kuljetetaan junalla ja rekka-autoilla. Raskasta ajoneuvoliikennettä tehtaan portilla on noin 155 autoa päivässä. Lisäksi alueella on henkilöautoliikennettä.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus

Uimaharjun tehdasalueella toimii sellutehtaan ja sahan lisäksi niitä palvelevaa energian tuotantoa, polttoaineiden ja kemikaalien varastointia, tuhkan rakeistusta, kaatopaikkatoi- mintaa, jätevedenpuhdistusta ja veden ottamista vesistöstä. Puutavara, polttoaineet ja

kemikaalit tuodaan ja valmiit tuotteet viedään asiakkaille satamiin rautatie- ja maantie- kuljetuksina. Henkilöstöä on yrityksissä yhteensä noin 600.

Tehdasalueella toimii myös muita yrityksiä, joiden toimintaa hakemus ei koske.

Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti

Sellutehtaan tuotantokapasiteetti on 450 000 tonnia koivusellua ja 200 000 tonnia havu- sellua vuodessa. Sellu toimitetaan ensisijaisesti Stora Enson Oyj:n omille paperi- ja kar- tonkikoneille ympäri maailmaa ja ylijäämä myydään markkinamassana muille asiakkail- le. Sivutuotteena syntyy tärpättiä 400 t/a ja mäntyöljyä 10 000 t/a. Sellutehtaan tuotanto- kapasiteettia on tarkoitus nostaa 15 % tasolle 750 000 t/a vuoteen 2010 mennessä.

Sahan kapasiteetti säilyy nykyisellä tasolla 300 000 m³/a sahatavaraa. Yhdestä kuutio- metristä tukkeja saadaan 48 % sahatavaraa ja sivutuotteina 30 % haketta, 10 % purua se- kä 12 % kuorta. Hake käytetään sellun raaka-aineena ja puru polttoaineena tai purusellun raaka-aineena sekä kuori polttoaineena.

Biopolttoaineita käyttävän voimalaitoksen sähkön tuotantokapasiteetti on 106 MW. Tuh- kaa rakeistetaan metsälannoitteeksi noin 5 000 t/a. Happilaitoksen tuotantokapasiteetti on 1 500 m³ happea tunnissa.

Sellutehdas Sellutehtaassa on neljä pääosastoa: puunkäsittely, kuitulinja, energiantuotanto ja jäteve- denkäsittely.

Puunkäsittely

Puunkäsittelyssä otetaan vastaan pyöreä puu ja sahojen hakkeet. Puu kuoritaan kuiva- kuorintana kaksilinjaisessa kuorimossa, haketetaan ja seulotaan. Hake varastoidaan ken- tällä ja toimitetaan keittämölle. Puunkäsittely toimii 7 päivänä viikossa ja kahdessa vuo- rossa. Tulevaisuudessa myös yövuorot on tarpeen ottaa käyttöön.

Kuitulinja

Seulottu hake keitetään natriumhydroksidin (NaOH) ja natriumsulfidin (NaS2) seoksessa (sulfaattikeitto). Keittämössä on 10 eräkeitintä tilavuudeltaan 300 m³, joista 4 keittää ha- vulaatuja ja 6 koivusellua. Keittämö sisältää tarvittavat oheislaitteet sekä lipeä- ja mas- sasäiliöt. Keittimistä otetaan talteen tärpättipitoiset kaasut ja johdetaan lauhdutukseen.

Massa pestään kuitulinja 1:llä (mänty) kahdella rumpusuodattimella ja kolmivaiheisella pesurilla, happivalkaistaan, pestään pesupuristimella ja lajitellaan ennen valkaisua.

Kuitulinja 2:lla (koivu) massa pestään kaksivaiheisella ja kolmivaiheisella pesurilla, hap- pivalkaistaan, pestään pesupuristimella, lajitellaan ja valkaistaan.

Valkaisut ovat kummallakin linjalla nelivaiheiset ja suodinpesureilla varustetut. Sellu valkaistaan klooridioksidilla, hapella ja peroksidilla.

Valkaistu sellu puhdistetaan, saostetaan ja pumpataan kuivauskoneeseen. Sellu kuivataan puristinosalla mekaanisesti ja höyryn avulla haihduttamalla. Kuivauksen jälkeen sellurata

leikataan arkeiksi ja paalataan. Paalit sidotaan suuremmiksi yksiköiksi ja toimitetaan asi- akkaille.

Valkaisuyhdisteiden ja mäntyöljyn valmistus

Happi erotetaan ilmasta molekyyliseulamenetelmällä ja johdetaan sellutehtaalle happi- valkaisuun.

Valkaisukemikaalina käytetty klooridioksidi valmistetaan natriumkloraatista kahdella laitoksella: R8-prosessilla ja SVP-Lite prosessilla. Molemmissa prosesseissa käytetään apuaineina rikkihappoa ja puhdasta metanolia. Sivutuotteena syntyvä hapansuola käyte- tään valkaisussa korvaamaan rikkihappoa. Prosessissa syntyvät klooripitoiset höngät pes- tään poistokaasupesureissa rikkidioksidipitoisella vedellä.

Suopa palstoitetaan mäntyöljykeittämöllä rikkihapon ja hapansuolan avulla mäntyöljyksi.

Mäntyöljy myydään kemianteollisuuden raaka-aineeksi tai poltetaan meesauunissa.

Kemikaalien talteenotto

Kuitulinjojen pesulipeän sisältämät kemikaalit otetaan talteen ja regeneroidaan haihdut- tamossa, soodakattilassa, kaustisointi- ja meesauunilaitoksissa.

Pesemöiltä tulevasta mustalipeästä haihdutetaan vettä tyhjöhaihduttamolla. Lipeän kuiva- ainepitoisuus nousee 15 %:n tasosta tasolle 72 % ennen soodakattilaa. Lipeästä haihdu- tettu vesi muodostaa likaislauhteen ja sekundäärilauhteen. Likaislauhde pumpataan höy- rytislaukseen stripperille. Sekundäärilauhde käytetään pääosin kuumana vetenä prosessin eri vaiheissa korvaamaan raakavettä.

Soodakattilassa poltetaan mustalipeän orgaaninen aines sekä natrium- ja rikkikemikaalit palautetaan kaustisoinnin kautta keittokemikaaleiksi. Lipeästä erottuvasta suovasta osa poltetaan soodakattilassa mäntyöljykeittämön kapasiteetin ollessa riittämätön.

Soodakattilan kemikaalituhka johdetaan liuottajaan ja syntynyt viherlipeä pumpataan selkeyttimeen kiintoaineen erotukseen. Erottunut viherlipeäsakka poistetaan prosessista suodattimella yhdessä meesakakun kanssa ja toimitetaan kaatopaikalle.

Viherlipeä ja kalkki sekoitetaan sammutinlajittimessa ja johdetaan kaustisointiin. Kaus- tisoinissa syntynyt valkolipeä ja meesa erotetaan sukkasuodattimella. Meesa (kalsium- karbonaatti) pestään vielä sukka- ja imurumpusuodattimilla ja syötetään meesauuniin.

Meesauunissa meesa kuumennetaan kalsinointilämpötilaan ja saadaan poltettua kalkkia käytettäväksi kaustisoinnissa. Valkolipeä käytetään sellun keitossa.

Hajukaasujen käsittely

Laimeita hajukaasuja kerätään ja poltetaan soodakattilassa, hajukaasukattilassa ja meesa- uunissa. Osa laimeista hajukaasuista käsitellään pesemällä. Keittämöltä, likaislauhteesta, haihduttamon tyhjökaivosta ja metanolin nesteytyksestä syntyvät väkevät hajukaasut ke- rätään ja poltetaan erillisessä hajukaasukattilassa. Syntyneet rikkidioksidipitoiset savu- kaasut pestään natriumhydroksidilla pesurissa ja pesuneste pumpataan soodakattilan liu- ottajaan.

