328
V
aliokuntaneuvos Pentti Arajärvi on teh- nyt opetusministeriön toimeksiannosta selvityksen aikuisopiskelun taloudellis- ten edellytysten parantamisesta. Selvitystyö pe- rustuu parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryh- män kevään 2002 ehdotuksiin. Raportti käy läpi kolme keskeistä asiakokonaisuutta:1) aikuisopiskelun maksujen kohtuullistamisen, 2) opintojen aikaisen toimeentulon riittävyyden ja
3) aikuiskoulutuksen verotuksen selkeyttämisen.
Perusteita ja taustoja koskevissa osissa koros- tuu voimakkaasti kansalaisten yhdenvertaisuu- den periaate. Konkreettisissa esityksissä etsitään paitsi suuria linjoja ja isoja väestöryhmiä, myös rahoitusjärjestelmissämme nyt väliinputoavia ih- misryhmiä. ”On erittäin tärkeää huolehtia siitä, että koulutuksesta yksilölle aiheutuvat kustan- nukset eivät nouse kohtuuttoman korkeiksi ja toisaalta myös siitä, että koulutuksen aikainen toi- meentulo on varmistettu”, selvityksessä tode- taan.
Selvitys pyrkii remontoimaan aikuisopiskelun rahoitusjärjestelmää, jonka pohjana on vuoden 1998 koulutusvakuutusuudistus (Kalevi Kivistö
& Tuulikki Petäjäniemi). Arajärvi ehdottaa, että eri toimijoilla (työvoima- ja elinkeinokeskuksilla, työttömyyskassoilla, Kansaneläkelaitoksella ja Koulutusrahastolla) on yksi ja yhteinen kansa- laisten neuvontapiste, missä rahoitustietous on koottuna ja josta tiedon saa ”mieluiten yhden pu- helinnumeron takaa”.
Selitys tähtää ennen muuta hyötytavoitteisen ammatillisen koulutuksen aseman vahvistami- seen. Toimeksiannon kolmelta pääalueelta tohtori Pentti Arajärvi on tehnyt yhteensä 29 konkreet- tista ehdotusta perusteluineen ja taustoineen.
Aikuisten tarvitsemaan koulutukseen vaikut- taa nuoruusiällä saatu pohjakoulutus. Siinä peri- aatteena on, että pohjakoulutuksen tulee olla si-
TUTKINTOIHIN JOHTAVAN
AIKUISKOULUTUKSEN TULEE OLLA MAKSUTONTA
ten laaja-alaista, että esimerkiksi yleissivistävää koulutusta ei tarvitse myöhemmin ainakaan mer- kittävässä määrin paikata tai laventaa. Vastaavasti ammatillisen pohjan on oltava siten kestävä, että sille voidaan rakentaa saman tai lähialan amma- tillista koulutusta ja näin ehkäistä tarvetta lähteä uudessa koulutuksessa aivan perusteista.
Opiskeluaikaisen toimeentulon kohtuullisuu- den avioinnissa tärkein näkökulma liittyy yleiseen yhteiskunnalliseen ja yhteiskunnan elintason kehitykseen ja vaurauden vertailuun. Nämä aset- tavat myös oikeudenmukaisuuden ja kohtuulli- suuden rajat ja arviointiperusteet.
Erillinen toimeentuloa koskeva kysymys on koulutuksessa aliedustettuna olevien ryhmien houkutteleminen koulutukseen.
OPINTOMAKSUJEN KOHTUULLISTAMINEN
Yleisperiaate Arajärven selvityksessä on se, että tutkintoon johtavan koulutuksen tulee olla mak- sutonta. Perusopetuksen maksuttomuus on iäs- tä riippumaton oikeus. Aikuisiässä hankittava perusopetus koskee käytännössä maahanmuut- tajia. Vastaavasti kokonaan markkinaehtoinen koulutus voi olla lähinnä harrastuspohjaista, yk- silön omista motiiveista kumpuavaa.
MAKSUTTOMUUS JA OPINTOSETELIT Raportissa käsitellään varsin paljon opintosete- liä opintomaksuihin vaikuttamisen välineenä.
Kansalaisopistoista liikkeelle lähtenyt opintose- telikokeilu on suunnattu tähän asti lähinnä tieto- tekniikan taitojen hankintaan. Siihen oikeutettu- ja ovat olleet eläkeläiset, maahanmuuttajat ja työt- tömät. Kysymys on ollut suoriteperusteisesta opiskelusta. Opintosetelillä on henkilö voinut ostaa itselleen tarvitsemansa koulutuksen. Kou- lutus on ollut lyhytkestoista.