Sellutehtaan prosessimuutokset

Sellutehtaan tuotannon nostaminen tasolle 750 000 t/a edellyttää prosessimuutoksia, jot- ka on esitetty seuraavassa taulukossa. Samalla parannetaan laimeiden hajukaasujen keräi- lyä ja käsittelyä. Lietteen käsittelyä tehostetaan ja bioliete siirretään poltettavaksi sooda- kattilassa. Primääriliete poltetaan kuorikattilassa. Investointien toteuttamista ei ole vah- vistettu.

Investointikohde Vaikutus ympäristönsuojelun kannalta

Keittämön laajennus -

Kuitulinja1 pesemön muutokset COD:n ja AOX:n päästöt pienenevät Kuitulinja1 valkaisun muutokset Klooridioksidin kulutus pienenee Kuivauskone 1:n modernisointi -

Kuivauskone 2:n muutokset -

Haihduttamon laajennus Energiatehokkuus paranee

Kaustisoinnin muutokset -

Meesauunin muutokset Energiatehokkuus paranee Soodakattilan muutokset ja väkevien haju-

kaasujen polton modernisointi

Hajukaasupäästöt ilmaan vähenevät Mäntyöljykeittämön uusinta Öljyä korvaava oheistuotanto kasvaa Laimeiden hajukaasujen keräilyn laajenta-

minen ja käsittelyn tehostaminen

Hajukaasupäästöt ilmaan vähenevät Sähköistyksen ja automaation moderni-

sointi

-

Biolietteen poltto soodakattilassa Lietteen loppusijoitus vähenee ja kuori- kattilan energiatehokkuus paranee

Satama Stora Enso Oyj:n teollisuussatama sijaitsee teollisuusalueella Rukaveden rannalla. Sata- maan johtaa 2,4 m:n syvyinen väylä, josta vastaa Järvi-Suomen merenkulkupiiri. Satama on tarkoitettu yleiseen käyttöön lukuun ottamatta matkustajaliikennettä. Kulkeminen sa- tamaan tapahtuu Enocell Oy:n tehdasalueen kautta kulunvalvontajärjestelmän mukaisesti.

Satamassa tapahtuvasta lastauksesta, purkamisesta tai varastoinnista satama-alueella on ilmoitettava etukäteen Enocell Oy:lle. Satama-alueen siisteydestä ja järjestyksestä vastaa kulloinenkin käyttäjä. Satama-alueen kunnossapidosta ja valvonnasta vastaa Enocell Oy.

Pääasiassa sataman kautta on lastattu raakapuuta. Sataman käyttö viime vuosina on ollut vähäistä.

Myös jätteiden keräilytarve on vähäinen. Enocell Oy järjestää satamalaiturin läheisyyteen asianmukaisesti merkityn kaatopaikkajätteen keräilykontin. Jätteenkeräily ja -lajittelu on ohjeistettu Enocell Oy:n menettelytapaohjeissa.

Tuhkanrakeistamo

Enotuhka Oy rakeistaa viereisen kuorikattilan puunkuorituhkaa noin 5 000 tonnia (kuiva- aine) vuodessa. Rakeinen tuhka toimitetaan lähialueen metsiin metsälannoitteeksi. Eno- cell Oy omistaa Enotuhka Oy:n 100 %:sti.

Rakeistus tapahtuu lautasrakeistimella sekoittamalla kuorikattilan lentotuhkaa ja vettä sopivassa suhteessa toisiinsa. Rakeistusta tehdään lähinnä päiväaikaan seitsemänä päi-

vänä viikossa (50 h/vko). Enotuhka Oy huolehtii rakeistustoiminnasta ja laitteiston päi- vittäisestä käynnissäpidosta. Rakeistuksen tekee ulkopuolinen urakoitsija.

Rakeistamolla syntyvät kiinteät puhdistusjätteet (vuonna 2003 noin 210 t) toimitetaan tehtaan kaatopaikalle. Tuhkan käsittelyssä syntyy rakeistamon sisällä pölyä. Vähäiset sa- niteetti- ja pesuvedet johdetaan tehtaan jätevesiviemäriin.

Tuhkan laatua valvotaan tekemällä vuosittain lannoiteanalyysi.

Enotuhka Oy raportoi vuosittain käsitellyn ja myydyn tuhkan määrän sekä syntyneiden jätteiden määrän ja laadun osana Enocell Oy:n ympäristönsuojelun vuosiraporttia.

Uimaharjun saha

Stora Enso Timber Oy Ltd:n Uimaharjun saha käyttää raakapuuta 660 000 m³/a ja tuottaa mäntysahatavaraa noin 300 000 m³/a. Tukit lajitellaan ja varastoidaan noin 5 ha:n pääl- lystetyllä kentällä. Sahalla olevat raaka-ainevarastot vastaavat noin viikon tuotantoa.

Tukkien varastoinnissa ei käytetä kastelua.

Tukit sahataan kahdella sahauslinjalla: pelkkahakkuri/pyörösahalinjalla ja profiloiva pelkkahakkuri/vannesaha/pyörösahalinjalla. Sahausprosessissa käytetään raakavettä teri- en jäähdytykseen noin 10 000 m³/a sekä rypsiöljyä noin 5 000 l/a veden seassa van- nesahojen teräpyörien voiteluun.

Sahatavara kuivataan 16 kanava- ja 12 kamarikuivaamossa. Kuivauskapasiteetti on noin 280 000 m³/a. Loput tuotannosta myydään tuoreena. Kuivauslämpötilat ovat 65 – 80 ^oC ja sahatavaran loppukosteus on 10 - 20 %. Sahatavara lajitellaan kameralajitteluautoma- tikan avulla, laatuleimataan, paketoidaan ja suojataan kääreellä.

Noin neljän kuution sahatavarapaketti varastoidaan katetuissa varastoissa keskimäärin 1–4 viikkoa ja toimitetaan asiakkaille. Huonompia laatuja varastoidaan myös ulkona. Yli 70 % sahatavarasta toimitetaan rautateitse meri- ja sisävesisatamiin. Loput, lähinnä koti- maahan toimitukset, kuljetetaan kuorma-autoilla.

Fin-Terpuu Oy hoitaa tukkien käsittelyä sekä lastaus- ja lähetystoimintaa 8 henkilön, 6 pyöräkoneen, 5 trukin, 4 kuorma-auton ja pakettiauton avulla. Vuosittaiseksi polttoöljyn kulutukseksi on arvioitu 400 m³. Yhtiöllä on Fortum Energiatalo Oy:ltä vuokrattu maan- päällinen 2-vaippainen 5 m³:n dieselöljysäiliö ja käytössä Oy Shell Ab:n omistama 15 m³:n maanpäällinen 2-vaippainen kevytpolttoöljysäiliö.

Tukkien varastokentän sadevedet ohjataan viemäröinnin kautta vesistöön. Kuivaamojen kondenssivesi sisältää puusta uuttuvia aineita. Sahan jätevedet johdetaan sellutehtaan jä- tevedenpuhdistamon viimeiseen vaiheeseen.

Energiantuotanto

Prosessien tarvitsema energia tuotetaan soodakattilalla (364 MW), meesauunilla (35 MW) ja hajukaasukattilalla (7 MW) sekä voimalaitoksen kuorikattilalla (104 MW) ja vastapaineturbiinilla (106 MWsähköteho). Ylimäärä sähköstä (noin 40 %) toimitetaan valta- kunnan sähköverkkoon. Sähköstä noin 97 % tuotetaan biopolttoaineilla. Saha ostaa käyt- tämänsä lämmön ja sähkön sellutehtaalta.

Soodakattilan mustalipeän (kuiva-aineena) polttokapasiteetti on 3 200 t/vrk. Savukaasut puhdistetaan hiukkasista neljällä kolmikenttäisellä sähkösuotimella sekä kaasumaisista yhdisteistä savukaasunpesurilla ja johdetaan 92 metriä korkeaan savupiippuun. Savukaa- supesuri on varustettu lämmön talteenotolla. Kattilassa poltetaan myös suurin osa tehtaan laimeista hajukaasuista. Tulevaisuudessa soodakattilassa on tarkoituksena polttaa myös osa puhdistamon biolietteestä.

Sellutehtaan väkevät hajukaasut kerätään ja johdetaan hajukaasukattilaan poltettavaksi.

Savukaasut puhdistetaan pesurilla ja johdetaan soodakattilan savupiippuun. Hajukaasu- kattilan varapolttopaikkana on meesauuni.

Meesauuni on varustettu kahdella kaksikenttäisellä sähkösuodattimella. Savupiipun kor- keus on 50 m.

Voimalaitos Fortum Power and Heat Oy omistaa kuorikattilan ja sähköntuotantolaitteet. Voimalaitos tuottaa prosessihöyryä noin 750 GWh/a Enocell Oy:n sellutehtaalle ja sähköä noin 700 GWh/a. Voimalaitoksen käyttöaika on noin 8 500 h/a.

Kuorikattila on leijukerroskattila, jonka tuottamaa höyryä johdetaan turbiiniin. Turbiini- laitos hyödyntää myös Enocell Oy:n soodakattilan höyryä sähkön tuotantoon, jonka jäl- keen sitä käytetään edelleen teollisuushöyrynä. Kuorikattilan teollisuushöyry otetaan tur- biinin väliotosta.

Kuorikattilassa poltetaan sellu- ja sahapuiden kuoria sekä muita alueella muodostuvia puujätteitä (400 000 t/a). Varapolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä (600 t/a) ja kattilan käynnistyksessä kevyttä polttoöljyä (200 t/a). Kattilassa poltetaan myös öl- jynerottimien öljy (1-20 t/a). Jätevesipuhdistamon liete (20 000 t/a kuiva-aineena) käsit- tää esiselkeyttimessä muodostuvan primaarilietteen ja biolietteen aktiivilietepuhdistamol- ta, jonne johdetaan myös vähäinen määrä Enon kunnan jätevesiä. Liete poltetaan kuoren kanssa.

Savukaasut puhdistetaan kaksikammioisella sähkösuodattimella ja johdetaan maanpin- nasta 58,6 metriä korkeaan savupiippuun.

Voimalaitoksen prosessivesijärjestelmä liittyy kiinteästi soodakattilan vesijärjestelmiin eikä kuorikattila kuluta prosessivettä erikseen eikä prosessijätevesiä muodostu.

Voimalaitoksella käytetään, mutta ei varastoida kemikaaleja. Kemikaalien varastoinnista vastaa Enocell Oy. Kattilavesikiertoon syötettävät kemikaalit ovat trinatriumfosfaatti (3 t/a) ja Boilex (0,3 t/a). Voimalaitoksen tarvitseman veden valmistaa Enocell Oy.

Happilaitos ja hiilidioksidivarasto

Oy AGA Ab omistaa tehdasalueella olevan happilaitoksen, jonka kapasiteetti on 1500 m³/h. Happi toimitetaan suoraan sellutehtaan prosessiin (valkaisu). Nestemäisen hapen varastokapasiteetti on 100 tonnia. Happi erotetaan ilmasta zeoliittiseulalla.

Oy AGA Ab omistaa sellutehtaalla olevan 40 m³:n hiilidioksidisäiliön sekä siihen liitty- vät höyrystinlaitteet. Hiilidioksidia käytetään sellutehtaalla massan pesun tehostamiseen.

Laitosten ajoa ohjaa Oy AGA Ab:n henkilöstö etävalvontana. Paikallisesti prosesseja valvoo Enocell Oy:n henkilökunta.

Happilaitoksella käytetään vesikierrossa biosidia (400 kg/a) ja korroosion estoainetta (400 kg/a).

Happilaitoksen jätehuolto kuuluu Enocell Oy:n jätehuoltosopimukseen.

Puuterminaali

Stora Enso Oyj:n Uimaharjun puuterminaali vastaa puuraaka-aineen logistisesta ohjauk- sesta, vastaanotosta, mittauksesta ja laadun seurannasta.

Stora Enso Metsä ostaa puunkäsittely- ja varastointipalvelut Mantsinen Group Oy

Ltd:lta, joka vastaa puun purkamisen ajoneuvoista, kuorimon puunsyötöstä ja kausivaras- toinnista. Materiaalikäsittely tehdään kaivinkonepohjaisilla materiaalinkäsittelykoneilla (9 kpl). Kuljetuskalusto (9 kpl) liikennöi pääasiassa varastoalueella.

Puunkentän muita palveluja tuottaa Veljekset Tanskanen Oy.Yhtiö tekee tehdasalueella koneurakointia ja vastaa alueiden puhtaana- ja kunnossapidosta viidellä pyörökuormaa- jalla ja kolmella kuorma-autolla.

Tehdasalueen muut toimijat

Telinekataja Oy:llä on tehdasalueella 65 m²:n telinetarvikevarasto, jossa on kuumasinkit- tyä teräksistä rakennustelinekalustoa.

Sellutehtaan sisäisiä kuljetuksia hoitaa Pentti Sorsa Oy. Alueen jätehuoltoa hoitaa Lassi- la&Tikanoja Oyj.

Raakaveden otto ja käsittely

Raakavesi otetaan Rukavedestä rannassa olevalla pumppuasemalla. Pumppuaseman ve- denottokohta on suojattu penkereillä. Vesi käsitellään välpillä ja ketjukorisuodattimella.

Vesialueen omistaa Stora Enso Oyj.

Vuonna 2003 sellutehtaan ja voimalaitoksen vedenkäyttö oli yhteensä 88,3 milj.m³. Sel- lutehtaan maksimikapasiteetti veden otossa on noin 2 m³/s. Palovesipumppujen maksi- mivedenotto on 0,3 m³/s. Saha käyttää järvivettä terien jäähdytykseen noin 10 000 m³ vuodessa. Talousvettä otetaan kunnallisesta verkostosta, sellutehtaalle on noin 24 000 m³/a ja sahalle 14 000 m³/a.

Voimalaitos ottaa omalla pumpulla turbiinin jäähdytysveden samasta paikasta, noin 1,9 m³/s (52 - 58 milj.m³/a). Ottoaukon yläreuna on noin 2,1 metrin syvyydessä ja alareuna noin 3,7 metrin syvyydessä.

Kesäaikaan sellutehtaan raakavesiverkkoon johdettavaan veteen lisätään klooridioksidia mikrobien kasvun estämiseksi. Sellutehtaan raakavedestä noin 25 % puhdistetaan kemial- lisesti saostamalla polyalumiinikloridilla ja suodattamalla jatkuvatoimisten hiekkasuodat- timien läpi. Kemiallisen vedenkäsittelylaitoksen kapasiteetti on 900 m³/h. Kattilaveden valmistusta varten on ioninvaihtolaitos, jonka kapasiteetti on 360 m³/h.

Jätevedenpuhdistus

Sellutehtaan jätevedet, kaatopaikan jätevedet ja osa sadevesistä sekä Uimaharjun taaja- man jätevedet puhdistetaan aktiivilietelaitoksessa ja edelleen ekologisessa puhdistamossa (Niska-allas). Sahan jätevedet ja osa sadevesistä käsitellään Niska-altaassa.

Sellutehtaan jätevedet pumpataan avo-ojan ja esineutraloinnin jälkeen esiselkeyttimeen kiintoaineen erotukseen. Selkeytetty jätevesi johdetaan varsinaiseen jätevedenkäsittelyyn, pH säädetään ja lisätään tarvittavat ravinteet. Tasausaltaan jälkeen jätevesi ohjataan il- mastusaltaisiin biologiseen käsittelyyn. Ilmastettu jätevesi johdetaan kolmeen jälkisel- keyttimeen kiintoaineen erotusta varten. Syntynyt lieteylijäämä pumpataan puunkäsitte- lyn lietetiivistimeen ja siirretään kuorikattilaan poltettavaksi. Puhdistettu jätevesi johde- taan Niska-ojan kautta ilmastettuun Niska-altaaseen ja edelleen vesistöön. Häiriötilan- teissa jätevesi voidaan johtaa varoaltaaseen. Jätevedenpuhdistamon toimintakaavio on esitetty oheisena.