Arajärvi ehdottaa, että lyhytkestoista amma-
Selvitysmies Pentti Arajärvi esittää:
AIKUISKASVATUS 4/2003 NÄKÖKULMIA POLITIIKKAAN
329
tillista osaamista kehittävän koulutuksen kustan- nuksiin myönnetään opintoseteli samoille ryhmil- le (eläkeläiset, maahanmuuttajat ja työttömät) kuin tietoyhteiskuntataitoja kehittävässä koulutukses- sa riippumatta koulutuksen tutkintotavoitteisuu- desta. Näin opintosetelin käyttöä laajennettaisiin myös yrittäjiin ja maatalousyrittäjiin, jotka osal- listuvat oman alansa täydennys- tai lisäkoulutuk- seen. Esimerkkeinä tällaisesta koulutuksesta sel- vityksessä mainitaan yritystoiminnan perustamis- ta ja siihen liittyviä teknisiä ja hallinnollisia seik- koja, kuten kirjanpitoa, markkinointia ja verotus- ta koskevien tietojen ja taitojen parantaminen.
Myös yritystoiminnan sivuelinkeinojen vahvis- tamiseen voidaan etuutta myöntää, samoin kuin yritystoiminnan laadun kohottamiseen ja maata- louden tuotantosuunnan vahvistamiseen tähtää- vään koulutukseen.
Opintoseteli voidaan ehdotuksessa myöntää myös oppimateriaalin hankintaan sekä matka- ja majoituksen kustannuksiin niissä tapauksissa, kun henkilö saa aikuiskoulutustukea. Seteliä voi- taisiin myöntää myös sellaiseen lyhytkestoiseen koulutukseen, johon aikuiskoulutustukea ei voi- da myöntää, mutta joka palvelee irtisanottujen työllistymistä.
Opintoseteliä käytetään myös pitkäkestoiseen koulutukseen. Pitkäkestoisessa koulutuksessa opintoseteleitä on tarkoituksenmukaista käyttää vain, kun halutaan halutaan erityisesti rajata kou- lutukseen osallistujat tai houkutella tiettyä ryh- mää koulutukseen. Tässä raportti viittaa vapaan sivistystyön ns. suuntaviivaopintoihin, joilla tar- koitetaan vapaan sivistystyön aktiivista kansa- laisuutta ja tietoyhteiskuntataitoja edistäviä opin- toja ja joissa kohderyhminä ovat syrjäytymis- uhan alla olevat, työttömät ja maahanmuuttajat.
Arajärvi ehdottaa opintosetelin käyttöä eräis- sä tapauksissa myös yliopistojen ja ammattikor- keakoulujen antamaan koulutukseen. Tällöin opintosetelimahdollisuus arvioidaan koulutus- kohtaisesti ja kyseessä on yhteiskuntapoliittisesti tärkeänä pidettävä koulutus, jonka houkuttavuut- ta halutaan lisätä.
Opintosetelin suuruus rajattaisiin sellaiseksi, että jonkin prosenttiosuus tai vähäinen euromää- rä jäisi opiskelijan itsensä maksettavaksi. Jonkin- asteinen omavastuu kannustaa koulutuksen lop- puunsaattamiseen ja nostaa harkintakynnystä koulutukseen osallistumiseen.
Opintosetelin rahoitukseen käytettävät varat tulee arvioida julkisen talouden liikkumavaran,
setelien käytöstä saatavan hyödyn ja työmarkki- na- ja työvoimapoliittisten näkökohtien perusteel- la. Setelin rahoitus tulee koota ensisijaisesti niil- tä tahoilta, joiden intressissä koulutus tapahtuu.
Yleensä opintosetelien rahoitus on ensisijaisesti kuntien ja valtion vastuulla. Työnantajien opin- tosetelirahoitus on rarkoituksenmukaista koota työttömyysturvan kautta ja kanavoida Koulutus- rahastossa. Koulutusrahasto rahoittaisi lyhytkes- toisen ammatillista osaamista kehittävän koulu- tuksen opintosetelit, joita myönnetään niissä ti- lanteissa, joissa koulutukseen ei voida myöntää aikuiskoulutustukea. Kysymykseen tulee lähin- nä irtisanottujen työllistämistä palveleva, lyhyt- kestoinen, ammatillista osaamista kehittävä kou- lutus. Opintosetelin suuruus ja muut vastaavat seikat sovittaisiin työmarkkinaosapuolten kes- ken.