Noin 2 000 asukkaan yhdyskuntajätevesien keskimääräinen virtaama vuonna 2003 oli 469 m³/d ja jäteveden sisältämän orgaanisen aineen kemiallinen hapenkulutus eli COD- määrä 0,1 t/d. Jäteveden virtaama on alle 1 % tehtaan jätevesimäärästä. Kunnallisen jäte- veden vaikutus puhdistamon toimintaan on vähäinen. Se tuo pienen ravinnelisäyksen jä- teveden käsittelyyn. Kunnallinen jätevesi pumpataan jätevedenpuhdistamon ilmastusal- taan alkuosaan.

Jäteveden virtaama on ollut keskimäärin 70 000 m³/d ja puhdistustehokkuus seuraava:

kiintoaine 97 %, kemiallinen hapenkulutus 80 %, biologinen hapenkulutus 99 %, fosfori 92 %, typpi 68 % ja orgaaniset klooriyhdisteet 74 %.

Puhtaat jäähdytys- ja tiivistevedet (noin 190 000 m³) sekä sadevedet (noin 4 000 m³) joh- detaan viemäreiden kautta vesistöön. Pääosa tehdasalueen sade- ja lattiavesistä sekä öl- jysäiliöiden alueelta kertyvät sadevedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta.

Raaka-aineet

Sellutehdas käyttää puuta noin 3 milj. m³/a ja saha 0,7 milj. m³/a. Stora Enso Oyj toimit- taa puuraaka-aineen sellutehtaan ja sahan kuorimoille. Sellupuusta noin 2/3 on koivua ja 1/3 havukuitupuuta. Puolet havupuusta tuodaan sellutehtaalle valmiina hakkeena sahoil- ta.

Kemikaalit Kemikaalit tulevat tehtaalle autokuljetuksina, lukuun ottamatta natriumkloraattia, joka tuodaan pääosin junalla. Suurin osa hapesta valmistetaan tehtaan vieressä olevassa happi- laitoksessa. Klooridioksidi valmistetaan tehdasalueella olevissa klooridioksidireaktoreis- sa. Klooridioksidin valmistuskemikaalit omistaa Eka Chemicals Oy. Sellun valmistuk- sessa ja jäteveden käsittelyssä käytettävät kemikaalit sekä Eka Chemicals Oy:n ja Oy AGA Ab:n tehdasalueelle tuomat kemikaalit on esitetty oheisessa taulukossa.

Kemikaali Käyttötarkoitus Kulutus vuosi 2003 t

Ennakoitu kulutus t

Varasto m³

Varastointitapa ja suojavarusteet

Alumiinisulfaatti veden puhdistus 147 0 0

Dispergointiaine uutteen torjunta 607 610 50 säiliö

Ferrisulfaatti lietteen käsittely 64 72 35 säiliö sisätiloissa, allas Fosforihappo jäteveden puhdistus 2 5 1 kontti sisätiloissa Happi massan puhdistus 9821 11 600 98 säiliö, ulkona

Hartsisaippua uutteen torjunta 4548 18 200 (35

%)

135 säiliö, ulkona, allas Hiilidioksidi massan pesu 1406 1 500 36 t säiliö, ulkona Kalkki kaustisointi

jäteveden neutralointi

8996 2 700

4 000

100 50

siilo siilo Kattilavesikemikaali korroosionesto 8 1 kontti Klooridioksidi massan valkaisu 11288 12300 800 sisäsäiliö - natriumkloraatti klooridioksidin valmistus

(EKA)

20 000 169 sisällä

- metanoli klooridioksidin valmistus 2 300 113 säiliö maasuoja-allas Kompleksin muodostajat

(EDTA, DTPA)

massan valkaisu 0 0 50 säiliö, ulkona Magnesiumsulfaatti massan valkaisu 817 500 60 Natronlipeä (NaOH) keitto, pesu ja kattila-

vesikemikaali, pH-säätö

18574 32 000 m3 120

2*180 50,16, 2

säiliö, allas

Peretikkahappo massan pesu 40 0 (koeajokontti v. 2003) Polymeeri lietteen kuivaus ja veden

puhdistus

34 36 15

Polyalumiinikloridi (PAC)

veden puhdistus 99 200 40 säiliö, sisällä, allas Rikkidioksidi massan pH-säätö ja ClO2 -

höngän pesu

866 900 35 ulkona, SO2-hälytin, allas

Rikkihappo klooridioksidin valmistus, pesu, pH-säätö

6834 150 150

30 2

allas

Sulfamiinihappo kattilavesikemikaali 10 10 14 suursäkki Talkki uutteen torjunta 265 2 000 62 säiliö, sisätiloissa Trinatriumfosfaatti kattilavesikemikaali 1 0,5

Urea jäteveden puhdistus 244 400 70 siilo

Vaahdonestoaine massan käsittely 361 20, 322, 23 3, 25,61 sisätiloissa Vetyperoksidi massan valkaisu 3500 4 100 400 allas, ulkona Limantorjunta-aine

Biosperse 250F

Limantorjunta happilai- toksen kiertovedessä

0,4 0,4 kontti

Korroosioinhibiittori Performax 2021A

Korroosionesto happilai- toksen kiertovesijärjes- telmässä

0,4 0,4 kontti

Sahalla käytetään voiteluaineita noin 70 t/a sekä koneiden ja laitteiden huollossa tarvitta- via kemikaaleja (0,5 t/a). Voiteluaine- ja kemikaaliastiat varastoidaan sisätiloissa.

Polttoaineet Seuraavassa taulukossa on listattu sellutehtaalla käytettävät polttoaineet ja niiden kulutus vuonna 2003 sekä ennuste tuotannolla 750 000 t/a. Määrät sisältävät myös kuorikattilan polttoainemäärät.

Polttoaine Käyttömäärä vuonna 2003

Käyttöennuste Varastointitapa ja suojavarusteet Mustalipeä 865831 t-ka 1 250 000 t-ka säiliöt betonisessa suoja-altaassa

Suopa 27906 t 45 000 t säiliöt betonisessa suoja-altaassa

Raakamäntyöljy 20 000 t ^{300 m3} säiliö, betoninen suoja-allas

Kuori 124520 t-ka 1 500 000 i-m³ kasa 20 000 im³, osittain katettu, sadevedet jäteveden käsittelyyn

Liete 8480 t-ka 42 000 t kuoren joukossa

Metanoli 6405 t 6 000 t säiliö 20 m³ betonisessa suoja-altaassa

Tärpätti 300 t ^maa-allas

Puujäte 98 t-ka 200 t-ka murskattuna kuoren joukossa

Raskas polttoöljy 34431 t 30 000 t säiliö 10 000 m³ maasuoja-altaassa ylitäytön estin, pintamittaus, vuotohälytys

Kevyt polttoöljy 62 t 150 m³, 20 m³ säiliöt 21 ja 3 m³ betonisessa suoja-altaassa, ylitäytön estin, pintamittaus

Lisäksi tehdasalueella on kuusi tankkauspaikkaa ja säiliötä. Enocell Oy:n 5 m³:n ja 16 m³:n, Mantsinen Group Ltd Oy:n 2 x 25 m³:n ja Finn-Terpuu Oy:n 5m³:n ja 15 m³:n säi- liöt on tarkastettu, merkitty karttoihin ja saatettu KTM:n päätöksen 415/98 edellyttämään kuntoon.

Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen

Tehdasalueen jätteet lajitellaan syntypaikoillaan hyötykäytettäviin, loppusijoitettaviin ja ongelmajätteisiin. Kaatopaikkajätteet toimitetaan tehdasalueella olevalle kaatopaikalle sekä osa jätteistä Joensuun kaupungin kaatopaikalle.

Sellutehtaan ja sahan jätteiden lajittelu tapahtuu keräilypisteissä, joista ulkopuolinen ura- koitsija tyhjentää astiat ja toimittaa kertyneet jätteet asianmukaiseen käsittelyyn. Sellu- tehtaan prosessijätteistä merkittävin on soodasakka, joka läjitetään tehtaan kaatopaikalle.

Hyötykäyttöön ohjattuja jätteitä ovat kuorituhka, metalli, puu ja muu palava jäte, paperi ja osa ongelmajätteistä.

Sahan kiinteät jätteet vuonna 2003 ja ennuste vuodesta 2005 alkaen ovat seuraavat.

Numero Jäte Määrä vuon- na 2003 t-ka

Ennuste t-ka

Käsittely

200301 Talousjäte 6,4 5 - 10 Kunnallinen kaatopaikka 030399 Kaatopaikkajäte 318 100 - 200 Teollisuus kaatopaikka 170201

030101

Polttojäte (puu) Polttojäte (kuori)

120,1 puuta ja 556 kuorta

1000 - 2000 Murskaus ja poltto 030101 Likaantunut kuori 967 1000 –

2000

Kompostointiin 170407 Romu 28 10 – 100 Metallinkeräykseen 200101 Paperi 1,6 1 – 5 Paperin keräykseen 130507 Öljyinen vesi 3,0 1 - 20 Poltto kuorikattilassa Useita Muut ongelmajätteet 2,0 1 – 5 Ongelmajätteiden käsittely

Sellutehtaan kiinteät jätteet vuonna 2003 ja ennuste tuotannolla 750 000 t/a.

Numero Jäte Määrä vuon- na 2003 t-ka

Ennuste t ka

Käsittely

200301 Talousjäte 22 20 – 50 Kunnallinen kaatopaikka

200108 Biojäte 0 Kompostointi

170904 Sekalainen rakennusjäte 133 100 – 500 Teollisuus kaatopaikka 030310 Kuituliete ja rejekti 23 10 – 100 Kaatopaikka

030311 Jätevesiliete 8 481 8 000 – 10 000 Poltto 030311 Jätevesiliete 280 0 – 1 000 Kompostointi

100115 Pohjatuhka 0 Kaatopaikka

100124 Petihiekka 0 Kaatopaikka

100117 Tuhka 236 100 – 500 Kaatopaikka 100117 Rakeistettu tuhka 3191 5 000 Metsälannoitteeksi 030399 Sekalaiset jätteet 426 500 – 1 000 Kaatopaikka 030302 Soodasakka 5408 5 000 – 8 000 Kaatopaikka 030309 Meesajäte 300 0 – 1 000 Maanviljelys 200306 Viemärien puhdistusjäte 0 Kaatopaikka

190801 Välpe 0 Kaatopaikka

150203 Ilmanvaihtosuodattimet 2 0 – 10 Kaatopaikka

200111 Kankaat Rakennusmateriaaliksi

170201 Puujäte 39 100 Poltto

030101 Kuori pihoilta yms. 816 1000 Poltto 170407 Metallijäte 141 0 – 2 000 Käyttö materiana 200101 Keräyspaperi 6 5 – 20 Käyttö materiana

200202 Maajäte 0 Maanrakennus kaatopaikalla

150102 Muovi 0 Käyttö materiana, energiana

200102 Lasi 0 käyttö materiana

Vuonna 2003 ongelmajätteitä kertyi sellutehtaalla 370 t ja sahalla 5 t. Ongelmajätteiden laatu ja määrä vaihtelevat kunnossapito- ja investointitöiden mukaan. Kaikki ongelmajät- teet lajitellaan syntypaikallaan ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyyn.

Öljynerotuskaivojen tyhjennysjäte imeytetään kuoreen ja poltetaan kuorikattilassa. Imey- tys tehdään betonisessa kaukalossa kuorikasan vieressä. Alueelta mahdollisesti valuvat vedet ohjautuvat sadevesiverkon kautta Niska-altaaseen

Kaatopaikka

Aidatun tehdasalueen pohjoisosassa on noin 12 ha:n kaatopaikka-alue. Kaatopaikkato- iminta käsittää nykyisen kaatopaikan lopputäytön ja sulkemisen sekä uuden kaatopaikan perustamisen.

Kaatopaikkaa käyttävät Enocell Oy:n sellutehdas, Stora Enso Timber Oy Ltd:n saha ja Stora Enso Oy:n Pankakosken kartonkitehdas. Loppusijoitettavat jätejakeet pyritään erot- telemaan toisistaan ja sijoittamaan omille alueille. Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet on esitetty oheisessa taulukossa.

Koodi Jätelaji Vuosi 2003 jätemäärä (t)

Tuleva jätemäärä (t)

170904 Rakennusjäte 147 190

030310 Kuituliete / rejekti 78 100

030311 Liete 1398

100124 Petihiekka 78 100

100117 Tuhka 228 300

100117 Raetuhka 11 14

030399 Sekalaiset 986 1300

030302 Soodasakka 11507 15000

150203 IV-suodattimet 2 2

200301 Talousjäte 60

100117 Tuhka (Pankakoski) 1000

030310 Pasta (Pankakoski) 50

Yhteensä 14435 18116

Jätteiden koostumus on määritetty kaatopaikkakelpoisuustesteissä. Jätteet, lietettä lukuun ottamatta, on luokiteltu tavanomaiseksi jätteeksi. Lietettä ei sijoiteta kaatopaikalle sellai- senaan, vaan kompostoidaan kuoren ja hakkeen kanssa. Komposti käytetään kaatopaikan kasvukerros- ja viherrakenteisiin.

Lisäksi hakija esittää, että asbestijätettä pölyttömäksi pakattuna sekä lievästi öljyisiä mai- ta voidaan sijoittaa kaatopaikalle ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

Nykyinen kaatopaikka ja sen jälkihoito

Kaatopaikka on ollut käytössä 1950-luvulta lähtien. Alueen itäosaan on rakennettu sala- ojat ja tasausallas paineviemäreineen. Nykyiselle kaatopaikalle sijoitetaan jätteitä vai- heen 2 alueella vuoden 2007 marraskuuhun asti.

Pohjatutkimusten mukaan kaatopaikka-alueen eteläosassa on moreeni-/kalliomäki ja itä- osassa entistä suota. Luonnollinen maanpinnankorkeus on vaihdellut tasoilla

+102…+114 m. Pohjamaan vedenläpäisevyys on k = 6,0x10^-8 – 8x10^-8 m/s. Graniitti- juonteista gneissiä oleva kallio on 1 - 6 metrin syvyydellä luonnontilaisesta maanpinnas- ta.

Pohjaveden päävirtaussuunta on länteen ja koilliseen. Kaatopaikan länsipuolella on ve- denjakaja. Pääosa pohjoiseen purkautuvista pohjavesistä kerätään salaojilla ja johdetaan kaatopaikkavesien käsittelyyn. Pohjaveden korkeutta ja laatua seurataan 18 havaintoput- kesta.

Jätetäytön sisäinen veden pinta (N43) on noin +110 m, kun täyttötaso on +125 m. Ta- sausaltaan vedenpinnan korkeus on +102,8…+104,7 m.

Nykyisellä kaatopaikka-alueella arvioidaan muodostuvan suotovesiä noin 20 000 m³/a.

Suotovedet pumpataan 2 250 m³:n tasausaltaan kautta jätevedenpuhdistamolle.

Pintavesien pääsy kaatopaikka-alueelle on estetty ympärysojien sekä tie- ja ratavallien avulla.

Nykyinen kaatopaikka tasoitetaan ja peitetään sekä maisemoidaan vuosien 2006 - 2009 aikana. Sulkeminen tehdään vaiheittain: vaihe 1 vuonna 2005, vaihe 2 vuonna 2008, vai- he 3 vuonna 2006 ja vaihe 4 vuona 2009. Lisäksi alueelle rakennetaan 12 500 m²:n varas- tokenttä 1 vuonna 2006 ja 9 000 m²:n varastokenttä 2 vuonna 2008. Varastokenttiä käyte- tään mm. lietteiden kuivaukseen.