Maatalousyrittäjien opintoseteleiden rahoituk- seen ehdotetaan käytettäväksi maatalouden kan- sallista tukea. Yrittäjien opintosetelit on vuoros- taan tarkoituksenmukaista kytkeä yritysneuvon- nan yhteyteen ja hallinnollisesti työvoima- ja elin- keinokeskuksiin (TE-keskuksiin).
Yleinen opintosetelien jakelu edellyttää suh- teellisen keskitettyä menettelyä järjestelmän ta- louden ja toimivuuden seuraamiseksi. Hallinto olisi näin ollen pääosiltaan opetushallinnon oh- jauksessa, edellä mainittuja Koulutusrahastoa ja TE-keskuksia lukuunottamatta. Periaate olisi, että työttömille suunnatuista opintoseteleistä vastaisi työhallinto, vanhusten opintoseteleistä kunnat ja maahanmuuttajien opintoseteleistä maahanmuut- tajaviranomaiset.
KOULUTUSMAKSUJEN SÄÄTELY
Arajärvi ehdottaa opintomaksujen tason enim- mäismäärän säätelyä. Tällä tarkoitetaan sitä, että opiskelumaksu voisi olla x prosenttia koulutuk- sen järjestelmisen keskimääräisistä, opiskelijakoh- taisista kustannuksista. Näin koulutuksen järjes- tejälle syntyvää rahoitusvajetta koskeva selvitys tulisi tehdä vuoden 2004 aikana. Siinä selvitettäi- siin ne alat ja koulutusmuodot, joissa suunnattu, vajetta paikkaava rahoitus tulisi ottaa käyttöön.
Järjestelmä ei saisi olla opintosetelien kanssa päällekkäinen eikä liioin päällekkäinen korkea- koulujen täydennyskoulutuksen erillisrahoituk- sen kanssa.
Korkeakoulukoulutuksessa periaate on ollut se, että tutkintotavoitteinen koulutus on maksu- tonta ja muu koulutus omakustanteista. Ammat-
AIKUISKASVATUS 4/2003 NÄKÖKULMIA POLITIIKKAAN
330
AIKUISKASVATUS 4/2003 NÄKÖKULMIA POLITIIKKAAN
tikorkeakoulujen lyhytkestoinen täydennyskou- lutus on samassa tilanteessa. Koulutuksen täy- den markkinaehtoisuuden tarkoituksenmukai- suus on pohdittava siltä osin, kuin täydennys- koulutusta ei kyetä järjestämään sellaisilla kus- tannuksilla, jotka työnantajat tai opiskelijat olisi- vat valmiita rahoittamaan.
Yritysten henkilöstökoulutuksen rahoittami- seen Arajärvi ehdottaa apua Koulutusrahastos- ta. Hän ehdottaa Koulutusrahaston toimialaa laa- jennettavaksi siten, että se voi myöntää yrityk- sille henkilöstökoulutuksen tarpeisiin lainoja. Lai- nojen rahoitus tapahtuisi Työttömyysvakuutus- rahastosta, kuten muukin Koulutusrahaston ra- hoitus. Lainoja tai avustuksia voitaisiin myöntää yritysten henkilöstön koulutukseen silloin, kun henkilöstöä irtisanotaan tuotannollisista ja talou- dellisista syistä. Koulutusrahaston käytön tämän- tyyppinen laajennus edellyttäisi kuitenkin asioi- den sopimista kolmikantaisesti työmarkkinaosa- puolten kesken.
OPISKELUN AIKAINEN TOIMEENTULOTURVA
Koulutuksen aikaisista yleisistä toimeentuloa ta- kaavista järjestelmistä opintotuki on periaattees- sa käytettävissä kaikkiin opintoihin. Aikuiskou- lutustuki on puolestaan yleinen järjestelmä jo työssä oleville henkilöille.
Opintotuki koskee päätoimisia opiskelijoita ja se koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opin- tolainan valtionavusta. Aikuiskoulutustuki vuo- rostaan ansaitaan olemalla työelämässä. Aikuis- koulutustukea voi saada peruskoulu- tai lukio- opintoihinkin, jos niiden puute on ammatillisen kehityksen esteenä.
Maatalousyrittäjiä koskee vuorostaan maata- lousyrittäjien opintorahA.
Työttömien opiskeluaikaista toimeentuloa ka- tetaan koulutustuella ja koulutuspäivärahalla.
Arajärvi ehdottaa väljennyksiä aikuiskoulutus- tuen myöntämiseen siltä osin, jos henkilö irtisa- notaan kesken koulutuksen tai hänen määräaikai- nen työsuhteensa päättyy. On tarkoituksenmu- kaista, että koulutus saatetaan loppuun, vaikka aikuiskoulutustuki muuten onkin sidottu voimas- sa olevaan työsuhteeseen.