Kaatopaikan alueelta jätetään sulkematta pieni alue. Alueen laajuus ja muoto määräytyy marraskuun 2007 täyttötilanteen mukaan. Täyttöalueen päällä on suopa-altaita, joiden penkereitä ei voi loiventaa vaarantamatta täytön stabiliteettia. Alueilla on jyrkät luiskat, joten veden imeytyminen on vähäistä. Luiskien loivennus johtaisi suuriin täyttöihin eikä sellaisia jätemääriä muodostu toiminnan aikana. Luiskiin tehdään eroosiosuojaus.

Jätetäytön pinnan muotoilua varten jätettä joudutaan siirtämään kaatopaikka-alueella.

Suljettavan alueen kuivatus tapahtuu pinnan muotojen avulla. Suljettavan alueen luiska- kaltevuudet ovat enimmillään 1:3 ja vähintään 1:20 sekä lakikorkeus on +128 m. Sulke- mattomilla alueilla säilyy nykyinen luiskan kaltevuus.

Kaatopaikan sulkemisen pintarakenne on ylhäältäpäin seuraava: pinta/kasvukerros 1,0 m, suodatinkangas/viira/huopa, kuivatuskerros 0,5 m (k>1x10^-3 m/s), mineraalinen tiivistys- kerros 0,5 m (k<1x10^-8 m/s) tai bentoniittimatto, kaasunkeruukerros 0,3 m, suodatinkan- gas/viira/huopa sekä tasattu ja muotoiltu jätetäyttö.

Varastokenttien pintarakenne on erilainen kuin muilla alueilla. Suodatinkankaan (vii- ra/huopien) päälle rakennetaan suodatin kerros (0,45 m), jakava kerros (0,3 m), kantava kerros (0.2 m) sekä kulutuskerros (0,005 m) kasvukerroksen sijaan.

Lietteet, kuori ja muu kompostoituva jäte kompostoidaan uudella kaatopaikka-alueella sijaitsevalla kompostointikentällä sekä varastokentillä 1 ja 2. Lisäksi kompostointia var- ten on varattu alue nykyisen kaatopaikan vierestä. Kompostoitua lietettä varastoidaan täyttöalueen päällä ja käytetään täyttöalueiden maisemoinnissa osana kasvukerrosta. Osa lietteestä kuivataan ja käytetään polttoaineena.

Uusi kaatopaikka ja siirtymärakenne

Uusi tavanomaisen jätteen kaatopaikka rakennetaan nykyisen kaatopaikan länsipuolelle ja se rajoittuu idässä nykyiseen täyttöön (suunnittelupiirros 5212420/18381-41). Uusi kaatopaikka toteutetaan kahdessa vaiheessa: vaiheen A pinta-ala on 2,6 ha ja tilavuus 200 000 m³ sekä vaiheen B pinta-ala 2,4 ha ja tilavuus 300 000 m³. Vaiheen A arvioidaan riittävän 10 vuodeksi. Korkeimmillaan kaatopaikan laki tulee olemaan tasolla +140 m.

Uuden alueen pohjamaan ja kallion kantavuus on hyvä ja täyttää pohjamaalle asetetut vaatimukset. Pohjarakenteen tiivistys- ja kuivatuskerroksen rakentamiseen käytetään so- veltuvia ja hyväksyttyjä materiaaleja. Kaatopaikka täyttää valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/97) mukaiset vaatimukset. Suunnitelmat esitetään hyväksyttäväksi kuukausi ennen rakentamista.

Nykyisen ja uuden kaatopaikan väliin rakennetaan suunnitelmapiirustuksen 5332423 mukainen patomainen siirtymärakenne. Rakenne erottaa uuden ja nykyisen kaatopaikan täytöt ja suotovedet. Rakenteen mineraalinen tiivistyskerros rakennetaan huomattavasti paksummaksi (4 - 5 m) kuin normaalissa kaatopaikan pohjarakenteessa. Mineraalista eristepatoa nostetaan 3 - 5 m:n välein täytön mukaisesti. Eristepadon nykyisen ja uuden

kaatopaikan puolelle rakennetaan kuivatuskerrokset. Nykyisen kaatopaikan kuivatusker- roksesta vedet johdetaan tasausaltaan kautta jätevedenpuhdistamolle. Uuden kaatopaikan puoleiset kuivatuskerroksen vedet ohjataan kaatopaikan pohjan tiivistyskerroksen päälle.

Nykyisen jätetäytön luiskaa ei voida loiventaa 1:4…1:3 maksimikaltevuuteen, koska loivennus leikkaisi suopa-altaan tukipenkereen ja vaarana olisi suovan leviäminen uudel- le kaatopaikka-alueelle. Luiskan loiventaminen pengertämällä kaivumailla ja uuden kaa- topaikan pohjarakenteen rakentaminen pengerretyn luiskan päälle pienentäisi kaatopai- kan täyttötilavuutta merkittävästi.

Siirtymärakenne on luotettavampi kuin kaatopaikkamääräysten mukainen 0,5 m:n tiivis- tyskerros yhdistettynä HDPE-muovikalvoon. Luiskan jyrkkyyden vuoksi rakenteeseen ei rakenneta keinotekoista eristettä.

Uuden kaatopaikan pintarakenne on vastaava kuin suljettavan kaatopaikan pintarakenne.

Kaatopaikan hoito ja tarkkailu

Alueen puhtaat vedet johdetaan ojien ja sadevesiviemäreiden kautta Rukaveteen ja kaa- topaikkavedet jätevesiviemäreiden kautta jätevedenpuhdistamolle.

Kaatopaikka-alueen ympärysojien ja laskuojien kunto ja toimivuus tarkastetaan vuosit- tain. Läjitysalueilla seurataan mahdollisia sortumia, painumia ym. haitallisia rakenteiden muutoksia ja havaitut vauriot korjataan välittömästi. Alueen rakennus- ja kunnossapito- toimenpiteistä ja poikkeuksellisista tilanteista pidetään kirjaa sekä ilmoitetaan Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle ja Enon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Jätevedenpuhdistamolle pumpattavan veden määrä mitataan. Jäteveden laatu määritetään kahdesti vuodessa. Myös pohjaveden laatu, pinnan korkeus ja lämpötila mitataan kaksi kertaa vuodessa.

Kaatopaikkakaasun koostumus mitataan kerran vuodessa neljästä kohdasta ja kolmesta syvyydestä. Kahdessa kohdassa on selvää anaerobista hajotustoimintaa. Kaatopaikan sul- kemisen yhteydessä rakennetaan kaasunkeräyskerros ja kaasunkeräyskaivot. Kaivoista kaasu jaetaan putkistolla kasvukerroksen alle, jossa se hapettuu.

Vakuus ja toiminnan aloittaminen

Hakija esittää kaatopaikan vakuudeksi 200 000 euron suuruista Stora Enso Oyj:n kon- sernitakausta.

Uuden kaatopaikan rakenteet tulee olla käytössä viimeistään 1.11.2007. Rakennustyöt pitää käynnistää jo keväällä 2006. Hakija pyytää, että uuden kaatopaikan toiminta voi- daan aloittaa päätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija eh- dottaa 10 000 euron vakuutta ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoa- misen tai määräyksen muuttamisen varalle. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyö- dyttömäksi.

Ympäristönhallintajärjestelmät

Sellutehtaalla ja sahalla on sekä standardin ISO 14001 mukaiset ympäristöjärjestelmät että EMAS-rekisteröinti. Samoin Stora Enso Metsällä (terminaalitoiminnot) ja Oy AGA Ab:lla on sertifioidut ympäristöjärjestelmät.

Ympäristöhallintajärjestelmien avulla kukin toimija on sitoutunut toimintansa ja ympäris- tönsuojelun tason jatkuvaan parantamisen. Yhtiöt asettavat vuosittain ympäristötavoit- teet, joiden toteutumista seurataan. Enocell Oy ja Stora Enso Timber Oy Ltd:n Uimahar- jun saha raportoivat tavoitteista ja niiden toteutumisesta vuosittain julkaistavassa ympä- ristöselonteossa, mikä on kaikkien saatavilla.

Enocell Oy järjesti ympäristönsuojelukoulutusta koko henkilökunnalle vuonna 2004.