Aikuiskoulutustuen työhistoriaa tulisi Arajär- ven mukaan lyhentää ensi elokuusta alkaen vii- deksi vuodeksi, kun nyt tuen saanti edellyttää kymmenen vuoden työhistoriaa. Eräin ehdoin
aikuiskoulutustukea voisi saada myös vapaan sivistystyön opintoihin. Tällöin kuitenkin opin- tojen tulee olla pitkäkestoisia (vähintää puoli vuotta), päätoimisia, ammattitaidon tai työkyvyn parantamiseen tähtääviä sekä päättyä todistuk- sen saantiin.
Työttömien koulutuspäivärahasta Arajärvi huomauttaa, että työvoimaviranomaisten tulisi mm. työnhakusuunnitelman yhteydessä tarjota koulutuspäivärahaa työttömille aktiivisesti.
LAINSÄÄDÄNTÖ TULISI YHTENÄISTÄÄ Koulutuspäivärahan myöntää työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos ja aikuiskoulutustuen Kou- lutusrahasto. Arajärven mielestä näiden kahden järjestelmän yhdistäminen samaan lainsäädän- töön voisi olla tarkoituksenmukaista. Selvitys- mies Arajärvi esittää myös koulutustuen ja kou- lutuspäivärahan yhtenäistämistä samaan lainsää- däntöön, jolloin niiden välille voitaisiin saada synergiaa ja päästä koulutuspäivärahan nykyis- tä aktiivisempaan käyttöön.
Arajärvi ehdottaa että kaikkia kolmea aikuis- koulutuksen toimeentulojärjestelmää tarkastel- laan aina samanaikaisesti, kun jotakin järjestelmää muutetaan ja että järjestelmien perusteettomat erot poistetaan. Kaikkiin kolmeen toimeentulojär- jestelmään liittyy hänen mukaansa kolmikantai- sen muutosten valmistelun vaatimus. Hallinnol- lisesti ne kuuluvat sosiaali- ja terveysministeri- ölle ja työministeriölle.
Selvityksessä puututaan useassa kohdin maa- talousyrittäjien lisäkouluttautumisen ongelmalli- suuteen. Arajärvi huomauttaa, että siltä osin, kun maatalousyrittäjät eivät voi irrottautua koulutuk- seen, sijaisavun tehostaminen on ensisijainen keino edistää koulutukseen osallistumista. Maa- talousyrittäjien opintorahan ohessa käyttökelpoi- sia toimeentuloturvia voisivat olla ammattitutkin- tostipendit tai opintosetelit.
Koulutuspäivärahaa tulee kehittää siten, että etuuden saamisen edellytyksenä olevien työttö- myyspäivien määrä lyhennettäisiin nykyisestä 28:sta 21 päiväksi ja että koulutuspäivärahan ja työttömyyspäivärahan yhteenlaskettu enimmäis- kesto olisi 521 päivää. Tuotannollisin ja taloudel- lisin perustein irtisanotut saisivat välittömästi oikeuden koulutuspäivärahan saamiseen.
Aikuisten koulutustason kohottamiseen täh- täävässä Noste-ohjelmassa koulutettaville tulee luoda oma määräaikainen tuki.
331
TULONHANKINTAKULUIKSI VEROTUKSESSA
Verohallituksen ohjetta koulutusmenojen käsitte- lystä tulee uudistaa siten, että ammattitaidon säi- lyttämiseen, ylläpitämiseen ja sitä lisäävään kou- lutukseen liittyviä koulutuskustannuksia käsitel- lään tulonhankkimiskustannuksina.
Pentti Arajärven selvitystyö lähtee lausunta- kierrokselle ja lausuntojen kokoamisen jälkeen ni- metään opetusministeriön, sosiaali- ja terveysmi- nisteriön ja työministeriön yhteinen työryhmä, joka työstää esityksiä eteenpäin.
Suuri osa ehdotuksista edellyttää kolmikan- taista valmistelutyötä eli myös työmarkkinajärjes- töjen mukanaoloa.
Selvitysmiehen työn tukena toimi opetusmi- nisteriön ylijohtaja Arvo Jäppisen johdolla laaja asiantuntijaryhmä. Selvitys aikuisopiskelun talo- udellisten edellytysten parantamisesta löytyy ko- konaisuudessaan opetusministeriön www-sivuil- la osoitteessa: http://www.minedu.fi/julkaisut/
koulutus/2003/tr25/tr25.pdf