Edellinen koko henkilökuntaa koskeva koulutus on pidetty vuosina 1991 - 1992.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Suurin osa sellutehtaalla käytössä olevasta tekniikasta edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Enocell Oy oli esimerkkitehtaana, kun EU:n BAT-vertailuasiakirjaa laadittiin sellutehtaille.

Sellutehtaan päästöjä on verrattu massa- ja paperiteollisuuden sulfaattisellutehtaan BAT- vertailuarvoihin seuraavassa taulukossa. Päästöt ovat pääosin vertailuarvojen alarajalla.

AinoastaanNO₂-päästö on korkeahko. Luvut ovat tuotettua sellutonnia (ts) kohti lasket- tuja ominaispäästöarvoja.

Parametri BAT-vertailuarvo Päästö vuonna 2003

Vesistö

Prosessiveden käyttö m³/ts 30 – 50 38 Kemiallinen hapenkulutus CODCr kg/ts 8 – 23 13,1 Biokemiallinen hapenkulutus BOD7 kg/ts 0,3 – 1,5 0,22 Kiintoaine kg/ts 0,6 – 1,5

Orgaaniset halogeeniyhdisteet AOX kg/ts < 0,25 0,16

Kokonaistyppi kg/ts 0,1 – 0,25 0,09

Kokonaisfosfori kg/ts 0,01 – 0,03 0,004

Ilma

Pöly kg/ts¹ 0,2 – 0,5 0,3

Rikkidioksidi (S:nä) kg/ts¹ 0,2 – 0,4 0,13 Typenoksidit (NO2:na) kg/ts¹ 1,0 – 1,5(+ 0,1 – 0,2 hajukaa-

sukattila)

1,65 Hajurikki TRS (S:nä) kg/ts¹ 0,1 – 0,2 0,14

1 BAT-vertailuarvo ei sisällä kuorikattilan päästöjä

Kuorikattila edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Päästövertailu massa- ja paperi- teollisuuden BAT-vertailuarvoihin on esitetty seuraavassa taulukossa.

Päästö BAT-vertailuarvo Päästö vuonna 2003

Pöly, mg/m³ 20 - 200 8

Rikkidioksidi (S:nä), mg/MJ 5 - 15 2,2 Typenoksidit (NO2:na), mg/MJ 40 - 100 70

Uimaharjun saha on tekniikaltaan melko uudenaikainen. Sahan ympäristötehokkuuden kannalta oleellisia lukuja ovat mm. raaka-aineen ja energian käytön tehokkuus. Lämpö- energian kulutus tuotettua sahatavara-m³ kohden on 0,8 GJ ja sähkön kulutus 48 kWh.

Sähkönkulutusta on voitu vähentää paineilmajärjestelmän tiivistämisen avulla. Sahatava- ra-m³:n tuottamiseen tarvitaan 2,2 m³ tukkipuuta. Sivuotteet hyötykäytetään liki 100-

%:sti.

Energiatehokkuus

Sellutehtaalla ja sahalla on tehty teollisuuden energiansäästösopimuksen mukainen ener- gia-analyysi vuonna 1999. Molempien laitosten nykyinen energiatehokkuus on arvioitu marraskuussa 2004. Energiatehokkuusvastuu on voimalaitoksen käyttöpäälliköllä. Arvi- ossa on todettu, että laitoksilla on tehty energiatehokkuuteen vaikuttavia investointeja paljon vuosien 2000 - 2004 aikana. Arvion mukaan energia-analyysi tulisi tehdä vuoden 2005 aikana ottaen huomioon koko laitoskokonaisuus.

Fortum Power and Heat Oy on liittynyt Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn, Suomen kaukolämpö Sky ry:n, Sähköenergialiitto ry Senerin sekä kauppa- ja teollisuusministeri- ön väliseen voimalaitosalan energiansäästösopimukseen. Yhtiö on sopimuksessa sitoutu- nut laatimaan energiansäästösuunnitelman ja toteuttamaan siinä määritellyt toimenpiteet sekä raportoimaan niistä Finergylle.

PÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Typpi- ja rikkiselvitys

Enocell Oy:n jätevesiluvassa (nro 2/01/3) määräyksen 5 d) mukaan tehtaan typpi- ja rik- kitase on selvitettävä seuraavan ympäristölupahakemuksen yhteydessä.

Selvityksen mukaan typpi tulee tehtaalle lähes yksinomaan puun (1 550 t N/a) ja kuoren (175 t N/a) mukana. Muista aineista vain urea ja raskas polttoöljy sisältävät merkittäviä määriä typpeä. Suurin osa poistuu kaasumaisina päästöinä ilmaan (870 t N/a), osa tuote- tun sellun mukana (370 t N/a) ja loput päätyy jäteveteen (55 t N/a).

Vuoden 2003 vuosikeskiarvo jätevesien typpipitoisuudelle oli 2,3 mg N/l. Sen osuus kokonaistypen virtaamasta Pielisjoessa on alle 2 %.

Kolmannes puun mukana tulevasta typestä pelkistyy soodakattilassa typpikaasuksi. Ty- pen oksidien päästöksi on arvioitu 353 t N/a (1 159 t NOx/a) ja ammoniakkipäästöksi (NH₃) 418 t N/a. Matalista päästölähteistä ja nopeasta laimenemisesta johtuen NH₃- päästöjen hajuvaikutus on pieni ja tehdasalueella rajoittuva.

Rikki tulee tehtaalle rikkihappona (6 110 t S/a) ja puun mukana (2 750 t S/a) sekä pieniä määriä raskaan polttoöljyn ja muiden kemikaalien mukana.

Suurin osa rikistä poistuu valkaisujätevesien mukana puhdistamolle ja vesistöön (6 730 t S/a) sekä valmistetun sellun mukana (2 700 t S/a). Kaasumaiset rikkipäästöt vastaavat noin 2,2 % jätevesiin menevän rikin määrästä.

Päästöt vesistöön

Jätevesipäästöt ovat olleet viime vuosina samaa tasoa. Vuoden 2000 erillisselvityksen mukaan uuteaineiden (hartsihapot ja sterolit) reduktio aktiivilietelaitoksessa on yli 97 %.

Sellutehtaan, voimalaitoksen ja sahan päästöt veteen vuosina 1999 – 2004 sekä ennuste selluntuotannolla 750 000 t/a vuosikeskiarvona on esitetty seuraavassa taulukossa.

Vuosi BOD7

t/d

CODcr

t/d

Kiintoaine t/d

Fosfori kg/d

Typpi kg/d

AOX kg/d

1999 0,5 23 0,4 5 110 240

2000 0,5 20 0,4 5 110 230

2001 0,5 21 0,4 5 130 240

2002 0,5 19 0,6 7 160 220

2003 0,4 23 0,8 7 150 270

2004 0,3 23 5 120 290

Ennuste 0,5 27 1,0 8 180 330

Pääosa jätevedestä syntyy sellun valkaisussa. Merkittäviä jäteveden määrän alenemisia ei nykyisin käytössä olevilla laitteilla ole saatavissa. Jätevesikuormitusta voidaan pienentää sellun pesutehokkuudesta huolehtimisella ja häiriöpäästöjen hallinnalla. Happea kulutta- vaa kuormitusta voidaan alentaa tulevien investointien yhteydessä toteutettavilla pesun tehostustoimilla.

Päästöt ilmaan

Sellutehtaan ja voimalaitoksen päästöt ilmaan eivät ole paljon vaihdelleet viime vuosina.

Sellutehtaan prosessimuutosten ja tuotannon kasvun myötä rikki- ja typenoksidipäästöt kasvavat nykyisestä tasosta ja hajuyhdisteiden päästöt pienenevät. Hiukkaspäästöt kasva- vat hieman. Sellutehtaan (Enocell) ja voimalaitoksen (Fortum) päästöt ilmaan vuosina 2000 – 2003 ja ennuste selluntuotannolla 750 000 t/a on esitetty tarkemmin oheisessa taulukossa.

Vuosi SO2

t/a

TRS (S) t/a

NOx (NO2) t/a

Hiukkaset t/a

Enocell Fortum Enocell Enocell Fortum Enocell Fortum

2000 113 5,2 81 900 218 135 25

2001 155 5,9 78 838 195 161 22

2002 86 4,9 80 896 154 102 18

2003 148 9,0 85 879 173 150 20

Ennuste 260 11 68 1610 237 240 27

Valkaisukemikaaliaseman ja valkaisun klooridioksidipitoiset höngät pestään pesurilla.

Päästöt ilmaan ovat olleet viime vuosina alle luparajojen. Klooridioksidin valmistuksen höngän klooriyhdisteiden pitoisuus oli yli 30 mg/m³. Päästö saatiin alle luparajan tehos- tamalla hönkien pesua vuonna 2000.

Vuonna 2005 mitattiin sellutehtaan prosessien poistokaasujen puhdistimien jälkeisten päästöjen pitoisuuksia seuraavasti:

Sellutehdas Päästö mg/m³, savukaasun happipitoisuus 3 %

SO2 H2S NO2 Hiukkaset CO

Soodakattila < 2 < 1 187 25 98

Meesauuni < 3 < 3 356 7 13

Jätekaasukattila 1118 3 1682 881

Päästöjen kokonaisepävarmuudet 95 %:n luotettavuustasolla on esitetty seuraavassa tau- lukossa.

Sellutehdas Pitoisuus ± mg/m³ (±%)

SO₂ H₂S NO₂ Hiukkaset CO

Soodakattila 3 (>100) 3 (>100) 15 (9) 5 (22) 16 (14) Meesauuni 5 (>100) 3 (>100) 23 (8) 2 (30) 12 (30)

Jätekaasukattila 45 26 30 35

Kuitulinjan valkaisun jälkeisen hönkäpesurin jälkeinen klooridioksidipitoisuus oli 6 mg/m³ ja päästön kokonaisepävarmuus ± 55 %.

Kuorikattilan rikkidioksidipäästö, 4-5 mg/MJ (10-13 mg/m³), on peräisin vähäisestä öl- jyn poltosta. Myös typenoksidipäästö 70 mg/MJ (152 mg/m³) ja hiukkaspäästö 8 mg/MJ (21 mg/m³) ovat pienet.

Ilmapäästöjen merkittävimmät vaihtelut aiheutuvat sähkösuodattimien, savukaasupesuri- en ja hajukaasujen käsittelyn häiriötilanteista. Soodakattilassa on neljä erillistä kolme- kenttäistä sähkösuodinta, joista kolmenkin suotimen toimiessa hiukkaspäästön taso on 50 mg/m³. Meesauunin kahdesta kaksikenttäisestä sähkösuotimesta toisenkin toimiessa voi- daan hiukkaspäästö rajoittaa tasolle 30 mg/m³. Häiriötilanteita, joissa päästötaso on sel- västi em. tasoja korkeampi, on viime vuosien aikana soodakattilalla ollut keskimäärin 90 h/a ja meesauunilla 130 h/a.

Kuorikattilassa on yksi kaksikenttäinen sähkösuodin. Hiukkaspäästö on normaalisti alle 20 mg/m³ ja toisen kentän ollessa käytöstä pois päästö on 250 mg/m³. Häiriötilanteita, joissa hiukkaspäästötaso on kohonnut yli normaalitason, on ollut alle 40 h/a.

Poistokaasupesurien häiriötilanteita ovat pesukierron pH-säädön toimimattomuus, pe- susuuttimen tukkeutuminen tai pesukierron pysähtyminen.

Väkevien hajukaasujen polton ohitukset ovat viime vuosina olleet 25 - 50 min/kk. Ohi- tuksia on ollut muutamia kuukaudessa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty ilmapäästöjen puhdistusmenetelmät ja -tehokkuus.

Päästölähde Puhdistustapa Puhdistustehokkuus vuonna 2003

Puhdistustehokkuus in- vestoinnin jälkeen

Sähkösuodin hiukkaset 99,8 % hiukkaset > 99 % Soodakattila

Savukaasupesuri rikkidioksidi 90 % rikkidioksidi 90 %

Meesauuni Sähkösuodin hiukkaset 98,8 % hiukkaset > 98 %

Hajukaasukattila Savukaasupesuri rikkidioksidi 99 % rikkidioksidi > 95 % Kuorikattila (Fortum) Sähkösuodin hiukkaset 99 % hiukkaset > 99 % Laimeat hajukaasut

kuitulinjan alueelta poltto soodakattilassa keräilytehokkuus 75 % 92 % ajasta polttoon

keräilytehokkuus 90 %

> 90 % ajasta polttoon Laimeat hajukaasut kaus-

tistamon alueelta Poltto meesauunissa keräilytehokkuus > 90 % 91 % ajasta polttoon

keräilytehokkuus > 90 %

> 90 % ajasta polttoon Laimeat hajukaasut haih-

duttamon alueelta Poltto soodakattilassa keräilytehokkuus > 80 % 98 % ajasta polttoon

keräilytehokkuus > 90 %

> 90 % ajasta polttoon Väkevät hajukaasut poltto hajukaasukatti-

lassa

kerätty ja käsitelty 99,9 % ajasta

kerätty ja käsitelty > 99 % ajasta

Valkaisun höngät Pesuri klooridioksidi 90 % klooridioksidi 90 % Valkaisukemikaalien

valmistuksen höngät Pesuri klooridioksidi 90 % klooridioksidi 90 % Kuitulinja 1:n laimeat

hajukaasut Pesuri TRS-yhdisteet 10 % Laite poistuu käytöstä

Sahan kuivaamon poistokaasujen määrä on arvioitu olevan noin 70 000 m³/a, mistä suu- rin osa on puusta haihtunutta vettä. Puusta haihtuu kuivauksen aikana myös orgaanisia yhdisteitä (VOC). Kuivauksen VOC-päästöjen on arvioitu olevan noin 140 tonnia hiiltä vuodessa, joista terpeenien osuus on noin 130 t/a. Arvio perustuu seuraaviin kertoimiin:

mäntysahatavaran kuivauksen poistokaasun määrä 900 m³/m³, terpeenit 460 g/m³, muut haihtuvat 4,2 g/m³ sekä kokonais-VOC 510 gC/m³.

Päästöt maaperään ja pohjavesiin

Teollinen toiminta on voinut paikoin pilata alueen maaperää. Maaperää on kartoitettu vanhan sellutehtaan toiminta-alueilla maanrakennustöiden yhteydessä. Vuonna 2001 teh- dyssä kartoituksessa sellutehtaan alueelta ei löytynyt pilaantunutta maata, jonka epäpuh- tauspitoisuudet olisivat olleet yli ohje- tai raja-arvojen.

Kaatopaikalla on läjitettynä jätevesilietettä ajalta, jolloin tehtaalla käytettiin kloorikaasua sellun valkaisussa. Lietealueelta on otettu näytteitä ja niistä on tutkittu kloorattujen diok- siinien ja furaanien pitoisuudet. Yhden näytteen pitoisuus ylitti lievästi ohjearvon. Sa- maa jätevesilietettä on varastoituna jäteveden käsittelyalueen vieressä olevaan maa- altaaseen. Lietteen epäpuhtauspitoisuuksia ei ole kartoitettu. Tältä alueelta sadevedet purkautuvat Niskaojaan ja sitä kautta Niska-altaaseen. Lietealtaalla ei ole tiedossa olevia akuutteja vaikutuksia ympäristön tilaan.

Sellutehtaan pohjoispuolella rannan läheisyydessä on altaita, joihin tehtaan alkuaikoina on läjitetty meesaa. Altaat on peitetty mineraalimaalla. Allasalueelta sadevedet purkau- tuvat Rukaveteen joko suoraan tai ns. Paksunniemen tyviojan kautta. Ojan veden laatua tarkkaillaan.

Saha-alueella maaperän laatu selvitetään aina maansiirtotöiden yhteydessä. Kloori- fenoleilla saastunutta maata on siirretty Outokummun saastuneiden maiden kaatopaikalle 6 800 tonnia vuonna 2004.